The Garden Collection by H&M Viikonlopun pyöritys alkoi H&M:n järjestämällä
bloggaajabrunssilla Helsingissä. Showroomilla esiteltiin uusi The Garden
Collection ja tarjoiltiin maukasta aamupalaa aamu-unisille muotibloggaajille.
Saavuin siis kaupunkiin kameraryhmäni kanssa jo ennen yhtätoista. Asemalla minun
vastassa odotti kaksi suosikkibloggaajaani, joiden kanssa tallustelin sitten
kohti showroomia. Olimme Sallan ja Jonnan kanssa ensimmäisiä paikalle
saapuneita, mutta hiljalleen tila täyttyi tutuista kasvoista. Yleensähän Peppi
ja Mimmi syleilevät ihmisiä, mutta minä tarvitsin kunnon rutistuksen. Sellaisen
myös sain, vaikka kuvaajana toimineella Mintulla olikin hieman teknisiä ongelmia
kamerani kanssa. “Mä painan, mä painan!” Lopulta saatiin halikuva otettua.
Jumituin heti ensimmäiselle näkemälleni seinälle. Hyllyllä oli H&M Home
-tuotteita ja varsinkin nuo pinkin ja vaaleanpunaisen sävyillä koristellut
sisustusjutut vetosivat minuun. Se sisäinen lapseni ei vaan suostu katoamaan.
Omaan asuntooni tuon väriset tyynyt eivät mitenkään hurjan hyvin kävisi, mutta
saahan sitä ihailla. Tosi asiassa päiväpeittonikin huutaa värikkäitä
koristetyynyjä, joten ehkäpä pitää sittenkin miettiä, mikä tyynyt olisi se
kaikista kivoin. Mallistosta löytyi kaikkea kivaa. Eräs suosikkijutuistani oli
tämä vihreän ja keltaisen värinen kesämekko. Tuon värin ei todellakaan pitäisi
vedota minuun, mutta nyt kävi näin. Tuota tekisi mieli sovittaa, sillä vartaloni
tarvitsee aivan tietyn mallisen mekon, jotta se näyttää hyvältä. Mallista en
osaa nuken perusteella sanoa, mutta tiedän, että nuo ainakin värit sopisivat
hiuksiini.:) Lintu, Jonna ja Minttu juoruilivat keskellä showroomia täysin
häpeilemättä. Aiheena saattoi olla Jonna yllättävä Asplund-ihastus tai sitten
eräät raitabikinit, jotka Lintu bongasi. Hassua, miten sitä oppii katsomaan
vaatteita muiden bloggaajien silmin ja arvaamaan, kuka iskee silmänsä mihinkin.
Vaeltelin ympäriinsä etsien kivoja juttuja ja kuvailin kaikkea kiinnostavaa. On
kyllä kiva, kun tuolla sai hipelöidä kaikkea.:) Sallan kanssa tuli iskettyä
silmät samaan turboneuleeseen. Minunlaiseni pätkä tosin hukkuisi tuon sisään tai
vähintäänkin kompastuisi noihin pitkiin helmoihin. Sallalle osaan kyllä neuleen
kuvitella.:) Väsyneet bloggaajat valtasivat kaikki mahdolliset istumapaikat ja
nautiskelivat aamiaisen mallistoon tutustumisen lomassa. Tässä hieman yleiskuvaa
showroomilta ja lisää tuttuja naamoja. Tähän ei voi sanoa muuta kuin, että:
“Jari on mun poikaystävä!” Onhan se vähän ilmeetön ja hiljainen joskus, mutta
kukapa äänekästä miestä haluaisikaan.:) Meidän suhde on vielä aluillaan, mutta
yhteinen tulevaisuus kieltämättä hieman epäilyttää Jarin käärittyjen punttien
vuoksi. En ehtinyt olla tilaisuudessa kovin kauaa, sillä minun, Veeran ja Mintun
piti lähteä laivalle blogiristeilyä valmistelemaan. Ehdin silti rekisteröidä
muistiini monta sovittamisen arvoista asiaa. Kyllä, hipelöin noita valkosia
kenkiä aika hartaasti. Eivätkö olekin kivat? Bagelit ja smoothiet olivat ihana
tapa aloittaa aamu. Suurkiitokset niistä ja malliston esittelystä H&M:lle.
Toivottavasti tällaisia tilaisuuksia järjestetään lisää:) Johanna, Sharon ja
Nadja nautiskelivat aamiaisesta samassa nurkassa. Punainen smoothie oli Johnun
mielestä tuota keltaista parempaa, mutta itse olin hieman eri mieltä.:) Pitäisi
kyllä kotonakin väsäillä smoothieita useammin. Yhteen aikaan jaksoinkin tehdä
niitä, mutta sitten se vähän unohtui. Saimme lähtiessämme vielä mukaamme
(eväiden lisäksi, kiitos) alennuskupongin sekä uudesta mallistosta olevan
paidan. Paita on valkoinen ja siinä on värikkäitä kukkia. Malli on ihanan löysä
liehuvine hihoineen. Paita on valmistettu 100 % muovisista palautuspulloista ja
tekstiiliylijäämistä valmistetusta polyesteristä. Ehkä SodaStreamin hankkiminen
oli sittenkin virhe, sillä pitäähän näitä varten saada lisää materiaalia.;)
Minttu muuten väitti aika hartaasti tätä paitaa hameeksi! Blogiäitini taitaa
olla silmälasien tarpeessa. *virn* Uuden malliston nimi on siis The Garden
Collection ja siihen kannattaa käydä tutustumassa H&M:n myymälöissä, jos yhtään
kiinnostusta löytyy. Mallisto saa ainakin minulta suuren plussan siitä, että
kaikki vaatteet on valmistettu ympäristöä säästävistä materiaaleista tai
kierrätysmuovista ja tekstiiliylijäämistä. Aika kunnioitettavaa. Siinäpä
tunnelmia viime perjantailta. Nyt lähden kuvailemaan Tukholman ostokset ja
siivoamaan kämpän jälleen edustuskuntoon. Nyt kun siivosin sen kunnolla
kameraryhmää varten, asuntoa voisi olla hieman helpompi pitää puhtaana ja
siistinä. Oliko nyt muuten tarpeeksi höpötystä ja kuulumisia?:) Koitin nyt
kertoa hieman normaalia laajemmin aiheesta, kun sitä on täällä pyydetty.
Toivottavasti tykkäsitte. DIY time-lapse dolly suunnitelmia (Arduino) Kuten tuli
tuossa ensimmäisessä Arduinoa käsitelleessä postauksessa luvattua,
suunnitelmissani on rakentaa DIY (Do It Yourself, Tee Se Itse) intervalliajastin
sekä moottoroitu alusta kameralle. Olen hankkinut kasan osia, joilla pääsen
alkuun ja pystyn itse asiassa rakentamaan jo toimivan ajastimen sekä ohjaamaan
moottoria. Tiedän myös, että on olemassa ihan valmiitakin Arduinoon pohjautuvia
time-lapse dollyja ajastimilla, mutta tarkoituksena on tehdä kaikki alusta
lähtien itse, joten ne eivät tule kyseeseen. Kuvia osista alempana. Koko homma
on kuitenkin vielä täysin suunnittelupöydällä, sillä en ole saanut päätettyä,
haluanko ohjata kameraa kokonaan (niin intervallia kuin valotusaikaakin)
Arduinolla vai pelkästään osittain. Tämä siis tarkoittaa sitä, että lähetänkö
Arduinolla tiedon sekä valotuksen kestosta sekä valotuksien välisestä ajasta
kameralle vai pelkästään intervallin (eli valotuksien välisen ajan), jolloin
valotus säädetään kamerasta. Täydellisessä hallinnassa on se hyvä puoli, että
saan tehtyä niin pitkiä valotuksia kuin haluan eli kamera on aina bulb-modessa.
Tämä aiheuttaa kuitenkin ongelmia, koska minulla ei ole sopivaa näyttöä (ostin
tuollaisia ledinäyttöjä, mutta ne vievät liikaa pinnejä ellen osta erillistä
driver-chippiä niille), josta näkisi annetut arvot. Todennäköisesti siis päädyn
aluksi ratkaisuun, jossa Arduinolla säädetään pelkkä intervalli. En muutenkaan
usko tarvitsevani yli 30 sekunnin valotuksia, joten valinta lienee osittainen
ohjaus. Todennäköisesti laitan jonkin ledin välähtämään aina kun nappia painaa,
niin aikaa ei tarvitse ihan sokkona syöttää. Myöhemmin sitten se näyttö tai ehkä
jopa jo nyt, sillä saatan pystyä liittämään sen projektiin multiplexingiä
hyväksi käyttäen, jolloin tarvitsen vain yhdeksän pinniä 14 sijasta. Yhdeksänkin
pinniä on paljon. Pientä päänvaivaa tuottaa myös tuo moottori, jonka joudun
korvaamaan ehkä toisella kun ei tunnu löytyvän sopivia hammasrattaita välityksen
muuttamiseksi mistään. Lukijoita varmaan kiinnostaa, paljon tämä touhu
kustantaa. Tämä prototyyppi on maksanut tähän mennessä noin 150 euroa
postikuluineen (otetaan huomioon, että osa tilaamistani osista on tarpeettomia
tässä projektissa). Lopullisen version saanee ehkä hiukan alle 150 euroon, koska
prototyypistä puuttuu vielä itse dollyn materiaalit. Ja mitä kustantaa valmis
dolly? Halvimmat mitä olen nähnyt ovat olleet yli 400 euroa. Kolvaukset on sitä
tasoa mitä voidaan odottaa minulta, joka koski kolviin viimeksi 6 vuotta sitten
:D Pääasia että vehje toimii. Shieldit kiinnittyvät Arduinoon näin ikään. Yli
600 vastusta (joista tarvin alle kymmentä). Setti maksoi kympin. Optoerotin.
Käytetään piirin erottamiseen kamerasta, emmehän halua Arduinon jännitettä itse
kameraan viedä. Canonin lankalaukaisin, jonka purin. 2.5mm plugeilla olevaa
piuhaa kun ei itseltäni muualta löytynyt :) Twitter-bannit ja niiden poistaminen
Huomasin tuossa jokin aika sitten, että Twitter-tiliäni ei löytynyt Twitterin
hausta eli en näkynyt esimerkiksi #hashtag-hauissa. Tilini oli siis osittain
bannattu tai ”suodatettu”, kuten Twitter asian ilmaisee. Toki kyse voi olla
muustakin viasta, mutta epäilen banneja syyksi. Syytä sille, miksi minut oli
suodatettu, en tiedä. Se saattaa johtua liian useista peräkkäisistä retweeteistä
tai jostakin muusta, jonka Twitterin algoritmit luokittelevat spammiksi. Lisää
syitä löytyy Twitterin Help Centeristä. Kuinka sitten tiedät, onko sinut
bannattu? Mene Twitterin hakuun ja tee haku käyttäjänimelläsi
(from:käyttäjänimi). Jos tuloksia ei löydy, sinut on filtteröity Twitterin
toimesta. Tilanteen voi onneksi korjata. Noudata seuraavia ohjeita: 1. Mene
osoitteeseen http://support.twitter.com/forms ja avaa uusi ticket ( =
vikailmoitus / avunpyyntö ) 2. Kirjoita viaksi “I can't find myself in search”
3. Odota, kunnes Twitterin tuki vastaa ja korjaa ongelman Vanhat tweetit eivät
haussa korjauksen jälkeen näy, joten testaa haun toimivuus uusilla tweeteillä.
Muistopäiviä. Meillä on aika kesäistä :) Jos viime viikon tapahtumat ovat olleet
kovin kuninkaallisia, niin tällä viikolla päästään valtiollisiin ja
hallinnollisiin teemoihin. Tänään 4.5. on Dodenherdenking eli sodissa kuolleiden
muistopäivä sekä minun ihkaoma lisäys: tänä päivänä hollantilaiset löysivät
Manhattanin (hip hip hurraa!) eli Nieuve Amsterdamin. Huomenna on Liberation
Day, Bevrijdingsdag, eli juhlitaan Hollannin vapauttamista toisessa
maailmansodassa, jota täälläpäin maata juhlitaan festareilla Stadsparkissa sekä
yleisellä lomapäivällä. Ja ettei nyt jäätäisi ihan sinne menneisyyteen ja
toiseen maailmansotaan, niin perjantaina lähdetään Caron ja Sophien kanssa
viikonlopuksi Brysseliin ihmettelemään vähän EU:ta. Muita viikon kantavia
teemoja on ollut laiskottelu; tää lomailu ei nyt ihan taida sopia mulle...
Varsinkaan, kun viikon päässä häämöttää Suomi-loma. Eilisen suuret ja raskaat
askareet oli pyykin pesu ja ruokakaupassa käynti, hyvä minä. Toinen teema on
sitten ollut orastava juhlamekkopaniikki. Sama mekko saisi mielellään käydä
iltajuhliin Finlandia-talolla sekä kesäisiin häihin. Haastavaa? Kyllä. Ja täällä
nyt ei millään suurella kauppavalikoimalla asukkaita hemmotella. Ostan varmaan
uudet korkkarit ja vanhoilla mekoilla mennään. Miksi aina silloin, kun oikeasti
tarvitsee jotain, ei löydä mitään? Ja kun rahaa ei ole eikä oikeita
tarpeitakaan, löytää vaikka mitä... Ai niin, meinasi julkinen painostus unohtua:
Voiskos joku perheenjäsen nyt oikeesti vihdoin lähettää niitä Lontoo /
Amsterdam-kuvia? Eihän tässä ala kuin kolme kuukautta ekasta matkasta olemaan...
Paistettu kiinankaali Tämän hetken lemppari lisäke lähes ruoalla kuin ruoalla on
paistettu kiinankaali. Kiinankaalia tulee turhan harvoin käytettyä
ruoanlaitossa, vaikka se on hyvä lisä esim keitoissa ja pataruoissa, siitä voi
tehdä ihania kääryleitä esim. liha-, sieni- tai vaikkapa kasvistäytteellä jne.
Paistettu kiinankaali on helposti muunneltavissa oman mielen mukaiseksi ja
siihen voi yhdistellä vaikka mitä. Lisättävien ainestenkin kannattaa olla
nopsaan kypsyviä, koska kiinakaalin paistamisessa menee vain muutama minuutti.
