Taas teatteriin Tänäänkin pitäisi mennä teatteriin. Varasin pupulle ja minulle
sekä sille sisarentyttärelleni, joka pääsi Turkuun lakia lukemaan, liput
kaupunginteatterin Laulavat sadepisarat -musikaaliin. Sen jälkeen voisi mennä
vaikkapa Suxessiin oluelle. Muita matkalla sinne? Päänsärkyä Tänään hiukan
särkee tukkaa. Eiliset tupaantuliaiset olivat todella mukavat. Asunto oli
aistikas, viinaa oli liikaa, ja pupun kanssa tutustuimme moniin mukaviin
ihmisiin. Mielestäni juhlien hauskin osuus on aina uusien ystävien löytäminen.
Siksi olenkin häissä ja hautajaisissa kimpaantunut, jos meidät on plaseerattu
turvallisesti tuttujen pöytään. Tupaantuliaisista pupu suostui kuin suostuikin
lähtemään mukaan sekä Suxessiin että Klubille. Siellä huomasimme, kuinka harvoin
minä käyn yökerhossa ja kuinka ei-koskaan pupu on mukanani. Kolme vanhaa
tuttavaani tuli rupattelemaan ja samalla kyselemään, kuka on mukanani oleva uusi
komea mies. Kiva siinä on sitten selittää tämän uuden naaman olevan mieheni ja
puolisoni jo yhdeksättä vuotta... Ja vihdoin ja viimein tapasin Mopsin. Osoitin
tyttönimeni todellakin olevan Marple, kun yhdistelin päässäni ihmisten nimiä,
ammatteja ja harrastuksia. Kun vielä viimeisenä johtolankana oli Mopsin nettiin
aiemmin postaama kuva pukuliivistä, saatoin lopulta mennä koputtamaan minulle
tuntemattoman nuorenmiehen olkapäätä ja esittäytymään. Doctor Livingstone, I
presume..? On aina hauska saada nimille naamat. Mopsi aika hyvin vastasi sitä
kuvaa, minkä olen hänestä mielessäni luonut. Ehkä hiukan pidempi vain.
ONNELLISTA JOULUA : ) Haluan toivottaa hyvää, rauhallista ja onnellista joulua
kaikille tutuille ja tuntemattomille, ystäville ja rakkaille! Lämmin sydän
täynnä rakkautta loistaa ympärilleen jouluvaloa. Rakkauden ken laittaa
kiertämään ei koskaan yksin jää hän pimeään. Sen minkä annat puhtain sydämin se
tulee luokses aina takaisin. ”War is over” Intohimoinen - jälleen! Nykyisin ei
juuri löydy naistenlehteä, joka ei sisältäisi seksipalstaa tai suhdeongelmiin ja
sen parantamisvinkkeihin keskittynyttä artikkelia. Kirjakauppojen tarjonta on
myös runsasta, on seksi- ja asento-oppaita, mutta moninkertaisesti enemmän on
parisuhdeoppaita. Ihmiset vaativat yhä parempaa seksiä, tai vastaavasti
haluaisivat kuulla, että vähemmälläkin seksillä selviää tästä elämästä. He
hakevat näitä tietoja kirjoista ja lukevat kumppanilleen niitä kohtia, jossa
käsitellään juuri heidän toivettaan. Parisuhdekirjoissa yritetään selittää
miesten ja naisten tunnemaailman ja kokemusten eroja, yritetään yhdistää niitä
ja ehdottaa kompromisseja - ainakin näin päällisin puolin. Selailen joskus näitä
oppaita ihan senkin vuoksi, että yritän saada jonkun vinkin seuraavaksi
aiheeksi. Seksistä löytyy varmasti asioita, joita emme ole käsitelleet -
parisuhteista puhumattakaan! Olen monesti aikaisemmin sanonut, että en halua
puhua rakkaudesta, sillä se on vaikea aihe. Minua on usein syytetty tästä,
väitetty, etten arvostaisi rakkautta verrattuna seksiin. Se ei pidä paikkaansa,
seksistä on vain niin paljon helpompi kirjoittaa ymmärrettävästi, sillä vaikka
seksikin on tunneasia, niin rakkaus on ihan pelkästään sitä. On helpompi
määritellä esimerkiksi hyvää seksiä, kuin hyvää rakkautta. Ja kuitenkin,
jokaisella on näistä kahdesta asiasta ihan oma käsityksensä. Tällä kertaa yritän
ottaa huomioon myös vähän rakkautta tai ainakin tunnetasolla olevaa yhteyttä ja
sen tärkeyttä seksissä. Nimittäin yhtenä suurena ryhmänä näissä
parisuhdeoppaissa on kirjoja, jotka keskittyvät sammuneen intohimon löytämiseen.
Eli rakkautta ja kipinöintiä, jopa roihuavaa tulta on ollut, mutta se on
hiipunut. ”Miten saada himot hyrräämään uudestaan vanhaan kumppaniin” -kirjat
ovat vallanneet kauppojen tiskit. Ostin yhden oppaan, Elisabeth Wilsonin kirjan
Passionerad - igen! (Intohimoinen - jälleen!), jotta tietäisin mitä niissä
kirjoitetaan. Eivät nämä kirjat juurikaan poikkea niistä mitä nuoremmille ja
suhteen alussa oleville annetaan opasteeksi. Niissä kehotetaan kertomaan
toiveensa heti ja suoraan. Uudelleen virittäviäkin kehotetaan keskustelemaan
toiveistaan, mutta nyt otetaan huomioon se, että ollaan oltu yhdessä jo vuosia,
ehkä vuosikymmeniä ilman, että näitä toiveita on koskaan oikeasti tuotu toisen
tietoon. Tai ehkä on tuotu, mutta toinen ei ole kuunnellut. Tilanne on siis
lähtökohdiltaan huomattavasti vaikeampi. Näin ainakin oletan siitä huolimatta,
että kumppanit tuntevat toisensa ja ovat läheisiä, tai vuosien yhdessäolon
vuoksi pitäisi näin olla. Nuorena omien toiveiden esille tuominen on vaikeaa
siksi, että ollaan niin häveliäitä, tahdotaan miellyttää, tahdotaan hyväksyntää.
Tuomalla toiveensa esille pelätään hylätyksi tulemista. Pelätään, että ollaan
liian vaativia tai että arvostellaan kumppanin taitoja ja kykyä tyydyttää,
pelätään hänen loukkaantuvan. Toivotaan vain hiljaa, että asiat paranevat
itsestään, että kaikki asettuu kohdalleen, kun tunnetaan vähän paremmin ja
rakastetaan oikein paljon, silloin uskalletaan kyllä kertoa enemmän omista
toiveista. Jos näin tapahtuisi, niin silloinhan ei näitä
uudelleenvirittelyoppaita tarvittaisi ollenkaan, eikö niin? Uudelleenvirittelyn
tarpeessa voi olla kyse myös siitä, että toinen haluaa ja toinen ei, tai että
seksi on käynyt vuosien saatossa niin tutuksi ja vähän yksitoikkoiseksi, että
kumpikaan ei sitä pahemmin kaipaa. ”Mitä me vanhat ihmiset, ei meidän kuulu enää
piehtaroida sängyssä” tai ”Onneksi vaihdevuodet alkoivat, niin ei tarvitse enää
harrastaa seksiä”. Tällaistakin voi vielä kuulla tai lukea. Samalla on niitä
viriilejä senioreita, jotka ovat onnettomia toisen sairastuessa siitä, että
seksi loppuu ja miettivät, miten sitä voisi jatkaa. Eräs, jo yli 70-vuotias mies
keskusteli psykologin kanssa siitä, että hän haluaisi jatkaa seksielämää, mutta
hänen vaimonsa sairastaa vakavaa tautia, eikä enää pysty harrastamaan seksiä.
Hän oli löytänyt viehättävän naisen, jonka kanssa se olisi mahdollista, mutta
hän ei tiennyt, että pitäisikö keskustella asiasta ensin vaimon kanssa.
Psykologilla oli vaikea tehtävä ja hän yritti antaa miehelle diplomaattisen
vastauksen: ”Voisiko vaimosi paremmin jos pyytäisit tätä lupaa tai kertoisit,
että harrastat seksiä toisen naisen kanssa? Voisitko itse paremmin, jos
seksielämäsi jatkuisi?” Se ei ole tiedossa, minkä vaihtoehdon mies valitsi. Itse
uskon hänen valinneet seksin toisen kumppanin kanssa, eikä hän kertonut tätä
vaimolleen ja lisännyt näin hänen taakkaansa jo muutenkin vaikean sairauden
kanssa. Onko tämä moraalisesti oikein, sitä on vaikea sanoa. Yhtä oikeaa
vastausta ei tällaisiin asioihin koskaan ole. Voimme tehdä asiallisesti
kaikenlaisia sopimuksia kun aloitamme suhteen tai avioliiton, esimerkiksi
avioehdon suojataksemme varallisuuttamme, mutta emme juuri koskaan sovi
etukäteen, että miten toimimme, kun toinen sairastuu tai ei enää muuten halua
seksiä. Selatessani tätä ostamaani opasta löysin siitä kaikki vinkit, jotka
löytyvät muistakin oppaista, ja joilla parannetaan seksiä ja orgasmin saantia.
Niitä on nyt turha käydä läpi, sillä olemme keskustelleet niistä niin paljon ja
voimme vielä jatkaa niistä kommenteissa. Käyn nyt vapaasti läpi kirjaa, omin
kommentein, ja kertomalla muutamia kirjan kirjoittajan mielestä tärkeitä
vinkkejä vanhan suhteen elvyttämiseksi. Ensimmäinen tärkeä asia on, ”Älä odota
että seksi vaan tapahtuu”, vaan hakeudu toimintaan. Hakeudu toteuttamaan sitä,
valmistele sitä. Menet töihin vaikka väsyttää tai olisit alavireessä, soitat
äidillesi tai anopille, vaikka sinulla olisi stressiä, laitat ruokaa lapsillesi
ja hoidat kotiasi, vaikka päätäsi särkee. Miksi et nauttisi ja harrastaisi
seksiä näistä tuntemuksista huolimatta? Ihokosketus, seksi ja orgasmi saavat
sinut voimaan paremmin, miksi olla pidättyväinen, kun voisit saada helpotusta
oloosi? Toinen tärkeä asia on keskusteleminen. Mykkäkoulu ei koskaan lähennä
teitä, eikä koskaan lisää seksin määrää. Päinvastoin! Se vähäinenkin seksi ja
läheisyys tulevat vaikeammiksi toteuttaa. Kolmas tärkeä asia on näyttää Rakkaus.
Näytä rakkautesi kumppaniisi seksin avulla. Ajattele miten voisit tyydyttää
häntä enemmän ja paremmin, miten voisit saada hänet nauttimaan ja haluamaan
enemmän. Ponnistelkaa toistenne vuoksi! Naiset tuntevat yleensä, että kumppani
rakastaa häntä, kun heillä on pitkiä keskusteluja. Miehet tuntevat yleensä, että
nainen rakastaa, kun hän suostuu useammin seksiin. Nainen hellittelee miestä
halaamalla, pusimalla ja laittamalle hänelle miehen lempiruokaa. Mies taas
hellittelee naista auttamalla kotitöissä, pesemällä auton ja tekemällä kodin
huoltotöitä. Tämä on hienoa, mutta hellitellä voi myös seksillä. Rakkauttaan voi
todella näyttää myös seksillä ja hyväilyillä. Neljänneksi tärkein asia on olla
Nainen ja Mies! Tasa-arvo on hieno asia ja tärkeä, jotta voisimme elää
ihmisarvoista elämää. On kuitenkin tärkeä pysyä naisena ja miehenä, muuten
kiinnostus toisiamme kohtaan loppuu. Naisena voin antaa oman vinkin tähän, olkaa
hyvät naiset naisia niin usein kuin vain voitte. Pukeutukaa kuin nainen,
hoitakaa hiuksianne, kasvojanne, ihoanne. Käyttäkää ainakin tuoksuja ja
vartalotuotteita, jos meikkaaminen ei tunnu omalta jutulta. Ostakaa kauniita
alusvaatteita ja sukkia ja ainakin yhdet ”iki-ihanat kengät”. Kuunnelkaa
lempimusiikkianne, tanssikaa aina, kun se on mahdollista (kotonakin voi
tanssia!). Olkaa niin usein naisystävienne seurassa, kuin se on mahdollista,
sillä he jakavat samat ajatukset kanssanne. Olkaa iloisia naiseudesta yksin ja
muiden naisten seurassa. Toivon, että miehet antaisivat omat vinkkinsä
kommenteissa. Paluu nr. 1 Mirikan läksiäisissä juhlakalun kanssa Ensimmäiset
läksiäiset on nyt virallisesti takana, kun Mirika lähtee viikonloppuna takaisin
Vaasaan. Outoa... Aika menee niin nopeasti! Nyt on täällä oltu 3,5 kk ja edessä
enää reilu kuukausi. Just eilen puhuttiin, miten vasta nyt oikeastaan tuntuu,
että tää on koti, ja elämä rullailee ihan normaalisti, on ehtinyt kehittää omat
rutiinit uuteen paikkaan, ja sitten ollaankin jo lähdössä takaisin kotiin.
Omalta osaltani Suomeen ravaamiset alkavat tänään, kun lähden iltapäivällä kohti
Schipholia ja sitten Helsinki-Vantaata. Hassu fiilis, koska en ole ollut ikinä
yhtäjaksoisesti näin kauan pois Suomesta. Mieleen on ehtinyt nousta kuva lähes
täydellisestä maasta, jossa aina paistaa aurinko ja kaikki on aina hyvin :D Ja
todellisuus on varmaan se, että ahdistun jo lentokentällä, kun kaikki puhuu
suomea. Mutta ihanaa päästä lomalle ja nähdä perhettä, poikaystävää ja ystäviä.
Iskä ehti jo paeta mua Japaniin täksi viikonlopuksi, mutta palaa kuitenkin
sunnuntaina :) Ai niin, ja huivitragediat jatkuvat. Heti ensimmäisissä bileissä
helmikuussa hävitin mun Mulberry-huivin, ja mitä tapahtui tällä viikolla?
Ajattelin pestä pyykkiä, ja iskin mun nykyisen lempparin, rusehtavan leo-huivin,
koneeseen tumman pyykin sekaan. En ollut ihan varma, mitä materiaalia se oli,
mutta ajattelin, että menkööt. No, materiaali selvisi sitten pesun jälkeen:
Mites tää mun uus huovutus-harrastus? Joo... Villaa taisi olla. Kutistu ehkä
10-kertaisesti ja näyttää nyt joltain hippimummelin päähineeltä. Nyt jatkuu
pakkaaminen, ja neljältä pitäisi istua junassa kohti Amsterdamia ja Schipholin
lentokenttää. Ihanaa, että alkoi tässä ehkä pari minuuttia sitten järkyttävä
ukkosmyrsky. Raahaa siinä sitten tota jättilaukkua toiselle puolelle
kaupunkia... Jauheliha-pekonikastike kera pastan, salaatin ja hunajaisten
rakuunaporkkanoiden Helppoa ja nopeaa ruokaa... Jauheliha-pekonikastikkeessa on
lihojen lisäksi sipulia, tuoreita herkkusieniä pieniksi paloiteltuna ( antoivat
mukavan lisämaun), tomaattipyrettä, vaaleaa ja tummaa suurustetta ja mausteita.
Nesteenä vesi ja lopussa laitoin lorauksen 5% ruokakermaa. Kastikkeen säimme
tuoretagliatellen kera. Hunajaiset rakuunaporkkanat; kuorittuja porkkanoita
viipaleina -> keitetään/höyrytetään kypsiksi ja lämpiminä maustetaan suolalla,
juoksevalla hunajalla, rakuunalla, eikä pieni nokare voitakaan ole pahitteeksi
Salaatissa on ihan perusaineksia arkiseen vihersalaattiin... mukavaa lisämakua
antoi sekaan kuutioimani omena. Hunajaiset rakuunaporkkanat ovat
ihania...kokeilkaas! Ilmari kavereineen Hieman pitkäksi venähtäneellä
vappuajelulla poikkesimme kotimatkalla pikaisesti Kempeleen Rossossa syömässä...
ihan vaan pitsaa. Kalapitsaa tulee harvemmin syötyä, joten valintani oli Ilmari
rukiisella pohjalla. Ilmarissa on bearnaisekastike, kylmäsavulohta, kapriksia,
katkarapuja, marinoitua punasipulia ( tämä oli todella hyvää...minulla
punasipulikausi jatkuu vaan...), juustoa ja pestoa. Kuumana oli ihan hyvää, vaan
jäähtyneenä rupesi jo maku tökkimään .... bearnaisesoosi oli aika hallitseva
koko pitsassa. Hinta oli vappupäivänä Ilmarilla 11.90 e, vaan hintoja näytetään
taas nostaneen ja nyt lista näyttää hinnaksi 12.10 e. Toki hintaan kuuluu
raastepöydän ( huom! nimi ei siis ollut salaattipöytä) antimet... tällä kertaa
jätin kuitenkin kaalin, punajuuren ja porkkkanaraasteen syömiset sikseen. Ikävä
sanoa, vaan mielestäni Ilmari ei ollut hintaansa väärtti Kanssasyöjä valitsi
tutun ja turvallisen Quattro Stagionin rukiisella pohjalla. Vappupäivänä oli
hinta 9.80 e ja nyt listan mukainen hinta on 10.20 e.... pitsa oli ihan ok,
mutta.... Vaikkeivat pitsat nyt ihan top kymppiin meidän mielestämme
päässeekäänt, on kuitenkin ihan kiva käydä erilaisissa paikoissa katsastamassa
niiden antia Yhtään eivät häpiä oman paikkakunnan pitsapaikan ( Ruokakeidas)
pitsat...vaikkeivat olekaan ruispohjaan tehtyjä... Tässä kuvassa on joskus viime
syksynä nautittu kebabpitsa ( ihan eka minun elämässäni) ... toki kebabin
kaverina muitakin täytteitä. Kyllähän kebab pitsaankin passaa, vaan minä nautin
siitä kuitenkin enmmän eihan kebab salaattina tai joskus jopa ranskalaisilla .
Vaan onhan sitä edes kerran kokeiltava.... ... ja
kinkku-tonnikala-katkarapupitsa. Peruspitsaa, vaan hyvää! Eikä hintakaan päätä
huimaa Paistetut munat... ei toilaan...makeaa herkkuahan nimi tarkoittaa.... En
mullään muista kenen blogissa näin ihan hiljattain tällaisen helpon herkun ....
tai oikeastaan herkkuhan on kaikille tuttu, vaan se oli nimetty näin hauskasti
siinä jossakin blogissa. Hihkaskoon ken tunnistaa nimityksen omakseen, niin
linkitän... Meillä "paistettuihin muniin" laitettiin tällä kertaa sitruunarahkaa
+ vatkattavaa vaniljakastiketta + vispikermaa vaahdotettuna + sitruunanmehua +
sokeria ja keltuaiset ovat aprikoosia. Ihanan raikkaan makuista oli ja helppoa
ja nopeaa tehdä. komission varapuheenjohtaja. - (DE) Arvoisa puhemies, hyvät
naiset ja herrat, lelut ovat erilaisia tuotteita kuin muut. Ne on suunniteltu
kaikkein haavoittuvimmalle käyttäjäryhmälle, ja siksi on täysin selvää, että
juuri leluihin on sovellettava korkeimpia vaatimuksia lasten turvallisuuden
takia. Leluista on aiheellisesti esitetty painavia kysymyksiä, kun eräs
amerikkalainen valmistaja veti äskettäin viallisia tuotteita pois markkinoilta
Haluaisin aluksi todeta, että molemmissa tapauksissa, joita täällä käsitellään,
on kyse tuotteista, joita ei ollut hyväksytty EU:n lainsäädännön mukaisesti EU:n
markkinoille. Lelut, jotka sisältävät lyijypitoista maalia on luonnollisesti
kielletty Euroopassa - toisin kuin Yhdysvalloissa - jo kauan sitten. Lelut,
joissa on magneettiosia tai muita vaarallisia osia, jotka voivat irrota, on
luonnollisesti kielletty Euroopassa jo kauan sitten. Käsillä oleva ongelma ei
siis koske voimassa olevaa lainsäädäntöä - vaikka käsittelenkin sitä vielä
niiltä osin kuin sitä on tarkistettava - vaan se koskee voimassa olevan
lainsäädännön täytäntöönpanoa ja valvontaa. Tuotteet, joita käsittelemme
päivittäin, eivät ole sataprosenttisen turvallisia. Maailman paras
lainsäätäjäkään ei voi taata, ettei tuotannossa esiinny virheitä. Edes maailman
paras lainsäätäjä ei voi taata, ettei nykyään jo maailmanlaajuisessa
toimitusketjussa esiinny jossakin kohtaa ongelmia. Edes maailman paras
lainsäätäjä ei voi estää sitä, että jossain toimitaan petollisessa ja
rikollisessa aikomuksessa. Muistutan teitä tapauksesta, jossa kolme ihmistä
kuoli Kreikassa käytettyään viallista höyrysilitysrautaa. Kyseisellä
silitysraudalla oli eurooppalainen CE-merkintä ja myös erityinen saksalainen
turvamerkintä. Laite ei ollut kuitenkaan turvallinen, koska se oli väärennetty.
Sille ei yksikään lainsäätäjä voi tehdä mitään. Se on valmistajan vastuulla sekä
niiden vastuulla, jotka huolehtivat siitä, että valmistajat noudattavat voimassa
olevia määräyksiä. Kyseessä ovat jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaiset.
Markkinavalvonnalla ei ole eurooppalaista järjestelmää. Se on yksin
jäsenvaltioiden vastuulla. Haluaisin muistuttaa teitä siitä, että
todellisuudessa tässä on ongelma, joka on tiiviissä yhteydessä taloudellisen
globalisaation kanssa. Toimitusketjut ovat nykyisin järjestäytyneet
maailmanlaajuisesti. Yrityksiin kohdistuu kustannuspaine, joka johtaa siihen,
että ne asettavat alihankkijansa edelleen kustannuspaineen alle ja saavat ne
tarjoamaan tuotteensa aina vain edullisemmilla hinnoilla. Riski, että siitä
koituu jossain vaiheessa vahinkoa turvallisuudelle, on erittäin suuri. Siinä syy
miksi toistamme yhä uudelleen, että mitä kansainvälisempi ja laajempi
toimitusketju on, sitä suurempi on yritysten vastuu varmistaa toimitusketjun
joka ainoalla etapilla, että voimassa olevia määräyksiä noudatetaan. Näin ei
käynyt esimerkiksi amerikkalaisen valmistajan lelujen lyijypitoisen maalin
tapauksessa - siinä kiinalainen alihankkija toimitti maalia, jota se ei olisi
saanut toimittaa. Se on asian todellinen tila. Pääosassa on yritysten vastuu. Ne
vastaavat siitä, että niiden tuotteet vastaavat voimassa olevia EU:n määräyksiä.