Leikkaa kiinankaali ensin pituussuunnassa kahtia ja sitten poikittain reilun
senttimetrin levyisiksi suikaleiksi. Kuumenna paistinpannulla rasva ja kuullota
siinä ensin sipulit. Lisä sitten kiinankaali kuumalle pannulle ja sekoittele
muutaman kerran. Kiinankaali kypsyy ihan muutamassa minuutissa. Varo, ettet
ylikypsennä mössöksi. Lisä mausteet ja halutessasi hieman paprikasuikaleita tai
tuoretta chiliä. Tarkista maku. Paistettu kiinankaali on hyvää ihan tällaisena
perusversionakin, tosin aneemisen näköistähän se on Tällä kertaa söimme
paistettua kiinankaalia valkosipulisten kyljysten ja kasvisten kera. Paistettu
kiinankaali hupenee paljon kypsymisen aikana.... me söimme kaksistaan ½
kiinankaalista tehdyn lisäkkeen ja lisänä oli muitakin lämpimiä kasviksia ja
salaattia. Paistetu kiinankaali passaa hyvin vaikkapa kalan, lihapullien tai
vaikka broilerinkin lisäkkeeksi. Kokeilkaas Arvoisa puhemies, komission ehdotus
pienentää perunatärkkelyksen tuotantokiintiöitä on olennainen osa Agenda 2000
-ohjelmaa, joka hyväksyttiin Berliinissä. Siksi on hyvä asia, että me
käsittelemme tätä asiaa tänään kiireellisenä. Perunatärkkelyksen
markkinajärjestelyt liittyvät kiinteästi viljan markkinajärjestelyihin. Se on
oikeutettua, koska perunatärkkelyksen tuottajat toimivat merkittävältä osin
samoilla markkinoilla kuin viljasta valmistettavan tärkkelyksen tuottajat. Onkin
erittäin tärkeää, että perunatärkkelyksen tuet ovat samalla tasolla kuin
viljalle annettavat tuet. Komission alkuperäiset ehdotukset häiritsivät
perunatärkkelyksen ja viljan välistä tasapainoa vakavasti. Näillä ehdotuksilla
olisi ollut tuhoisat seuraukset perunatärkkelyksen tuottajien tuloille. Komissio
halusi korvata hintojen laskun vain 44 %: lla. Neuvosto korjasi tämän
oikeutetusti nostamalla tulonlisät 75 %: iin hintojen laskusta. Jotta tästä ei
aiheutuisi muutoksia talousarvioon, neuvosto yhdisti tämän päätöksen esillä
olevaan asetukseen kiintiöiden pienentämisestä. Tästä ratkaisusta on alalle
hyötyä. Kiintiöiden pienentäminen sopii myös erinomaisesti nykyisiin kysyntä- ja
tarjontasuhteisiin perunatärkkelysmarkkinoilla. Muutamia vuosia sitten
eurooppalaisia kiintiöitä laajennettiin poliittisista syistä. Uudelle Saksalle
annettiin 110 000 tonnin kiintiö. Viimeksi EU: n jäseniksi liittyneet valtiot
saivat miltei 170 000 tonnin kiintiön. Tästä on aiheutunut tiettyä ylituotantoa
Euroopan markkinoilla. Lyhyesti, ehdotus kiintiöiden pienentämisestä ansaitsee
kaiken tuen. Se mahdollistaa sen, että perunatärkkelyksen tuottajille annetaan
kohtuullinen korvaus hintojen laskusta. Myös nykyinen markkinatilanne oikeuttaa
tämän päätöksen. Arvoisa puhemies, olen todellakin sitä mieltä, että meidän
kannattaisi käsitellä sitä yhteiskeskustelun yhteydessä, sillä en haluaisi
meidän joutuvan huomisaamuna uuteen keskusteluun, josta seuraisi äänestys
torstaina eli 48 tuntia myöhemmin. Koska menettely on kovin virallinen, ja
epäluottamuslauseen jättäminen on harvinaista, olisi mielestäni syytä, että
epäluottamuslauseen laatijat, eli minä ja rouva Green, saisimme käyttää
ensimmäisinä puheenvuorot tuossa keskustelussa. Muistutan, että mainitsemanne
epäluottamuslauseen takana ovat poikkeuksetta kaikki parlamentin poliittiset
ryhmät, eli yhteensä 69 jäsentä. Eilisen istunnon pöytäkirja on jaettu. Onko
huomautettavaa? Arvoisa puhemies, arvoisa herra komissaari, hyvät naiset ja
herrat, me olemme kaikki iloisia vihreästä kirjasta, ja me kaikki, jotka täällä
istumme, toivomme - ja kuulisimme sen mielellämme myös herra komissaarilta -
puitedirektiiviä. Sallikaa minun kuitenkin myös sanoa, että käsiteltävänä oleva
mietintö saa myönteisen arvion. Haluan myös onnitella rouva Graenitziä siitä,
mutta haluan kuitenkin vielä selventää yhtä kohtaa hänen mietinnössään,
nimittäin 59 kohtaa, jossa käsitellään direktiiviä 79/112/ETY. Euroopan komissio
esittää ehdotuksessaan tämän direktiivin muuttamisesta, että Euroopan komission
viinin hallintokomitea on vastuussa viinin merkintää koskevien vastaavien
määräysten hyväksymisestä eikä pysyvä elintarvikekomitea, joka perustettaisiin
tämän direktiivin perusteella. Ensimmäisessä esityksessään talous- ja
sosiaalikomitea oli vielä sitä mieltä, että pysyvän elintarvikekomitean pitäisi
vastata merkinnöistä. Lopullisessa lausunnossaan talous- ja sosiaalikomitea
kannatti komission ehdotusta. Myös parlamentti kannatti lausuntoluonnoksessaan
komission ehdotusta. Sallikaa minun todeta tässä, että käytännöllisten syiden
lisäksi, jotka puoltavat viinin ja viinituotteiden merkintöjen erityisasemaa -
siitähän kaikki viinintuottajat ja kaikki viiniä tuottavat valtiot ovat
jokseenkin samaa mieltä - erittäin monet oikeudelliset perustelut puhuvat
komission ehdotuksen puolesta. En haluaisi, että käsiteltävänä olevassa
mietinnössä olevan väärinkäsityksen vuoksi tultaisiin toisiin ajatuksiin.
Maaliskuussa 1997 oikeudellinen yksikkö antoi lausunnon oikeudellisesta
perustasta nautaeläinten merkinnän ja rekisteröinnin toteuttamista ja
naudanlihan merkintää koskevaa asetusehdotusta varten. Kysymys oli siitä,
käytetäänkö oikeudellisena perustana EY: n perustamissopimuksen 43 artiklaa
(maatalouspolitiikka) vai 100 a artiklaa (EY: n sisämarkkinat). Tässä
lausunnossa pidettiin lukuisten Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioiden
perusteella kiinni siitä, että EY: n perustamissopimuksen 43 artikla on oikea
oikeudellinen perusta. Asiakirjat sopimuksen liitteessä II mainittujen
maataloustuotteiden tuotannosta ja markkinoille saattamisesta voivat sisältää
määräyksiä kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamisesta, vaikka EY: n
perustamissopimuksen 100 artiklaa tai 100 a artiklaa ei oteta huomioon. Yhteisen
maatalouspolitiikan tavoitteiden noudattamisessa ei saa jättää huomiotta
yhteisten etujen vaatimuksia, kuten kuluttajansuojaa tai terveyden ja ihmisten
ja eläinten elämän suojelua. Maatalouteen liittyvän toimenpiteen yhteydessä on
terveyden suojelu asetettava etusijalle. Näin Euroopan yhteisöjen tuomioistuin
totesi viimeksi käsitellessään brittiläisen naudanlihan vientikieltoa. Edellä
esitettyjen ajatusten perusteella viinin valmistusaineiden merkintää koskevia
määräyksiä tarkemmin määriteltäessä on siksi noudatettava asianomaisia
markkinajärjestelyistä annettuja määräyksiä ja niiden sisältämiä
menettelytapoja. Voin vain toivoa, että enemmistö tässä parlamentissa on samaa
mieltä kanssani, enkä soisi, että tämän mietinnön puitteissa annetaan väärä
signaali. Koi Tämä on sinun levysi, sinun kirjasi, sinun televisiosi. Nämä ovat
minun muistoni ja minun käteni erottelemassa meitä. Muuttolaatikot seisovat
pisan torneina toisiinsa nojaten kuin rakastavaiset. Mietin, kuinka en näkisi
sinua niiden takaa, en, vaikka ne olisivat lasia. Sade lyö peltikaton pintaan ja
toivon, että se löisi kovempaa. Löisi sellaisella voimalla, etten kuulisi näitä
ajatuksia, kuulisi autosi ääntä, avainta lukossa ja sinua. Suljen silmäni ja
olen metsässä, missä pahvilaatikot ovat puuna ja sade nostanut maan ilmaan.
Nostan käteni kasvoilleni, kuinka iho on märkänä sateesta. Sormissa tuoksuu
elävä maa, et sinä, ei ikinä sinä. Näine ajatuksineni et erottaisi minua
ruuhkaiselta tieltä. Katsoisit vierestä ja kulkisit ohi. Hihasi koskisi hihaani
ja siitä välistä syntyisi koiperhosia. Ne lentäisivät hiuksiisi, ajatuksiisi ja
myöhemmin et erottaisi minua edes autiolta kadulta. Satumetsä Lapsina meillä oli
maalla satumetsä. Ihan tavallisten metsien välissä äkkiä erilaista, satumaista.
Metsä, jossa valo leikki sammalmättäillä ja jossa saattoi maata selällään,
katsoa valon ja tuulen leikkiä lehvästössä, antaa peipposen laulaa sielu
pullolleen. Metsässä oli lampi, kallio, maailman korkeimmat koivut ja pieni
salaperäisen hämyinen kuusikko. Se oli meidän metsämme ja miniuniversumi, jossa
löytyi paikka jokaiselle mielialalle ja tunnelmalle. Se oli puhdas, koskematon
ja viaton metsä. Eräänä päivänä metsään oli ilmestynyt punaisia
kreppipaperinauhoja puiden ympärille. Aikamme niitä ihmettelimme, kunnes
ymmärsin miksi sisälläni soi uhkaava sävel; miksi varjoissa oli tänään synkempi
sävy. Puut olivat uhattuna. Olin kyllä nähnyt muualla, mitä metsälle saattoi
tapahtua yhdessä päivässä. Komensin kaikki keräämään nauhat pois, ja innolla
ryhdyimme aarrettamme pelastamaan. Miten niitä nauhoja olikaan, ja miten ne
olivatkin kaikkein kauneimpien, viisaimpien puiden ympärillä. Sivelin kauniita
runkoja, kuiskailin kaiken olevan hyvin. Ylpeinä ja innoissamme täytimme
taskumme nauhoilla ja illalla olimme siivonneet koko metsän. Kotona vaivihkaa
kätkimme nauhat. Jouduimme kaupunkiin, jonka häly vei meidät viikoksi pois. Kun
palasimme, oli metsä poissa. Meni kauan, ennen kuin ymmärsin. En koskaan kysynyt
asiaa keneltäkään, vaan totuus paljastui ajan myötä aikuisten puolinaisista
lauseista: miten metsää hoidetaan, miten vahvimmat siemenpuut jätetään
merkittyinä uuden metsän vanhemmiksi. Kun on elänyt tämän kanssa elämänsä, ei
ihmisen tappaminen tuntunut juuri miltään. Ennen sairaalaa Millainen ihmisestä
tulee, kun hänelle jatkuvasti hoetaan, että hänen isänsä kuolee kohta? Hän voi
kuolla vaikka huomenna. Tiedäthän sä, että isä kuolee kohta. Se mies ei kyllä
enää kauaa elä. Onko joku jo muistanut kertoa, että isä kuolee? Muistathan, että
jos isää ei saada hoitoon, hän kuolee. Ethän unohda sekunniksikaan, että jos isä
ei muutu, hän kuolee nopeasti. Kerroinko jo, että isäsi kuolee? Minä olen kyllä
sitä mieltä, että se mies kuolee vuoden sisään. No se mies ei ainakaan
kuuskymppisiään tule näkemään. Millaiseksi siitä tulee, kun kaikki hokevat koko
ajan, että isä kuolee kohta heti huomenna tänään koko ajan aina? Minä voin
kertoa. Siitä tulee vainoharhaiseksi. Kuolemaa osaa odottaa. Kun perheenjäsen
soittaa, ajattelen ensimmäiseksi, että jahas, nyt se on kuollut. Kun istun
yo-valvonnassa ja joku juuri saliin tullut opettaja lähestyy minua ajattelen
automaattisesti hänen olevan huonojen uutisten tuoja. Kun näen isän
liikkumattomana sohvalla tai sängyssä, kun näen vessan tai suihkun oven
suljettuna, enkä kuule ääniä, kun näen isän liikkumattoman selän pöydän ääressä:
aina minun on pysähdyttävä odottamaan elon merkkejä; varpaan nytkähdystä, syvää
hengitystä, yskäisyä, vessan vetämistä, suihkun aukaisemista. Minä olen koko
ajan valppaana. Kun tieto lopulta on totta ja siitä minulle kerrotaan, sanon
varmaan "kyllä minä sen tiesin" tai "osasin odottaa" vähän kuin säätiedotuksen
katsonut autoilija voi sanoa osanneensa odottaa lumipyryä ja varanneensa siksi
matkaan ylimääräistä aikaa. Onko kaikki se odottaminen sitten tarpeellista? Onko
jokaisen ihmisen välttämätöntä muistuttaa asiasta aina sopivan tai sopimattoman
tilanteen tullen? Onko se toistettava päivittäin, viikoittain, kuukausittain?
Onko ihmisille mahdotonta keskustella isästäni ilman kuolinpäivän arvailuja?
Ilmeisesti on. Osaanpa odottaa. Ehkä odotan vielä viikkoja, kuukausia tai jopa
vuosia. Ehkä kymmenen vuoden päästä juhlimme kuusikymppisiä ja joku tuntee
tarpeekseen sanoa, että ei se mies kyllä seitsemänkymppisiään näe. Tai ehkä kyse
on vain tunneista, jopa minuuteista. En tiedä, mutta sen tiedän, että minä
odotan. Uhanalainen toimistokuukkeli Aiheuttaako lämpenevä toimistobiosfääri
toimistokuukkelin katoamisen? Avoimin mieliin ympäristöönsä suhtautuvat ovat
saattaneet viime aikoina huomata toimistobiosfäärin lämpenemistä. Näin tapahtuu
sekä omassa lokaalissa ympäristössämme ja globaalisti. Varsinkin globaali
lämmönnousu huolestuttaa toimistobiosfäärin tutkijoita, vaikka pahimmat
vaikutukset näkyvät ensin lokaalisti. Nyt jo on havaittavissa ennen niin yleisen
toimistokuukkelin vähenemistä tai suoranaista katoamista joiltain alueilta.
Aiemmin oli mahdollista viettää koko työpäivä kuunnellen toimistoon lennähtäneen
toimistokuukkelin sirkutusta. Silloin oli helppo pysyä ajan tasalla työpaikan
lemmensuhteista ja muista juoruista. Nyt toimistokuukkelin väheneminen uhkaa jo
työtehoa kun kaikki tiedot pitää hankkia itse. Vaikka toimistokuukkelit
vähenevät toimistobiosfäärin ja sen myötä arkisen työilmapiirin lämpenemisen
vuoksi, on olemassa runsastuvia lajeja, jotka hyötyvät lämpenemisestä. Yksi ehkä
helpoimmin havaittavia on toimistoluolakarhu. Niitä voi nähdä aamuisin
löntystelemässä nimettyihin toimistoihinsa. Sinne ne sitten jäävät kurottelemaan
tavoitteitaan. Mörinä vain kuuluu suljetun oven lävitse tai joskus karjahdus
jonkun varomattoman kopautettua oveen. On selvää että toimistobiosfääri on
muutostilassa. Lämpeneminen vaikuttaa nopeutuvan eksponentiaalisesti. Mitkään
normaalit toimet eivät ole pystyneet pysäyttämään sen kiihtymistä tai leviämistä
toimistobiosfäärin lisäksi muillekin työskentelyalueille. Tutkijat väittelevät
vieläkin siitä onko toimistobiosfäärin lämpeneminen itse aiheutettua vai vain
normaaliin vaihteluun kuuluvaa heilahtelua. Vankka keskinäinen yksimielisyys
vallitsee kuitenkin siitä, että lämpeneminen haittaa vakavasti toimistoissa ja
niiden lähialueilla työskentelyä. Nyt onkin jo selkeästi havaittavissa joidenkin
harvinaisten lajien alkaneen muuttaa vielä suhteellisen vähän lämmenneille
alueille. Aiemmin pidetyssä toimistobiosfääriseminaarissa nostettiin esille
kysymys voiko lämpenemiselle tehdä mitään ennen kuin tasapainotila notkahtaa
attraktorilta toiselle. Kysymys käynnisti ankaran väittelyn kylmän ja lämpimän
suhtautumistavan vaikutusmekanismeista. Aiempi teoria hyytävän kylmän
kollegiaalisen suhtautumisen lämpötilaa laskevasta vaikutuksesta sai väistyä.
Sen sijaan seminaarin julkilausumassa nostettiin esille paradoksaalinen lämpimän
ja ystävällisen kanssakäymisen ylikuumentunutta työilmapiiriä viilentävä
vaikutus. Ehkä toimistokuukkelitkin vielä palaavat. Olimme molemmat hereillä
keskellä yötä. Minne muualle te olette menossa, paitsi kiertueelle ja
listakärkeen? Tätä luultiin kreikkalaiseksi tytön nimeksi. Odotin häntä kaksi
tuntia. Ja kilttikin se oli, kun ei paljon huutanut, vaikka pistettiin piikkejä.
hän tulee erikoislajinsa perusteella pärjäämään uudessa seurassa hyvin. Muistin
juuri, että pitää vielä soittaa pitopalveluun ja varmistaa yösafkat. Ordina oli
asunut Ruotsissa vain kaksi vuotta neljä kuukautta, kun hänelle myönnettiin
kansalaisuus. Ansaksen kanssa Jursi tuli muutamalle yksityistunnille ja
osoittautui odotusten mukaisesti kuuliaiseksi oppilaaksi. - Selviänpä Porvoosta
tulee Helsingin lähiö. Se oli isku, joka teki minusta pihtiputaalaisen.