Seuraavana tulee jäsenvaltioiden vastuu: niiden on huolehdittava
markkinavalvonnan toiminnasta. Seuraavaksi tulevat EU:n lainsäätäjät: on
huolehdittava siitä, että lainsäädäntö on ajanmukaista ja että mahdolliset
riskit tunnistetaan ajoissa ja kirjataan lainsäädäntöön. Siksi komissio on
alkanut jo kaksi vuotta sitten tarkistaa perinpohjaisesti nykyistä
leludirektiiviä. Leludirektiivi on vanhimpia direktiivejä, jotka ovat seurausta
niin kutsutusta uudesta lähestymistavasta. On selvää, että lelumarkkinat ovat
muuttuneet dramaattisesti kahdenkymmenen viime vuoden aikana, ja siksi uudessa
direktiivissä käsitellään monia äskettäin havaittuja riskejä ja vaaroja ja
huolehditaan erittäin tiukoilla säännöksillä - esimerkiksi lelujen kemiallisista
aineista - siitä, että vaarat vältetään. Direktiivi esitellään lainsäätäjälle
vuoden loppuun mennessä. Komissio on esittänyt teille jo tämän vuoden alussa
kokonaisen paketin toimia, joilla vahvistetaan markkinavalvontaa ja suojellaan
CE-merkintä entistä paremmin. Haluaisin todeta jotain CE-merkinnästä:
CE-merkintä osoittaa, että valmistaja - olipa se eurooppalainen tai Euroopan
ulkopuolinen, joka haluaa myydä Euroopassa - takaa täysin sen, että sen tuote
vastaa täysin EU:ssa voimassa olevia määräyksiä. Valmistaja takaa sen
CE-merkinnällä. Siitä CE-merkinnässä on kyse. Monissa tapauksissa valmistaja ei
saa käyttää CE-merkintää oman arvionsa ja oman todistuksensa perusteella, vaan
sen on saatava kolmannen osapuolen arvio, nimittäin aina silloin, kun tuotteen
viallisesta toiminnasta voi olla vaaraa käyttäjälle. Näissä tapauksissa
kolmannen osapuolen arvioinnin käyttäminen on jo nyt pakollista. Kyseisen
vaatimustenmukaisuutta arvioivien elinten toimintaa voidaan parantaa
huomattavasti. Komissio on tehnyt siitä ehdotuksia, ja te voitte EU:n
lainsäätäjänä tarkastella niitä. Komission ja teidän lainsäätäjänä on nyt
päätettävä vaikeasta leluja koskevasta kysymyksestä. Halutaanko lelualalla mennä
siihen, että kolmas osapuoli arvioi joka ainoan markkinoille tulevan lelun vai
jätetäänkö asia siihen, että valmistajat ottavat takuun ja siten myös vastuun
käyttämällä CE-merkintää - mihin on lisättävä vielä se, että valmistajien on
voitava nykyisin voimassa olevien sääntöjen mukaan todistaa koska tahansa
laajalla dokumentaatiolla, että ne käyttävät CE-merkintää oikeutetusti - vai
lähdetäänkö kolmannelle tielle määrittelemällä uudessa leludirektiivissä
tiettyjä lelutyyppejä, joille merkinnän myöntää kolmas osapuoli? Minun on
sanottava, että pidän viimeksi mainittua ratkaisua hyvänä. Annan teille yhden
esimerkin: mitä tehdään leluille, joissa on siruja? Sirut ovat vaarallisia, jos
lapset laittavat sellaisen suuhun. Siksi on varmistettava, että tällaiset
lelujen osat eivät saa missään olosuhteissa vaarantaa lapsia. Jos lapsilta ei
haluta ottaa käsipelikonsolia pois - enkä usko, että kukaan sellaista
suunnittelee - niin jäljelle jää vain se mahdollisuus, että kolmannen osapuolen
on hyväksyttävä laite. Tähän suuntaan komission pohdiskelut etenevät, ja toivon
saavani tässä keskustelussa käsityksen siitä, mitä parlamentti ajattelee
asiasta. Viimeinen kohta, jota haluan käsitellä, on pyyntö valmistajille ja
kuluttajajärjestöille. Valmistajien täytyy tietää se, ettei ole niin suurta
kustannuspainetta, joka vapauttaisi ne vastuusta valvoa täysimääräisesti joka
ainoaa tuotantoprosessin ja toimitusketjun osaa. Mitä kansainvälisempiä
tuotanto- ja toimitusketjuista tulee, sitä suurempi on markkinoilla toimivien
yritysten vastuu. Sen lisäksi kuluttajajärjestöt tekisivät suuren työn, jos ne
toisivat esiin ajatuksen, että halpa ei aina ole yhtä hyvää. Kysymys ei ole vain
turvallisuudesta vaan myös laadusta, sillä se on koettu jo monta kertaa - myös
joululahjaksi annettujen lelujen kohdalla - että kun lapsi on leikkinyt lelulla
kerran, se on jo rikki. Olihan se halpa, muttei hyvä! Halpa ei aina tarkoita
hyvää eikä se tarkoita aina turvallista. Siispä kuluttajan täytyy tietää, että
tuotteen hinta on jossain suhteessa tuotteen laatuun ja turvallisuuteen. Tämä on
ainakin tietyissä jäsenvaltioissa leviävän halpojen hintojen ideologian osalta
kysymys, joka huolettaa minua yhä enemmän. Voin yhteenvetona todeta, että
nykyinen EU:n lainsäädäntö on joka tapauksessa parempaa kuin se, mitä muualla
maailmassa sovelletaan, että lainsäädäntöä voidaan parantaa ja sitä
parannetaankin ja että siellä, missä leluja käsitellään, annetaan kaikkein
tiukimpia normeja, ja niitä täytyykin antaa. esittelijä. - (PT) Hyvät kollegat,
koska yllättävät matkustusvaikeudet estivät minua ja muita Euroopan parlamentin
jäseniä osallistumasta eiliseen keskusteluun, kiitän nyt varjoesittelijöitä
yhteistyön ja kompromissin ilmapiiristä, jonka ansiosta saavutimme laajan
yksimielisyyden. Kiitän myös komission yksiköitä ja erityisesti komission
jäsentä Kroesia avoimuudesta, hänen tätä aihetta kohtaan osoittamastaan
henkilökohtaisesta mielenkiinnosta ja valmiudesta käydä vuoropuhelua. EU:n
toimielinten välisen yhteistyön ja parlamentin tiiviin osallistumisen kannalta
vuoropuhelusta on tullut hyvin tärkeää nyt, kun EU:n kilpailupolitiikka kattaa
energian ja yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen kaltaisia
strategisia aloja, kun siihen sisältyy uusia aloja, kuten ympäristö, ja kun
kilpailusta on tullut suuressa määrin maailmanlaajuista. Tämän vuoksi meidän on
EU:n kansalaisten puolesta jatkettava kilpailupolitiikan saattamista ajan
tasalle ja pidettävä yllä yhteistyöhenkeä, joka oli vallitsi laadittaessa tätä
mietintöä. Neuvoston puheenjohtaja Moscovici ei voinut valitettavasti olla läsnä
puheenvuoroni aikana. Haluaisin mielelläni kuulla häneltä, kannattaako hän sitä,
että näitä CARDS-ohjelmassa mainittuja tavoitteita täydennetään yhdellä
tavoitteella, nimittäin kasvatuksen ja koulutuksen tukemisella Etelä-Euroopan
alueella. Se on tärkeä uusi tavoite CARDS-ohjelmassa. Komissio kannattaa sitä,
ja olisin halunnut kuulla, kannattaako myös neuvosto sitä. Eilisen istunnon
pöytäkirja on jaettu. Onko huomautettavaa? Herra Rübigillä on puheenvuoro
eiliseen pöytäkirjaan liittyen. Kysymys ei kuulu EU: lle. Tämä on täysin
kansallinen asia, joka kansallisvaltioiden tulee ratkaista. EU ei ole, eikä tule
olemaan valtio. – Arvoisa puhemies, torjun kaikki nämä ilkeämieliset vihjailut
ja epäoikeudenmukaiset väitteet. Toistan, että myös tuossa äänestyksessä, kun
minut pyydettiin puhumaan äänestyksen lopulla, totesin, että käytin hyväkseni
niitä oikeuksia, jotka minulla on parlamentin jäsenenä. Miten se merkitään
pöytäkirjaan, on parlamentin hallinnon asia. Olen jo kertonut parlamentille,
mitkä olivat todelliset olosuhteet. Jäsen Gebhardtin puheista haluaisin toistaa
pöytäkirjaan merkittäväksi, että en ole vastaanottanut haastetta tai suoraa
kirjelmää kyseiseltä oikeusistuimelta, ja voin ainoastaan todeta, että en ole
esittänyt väitteitä, joita lehdistö väittää minun esittäneen. Näin ollen ei
mielestäni ole lainkaan vaikeaa lakata toistelemasta niitä, sillä jäsen
Gebhardtin tilanne on minulle todellakin tuttu, enkä ole koskaan sanonut mitään
sellaista. Kaikki tämä on erottamaton osa vastalausettani, jonka parlamentin
jäsenet ehkä ymmärtävät, mutta jolle kansalaiset varmasti osaavat antaa oikean
arvon. Verts/ALE-ryhmän puolesta. -(EN) Arvoisa puhemies, haluan ensimmäiseksi
onnitella ryhmäni puolesta niitä uusia jäsenvaltioita, myös omaa kotimaatani
Latviaa, jotka liittyvät Schengenin alueeseen. Haluan myös kiittää Portugalia
SIS I -aloitteesta, joka on helpottanut monien eurooppalaisten vapaata
liikkumista. Kiitos myös kaikille niille henkilöille, jotka työskentelivät tämän
asian parissa ja jotka tekivät tästä joululahjasta mahdollisen. Meidän on
kuitenkin vielä ratkaistava useita ongelmia tällä saralla. Mitä SIS II
-järjestelmälle on tapahtunut? Koska se on toimintavalmis? Olemme myös
huolissamme arkaluontoisten tietojen käytöstä SIS II -järjestelmässä. Näihin SIS
II -järjestelmän sääntöihin sovellettava tietosuojajärjestelmä on kohtuuttoman
monimutkainen. Päästäänkö kolmanteen pilariin kuuluvaa tietosuojaa koskevasta
puitepäätöksestä poliittiseen yhteisymmärrykseen tämän vuoden loppuun mennessä?
Ratkaiseeko puitesopimus kaikki ongelmat? Onko tietosuojaviranomaisilla
asianmukaiset voimavarat tietosuojaa koskevien sääntöjen täytäntöönpanemiseksi
SIS II -järjestelmän osalta? Toimivatko kaikki jäsenvaltiot vilpittömässä
mielessä Schengen-tietoja käsitellessään? Miksi esitän näin paljon kysymyksiä
nyt? Haluan vain muistuttaa teitä siitä, ettei Schengenin järjestelmä ole
läheskään valmis. Olemme tehneet paljon työtä Schengenin alueen laajentamiseksi,
mutta nyt meillä on edessämme uusi tehtävä - ehkä edellistä vaikeampi - meidän
on tehtävä vapaan liikkuvuuden alueesta kaikille turvallinen alue. (EL) Arvoisa
puhemies, Benuen yhteisön satojen jäsenten murha sekä raskaana olevan naisen
kivittäminen kuoliaaksi Pohjois-Nigeriassa osoittavat, miten toivottomassa
tilanteessa maa on. Toimivaltansa ja mahdollisuuksiensa puitteissa komissio
seuraa tilannetta tarkasti. Toukokuussa 2001 komissio julkaisi yhteisen kannan,
jossa edellytetään poliittisen vuoropuhelun vahvistamista Nigeriassa. Tämän
yhteisen kannan pohjana ovat ihmisoikeudet ja kaksi vierailua, joita ovat
johtaneet Euroopan unionin diplomaatit, ovat olleet yhteydessä Nigerian
hallitukseen. Ensimmäinen vierailu koski taloudellista tilannetta ja toinen
ihmisoikeuksia, ja sen yhteydessä korostettiin ihmisoikeusongelmaa ja että
hallituksen pitäisi puuttua asiaan ja ryhtyä toimiin. Hallitus myönsi ongelmat
ja korosti, että se aikoo jatkaa ponnistuksiaan tässä asiassa, mutta
käsittääkseni parlamentin jäsenet antoivat kuvauksen rajoista, joissa nykyisen
hallituksen on mahdollista puuttua asiaan. Päätöslauselmissa viitataan kahteen
asiaan, joista haluaisin puhua hyvin lyhyesti. Ensimmäinen on ihmisoikeuksia
koskeva koulutus turvallisuusjoukoille. Tämä on uusi alue yhteisölle, koska
tähän asti tämä on ollut osa sotilasyhteistyötä. Yhteisö kuitenkin tukee nykyään
tällaisia ohjelmia Algeriassa, Guatemalassa, Ukrainassa ja
palestiinalaishallinnon alueilla. Komissio tutkii vielä uudestaan mahdollisuutta
ryhtyä toimiin Etelä-Afrikassa, Liberiassa ja Norsunluurannikolla, ja Nigerian
osalta Yhdistyneet kuningaskunnat, Ranska ja Yhdysvallat ovat mukana tällaisissa
toiminnoissa. Komissio seuraa ongelmia ihmisoikeuksien näkökulmasta, mutta se ei
voi toimia tällä turvallisuusjoukkojen ihmisoikeuskoulutuksen alalla, ellei
Nigerian hallitus tätä komissiolta pyydä. Mitä tulee humanitaariseen apuun,
komissio puuttuu asioihin siellä, missä kansalliset ja paikalliset viranomaiset
eivät kykene hoitamaan luonnonkatastrofeja tai ihmisten aiheuttamia
katastrofeja, mikäli nämä maat pyytävät apua ulkomailta. Tähän mennessä Nigeria
ei ole pyytänyt apua. Paikalliset viranomaiset pystyvät jossain määrin hoitamaan
ongelmat, jotka esiintyvät pääasiassa väestönliikkeinä maan sisällä, mutta
täytyy korostaa, kuten sanottiin, että Nigerian ongelmat ovat hyvin pitkälle
rakenteellisia. Lyhyen aikavälin kehitysapu ei riitä hoitamaan niitä. Kuitenkin
komissio pitää tärkeänä seurata välittömästi paikan päällä viimeaikaista
kehitystä ja tästä syystä komissio suunnittelee ECHOn edustajien vierailua
Nigeriaan tavoitteena näiden ja mainittujen vaarojen kuvaaminen. M-juna
M-junassa Pohjois-Haagan seisakkeella kerrostalot taipuvat vastahakoisesti
poispäin radasta. "Eikö sinustakin?" kysyit kolme vuotta sitten. Ajattelin sinun
kuvittelevan omiasi, mutten tohtinut kertoa sitä. Nyökkäsin päätäni katsellen
punatiilisiä taloja. Sormesi tiukensivat otettani omistani hetkeksi ja luin sen
kiitokseksi. Tänään nojaan päätäni ikkunaan katsellen samoja korkeita taloja.
"Hei katsokaa, ne ovat vinossa! Ettekö näe?" huudahdan vaunulliselle ihmisiä ja
odotan kuulevani äänesi. Täällä on niin hiljaista lähtösi jälkeen. Kuulisi
yöperhosen siipien liikkeen. Jatkis Part 1. Päätin alottaa jatkotarinan
kirjottamisen. En osaa sanoa kuinka usein kirjoitan ja kuinka paljon, mutta
lupaan että lukemista riittää ja EN aio lopettaa kesken. :D Nimeä en ole
keksinyt, joten jos ehdotuksia löytyy niin antaa kuulua vaan. Nuori, kolmetoista
vuotias poika asteli hyvin pitkässä heinikossa. Kuiva heinä oli väriltään
kellertävää ja se kutitti ärsyttävästi hänen kasvojaan. Hän siristeli silmiään
katsahtaessaan aurinkoon. Poika pysähtyi ja katsoi suurta haukkaa, joka peitti
auringon pieneksi hetkeksi. Haukan ruskeat ja mustat värit ehtivät välähtää
nopeasti. Kuului kovaa kirskuntaa ja tööttäys. Poika hätkähti ja lähti juoksuun,
joka oli vaikeaa kuoppaisella pellolla. Hän loikkasi heinikosta esiin soratielle
ja oli kaatua naamalleen, mutta onnistui säilyttämään tasapainonsa. Hän lähti
juoksemaan kohti bussia ja mietti miten niin vanha rotisko voi yhä toimia.
Näytti kuin siitä ensimmäisessä töyssyssä lähtisi kaikki osat irti. Siltä se oli
näyttänyt jo monta kuukautta. Bussi oli joskus ollut keltainen, mutta ei pojan
elinaikana. Nyt se on hiekkapölyn harmaa. Kun poika loikkasi sisään, bussi
heilahti pelottavasti. Poika joutui ottamaan tukea ovesta jotta pysyisi
pystyssä. Kuului möreä ja hyvin karhea yskäys. -Maks. Ääni oli hyvin matala ja
käheä ja sen sävy sai pojan säpsähtämään. Maks nosti hitaasti katseensa ylös.
Kuski katsoi häntä, kuten aina Maksin ollessa myöhässä. Tuo ilme olisi saanut
demoninkin pakenemaan paikalta. Maks nielaisi. -Hei, Krobs..., Maks sanoi ja
käveli istumaan bussin keski osaan. Penkistä lennähti pölypilvi, kun hän istui.
Maks katsoi kuinka Krobs painoi kaasua ja käänsi vaihdekeppiä. Bussi nytkähti
liikkeelle. Maks tarkasteli Krobsia peilin kautta. Mies oli vanha, varmaan 60-70
vuotias. Häntä voi jo sanoa maailmaa nähneeksi. Hänen naamansa oli kapea ja
pitkä ja hänen otsaansa koristi leveä ja pitkä arpi, joka jatkui hänen vasemman
silmän päältä melkein alas leukaan. Se oli syy miksi hänen toinen silmänsä ei
ole auki. Maks ei ole ikinä uskaltanut kysyä mistä arpi oli peräisin, mutta hän
oli miettinyt eri vaihtoehtoja. Ensimmäinen veikkaus oli sota-arpi. Jos vaikka
hän jäi jälkeen ja joutui vangiksi ja kidutettavaksi. Ja sitten jossain
vaiheessa hän pääsi pakoon. Toinen vaihtoehto olisi kolari. Krobs ajaa niin
huolimattomasti, että on ihme että hänellä on ylipäätään ajokorttia. Tai eihän
sitä kukaan voi tietää, jos hänellä ei sitä vaikka olisikaan. Krobsista ei
tiedetä mitään muuta kuin se, että hän on bussikuski. Kukaan ei edes tiedä missä
hän asuu. Hän saattaa jopa asua tässä bussissa. Maks katsahti Krobsin toiseen
silmään, miettiessään sen väriä, mutta tajusi miehen tuijottavan suoraan häneen.
Maks käänsi päänsä nopeasti ikkunaan ja onnistui samalla kolauttamaan sen
siihen. -Ouuuts..., hän mutisi ja piteli päätään. Kuului kikatusta. Maks kääntyi
nyrpeänä katsomaan taakseen. Kaksi penkkiriviä taaksepäin istui tyttö. Tyttö
säpsähti huomatessaan Maksin ilmeen. -Ei ollut hauskaa, Aleksandra, Maks nurisi.
Tyttö nousi ja käveli horjahdellen hänen viereensä. Hän vältteli katsomasta
peiliin, sillä hän tiesi Krobsin tuijottavan vihaisesti. -Se on AleX! Tyttö
sanoi, korostaen lempinimen loppua. Aleksandra käänsi katseensa ulos. Siellä oli
alkanut sataa. Pisarat hakkasivat ikkunaa ja saivat kaiken näyttämään
vääristyneeltä. -Hyvä on, AleX! Maks korjasi nimen samaan sävyyn kuin tyttö oli
itse määritellyt. Hän Hautajaiset. Pelkkiä sekottuneita kyyneleitä ja
sadepisaroita. Onneksi ne ovat nyt ohi. Meikki valuneena poskille voi palata
tyhjään asuntoon. Kaikki siellä tulee muistuttamaan hänestä. Etenkin viimekesän
kuva mökiltä. Hänen ilonsa näkyy suuressa hymyssä ja loistavissa,
suklaanruskeissa silmissä. Musta, lyhyt tukka sojottaa joka suuntaan, kun hän
hyppää laiturilta vaaleaan ja kirkkaaseen veteen. En saa katsettani irti
kuvasta. Nuo silmät kahlitsevat minut ja vetävät minut kehyksiin, aivan kuin hän
vetäisi minut veteen mukanaan. Suljen silmäni kyyneleiden yrittäessä pyrkiä
ulos. Nostan käteni pienen, kultaisen medaljongin päälle ja puristan sen
nyrkkini sisään. Me riitelimme sinä iltana. Silti se ilta loppui pitkään
suudelmaan. Pystyn tuntemaan sen. Se riipaisee sydäntäni. Pudistan päätäni ja
potkin kengät jalastani. Riisun takin lattialle ja kävelen kohti kylpyhuonetta.
Matkalla riisun ja pudotan lattialle musta ja kiiltävän mekkoni, sekä tummat
alusvaatteeni. Astun kylpyhuoneeseen ja sytytän kylpyammeen vierellä olevat
kynttilät. Painaessani katkaisijaa, pimeys valtaa hetkeksi koko huoneen, kunnes
kynttilöiden loiste nappaa pimeydestä kiinni ja murtavat sen. Katson itseäni
peilistä. Ripsiväri on valunut jo pitkän matkaa poskillani. Vetäisen hiussoljen
irti ja hiukseni valahtavat auki. Otsatukka lennähtää silmilleni ja kätkee ne
alleen. Astun tyhjään ja kylmään ammeeseen ja avaan vesihanan. Jäätävä vesi
muuttuu nopeasti mukavan lämpimäksi ja rentouttavaksi. Kun vettä on kaulaan asti
suljen silmäni ja laskeudun veden alle. Avaan silmäni, kaikki on sumeaa. Pystyn
näkemään hänet. Hän on aivan edessäni hymyilemässä ja vilkuttamassa. Hän
lähestyy minua, mutta happeni loppuu ja joudun nousemaan pintaan. Hengitän
keuhkoni täyteen ilmaa ja sukellan uudelleen. Olen veden alla kauan, mutta hän
ei tule. Minun täytyy lakata kuvittelemasta, että hän tulee. Mutta en pysty.
Haluan hänet tänne. Haluan hänen halaavan minua ja suutelevan yhä uudelleen ja
uudelleen. Nojaan ammeen reunaan ja suljen silmäni. Hän seisoo edessäni ja ottaa
kädestäni kiinni. -Hankitaan koira! Sellainen noutaja, vai mikä se nyt oli!
Hänen äänensä oli hyvin innokas ja kaikui kauas mökkimme pihassa. Hänen silmänsä
säihkyivät. Sama viikonloppu, jolloin kuva otettiin. Istuimme nuotiolla ja hän
kietoi kätensä ympärilleni. Hän oli lämmin ja se sai minut hymyilemään. Söimme
vaahtokarkkeja nuotion äärellä ja katsoimme taivasta joka punersi auringon
laskiessa. Äkkiä kaikki näkyi välähdyksinä pääni sisällä. Liekit. Hän työntää
minut ulos. Viimeinen kerta kun näen hänen suklaiset silmänsä. Hän katoaa
kellertävän oranssiin mereen, eikä tule takasin. Avaan silmäni. Hän tuijottaa
minua. Ilma tuntuu pehmoiselta. Tuntuu kuin makaisin sumussa. Hän saa minut
jälleen hymyilemään. Hän painaa huulet huuliani vasten ja kietoo kätensä
ympärilleni. Lämpö siirtyy hänestä minuun. Hän katsoo minua syvälle silmiin. -En
jätä sinua koskaan, hän kuiskaa korvaani. Suljen silmäni ja kun avaan ne näen
kylpyhuoneen katon. Se oli unta, mutta silti hymyilen. Istun puolikkaalla
sohvallani Finnet Internationalia ja jotakin jääkiekkojoukkuetta mainostava
kalastajalakki päässäni. En välttämättä tarvitsisi hattua näin sisätiloissa
varsinkin kun ikkunakin on kiinni ja ulkona kurja sateen jälkeinen kalseus,
mutta olen jo tottunut sen puristukseen ohimoissani ja tuntisin ehkä itseni
alastomaksi, jos näkymätön hahmo nyt varastaisi hatun. Syy, miksi se on
päässäni, on jo melkein unohtunut itseltänikin. Siivosin kai vaatekaappia. Tai
ainakin järjestelin uudelleen. Ehkä hattu tipahti jostain pieniksi jääneiden
verrytteluhousujen seasta ja iskin sen päähäni. Tai sitten poimin sen eteisen
lattialta etsittyäni paria kauan kadoksissa olleelle, sohvan selkänojan sisältä
löytyneelle sormikkaalle. Ehkä hatulla tai sen päähäni joutumisella ei ole
mitään merkitystä. Tänään olen onnellinen, sillä olen vihdoin löytämässä itseni.
Et voi tietääkään, kuinka olen sitä yrittänyt, sillä en ole tallentanut hukassa
olemisesta kertovia merkintöjä. Niistä oikein huokui päämäärättäömyys ja
tietämättömyys ja tekstikin oli alkeellista kuin vuosia sitten kirjoittamani
teksti. Idea niissä kaikissa oli kuitenkin se, että ihmiset ympärilläni tietävät
haluavansa kivaan sisätyöhön, ambulanssikuskeiksi, kitaranrakentajiksi,
arkeologeiksi, eläinlääkäreiksi, työttömiksi pummeiksi. Minä vain en tiennyt.
Tai tiesin toki ammattitasolla, mutten halunnut määritellä elämääni jonkun
välttämättömän rahanlähteen kautta. Koko ammatinvalintani oli järkivalinta.
Tidän, mistä pidän ja mitä haluan tehdä koko elämäni, mutta haluan tehdä sitä
vain työnä. En halua työn määrittävän koko minuuttani. Sehän olisi julmaa. Jos
minä olisin vain ja ainoastaan opettaja, joku toinen raukka olisi vain ja
ainoastaan siivooja. Tai roskakuski. Tai liukuhihnatyötekijä. Haluaako kukaan
tulla määriteltäväksi "siksi hiljaiseksi naiseksi, joka laittaa vispipuuroihin
kansia". Kuka minä sitten olen ihmisenä? Vapaa-aikana, tänä lyhyenä tyhjänä
aikana välivuoden työharjoittelun ja opiskelujen alkamisen välillä, näinä
vapauden kuukausina (on huomioitava, että vaikka puhun nykyhetkestä, olen
oikeasti jo kahden viikon päässä. Minun vapauteni alkaa nimittäin silloin kuin
ahkerien ja vähemmän ahkerien koululaistenkin.)? Minä olen tietenkin juureton.
Olen kasvi, joka nostaa juurensa mullasta kuin jalat ja lähtee kävelylle
maailman ääriin. Tarkemmin sanottuna se tarkoittaa tietenkin sitä, että aion
pakata elämäni yhteen laukkuun ja mennä sen tarkemmin miettimättä. Sen lisäksi,
että aion mennä ulkomaanmatkoille, festareille ja kavereita tapaamaan, aion
mennä kotieni ja sänkyjeni välillä kuin koira sohvan ja nojatuolin välillä:
vähääkään välittämättä siitä, mille tyynylle painan pääni. En tiedä, onko
minusta siihen tai voinko koskaan vain mennä miettimättä, onko minulla kaikki
tarvittava mukanani ja haluanko kenties seuraavana aamuna tehdä asiaa X, joka
vaatisi esineen Y mukaan ottamista, mutta yritän parhaani. Liian pitkälle
ajatteluakin kun voi pitää jonkinasteisena sairautena. Jos ei muuna, niin
itseopittuna elämän kahlitsijana, toisissa tapauksissa jopa vapauttajana (kun
muistaa illalla ottaa avaimen, eikä joudu aamuyöllä ryömimään sisälle
sammakoiden reittiä.) Luultavasti koko itseni löytäminen on ulkopuolisen
silmille enemmän hepreaa kuin kaikki julkaisematta jääneet itseni etsimiset ovat
itselleni yhteensä, mutta otettakoon se riski. Ainakin olen yrittänyt ja ainakin
olen opetellut kirjoittamaan elämäntehtävääni tukevalla tietokoneella, jota voin
kokonsa ansiosta kantaa mukana missä ikinä menenkin. Runkku ja Hopee Teltsu, se
on niinku Telatassu, se rassaa Karrin kimpussa. Mä oon ihan hipihiljaa nurkas.
Ei se kauheesti koskaan puhu, enkä mäkään. Se ei tykkää, et mä istun tääl, et
tääl alakerras on muita ku se ja Karri, mut se antaa mun silti monesti istuu
tääl tosi pitkään enneku ajaa mut pois. Karri on meidän kärry eikä sillä oo
käsiä. Teltsulla on, mut sillä ei oo jalkoja. Mä oon kuullu, et Teltsu on joskus
ollu solttu ja astunu miinaan tai jotain, ja siks se istuu ny tuos telatuolis.
Karriki on joskus ollut ihan oikeissa töissä, taksina tai jotain, mut siitä on
aikaa. Sitä on tuunattu niin paljo, et ei se enää taksista mee. "Etsä vois
Runkku nyt lähtee niinku vittuun?" Teltsu heittää mulle. Mä kohautan olkiani ja
lähen nouseen portaita yläkertaan. Stilsu makaa sohvalla taju kankaalla. Se on
meidän jengin pomo eikä se tykkää Karrista. Se sanoo, et se ei tykkää koneista
ja Karri on kone ja siks se ei tykkää siitä. Emmäkään tykkää koneista eikä
kukaan muukaan meistä, paitsi ehkä Teltsu, mut mun mielestä Karri on silti ihan
ookoo. Stilsu ei tykkää Teltsustakaan, kun Teltsu aina häärää Karrin kans ja kun
se on muutenki puoliks kone. Mut alakerras Teltsu on pomo eikä ees Stilsu rähise
siellä koskaan. Stilsu on tapellu yöllä, sen kädet on auki ja paita veres. Mut
se nyt on aina veres. Se diilaa aineita ja sit vetää niitä ja sit se alkaa
koluaan tätä meidän korttelia ja hakkaa tai painaa tai molempia mitä vaan kiinni
saa. Ei se paljoo välitä et onko se kundi vai gimma vai nuori vai kalkkis, ne on
kaikki sen narkkareita ja se on muutenki niin iso, ettei sen tartte välittää.
Sit ku ne selvii, ne tulee taas ruinaan Stilsulta kamaa. Se tykkäis et me
sanottais sitä Stiletiks, mut se on liian vaikee nimi ja siks me sanotaan sitä
Stilsuks. Tai muut sanoo, mä en. Mua sanotaan Runkuks, se on niinku Runoilija,
ku mä en sano koskaan mitään, kirjotan vaan seinille. Tai kyllä mä joskus
lapsena sanoin, mut sit konekorttelin peltijengi sai mut kiinni ja leikkas multa
kielen. Sit Stilsu on hakannu multa etuhampaat, ku emmä sen mielestä niitä enää
tartte, ku emmä osaa puhuu. Mä istun siinä tuolilla ku Stilsu avaa silmänsä. Mä
nään siitä et sitä riepoo ja jomottaa ja mä häivyn kiireesti pois ja piiloon. Se
tulee peräs, mut ei se mua jaksa ettii, se vaan alkaa riehuu ja sit alkaa kuulua
kirkumista ja huutoja ja kaikkee muuta meteliä. Mä painan kädet korville, se on
vähän ku menis jonneki pois. Me istutaan Karrin kyydis ja ajetaan ostarille. Se
on vähä sellanen ei minkään jengin maa. Konekorttelin jengi on tietysti kans
siellä. Ne asuu ihan meidän naapurissa eikä me tykätä niistä. "Vittu et alko
haiseen paska!" ne huutaa meille. Ne sanoo kaikkia ihmisiä paskapusseiks tai
räkäpaskoiks tai sellasiks. Tai limanaamoiks tai vittunaamoiks. "Mitä vittuu noi
roskikset rämisee?" Stilsu huutaa isoon ääneen et ne kuulis kans. Me sanotaan
niitä roskiksiks tai vaikka paskapöntöiks. Ne ku on peltiä, niinku roskiksetki,
tai on ne kyllä muoviaki, konejengi siis, ja roskiksetki, ainaki jotku. Ne
näyttää meille käsimerkkejä ja me näytetään niille. Mut ei me aleta nyt
rähiseen, pidetään vaan lämpöö päällä. Niillon oma kortteli, meillä oma, nii ei
nyt tartte riehuu. Jotku luulee, et koneet on kovia eikä niille pärjää, mut ei
se nii mee. Jotku niistä on sairaan nopeita, mut ne on sit heikkoi. Sit jotku
niistä on tosi vahvoi, mut ne on sit hitaita. Jotku niistä sammahtaa tosi
nopeesti. Pitää vaan tietää, mitä tekee nopeiden kans ja mitä sit vahvojen kans,
nii sitä pärjää ihan kivasti. On tietty ardet, ne on tosi pahoja. Ne on entisii
vartijoita ja sellasii, ja ne on nopeita ja vahvoja. Mut ei niitä täällä paljoo
oo eikä ne hengaa konekorttelin peltipurkkien kans, niillä on niinku vähä
isommat kuviot. Konejengi on sellasta sekalaista peltiromua. Yks niistä on
sellanen mainospelle, se on karannu jostain pikaruokalasta. Yks toinen on sitte
sellanen linkkaava köyryselkänen rautakanki, joka on aina tukevasti kamois. Ne
on kaikki sellasii säälittävii luusereita, sellasia ku me. Mun sydän alkaa
hakkaan ihan raivona, ku mä nään sen. Mä sanon sitä Hopeeksi. Se menee hengaan
konejengin kärrylle. Se on musta kaunein olento koskaan. Mun mielestä se on
tytsy, mut eihän koneista voi sanoo, et onko ne tytsyi vai kundei. Mä tykkään
hengata täällä ostarilla just siks, ku täällä mä aina joskus nään sitä. Mä
haluaisin mennä sen luokse ja sanoo kuinka paljo mä rakastan sitä, mut emmä
pysty. Siis meneen, mut emmä tietenkään vois sille mitään sanookaan. Joskus mä
hengaan vaan ostarilla ihan yksikseen, et näkisin senki yksin. Sit jos se on,
niin mä oon ihan vaan jähmettyny paikoilleen. Joskus se tuijottaa mua, niillä
sen hopeasilmil, ja sillon musta tuntuu, et mä kuolen siihen paikkaan. Mä oon
öisin spreijannu sydämiä, isoja ja pikkuisia punaisia sydämiä, ihan joka
puolelle ostaria, vaikka ei muu jengi sitä tiedä enkä mä aio kertoo. Mä
haluaisin niin kovasti spreijata ostarin etuseinään mut ja sen ja ison sydämen,
mut jos mä tekisin sen, niin mut varmaan tapettais. Ja se voitais tappaa kans.
Siks mulla on piilossa semmoinen isompi kuva, johon tulee mä ja se ja sit paljo
sydämiä ja kaikkee. Sitte ku se on valmis, nii mä näytän sen sille ja sit se
ehkä tajuu ja me aletaan kimppaan. Mä tiedän, et oon kyl ihan sekasi, mut ei se
mua haittaa. Melkein siltaa Naapurista kantautuva ruusun värinen bassojytke ei
vaikuttanut millään lailla A. Jokisen suunnittelutyöhön. Jokisen työnä oli
ideoida, suunnitella ja rakennuttaa silta. Siinä ei juuri olisi mitään
ihmeellistä, jos silta olisi esimerkiksi rantasaaresta mannermaalle ja takaisin,
mutta kun siltä oli mannermaalta mannermaalle ja takaisin… Sepä asiasta tekikin
mutkikkaan. A. Jokinen ei tiennyt mitään yli 1000km pitkistä silloista. Jo tuo
mutkikas tietämättömyys saattoi saada aikaan sen, ettei tuosta
tietämättömyydestä kertova tekstikään ollut juuri A. Jokisen perunoiden kuorijaa
pätevämmän kirjoittajan käsiteltävänä. Alunperinkin, A. Jokinen, halutessaan
saada tuon valtavan haasteen aiheuttamat paineet ja uramuutokset jälkipolvien
luettavaksi, halusi asiaa hoitamaan jonkun pätevän henkilön. Hieman samaan
tyyliin kuin ruuhkaisesta Olympia-kylästä huolehtiva nakkikojuketjun omistaja
laittaa paremmat myyjät lähelle kisailijoista huolehtivaa aluetta ja kerran
tunnissa myyvät kojunlämmittäjät pääsevät kauemmas. Ei silti, tuolla ei ole
mitään tekemistä sen kanssa, että A. Jokinen, armeijassa 65 kiloa laihtuneena
aliupseerikirjurina toimineena henkilönä, halusi saada koko haasteensa
paperille, tiedettyään jo etukäteen että tulisi epäonnistumaan dramaattisesti
myös siinä, että saisi tuon luettavaksi tarkoitetun tekstin luettavaan ja
nimenomaan selkeästi ja helposti luettavaan muotoon. Herranen aika, A. Jokisen
palkkaama haamukirjoittaja ei tienny kirjoittamisesta muuta kuin sen, missä 90%
näppäimistä sijaitsee. Pienenkin viiveen yllättäessä, A. Jokisen
insinööritaitojen mahtipontisen haasteen esilletuominen hidastui jopa niin
paljon, että tauon aikana ehti syödä pikaravintolassa lastentarhanopettajien
jokaviikkoisen lakon aikana. Oikoluettuaan oikolukuhetkellä aikaansaadun tekstin
tuosta hänen suunnittelurajoittuneisuuteensa sisällöltään pyrkivää tekstiä, A.
Jokinen saattoi tajuta, ettei ole minkäänlaisia perusteluita kirjoittaa yhtään
pidempää tarinaa siitä, ettei A. Jokinen saanut edes haasteiden edessä
kompastumistaan kirjoitettua siten, etteikö sokea koirakin olisi nauranut sille
viimeistään kuvatekstien kohdalla. Näitä kuvatekstejä edustaa hyvin seuraava
kuva/teksti-yhdistelmä: (kuva) A. Jokinen työntömitan kanssa mittaamassa
tynnyrin kauluksen taitteen sädettä; (kuvateksti):”Aapo Jokinen mittaa kuinka
monta kilometriä enemmän hänen suunnitelmiensa mukaan tarvitaan sillan
kattamiseksi rakennettavaan perinteiseen siltakatoskattoon.” Tässä vaiheessa
haamukirjoittaja otti lopputilin. Aamupala keski-Suomessa Pirkko ja Pekka,
aviopari keski-Suomessa, aloitteli aamuaan aamupalaa valmistaen, kuten he olivat
tottuneet tekemään jo monet vuodet. Syksyinen aurinko loi keittiöön lämpimän
sävyn, vaikka syksy muutoin onkin kylmähkö vuodenaika. Kristallinen
sokerisirotin taittoi valoa valkeaan pöytäliinaan, ja tarkkaavaisena naisena
Pirkko näki auringonvalon kauniin spektrin. Ilmiö kesti kuitenkin niin lyhyen
aikaa, ettei Pekalla ollut mahdollisuutta sen todistamiseen. Pirkko oli vielä
äskeisen näyn lumoissa, kun Pekka kysyi veistä lainaksi. “Ota vain”, vastasi
Pirkko hajamielisesti. “Se on käytännöllisesti katsottuna puhdas. Leikkasin
sillä vain kurkkua leivälle ja huuhdoin raanan alla. Kuivasin sen lopuksi
astiapyyhkeeseen.” Pekka tarttui veitseen, aikomuksenaan leikata sillä pätkä
maksamakkaraa ruisleivälleen. Hänen mielestään ei ollut sen kaltaisen
yhdistelmän voittanutta, kun päälle sai vielä hörpätä hyvää kahvia. Mustaa ja
runsaasti sokeroitua. Juuri kun veitsi oli osumassa pehmeään makkaraa se
pysähtyi. Pekka mietti tiiviisti äsken kuulemaansa ja kääntyi määrätietoisesti
Pirkon puoleen. “Mitä tarkoitit kun sanoit, että veitsi on käytännöllisesti
katsoen puhdas? Onko sitten teoriassa olemassa mahdollisuus, ettei se olisi?
Eikö tämän kaltaisessa asiassa käytännön ja teorian tulisi olla samanlaisia?”
Pirkko katsoi Pekkaa hämmästynein silmin. Kummastus levisi koko hänen kehoonsa,
ja hänen oli salaa pöydän alla nipistettävä itseään todetakseen, että oli
hereillä. Hän ei pientä suun aukaisua lukuun ottamatta pystynyt muunkaltaiseen
reagointiin. Eikä saanut siihen tilaisuuttakaan kun Pekka jatkoi puhettaan. “Jos
veitsi on teoreettisesti puhdas, voisin käytännössä helposti todistaa ettei niin
ole. Voisin ottaa sen steriilein kumihansikkain kuivaustelineestämme, ottaa
bakteeriviljelyn ja saada tulokseksi kunnon kasvannaiset kasvatusmaljassa.
Veitsi voisi siis olla teoriassa puhdas, mutta käytäntö todistaisi ettei niin
ole.” Pirkko otti pikaisen hörpyn kahviaan ja yritti nauttia sen puhtaasta
mausta. Hän ei ollut koskaan pitänyt, jos kahviin oli sekoitettu sokeria tai
maitoa, kermasta puhumattakaan. Kaikilla variaatioilla kokeiltuna, kahvi oli
parasta mustana. Jos pavut olivat vastajauhettuja, paransi se vain lopputulosta.
Tämä kahvi oli sitä mitä pitikin. Pirkon vaatimusten mukaista, mutta nyt hän ei
saanut siitä makua irti. Pekka piti siitä huolen jatkaessaan selontekoaan ja
näin vieden kaiken huomion, joka olisi ollut mahdollista jakaa muille asioille.
“Mutta kun sanoit, että se olisi käytännöllisesti katsoen puhdas, uskoisin
silloin, että sen tulisi olla jotakuinkin steriili. Silloin voisin helposti
käytännössä todistaa, edellä kuvaamallani menetelmällä, että niin oli. Olisiko
silloin kuitenkin teoriassa mahdollisuus sille ettei se olisi? Mielestäni kyllä,
koska kuvaamallasi puhdistusmenetelmällä sitä olisi mahdoton saada lähellekään
puhdasta. Eli täten voisin teoriassa todistaa sen, että veitsi olisi edelleen
likainen, vaikka olisit sen huuhtonut vedellä ja kuivannut pyyhkeeseen.” Pirkko
huomasi tyhjentäneensä kuppinsa kuunnellessa Pekan esitelmöintiä
veitsiaiheestaan. Hän ei ollut edes huomannut tehneensä niin. Aamuinen kahvi oli
kofeiiniriippuvaiselle tuiki tärkeä. Varsinkin jos siihen suhtautui yhtä
suurella intohimolla kuin Pirkko. Hän huomasi lievän harmistuksen aallon
sisällään mutta päätti korvata tämän menetyksen nauttimalla espressonsa tuplana
päivällisen jälkeen. Pekka pyöritteli veistä kädessään mietteliään näköisenä.
Maksamakkara odotti leikkuulaudalla ruisleipäviipale vierellään. Hänellä alkoi
olla jo nälkä, joten oli aika tehdä päätöksiä. “Otan kaikesta huolimatta uuden
veitsen, vaikka tätä onkin hieman puhdistettu. Uusi veitsi on tiskattu
astianpesukoneessa, joten se on melko puhdas. Teoriassa ja käytännössä voisin
asian todistaa olevan toisin. Ja melko helposti, kuten äsken tein. Kulttuurinen
ja kokemuspohjainen oppiminen ovat kuitenkin antaneet minulle mahdollisuuden
joissakin tapauksissa unohtaa tosiasiat ja voin käyttää tätä uutta veistä
huoletta. Ja voimme jatkaa aamupalaamme.” Pekka lopetti lauseensa leveään
hymyyn, ja uuden veitsen kanssa jatkoi keskeytynyttä työtään maksamakkaran sekä
ruisleivän kanssa. Pirkko katsoi Pekkaa edelleen ihmeissään mutta sai pienellä
vaivalla ajatuksensa kasaan ja pyysi melkein normaalilla äänellä toisen
kupillisen kahvia. Paa se siihe ja o - sulle onnea kuule kun sä olet anoppi.
Pelkäsin, että pyörtyisit. Viisas ystäväni kertoi koko homman idean: Hyväksy
itsesi, ole oma itsesi ja nauti elämästäsi. No joo, ajattelin, kun kuulin sen.
Kiistatonta kai kuitenkin on se, että kirjailija tiesi yhtä jos toistakin vanhan
Egyptin, Bysantin ja menneen ajan Välimeren alueen asioista. nuorissa
opiskelijoissa on paljon hyviä psykiatrin alkuja, suuntautukoot sitten mille
lääketieteen alueelle hyvänsä. Vaikein näistä pulmakysymyksistä koskee
sopimuksen valvontaa. Kirjoitimme artikkelia viikon Antaisit nyt sen olla.
CD-soittimen virheensieto todettiin mittausten ja kuuntelun perusteella hyväksi.
Ne naiset olivat nopeampia kuin nuo naiset Tietysti BMW on muilta osin Alfaa
paljon kehittyneempi tuote. Et ala roikkua mun kaulassa. Konsernin liikevaihto
kasvoi 2,5 miljardilla markalla ollen nyt 8,5 miljardia markkaa. Toinen palkinto
annettiin tamperelaiselle Eino Kotolalle ja kolmas palkinto Juha Sirolle
Kangasalta. Se on sana, jota käytetään enää harvoin kirkossakaan. Lähden ennen
kuin huomaatkaan. Älkäämme antako pienen vähemmistön terrorisoida kaupungin
hallintoa. Postidirektiivit syntyvät jo vanhentuneina Mää jo tälle meitin
Aksulle sanoin että pistäs tohon pihaan mainoksen Kiistämättä Linna on nyt
päivän henkilö. Minä olen naimisissa, hyvissä naimisissa. Maamme-laulun jälkeen
salillinen asteli hitaasti juuri entisöidystä juhlahuoneesta ulos. Kuule mul on
yks junailuasia mielessä Metsähallitusta on aikaisemmin kovasti ruoskittu, mutta
siellä on nähtävästi päätetty uusiutua ikään kuin kertaheitolla. Kissat olivat
terveitä ja viinikellari täydentynyt mainiosti. Muistavat vielä aikuisina, miten
koulusta tultua piti vispata mummille puolukkapuuroa. nekinhän on ratkottavissa.
Tällaisen tunnustuksen valtioneuvoston tiedotuspäällikkö ja presidentin
ototiedottaja on nyt kuitenkin saanut. Olisko sulla mitään mahdollisuuksia ni
esitellä täs seuraavas numerossa sitä sun hanketta Susan on päättänyt, että
mikään ei estä hänen pyrkimyksiään saattaa miehensä Valkoisen talon herraksi.
Nuori tyttö istui märällä toripöydällä. Söin kaksi älä ala jeesustelemaan
helvetin roisto. täydy osata kirkkoon kuulumattomien hautajaisissa Hieman
teatraalisesti ja kuin näytelmää parantaakseen Karvaturri suukotteli lasta.
hampurilaisista ja pizzoista on tullut suomalaista kansallisruokaa. talon takana
olympiatuli, olympiarenkaat ja olympialippu Rikosta ei katsota läpi sormien eikä
laki ole muuttunut. Suomen joulupukin Amerikan-valloituksen aloittaminen
mantereen länsirannikolta Yleensä muuttolinnuilla on jokin lämmin yöpymispaikka,
jonne ne onnistuvat pääsemään jostakin kolosta sisään. Siellä on kuulemma
ikuista harpunsoittoa. lakkasin toivomasta mitään ihmeellisyyksiä. Jokaisesta
turhastakin selaamisesta otetaan hinta. Altistus tälle todettiin niin minun kuin
kuopuksenkin verikokeista. " Hallituksen edustaja oli sanonut, että Muge ei
palaisi kokouksesta elävänä ", Kenian anglikaanisen kirkon sihteeri John Kago
sanoi torstaina. vai mitä Paitsi silloin kun itse laitan niitä. Varmaa
yhdeltoist myöhäsintää. Aina sitä jonkinlaista työtä siunaantuu. Hallitus teki
lopulta presidentti Martti Ahtisaarelle helpoksi nimetä oma suosikkinsa. Illalla
monet Romanovit kokoontuivat palatseihinsa päivälliselle. Vajaassa tunnissa palo
saatiin talttumaan. Minä haluaisin tulla mukaan. Raatikon ensemble on kenenkään
asiaan puuttumatta saanut hajota 1990-luvun aikana. Pääsen tulemaan siinä
viideltä. Nyt mennään Eurooppaan - missä lieneekään oltu tätä ennen. yritin
kuvitella hänet lokoisaan asentoon sohvalle, vuoteelle tai lattiamatolle. mustia
aukkoja Toissayönä tajusin ihastuneeni sinuun - mutta en tiedä, oletko se
kuitenkaan Sinä. Miyazakia ovat selvät kuvat, taivaan sini, maisemien jylhyys.