Tutkimuskeskuksen siivoojalle ei kuulu tiskata astioita. Periaatteessa hän voi
myös valita, viipyykö perillä vuoden vai täyden nelivuotiskauden. Mä tarvin
käydä kaupassa Monenlaista etätyötä on tehty iät ja ajat. Klinga oli ainoa
suomalaisista, joka joutui karsimaan. Vanhako olet? Nagasakin tuhoalueella oli
noin 30 % asukkaista, kun niitä Hiroshimassa oli 60 %. aika hyvällä
juoksemisellani Takaisin! Sitten ryypättiin aika lailla vodkaa ja perunat jäivät
hakematta. Älkää hyvät ihmiset karistako sikarista tuhkaa pois. Tuli hiljaista
Tällä annetaan nuorille tilaisuus kehittää taipumuksiaan. Tarkistakaa nyt
ihmeessä ensin, oliko se todella Lipponen, joka lausunnon on antanut, ihmetteli
Saarikangas. kipu hellitti Ehk ei siis kannattaisi hengailla olohuoneessa aivan
kalsarisiltaan Uutisessa kerrottiin, että päivä- ja kuntoutusrahaa maksetaan
vain niille, jotka ansaitsevat vähintään 5 000 markkaa kuukaudessa. Ja kyllä me
niitä pistelemmekin. mennä tarpeilleen Punanen kenttä tonne päätyyn. Hän päätti
ett ei kerro kenellekään mitään. Eurooppa näyttää selviytyneen
suhdannetaantumastaan varsin nopeasti. Ottakaa minut mukaan, niin saatte
luotettavan turvamiehen. Hauskaa vappua esimerkiksi jakamatonta kunnioitusta nyt
nauttivan emeritus arkkipiispan John Vikströmin tullessa virkaan epäiltiin onko
hänestä armoitetun puhujan Mikko Juvan seuraajaksi. Miespoliitikon elämänkaari
on erilainen kuin poliitikkonaisen. Juoksentelu oli palkittu. " Edeltäjäni
kuuluu sanoneen ett ei hän rakasta kuitteja. Myös turvallisuus on näkyvästi
esillä. Minä tulen tässä nyt siivoamaan. Usein tämä tietysti kismittää, kun
asiat eivät ota sujuakseen. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan pulloissa on vanhan
näköiset etiketit. Hän otti kassistaan kissanmakkaroita. Toisen maalle tulta ei
saa tehdä ilman lupaa. Ihmiset kokevat yhteiskunnan levottomaksi. Jos yksikin
kivääri laukeaa, niin te vastaatte siitä henkilökohtaisesti semstvon edustajille
Turhautuneisuus johtui siitä, ett eivät - A-poikien osalta karanteenimaksu on
maksimissaan 50 000 mk. Leivos maistui hyvältä. Kaikki eivät enää välitä
äänittää eikä kuunnella kasetteja Turvavyöt on pidettävä kiinnitettyinä koko
lennon ajan. - Ihan hyvää. TVO vastaanotti tänään tarjoukset uudesta
ydinvoimalaitosyksiköstä Jossain vaiheessa koruja kaupattiin myös Markkaselle.
Helsingin yliopiston vararehtorin Arto Mustajoen mukaan. Pihalle kypärä päässä
parijonoon järjesty. Se on oma vika jos on yksinäinen, hän sanoo. Sakko tulee
kato. Kivi-juhlat tarjoavat myös keskustelutilaisuuden, jonka aiheena on Aleksis
Kivi ja naiset. lääketieteen ja kirurgian tohtori Rekolalle suoritettavat
ylityökorvaukset Riki kysyi osoitteen ja me lähdimme. On sinulla saarnat,
Simeoni. vuosikertaa pidetään erittäin hyvänä, jos ei vallan erinomaisena.
Juoppoja ja ajan tuhlareita et hypänne Hän avasi pusakkansa ja nosti hielle
lemahtavan, likaisen paitansa. Hanskat olivat autolla akseliset raitiovaunut
Intercity-juna Helsinkiin Hän kyhjötti nurkassa surullisena. Jos se olisi tullut
askeleenkaan lähemmäksi, olisin lyönyt sitä tarjottimella jopa vaalitulosten
väärennöksiä paljastuu. Kuka se olikaan, joka heitti väärän roskapussin ulos?
Saatan olla myös pirullisen hankala, mutta minulla ei sentään ole yhtä kallis
maku kuin Evitalla. Tuomari mittaa aikaa ja katsoo, että askellaji pysyy aina
sääntöjen vaatimana. Sinulla on sikarinporoa nenänpää täynnä kuule. ´ kenelle
hyvänsä, joka ei ole rohjennut ´ Kävin hakemassa tornin juurella olevan pyöräni
laukusta täytekeksipaketin ja tarjosin Rundmanille. olkoon joku Lipponen mitä
mieltä tahansa. Me aiomme tehdä laista pysyvän. Näyttelymme haluaa puolustaa
kaikkea sitä, mikä näin ymmärrettynä ilmentää naisellisuutta. Hän odotti, että
asia ratkeaisi. Kuka niihin pystyy vaikuttamaan, jos ei ministeri?
yhdeksäntoistasataakolmekymmentäluvun osalta Hän jakelee mielellään kuviaan
kenelle tahansa. Ota jokin omena. Asiakirjojen mukaan kontti oli lastattu
Belgiassa. Ku sit me tultii sielt kokeesta ja sitte se kysy että kuinka meni ni
sitte mä et joo et me sitte puhuttii vähän kaikkea omistaki kokemuksista ni
sitte se oli vaa et jaa että et kuinkas hän sitten tietää et ootteko te
ymmärtäny sitä nauhaa Leikkaa näin kortin yläreunan lähelle saakka. Jos ei
löydy, on pakko vain kävellä. Tällöin myös Koivuselästä tuli monikansallinen
kylä. ei hyppäisi Uutta puhelimessa on vibrahälytys ja aikaisempaa
vetävämmännäköiset kuoret. Muistatko, kun Juuson tarhasta karkasi järvelle 2 000
ankkaa? Ympärillä seisova väki tuijotti näkyä kuin lumottuna. Autetaan itseämme
Jatkamme täällä tuonne yhden tienoille. Se oli halvin tapa lähettää ykkösluokan
kirje. Eniten naisparlamentaarikkoja löytyy Seychelleiltä. Hänen pitäisi
huolehtia omista asioistaan. Työnsin hänen kätensä pois, en ymmärrä miksi, mutta
työnsin hänen kätensä pois. eivät kertone Se voi maksaa tuhansia euroja Vielä
vuonna 1992 pakolaisia tuli Suomeen yli 3 000. sieltä näkyi koko kaupunki viini
on enemmän kuin hintansa arvoinen. Se Ramin auto niin sehän on niin vanha että
mä ihmettelen että ne yleensä sai sen käyntiin. Kun Kuokkalan piste siirretään
Säynätsaloon, Sahin mukaan koko alue tulee kartoitetuksi. Mieli järkkyy ja
työkyky heikkenee. Luovan tilanteen on oltava hauska. Minä tein sen ihan itse.
Suomi ei yhteiskuntana ole vielä niin rapautunut, ett eikö se kykenisi
toteuttamaan tällaista strategiaa. Huoltoa Viljamaalla erikoiskoe 20:n jälkeen.
Sinä olisit uskonut kokeneen miehen neuvoa. Maanantaina tukensa ilmaisi entinen
puoluesihteeri ja ulkoministeri Sten Andersson. Ei ole väärin nauttia hyvästä
ruoasta. Tapaaminen ensi viikolla jännittää minua vähän. Sellaiset ovat yleensä
ikimuistettavia juhlia. Olavi Harjula ja hänen äitinsä ovat niitä onnekkaita
jotka eivät hukkuneet vuosisadan rajumyrskyssä, mutta eivät he iloitse ja juhli,
sillä heitä painaa eloonjääneitten yhteinen syvä syyllisyys. En kait, arvoisa
poliisi, konstaapeli kaiken nähnyt? Söin keittoa Paikkakuntalainen 28-vuotias
nainen oli löydetty harhailemasta tien vierustoja pitkin. Tunnetko hänet vielä
vanhanakin? Juusto jäikin jääkaappiin. Omasta mielestään Martin olisi ansainnut
paikan. Taidatkin olla ihan lintumiehiä. vaikuttavat aineet silottivat reiden
karheaa pintaa huomattavasti ja iho pehmeni miellyttävän sileäksi, ikäänkuin
kiinteytyi. meillä ei ole mitään tietoa siitä onko Suomi-kuvan rakentajilla
yhdenmukaiset käsitykset asiasta. Voi helvetti sun kanssas. Hänen rakkain
harrastuksensa on jääkiekko. Mm. ministeriöiden koulutuspäälliköistä lähes
kaikki ovat tällä hetkellä naisia. Lähdetkö sinä mukaan kuule. Katselin tämän
1980-luvun lopun klassikon ensimmäistä kertaa kymmenisen vuotta sitten
Suljettava varovasti. Oulussa on Suomen toiseksi suurin yliopisto. ostan pullon
halvinta punaviiniä. Saat minulta luottoa. Lisäksi he ovat löytäneet neljä
lievempää trooppista myrskyä. Mikä minä olen sanomaan Turun pikajuna Euroopan
Japani, jossa talous kulki eteenpäin täyttä laukkaa muiden Euroopan
teollisuusvaltioiden kompuroidessa jokaisella vesiesteellä. Näitä meille
kaikille yhteisiä metsiä on pyrittävä hankkimaan lisää vuosi vuodelta.
naapuritki olis voineet kysyä ihan kaikessa ystävyydessä että mistä on kysymys
mutta. Komisario Palmu ratkoi murhia Helsingin idyllisissä
hienostokaupunginosissa. Himanen ihmettelee, mikä on lääninhallituksen rooli
asiassa. Mikä kumma sitä oikein vaivaa? Riitta pistäytyi kotona valmistamassa
aamiaisen Myynnissä ollut asunto ostettiin melkein siltä käymältä. NEUVOSTON
DIREKTIIVI 96/93/EY, annettu 17 päivänä joulukuuta 1996, eläimiä ja
eläintuotteita koskevien todistusten laadinnasta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 43
artiklan, ottaa huomioon kommission ehdotuksen (1), ottaa huomioon parlamentin
lausunnon (2), sekä katsoo, että eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä
kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989
annetussa neuvoston direktiivissä 89/662/ETY (3) ja eläinlääkärin ja
kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä, tiettyjen elävien eläinten
ja tuotteiden kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 26 päivänä
kesäkuuta 1990 annetussa neuvoston direktiivissä 90/425/ETY (4) todetaan, että
tuotantovaltiona olevan ja tarvittaessa todistukset laaditaan asianmukaisella
tavalla, elävien eläinten ja eläintuotteiden sisämarkkinoiden yhdenmukaisen
toiminnan varmistamiseksi jäsenvaltioiden on voitava täysin luottaa tuotanto-
tai lähetyspaikalla laadittuun todistukseen, yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi
toteuttaa tätä tavoitetta; tämän vuoksi on hyväksyttävä yhteiset säännöt
toimivaltaisten viranomaisten ja todistuksia myöntävien viranomaisten
velvollisuuksista eläimiä ja eläintuotteita koskevien todistusten laadinnassa
yhteisön lainsäädännön mukaisesti, on varmistauduttava siitä, että kolmansien
maiden todistuksia myöntävien viranomaisten noudattamat säännöt ja periaatteet
tarjoavat vähintään tässä direktiivissä säädettyjä takuita vastaavat takuut, ja
on toteutettava tehokkaita toimenpiteitä väärien tai harhaanjohtavien
todistusten välttämiseksi, ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 artikla Tässä
direktiivissä vahvistetaan säännöt, joita noudatetaan eläinlääkintäalaa
koskevassa lainsäädännössä vaaditun todistuksen myöntämisessä. 2 artikla 1.
Tässä direktiivissä tarkoitetaan: "eläinlääkintäalaa koskevalla
lainsäädännöllä": direktiivin 89/662/ETY liitteessä A ja direktiivin 90/425/ETY
liitteissä A ja B tarkoitettua lainsäädäntöa; "todistuksia myöntävillä
viranomaisilla": virkaeläinlääkäriä tai, mikäli eläinlääkintäalaa koskevassa
lainsäädännössä niin säädetään, mitä tahansa muuta henkilöä, jolle
toimivaltainen viranomainen on myöntänyt luvan mainitussa lainsäädännössä
tarkoitettujen todistusten allekirjoittamiseen. 2. Edellä 1 kohdassa olevien
määritelmien lisäksi sovelletaan soveltuvin osin direktiivien 89/662/ETY ja
90/425/ETY 2 artiklassa esitettyjä määritelmiä. 3 artikla 1. Viranomaisen on
huolehdittava siitä, että todistuksia myöntävillä viranomaisilla on riittävä
eläinlääkintäalaa koskevan lainsäädännön tuntemus niiden eläinten ja
eläintuotteiden osalta, joista heidän on annettava todistus ja että he ovat
yleisesti ottaen perillä todistusten myöntämisessä ja laatimisessa
noudatettavista säännöistä ja mikäli tarpeen, niiden tutkimusten, testien ja
tarkastusten luonteesta ja laajuudesta, joita asiasta on suoritettava ennen
todistusten laatimista. 2. Todistuksia myöntävät viranomaiset eivät saa laatia
todistuksia seikoista, joita he eivät henkilökohtaisesti tunne tai joita he
eivät voi tarkistaa. 3. Todistuksia myöntävät viranomaiset eivät saa
allekirjoittaa tyhjiä tai epätäydellisiä asiakirjoja eivätkä sellaisia eläimiä
tai tuotteita koskevia todistuksia, joita he eivät ole tarkastaneet tai jotka
eivät enää ole heidän valvonnassaan. Jos todistus allekirjoitetaan toisen
todistuksen tai asiakirjan perusteella, todistuksia myöntävällä viranomaisella
on oltava kyseinen asiakirja hallussaan ennen allekirjoittamista. 4. Nämä
säännökset eivät estä virkaeläinlääkäriä allekirjoittamasta todistusta
sellaisista tiedoista, jotka a) toimivaltaisen viranomaisen valtuuttama,
mainitun eläinlääkärin valvonnassa toimiva henkilö on todennut oikeiksi tämän
artiklan 1-3 kohdan mukaisesti, sikäli kuin hän voi tarkistaa näiden tietojen
paikkansapitävyyden, tai b) on saatu valvontaohjelmien puitteissa, virallisesti
tunnustettuihin laadunvalvontajärjestelmiin liittyvänä tai tartuntatautien
valvontajärjestelmän välityksellä niissä tapauksissa, joissa se on
eläinlääkintäalaa koskevan lainsäädännön mukaan sallittua. 5. Tämän artiklan
soveltamista koskevat mahdolliset yksityiskohtaiset säännöt voidaan antaa 7
artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. 4 artikla 1. Toimivaltaisten
viranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet todistusten
laadinnan luotettavuuden turvaamiseksi. Heidän on erityisesti huolehdittava
siitä, että heidän nimeämänsä todistuksia myöntävät viranomaiset ovat a)
asemassa, joka takaa heidän puolueettomuutensa ja sen, että heille ei koidu
minkäänlaista suoraa kaupallista hyötyä niistä eläimistä tai tuotteista, joista
he laativat todistuksen tai yrityksistä tai laitoksista, joista eläimet ovat
peräisin, b) tietoisia jokaisen allekirjoittamansa todistuksen sisällöstä. 2.
Todistukset on laadittava vähintään yhdellä todistuksia myöntävien viranomaisten
ymmärtämällä kielellä ja vähintään yhdellä kohdemaan virallisista kielistä,
siten kuin yhteisön lainsäädännössä on edellytetty. 3. Kunkin toimivaltaisen
viranomaisen on kyettävä osoittamaan todistuksen ja sen myöntäneen viranomaisen
välinen yhteys ja huolehdittava siitä, että kustakin tämän nimellä myönnetystä
todistuksesta on saatavissa jäljennös mainitun viranomaisen määräämän ajanjakson
ajan. 5 artikla 1. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön ja määrättävä
toteutettavaksi tarpeelliset valvontatoimenpiteet virheellisten tai
mahdollisesti harhaanjohtavien todistusten myöntämisen estämiseksi ja
eläinlääkintäalaa koskevan lainsäädännön mukaisiin tarkoituksiin myönnetyiltä
näyttävien todistusten laittoman laatimisen tai käytön estämiseksi. 2.