Ai, minä kun luulin että sinulla oli silmälasit! Älä nyt viitsi. Jos paljastat,
että et saa nukuttua, sinuun suhtaudutaan helposti niin, että et pysty hoitamaan
tehtäviäsi. Lähden jahka olen pakannut Ehkä mielenkiintoisin kaikista vertailun
arvostelukohteista oli ruuvinvääntökapasiteetti. Ja sillä oli päällä
punaruutuinen mekko, mutta ei kenkiä ollenkaan. olisiko viininvalmistus
yrittäjälle sivu- vai pääelinkeino? Jos hinta putoaa, niin minä ostan sen
kirjan. älköön hypättäkö Rakastakaa toisianne. Mia Huhdalla on lavakarismaa.
kielioppi suomen kielestä pojalla oli sauna lämpiämässä. Lisäksi täytyy olla
esiintynyt kahdessa valtakunnallisissa näyttelyssä. Menetettyään joukkonsa
Santala synnytti uuden liiton Piru vie. Nuorena tyttönä sitä voi pistää nimensä
aika outojenkin kontrahtien alle. ei mulle mikkään päänsärky ole, jos joku mua
ihhailee. Tämä taas johtuu siitä, että nuha- ja yskänlääkkeiden käyttö on
harjoituskaudella sallittua. Perkele kun rupes janottaan, pitäs päästä tonne
ravintolavaunuun. Ne kun oppii, niin loppu on helppoa. Siinä se metsälammen
rannalla lentelee, kukkivien pajujen kohdalla hidastellen, keltainen
sitruunaperhoskoiras. Komissio antaa ennakkolausuntonsa kolmen viikon kuluessa.
Maputossa irvistellään, että parlamenttivaalien suurimmat voittajat ovat ne 250
miestä ja naista, jotka pääsivät parlamenttiin. Tumma hahmo kääntyi puolittain
ympäri. paitsi poliittisesti huolestuttavaa myös tieteellisesti pätemätöntä
Seppä antaa piristä monta kertaa ja empii. Asia ratkennee huomenna. Vene oli
myrskyn armoilla veden varassa. Ja jos jotain siihen ruokavalioon tulee
muutoksia niin sitten meiän täytys oikeen selvittää että se on löytyny. Yhdessä
ne voivat saada 145, ehkä jopa 150 kansanedustajapaikkaa, yhtä paljon kuin vanha
kansanrintama heti sodan jälkeen. Lähimpänä kuuluisien Mikojen ja JJ:n
jalanjälkiä on kauden alkaessa tamperelainen Risto Virtanen. Hehän tulevat
takaisin. Pystyykö Bosniaan antamaan vielä avustusta? Ottakaamme muutamia
esimerkkejä läpimurtokeksintöjen pohjalta syntyneistä innovatiivisista
muunnoksista. Miikael rupesi päivittelemään minulle, että joku hullu maksaa
Haydnin kirjeistä kolme miljoonaa ja että kirkkokonsertin lipuista kehdataan
pyytää 150 markkaa. Vältyimme näkemästä koko kauheutta. Eri puolilla Suomea on
viime kuukausina tapahtunut useita järkyttäviä henkirikoksia, joissa jompikumpi
vanhemmista on surmannut lapsensa. Luulen, että minulta tuli lapsivesi. Perhana,
mä en huomannu, et sulla on kassi, Leo sanoi. Hän kertoi saaneensa kokouksessa
sellaisen vaikutelman, että kahden ala-asteen lakkauttaminen oli päätetty ennen
asian tuomista lautakuntaan. tämä tunnettu suomalainen rauhanpuolustaja Onko
tarpeen olla noin perusteellinen? Lapsi voi kärsiä suuresti myös siitä, jos oma
vanhempi jää katselemaan treenejä. Meillä siivotaan lauantaina asiaa koskien
Katkeruus tulee varmasti voimistumaan, jos tai kun eroamme. Prufrock ei vaikuta
mieheltä joka tekee mitään kovinkaan tarkoituksellisesti. olimme käynnistäneet
mekaanikkojen koulutuksen, niin että meillä toimitusten saapuessa olisi
kuljettajat valmiina. Pitkälti kyse onkin siitä, onko järkevää tukea
ylituotantoa Mutta täysin ehdottomasti hän ei mahdollista ehdokkuuttaan tyrmää.
kokoonnuimme kaikki yhdessä Tuotantopuolen hoitelee sama vanha kotoinen
kanalaji, mutta sekä tuotantovälineen että tuloksen parantamiseen on pyritty.
Kun hoitaja tulee käymään puolelta öin, potilas on unessa, mutta hengittää
raskaasti. Joko itse tankit vuotivat, tai kondenssireikien tulppaukset olivat
liian heikkoja. Suomi palaa samaan syöksykierteeseen kuin missä Ruotsi on. mä
vaa jätän tämmöse lomakkeen Hän sanoi, tapahtuiko niin Toinen uusi ongelma
Pietarissa on tuberkuloosin leviäminen. Minun oli jotenkin vaikea tajuta, että
se oli totta. Odotin häntä kesään. Kesä menikin ihan villilän meiningissä. Jos
kortti katoaa tai varastetaan, sen kaikki toiminnot voidaan kuolettaa heti.
Täällä jäätyy minulta korvat Aijai, kyllä cowboy ratsasti itsensä pahan kerran
ansaan! Mutta kyllä kai hän voi olla kalju ja mahakaskin, ainakin varakas.
Väreiden koti Helsingissä mahtaa olla melkoinen puutarha, kun Virpi sanoo että
he tuskin sekaan mahtuvat. Otc-listaa koskevat Arvopaperivälittäjien yhdistyksen
säännöt olivat aiemmin kuuden sivun pituiset ja ylimalkaiset. Aulis perääntyi
luotsilan pihalle ja seurasi heidän uurastustaan sieltä. Yleisö on ollut
tyytyväistä. Popista, rockista vaiko iskelmästä? Minä käyn kaupassa jos vain
ehdin. Rainio juoksi näet illan hämyssä oman ennätyksensä ja tämän kesän
kärkituloksen 29.03,81. Hän on uinut selkää, vapaata, rintaa ja perhosta. Jos
nainen torjuisi hänet nyt, Lauran olisi turha enää myöhemmin yrittää. Se ukko
oli kyllä yksi saatanan maanvaiva, ihan pahimmasta päästä! Hämäläinen sai kärsiä
romaaninsa väärin lukemisesta olkapäille valuva tukka on vaalea, tosin vähemmän
kihara ja vähemmän pörhöllään kuin isällä. Technics on onnistunut tekemään
edullisen hintaisen mutta käyttökelpoisen digitaalipianon. Kehnolta ei näytä
tämä päiväkään. Maratonkokouksessa oli kolmisentuhatta osallistujaa ja heidän
valittavanaan oli yli 400 paneelikeskustelua. kasvojen huuhtelu kylmällä vedellä
Kiina ilmoitti lauantaina aloittavansa maan eteläosien tiikerikannan
suojeluohjelman. Tulen pian Vähennykset aiheutuvat budjetoinnin
rakennemuutoksista, joista kihlakuntauudistus on merkittävin. Hän on kaunis kuin
kukka Sitten vangit hyppäsivät tornista alas. Portaat ovat korkeat. Vastoin
tapojani minun on nyt pakko päivätä muistikirjani. Kunkin " kilpailulajin ",
joita ovat musiikki, tanssi, kuvataide, kirjallisuus, draama, elokuva ja
arkkitehtuuri, kolme ansioituneinta edustajaa saa kunniamaininnan. Pitikö sitä
taas nukkua viimeiseen asti! - No kun ei käsis pysy sano. Joukkueessa on
yhdeksän pelaajaa. Kuvatekstinne Kaksi kiusausta, parempi ja huonompi suututti
minut. Mies lähti sunnuntaiaamuna metsälle. Muistappas ett ei tuolla saa tuntua
tai kuulua mitään. tarjottimellinen juustoja Oho! Jospa minäkin pääsisin mukaan.
Naapuriin syntyi juuri kaksoset. Turha minun on jäkättääkään, vaan on mentävä
itse mukaan. Auto on yhä useammalle kulku-, harvoin enää komeiluväline. ja tähän
samaan tota kokonaisuuteen liitettäis yks tällanen kriittinen artikkeli siitä
että mitkä on nää asiat joissa meillä jatkuvasti kangertelee. Mies palautti
työkalut työnantajalleen. - Löydettäessä hän oli ollut surmattuna useita
tunteja, hän tyytyy toteamaan. täynnä rahaa Ja saksalaiset miettivät: Me sitä
ollaan hyviä ja virallisia täällä Saksassa ja tehdään laatutavaraa, ja kaikkea
se saksalainen keksii. " Ei siitä hyödy, mutta kai siitä jotakin on oppinut ",
Jouko sanoo. Lundahl ennustaa naisille suurvoittoa. On parasta, että lähdette
nyt. Nyt tulee aamu Kakkua sai ottaa niin paljon kuin halusi, äiti oli sanonut.
Täällä pidätetään hengitystään Kirjolohilaitoksista moni lopettamassa
tuotantonsa Samalla syntyy riipaisevia runoja Carelia-lehden sivuille nimellä
Katri Korvela. Nilkka nyrjähtelee helposti uudestaan, on liikkuessa epävakaa
eikä salli juoksemista ilman ulkoista tukea. Oletteko ehkä kotoisin Raumalta?
Toinen oli juuri lyömässä, kun sanoin että nyt kävitte väärään mieheen kiinni.
Haluisit sä tavata sen? Jos kuvittelet tuntevasi minut, olet luultavasti
väärässä. Se perintö ja kruunu, jota isä hänelle tarjoaa, on veren ja väkivallan
tahraama. Käyttölupani on vanhenemassa, miten uusin sen? Lähdetään isä
tanssimaan, niin virkistyt, sanoo äiti. On aika myöhä. Van Gaal peluuttanee Jari
Litmasta Dortmundia vastaan. Saan vielä katua hyvyyttäni, se on varma se. Hän
sai maamme varttuneiston raivoihinsa. Partaa olivat hallituskumppanit ehtineet
päivitellä jo torstaina valtioneuvoston istunnossa. rikollisen häpeä Herää
epäilys, miten Suomessa kiinnostus työntekoon ylipäätään säilyy. mahdollisuus
muuttua Tihentyvässä metsässä ja paksunevassa sammalikossa kukinta heikkenee.
Naku, nuhapumppu tai nokikaappi alkavat olla antiikkisia termejä
dieselmoottorisille henkilöautoille. On siitä nyt yks kolme viikkoo aikaa. Miten
selität sen, että tuloksesi olivat niin hirmuisen kovia verrattuna nykyisiin
aikoihin? Jos haluat, me voimme mennä huomenna viemään kukkia isäsi ja äitisi
haudalle. Saarisen mummo Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2005, tehty 22 päivänä
joulukuuta 2004, eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien
toimenpiteiden aikana sekä direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY ja asetuksen
(EY) N:o 1255/97 muuttamisesta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon
Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan, ottaa
huomioon komission ehdotuksen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon ,
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon , on kuullut
alueiden komiteaa, sekä katsoo seuraavaa: (1) Euroopan yhteisön
perustamissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa eläinten suojelusta ja
hyvinvoinnista edellytetään, että yhteisö ja jäsenvaltiot ottavat eläinten
hyvinvoinnin vaatimukset täysimääräisesti huomioon laatiessaan ja pannessaan
täytäntöön yhteisön maatalous- ja liikennepolitiikkaa. (2) Eläinten
suojelemisesta kuljetuksen aikana 19 päivänä marraskuuta 1991 annetun neuvoston
direktiivin 91/628/ETY mukaisesti neuvosto on antanut eläinten kuljetusta
koskevia sääntöjä, joilla pyritään poistamaan elävien eläinten kaupan teknisiä
esteitä ja antamaan markkinajärjestelyille mahdollisuus toimia sujuvasti,
samalla kun turvataan eläinten suojelun riittävä taso. (3) Direktiivin
91/628/ETY vaatimusten mukaisesti komissio antoi Euroopan parlamentille ja
neuvostolle kertomuksen, joka koski jäsenvaltioiden kokemuksia eläinten
suojelemisesta kuljetuksen aikana annetun direktiivin 91/628/ETY muuttamisesta
29 päivänä kesäkuuta 1995 annetun neuvoston direktiivin 95/29/EY täytäntöönpanon
jälkeen, ja siinä suositeltiin muutosten tekemistä alalla voimassa olevaan
yhteisön lainsäädäntöön. (4) Useimmat jäsenvaltiot ovat ratifioineet
eurooppalaisen yleissopimuksen eläinten suojelemiseksi kansainvälisten
kuljetusten aikana, ja neuvosto on antanut komissiolle valtuudet neuvotella
yhteisön puolesta tarkistetusta eurooppalaisesta yleissopimuksesta eläinten
suojelemiseksi kansainvälisten kuljetusten aikana. (5) Eläinten hyvinvoinnin
vuoksi olisi pitkät eläinkuljetukset, myös teuraseläinten kuljetukset,
rajoitettava vähimpään mahdolliseen. (6) Neuvosto kehotti 19 päivänä kesäkuuta
2001 komissiota tekemään ehdotuksia voimassa olevan yhteisön lainsäädännön
tosiasiallisen täytäntöönpanon ja sen tiukan valvonnan varmistamisesta, eläinten
suojelun ja hyvinvoinnin parantamisesta sekä tarttuvien eläintautien
esiintymisen ja leviämisen ehkäisemisestä samoin kuin sellaisista eläinten
hyvinvoinnin ja terveyden suojaamiseksi kuljetuksen aikana ja sen jälkeen
käyttöön otettavista tiukemmista vaatimuksista, joilla vältetään kipu ja
kärsimys. (7) Euroopan parlamentti kehotti 13 päivänä marraskuuta 2001
komissiota tekemään ehdotuksia kotieläinten kuljetusta koskevan yhteisön
lainsäädännön muuttamisesta, jotta voidaan erityisesti - kuulla toimivaltaista
tiedekomiteaa eläinkuljetusten kestosta; - laatia yhdenmukaistettu
eurooppalainen todistusmalli eläinkuljettajille ja yhdenmukaistaa pitkien
kuljetusten reittisuunnitelmia; - varmistaa, että kaikki kuljetuksen aikana
kotieläimiä käsittelevät henkilöt ovat suorittaneet toimivaltaisten
viranomaisten tunnustaman koulutuksen; ja - varmistaa, että yhteisön
rajatarkastusasemilla tehtäviin eläinlääkinnällisiin tarkastuksiin sisältyy
kuljetusolosuhteiden perusteellinen tarkastus eläinten hyvinvoinnin kannalta.
(8) Eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä tiedekomitea antoi 11 päivänä
maaliskuuta 2002 lausunnon eläinten hyvinvoinnista kuljetuksen aikana. Yhteisön
lainsäädäntöä olisi tämän vuoksi muutettava, jotta voitaisiin ottaa huomioon
tuoreimmat tieteelliset tiedot ja samalla pitää etusijalla tarvetta taata
lainsäädännön moitteeton täytäntöönpano lähitulevaisuudessa. (9) Siipikarjaa,
kissoja ja koiria koskevista erityissäännöksistä tehdään asianomaiset
ehdotukset, kun Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on antanut
asiaa koskevat lausuntonsa. (10) Ottaen huomioon eläinkuljetuksia koskevan
yhteisön lainsäädännön yhdenmukaistamisesta direktiivin 91/628/ETY osalta saadut
kokemukset sekä vaikeudet, jotka johtuvat siitä, että direktiivi on saatettu
osaksi kansallista lainsäädäntöä eri jäsenvaltioissa eri tavoin, on
asianmukaisempaa antaa tätä alaa koskevat yhteisön säännöt asetuksella. Siihen
saakka, kun on annettu yksityiskohtaiset säännökset tiettyjä erityistarpeita
omaavia lajeja varten, joiden osuus yhteisön karjasta on hyvin rajallinen, on
aiheellista sallia jäsenvaltioiden ottaa käyttöön tai pitää voimassa kansallisia
lisäsääntöjä tällaisiin lajeihin kuuluvien eläinten kuljetuksen osalta. (11)
Jotta varmistetaan tämän asetuksen yhdenmukainen ja tehokas soveltaminen
kaikkialla yhteisössä sen pääperiaatteen mukaisesti, jonka mukaan eläimiä ei saa
kuljettaa niin, että ne voivat loukkaantua tai kärsiä tarpeettomasti, on
aiheellista laatia yksityiskohtaiset säännökset, joissa käsitellään
erityyppisiin kuljetuksiin liittyviä erityistarpeita. Näitä yksityiskohtaisia
säännöksiä olisi tulkittava ja sovellettava edellä mainitun periaatteen
mukaisesti, ja niitä olisi ajantasaistettava aina silloin, kun ne eivät
erityisesti uuden tieteellisen asiantuntemuksen mukaan enää näytä olevan edellä
mainitun periaatteen mukaisia tiettyjen lajien tai tietyntyyppisten kuljetusten
osalta. (12) Kaupallisella kuljetuksella ei tarkoiteta yksinomaan kuljetuksia,
joihin liittyy rahan, tavaroiden tai palvelujen välitöntä vaihdantaa.
Kaupallisiksi kuljetuksiksi luetaan erityisesti myös kuljetukset, joihin liittyy
tai joiden tavoitteena on välittömästi tai välillisesti taloudellinen voitto.
(13) Myös eläinten kuormasta purkaminen ja uudelleenkuormaaminen voi aiheuttaa
eläimille stressiä, ja eläinten joutuminen keskenään kosketuksiin
tarkastusasemilla, joista on aiemmin käytetty pysähdyspaikka-nimitystä,
pysähdyspaikoilla saattaa tietyissä olosuhteissa johtaa tartuntatautien
leviämiseen. Tämän vuoksi on aiheellista säätää erityisistä toimenpiteistä
eläinten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi silloin, kun eläimet lepäävät
tarkastusasemilla. Siksi on tarpeen muuttaa pysähdyspaikkoja koskevista yhteisön
vaatimuksista ja direktiivin 91/628/ETY liitteessä tarkoitetun
reittisuunnitelman mukauttamisesta 25 päivänä kesäkuuta 1997 annetun neuvoston
asetuksen (EY) N:o 1255/97 säännöksiä. (14) Puutteet eläinten hyvinvoinnissa
johtuvat usein tiedon puutteesta. Näin ollen koulutus olisi asetettava
ennakkoedellytykseksi kaikille eläimiä kuljetuksen aikana käsitteleville
henkilöille, ja koulutusta saisivat antaa vain laitokset, jotka toimivaltaiset
viranomaiset ovat hyväksyneet. (15) Eläinten hyvinvoinnin edellytykset
kuljetuksen aikana riippuvat lähinnä eläinkuljettajien tavanomaisesti
noudattamista toimintatavoista. Toimivaltaisten viranomaisten tekemät
tarkastukset voivat vaikeutua, koska eläinkuljettajat voivat toimia vapaasti eri
jäsenvaltioissa. Eläinkuljettajien olisi näin ollen toimittava vastuullisemmin
ja avoimemmin asemansa ja toimiensa osalta. Niiden olisi erityisesti annettava
selvitys luvastaan, raportoitava säännönmukaisesti mahdollisista ongelmista ja
pidettävä tarkasti kirjaa toiminnastaan ja sen tuloksista. (16)
Eläinkuljetuksiin liittyy eläinkuljettajien lisäksi myös muita toimijaryhmiä
kuten kasvattajat, myyjät ja ostajat, keräyskeskukset ja teurastamot. Tämän
vuoksi jotkin eläinten hyvinvointiin liittyvät velvoitteet olisi ulotettava
koskemaan kaikkia eläinten kuljetukseen liittyviä toimijoita. (17)
Keräyskeskuksilla on merkittävä asema joidenkin kotieläinlajien kuljetuksissa.
Keskusten olisikin varmistettava, että niiden työntekijät ja vierailijat
tuntevat eläinten suojelua kuljetusten aikana koskevan yhteisön lainsäädännön ja
noudattavat sitä. (18) Pitkillä kuljetuksilla on todennäköisesti enemmän
haitallisia vaikutuksia eläinten hyvinvointiin kuin lyhyillä. Tämän vuoksi olisi
laadittava erityismenettelyt, joilla varmistetaan vaatimusten parempi
noudattaminen etenkin lisäämällä tällaisten kuljetustoimien jäljitettävyyttä.
(19) Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta 20 päivänä
joulukuuta 1985 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3820/85 säädetään
kuljettajien ajojaksojen enimmäispituudesta ja lepojaksojen vähimmäispituudesta.
On asianmukaista, että eläinten kuljetuksia säännellään vastaavasti.
Tieliikenteen valvontalaitteista 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa neuvoston
asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 säädetään, että maantieajoneuvoihin on asennettava
valvontalaitteet ja niitä on käytettävä, jotta voidaan tehokkaasti varmistaa
tieliikennettä koskevan sosiaalilainsäädännön noudattaminen. Tällaiset
valvontatiedot on asetettava saataville ja tarkistettava, jotta voidaan
varmistaa eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön mukaisten
kuljetusaikarajoitusten noudattaminen. (20) Toimivaltaisten viranomaisten
välinen riittämätön tiedonvaihto johtaa eläinten suojelua kuljetusten aikana
koskevan yhteisön lainsäädännön puutteelliseen täytäntöönpanoon. Tämän vuoksi on
luotava joustavia menettelyjä, joilla voidaan parantaa eri jäsenvaltioiden
toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä. (21) Rekisteröityjä
hevoseläimiä, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 90/426/ETY 2 artiklan
c alakohdassa, kuljetetaan usein muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, ja
tällaiset kuljetukset on suoritettava yhdenmukaisesti tämän asetuksen yleisten
tavoitteiden kanssa. Kun otetaan huomioon tällaisten siirtojen luonne, on
ilmeisen asianmukaista poiketa tietyistä säännöksistä, kun rekisteröityjä
hevoseläimiä kuljetetaan kilpailuihin, kilpa-ajoihin, kulttuuritapahtumiin tai
siitostarkoituksia varten. Tällaista poikkeusta ei kuitenkaan ole asianmukaista
soveltaa hevoseläimiin, joita kuljetetaan joko suoraan tai markkinoiden tai
keräilykeskuksen kautta teurastamoon teurastettaviksi, ja joita direktiivin
90/426/ETY 2 artiklan d alakohdan ja 8 artiklan 1 kohdan toisen luetelmakohdan
mukaisesti on pidettävä "teurastettaviksi tarkoitettuina hevoseläiminä". (22)
Eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön rikkomuksista aiheutuvien
seuraamusten riittämätömyys kannustaa rikkomaan lainsäädäntöä ja johtaa
kilpailun vääristymiseen. Tämän vuoksi kaikkialle yhteisöön olisi luotava
yhdenmukaiset menettelyt, joilla lisätään tarkastuksia ja pannaan täytäntöön
eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön rikkomisesta johtuvat seuraamukset.
Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä tämän asetuksen säännösten rikkomuksiin
sovellettavia seuraamuksia koskevat säännöt, ja varmistettava seuraamusten
täytäntöönpano. Näiden seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja
varoittavia. (23) Huomattava määrä eläimiä kuljetetaan hyvin pitkiä matkoja
karja-aluksilla yhteisöstä ja yhteisön sisällä, ja meriteitse kuljetettava
lähetys voidaan tarkastaa lähtöpaikassa. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää
säätää tätä kuljetustapaa koskevista erityisistä toimenpiteistä ja
vaatimuksista. (24) Yhteisön lainsäädännön johdonmukaisuuden säilyttämiseksi
olisi muutettava eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä
nautaeläinten ja sikojen kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1964 annettua direktiiviä
64/432/ETY niin, että se mukautetaan tämän asetuksen säännöksiin keräyskeskusten
hyväksynnän ja eläinkuljettajia koskevien vaatimusten osalta. (25) Eläinten
suojelusta teurastus- tai lopettamishetkellä 22 päivänä joulukuuta 1993 annettua
neuvoston direktiiviä 93/119/EY olisi myös muutettava niin, että se mukautetaan
tämän asetuksen säännöksiin sähkösauvojen käytön osalta. (26) Jäsenvaltioiden
hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden ja
komission yhteistyöstä eläinlääkintää ja kotieläinjalostusta koskevan
lainsäädännön oikean soveltamisen varmistamiseksi 21 päivänä marraskuuta 1989
annetussa neuvoston direktiivissä 89/608/ETY säädettyjä sääntöjä ja
tiedotusmenettelyitä olisi sovellettava eläinten hyvinvointiin kuljetuksen
aikana, jotta varmistetaan tämän asetuksen noudattaminen. (27) Komission
päätöksessä 98/139/EY annetaan tiettyjä yksityiskohtaisia komission
asiantuntijoiden jäsenvaltioissa paikalla tekemiä eläinlääkintäalan tarkastuksia
koskevia sääntöjä, joilla pitäisi omalta osaltaan edistää tämän asetuksen
yhdenmukaisen noudattamisen varmistamista. (28) Tässä asetuksessa annetaan
säännöksiä ilmanvaihdon järjestämisestä maantieajoneuvoihin, joilla kuljetetaan
kotieläimiä pitkiä matkoja. Tämän vuoksi olisi kumottava yli kahdeksan tuntia
kestäviin eläinkuljetuksiin käytettäville maantieajoneuvoille asetettavista
eläinten suojelua koskevista lisävaatimuksista 16 päivänä helmikuuta 1998
annettu neuvoston asetus (EY) N:o 411/98 . (29) On aiheellista säätää
yksinkertaisesta menettelystä, jolla neuvosto saattaa tämän asetuksen tietyt
tärkeät tekniset osat ajan tasalle erityisesti sen jälkeen, kun on arvioitu
asetuksen vaikutukset elävien eläinten kuljetukseen laajentuneessa yhteisössä,
ja vahvistaa kaikissa maantiekuljetusvälineissä käytettävää
paikannusjärjestelmää koskevat eritelmät alan tulevan teknologisen kehityksen
kuten Galileo-järjestelmän toteutumisen pohjalta. (30) On aiheellista säätää
mahdollisuudesta tehdä poikkeuksia, joilla voidaan ottaa huomioon joidenkin
alueiden, erityisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 299 artiklassa
tarkoitettujen syrjäisempien alueiden, etäisyys yhteisön manneralueesta. (31)
Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi
päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä
28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti, ON
ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: I LUKU SOVELTAMISALA, MÄÄRITELMÄT JA ELÄINKULJETUKSIA
KOSKEVAT YLEISET EDELLYTYKSET 1 artikla Soveltamisala 1. Tätä asetusta
sovelletaan yhteisössä tapahtuviin elävien selkärankaisten eläinten
kuljetuksiin, myös erityistarkastuksiin, joita viranomaiset tekevät yhteisön
tullialueelle saapuville tai sieltä lähteville kuljetuserille. 2. Ainoastaan 3
ja 27 artiklaa sovelletaan: a) eläinten kuljetuksiin, joita kasvattajat
suorittavat omilla maatalousajoneuvoillaan tai kuljetusvälineillään, kun
maantieteelliset olosuhteet vaativat tiettyjen eläintyyppien kuljetusta
siirtolaiduntamista varten; b) sellaisiin kasvattajien omilla
kuljetusvälineillään suorittamiin omien eläintensä kuljetuksiin, joiden pituus
kasvattajan tilalta on alle 50 kilometriä. 3. Tämä asetus ei estä soveltamasta
tiukempia kansallisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on eläinten
hyvinvoinnin parantaminen pelkästään yhden jäsenvaltion alueella tapahtuvien
kuljetusten aikana tai jäsenvaltiosta lähtevien merikuljetusten aikana. 4. Tätä
asetusta sovelletaan siten, ettei rajoiteta yhteisön eläinlääkintälainsäädännön
soveltamista. 5. Tätä asetusta ei sovelleta sellaiseen eläinkuljetukseen, joka
ei tapahdu kaupallisen toiminnan yhteydessä, eikä sellaiseen eläinkuljetukseen,
joka tapahtuu eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti suoraan eläinlääkärin
vastaanotolle, hoitopaikalle tai klinikalle tai sieltä pois. 2 artikla
Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: a) ’eläimillä’ eläviä selkärankaisia
eläimiä; b) ’keräyskeskuksilla’ paikkoja, jotka voivat olla esimerkiksi tiloja,
koontikeskuksia ja markkinoita ja joissa eri tiloilta peräisin olevat
kotieläiminä pidettävät hevos-, nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläimet kootaan
yhteen kuljetuserien muodostamiseksi; c) ’hoitajalla’ henkilöä, joka on
välittömästi vastuussa eläinten hyvinvoinnista ja on niiden mukana
kuljetusmatkan ajan; d) ’rajatarkastusasemalla’ kaikkia tarkastusasemia, jotka
on nimetty ja hyväksytty direktiivin 91/496/ETY 6 artiklan mukaisesti
suorittamaan yhteisön alueen rajalla eläinlääkinnällisiä tarkastuksia
kolmansista maista saapuville eläimille; e) ’yhteisön
eläinlääkintälainsäädännöllä’ direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I
luvussa lueteltua lainsäädäntöä ja myöhemmin annettuja täytäntöönpanosääntöjä;
f) ’toimivaltaisella viranomaisella’ jäsenvaltion keskusviranomaista, jolla on
toimivalta suorittaa eläinten hyvinvointia koskevia tarkastuksia, tai mitä
tahansa viranomaista, jolle se on siirtänyt tällaisen toimivallan; Komission
päätös, tehty 20 päivänä kesäkuuta 2006, Romaniasta peräisin olevan piikarbidin
tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä (2006/423/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön
perustamissopimuksen, ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan
yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä
joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 , jäljempänä
"perusasetus", ja erityisesti sen 9 artiklan, on kuullut neuvoa-antavaa
komiteaa, sekä katsoo seuraavaa: A. MENETTELY (1) Komissio vastaanotti 17
päivänä toukokuuta 2005 valituksen, jossa väitettiin Romaniasta peräisin olevan
piikarbidin tuonnin tapahtuvan vahingollisella polkumyynnillä. (2) Valituksen
teki European Chemical Industry Council (CEFIC) perusasetuksen 4 artiklan 1
kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti sellaisten yhteisön tuottajien
puolesta, joiden tuotanto muodostaa 100 prosenttia piikarbidin koko tuotannosta
yhteisössä. (3) Valitus sisälsi alustavaa näyttöä polkumyynnin ja siitä
aiheutuvan merkittävän vahingon olemassaolosta. Tämä katsottiin riittäväksi
perusteeksi polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamiselle. (4) Tämän vuoksi
komissio aloitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla
ilmoituksella ("vireillepanoilmoitus") Romaniasta peräisin olevan CN-koodiin
28492000 kuuluvan piikarbidin tuontia yhteisöön koskevan polkumyynnin vastaisen
menettelyn. (5) Komissio ilmoitti virallisesti tutkimuksen vireillepanosta
niille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja tuojia tai viejiä
edustaville järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä viejämaan
edustajille, käyttäjille, kuluttajajärjestöille ja valituksen tehneille yhteisön
tuottajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa
kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista
koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, minkä lisäksi kaikille
asianomaisille lähetettiin kyselylomakkeet. B. VALITUKSEN PERUUTTAMINEN JA
MENETTELYN PÄÄTTÄMINEN (6) CEFIC peruutti virallisesti valituksensa 1 päivänä
maaliskuuta 2006. (7) Perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti menettely
voidaan päättää, jos valitus peruutetaan, paitsi jos päättäminen ei ole yhteisön
edun mukaista. (8) Komissio katsoi, että menettely olisi päätettävä, koska
tutkimuksessa ei tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden vuoksi menettelyn
päättäminen ei olisi yhteisön edun mukaista. Asianomaisille osapuolille
ilmoitettiin asiasta ja niille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa.
Huomautuksia siitä, että menettelyn päättäminen ei olisi yhteisön edun mukaista,
ei esitetty. (9) Tämän vuoksi komissio katsoo, että Romaniasta peräisin olevan
piikarbidin yhteisöön suuntautuvaa tuontia koskeva polkumyynnin vastainen
menettely olisi päätettävä ottamatta käyttöön polkumyynnin vastaisia
toimenpiteitä, ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA: Ainoa artikla Päätetään Romaniasta
peräisin olevan CN-koodiin 28492000 kuuluvan piikarbidin tuontia koskeva
polkumyynnin vastainen menettely. Tehty Brysselissä 20 päivänä kesäkuuta 2006.
Komission puolesta Peter Mandelson Komission jäsen Komission asetus (EY) N:o
1415/2006, annettu 26 päivänä syyskuuta 2006, pysyvän tarjouskilpailun
avaamisesta Slovakian interventioelimen hallussa olevan maissin myymiseksi
uudelleen yhteisön markkinoilla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka ottaa
huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ottaa huomioon viljan
yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston
asetuksen (EY) N:o 1784/2003 ja erityisesti sen 6 artiklan, sekä katsoo
seuraavaa: (1) Interventioelinten hallussaan pitämien viljojen myyntiin
saattamisen menettelyistä ja edellytyksistä 28 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa
komission asetuksessa (ETY) N:o 2131/93 säädetään erityisesti, että
interventioelimen hallussa oleva vilja saatetaan markkinoille tarjouskilpailulla
ja sellaisten hintaedellytysten perusteella, jotka mahdollistavat
markkinahäiriöiden välttämisen. (2) Slovakialla on interventiovarastoissa
maissia, joka olisi käytettävä. (3) Slovakian interventioelimen hallussa olevat
maissivarastot olisi sen vuoksi saatettava yhteisön viljamarkkinoille. (4)
Yhteisön markkinoiden tilanteen huomioon ottamiseksi on suotavaa säätää, että
komissio hallinnoi tarjouskilpailua. Lisäksi on vahvistettava jakokerroin
vähimmäismyyntihinnan suuruisille tarjouksille. (5) Slovakian interventioelimen
komissiolle toimittamassa tiedonannossa on lisäksi tärkeää säilyttää tarjousten
tekijöiden nimettömyys. (6) Hallinnoinnin nykyaikaistamiseksi on syytä säätää
komission pyytämien tietojen lähettämisestä sähköisessä muodossa. (7) Tässä
asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon
mukaiset, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Slovakian interventioelin myy
yhteisön sisämarkkinoilla pysyvällä tarjouskilpailulla hallussaan olevat 100000
maissitonnia. 2 artikla Edellä 1 artiklassa säädettyyn myyntiin sovelletaan
asetusta (ETY) N:o 2131/93. Poiketen siitä, mitä edellä mainitussa asetuksessa
säädetään a) tarjoukset vahvistetaan tarjouksen kohteena olevan erän
tosiasiallisen laadun perusteella; b) vähimmäismyyntihinta vahvistetaan tasolle,
jolla se ei häiritse viljamarkkinoita. Vähimmäismyyntihinta ei saa kuitenkaan
olla kyseisenä kuukautena voimassa olevaa interventiohintaa, kuukausittaiset
korotukset mukaan luettuina, alempi. 3 artikla Poiketen siitä, mitä asetuksen
(ETY) N:o 2131/93 13 artiklan 4 kohdassa säädetään, vakuus on 10 euroa tonnilta.
4 artikla 1. Ensimmäiseen osittaiseen tarjouskilpailuun tarkoitettujen
tarjousten jättämisen määräaika päättyy 27 päivänä syyskuuta 2006 kello 15.00
(Brysselin aikaa). Seuraaviin osittaisiin tarjouskilpailuihin tarkoitettujen
tarjousten jättämisen määräaika päättyy joka keskiviikko kello 15.00 (Brysselin
aikaa). Viimeiseen osittaiseen tarjouskilpailuun tarkoitettujen tarjousten
jättämisen määräaika päättyy 18 päivänä lokakuuta 2006 kello 15.00 (Brysselin
aikaa). 2. Tarjoukset on jätettävä Slovakian interventioelimelle, jonka
yhteystiedot ovat seuraavat: Pôdohospodárska platobná agentúra oddelenie obilnín
a škrobu Dobrovičova 12 SK-815 26 Bratislava Puhelin (421-2) 58 24 32 71 Faksi
(421-2) 53 41 26 65 Sähköposti: jvargova@apa.sk 5 artikla Slovakian
interventioelimen on annettava saadut tarjoukset komissiolle tiedoksi kahden
tunnin kuluessa tarjousten jättämisen määräajan päättymisestä. Ilmoitus on
toimitettava sähköisessä muodossa liitteessä olevan lomakkeen mukaisesti. 6
artikla Asetuksen (EY) N:o 1784/200325 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua
menettelyä noudattaen komissio vahvistaa vähimmäismyyntihinnan tai päättää olla
hyväksymättä saatuja tarjouksia. Jos eri tarjoukset koskevat samaa erää ja
niiden yhteismäärä ylittää käytettävissä olevan määrän, vähimmäishinta voidaan
vahvistaa erikseen jokaiselle erälle. Vähimmäishinnan suuruisten tarjousten
osalta vähimmäishinnan vahvistamiseen voi liittyä tarjottujen määrien
jakokertoimen vahvistaminen. 7 artikla Tämä asetus tulee voimaan kolmantena
päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan
kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä 26 päivänä syyskuuta 2006. Komission
puolesta Mariann Fischer Boel Komission jäsen Opiskelua ja aurinkoa
eksoottisessa Aasiassa Haluaisitko sinä yhdistää vaihto-opiskelun ja eksoottisen
unelmaloman jossakin Aasian vaihtokohteista? Suomalaisen Asia Exchangen avulla
pääset kokemaan unohtumattoman vaihto-opiskelun kulttuurien, lämmön ja auringon
Aasiassa. Vaihtokohteen voit itse valita Kiinan, Thaimaan tai Indonesian
väliltä. Yksi asia on kuitenkin varmaa: tulet kokemaan luultavasti yhden elämäsi
parhaimmista hetkistäsi vaihto-opiskelua suorittaessasi. Olen Turun yliopiston
valtio-opin viidennen vuoden pääaineopiskelija. Vietin neljä huikeaa kuukautta
viime syksynä vaihto-opiskelijana Indonesiassa, Balin kauniilla saarella. Balia
ei turhaan ole kutsuttu ”Jumalten saari”, ”Maailman aamu” tai ”Viimeinen
maanpäällinen paratiisi” –synonyymeillä. Uskomatonta vaihtoaikaa on mukava
muistella näin jälkikäteen ja olenkin monesti todennut, että olen erittäin
onnellinen, että lähdin Balille. Päivääkään en vaihtaisi tuosta ajasta pois,
vaikka koti-ikävä välillä vaivasikin. Roppakaupalla kokemuksia, kavereita ja
seikkailuja rikkaampana on taas hyvä ponnistaa eteenpäin. Monet ovat kysyneet
minulta, miksi ylipäänsä lähdin Indonesiaan ja Balille. Vastasin heille ennen
lähtöäni useasti, että Balin eksoottisuus, ainutlaatuisuus ja monipuolisuus
houkuttelivat minua. Halusin yhdistää sekä opiskelun, maailmankatsomuksen
avartamisen ja matkustelun ja näin ollen Bali oli tähän tarkoitukseen
täydellinen paikka! Hakeminen on vaivatonta ja valinta lähes varmaa Päätös
vaihtoon hakemisesta syntyi yhdessä ystäväni kanssa hetken pohdinnan tuloksena.
En ollut aikaisemmin ollut opiskelijavaihdossa ja kun oiva tilaisuus siihen
tarjoutui, miksi olisin jättänyt lähtemättä, vieläpä Balille. Hain vaihtopaikkaa
suomalaisen Asia Exchange -yrityksen (AE) tarjoamana, jonka kautta voi hakea 3-8
kuukauden vaihtoihin eri puolelle Aasiaa. Valittavana on runsas ja monipuolinen
määrä yliopistoja niin Bangkokissa, Phuketissa, Kiinan Kantonissa kuin
Balillakin. Hakeminen on helppoa, vaivatonta ja paikan saaminen käytännössä
varmaa. AE neuvoo monipuolisesti käytännön järjestelyissä ja vaihtoon voi lähteä
vaikka kaveriporukalla. Myös ilman korkeakoulupaikkaa olevat voivat tiedustella
vaihtopaikkoja. Hienoa oli myös se, että alustavan vastauksen hyväksymisestä sai
jo viikon kuluttua hakemuksen jättämisestä. Sitten olikin edessä vain
reissusuunnitelmien tekeminen ja lentolippujen ostaminen. Opiskelua, arkea ja
matkustelua Aasia on kasvattanut suosiotaan vaihtokohteena voimakkaasti, sillä
Aasia tarjoaa houkuttelevan opiskeluympäristön sekä mahdollisuuden tutustua
maailman vilkkaimmin kasvavaan talousalueeseen. Näiden lisäksi Aasia tarjoaa
erilaisia kulttuureja, eksoottisia matkakohteita sekä lämpöä, monipuolisia
harrastusmahdollisuuksia ja seikkailuja. Trooppinen ilmasto, miljoonakaupungit,
edullisuus, matkustusmahdollisuudet, ystävälliset ihmiset ja laadukas opetus
tekevät Aasian vaihdosta ainutlaatuisen kokemuksen, jonka muistot säilyvät
mielessäsi koko elämän. Opiskelu on tietysti hieman erilaista Aasiassa kuin
mihin olemme yleisesti Suomessa tottuneet. Osa vaihtokokemusta on tietysti
paikalliseen kulttuuriin ja yliopiston tapoihin sopeutuminen ja loppujen lopuksi
se toi opiskeluunkin tietynlaista ainutlaatuisuutta. Luentoja järjestettiin
pääasiassa maanantaista keskiviikkoon ja koulupäivät saatiin usein sen verran
ajoissa, että loppupäivän pystyi käyttämään vaikkapa surffailuun, shoppailuun,
auringon ottamiseen tai vaikkapa balilaiseen elämäntapaan tutustuessa. Tulevina
lukukausina Balilla tullaan järjestämään myös vierailuja
hyväntekeväisyyskohteisiin ja vaihtareilla on mahdollisuus osallistua
vapaaehtoistyöhön. Suoritettavat kurssit Udayana Universityssä olivat mielestäni
mielenkiintoisia ja hyödyllisiä. Valmis opinto-ohjelma sisälsi kursseja joissa
käsiteltiin Kaakkois-Aasian talouselämään, kansainvälistä turismijohtajuutta,
kauppalakia sekä Indonesian historiaa ja kulttuuria. Kattavan oppiaineen antoi
myös paikallisen, bahasa indonesian, kielen opiskelu. Opintojen hyväksi
lukeminen vaihtelee korkeakouluittain, mutta omalta kohdaltani saan
opintosuoritusmerkinnät suorittamistani kursseista tiedekunnan yleisiin
opintoihini. Mielenkiintoisten luentojen lisäksi vaihto-opiskelijoille
järjestettiin workshopeja sekä ekskursioita, joiden kautta oli mahdollista
tutustua paikalliseen kulttuuriin entistä syvällisemmin. Nämä olivat mielestäni
erittäin mielenkiintoisia! Vaihtoaika kannattaa käyttää tehokkaasti ja
hyödyllisesti ja mikäpä olisikaan parempaa aktiviteettia vapaa-aikana kuin
matkustelu. Aasian sisäinen matkustaminen on vaivatonta ja varsin edullista.
Syysloma mahdollistaa reissaamisen ja pidennettyjen viikonloppujen ansiosta
Indonesia ja Bali tarjoavat jo itsessään paljon vaihtoehtoja matkustelulle.
Suosittelen lämpimästi kuitenkin hyödyntämään tilaisuutta matkustella sillä
hyviä matkakohteita ovat mm. Australia, Malesia, Thaimaa, Vietnam, Singapore ja
Kiina. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, mutta onneksi tuhannet valokuvat, ihanat
seikkailut ja kokemukset sekä kivat kaverit kultaavat muistot. Vasta vaihdon
jälkeen voi pohdiskella vaihdon antia, mutta omalta kohdaltani voin sanoa, että
vaihtokokemus kasvattaa valtavasti. Jokaisen opiskelijan pitäisi kokea se.
Pääkirjoitus Olen viimeaikoina miettinyt tieteentekijän olemusta, koska sitähän
me kaikki olemme vähintään gradua kirjoitellessa. Viimeaikaisten kokemusten
perusteella olen päätynyt siihen, että sisimmissään kaikki tutkijat ovat ihmisiä
joilla on kyky hämmästellä yksinkertaisintakin ilmiötä. Kaikki tietomme
asuttamastamme maailmankaikkeudesta on lähtenyt yhdestä kysymyksestä: miten? Se
on todellisuudessa kaikki, mitä tarvitaan ihmiskunnan tietouden edistämiseen.
Silti mitä laajemmin ymmärrämme maailmankaikkeutta, sitä enemmän siitä on
kysyttävää. Tämän takia jokainen askel missä tahansa tutkimuksessa on edistävä,
vaikka olisikin toisten mielestä väärään suuntaan; se vain johtaa siihen, että
että katsotaan ongelmaa eri kantilta ja osataan taas valita jonkinmoinen suunta.
Laajassa näkökulmassa tietopankki kasvaa kaikilta osin tasaista vauhtia, mutta
lähemmin tarkasteltaessa näkyvät hidastavat tekijät. Tieteentekijän suurimpia
vihollisia on väärässä olemisen pelko, yhteiskunnalisen tuomion langettamisen
väistäminen. Sen lamaannuttamina monet eivät uskalla kurkottaa rajumpiin
ratkaisuihin, vaan möyrivät keskinkertaisuuden mutavellissä. Paras tieteentekijä
ei välitä mistään muusta kuin Oikean Ratkaisun tuottamisesta. Samalla
tieteilijän on tarkoitus olla erittäin kriittinen omia tuloksiaan kohtaan ja
viedä ne kollegoilleen tarkasteltavaksi uusien näkemysten toivossa. Omat
tulokset saattavat tuntua mitättömiltä ja liian raskailta kannettaviksi, mutta
työmme on työtä siinä missä muittenkin; pennissä on miljoonan alku ja muita
typeriä sananlaskuja. Kyyninen ihminen ei välttämättä osaa arvostaa omaa
taitoansa tarpeellisena osana yhteiskuntaa ja saattaa jättää osuutensa
toimittamatta, mutta paras voimanlähde tieteentekijälle voisi olla naiivi
luottamus omiin tuloksiinsa ja tietotaidon edistäminen parhaalla mahdollisella
panoksella. Utopia on aina aidan toisella puolella, mutta voimme tehdä parhaamme
omien olojemme parantamiseksi. Be all you can be, bebe! TS: HK:n "parempi
rypsiporsas" luovutti HK Ruokatalo on toimittanut Eviralle selvityksen, jossa se
lupaa muun muassa lopettaa rypsiporsastuotteidensa mainostamisen
sydänystävällisinä. Evira on kritisoinut voimakkaasti HK:n possumainontaa,
kertoo Turun Sanomat. HK Ruokatalo on vääntänyt useiden kuukausien ajan kättä
elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa väittämistä, joita yhtiö on
käyttänyt rypsirehua syöneen sian lihasta valmistettujen tuotteidensa
mainonnassa. Alun perin HK hehkutti rypsiporsaan olevan "sydämelle parempaa".
Eviran arvosteltua ruokakonsernia väittämästä, jonka totuudenmukaisuudesta ei
ole näyttöä, HK vaihtoi vakuutteluihin "se parempi rypsiporsas", "vähemmän kovaa
rasvaa" ja "rasvasta 1/3 kovaa rasvaa". Evira ei nähnyt myöskään näiden
mainoslauseiden käyttöä sopivana. Selvityksessään HK lupaa lopettaa
kiistanalaisten väittämien käytön tuotteiden mainonnassa elokuun alusta lähtien.
Etiketit vaihdetaan seuraaviin pakkauseriin. Evira tulee käymään läpi toimet,
jotka HK on selvityksessään luvannut, ja arvioimaan niiden riittävyyden. –
Seuraavaksi pidämme sisäisen kokouksen, jossa katsotaan, onko aihetta
jatkotoimiin vai onko tämä riittävä selvitys, kommentoi Eviran ylitarkastaja
Marjo Misikangas Turun Sanomille. Suomi säästyi jätti-iskulta Maailman laajin
tietomurto ei ulottunut Suomeen. Tietoturvayhtiö McAfeen keskiviikkona
julkistaman raportin mukaan jättimurtojen sarjan kohteeksi joutui yli 70 yhtiötä
ja organisaatio yli kymmenestä eri maasta. Suomesta jälkiä ei löytynyt. Murrot
on tehty viiden viime vuoden aikana. McAfee uskoo, että hyökkäysten takana on
yksi valtiollinen taho. Osa asiantuntijoista epäilee syylliseksi Kiinaa. Suomen
lähin tietomurron uhri löytyi Tanskasta, jossa rikollisten kohteena oli vuoden
2008 syksyllä satelliittiviestintälaitteita valmistava yhtiö. Saksassa
rikolliset murtautuivat vuonna 2009 kymmenen kuukauden ajan tilintarkastusketjun
tietojärjestelmiin. Lisäksi tietomurtautujat tunkeutuivat Euroopassa kahteen
kohteeseen sekä Britanniassa että Sveitsissä. Kaikkiaan valtiollisen toimijan
uhreja oli 14 maasta, joista valtaosa Yhdysvalloista. McAfee pääsi
tietomurtajien jäljille, koska sillä oli pääsy erääseen murtautujien käyttämän
palvelimen lokitiedostoihin. "Valko-Venäjä saattaa yhdistyä Venäjään" Pahoissa
vaikeuksissa oleva Valko-Venäjä nojaa yhä vahvemmin naapuriinsa Venäjään. Edessä
saattaa olla valtioliitos, joka olisi pääministeri Putinin mukaan jopa
"toivottavaa". Venäjän pääministeri Vladimir Putinilta kysyttiin Seliger-järven
nuorisoleirillä, mitä mieltä hän on siitä, että Venäjä ja Valko-Venäjä
yhdistyisivät yhdeksi valtioksi. Putin sanoi, että mahdollinen liitos on
"toivottavaa, ja täysin riippuvaista Valko-Venäjän kansan tahdosta",
uutistoimisto RIA Novosti kertoo. Kun asiaa kysynyt valkovenäläinen mies sanoi
heidän haluavan sitä, Putin sanoi taistelevansa liitoksen puolesta. Putin
kuitenkin ilmaisi, että asiassa on kunnioitettava myös Valko-Venäjän presidentin
Aljaksandr Lukašenkan tahtoa. Valko-Venäjä on kärsinyt pahoista
talousvaikeuksista, energiasta on pulaa ja maaseudulla on arvioitu olevan jopa
nälänhätää vastaava tilanne. Maan opposition mielenosoitukset muun muassa viime
joulukuun presidentinvaalien aikaan tukahdutettiin väkivaltaisesti ja
mielenosoittajia pidätettiin. Venäjä ja Valko-Venäjä ovat jo esimerkiksi
tullialue- ja viisumiyhteistyössä ja Valko-Venäjä on vahvasti riippuvainen
naapurinsa taloudellisesta tuesta. Näin tukityö puree maahanmuuttajiin
Työvoimapolitiikan teho on laskenut selvästi taantuman aikana, työ- ja
elinkeinoministeriö kertoo. Työllistämistoimet ovat lisänneet
pitkäaikaistyöttömyyttä, mutta ministeriöllä on myös hyviä uutisia:
ulkomaalaiset työllistyvät tukityön avulla vähintään yhtä hyvin kuin
suomalaiset. Vuonna 2009 työvoimapoliittisten toimien teho laski selkeästi. Sekä
suomalaiset että ulkomaalaiset työllistyivät kuusi prosenttia huonommin kuin
edellisvuonna, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) Tilastokeskuksen
rekisteriseurantaan perustuvasta raportista. Vaikka työvoimapoliittisten teho on
laskenut, on TEM:llä myös positiivisia uutisia: Ulkomaalaiset työllistyvät
Suomessa työvoimapolitiikan toimien jälkeen yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin
suomalaiset vastaavien toimien avulla. – Kun ulkomaalaisille tarjotaan
ammatillista työvoimakoulutusta tai tukityöllistämistoimenpiteitä, niistä työhön
sijoittuminen on erittäin hyvää ja jopa parempaa kuin suomalaisilla, sanoo
tutkimusjohtaja Heikki Räisänen TEM:täTaloussanomille. Kielitaito ei yksin tuo
työtä Vaikka tukityö ja ammatillinen koulutus purevat hyvin, sitä saa vain harva
maahanmuuttaja. – Suurin osa ulkomaalaisista suunnatuista työvoimapoliittista
toimenpiteistä on valmentavaa kieli- ja työvoimakoulutusta, ja siitä työhön
sijoittuminen on hyvin heikkoa, tutkimusjohtaja Räisänen kertoo. Räisänen sanoo,
että johtopäätökset on tehty suhteellisen pienestä määrästä tapauksia. – Tässä
on kuitenkin hyvin myönteinen uutinen koskien ulkomaalaisten pärjäämistä Suomen
työmarkkinoilla. – Tästä voi tehdä johtopäätöksen, että valmentavat toimenpiteet
ovat monessa tapauksessa välttämättömiä, mutta asiaa ei saa jättää siihen, vaan
sen jälkeen toimenpiteet näyttävät purevan yhtä hyvin kuin suomalaisillakin.
Työllistämistoimet purevat kaikkiin aiempaa huonommin Työllistämistoimet kaiken
kaikkiaan ovat toimineet vuonna 2009 aiempaa huonommin. Erityisesti ammatillisen
työvoimakoulutuksen teho laski. Pudotusta vuoteen 2008 tuli 11 prosenttia. – 31
prosenttia (sekä suomalaisista että ulkomaalaisista) oli avoimilla
työmarkkinoilla kolme kuukautta toimenpiteen päätymisen jälkeen, Räisänen sanoo.
– Muissa toimenpiteissä laskua oli 4 prosenttiyksikköä, ja 31 prosenttia oli
avoimilla työmarkkinoilla kolme kuukautta toimenpiteen päättymisen jälkeen.
Avoimilla työmarkkinoilla olo tarkoittaa käytännössä, että koulutukseen tai
muuhun toimenpiteeseen osallistunut henkilö on saanut työpaikan
työllistämistoimenpiteen päättymisen jälkeen. Työvoimapolitiikka on lisännyt
pitkäaikaistyöttömyyttä TEM:n mukaan työvoimaviranomaiset eivät onnistuneet
taantumassa mitoittamaan ja ajoittamaan työvoimapolitiikan suhdannepoliittisia
toimia parhaalla mahdollisella tavalla. TEM:n mukaan tukityöllistämistoimet
näyttivät purevan melko hyvin myös vuonna 2009. Samalla kun työvoimapoliittisen
aikuiskoulutuksen teho laski, yhä harvempi työvoimakoulutukseen osallistunut sai
töitä koulutuksen jälkeen. Heikki Räisäsen mukaan tästä voi vetää suorat
johtopäätökset. – Taantumatilanteessa käytettäisiin enemmän
työllistämistoimenpiteitä ja noususuhdanteessa enemmän työvoimakoulutusta. TEM:n
mukaan viranomaiset lisäsivät työllistämistoimien määrää työttömyyden kasvuun
nähden liian vähän, mikä on sittemmin lisännyt pitkäaikaistyöttömyyttä. Oletko
tehoääliö töissä? Supersuorittajat saattavat saada työpaikoilla kielteistä
mainetta. Tällaista mainetta voi kuitenkin parantaa omin toimin. Paljon
aikaansaavat työhirmut saattavat käyttäytyä töissä hyvinkin intensiivisesti.
Tällainen tehokkuus saattaa tuoda myös huonoa mainetta. Yhdysvaltalainen
Psychology Today -lehti on listannut viisi keinoa, joilla työääliö saa
puhdistettua maineensa. 1. Puhu vähemmän, kuuntele enemmän Ihmiset nauttivat,
kun heitä kuuntelee – vaikka heidän ajatuksiinsa ei sitten tartuttaisikaan,
psykologi Sherrie Bourg Carter kirjoittaa. – Kun olet kiinnostunut kollegoiden
sanomisista ja huolista, he todennäköisesti tuntevat olevansa arvostettuja.
Tavallisesti tämä johtaa siihen, että he ovat tyytyväisiä paitsi itseensä, myös
sinuun. 2. Osoita kunnioitusta Sherrie Bourg Carterin mukaan vanha neuvo
kohdella muita niin kuin haluaisi muiden kohtelevan itseään toimii ystävien
ohella työtovereihinkin. Ääliön mainetta saa puhdistettua yksinkertaisilla
kohteliaisuuksilla, kuten kiittämällä ja kehumalla työtoveria silloin, kun on
kehumisen paikka. 3. Käytä järkeäsi Kaikki eivät halua olla töissä
tehopakkauksia. Bourg Carterin mukaan yksi suurimmista stressin aiheuttajista
ovat työhirmujen epärealistiset odotukset muita kohtaan. – Kaikilla on
vahvuuksia ja heikkouksia, Bourg Carter muistuttaa. 4. Käyttäydy tahdikkaasti
Juoruilu ja salaisuuksien kertominen on nopea reitti ääliöksi. Älä kerro
salaisuuksia eteenpäin, äläkä osallistu juoruiluun. 5. Ole myönteinen Sherrie
Bourg Carterin mukaan sellaisista ihmisistä on vaikea pitää, jotka ovat aina tai
melkein aina kielteisiä. Kaikista ihmisistä ja heidän ajatuksistaan voi melkein
aina löytää jotain kielteistä. Siitä ei kuitenkaan ole mitään hyötyä – keskity
syyttelyn sijaan löytämään ratkaisuja ongelmille. Sherrie Bourg Carterin mukaan
ellä olevat viisi ohjetta voivat näyttää yksinkertaisilta, mutta hän kirjoittaa
niiden oikeasti vaativan harjoitusta. Yhteisöllisyys muuttui puheista
tiedepäiväksi Suomen kielen oppiaineessa järjestettiin opiskelijoiden ja
henkilökunnan yhteinen tiedepäivä, jossa tutustuttiin ajankohtaiseen
tutkimukseen. − Keskiajalta lähtien yliopistot ovat olleet tiedeyhteisöjä, ja
nykyäänkin puhutaan kauniita sanoja yhteisöllisyyden tärkeydestä. Tiede on juuri
se asia, joka meitä yhdistää, pohjusti tiedepäivän avaussanat lausunut
professori Kaisa Häkkinen. Suomen kielen oppiaineessa assistenttiporras on
tarttunut konkreettisesti yhteisöllisyyden lisäämiseen. Ensimmäiseksi käytännön
keinoksi kävi oppiaineen oma tiedepäivä. Opiskelijoiden, opettajien ja
henkilökunnan yhteinen tapahtuma toi päivän mittaan luentosaliin kuultavaksi
useita tieteellisiä esitelmiä. Opiskelijat esitelmöivät esimerkiksi pro gradu
-tutkielmiensa aiheista, ja henkilökunta esitteli ajankohtaisia
kielentutkimuksen teorioihin ja käytännön tutkimustyöhön liityviä asioita. Kaisa
Häkkinen korosti tilaisuuden olevan tieteellisen esiintymisen harjoittelua
omassa, turvallisessa ympäristössä. − Tieteentekoon kuuluu julkinen
esiintyminen, ja ensimmäiset esiintymiset voivat olla aika epävarmoja. Täällä
saa myös palautetta, toisin kuin isoissa tilaisuuksissa. Lehtori Tommi Kurki ja
professori Kaisa Häkkinen kertoivat, että tutkimuksessa ajankohtaiset murteet ja
kielen variaatio kiinnostavat myös suurta yleisöä. Tiedepäivä tutustutti tämän
hetken tutkimukseen sekä siihen, mitä tutkimuksessa on tapahtunut, kun aineisto
ja menetelmät ovat päivittyneet. − Ajankohtaisia asioita tutkimuksessa juuri nyt
ovat kielen variaatio ja murteet sekä niihin kohdistuvat ennakkoluulot ja
asenteet, Häkkinen kertoi. Muita oppiaineen näkyviä tutkimusaloja ovat suomi
toisena kielenä -tutkimus sekä Agricolan kieleen liittyvä tutkimus. Suomen
kielen tiedepäivään liittyvä posterinäyttely on esillä Fennicumin aulassa
20.4.−27.4.2010. Sirpa Jalkanen Suomalaisen Tiedeakatemian esimieheksi Turun
yliopiston immunologian professori Sirpa Jalkanen on Tiedeakatemian historian
toinen esimiehenä toimiva naisprofessori. Suomalaisen Tiedeakatemian
vuosikokouksessa 12.4. uudeksi esimieheksi valittu professori Sirpa Jalkanen on
tutkinut tulehdustautien ja syövän syntymekanismeja sekä niiden uusia
hoitomahdollisuuksia. Hän johtaa Ihmisen puolustusmekanismit -huippuyksikköä.
Tiedeakatemian 102-vuotisen historian aikana vain yksi naisprofessori on
toiminut ennen Jalkasta seuran esimiehenä: Elina Haavio-Mannila vuosina
1995–1996. Vuosikokouksessa valittiin lisäksi uusia jäseniä Suomesta ja
ulkomailta. Turun yliopistosta valittiin uudeksi jäseneksi seuran humanistiseen
osastoon Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen. Tiedeakatemian
vuotuinen kunniapalkinto myönnettiin professori Antti Vaherille. Suomalainen
Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä
on edistää tieteellistä tutkimusta. Tiedeakatemialla on 646 kotimaista ja 198
ulkomaista jäsentä. Jäsenet kutsutaan tieteellisten ansioiden perusteella.
Seuran kuusihenkisen hallituksen jäsenenä toimii Turun yliopistosta professori
Eva-Mari Aro. Mikael Agricolan Psalttari tutustuttaa suomen kielen historiaan
Keskiviikkona 7.4. julkistettiin Kaisa Häkkisen toimittama Mikael Agricolan
Psalttarin uusi laitos. Psalttari eli Psalmien kirja on kristikunnan vanhin ja
ahkerimmin käytetty rukouskirja. Psalmeja on arvostettu hengellisen sisältönsä
lisäksi runotaiteena. Teksti tulee nyt neljän ja puolen vuosisadan takaa
uudistettuna kaikkien suomalaisten ulottuville. - Agricolan ajan suomen kieli ei
välttämättä avaudu nykysuomalaiselle lukijalle helposti. Eräs esteistä on
Agricolan vaihteleva kirjoitustapa, joka poikkeaa nykysuomen selkeästä
oikeinkirjoitusjärjestelmästä, Häkkinen kertoi. Professori Häkkisen toimittama
kirja on äänteiden osalta uudelleen kirjoitettu ja sisältää muun muassa
selityksiä sekä laajan johdantoartikkelin. Teoksessa on kuitenkin säilytetty
Agricolan alkuperäiset sananmuodostustavat ja lauserakenteet, jotta Agricolan
kielen ominaislaatu välittyy lukijalle. Vaikka Psalttarin todellisesta
suomentajasta ei ole täysin varmaa tietoa, näkyy Agricolan panos erityisesti
esipuherunossa. Siinä luetellaan muinaisten suomalaisten epäjumalia ja kerrotaan
pakanallisista palvontamenoista. Kyseinen runo on suomalaisen uskontotieteen
vanhin ja usein siteerattu lähde. Häkkinen näkee, että kirjan käyttö tulee
olemaan ahkeraa erityisesti kirkon piirissä, papeilla ja kirkkohallituksella.
Kirjasta on iloa kuitenkin myös tavalliselle ihmiselle. - Kirja rohkaisee muun
muassa koululaisia kurkistamaan, miltä Agricolan kieli näyttää, sanoi Häkkinen.
Kaisa Häkkinen toimii Turun yliopistossa suomen kielen professorina. Häkkisen
kiinnostus Agricolaa kohtaan alkoi kasvamaan 1980-luvulta lähtien, jolloin hän
toimi Åbo Akademissa opettajana. - Kirjakielen synty ja Agricola ovat jotakin,
mitä ei voi välttää. Agricola on suomen kielen kulmakivi. Agricolatutkimus on
Häkkisen mukaan omiaan Turun yliopistolle. - Aihetta on hyvä tutkia täällä,
koska Turun yliopistossa on olemassa Agricolantutkimuksen perinne jo 1900-luvun
alusta alkaen. Julkaisu ilmestyi suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen
kielentutkimuksen yhteisessä julkaisusarjassa Wanhan suomen arkisto. Mikael
Agricolan ja suomen kielen päivää juhlitaan perjantaina 9.4. Mikrosiruteknologia
paljasti kantasoluhoitojen syöpäriskin Turun biotekniikan keskuksen tuore
tutkimus osoittaa, että kantasolujen käyttö hoitosovelluksissa ei ole
riskitöntä. Mikrosiruteknologian avulla havaittiin, että kantasolujen
laboratoriokasvatus aiheuttaa syöpään liittyviä muutoksia soluissa. Tulokset
selviävät professori Riitta Lahesmaan johtaman ryhmän tutkimuksesta, joka
julkaistiin 28.3. kansainvälisesti arvostetussa tiedelehti Nature
Biotechnologyssa. Turun biotekniikan keskuksessa toimiva tutkimusryhmä keskittyy
immunologiseen ja ihmisen alkion kantasolututkimukseen. Tutkimuksessa todettiin,
että kantasolujen genomissa eli perimässä tapahtuu laboratorioviljelyn aikana
pieniä muutoksia. - Yli 40 prosenttia niistä muutoksista, jotka heijastuivat
solujen ilmentämiin geeneihin, liittyi syöpään, Lahesmaa kertoo. Lisäksi
tutkimuksessa havaittiin yhdessä kantasolulinjassa nk. identtiset
kromosomikäsivarret (englanniksi Loss of heterozygosity), joka on yleinen muutos
kolmannen asteen rintasyövässä. - Mikrosiruteknologiaan perustuvat
tutkimustuloksemme olivat odottamattomia ja osoittavat, että ennen terapeuttisia
sovelluksia ihmisen kantasolut tulee tutkia tarkkaan, jotta hoitojen syöpäriski
voidaan minimoida, Lahesmaa painottaa. - Tässä keskuksemme teknologiaosaaminen
on kansainvälisesti tunnustettua ja korkeatasoista. Kantasoluhoidoista odotetaan
lääketieteen seuraavaa suurta mullistusta. Ihmisen alkion kantasoluja on
onnistuttu viljelemään laboratoriossa vasta vuodesta 1998 lähtien. Kantasolut
kiinnostavat lääkäreitä ja tutkijoita ainutlaatuisten ominaisuuksiensa vuoksi:
ne voivat jakaantua loputtomasti ja erilaistua elimistön jokaiseksi
solutyypiksi, mikä avaa laajat sovellusmahdollisuudet niiden käyttöön mitä
erilaisimmissa hoitosovelluksissa. Kantasoluja voidaan käyttää regeneratiivisiin
hoitoihin, esimerkiksi elimien ja kudosten kasvattamiseen. Suurimmat odotukset
liittyvät keskushermostosairauksien hoitoon, mutta kantasolujen kasvattaminen
erilaistumattomina ja geneettisesti muuttumattomina on alan suurimpia haasteita.
Nyt tehty tutkimus osaltaan avaa uusia mahdollisuuksia ongelmien ratkaisuun.
Yhdessä muiden eurooppalaisten kantasoluryhmien kanssa tehdyn tutkimuksen
toteuttamisesta olivat päävastuussa tutkimusryhmän väitöskirjatyötutkija Elisa
Närvä ja tutkijatohtori Reija Autio. Tutkimuksessa käytettiin
mikrosiruteknologiaa, joka antaa mahdollisuuden analysoida kromosomeja aiempaa
tarkemmin. Turun biotekniikan keskus on Turun yliopiston ja Åbo Akademin
yhteinen tutkimuslaitos, joka on Suomen suurimpia biotieteiden
asiantuntijakeskuksia ja tutkimuspalvelujen tuottajia. Turun yliopisto vahvasti
mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa Elias Laitisen mukaan myös opiskelijoilla on
vahva, oma kulttuuri. TYYn hallituksen puheenjohtaja Elias Laitisen mukaan
kulttuuri lähtee omaehtoisista tekijöistä ja vuosi 2011 tarjoaa hyvän
mahdollisuuden opiskelijoille oman kulttuurin tekemiseen. - Kulttuuritoiminnan
edistämisessä korostuu erityisesti alayhdistysten merkitys. Se myös tukee
ylioppilaskunnan tehtävää, Laitinen sanoi. Turun yliopiston ylioppilaskunta
järjesti torstaina "Yliopisto palaa" -tilaisuuden, jossa kerrottiin
kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 tapahtumista ja osallistumismahdollisuuksista.
Laitinen nosti esiin myös monikulttuurisuuden tukemisen ja kestävän kulttuurin
teemat, joiden kohdalla tarjoutuu mahdollisuus uusien sisältöjen luomiseen.
Turun yliopiston puheenvuoron pitäneen viestintäjohtaja Maija Palonheimon mukaan
Turun rikas tutkimustraditio on eräs kulttuuripääkaupungin kiistaton vahvuus. -
Yliopistolaiset toimivat useissa kulttuurihankkeissa asiantuntijoina ja
toteuttajina, Palonheimo kertoi. Eräs hankkeista on TIUKU (Tieteen ja kulttuurin
Turku, hyvinvoiva kaupunki) -hanke. - Kyseessä on monitieteinen hanke, joka
etsii ja luo uusia tieteen ja kulttuurin välisen vuoropuhelun muotoja.
Hankkeessa ovat mukana kaikki tiedekunnat ja useita kulttuurikentän toimijoita,
Hannu Salmi kertoi. Turku 2011 -säätiön edustaja Essi Hätönen listasi vuoden
2011 keskeisiksi lähtökohdiksi kulttuurin laaja-alaisen ymmärtämisen,
kohtaamiset, poikkialaisuuden ja uudenlaisen yhteistyön, joka kerää
osallistujien joukkoon toivottavasti myös uusia kokijaryhmiä. Myös tapahtuman
pitkäaikainen vaikutus nousi esille. - Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 ei ole
ainoastaan festivaalivuosi, vaan se näkyy myös pidemmällä aikavälillä. Muun
muassa Turku 2011 -säätiön toiminta jatkuu vuoden 2016 loppuun asti, Hätönen
sanoi. Valtaosa kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmasta rakennetaan keväällä 2008
järjestetyn avoimen hankehaun tuloksista. Ohjelmaa rakentamassa voivat olla
kaikki innostuneet kaupunkilaiset - myös opiskelijat - muun muassa
vapaaehtoistoiminnan kautta. Palonheimon mukaan vuodesta 2011 on tuleva tieteen,
taiteen ja monien muiden alojen välinen vuoropuhelu. - Tehdään siis vuodesta
2011 ainutlaatuisen tiedeyhteisön juhlavuosi! Mustaviirukipuaja (Xiphorhynchus
lachrymosus) on Etelä-Amerikan luoteisosissa ja Keski-Amerikassa tavattava
kipuajiin kuuluva varpuslintu. Kooltaan mustaviirukipuaja on noin 23 cm. Lajin
pää on valkoinen ja tihesti musta viiruinen. Linnun selkä on valkoisen ja mustan
kirjava. Mustaviirukpuajan siivet ja pyrstö ovat väriltään tumman
kastanjanruskeat. Vatsa on mustavlkoviiruinen. Laji on hyvin helppo tunnistaa ja
ainoastaan vähemmän viiruisen X. l. alarum- alalajin voi sekoittaa
kaakaokipuajaan (Xiphorhynchus susurrans). Mustaviirukipuajaa tavataan
Kolumbiasta, Costa Ricasta, Ecuadorista, Nicaraguasta ja Panamasta. Laji elää
subtrooppisten kosteiden metsien latvuskerroksissa ja harvemmin myös metsien
laitaimlla. Yleensä linnut pysyttelevät alankomailla alle 1 200 metrin
korkeudella merenpinnasta. Mustaviirukipuajat liikkuvat yksin tai pareittain
puitten latvuksissa yleensä korkeammalla puissa kuin muut kipuajalajit. Lajin
pesimäaika kestää helmikuusta toukokuulle. Synnytys on raskauden päätösvaihe,
jossa nisäkkäillä naaraan kohdussa kasvanut poikanen siirtyy ulkomaailmaan
naaraan emättimen kautta. Ihmisillä synnytys tapahtuu keskimäärin noin 38 viikon
kuluttua hedelmöittymisestä. Raskaus on täysiaikainen, kun se on kestänyt
vähintään 37 ja enintään 42 viikkoa. Synnytys voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen,
joita ovat avautumisvaihe, ponnistusvaihe ja raskausjäännösten poistuminen.
Yleensä synnytys alkaa kohdun supistuksilla, jotka ovat ensin harvempia ja
tihenevät sekä voimistuvat kohti ponnistusvaihetta. Kohdun alaosa ja emätin
laajenevat supistuksien johdosta synnytyskanavaksi, jolloin yleensä sikiökalvot
puhkeavat ja lapsivesi poistuu emättimen kautta ulos. Lapsiveden meno voi
tapahtua myös ennen supistuksien alkamista. Avautumisvaihe alkaa, kun
supistuksia tulee säännöllisesti noin 10 minuutin välein. Kohdunkaula lyhenee ja
kohdunsuu avautuu. Kun kohdunkaula on halkaisijaltaan 10 senttimetriä ja sikiön
pää laskeutunut lantionpohjalle, avautumisvaiheen katsotaan päättyneen.