Toimivaltaisen viranomaisen on suoritettava tarpeelliset tutkimukset tai
tarkastukset ja toteutettava tarkoituksenmukaiset toimenpiteet kaikkien heidän
tietoonsa saatettujen väärien tai harhaanjohtavien todistusten laatimisen
rankaisemiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta ryhtyä asiassa
oikeustoimiin ja määrätä siitä rangaistuksia. Näihin toimenpiteisiin voi
sisältyä todistuksen myöntäneen viranomaisen valtuuden tilapäinen lakkauttaminen
tutkimuksen ajaksi. Erityisesti, jos tarkastusten yhteydessä ilmenee a) että
todistuksia myöntävä viranomainen on tietoisesti laatinut väärän todistuksen,
toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava kaikki toteutettavissa olevat
tarpeelliset toimenpiteet, jotta kyseinen henkilö ei voi uusia tekoaan, b) että
yksityinen henkilö tai yritys on käyttänyt vilpillisellä tavalla tai muuttanut
virallista todistusta, toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava kaikki
toteutettavissa olevat tarpeelliset toimenpiteet, jotta tämä henkilö tai yritys
ei voisi uusia tekoaan. Tällaisiin toimenpiteisiin voi sisältyä se, että
kyseiselle henkilölle tai yritykselle myöhemmin kieltäydytään antamasta
virallista todistusta. 6 artikla Komissio varmistaa eläinlääkintäalaa koskevassa
yhteisön lainsäädännössä säädettyjen tarkastusten sekä yhteisön ja kolmansien
maiden välillä tehtyjen vastaavuussopimusten mukaisesti suoritettavien
tarkastusten yhteydessä sen, että kolmansien maiden todistuksia myöntävien
viranomaisten noudattamat säännöt ja periaatteet tarjoavat vähintään tässä
direktiivissä säädettyjä takuita vastaavat takuut. Jos tarkastuksissa ja/tai
vastaavuustarkastuksissa tai direktiiveissä 90/675/ETY ja 91/496/ETY säädetyissä
tarkastuksissa tulee esille, että kolmansien maiden todistuksia myöntävät
viranomaiset eivät ole noudattaneet näitä periaatteita, voidaan päättää
lisätakuista tai muista erityisvaatimuksista tämän direktiivin 7 artiklassa
säädettyä menettelyä noudattaen. 7 artikla Jos viitataan tässä artiklassa
säädettyyn menettelyyn, päätöksellä 68/361/ETY (5) perustettu pysyvä
eläinlääkintäkomitea päättää asiasta direktiivin 89/662/ETY 18 artiklassa
vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. 8 artikla Komissio antaa neuvostolle ennen
31 päivää joulukuuta 1998 kertomuksen, johon on liitetty ehdotuksia
mahdollisesta luotettavien sähköisten tiedonsiirto- ja
todistustenlaatimismenetelmien käyttöönotosta. Neuvosto päättää näistä
ehdotuksista määräenemmistöllä. 9 artikla 1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän
direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset
määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1998. Niiden on ilmoitettava
tästä komissiolle viipymättä. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on
viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun
ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten
viittaukset tehdään. 2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kirjallisina
keskeiset kansalliset säännökset, jotka ne ovat antaneet tai antavat tässä
direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä. 10 artikla Tämä direktiivi on
osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta
1996. Neuvoston puolesta I. YATES Puheenjohtaja File tutkii: Matkalla kohti
kulinariaa Viime vuoden keväällä tein File tutkii -artikkelin yhteydessä
käytännöllisen kokeen siitä, miten opiskelijamassojen mielijuoma olut syntyy
kotikonstein. Artikkelin lukijoille ja olutta maistaneille selvisi melko pian,
ettei kyseinen neste ollut ihmiselle kelpaavaa juomaa nähnytkään. Oluen
kotikuoinen ja luova valmistaminen on selvästikin vaikea homma, joka vaatii
tarkemman perehtymisen kuin pelkän reseptin lukeminen. Lähellä, kotimaisista
aineksista tehty ruoka ja juoma ovat nykyisin trendikkäitä. Halutaan luomua ja
terveyttä. Opiskelijalla harvoin on valinnan varaa ruuassa: opintotuki ei
tarjoile monen ruokalajin illallista edes kovin harvoin, etenkin jos aikoo pysyä
muussa ravinnossa, maksaa vuokran ja joskus nauttia myös kaupasta ostettua
alkoholijuomaa. Koska File-lehti tuntee vastuunsa opiskelijoiden hyvästä
ravinnosta, tulee seuraaviin lehtiin kokeiluja erilaisista ruokalajeista ja
niiden valmistuksesta. Pahimmat ylilyönnit yritetään välttää eikä valmisteta
esimerkiksi 40 litraa nestemäistä leipää joka lopulta päätyy porsaille. Makkara
- oluen kaveri Makkara on monen oluen ystävän suosikkiruokaa. Makkara, jota
perinteisesti syödään, on jauhosta ja lihaan verrattavista raaka-aineista
valmistettua pötköä. Maku on kohtalainen, mutta yleensä parempaakin on syöty.
Makkaran valmistuksesta ei kukaan tiedä – eikä varmasti edes halua tietää –
mitään. Filen seuraavaan numeroon on kuitenkin tarkoitus tulla katsaus siihen,
miten oluen kaveriksi voi laatia kyrsän ihan kotikonstein. Suomen kuvalehti
Gourmet, joka ei ole keskimäärin opiskelijaruokaa esittelevä julkaisu, julkaisi
kuitenkin viime vuonna artikkelin, jossa kannustettiin makkaran valmistamiseen
itse kotona. Tämän innostamana aion valmistaa makkaraa soveltaen lehden ohjeita.
Oluen valmistamiseen verrattuna makkara on helppo: pienet mittavirheet
esimerkiksi lihan määrässä eivät käy kohtalolliseksi toisin kuin pieni poikkeama
hiivassa ja lämpötilassa kävi kohtaloksi oluen valmistamisessa. Makkaran ei
myöskään tarvitse pulputtaa viikkoa huoneen nurkassa, jotta siitä pääsisi
nauttimaan. Epäonnistumisen mahdollisuudet Vaikka makkara onkin helppo
valmistaa, ei sen valmistus varmaankaan ole kuitenkaan mitään ruusuilla
tanssimista. Makkaran valmstamiseen tarvitaan kuitenkin monenlaisia
raaka-aineita ja välineitä. Raaka-aineiden suhteen ongelma ei liene kovin
vaikea. Suolta, jonka avulla makkara lopulta saa lopullisen muotonsa, löytyy
jokaisesta hyvin varustetusta kaupasta ja lihatiskikin on aika monessa kaupassa.
Lihan suhteen ei kuitenkaan kelpaa mikä tahansa liha, vaan lihan on oltava
erityisen rasvaista, jotta makkara onnistuu. Mitään kevytmakkaroita Filen
jutuissa ei tulla valmistamaan. Raaka-aineiden kanssa auttaa myös luovuus: jos
ohjeessa mainitaan jokin aine, jota ei löydy, sen voi korvata jollakin paremmin
saatavilla olevalla aineella, jolloin lopputuloksena on persoonallisempi
nautinto. Välineitä makkaran valmistamiseen tarvitaan myös joitakin. Kauha ja
kattila eivät aivan riitä, koska makkaramassa pitää valmistaa jotenkin.
Erityisen toimiva vempain tähän tehtävään olisi monitoimikone, joka vatkaisi
taikinan sopivaksi. Lapsuudesta muistan kuinka äidin monitoimikone valmisti
pullataikinan, kun vain laittoi ainekset kulhoon ja koneen päälle.
Monitoimikonetta minulla ei siis ole, joten joudun soveltamaan ja kauhomaan
taikinan esimerkiksi lusikalla, kauhalla tai muusinuijalla. Toisaalta
onnistumisen ilman monitoimikonetta puolesta puhuu se, ettei esimerkiksi
keskiajallakaan ollut niitä. Joten tämä ei tule olemaan kynnys tiellä
makkaranvalmistukseen. Toinen suuri puute on lihamyllyn puute. Monissa
lihamyllyissä on vakiovarusteena torvi tai jokin muu instrumentti, jonka avulla
makkaramassa tungetaan suolen sisään. Tämä on varmasti sellainen tarvekalu, joka
on ollut olemassa joskus keskiajallakin. Makkarassa ei välttämättä maistuisi
niin hyvin tekemisen meininkin, jos valmistukseen olisi käytetty valmiita
instrumentteja. Maailmassa on kuitenkin paljon objekteja, joissa on
paksuudeltaan sellainen reikä johon makkara menee. Sopivilla virityksillä ja
soveltavalla askartelulla saadaan aikaan kierrätysmakkarakone, jolla syntyy hyvä
kyrsä. Tietyistä riskeistä huolimatta näen makkaraprojektin onnistumisen
todennäköisempänä kuin oluen valmistamisen vuosi sitten. Toivon, että
todellisuus on myös jotakuinkin sama. Muita ruokajuttuja? Allekirjoittaneen
villeissä suunnitelmissa on ollut muitakin ruokajuttuja, joiden suunnitelu ja
toteutus jää mahdollisesti tulevaisuuteen. Jos sinua jäi kiinnostamaan
makkaranvalmistus, niin alle-kirjoittaneeseen voi ottaa yhteyttä ja projektiin
voi osallistua. Erinomaisten apuleipurien ja -kokkien lisäksi projektiin
tarvitaan myös askartelu-taitoisia ihmisiä sekä maistajia. Vuoden 2008 kaaos
vain henkäyksen päässä Markkinoille on syntynyt lähes yhtä paha tilanne kuin
katastrofivuonna 2008, varoitti brittiläinen sijoituspalveluyhtiö keskiviikkona.
Markkinoilla on lähes yhtä paha luottamuspula kuin vuonna 2008,
sijoituspalveluyhtiö F&C Asset Managementin toimitusjohtaja Alain Grisay sanoi
keskiviikkona. – Markkinoiden tilanne on uskomattoman vaikea, Grisay sanoi
toimittajille puhelinkokouksessa, uutistoimisto Bloomberg kertoi. Grisay sanoi,
että vuoden 2008 kaaoksen uusiutuminen on "niin lähellä kuin mahdollista". –
Saamme nyt todistaa luottamuskriisiä ja likviditeetin kuivumista. Sijoittajien
uusilta Espanjan ja Italian lainoilta vaatima korko on korkeammalla kuin ennen
Kreikan toista pelastuspakettia, ja Britanniassa talous kasvaa heiveröistä
tahtia, hän sanoi. Grisay sanoi, että Yhdysvaltain velkakattosopimus on vain
väliaikainen eikä ratkaise maan pitkän ajan rakenteellisia ongelmia. Hän sanoi,
että laatusijoituksia etsivät sijoittajat ovat kääntämässä katseensa
kehittyneistä maista niihin maihin, "jotka aiemmin tunnettiin kehittyvinä
markkinoina". Aikuisen oppijan uudet kielet pysyvät erillisinä järjestelminä
Plastisiteetti − muovautuva ihminen -symposium paneutui keskiviikkona aivojen
kykyyn oppia uutta. Symposiumissa keskityttiin esittelemään niin
herätevastetutkimuksella kuin perinteisemmälläkin fonetiikan tutkimuksella
saatuja tuloksia ihmisen aivojen muovautuvuudesta ja oppimiskyvystä. Tilaisuuden
järjestäneen Turun yliopiston fonetiikan laitoksen ajankohtaista tutkimusta oli
esittelemässä dosentti Maija S. Peltola. Peltola puhui otsikolla "Kaksi kieltä −
yhdet aivot" siitä, miten kaksi eri kieltä sijoittuvat ihmisen aivoissa. Hän
kertoi tutkimuksesta, jossa on selvitelty, sijoittuvatko syntyperäisesti
autenttisessa kieliympäristössä kielen oppineen kaksikielisen ja aikuisen
kielenopiskelijan kaksi kieltä eri tavoin. Saatujen tulosten mukaan
kaksikielisillä on kahden kielen puhumisessa yksi yhteinen fonologinen
järjestelmä, jossa kielet ovat nivoutuneet toisiinsa. Kielenopiskelijoilla taas
on kaksi erillistä järjestelmää. − Tämä on helppo ymmärtää oppimisprosessin
kautta. Kaksikielinen lapsi kehittää itselleen taidon selvitä kaksikielisessä
ympäristössä, mikä on oleellisesti erilainen prosessi kuin se, että tulee
koululuokkaan opiskelemaan kieltä. Maija S. Peltola kertoi, että
kielenopiskelija pystyy kategorisoimaan itselleen vierasta kieltä samoin kuin
äidinkielinen puhuja. − Jos kaksi kieltä kerran on mahdollista saada aivoihin,
olisi kiva tietää miten ne sinne päätyvät, Peltola sanoi. Symposiumissa kuultiin
tutkimuksesta, jossa nuorten aikuisten uuden kielen oppimista yleisillä käytössä
olevilla opetusmenetelmillä selviteltiin minimiparien − esimerkiksi äänteen
soinnillisen ja soinnittoman version − erottamisen ja tuottamisen kautta. −Kyse
on juuri siitä, mitä kielistudioissa tehdään, kun kuunnellaan ja toistetaan.
Kielenopettajille mukava tutkimustulos on se, että ihminen oppii kieltä
havainnoimalla ja kuuntelemalla yllättävän nopeasti ja helposti. Nuorten
aikuisten osalta tehtyä tutkimusta on Peltolan mukaan mielekästä jatkaa lapsiin
ja eläkeläisiin. − Oppivatko lapset nopeammin, ja miten on vanhenevien
eläkeläisten laita? Terveystietotekniikan tunnustuspalkinto hoitotieteen
väitöskirjalle Suomen Telelääketieteen ja eHealth –seuran hallitus on myöntänyt
eHealth tunnustuspalkinnon terveystieteiden tohtori Marita Koivuselle hänen
hoitotieteen väitöskirjatyöstään. Palkinto myönnetään erityisen ansiokkaasta
toiminnasta telelääketieteen ja eHealthin alueella. Marita Koivusen vuonna 2009
hyväksytty väitöskirja käsitteli hoitohenkilökunnan tietoteknologian
hy-väksyntää ja käyttöä psykiatrisessa hoitotyössä. Väitöskirja on tehty Turun
yliopiston hoitotieteen laitok-sen Mieli.net –hankkeessa, jota Suomen Akatemia
rahoitti vuosina 2004-2007. Väitöskirjatyön ohjaajana toimi professori Maritta
Välimäki ja tutkimustyötä on ollut tukemassa 5-henkinen tutkijaryhmä. Palkinnon
perusteluissa todetaan, että tutkimus on kohdistunut merkittävään
potilasryhmään, jonka hoi-toon tarvitaan uusia työvälineitä. Tutkimuksen
tulokset ovat ajankohtaisia ja niiden perusteella voidaan kehittää
hoitohenkilöstön tietoteknisiä valmiuksia, tietojärjestelmien käyttöönoton
resursointia sekä poti-laiden ohjausmenetelmiä. Palkinto on luovutettu
Koivuselle seuran kansallisessa telelääketieteen ja eHealth seminaarissa
8.4.2010. Marita Koivunen työskentelee kehittämisylihoitajana Satakunnan
sairaanhoitopiirissä ja toteuttaa post doc -tutkimusta yhteistyössä Turun
yliopiston hoitotieteen laitoksen kanssa. Hän on julkaissut toistakymmentä
tieteellistä artikkelia teknologian hyödyntämisestä hoitotyössä sekä
osallistunut useisiin sekä kansallisiin että kansainvälisiin konferensseihin ja
seminaareihin, joiden teemana on ollut terveydenhuollon tietotek-niikka. Hänen
väitöskirjatyönsä on aiemmin palkittu Monitori –opinnäytepalkinnolla. Catherine
Gloria Balotta (Kaye, joskus Kay Ballard; s. 20. marraskuuta 1925, Cleveland,
Ohio) on yhdysvaltalainen näyttelijä. Hänellä on italialaisia juuria. Ballard
esiintyi vuosina 1967–1969 NBC:n tilannekomediassa The Mothers-in-Law, jonka
toisena päänäyttelijänä oli Eve Arden. Hänet tunnetaan myös Broadwayn
musikaaleista ja useista elokuvista. Hän vieraili The Muppet Show'ssa vuonna
1976 ja on jatkanut uraansa 1940-luvulta aina 2000-luvulle saakka. Ballard on
naimaton ja toipunut rintasyövästä. Hän on asunut vuodesta 1970 Rancho
Miragessa, Kalifornian Coachella Valleyssa asunnossa, jonka hän on kertonut
ostaneensa aikoinaan Desi Arnazilta. I Wanna Be Adored rock-yhtye The Stone
Rosesin kolmas singlejulkaisu albumilta The Stone Roses. Kappale on yhtyeen
esikoisalbumin avausraita ja kertoo halusta olla palvottu ja ihailtu. Pygmalion
on hahmo Ovidiuksen teoksessa Muodonmuutoksia. Tarina kertoo kuvanveistäjä
Pygmalionista, joka rakastuu norsunluusta veistämäänsä naispatsaaseen.
Agalmatofiliasta eli patsaisiin tai nukkeihin kohdistuvasta seksuaalisesta
fetisismistä käytetään myös nimitystä pygmalionismi. Howard Patrick Blake (s.
28. lokakuuta 1938 Lontoo, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta) on brittiläinen
säveltäjä. Hänen tunnetuin yksittäinen kappaleensa on ”Walking in the Air”
(1982), joka sisältyy Lumiukko-elokuvan musiikkiin. Blake sai 18-vuotiaana
stipendin Royal Academy of Musiciin. Lumiukon ohella muita elokuvia, joihin hän
on säveltänyt musiikin, ovat muiden muassa Kaksintaistelijat (1977) ja Amor
ampuu ohi (1990). Blakelle myönnettiin vuonna 1994 brittiläisen imperiumin
upseerin arvonimi. Hän oli vuonna 1981 Queenin jäsenten kanssa ehdolla
Bafta-palkinnon saajaksi musiikista elokuvaan Flash Gordon. Kra on vuoden 2001
elokuussa perustettu J-rock-yhtye. Kyseessä on yksi PS Company -levy-yhtiön
suosituimmista yhtyeistä Miyavin, the GazettEn, Kagrra,n ja Alice ninen ohella.