Kestoltaan avautumisvaihe vaihtelee viiden ja kymmenen tunnin välillä. Sikiön
pään laskeuduttua lantionpohjalle se alkaa painaa supistusten aikana äidin
peräaukkoa, mikä saa äidille aikaan voimakkaita ponnistuksia.
Ponnistusvaiheessa, joka kestää puolesta tunnista kahteen, sikiö syntyy
normaalisti pää edellä kasvojen ollessa äidin selkää kohden. Liian nopea pään
ulostulo saattaa aiheuttaa välilihan repeämiä. Pään synnyttyä kätilö avustaa
ensin vuorotellen sikiön olkapäät ja sitten lopun kehon ulos äidistä.
Ponnistusvaihe päättyy lapsen syntymään. Näiden synnytysvaiheiden jälkeen
äidistä poistuvat viimeisessä vaiheessa, jälkeisvaiheessa, sikiökalvot ja
istukka. Synnytyksen jälkeen voi vielä tuntua jälkipolttoja, jotka johtuvat
kohdun supistelusta sen palatessa normaaliin kokoonsa. Sikiö voi syntyä eri
tarjonnalla. Jos synnytys ei onnistu äidin omin voimin, synnytystä avustetaan
synnytysinstrumenteilla, lähinnä imukupeilla tai pihdeillä. Vaikeammissa
tapauksissa tehdään keisarinleikkaus. Lapsi voi myös kuolla ennen syntymäänsä.
Arviolta 0.5 % raskauksista päättyy kohtukuolemaan. Suomessa
kohtukuolematapauksia on noin 500 vuosittain. Nykyisin synnytys tapahtuu
sairaaloissa, koska normaalistikin alkanut synnytys voi muuttua vaaralliseksi
äidille, sikiölle tai molemmille. Yleensä synnytys kuitenkin tapahtuu itsestään
eikä avustavia toimenpiteitä tarvita. Aikaisemmin synnytettiin kotioloissa,
yleensä saunassa. Synnytykseen liittyvän kivun voimakkuus on yksilöllistä, ja
sen hallintaan on käytettävissä tehokkaita keinoja. Suomalainen Kirjakauppa Oy
(mainonnassa myös Suomalainen) on suomalainen kirjakauppaketju, jonka omistaa
Rautakirja. Myymäläketju on Suomen laajimpia ja myymälöiden lukumäärää täydentää
verkkokauppa. Suomalainen Kirjakauppa perustettiin vuonna 1912, ja Rautakirja on
omistanut sen vuodesta 1924. Verkkokirjakauppa perustettiin vuonna 1999.
Suomalainen Kirjakauppa kasvoi Suomen suurimmaksi kirjakauppaketjuksi vuonna
1997, jolloin Stockmannin omistama Akateeminen Kirjakauppa myi sille kuusi
myymälää Jyväskylästä, Oulusta, Joensuusta, Lappeenrannasta, Kuopiosta sekä
Vaasasta. Ketjun markkina-asemasta on käyty jonkin verran keskustelua. Kevyesti
päällystetty paperi (engl. light weight coated paper; LWC) tarkoittaa
puupitoista paperilaatua. Se eroaa SC-paperista siinä, että LWC-paperi on
laadukkaampaa, vaaleampaa ja kiiltävämpää. LWC-paperia käytetään muun muassa
lehdissä ja suoramainontatuotteissa. LWC-paperia korkeampipitasoinen laatu on
MWC-paperi, joka on keskiraskaasti päällystettyä. Trouble Bound Gospel on
suomalainen rockyhtye. Yhtye perustettiin vuonna 1994 Turussa. Yhtye on
julkaissut kolme täyspitkää albumia. Tuulikannel on vanha kielisoitin, jonka
suunnikkaanmuotoisen kaikupohjan päälle on viritetty kieliä. Sitä kutsutaan
joskus myös aioloksenharpuksi, koska Aiolos on kreikkalaisessa mytologiassa
tuulten haltija. Se ripustettiin paikkaan, jossa ilmavirta sai kielet soimaan.
Sitä on keskiajalla sanottu noituuden välikappaleeksi. Urheilukanava on
suomalainen urheiluun erikoistunut televisiokanava, joka näkyy maksutta
useimmissa kaapeliverkoissa sekä maanpäällisessä digiverkossa. Suomen
Urheilutelevisio Oy sai valtakunnallisen toimiluvan digitaaliseen
televisioverkkoon vuonna 2000 ja noin vuotta myöhemmin, 27. elokuuta 2001 kello
15 Urheilukanava aloitti lähetyksensä. Urheilukanavan toimitusjohtaja on Sanoma
Television Oy / Nelonen Median liiketoimintajohtaja Hans Edin. Kanavalla on myös
teksti-tv, mutta 1. toukokuuta 2009 alkaen kanavan teksti-tv-lähetyksenä on
TekstiNelonen. Urheilukanavan omistaa Sanoma-konserniin kuuluva Sanoma
Entertainment. Se omisti yhtiöstä aiemmin 17,55 % ja tuli enemmistöomistajaksi
3. elokuuta 2007 ostettuaan Sportup Finland Oy:n, joka omisti 49,9 % Suomen
Urheilutelevisio Oy:n osakkeista. Kesäkuussa 2009 Sanoma Entertainment osti
Suomen Urheilutelevision loput osakkeet. Urheilukanava lähettää muun muassa
jalkapalloa, esim. Liigacupin finaalin keväisin, sekä pesäpalloa, jääkiekkoa
(Mestis ja Sveitsin jääkiekkoliiga), salibandya, yleisurheilua, golfia,
moottoriurheilua ja tennistä. Jalkapallossa se on näyttänyt Saksan, Italian,
Espanjan, Alankomaiden, Ruotsin ja Suomen pääsarjoja. Jalkapallon pääasiallisena
selostajana toimii Tuomas Virkkunen. Urheilukanava näyttää myös raviurheilua.
Ravi-tv-ohjelma on kolmipuolinen, kun Aamupala näytetään joka aamu ja Illan
huippuhetket joka ilta. Raviohjelmistoon kuuluu myös Pelivihjeet. Urheilukanava
esitti 23. joulukuuta 2007 Espanjan jalkapallon pääsarjan klassikko-ottelun
Barcelona – Real Madrid, joka keräsi parhaimmillaan 135 000 katsojaa. 11.
huhtikuuta 2009 Urheilukanava esitti Vaasan Sport – Porin Ässät välillä pelatun
SM-liigakarsinnan seitsemännen ja ratkaisevan ottelun. Ottelua seurasi
keskimäärin 224 000 ja parhaimmillaan 266 000 katsojaa, mikä on Urheilukanavan
katsojaennätys. Meänteis, tai Määnteinen on 1950- ja 1960-luvulla Saariselän
Lankojärvellä turvekammissa asunut erakko. Nimi tarkoitti saamelaisen mytologian
metsänhaltijaa. Hänen oikea nimensä on Reijo Savinainen. Hän kuuluu Lapin
legendaarisiksi henkilöiksi päätyneiden joukkoon, tosin hän ei ole niin tunnettu
kuin esimerkiksi Mosku tai Raja-Jooseppi tai Nätti-Jussi. Muiden vastaavien
henkilöiden tavoin tarinat hänestä ovat muokkautuneet eri muotoihin riippuen
kulloisestakin kertojasta. Ainakin hän tuli hyvin tutuksi monelle 1950-luvulla
Saariselän alueella vaeltaneelle. Kerrotaan kämppien jääneen hänen käyntinsä
jälkeen erityisen siistiin kuntoon ja joskus vieraskirjaan oli jäänyt häneltä
viesti. Kirjailija Kullervo Kemppinen kertoo hänestä kirjoissaan. Sen mukaan
Meänteis pihisti retkeilijöiden eväitä ja muutenkin välillä hätyytteli, syyksi
on sanottu halua karkottaa ihmiset pois erämaasta. Tästä hän joutui myös
käräjille. Meänteis oli rakentanut Lankojärvelle kammin lisäksi niliaitan ja
yhdestä puusta veistetyn ruuhen. Virkavalta ei pitkään antanut miehen erakoitua
vaan Meänteis joutui lähtemään Lankojärveltä. Sittemmin Saariselän alueelle
perustetun UKK-kansallispuiston vuoksi asuinkenttä hävitettiin. Jotain merkkejä
asuinkentästä on silti vielä nähtävillä Lankojärvellä. Meänteis itse meni
naimisiin ja muutti myöhemmin Kainuuseen jossa hän nykyisin asuu. Yrjö Teeriahon
kirjassa Pitkin poikin Saariselkää ja muita Lapin takamaita (Ykin Kartat Oy,
2005) Meänteis kertoo itse oman tarinansa ja oikaisee samalla Kemppisen
kirjoissa hänestä kerrottuja tietoja. Lapin Kansa-lehdessä julkaistiin myös
silloin 69-vuotiaan Meänteisin haastattelu 1. lokakuuta 2005. Myriam Bédard (s.
22. joulukuuta 1969 Neufchâtel, Québec, Kanada) on kanadalainen entinen
ampumahiihtäjä ja kaksinkertainen olympiavoittaja. Bédardista tuli vuonna 1991
ensimmäinen kanadalainen ampumahiihtäjä, joka voitti maailmancupin osakilpailun.
Hän muodosti Kanadan ampumahiihtojoukkueen Albertvillen talviolympialaisissa
1992 ja voitti pronssia 15 kilometrillä. Seuraavana vuonna hän voitti
maailmanmestaruuden 7,5 km:llä ja saavutti hopeaa 15 km:llä. Vuonna 1994
Lillehammerin talviolympialaisissa Bédard voitti naisten molemmat
henkilökohtaiset matkat: 7,5 km ja 15 km. Bédard piti taukoa urheilusta lyhyesti
synnyttääkseen ensimmäisen lapsensa (isä ampumahiihtäjä Jean Paquet). Hänen
paluunsa ladulle ei ollut kovin onnistunut johtuen useista loukkaantumisista.
Hän lopetti uransa Naganon talvikisojen 1998 jälkeen. Keväällä 2004 Bédard oli
mukana sponsorointiskandaalissa, jossa hän syytti entistä työnantajaansa VIA
Railia siitä, että hänet oli pakotettu eroamaan vuonna 2002. Tatjana Levina
(ven. Татьяна Левина, s. 28. helmikuuta 1977) on venäläinen pikajuoksija. Levina
karsiutui Münchenin EM-kisoissa 2002 400 metrin juoksun alkuerissä ajalla 52,56.
Kaksi vuotta myöhemmin hän oli Budapestin sisäratojen MM-kisoissa mukana Venäjän
joukkueessa, joka voitti MM-kultaa 4 x 400 metrin viestijuoksussa. Myöhemmin
samana vuonna hän karsiutui Ateenan olympialaisissa 200 metrin juoksun toisissa
alkuerissä ajalla 23,23. Moskovan sisäratojen MM-kisoissa 2006 hän oli jälleen
mukana Venäjän viestikultaa voittaneessa joukkueessa. Mammoth Mountain on
tulivuori Kalifornian osavaltiossa Yhdysvalloissa. Vuori on muodostunut pitkässä
sarjassa purkauksia noin 200 000 vuotta sitten. Purkaukset kestivät noin 50 000
vuotta. Vuori on kuitenkin edelleen aktiivinen ja viimeinen pieni purkaus
tapahtui 600 vuotta sitten. Nikolaj Znaider (s. 5. heinäkuuta 1975) on
tanskalainen viulisti. Hänellä on puolalais-israelilaisia sukujuuria. Hän on
tehnyt yhteistyötä useiden kansainvälisten, varsinkin yhdysvaltalaisten
orkesterien kanssa ja levyttänyt mm. Johannes Brahmsia. Hän voitti belgialaisen
Kuningatar Elisabetin musiikkikilpailun vuonna 1997. The Puppet Master on King
Diamond -yhtyeen yhdestoista studioalbumi. Levy on äänietty Los Angered
Recordsissa, Ruotsissa ja Nomad Recording Studiossa, U.S.A.:ssa. Albumin ovat
tuottaneet levy-yhtiöt Massacre Records ja Metal Blade Records. Levy on
konseptialbumi jonka tarina kertoo Budapestissa olevasta nukketeatterista. Itse
tarinakin sijoittuu nukkejen maailmaan. King Diamond sai idean levylle
keikkaillessaan Mercyful Faten kanssa Euroopassa. Vapaapäivänään hän oli nähnyt
suuren Kansallisen Nukketeatterin, jossa esitetään vain nukketeatteria. Asia
herätti hänessä kysymyksiä, ja myöhemmin selaillessaan muistilappujaan hän
havaitsi nukketeatteritarinaan liittyvän potentiaalin. Mammografiaseulonta on
mammografiakuvauksen avulla tapahtuva rintasyövän seulontatutkimus. Mammografia
on rinnan röntgenkuvaus, jonka avulla tutkitaan rinnan kasvaimia ja muutoksia.
Seulonnan tavoitteena on rintasyöpien varhainen löytäminen ja hoitaminen, ja
siten väestön rintasyöpäkuolleisuuden alentaminen. Mammografiaseulonnan on
todettu vähentävän rintasyövästä johtuvia kuolemia 40–74-vuotiailla naisilla .
Rintasyövän ilmaantuvuus on ollut Suomessa viime vuosikymmeninä jatkuvasti
kasvussa, mutta samaan aikaan kuolleisuus tautiin on vähentynyt .
Mammografiaseulonnan tehosta ja laadusta on julkaistu useita kattavia
tutkimuksia, joihin on osallistunut satoja tuhansia naisia, ja joiden
seuranta-aika on ollut 10–20 vuotta; analyysit on tehty 14 vuoden
seuranta-ajalla. Rintasyöpäseulonta mammografian avulla ehkäisee rintasyövästä
johtuvia kuolemia 50–69-vuotiailla naisilla noin 20–35 prosenttia, jolloin
suhteellinen riski eli riski kuolla rintasyöpään verrattuna seulomattomiin
naisiin on 0,84. Nuoremmassa ikäluokassa eli 40–49-vuotiailla naisilla
kuolleisuuden vähenemä on jonkin verran pienempi, ja suhteellinen riski on 0,85.
Luvut tarkoittavat, että yhden rintasyöpäkuoleman välttämiseksi täytyy seuloa
1224 naista ikäluokassa 50–69 vuotta tai 1792 naista ikäluokassa 40–49 vuotta.
Seulontamammografian herkkyys eli sensitiivisyys rintasyövän löytämisessä on
noin 71–96 prosenttia ja tarkkuus eli spesifisyys 94–97 prosenttia. Luvut
vaihtelevat jonkin verran eri aikona ja eri maissa tehtyjen tutkimusten välillä.
Alle 35-vuotiailla naisilla kuvauksen herkkyys on jonkin verran pienempi, ja
heille rinnan ultraäänitutkimus saattaa olla mammografiaa parempi vaihtoehto.
Niistä naisista, joiden seulontamammografiakuvissa näkyy poikkeavia löydöksiä,
lopulta ainoastaan viidellä prosentilla todetaan rintasyöpä. Syöpien
havaitsemistodennäköisyyden suhteen ei ole huomattu merkittäviä eroja
perinteisen filmiä käyttävän kuvauksen ja uudemman digitaalimammografian
välillä. Vuosittain tehdyn seulonnan sensitiivisyys on parempi kuin joka toinen
vuosi tai harvemmin suoritetun kuvauksen, mutta vastaavasti säteilyriskit ovat
suuremmat. Seulonnan riski/hyöty-suhde eli hyöty verrattuna mammografian
aiheuttamiin haittoihin vaikuttaa olevan paras, kun seulontaväli on kahdesta
viiteen vuoteen. Mammografiakuvausten tärkeimpänä riskinä pidetään säteilyn
aiheuttamia syöpätapauksia. Mammografiaseulonnan hyödyt eli rintasyöpien
aikaisempi havaitseminen ja rintasyöpäkuolleisuuden väheneminen ovat
huomattavasti riskejä suuremmat, kun seulontaan osallistuvat naiset ovat yli
50-vuotiaita. Ikäluokassa 30–49 vuotta hyöty on hieman pienempi, mutta ylittää
silti riskit. Rintasyöpäseulonnassa havaitaan laskennallisesti noin 105 syöpää
jokaista mammografiasäteilyn aiheuttamaa syöpää kohti, kun kuvattavat ovat
50–59-vuotiaita ja kuvaus tehdään kolmen vuoden välein. Ikäluokassa 60–69 vuotta
vastaava luku on 241. Nuoremmilla naisilla luvut ovat pienempiä:
40–49-vuotiailla havaitaan 48 syöpää jokaista aiheutettua kohti ja
30–39-vuotiailla 13 syöpää, kun seulonta tapahtuu kolmen vuoden välein eikä
naisten lähisukulaisilla ole esiintynyt rintasyöpää. Jos ensimmäisen asteen
sukulaisnaisilla (äiti, sisko, tytär) esiintyy rintasyöpää, on perusteltua
aloittaa seulonnat aiemmin ja mahdollisesti tehdä niitä tiheämmin väliajoin.
Mammografiaseulonnat aloitettiin Suomessa vuonna 1987, ja Kansanterveysasetuksen
(1992) mukaan kuntien täytyi järjestää maksuton seulonta kahden vuoden välein
50–59-vuotiaille naisille. Vuoden 2007 alussa astui voimaan uusi Valtioneuvoston
asetus seulonnoista (1339/2006), jolla laajennettiin maksuton rintasyöpäseulonta
ikäluokkiin 50–69 vuotta. Suomessa kutsuttiin vuoteen 2006 asti
seulontatutkimuksiin vuosittain noin 200 000 naista; seulontojen laajeneminen
yli 60-vuotiaisiin nostanee lukua vuodesta 2007 lähtien huomattavasti.
Suomalaisen seulonnan laadusta on julkaistu useita kattavia tutkimuksia, ja
Suomi pärjää hyvin verrattuna eurooppalaiseen keskitasoon. Kutsutuista naisista
yhdeksän kymmenestä osallistuu. Seulontaan osallistuneista naisista
jatkotutkimuksiin kutsutaan noin 2–5 prosenttia, mutta rintasyöpä todetaan
lopulta vain alle 0,5 prosentilla seulotuista. Seulonnoissa löydetään Suomessa
vuosittain noin 600–800 syöpätapausta, joista lähes 70 prosenttia on pieniä ja
paikallisia. Koska mammografiaseulontojen laatuvaatimukset ovat korkeat, Suomen
Lääkäriliitto perusti vuonna 2001 seulontamammografian erityispätevyystutkinnon.
Erityispätevyyden voi saada radiologian erikoislääkäri, jolla on kahden vuoden
työkokemus mammografiayksikössä ja riittävä teoreettinen koulutus. Kaikki
Yhdysvaltojen suuret lääketieteelliset järjestöt suosittelevat naisille
mammografiaseulontaa 40 ikävuodesta ylöspäin. Isossa-Britanniassa seulonnan
piiriin kuuluvat kaikki 50–64-vuotiaat naiset, ja seulonta tapahtuu kolmen
vuoden välein. Euroopan unioni on määritellyt rintasyöpäseulonnalle
laatukriteerit vuonna 2001. Seulonnan laatua mittaavia tunnuksia ovat muun
muassa seulontakutsujen kattavuus, osallistumisaste, syöpien määrä
jatkotutkimuksiin lähetettyjen naisten keskuudessa, paikallisten ja levinneiden
syöpien osuus löydetyistä kasvaimista ja seulonnan herkkyys. Rintasyöpäseulonnan
herkkyys eli sensitiivisyys voidaan määritellä esimerkiksi seulonnassa
löydettyjen syöpien osuutena niistä syövistä, jotka ilmaantuisivat väestössä
ilman seulontatoimintaa eli nk. taustailmaantuvuudesta. Jan Pieterszoon
Sweelinck (1562–16. lokakuuta 1621) oli alankomaalainen säveltäjä, urkuri ja
pedagogi. Sweelinck syntyi Deventerissä. Monet hänen sukulaisensa vaikuttivat
musiikin alalla, ja hän sai opetusta Jan Willemszoon Lossyltä ja Gioseffo
Zarlinolta. Jan Pieterszoon Sweelinckin tuotanto käsittää paljon laulumusiikkia
ja yli 70 teosta kosketinsoittimelle. Hän sai mainetta myös opettajana. Hänen
oppilaitaan olivat muiden muassa Michael Praetorius, Heinrich Scheidemann, Paul
Siefert, Samuel Scheidt ja Gottfried Scheidt. Sweelinck kuoli Amsterdamissa.
Eleanor A. Garatti (myöh. Saville, 12. kesäkuuta 1909 Belvedere, Kalifornia – 9.
syyskuuta 1998 Orinda, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen uimari ja
olympiavoittaja. Hän voitti olympiakultaa Amsterdamin kesäolympialaisissa 4x100
metrin vapaauintiviestissä ja saman matkan neljä vuotta myöhemmin Los
Angelesissa. Hän voitti myös 100 metrin vapaauinnin hopeaa Amsterdamissa ja
pronssia Los Angelesissa. Seuratasolla Garatti edusti Western Women's Clubia.
Pervomaisk (ven. Первома́йск) on kaupunki Nižni Novgorodin alueella Venäjällä.
Se sijaitsee lähellä Mordvan tasavallan rajaa 189 kilometriä Nižni Novgorodista
etelään. Kaupunki on Pervomaiskin piirin keskus. Siellä on Nižni Novgorodin ja
Saranskin väliseltä rautatieltä haarautuvan sivuradan pääteasema. Asukkaita on
14 900 henkeä (vuonna 2005). Paikkakunta on saanut alkunsa terästehtaan
yhteyteen 1800-luvun puolivälissä syntyneestä Tašinon työläisasutuksesta. Vuonna
1951 siitä tuli Pervomaiskin kaupunki. Nykyään siellä on mm. kone- ja
laitetehdas. The Sims 3 on elämäsimulaatiopeli, joka julkaistiin
maailmanlaajuisesti 2. kesäkuuta 2009 Windowsille ja Apple Macille.
Pohjoismaissa julkaisu tapahtui 4. kesäkuuta. Alun perin pelin piti ilmestyä 20.
maaliskuuta, mutta Electronic Arts joutui lopulta myöntämään, ettei peli ole
valmis. The Sims 3:n peruspeli-idea on sama kuin The Sims -pelisarjan
aikaisemmissa osissa. Pelaajan tulee huolehtia simin perustarpeista ja
taloudesta. Lisäksi pelaaja voi toteuttaa hahmonsa pahimpia pelkoja tai
hartaimpia toiveita. Teoriassa pelaajalla on täysi vapaus ohjata simiään täysin
haluamaansa elämänsuuntaan. The Sims 3:n julkaisu oli taloudellisesti EA:lle
hyvin merkittävä, sillä peliä myytiin ensimmäisellä viikolla 1,4 miljoonaa
kappaletta. Seitsemännessä The Sims 2 -pelin lisäosassa, The Sims 2: Vapaa-aika,
The Sims 3 -pelin tuottaja Rod Humble saattoi tulla antamaan pelaajan ohjaamalle
sim-perheelle paketin. Paketista paljastui tietokone, jossa oli peli The Sims 3
asennettuna. Tietokonetta ja peliä ei voi ostaa tuoteluettelosta normaaliin
tapaan. Simit voivat pelata tietokoneella peliä, mutta pelaaja ei voi vaikuttaa
pelin kulkuun. The Sims 3:n beta-versio levisi Internetiin toukokuun lopulla ja
sitä ladattiin laittomasti torrent-sivustolta lähes 180 000 kertaa neljän päivän
aikana, mediaseurantayhtiö BigChampagne ilmoittaa. EA ilmoitti beta-version
olevan vajavainen ja sisältävän useita pelaamista haittaavia teknisiä ongelmia,
niin sanottuja bugeja. Pelissä noudatetaan aikaisemmista The Sims-sarjan osista
tuttua kaavaa, eli pelaajan tulee huolehtia luomansa hahmon eli simin
perustarpeista, mikä on kuitenkin edeltäjiään pienemmässä roolissa. Nyt simit
osaavat huolehtia itsestään paremmin, vaikka vapaan tahdon voikin ottaa niiltä
pois. Tarpeet tyydyttyvät nopeammin eikä ruokailussa tai kylvyssä mene enää
montaa tuntia. Tämä antaa simeille enemmän aikaa liikkua ulkona ja viettää
vapaa-aikaa, joka on välttämätöntä kokonaisen kaupungin kokoisella pelialueella
elämisessä. Pelistä on myös poistettu kaksi tarvetta, ympäristö ja mukavuus,
jotka on korvattu kuvilla joihin siirtämällä kursorin ilmestyy tekstiä (esim.
kaunis sisustus, mieliala +10). Pelissä on uudenlainen hahmon- eli
siminluontitila, jossa on paljon uusia mahdollisuuksia, kuten simien kenkien ja
sukkien väreihin ja kuvioihin vaikuttaminen, hiusten latvojen, juuren ja
pohjavärin värjääminen. Siminluonnissa voi valita simille viisi
luonteenpiirrettä, jotka voi valita valtavasta valikoimasta (mm. epäonnekas,
hyvä huumorintaju, urheilullinen, synnynnäinen kokki, vedenpelkoinen jne...)