Yhtyeen musiikki on sekoitus poppia ja rockia, mutta myös jazz-vaikutteita on
kuultavissa. Vuoden 1998 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin
Ranskassa 10. kesäkuuta – 12. heinäkuuta. Vuonna 1998 MM-lopputurnaukseen
osallistui ensi kertaa 32 joukkuetta. Muita uudistuksia olivat kultaisen maalin
käyttöönotto ja lisäajan näyttäminen elektronisella taululla avustavan
erotuomarin toimesta. Turnauksen voitti kotijoukkue Ranska, joka kukisti
loppuottelussa Brasilian maalein 3–0. Näin Ranskasta tuli seitsemäs
maailmanmestaruuden voittanut maa. Turnauksen avausottelussa hallitseva
maailmanmestari Brasilia voitti Skotlannin 2–1. Alkulohkovaiheen yllätys
nähtiin, kun Norja kaatoi Brasilian viime hetkien rangaistuspotkumaalilla ja
eteni jatkoon. Suurin pettymys oli alkulohkoonsa jäänyt Espanja.
Maailmanpoliittisista syistä huomiota herätti Iranin voitto Yhdysvalloista.
Neljännesvälierissä isäntäjoukkue Ranska voitti Paraguayn 1–0 jatkoajalla
Laurent Blancin tehtyä MM-historian ensimmäisen kultaisen maalin. Toisen
kierroksen puhutuin ottelu käytiin kuitenkin Argentiinan ja Englannin välillä.
Ottelu muistetaan erityisesti Englannin Michael Owenin upeasta soolomaalista ja
David Beckhamin ulosajosta. Argentiina eteni lopulta jatkoon
rangaistuspotkukilpailun jälkeen ottelun päätyttyä 2–2. Puolivälierissä Ranska
voitti Italian rangaistuspotkuilla maalittoman tasapelin jälkeen. Brasilia
puolestaan kaatoi Tanskan värikkäiden vaiheiden jälkeen 3–2. Alankomaat voitti
Argentiinan 2–1 Dennis Bergkampin upealla viime hetkien maalilla. Turnauksen
yllätysjoukkueeksi noussut Kroatia taas kaatoi Saksan 3–0. Välierissä Ranska
voitti Kroatian 2–1 Lilian Thuramin tehtyä maajoukkueuransa ainoat maalit.
Toisessa välierässä Brasilia kaatoi Alankomaat rangaistuspotkukilpailun jälkeen.
Ottelun varsinainen peliaika oli päättynyt 1–1 Alankomaiden Patrick Kluivertin
tasoitettua viime hetkillä. Pronssiottelussa Kroatia voitti Alankomaat 2–1.
Kroatian Davor Šuker teki ottelussa turnauksen kuudennen maalinsa ja voitti näin
maalikuninkuuden. Ennen loppuottelua suurta keskustelua herätti Brasilian
tähtipelaajan Ronaldon saama mystinen sairauskohtaus. Ranska voitti loppuottelun
vakuuttavasti maalein 3–0. Zinédine Zidane teki ensimmäisellä puoliajalla kaksi
puskumaalia kulmapotkutilanteista. Kolmannen maalin viimeisteli aivan ottelun
loppuhetkillä Emmanuel Petit. Ronaldo valittiin finaalitappiosta huolimatta
turnauksen parhaaksi pelaajaksi. Trail of Life Decayed on ruotsalaisen death
metal -yhtye Dark Tranquillityn ensimmäinen demo ja se julkaistiin vuonna 1991.
Lastenklinikka on osa Lasten ja nuorten sairaalaa. Se sijaitsee Helsingissä
Meilahden sairaalan korttelissa, osoitteessa Stenbäckinkatu 11. Se on perustettu
1893 edistämään yliopistollista lastentautiopin eli pediatrian opetusta. Alku
oli vaatimaton 35 potilaan sairaala Tehtaankadulla. Vuonna 1946 sairaala sai
nykyiset tilansa. Uusia tiloja ei ole sen jälkeen saatu, ja vanhoja 60 vuotta
vanhoja potilashuoneita on kunnostettu siinä määrin kuin on pystytty. Tilat,
jotka sodan jälkeen olivat ylellisiä, alkavat 2000-luvun oloissa olla
mittasuhteiltaan kovin ahtaat ja ulkopuolisen silmin katsottuina hämmästyttävän
vaatimattomat ja vähäiset Suomen väkiluvun kasvun huomioon ottaen. Kahta
vastasyntyneiden osastoa lukuun ottamatta kaikki lastentautien osastot
sijaitsevat Lastenklinikan kiinteistössä. Osasto N7 sijaitsee samassa
korttelissa Naistenklinikan rakennuksessa ja osasto LV37 Kätilöopiston
sairaalassa. Lastentautien vastuualueeseen kuuluu kolme vastasyntyneiden
osastoa, elinsiirto-osasto, syöpä- ja veritautiosasto, sydänosasto,
lastentautien osasto ja infektio-osasto. Helle Aro (o.s. Saadlo, s. 9.
joulukuuta 1960) on virolaissyntyinen suomalainen yleisurheilun moniottelija.
Hän voitti seitsenottelussa kaksi Suomen mestaruutta ja viisiottelussa hallissa
myös kaksi mestaruutta. Ennen Suomeen siirtymistään hän saavutti
mitalisijoituksia yleisurheilussa myös Virossa. Seitsenottelussa hänen
piste-ennätyksensä on 6106. Seuratasolla hän edusti vantaalaista
Kenttäurheilijat-58:a. Tenshinhan (jap. 天津飯, Tienshinhan, Tien Shinhan, Tien,
Ten) on Akira Toriyaman luoma fiktiivinen hahmo Dragon Ball -sarjassa.
Tienshinhan on kalju ja hänellä on kolme silmää, jonka ansiosta hänellä on hyvä
näkö, joka antaa hänelle edun taistelussa. Tienshinhan on ihmiseksi voimakas,
mutta ei ole Z-sotureiden voimakkaimpia taistelijoita. Tienshinhanin paras
ystävä on Chiaotzu (Chaoz, Chaozu). Aluksi hän oli Kamesennininin kilpailijan
Kurkimestarin oppilas ja taisteli Son Gokua vastaan "Maailman vahvin"
-turnauksessa. Turnaus päättyi Tienshinhanin täpärään voittoon, sillä molempien
pudotessa areenalta, Son Goku osui lähellä ajavaan autoon ja hävisi ottelun.
Turnauksen jälkeen Tienshinhan hylkäsi Kurkimestarin opetuksen ja liittyi Son
Gokun ja hänen ystävien puolelle taistelemaan ilkeää Kuningas Piccoloa vastaan.
Kun Piccolo oli tuhottu, Tienshinhan kohtasi seuraavassa "Maailman vahvin"
-turnauksessa toisen entisen opettajansa, salamurhaaja Tao Pai Pain, mutta
voitti hänet helposti. Seuraavalla kierroksella hän kohtasi Son Gokun, mutta
hävisi selvästi. Dragon Ball Z:ssa Tienshinhan taistelee saiyalaissoturi Nappaa
vastaan, mutta kuolee käyttäessään kaiken energiansa kikoho -hyökkäykseensä. Hän
taistelee myös Celliä sekä Cell Junioreita ja Majin Buuta vastaan, mutta he ovat
liian voimakkaita hänelle. Mari Tammi (s. 1976 Paimio) on suomalainen lasten- ja
nuortenkirjailija. Hän on informaatiotutkimuksen jatko-opiskelija Åbo Akademissa
Turussa. Tammi on julkaissut lastenromaanit Hilda ja Tilda Salatun maassa (2003)
sekä Hilda, Tilda ja tohtori Urhean pelkokuuri (2006). Pyhä Johannes
Damaskolainen (lat. Iohannes Damascenus tai Johannes Damascenus) (n.676 – 5.
joulukuuta 749) oli melkiitteihin kuulunut munkki ja seurakunnanvanhin. Hän
syntyi ja kasvoi Damaskoksessa, mutta kuoli todennäköisesti Mar Saban
luostarissa, Jerusalemista kaakkoon. Hänet lasketaan usein kirkkoisien joukkoon.
Suomen ev.-lut. kirkon virsikirjan pääsiäisvirsi 94 (Nyt kansat kaikki
laulakaamme) pohjautuu Johannes Damaskolaisen kirjoittamaan hymniin. Stahanov
(ukr. Стаханoв, ven. Стаханoв, Stahanov) on teollisuuskaupunki Luhanskin
alueella Itä-Ukrainassa. Vuonna 2001 siellä oli noin 90 000 asukasta. Kaupunki
sai nimensä 1978 kuuluisan Neuvostoliiton työn sankarin, kaivosmies Aleksei
Stahanovin mukaan. Siihen asti kaupungin nimi oli Kadijivka (Кадіївка). Sen
elinkeinoelämä perustuu teräksen tuotantoon ja hiilikaivoksiin. Asiakas on
henkilö, laite, ohjelmisto tai organisaatio, joka tilaa tai käyttää tuotetta tai
palvelua. Asiakas on henkilö, jolla on asiaa. Asiakas on johdettu vanhemmasta
sanasta asia, joka lienee johdos ikivanhasta verbistä asea, panna kuntoon. Asia
merkitsee jossakin olevaa tai sijaitsevaa, mutta samalla yksittäisessä piilevää
yleistä, perimmäistä asiuutta. Englanninkielen sana customer viittaa
muinaisranskan pukua tarkoittavaan sanaan costume, latinan vastaava sana
puolestaan tapaan, tottumukseen, tottumiseen. Client-sana palautuu latinan
sanaan cliens, jolla viitattiin seuraajaan tai tottelijaan. Asiakas voi olla
suora, epäsuora, sisäinen tai ulkoinen. Suora asiakas toimii suoraan yrityksen
(tai yksityishenkilön) kanssa. Yksinkertaisin tapaus on tuotteen tai palvelun
tilaaja. Epäsuora asiakas käyttää tuotetta tai palvelua, vaikkei ole suorassa
yhteydessä toimittajan kanssa. Tuote voidaan myydä asiakkaalle tukku- tai
vähittäisliikkeen kautta. Vaikka asiakas olisi epäsuora, asiakkaan mielipide
täytyy ottaa huomioon. Menekki kuihtuu erittäin nopeasti, jos ainoastaan tukun
tyytyväisyydestä ollaan kiinnostuneita. Ulkoinen asiakas on yrityksen
ulkopuolelta suora tai epäsuora asiakas. Sisäinen asiakas on yrityksen sisällä.
Varsinkin suuremmissa yrityksissä yritys on jaettu tulosyksiköihin, jotka
ostavat toisiltaan palveluita: esimerkiksi markkinointi ostaa IT-osastolta
tietokoneet ja verkkoyhteydet. Puolan kansantasavalta (puolaksi Polska
Rzeczpospolita Ludowa) oli Puolan valtio 1952-1989, kun Puolan tasavallan
perustuslaki oli muutettu sosialistiseksi. Puolan kansantasavalta päättyi
perustuslain muutokseen, jolloin maasta tuli jälleen Puolan tasavalta. Puolan
kansantasavallassa ei maataloutta valtiollistettu, vaan se jäi
pientilamuotoiseksi ja yksityiseen omistukseen. Samoin myös roomalais-katolisen
kirkon hengellinen ja henkinen asema säilyi vahvana. Puolasta valittiin Paavi
Paavali II ensimmäiseksi paaviksi, mikä osaltaan vaikutti Itä-Euroopan henkiseen
vapautumiseen ja uudistusvaatimusten lisääntymiseen. Puolassa perustettiin
riippumaton ammattiyhdistysliike Solidaarisuus, mikä oli poikkeus Varsovan
liiton maiden käytäntöön. Do You Know? (The Ping Pong Song) on Enrique
Iglesiaksen 31. single ja ensimmäinen vuonna 2007 julkaistulta
Insomniac-albumilta. Kyseessä oli todennäköisesti kaikkein odotetuin julkaisu
Iglesiaksen uralla, sillä se oli ensimmäinen hänen uutta materiaalia sisältänyt
julkaisunsa sitten vuoden 2003. Kappaleen ovat tuottaja Sean Garrettin ja
Iglesiaksen itsensä ohella tehneet Brian Kidd ja Carlos Paucar. Sen ensiesitys
oli 10. huhtikuuta 2007 Ryan Seacrestin ohjelmassa KIIS-FM-radiokanavalla.
Iglesias esitti Do You Know?:n ensimmäistä kertaa livenä Dancing with the Stars
-tv-ohjelmassa 15. toukokuuta ja samana päivänä se julkaistiin digitaalisessa
muodossa Yhdysvaltain iTunes Music Storessa, jonka listalla se kohosi
parhaimmillaan sijalle 13. Iglesias on levyttänyt Do You Know?:n myös espanjaksi
nimellä Dímelo. Iglesias on itse esittänyt vaatimuksen, että kappaletta
kutsuttaisiin vain nimellä Do You Know?, sillä nimen jälkiliite on levy-yhtiön
lisäämä. "The Ping Pong Song" -liite viittaa kappaleen taustalla soivaan
ping-pong-pallon pompusta syntyvään ääneen. Kappaleesta tehtiin myös
musiikkivideo, jossa esiintyy argentiinalaismalli Yésica Toscanini. Do You Know?
debytoi Billboard Hot 100 -listalla sijalla 33 ja on saavuttanut parhaimmillaan
sijan 21. Ison-Britannian iTunesissa se nousi sijalle 4 ja maan singlelistalla
se nousi debyyttiviikon sijalta 28 sijalle 3. Espanjankielinen versio Dímelo
debytoi Billboard Hot Latin Tracks -listalla sijalle 49, mutta nousi seuraavalla
viikolla kärkipaikalle, jota se on hallinnut nyt kuusi viikkoa putkeen. Kyseessä
on Iglesiaksen seitsemäs ykkössingle Hot Latin Tracks -listalla ja parhaiten
sillä menestynyt single sitten vuonna 1997 julkaistun Enamorado Por Primera
Vezin. Singleä ei julkaistu varsinaisesti lainkaan Iglesiaksen synnyinmaassa
Espanjassa. Se on kuitenkin ollut mahdollista ladata internetin kautta, ja
Espanjan virallisella latauslistalla se on kohonnut sijalle 16. Mielenosoitus
uiguurien ihmisoikeuksien puolesta Lähes 160 uiguuriaa kuoli Xinjiangin
pääkaupungissa Urumquissa Kiinan hallituksen väkivaltaan heinäkuussa 2009.
Helsingissä Suomen islamilainen puolue ja Suomen antifasistinen komitea
järjestivät 80 hengen kulkueen uiguurien puolesta. He kulkivat Kiasman edestä
Pohjoisesplanadille. Uiguurit ovat muslimeja. Suomen islamilainen puolueen
puheenjohtaja Abdullah Tammen mukaan Suomen tulisi ottaa kantaa Kiinan
ihmisoikeusrikkomuksiin. Suomen tulisi osoittaa, ettei se hyväksy
demokraattisten arvojen ja ihmisoikeusrikkomusten polkemista. Mielenosoittajat
vaativat, että Suomen valtion on avattava silmänsä yhteistyökumppaniensa
ihmisoikeusrikkomuksille. Kiinan olympialaisten aikaan vuonna 2008 suomalainen
lehdistö vaati laajasti ihmisoikeuksien kunnioittamista Kiinassa. Vastaavasti
kuin ympäristöasiat ovat ihmisoikeudet jokaisen puolueen asia. Levottomuuksien
vuoksi Kiinan presidentti poistui G8 kokouksesta Italiassa. Samanaikaisesti
Kiinan valtuuskunta solmi muun muassa Suomessa kauppoja suomalaisten yritysten
kanssa. Toyotan Formula 1 -tallilla kaksi vuotta aikaa menestyä Autojätti Toyota
on antanut Formula 1 -sarjassa kilpailevalle tallilleen kaksi vuotta aikaa
saavuttaa menestys. Asiasta kertoo tallipäällikkö Tadashi Yamashina. Toyota on
ajanut sarjassa vuodesta 2002 lähtien, mutta suurista panostuksistaan huolimatta
se ei ole saavuttanut yhtään osakilpailuvoittoa. Kaudeksi 2007 Toyotan budjetti
F1:siin oli arviolta jopa 350 miljoonaa euroa. −Jotta Toyota-talli vahvistuisi,
on tärkeämpää parantaa organisaatiomme tasoa yleisesti ottaen kuin tukeutua
yhden ihmisen pätevyyteen. Minun työni on hyödyntää resurssejamme tämän
saavuttamiseksi. Minulle on annettu kaksi vuotta aikaa. Työskentelemme sen
eteen, että todistamme kykymme kaudella 2008, Yamashina kertoi Toyotan
vuosiraportissa. Halonen Irlantiin Tasavallan presidentti Tarja Halonen
matkustaa tänään valtiovierailulle Irlantiin. Nelipäiväisen vierailun aikana
Halonen tapaa Irlannin presidentin Mary McAleesen, maan pääministerin ja muita
poliitikkoja. Ohjelmassa on tutustuminen Boynen laaksoon ja Dublinin yliopiston
tarjoama lounastilaisuus. Halosen seurueen mukana matkustaa
työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajia. Sen sijaan työministeri Tarja Cronberg
(vihr.) on perunut osallistumisensa matkalle Tehyn työkiistatilanteen vuoksi.
Hallitus käsittelee viikonlopun aikana poikkeuslakia, joka rajaisi Tehyn
ilmoittamia työtaistelutoimia. Luotijuna törmäsi kuorma-autoon Ranskassa
Pariisista Geneveen matkalla ollut ranskalainen TGV-luotijuna ja kuorma-auto
törmäsivät toisiinsa aamulla Itä-Ranskassa lähellä Sveitsin rajaa. Onnettomuus
tapahtui tasoristeyksessä 15 kilometriä Bourg-en-Bressen kaupungista.
Erikoiskuljetukseen osallistuneen kuorma-auton kuljettaja sai onnettomuudessa
surmansa, ja junan 200 matkustajasta 25 loukkaantui, yksi heistä vakavasti.
Vakavasti loukkaantunut on poliisilähteiden mukaan junan kuljettaja.
Ranskalaisten lähteiden mukaan juna suistui kiskoilta törmäyksen yhteydessä ja
raahasi kuorma-autoa edellään. Kuitenkaan juna ei ajanut onnettomuushetkellä
huippunopeuttaan eli 300 kilometriä tunnissa. TGV-junat ajavat toistaiseksi
normaalia pikajunan nopeutta muilla rataosuuksilla kuin erityisesti nopeaa
liikennettä varten suunnitelluilla aidatuilla osuuksilla, joissa ei ole
tasoristeyksiä. Onnettomuuspaikkaa ja kyseistä rataosaa ei ollut vielä
uudistettu TGV-junia varten. Pelkkää tyhjyyttä Kävin tänään katsomassa Suomen
Perinteisen Teatterin näytelmän Ranta. Jo teatterin nimi antikliimaksi;
ikäänkuin ryhmä tahtoisi antaa katsojalle vakuutuksen siitä, ettei mitään
tarvitse ajatella tahi pohtia. Valitettavasti esitys oli hyvin pitkälle
sellainen. Lava oli tyhjä yhtä kevyttä sohvaa ja paria irtotuolia
lukuunottamatta. Missään ei ollut mitään katsottavaa; ei raakalautakorokkeessa,
ei mustissa tilaa rajaavissa verhoissa, ei näyttelijöiden puvuissa. Puvustus oli
itse asiassa todella tylsää, sillä aggressiivisella tytöllä oli rikkinäiset
sukkahousut ja maiharit, ujo uskonnonopettaja oli taasen pukeutunut
vakosamettiblaseriin ja slipoveriin. Hauska ajatus, jos tekee parodiaa. Mutta
jos ei tee. Mielestäni Paavo Westerbegin teksti on unettavan yksitoikkoinen.
Asioita toistellaan ja minkäänlaista jännitettä ei tunnu syntyvän vaikka mikä
olisi. Kun ohjaaja vielä alistaa näyttelijät seisoskelemaan paikoillaan ja
pelkästään puhumaan monotonisen hitaasti isoista asioista, on näyttämö muuttunut
puhumoksi. Liikettä ei ole, ei toimintaa. Näyttelijäntyö on rajattu klisheisiin;
kun monologissa esiintyy sana 'minä', näyttelijä osoittaa itseään. Kun
rytmitykseen kaivataan muutosta, näyttelijät on laitettu huutamaan. On - off.
Joko - tai. Katsoja vaipuu sensoriseen deprivaatioon. Ainoastaan
loppukohtauksessa on hiukan potkua. Pilvi Hämäläinen ilmeisesti toimii ohjaajaa
vastaan ja saa itsestään ulos uskottavaa ja vastaanotettavaa ilmaisua. On myös
mielenkiintoista nähdä puhetta ja liikettä samaan aikaan. Näyttelijöistä myös
Elina Väänänen omaa katsottavaa karismaa ja häntä olisi mieluusti seurannut
enemmänkin. Muut keskittyivät seisomaan paikallaan ja lopun aikaa siirtelemään
klaffituolia spotista toiseen. Harvoin teatteri herättää minussa näin paljon
ärtymystä. Ei voi kuin ihmetellä, onko tekijöillä ja varsinkin ohjaajalla vakaa
aikomus vastakin periä yleisöltä rahaa tämäntasoisesta esityksestä. Minä en
ainakaan aio maksaa. JOULUN LÄHESTYESSÄ Viimeinen viikko on ollut hiljaiseloa
bloggaamisen suhteen myös uudessa Yöhoitajan Maailmassa. Olen matkalla
”sopeutumisprässin” läpi, mutta se ei itse asiassa tunnu yhtään pahalta. Jo
vallitsevat ja tulossa olevat muutokset tekevät elämästä mielenkiintoista ja
haastavaa. Haastavuus on saanut aivan uudenlaisen ilmeen, joka on ennen kaikkea
positiivisempi kuin koskaan (mitäs me positiivarit… ;) ). Jouluvalmistelut ovat
tällä hetkellä monen naisen mielessä ja miksei miestenkin. :) Itse olen
vapauttanut itseni joulustressistä ja aika hyvin olen siinä onnistunutkin. En
voi kieltää, ettenkö jollain tasoilla HIEMAN pohtisi päivien hupenemista, mutta
se vähäistä ja häiritsemätöntä. Itse asiassa odotan, että valvontajakson
päättyessä pääsen siivouksen ja leipomisen pariin. :) Erityisen onnellinen olen
siitä, että talvi on saapunut tännekin! :) Lunta ei ole paljon, mutta juuri
oikeissa paikoissa eli kauniina pitsinä puissa ja pensaissa sekä ohut kerros
myös maassa. Hetki sitten totesin, että pakkanen on kiristynyt yön aikana -10
asteeseen. Saattaa olla, että kotimatka sujuu tältä likalta tavallistakin
sutjakkaammassa tahdissa. :D Olen kyllä edelleen sitä mieltä, että pieni
pakkanen lumen kera on pitkässä juoksussa lämpimämpää kuin lumeton pimeys ja
ainainen kosteus… Saamme siis näillä näkymin ehkä valkean joulun! Ihanaa! :)
Arkiromantiikaa, arkiseksiä? Taas tuli aika miettiä, mitä seuraavaksi, mistä
aiheesta nyt keskusteltaisiin? Ei taida enää olla muuta mahdollisuutta, kuin
kerrata entisiä aiheita :) ? Kuuntelen aamuisin Iskelmäradiota. Pidän näistä
aamutoimittajista, tosin musiikki voisi olla vähän vähemmän Suomi-iskelmää. He
keskustelivat joku aika sitten (kesällä) arkiromantiikasta. Nyt en muista kyllä
mitään käydyistä keskusteluista, mutta muutamana päivänä on tullut vanhan
kertausta. Timon mielestä arkiromantiikka on esimerkiksi sellaista, että kun
pari on askareissaan (esimerkiksi keittiössä, vaimo tiskipöydän ääressä ja mies
siinä lähettyvillä muissa askareissaan), niin mies ohi mennessään tarttuu
naistansa pakaroista ja puristaa vähän. ”Eikä sen aina tarvitsisi olla jotain
hienoa pusi-pusia,” hän lisää. Mihin Anna-Mari sanoo, että ”mä en kestä!” Nyt
voin olla ihan hakoteillä (kiitos huonon muistini), kun oletan että Anna-Marin
mielestä pepun puristelu ei todellakaan kuulu romantiikkaan. Päättelin vain sen
hänen sanoistaan ”mä en kestä”. Voihan olla, että Anna-Mari ei vaan kestänyt
poikamiehen ”haaveilua” siitä, mitä se arkiromantiikka on. Kerrottakoon heille,
jotka eivät kuuntele tätä ohjelmaa, että Timo on poikamies, ja Anna-Mari on
eronnut ja muutaman kouluikäisen äiti. Tämä ei tietenkään vaikuta mitenkään
ohjelmaan, mutta kyllä vähäsen asenteisiin. Mikä on sitä arkiromantiikkaa
sitten? Mitä se on teidän mielestänne? Ja mikä olisi sitten sitä
juhlaromantiikkaa? Ja kun nyt paneudutaan näihin kysymyksiin, niin arvioidaan
samalla, että mikä on sitä arkiseksiä ja mikä juhlaseksiä, sillä kai silläkin on
eronsa? Arkiromantiikka ei mielestäni ole oven avaaminen toiselle tai takin
päälle auttaminen, ei edes kassien kantaminen, roskien ulosvienti tai edes
kahvin tai teen valmistaminen kumppanille. Ne ovat hyviä tapoja, vaikka näitäkin
on kerran eräs tuntemani mies väittänyt romantiikaksi. Romantiikkaa on jotain,
jonka tietää ilahduttavan kumppania erityisesti. Sillä halutaan kertoa kuinka
paljon hänestä pitää, miten arvostaa ja vaikka miten himoitsee, ja josta
itsellekin tulee hyvä olo ja mieli. Romantiikka on vaikka kumppanin
lempileivoksen ostaminen ja sen syöttäminen hänelle lusikalla. Nyt joku sanoo,
että vaimo voisi ostaa vähän useammin lenkkimakkaraa ja syöttää sitä sormin
miehelleen. No, kyllähän tämä on totta, jos lenkkimakkara on yhtä mieluisaa, kun
se leivos. Tosin se ei kyllä kuulosta yhtään romanttiselta :D Arkiromantiikkaa
on minunkin mielestäni juuri se kosketus ja hyväily, suukko ja puristelu, ohi
mennessä annettu huomio. Arkiromantiikkaa on myös ne pusut, halailut, hieronta,
kylvyt, yhteiset kävelylenkit käsi kädessä jne. Oikeastaan on helpompaa luetella
mitä juhlaromantiikka on, sillä arkiromantiikkaa on lähes kaikki muu.
Juhlaromantiikkaa on päivällinen kynttilänvalossa rauhallisen taustamusiikin
soidessa (tosin tämä on monella arkiromantiikkaa). Sitä on yhteinen hotelliyö,
kylpyläreissu, se on jotain suunniteltua, pitkään odotettua ja kaivattua
kaksistaan oloa. Sitä, onko juhlaromantiikka parempaa kuin arkiromantiikka, on
oikeastaan vaikea sanoa - riippuu siitä mikä kenenkin unelma on. Se voi myös
olla pettymys. Juhlaromantiikkaan voi liittyä liian suuret odotukset, ja
yrityksestä tulee liian keinotekoinen, liian laskelmoitu, liian ”vierasta”
yhdessäoloa. Yleensä naiset kaipaavat romantiikkaa. He haikailevat jotakin
tunnetta mikä ei täyty: enemmän huomiota, joka kohdistuu vain heihin. Naisten
mielestä mies on usein liian arkinen, liikaa jalat maassa oleva. Nainen haluaisi
olla välillä pilvissä ja tuntea itsensä prinsessaksi tai ainakin naiseksi, jota
rakastetaan, palvotaan, huomioidaan jne. Romantiikan nälkä kasvaa kasvamistaan,
jos sitä ei saada tyydytettyä. Lopuksi siitä tulee niin suuri tarve, että sitä
ei pystytä täyttämään, vaikka minkälainen ”prinssi” astuisi kuvioihin. Mikä
sitten avuksi tähän kaipuuseen? Yksi olisi se, että oppisimme arvostamaan sitä
arkiromantiikkaa. Jos miehen mielestä hänen kumppanillaan on ihana peppu, jota
on mukava taputella tai vähän puristaa, niin eikö siitä voisi naisena nauttia?
Ei kosketus aina tarkoita, että nyt haluan seksiä. Vaan se tarkoittaa sitä, että
kiva kun olet siinä, minulla on sinut ja olet ihana. Kosketuksella osoitettu
kiintymys, ihailu ja rakkaus pitäisi osata ottaa yhtä tärkeänä vastaan, kuin
suullinenkin ilmaisu. Se on usein sitä miehen antamaa arkiromantiikka, joka
ainakin minun mielestäni on usein parempaa, kuin keinotekoinen juhlaromantiikka.
Miten nainen voisi viljellä sitten sitä arkiromantiikkaa vähän enemmän? Kertokaa
te miehet, mikä teidän mielestänne olisi sitä. Mitä muuta se on kuin lempiviinin
tai -oluen hankkiminen lempiruuan seuraksi? Suihkussa, kylvyssä tai saunassa
annettu hiusten- ja vartalonpesu, lauteilla annettu hieronta tai pieni kalun
hyväily ohi mennessä. Olisiko se iltalenkin jälkeen peiton tuominen sohvalle
yhdessä iltateen tai viinilasillisen kanssa? Olisiko se, että itse tulee sinne
peiton alle, kainaloon, vain alusvaatteisillaan? Moni nainen on sitä mieltä,
että he passaavat miehiään, kun valmistavat esimerkiksi päivällisen. Kuitenkin
se on jotain, mitä nainen ei tunne passaukseksi, jos asia olisi päinvastoin -
miksiköhän? Useat kotityöt liitetään ajatukseen ”minä passaan kun teen tämän”,
mutta jos kumppani ne tekee, niin kyse on työnjakamisesta. Olisiko se toisen
passaaminen osa sitä arkiromantiikkaa? Haluaa että toinen pääsee helpommalla,
haluaa hänen nauttivan ja/tai lepäävän. Kertokaa te. Jos sitten siirrytään
siihen seksiin. Juhlaseksiä, arkiseksiä - onko niillä eroa? Onko arkiseksi nopea
tyydytys ennen nukkumaanmenoa, tai nopea tyydytys ennen ylösnousua aamulla? Onko
juhlaseksi tuntien kestävää hyväilyä ja seksiä sille järjestetyllä ajalla? Itse
en oikein osaa erotella seksiä arkiseksi ja juhlavaksi, mutta monet ystäväni
käyttävät näitä termejä puhuessaan seksistä. Jos itse päättelisin mitä arkiseksi
on, niin se olisi seksikästä hyväilyä ajan niukkuuden vuoksi. Se olisi myös
pikapanoja tai lyhytkestoista seksiä, jossa on tarkoitus antaa hänelle tyydytys,
joka sitä enemmän tarvitsee. Se on pidempää suutelua, enemmän alastomuutta,
yhteisiä suihkuja, paljon koskettelua, alastomana sylissä nukkumista, eroottisia
viestejä. Arkiseksi liittyy mielestäni siis ajan puutteeseen. Kaikki muu seksi
on juhlaseksiä, silloin kun on aikaa molempien tyydytykselle, esileikeille,
yhdynnälle, jälkileikille, uusinnoille - se kaikki on yhtä juhlaa! Miten saada
nainen nauttimaan arkiseksistä? Miten saada hänet ymmärtämään, että halailu,
puristelu ja eroottinen koskettelu ovat hänelle hyväksi, että se auttaa häntä
rentoutumaan, sen sijaan, että hän tuntisi itsensä pakotetuksi vastaamaan miehen
haluihin saada seksiä? Miehen pitäisi pystyä koskettamaan naista, niin että hän
tarkoittaa sillä ”tykkään sinusta”, että se ei tarkoita että ”halun seksiä nyt
heti”. Jäsen Staes, kyseessä on varsin perinteinen menettely. Tosiaankin
tilintarkastustuomioistuin toimitti minulle tämän alustavan version, ja nyt
siirrymme menettelyyn, jota voitaisiin kutsua kontradiktoriseksi menettelyksi.
Olen nimittäin luovuttanut kertomuksen ryhmien puheenjohtajille ja pyytänyt
heitä kommentoimaan sitä, minkä jälkeen voimme toimittaa kommentit takaisin
tilintarkastustuomioistuimelle. Tämän menettelyn jälkeen
tilintarkastustuomioistuin laatii lopullisen kertomuksensa. Käsitykseni mukaan
Euroopan parlamentin puhemiehen tehtävänä ei ole toimittaa kertomusta
tiedotusvälineille. Tämä ei merkitse avoimuuden laiminlyömistä. Asia ei vain
kuulu minun tehtäviini. Olen tehnyt velvollisuuteni, eli olen toimittanut
kertomuksen kunkin asianosaisen ryhmän puheenjohtajalle. Arvoisa puhemies,
haluaisin olla yhtä mieltä yleisesti komission ehdotuksen kanssa, jossa halutaan
parantaa kiintiöiden hallinnan laatua ja joustavuutta. Haluaisin kuitenkin sanoa
kolme asiaa niille tämän parlamentin jäsenille, jotka ovat kriittisiä tupakan
suhteen. Ensinnäkin pyydän, että te tajuatte kolmensadantuhannen työpaikan
tärkeyden Euroopassa, jossa on ongelmana iso työttömyys. Toiseksi pyydän, että
te ymmärrätte, että tupakan kulutus ei ole riippuvainen alan
maatalouspolitiikasta; itse asiassa jos vähentäisimme Euroopan tupakan
tuotantoa, joka nykyisin on vain kolmannes kulutuksesta, se vaikuttaisi
vastaavasti heti tupakan maahantuontiin, mahdollisesti Yhdysvalloista.