Simeistään voi muokata vaikka lapsia vihaavia raivopäitä, tai hyveellisiä
nörttejä. Luonteenpiirteet vaikuttavat simin elämäntoiveisiin, joiden
suorittamisesta saa onnellisuuspisteitä. Onnellisuuspisteillä voi sitten ostaa
simeille palkintoja, kuten esimerkiksi WC-käyntien pidättely -ominaisuuden.
Siminluontiin kuuluu myös kasvonmuotojen muokkaaminen, vaatteiden ja
silmä-/aurinkolasien sekä kellojen ja korujen jne. valitseminen eri
tilanteisiin. Simien vartalotyyppejä voi nyt vanhan kolmen sijaan muuttaa
kaksiosaisella liukusäätimellä, joista toinen on rasvan määrä (lihava vai laiha)
ja toinen lihasmassa. Pelissä on miehelle ja naiselle molemmille kolme erilaista
ääntä, joiden korkeutta voi säätää portaattomasti liukusäätimellä. Simin
ihonväriä voi vaihtaa minkä väriseksi tahansa: pelissä voi tehdä vaikkapa
vihreitä maahisia. Pelissä valitaan myös simin lempimusiikki, -ruoka ja -väri.
Kuten edellisissäkin peleissä, Sims 3:ssakin voi tehdä kokonaisen perheen.
Perheessä täytyy olla vähintään yksi aikuinen. Simeille voi muuten vapaasti
määrittää iän (vauva-taapero-lapsi-teini-nuori aikuinen-aikuinen-vanhus).
Simeille voi valita yhden luonteenpiirteen joka kerta kun ne vanhenevat (vauva =
1 piirre, taapero = 2 piirrettä, lapsi = 3 piirrettä, teini = 4 piirrettä, nuori
aikuinen = täydet 5 piirrettä). Luonteenpiirteet voi vaihtaa aikuisena, jos on
kerännyt riittävästi onnellisuuspisteitä. Pelissä on myös mahdollisuus
suunnitella simin talo täydellisesti itse. Pelaaja voi siis itse vaikuttaa
esimerkiksi sohvien, seinien, pöytien, ikkunoiden ja patsaiden kuviointeihin ja
siihen miten ne heijastavat valoa. "Voit oikeastaan katsoa ympärillesi ja sen
jälkeen simisi ympäristöä ja näet paljon yhtäläisyyksiä. Mitään ei ole
unohdettu." Periaatteessa mitä vain voi muokata, miten tahansa haluat,
poikkeuksena lattiat. Vaatteisiin ja esineisiin voi ottaa kuvioinnin mistä
tahansa: eli voit pukea hahmon vaikkapa sohvakuosiin tai teräspukuun. Uutena on
myös se, että taloon voi tehdä täydet viisi kerrosta korkean katon kanssa. Games
for Windows: The Official Magazine -lehden huhti-/toukokuun painoksessa on
12-sivuinen esikatselu pelistä. Tämä esikatselu selitti, että simien naapurusto
tulee olemaan täysin saumaton ja ilmoitti, että "mitä teet kotisi ulkopuolella,
vaikuttaa yhtä paljon kuin mitä teet sisällä kodissasi". Siinä myös väitettiin,
että muut simit vanhenevat pelaajan simin kanssa, kun he ovat vuorovaikutuksessa
pelaajan kanssa. Uutta on myös se, että kun pelaat yhtä taloutta, muissa
talouksissa simit kehittyvät viisaasti omin päin; ikääntyvät, menevät naimisiin,
hankkivat lapsia, käyvät töissä, ja niin edelleen. Tämä tarkoittaa, että maailma
muuttuu simien ympärillä ja mikään pelikerta ei koskaan tunnu samalta. Jos joku
muuttaa pois, voit seurata häntä uudelle tontille tai jatkaa pelaamista. Simit
ovat paljon itsenäisempiä. Heillä on myös kännykkä jolla pystyy ottamaan kuvia,
soittamaan muille ja palvelunumeroihin. Raskaana olevat simit pystyvät
synnyttämään sairaalassa. Raskaana olevalle naiselle tulee pahoinvointia ja
selkäkipuja. Jos raskaana olevan simin saa pidettyä hyväntuulisena, voi lapselle
jakaa luonteenpiirteet itse. Samasta syystä lapsia pitää kehittää tarpeeksi
paljon aina kun lapsi kasvaa (vauva-taapero-lapsi-teini-ikäinen-nuori aikuinen)
Pelissä voi myös muuttaa pois ja jättää tai olla jättämättä muita simejä oman
onnensa nojaan. Perheeseen voi myös lisätä simin luomalla simin ja painamalla
sitten "yhdistä tämä ja..." nappulaa, ja painamalla sen jälkeen perhettä, johon
sen haluaa lisätä. Jos sim kuolee, niin hän voi ilmestyä haudasta haamuksi
kävelemään ja käyttämään esineitä. Haudan voi myös viedä "tutkimuskeskukseen",
jossa simin voi herättää eloon (usein se vain ei onnistu, ja simistä tulee
haamu, jolla voi pelata). 19. maaliskuuta 2008 EA paljasti lisää uudistuksia
peliin, yhden niistä olleen naapuruston tutkiminen. Ensimmäistä kertaa ikinä
tässä pelisarjassa pelaajan simit voivat avoimesti kulkea kotiensa ulkopuolella.
Kuljeskelun voi suorittaa joko jalan, polkupyörällä, autolla tai joissain
tilanteissa taksilla. Pelissä ei myöskään ole latausikkunoita keskellä peliä.
Peliin voi ostaa tavaraa Sims-pisteillä pelin verkkosivustolta. Internetin
kautta voi myös vaihtaa tavaraa muiden pelaajien kanssa ja "jakaa" omia
muokkaamiaan esineitä, joita toiset voivat sitten ladata ilmaiseksi. Pelialue on
pieni kaupunki, jossa on erilaisia asuntoalueita, työpaikkoja ja yhdistyksiä,
uimarantoja, kaksi uimalaa, kylpylä, kokoontumispaikkoja, kalastuspaikkoja ja
luontoalueita. Kaupungin keskustassa on puisto jonka ympärillä on mm.
hätäkeskus, elokuvateatteri, kirjasto ja kauppa, jossa voi käydä ostamassa
esimerkiksi ruokaa ja lukittuja tavaroita. Simit voivat valita monia erilaisia
uria kuten urheilu-ura ja sotilasura. Simit kehittyvät urallaan, jos niiden
mieliala on tarpeeksi hyvä ja he ovat opetelleet uraan vaadittavia taitoja. Kun
sim saa ylennyksen, se saa myös palkankorotuksen. Simin ollessa töissä pelaaja
voi määrittää valikosta miten sim työskentelee. Vaihtoehtoina on mm. työskentele
ankarasti tai ota rennosti. (Eri urilla on eri vaihtoehtoja miten työskennellä,
mutta kaikissa on kuitenkin "työskentele ankarasti" ja "ota rennosti".) Nämä
vaikuttavat simin työmenestykseen ja mielialaan. Välillä sim voi saada töistä
tehtäviä, kuten ylitöihin jääminen tai jonkin tietyn kirjan lukeminen. Taidot
auttavat simejä uralla (mitä parempi maalaamaan, sitä enemmän rahaa saa
maalauksista), kotona (kokatessa ei ruoka mene pilalle niin helposti ja
kodinkoneet voi korjata helposti itse) ja tietenkin sosiaalisesti (jos naapurit
kuulevat vaikkapa kokkaustaidoistasi, he voivat jopa maksaa saadakseen nauttia
antimistasi). Taitojen kehittyminen näytetään selkeästi yhdestä kymmeneen, ja
esim. kitaransoittotaidon kehittyessä harjoittelu kuulostaa aina paremmalta,
alussa se on vain rämpytystä, mutta taitojen kehittyessä soittoa kuuntelee
mielellään. Alexanderin saaristo (engl. Alexander Archipelago) on saaristo
Alaskan kaakkoisrannikolla. Syvät kanavat erottavat saaret mantereesta.
Suurimmat saaret ovat Chichagof Island, Admiralty Island, Baranof Island,
Wrangell Island, Revillagigedo Island, Kupreanof Island ja Prince of Wales
Island. Alueen alkuperäisasukkaita ovat tlingitit ja haidat. Kaikki saaret ovat
metsäisiä, louhikkoisia ja niillä elää runsaasti riistaeläimiä. Niinpä
sahateollisuus, metsästys ja kalastus ovat tärkeitä elinkeinoja, nykyisin myös
turismi työllistää. Ketchikan Revillagigedo Islandilla ja Sitka Baranof
Islandilla ovat saariston suurimmat kaupungit. Koko alueen suurin kaupunki,
Juneau on mantereella eikä kuulu saaristoon. Saaristo sai nimensä Aleksandr
Baranovin mukaan. Hän johti Venäjän turkiskauppayhtiötä 1700-luvun lopussa ja
1800-luvun alussa. Venäläiset kartoittivat saaria 1741 alkaen. Ne siiirtyivät
Yhdysvaltojen halllintaan 1867 Alaskan kaupan yhteydessä. Samuel Chao Chung Ting
(s. 27. tammikuuta 1936) on Yhdysvalloissa syntynyt kiinalais-yhdysvaltalainen
fyysikko. Tingille ja Burton Richterille myönnettiin vuonna 1976 Nobelin
fysiikanpalkinto ψ-hiukkasen löytämisestä. Tingin vanhemmat olisivat toivoneet
pojan syntyneen Kiinassa, mutta vanhempien olleessa Yhdysvalloissa synnytys
käynnistyi ja pojasta tuli samalla yhdysvaltalainen. Tingin molemmat vanhemmat
olivat töissä, eikä heillä ollut tarpeeksi aikaa kasvattaa poikaansa, joten
kasvatus annettiin äidin puoleisen isoäidin harteille. 20-vuotiaana Ting päätti
muuttaa Yhdysvaltoihin ja hankkia siellä koulutuksen. Vanhempiensa suhteiden
avulla hän pääsi opiskelemaan Michiganin yliopistoon. Hän valmistui filosofian
tohtoriksi vuonna 1962. Ateistit vaativat jumalanpilkkalain kumoamista
Vapaa-ajattelijain liiton kannanoton mukaan uskonrauhan rikkomista koskeva
lainkohta on kumottava. ”Jos uskomus kaipaa lain suojaa arvostelua vastaan,
siinä on jotain selvästi vialla. Ainakaan tällaisia uskomuksia ei pidä pykälin
suojata” liiton puheenjohtaja Jussi K. Niemelä sanoi. Vapaa-ajattelijat ottivat
asiaan kantaa Jussi Halla-ahon saaman tuomion jälkeen. Liiton mielestä oikeuden
päätös ei ole edes linjassa aiempien ratkaisujen kanssa: Suomen Sisun
julkaisemista Muhammad-pilakuvista ja vapaa-ajattelijoiden sivuilla
julkaistuista Jeesus-pilakuvista tehdyt tutkintapyynnöt päättyivät syyttämättä
jättämisiin. Tulipalo matkakeskustyömaalla Riihimäellä Riihimäen rautatieaseman
vieressä olevalla matkakeskustyömaalla sattui laaja tulipalo. Se syttyi noin
puoli neljältä iltapäivällä ja aiheutti sankan savupilven, jonka seurauksena
asukkaita kehotettiin pysymään sisällä ja sulkemaan ovet, ikkunat ja
ilmastointi. Kehotus purettiin hieman ennen iltaseitsemää tilanteen
normalisoiduttua. Savu aiheutti myös junaliikenteen keskeytymisen, joka
sittemmin palautui ennalleen illan aikana. Palon kerrotaan saaneen alkunsa
matkakeskuksen pysäköintikerroksessa olleista styroksilevyistä ja tuhonneen noin
5 000 neliömetrin kokoisen alueen. Nobelin rauhanpalkinto Obamalle Nobelin
rauhanpalkinnon saa vuonna 2009 Yhdysvaltain presidentti Barack Obama. Norjan
Nobel-komitean puheenjohtajan Thorbjörn Jaglandin mukaan Obama on tuonut toivoa
maailmaan. Perusteluissa mainitaan: * kansainvälisen diplomatian ja kansojen
välisen yhteistyön vahvistaminen * työ ydinaseiden leviämistä vastaan *
rakentava rooli ilmastonmuutoksen rajoittamisessa. Obama on kolmas istuva
Yhdysvaltain presidentti, joka on sanut Nobelin rauhanpalkinnon. Aiemmin
palkinnon ovat saaneet Yhdysvaltain presidentit Woodrow Wilson vuonna 1919 ja
Theodore Roosevelt vuonna 1906. Presidenttinä vuosina 1977-1981 toiminut Jimmy
Carter sai palkinnon vuonna 2002. Kymmeniä kuollut pommi-iskussa Algeriassa
Kymmeniä ihmisiä on kuollut pommi-iskussa Algeriassa. Pääkaupungissa Algerissa
räjähti kaksi autopommia. Yhteensä 180:n kerrotaan haavoittuneen, osan heistä
kriittisesti. Sairaalalähteiden tietojen mukaan kuolleita olisi ainakin 67.
Sisäministeri Noureddine Jazid Zerhounin mukaan kuolleita olisi kuitenkin
varmistunut vasta 22. Heidän joukossaan on myös ulkomaalaisia. Maan
sisäministeriön mukaan teon takana on ääri-islamistinen kapinallisryhmä GSPC. Se
on terroristijärjestö al-Qaidan Pohjois-Afrikan siipi. Itse se ei ole
ilmoittautunut iskun tekijäksi. Iskut kohdistettiin Algerian korkeimpaan
rakennukseen, jonka luona kymmenet yliopisto-opiskelijat saivat surmansa heitä
kuljettaneessa linja-autossa sekä Hydran kaupunginosaan, jossa sijaitsee useita
YK:n rakennuksia. YK:n alaisen pakolaisjärjestön johtaja António Guterres pitää
iskua suunnattuna YK:ta kohtaan. Useat valtiomiehet maailmalla ovat tuominneet
iskun. Esimerkiksi Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy piti tekoa "barbaarisena,
vihattavana ja syvästi raukkamaisena". Tuuli Kousa lopettaa Neste Oilin
viestintäpäällikkönä Helsingin kaupunginvaltuuston vihreiden edustaja Tuuli
Kousa lopettaa Neste Oilin uusiutuvien polttoaineiden viestintäpäällikkönä ja
vaihtaa kirjapainoalalla toimivalle Gummerukselle. Kousa on kannattanut
palmuöljyn käyttöä polttoaineena kertoen sen puolittavan kasvihuonepäästöt
nykyisiin polttoaineisiin verrattuna. Hän kertoo yhä ehdottomasti kannattavansa
Neste Oilin palmuöljyn käytön lisäystä. WWF:n mukaan öljypalmuplantaasit ovat
pääsyy sademetsien häviämiseen. Plantaasit uhkaavat sademetsiä, makean veden
ekosysteemejä, metsästä elinkeinonsa saavien elintapaa ja uhanalaisten eläinten
kuten tiikerien, norsujen, sarvikuonojen ja orankien säilymistä. Orankien
elinympäristöstä on hävinnyt 80 prosenttia, ja niiden pelätään kuolevan
sukupuuttoon viidessä vuodessa. Puuviljelmien perustaminen turvesuolle vastaa
yli miljardin tonnin hiilidioksidipäästöistä vuosittain. Esimerkiksi Indonesian
sellu- ja öljypalmuviljelmien johdosta Indonesia on maailman kolmanneksi suurin
kasvihuonekaasujen tuottaja USA:n ja Kiinan jälkeen. Sellu- ja
öljypalmuviljelmien ongelmiin sisältyy myös monimuotoisuus, vesioikeudet,
viljelyn vedenkulutus ja paikallisasukkaiden ja alkuperäiskansojen maaoikeudet.
Greenpeace vaati yhtiökokouksessa 2009 Helsingin Messukeskuksessa Neste Oilia
luopumaan palmuöljyn käytöstä biodieseliin. Greenpeacen mielestä palmuöljyn
tuotanto tuhoaa sademetsiä ja kiihdyttää ilmastomuutosta. Neste Oilin
ympäristöjohtaja kiisti väitteet. Neste Oil tuo palmuöljyn Malesiasta. Yritys
tuottaa biodieseliä Porvoossa 170 000 t/vuosi 2009 ja 340 000 t/vuosi 2010,
Singaporessa 800 000 t/vuosi 2010 ja Rotterdamissa 800 000 t/vuosi 2011. Miina
Äkkijyrkkä joutuu jättämään kunnostamansa tilan Kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä
asuu Helsingin kaupungin vuokralaisena Helsingin Vuosaaressa Skatan tilalla.
Tilalla on parikymmentä kyyttöä ja viisi hevosta . Helsinki irtisanoi 8 ha tilan
vuokrasopimuksen marraskuussa 2007. Helsingin kaupunki riitautti
vuokrasopimuksen käräjäoikeudessa muutamaankin kertaan. Elokuussa kaupunki sopi,
että vuokrasopimusta jatketaan heinäkuuhun 2009, mutta Äkkijyrkkä ei hyväksynyt
kaupungin sopimusehtoja. Helsingin käräjäoikeus päätti että kaupungilla oli
lainmukaiset syyt irtisanoa tilan ja maa-alueiden vuokrasopimus. Käräjäoikeus
velvoiti Tossavaisen karja –yhdistyksen, jonka hallituksen puheenjohtaja
Äkkijyrkkä on, luovuttamaan vuokrakohteet kaupungin vapaaseen hallintaan.
Maa-alueet on luovutettava marraskuun loppuun mennessä häädön uhalla. Kaupunki
vuokrasi tilan hyötyeläinten pitoa ja muuta yleishyödyllistä toimintaa varten
vuonna 1995. Siksi oikeus sovelsi lakia liikehuoneiston vuokrauksesta. Oikeuden
mukaan ei ollut näyttöä, että Äkkijyrkkä olisi käyttänyt tilaa sopimuksen
vastaisesti. Oikeuden mukaan Äkkijyrkkä ei noudattanut nautakarjan pidosta
annettuja asetuksia. Oikeuden mukaan Äkkijyrkkä esitti vaatimuksen irtisanomisen
tehottomaksi julistamisesta liian myöhään. Se olisi pitänyt tehdä kuukauden
sisällä sen julistamisesta. Sen merkitys olisi ollut epävarma. Äkkijyrkkä
palkittiin Tampereella marraskuussa 2008 kiitoksena merkittävästä työstä
alkuperäisrotujen hyväksi. Clinton ja McCain voittamassa supertiistain
Supertiistaina Yhdysvaltojen presidentinvaalien esivaaleissa äänestettiin 24
osavaltioissa. Näihin kuuluivat esivaalien lopputuloksen kannalta merkittävät
Kalifornian, New Yorkin, Illinoisin, New Yersey, Missourin ja Georgian
osavaltiot. Demokraattien esivaalien tämän hetkisten tulosten mukaan Hillary
Clinton on voittamassa Kaliforniassa, New Yorkissa ja New Jerseyssä, joka antaa
hänelle esivaalien johtoaseman vaikka Barack Obama voittaakin hänet useammassa
eri osavaltiossa. Republikaanien kisaa käydään kolmen kilpailijan kesken, joista
John McCain on voittamassa isoissa kaupungeissa ja siten koko republikaanien
supertiistain. Seuraavana tulevat keskenään tasaväkiset Mitt Romney ja Mike
Huckabee. Joukko irakilaisia protestoi toimittajan pidätystä vastaan Toimittaja
Muntadar al-Zaidi joutui putkaan sunnuntaina heitettyään kenkänsä Yhdysvaltain
presidentti George W. Bushia päin tämän pitäessä tiedotustilaisuutta Lähi-idän
matkallaan. Jos tuomari määrää toimittajalle oikeuskäsittelyn, hän joutunee
odottamaan oikeuden eteen pääsemistä kuukausia. Miestä voidaan syyttää Bushin ja
tämän vieressä seisseen Irakin pääministerin loukkaamisesta, mistä
maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Al-Zaidi sai kansallissankarin
maineen Irakissa epäsuosiossa olevan Bushin kimppuun käymisestä. Useat sadat
ihmiset ovatkin eilen ja tänään osoittaneet mieltään tämän vapauttamisen
puolesta. Myös Irakin toimittajien järjestö toivoo al-Zaidille armahdusta,
vaikka kutsuukin tämän tekoa oudoksi ja epäammatilliseksi. Monet lakimiehet ovat
tarjonneet al-Zaidille apuaan. –Muntadar al-Zaidi on ilmaissut irakilaisten
tunteet ja aikeet tyrannian symbolia kohtaan, kommentoi mielenosoittaja Nassar
Afrawi Nasiriyahissa. Muntadar al-Zaidin isoveli Dargham al-Zaidi sanoi tänään
BBC:lle sotilaiden pahoinpidelleen Muntadaria. Tältä on hänen mukaansa katkennut
käsi ja kylkiluita ja tällä on sisäisiä verenvuotoja. Toimittajien järjestön
johtaja Mouyyad al-Lamin on kuitenkin sanonut viranomaisten kertoneen, että
al-Zaidia on kohdeltu hyvin. AS Roma ei pystynyt kuromaan Arsenalin etua kiinni
Italialainen AS Roma hävisi niukasti jalkapallon mestareiden liigassa
englantilaisella Arsenalille 6–7 rangaistuspotkukilpailussa. AS Roma hävisi
joukkueiden ensimmäisen kohtaamisen 1–0, joten italialaiset olisivat tarvinneet
vähintää kahden maalin voiton pudoktaakseen Arsenalin. AS Roma siirtyi jo
yhdeksännellä minuutilla Juanin maalilla 1–0 johtoon. Ottelussa Arsenalin Abou
Diaby sai keltaisen kortin 49. minuutilla. Saman kohtalon koki 89. minuutilla AS
Roman Marco Motta. Koska varsinaisella peliajalla ei saatu ratkaisua,
siirryttiin rangaistuspotkuihin. Arsenalin ensimmäinen laukoja, Eduardo da Silva
epäonnistui ja AS Roma siirtyi 1–0 johtoon, kun David Pizarro onnistui. Toisissa
laukojissa Arsenalin Robin van Persie onnistui, AS Roman Mirko Vučinić ei taas
saannut palloa maaliin. Tilanne oli tasan, kunnes tulivat kahdeksannet laukojat.
Arsenalin Abou Diaby onnistui. Seuraavaksi vuoron sai Max Tonetto. Tonetto
epäonnistui ja Arsenal jatkaa pelejään puolivälierissä. Mikko Nousiainen
Mannerheim-elokuvan pääosaan Mikko Nousiainen julkistettiin tänään pidetyssä
tiedotustilaisuudessa Mannerheim-elokuvan pääosan esittäjäksi. Nousiainen
näyttelee elokuvassa marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimia. Nousiainen kertoi
olevansa helpottunut roolin julkistamisesta, koska hän on itse ollut tietoinen
roolistaan jo kahden vuoden ajan. Yhdeksän vuotta valmisteltu elokuva on Renny
Harlinin ohjaama ja Heikki Vihisen käsikirjoittama. Elokuvan kuvaukset on
tarkoitus aloittaa vuoden kuluttua. Elokuva kuvataan Venäjällä, Baltian maissa
ja Suomessa. Elokuvan ensi-ilta on 30. marraskuuta 2009.