Kolmanneksi jonkin maatalousalan, niin kuin tupakka-alan, uudelleenjärjestelyä
ei voi tehdä ihan nopeasti, se on hyvin vaikeata, ja sen vuoksi on
epärealistista ajatella, että vähennetyt avustukset voisivat mahdollistaa
nopeutuksen tässä uudelleenjärjestelyssä. Viimeiseksi haluaisin kiittää jäsen
Rosado Fernandesia erinomaisesta työstä, jonka hän on tehnyt. . – Arvoisa
puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, käytän muutaman minuutin
esitelläkseni mietintöni alueellisen yhteenkuuluvuuden roolista
aluekehityksessä. On syytä korostaa, että lukuisat unionin alueet ovat vuosien
ajan toistuvasti ja hellittämättä vaatineet tämän käsitteen ottamista huomioon
EU:n toimintalinjoissa. Kymmenen uuden valtion jäsenyys, joka on jyrkentänyt
alueellisia eroja ja lisännyt alueiden välistä eriarvoisuutta, on voimistanut
tavattomasti tätä tärkeää vaatimusta. Euroopan perustuslakiluonnoksen laatijat
olivat tästä hyvin tietoisia, sillä luonnoksen 3 artiklassa mainitaan
taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus EU:n keskeisinä
tavoitteina. Perustuslakisopimusta kohdanneet ongelmat voivat saada jotkut
aluepolitiikasta vastaavat päättäjät, varsinkin Euroopan komissiossa, varomaan
äärimmäisen tarkasti edes alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen
mainitsemista. Mielestämme tällainen asenne ei ole oikeutettu, ja toivon, että
te, arvoisa komission jäsen, olette kanssamme samaa mieltä. EU:n suhteellisen
pienen alueen suunnaton maantieteellinen, inhimillinen ja kulttuurinen
monimuotoisuus on ainutlaatuinen etu tällä planeetalla, mutta ellemme ole
varuillamme, se saattaa johtaa vakavaan epätasapainoon, joka on kestämätön
niille, jotka katsovat joutuvansa kärsimään siitä. Valitettavasti saimme tästä
pahimpia pelkojammekin vakavamman osoituksen kansanäänestyksissä, jotka Ranska
ja Alankomaat järjestivät Euroopan perustuslakiluonnoksesta. On todennäköistä,
että samoin perustein järjestetyt kansanäänestykset olisivat tuottaneet saman
tuloksen useissa muissakin jäsenvaltioissa. Siksi halusin oman mietintöni avulla
löytää vastauksia esitettyihin kysymyksiin. Miten saamme kansalaiset hyväksymään
Euroopan yhdentymishankkeen? Mikä on Euroopan tulevaisuus? Meidän Eurooppamme.
Yksi vastaus on koheesiopolitiikka, EU:n alkuperäisen mallin mukainen
yhteisvastuullinen toiminta, joka erottaa sen pelkästä vapaakauppa-alueesta.
Koheesiopolitiikkaan on varattava tarvittavat määrärahat, mikä edellyttää sen
asianmukaista huomioon ottamista vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymissä. Sen
lisäksi on tärkeää yhdistää kaikkiin sen näkökohtiin alueellinen ulottuvuus.
Näin alueellisesta yhteenkuuluvuudesta muodostuu EU:n alueen yhtenäisyyden
lisäämiselle selkeä perusta, jonka kaikki eurooppalaiset voivat ymmärtää.
Mainitsen muutaman erityisen periaatteen ja toimenpiteen, jotka liittyvät
nimenomaan alueellisen yhteenkuuluvuuden toteuttamiseen. Periaatteet ovat
seuraavat: alueen kaikkien kansalaisten yhdenvertaisuuden periaate, joka
edellyttää erityisesti yleishyödyllisten palvelujen ja yleisen taloudellisen
edun mukaisten palvelujen asianmukaista saatavuutta; alueellisten näkökohtien
sisällyttäminen Lissabonin ja Göteborgin strategioihin; unionin alueen
moninapainen kehitys; pienten ja keskisuurten kaupunkien rooli ja niiden
yhteydet maaseutuun; alueellisen yhteistyön kaikkien ulottuvuuksien
vahvistaminen; hajautetun hallintomallin tukeminen alueilla, jotka ovat
parhaiten selvillä alueensa tarpeista ja mahdollisuuksista; monialainen hallinto
ja yksityisen sektorin kumppaneiden osallisuus. Yksi komissiolle esittämistämme
konkreettisista ehdotuksista liittyy kolmen välineen täytäntöönpanoon.
Ensinnäkin ehdotamme mekanismia, jolla liitetään yhteen unionin aluekehitykseen
voimakkaasti vaikuttavat alakohtaiset politiikat ja aluekehityspolitiikka.
Toiseksi bruttokansantuotteen rinnalle tarvitaan uusia alueellisia mittareita,
jotta voidaan mitata alueen kehittymistä ja arvioida puolueettomasti tätä
kehitystä haittaavia tekijöitä. Lisäksi tarvitsemme menetelmän, jolla arvioidaan
yhteisön toimien vaikutusta alueelliseen yhteenkuuluvuuteen. Toinen ehdotus
liittyy alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitetta käsittelevän valkoisen kirjan
laatimiseen ja erityisesti siihen, miten kyseinen tavoite sisällytetään
kansallisiin strategiasuunnitelmiin, joita jäsenvaltiot parhaillaan laativat.
Toivon omalta osaltani, että huomisessa äänestyksessä parlamentin laaja tuki
antaa mahdollisuuden toteuttaa tavoitteellista alueellista koheesiopolitiikkaa.
Arvoisa puhemies, Napolitanon mietinnössä käsitelty kysymys on monimutkainen
erityisesti, kun sitä tarkastellaan meneillään olevaa Euroopan unionin
yhdentymisprosessia vasten. Vaikka kysymystä ei olekaan helppo ratkaista,
esittelijä käsittelee sitä kiitettävän tasapainoisella - etten sanoisi melko
käytännönläheisellä tavalla. Ylikansallisen ja alueellisen ulottuvuuden välillä
on kiistatta jännitteitä. Nämä jännitteet ovat historiallisia, sillä mitä
enemmän Eurooppa on kehittynyt ylikansalliseen suuntaan, sitä enemmän olemme
valitettavasti unohtaneet sen, että monissa jäsenvaltioissa alueellistuminen on
edennyt ominaispiirteidensä ja hajauttamistapojensa osalta melko toisenlaiseen
suuntaan kuin Euroopan unionissa. Näin on päässyt syntymään eräänlainen harmaa
alue, ja viime vuosina on tapahtunut vääryyksiä. Olemme nähneet, miten
perustuslain nojalla alueille myönnetyt toimivaltuudet eurooppalaistuvat. Olemme
nähneet, miten vähäistä tai suorastaan olematonta alueiden osallistuminen
yhteisön päätöksentekoon on ollut. Olemme nähneet, miten vastuu siirtyy
valtioilta yhteisölle, ja miten kansallisissa perustuslaeissa alueille annetut
vuorovaikutusvaltuudet häviävät. Saksan osavaltiot (Länder) osallistuvat
liittovaltion lainsäädäntöprosessiin liittoneuvoston (Bundesrat) kautta, ja
Italian alueilla on oikeus tehdä aloitteita kansallisella tasolla. Alueita
rangaistaan vielä lisää niin, ettei niillä ole enää mitään takeita
oikeussuojasta, jos niiden toimivaltuuksia rikotaan. Mielestäni Napolitanon
mietinnössä pyritään antamaan hyvin kiintoisa oikeudellinen ratkaisu kaikkiin
näihin huolenaiheisiin. Mietintö antaa lähtökohdan keskustelulle, jota
valmistelukunnassa käytäneen virallisesti helmikuun alussa. Tämän mietinnön ja
siihen esitettyjen tarkistusten - saattaa olla tarpeen pohtia lisää joitakin
tarkistuksia, joissa korostetaan liiaksi oikeutta nostaa kanne
perustuslakituomioistuimessa - avulla parlamentti voi laatia valmistelukunnalle
suunnitelman, jonka perusteella rakennetaan haluamamme kaltainen kansalaisten
Eurooppa. Malmi - Malm Kadulla nainen tuli vastaan ja löi vasten kasvoja. En
tiennyt miten siihenkin pitäisi suhtautua, en ollut vielä ehtinyt käydä kaupassa
enkä ostaa kaikkia niitä tavaroita, joita tavallisena päivänä Helsingin lähiössä
tarvitsee. Siksi jatkoin matkaani, tyttöjä siellä täällä, muutama
laitapuolenkulkija ja mustalaisia totta kai. Kadunkulmissa viima puree korviani;
voi miten kylmää täällä on, huudan läiskyvälle kyyhkysparvelle vai pulujako ne
vain ovatkin, täynnä kaupungin loisia ja pehmeää lihaa, hyvä haukkapala
varpushaukalle, joka nuolena niitä tavoittelee; syön hampurilaisia, majoneesi
virtaa suonissani, jaksan taas laulaa, rikas mies jos oisin, kaiken päivää
laiskottelisin, rikas jos mä oisin mies, ei toimi, en ole samaa maata kuin nämä
aamukaljalla kompuroivat särkyneet ruukut, siivettömät kärpäset. Pienenä nypin
paarmalta toisen siiven, se pyöri selällään pöydällä, sanoin kavereille että se
tanssii break dancea, työnsin myös untuvia niiden takalistoon ja päästin
lentämään, untuva oli kaareva ja ne lensivät silmukoita ja vaakakierteitä aina
puiden latvoihin saakka kunnes en enää niitä nähnyt, aurinko paistoi ihanasti
silmiini. Junan ovet piippaavat kuin aikapommi, tarkastaja on vihollinen
Tikkurilassa, vaaraton Puistolassa, kuka tietää miksi? Täällä päin kaupunkia
seinät huokuvat kylmää, kaiuttimista kuuluu venäjää, junassa kielletään juomasta
alkoholijuomia matkan aikana, vaikka on maanantai eikä tee yhtään mieli juoda,
juna kulkee sitä paitsi väärään suuntaan. Seisoin ennen usein asemalla, kun juna
kiiti ohitse. Nautin sen nostamasta lumipöllystä, se tunkeutui sieraimiin ja
suli silmäripsiin, olin romanttinen. Sitten muistin, että junan vessat sylkevät
viheliäisen sisältönsä tähän viattomaan maailmaan, se jäätyy ja sekoittuu
lumikiteisiin - ja sulaa sitten silmäripsiini. Pitkä junan varjo kurottaa sillan
alta, hypähtää välillä betonipylväisiin, kurkistaa sujuvasti musliminaisen
kaavun alle, ei välitä kiljunnasta, matkustaa pummilla, välähtää kasvoillani,
sinun kasvoillasi, nyt, nyt, nyt. Viimeinen perhonen kerää lämpöä valoläikässä.
Laitan sen paitani sisään, jossa on vielä kesä – tuntuu kuin joku sivelisi minua
hellästi. Lusikka Asema oli aivan täynnä matkustavaisia, kun juoksin viime
hetkellä lippuluukulle lunastamaan lippuani. Jouduin käyttämään kyynärpäitäni
päästäkseni väkijoukon lävitse. Virkailija katsoi minua ensin moittivasti ja
sitten uteliaasti, kun lopulta ennätin hänen eteensä ja sain sanottua asiani.
Sain lippuni juuri, kun juna kiisi asemalle. Nousin vaunuuni ja ahtauduin
valtavan paksun miehen viereen käytäväpaikalle. Mies oli nostanut istuinten
välisen käsinojan pystyyn ja tursusi minun puolelleni. Missään ei ollut
kuitenkaan yhtään vapaata paikkaa, joten istuin hänen viereensä, tai osin
päällekin, kun en päässyt pujottautumaan paikalleni hänen ohitseen. Hän vilkaisi
minua selvästi huvittuneena, otti vatsansa käsivarsilleen ja nosti sen pois
altani. Se kuitenkin vyörähti takaisin päälleni ja lukitsi toisen käteni alleen.
Ähisin ja koetin kiskoa kättäni irti. Miestä hymyilytti entistä leveämmin ja hän
taputti tyytyväisen oloisena ryllykkäänsä. – Puuroa, hän sanoi. – Kaurapuuroa.
Suurista ja leveistä ryyneistä. Kunnolla haudutettua. – Jaaha. – Etkö usko? Saat
maistaa, mies lupasi ja rupesi penkomaan kassiaan. – Olen minä puuroa maistanut,
ei tarvi nyt. – Et tällaista, mies sanoi ja työnsi käteeni puusta vuollun
lusikan, joka haisi mukavasti katajalle. Unohduin haistelemaan lusikkaa ja
muistelemaan isopappaani, joka eläessään teki kaikenlaisia tarvekaluja puusta ja
varsinkin katajasta. Minulla taisi vieläkin olla jossain isopapan tekemä
jousipyssy ja päivittäisessä käytössä muutama kulho ja voiveitsi. Mies ei olisi
voinut tehokkaammin napata mielenkiintoani. – No niin, mies sanoi ja veti auki
vatsansa sulkevan vetoketjun. Katsoin silmät tapillaan. Vatsa oli täynnä makeaa
puuroa ja kullan keltainen voisilmä suli sen päällä. Vesi valahti kielelleni,
enkä enää hillinnyt itseäni, vaan työnsin lusikkani puuroon. Se oli hyvää. Se
oli paljon parempaa kuin mikään aiemmin maistamani, ja minä mätin sitä suuhuni
niin paljon kuin sain mahtumaan. Ja kyllä sitä mahtuikin. Vatsani oli aivan
pohjaton ja veti sitä enemmän, mitä enemmän söin. Lopulta vieressäni istuvan
miehen vatsa oli tyhjä. Olin syönyt kaiken puuron, mutta olin edelleen nälkäinen
ja nuolin lusikkani yhä uudelleen. Halusin saada joka ainoan puuronnokareen,
mitään ei saisi mennä hukkaan. Kun juna saapui asemalle, mies vierestäni nousi
ylös hoikkana ja sutjakkaana ja änkesi ohitseni. Kun hän sitten seisoi junan
käytävällä, hän ojensi minulle kassinsa. – Siellä on vetoketjuja ja monenlaisia
lusikoita. Saatat tarvita niitä. Koetin nousta ylös, mutta pulska mahani tömähti
edessä olevan penkin selkänojaan ja keikautti minut takaisin istumaan. Koetin
tarttua miehen vaatteisiin, halusin tietää mistä oli kysymys, mutta hän väisti
paksut, hapuilevat sormieni ja taputti minua vatsalleni. – Huumori auttaa, hän
lupasi ja juoksi ulos junasta juuri ennen kuin se vislasi taas liikkeelle.
Nereidien laulu Kalymnoksen viimeisellä kuninkaalla Philokrateella ei ollut
muita lapsia kuin Hypatia-niminen tytär. Kun Hypatian tuli aika avioitua,
Philokrates päätti antaa tyttärensä sille, joka toisi Hypatialle kauneimman ja
kallisarvoisimman kaulakorun. Philokrates lähetti kaikille kreikkalaisille
ylimyksille viestin, että sulhasehdokkaiden tuli saapua Kalymnokselle seuraavaan
täysikuuhun mennessä. Hypatia saisi itse valita heidän tuomistaan kaulakoruista
mieleisensä ja samalla tulevan aviomiehensä. Tieto Philokrateen ilmoituksesta
levisi myös sienensukeltajien pariin. Heidän joukossaan oli nuorukainen nimeltä
Theron, joka oli rakastunut Hypatiaan. Hän valitsi sukeltamistaan sienistä aina
kaikkein parhaimmat ja vei ne kuninkaanpalatsiin. Ajatus siitä, että Hypatia
peseytyi juuri hänen sukeltamallaan sienellä tuotti Theronille suurta
mielihyvää. - Minä aion sukeltaa niin paljon sieniä, että pystyn ostamaan
Hypatialle kaikkein kauneimman kaulakorun, Theron sanoi ystävälleen
Simonideelle. - Sitten saan hänet vaimokseni. - Sinäkö kilpailisit ylimysten
rikkauksien kanssa sienilläsi? Simonides nauroi. - Vaikka sukeltaisit kaikki
sienet Aigeianmerestä, et siltikään pystyisi ostamaan hänelle edes hopeista
kaulaketjua. Jätä nuo hupsut haaveesi, niistä ei seuraa mitään hyvää. Theron
suuttui Simonideelle, mutta tajusi pian hänen olevan oikeassa ja masentui.
Simonides sääli ystäväänsä ja pyysi tätä mukaansa sukellusmatkalle. Ehkä
merituuli puhaltaisi turhat haaveet Theronin mielestä tai sukeltaminen kylmään
meriveteen viilentäisi hänen tunteitaan Hypatiaa kohtaan. Theron suostui ja he
lähtivät matkaan seuraavana aamuna. Muutkin sienensukeltajat olivat lähteneet
merelle. Hypatiaa kosimaan tulevat ylimykset toisivat mukanaan hovinsa ja paljon
seuralaisia, joiden kaikkien tulisi olla edustavimmillaan. Kalymnoksen sieniä
pidettiin tuohon aikaan kaikkein parhaimpina pesusieninä, joten niillä olisi
varmasti suuri kysyntä. Simonides ja Theron päättivätkin suunnata kauemmas, pois
tutuilta sienipaikoilta, joissa nyt parveili sukeltajia. Simonides ja Theron
saapuivat nimettömän ja aution saaren luokse. Vesi saaren ympärillä oli
kirkasta, eikä siellä ollut vaarallisia merivirtoja. Muutaman koesukelluksen
jälkeen he löysivät saaren länsipuolelta hyvän sieniapajan. Se oli merenalaisen
jyrkänteen reunalla, niin syvällä että vain parhaat sukeltajat pystyivät
noutamaan sieltä sieniä. Theron ja Simonides sukelsivat vuorotellen, toisen
pitäessä huolta ettei vene ajelehtinut pois. Erään kerran kun Theron oli
sukeltanut pohjaan ja keräsi sieniä, hän sattui katsomaan jyrkänteen reunan yli.
Jyrkänteen pohjalla oli kaupunki. Se ei voinut olla maanjäristyksen mereen
suistama, sillä rakennukset olivat ehjiä ja niiden marmori oli helmenvalkoista.
Päästyään takaisin veneeseen Theron kertoi näkemästään Simonideelle. Simonides
ei ensin uskonut Theronia, mutta sukellettuaan itse jyrkänteen reunalle uskoi
ystäväänsä. Kaupunki oli niin syvällä, että sinne sukeltaminen olisi äärimmäisen
vaarallista jopa kokeneelle sukeltajalle. Iltapäivä oli jo pitkällä, joten he
päättivät mennä saarelle syömään ja lepäämään. Kun he istuivat rannalla, heidän
luokseen saapui vanha mies, jonka he kutsuivat mukaan syömään vähiä eväitään.
Vanhus kertoi käyvänsä joskus saarella saadakseen ajatella rauhassa. Theron
uteli, tiesikö vanhus mitään uponneesta kaupungista. - Se on Nereidopolis,
nereidien kaupunki, vanhus sanoi. - He asuvat siellä silloin kun Aigeianmeri on
tyyni. Kun meri raivoaa, he lähtevät auttamaan myrskyyn joutuneita merimiehiä. -
Ehkä meidän pitää uhrata jotain nereideille, jotta he auttavat meitä jos
joudumme myrskyyn, Simonides sanoi. - Nyt kun tiedämme, missä he asuvat,
uhrilahjamme menee varmasti perille. Meillä ei kylläkään ole kultaa eikä oikein
muutakaan arvokasta. - Nereidit eivät auta saadakseen palkkion, vanhus vastasi.
- Eivätkä he tarvitse kultaa. Delfiinit, hippokampukset ja muut merenelävät
tuovat kaupunkiin uponneiden laivojen aarteita. Nereidopoliksessa on kultaa ja
koruja riittämiin. Vanhus kiitti ruoasta ja jatkoi matkaansa, kadoten saaren
toiselle puolelle. Alkoi tuulla, joten Theron ja Simonides päättivät lopettaa
sukeltamisen siltä päivältä. Theron mietti merenalaista kaupunkia ja vanhuksen
puheita koko yön. - Aion sukeltaa merenalaiseen kaupunkiin, Theron sanoi
aamiaisella. - Vanhuksen puheet Nereidopoliksesta saattoivat olla pelkkää
höpinää, mutta siellä voi olla jotain arvokasta, jolla saan hankittua Hypatian
arvoisen kaulakorun. - Kaupunki on niin syvällä, että sinne sukeltaminen on
hengenvaarallista, Simonides vastusteli. - Jos en saa Hypatiaa, en välitä vaikka
jäisinkin merenpohjaan. Simonides tajusi, ettei Theron muuttaisi mieltään.
Raskain mielin hän lupautui vahtimaan venettä sillä aikaa kun Theron sukelsi. He
menivät veneellä merenalaisen kaupungin kohdalle ja Theron hyppäsi mereen.
Simonides odotti hermostuneena kauan aikaa, mutta Theron ei palannut pinnalle.
Viimein Simonides sukelsi hänen peräänsä. Simonides ui kohti valkeana hohtavaa
merenalaista kaupunkia, mutta hänen keuhkonsa tuntuivat repeävän ennen kuin hän
pääsi kaupungin luokse. Simonideen oli pakko palata pinnalle. Vene oli
ajelehtinut kauemmas ja Simonides joutui pinnistämään viimeisetkin voimansa
saadakseen uitua veneen luokse. Kerättyään voimia Simonides päätti palata
Kalymnokselle. Theron oli selvästikin hukkunut jahdatessaan olematonta aarretta.
Simonides sääli ystäväänsä, joka oli lähtenyt viimeiselle matkalleen ilman
kolikkoa. Theron joutuisi vaeltamaan sata vuotta Styks-joen rannoilla, mikäli
hän ei voisi maksaa lautturi Kharonille matkasta joen yli. Simonides päätti
uhrata veitsensä Poseidonille ja pyytää, että tämä antaisi Theronille kolikon
kun hän lähtisi Poseidonin valtakunnasta kohti Hadeksen valtakuntaa. Veitsi oli
uusi ja sen terä välkehti auringossa matkallaan pinnan alle. Aika kului ja
täydenkuun hetki lähestyi. Kalymnokselle saapui ylimyksiä kaikkialta ympäri
Kreikkaa ja Simonides sai keräämänsä sienet myytyä hyvällä hinnalla. Saamillaan
rahoilla Simonides osti itselleen uuden veitsen. Viimein tuli aika, jolloin
Hypatian piti valita itselleen aviomies heidän tuomiensa kaulakorujen
perusteella. Tuohon aikaan Khorio oli Kalymnoksen pääkaupunki ja kuningas
Philokrates päätti, että valinta suoritetaan Khorion agoralla. Samallahan
valittaisiin myös Kalymnoksen tuleva kuningas, joten kansa saisi kertoa
Hypatialle oman mielipiteensä. kauniille Punkalaitumelle Gunnar näkee
naulapyssyn maassa ja potkaisee sitä. Minä olin joskus itsekin ajatellut samoin.
Syitä ennätystehtailuun on esitetty useita. Hyvällä onnella kuulijalla on vara
valita. Hän on tyytyväinen itseensä. Se tuntuu myös työttömyydessä. Ei pidä
paikkaansa. Kuivuminen aiheuttaa kellastumista. Kamppailun tiimellyksessä Maken
lippiskin on pudota. Aamulla äiti joi kahvia ja harjasi kiireesti hampaansa
Ennen aikaan sai melkein yksin ajella. Tästä jonkun pitäisi kirjoittaa lisää.
Hän ei tiedä että sinä seurasit häntä Saatte kopion kyseisistä asiakirjoista,
kun vain pyydätte. Kello on viisi Vitut minä siitä Juoksin metsässä
viitisentoista minuuttia. Kulkue eteni torin poikki. Kupit kilisevät pöydällä.
Maija oli koko päivän päänsäryssä kotona. YK:n rauhanturvaajat ja serbit
ammuskelivat toisiaan. ja jos hän ei muistanut pitää päätään tarpeeksi pystyssä,
hänelle ilmestyi selvääkin selvempi kaksoisleuan alku. Minua palelee ja korvaani
jomottaa. Painokoneilla tehdään keväällä yövuoroa ja lisäksi ollaan
viikonloppuisin ylitöissä, Pätynen kertoo tuoreimpia kuulumisia. Että sen
pitikin lähteä yön selkään. Itsestä tuntuu olenko oikea henkilö päättämään, kun
en edes asu sillä alueella. " Menkäähän Peltonen ja hoitakaa tehtävänne ". Ketä
näyttelijää ja mitä elokuvaroolia olet katsellut sillä mielellä, että olisit
halunnut näytellä sen itse? Brasilia tekee rahauudistuksen, jonka toivotaan
päästävän maa jatkuvasti laukkaavasta inflaatiosta. Kuoleman jälkeisistä
asioista en ole pätkääkään kiinnostunut. mä en tarkota nyt vaan et et tuo jonku
leivän vaan tota ni et niinku tekis jotain: mm jotai ihan kunnon safkaa. eteemme
marssitetaan toinen toistaan kummallisempia olentoja ja asioita. Huoltomme
pystyy kertomaan monta surullista tarinaa, kuinka kokematon asentaja on saanut
paljon vahinkoa aikaiseksi. Se Kirsin villitsi. Huomiseksi ei olekaan luvassa
sadetta vaan tulossa on kaunis päivä. nosta nosta Hän esiintyi turisteille
jonkinlaisena avuliaana Aatuna antaen näille neuvoja kaupungin nähtävyyksistä.
jenkit ovat ihan tosissaan pörssikesäleirinsä kanssa. Mutta kuulkaapas herra
Ketola, minun vakuutusasiani ovat kunnossa. hän oli saattanut itsensä
tilanteeseen, jossa viaton mies joutui alttiiksi rikokselle. Poliisi saartoi
katoliset alueilleen Siemensin luurissa oleva näyttö kertoo valitun
puhelinnumeron, mutt ei nimiä. tavoitteena on tulevaisuudessakin, että seura
vastaa kaikista kuluista. Kun sellaiset perustettiin, jotakin on myös niiden
varaan uskallettava laskea. Olin juuri lukemassa Forssan Lehden oheisjuttua
Liesjärven puiston eläimistöstä, kun puhelin soi. Joku yrittää piristää itseään
värjäämällä hiuksensa. Lapset juoksevat. 1980-luvun alkuvuosina pidätettiin ja
vangittiin tuhansia ihmisiä terrorismista epäiltyinä. olen pahoillani, että
muistan hänet. KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 14 päivänä heinäkuuta 1999, neuvoston
direktiivien 93/23/ETY ja 93/24/ETY soveltamissäännöksistä sikakarjaa ja
-tuotantoa sekä karjaa ja nauta-alan tuotantoa koskevien tilastotietojen
keruiden osalta tehtyjen päätösten 94/432/EY ja 94/433/EY muuttamisesta
(tiedoksiannettu numerolla K(1999) 2080) (1999/547/EY) EUROOPAN YHTEISÖJEN
KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ottaa
huomioon sikatuotantoa koskevien tilastotietojen keruusta 1 päivänä kesäkuuta
1993 annetun neuvoston direktiivin 93/23/ETY(1), sellaisena kuin se on viimeksi
muutettuna direktiivillä 97/77/EY(2), ja erityisesti sen 6 artiklan 2 ja 3
kohdan, ottaa huomioon nautaeläintuotantoa koskevien tilastotietojen keruusta 1
päivänä kesäkuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/24/ETY(3), sellaisena
kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 97/77/EY, ja erityisesti sen 1
artiklan 2 ja 3 kohdan, sekä katsoo, että 1) toukokuun 30 päivänä 1994 tehdyillä
komission päätöksillä 94/432/EY(4) ja 94/433/EY(5), sellaisina kuin ne ovat
muutettuina 18 päivänä syyskuuta 1995 tehdyllä komission päätöksellä
95/380/EY(6), ja 8 päivänä tammikuuta 1999 tehdyllä komission päätöksellä
1999/47/EY(7), vahvistetaan direktiivien 93/23/ETY ja 93/24/ETY soveltamista
koskevat yksityiskohtaiset säännöt, 2) jäsenvaltioille voidaan, näiden
hakemuksesta, antaa lupa huhtikuussa tai touko-/kesäkuussa tai elokuussa
tehtävän sikakarjaa koskevien tilastotietojen keruun lopullisten tulosten
alueelliseen jaotteluun, 3) niille jäsenvaltioille, joiden nautakanta on
pienempi kuin 1,5 miljoonaa eläintä, voidaan antaa lupa suorittaa vain toinen
touko-/kesäkuussa tai marras-/joulukuussa tehtävistä tilastotietojen keruista,
4) Kreikka ja Belgia ovat tehneet edellä mainittuja mahdollisuuksia koskevat
poikkeuslupahakemukset, ja 5) tämä päätös on neuvoston päätöksellä 72/279/ETY(8)
perustetun pysyvän maatalouskomitean lausunnon mukainen, ON TEHNYT TÄMÄN
PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Muutetaan päätös 94/432/EY seuraavasti: Lisätään liitteessä
IV olevassa d kohdassa otsikon "touko-/kesäkuu" alle ilmaisu "Belgia". 2 artikla
Muutetaan päätös 94/433/EY seuraavasti: Liitteessä V olevassa b kohdassa
poistetaan otsikon "marras-/joulukuu" alla oleva ilmaisu "Kreikka"; lisätään
otsikon "touko-/kesäkuu" alle ilmaisu "Kreikka". 3 artikla Tämä päätös on
osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä 14 päivänä heinäkuuta
1999. Komission puolesta Yves-Thibault DE SILGUY Komission jäsen KOMISSION
PÄÄTÖS, tehty 6 päivänä joulukuuta 1995, päätösten 92/160/ETY ja 93/197/ETY
muuttamisesta Egyptin aluejaon osalta rekisteröityjen hevosten tuontia varten
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (95/536/EY) EUROOPAN YHTEISÖJEN
KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ottaa
huomioon eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista elävien hevoseläinten
liikkuvuuden ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin osalta 26 päivänä
kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/426/ETY (1), sellaisena kuin se
on viimeksi muutettuna Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjalla, ja
erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan, 15 artiklan a alakohdan ja 16 artiklan,
sekä katsoo, että komission päätöksessä 92/160/ETY (2), sellaisena kuin se on
muutettuna päätöksellä 92/161/ETY (3), tehtiin tiettyjen kolmansien maiden
aluejako hevoseläinten tuontia varten; rekisteröityjen hevosten tuonti Egyptistä
yhteisöön on rajoitettu niiden rekisteröityjen hevosten takaisintuontiin, jotka
on tilapäisesti viety Kairon pääkaupunkialueelle, ja rekisteröityjen hevosten
tilapäiseen tuontiin mainitulta alueelta, komission eläinlääkärien Egyptiin
tekemän tarkastusvierailun perusteella hevostautien osalta terveystilanne
vaikuttaa olevan tyydyttävästi rakenteeltaan hyvin organisoitujen
eläinlääkintäyksiköiden hallinnassa, Egypti on ollut yli kuuden kuukauden ajan
vapaa astumataudista, räkätaudista ja vesicular stomatitis -taudista, ja
Venezuelan enkefaliittia ei ole esiintynyt siellä koskaan, eikä tätä tautia
vastaan rokoteta, afrikkalaista hevosruttoa ei ole esiintynyt Egyptissä yli 30
vuoteen, ja rokotuksia tätä tautia vastaan, joita tehtiin Assuanin, Quenan ja
Sohaqin eteläisillä hallintoalueilla osalle hevoskantaa vuoteen 1994 asti, ei
ole jatkettu yli vuoteen, Egyptin eläinlääkintäviranomaiset ovat taanneet
ilmoittavansa komissiolle ja jäsenvaltioille telekopiolla, sähkeellä tai
teleksillä 24 tunnin kuluessa jonkin direktiivin 90/426/ETY liitteessä A
mainitun tarttuvan taudin ilmaantumisesta sekä hevoseläinten rokotusohjelman tai
niiden tuontia koskevien sääntöjen muuttamisesta, Egyptin
eläinlääkintäviranomaiset ovat antaneet tiettyjä takeita hevoseläinten
määritellylle alueelle tapahtuvan liikkumisen valvonnasta, ja serologinen
tutkimus saatiin onnistuneesti tehtyä; siten direktiivin 90/426/ETY 5 artiklan
ja 13 artiklan 2 kohdan vaatimukset täyttyvät, eläinten terveyttä ja
eläinlääkärintodistuksia koskevia vaatimuksia on mukautettava ottaen huomioon
kolmannen maan terveystilanne; tässä tapauksessa tämä koskee ainoastaan
rekisteröityjä hevosia, komission päätöksiä 92/160/ETY ja 93/197/ETY (4) on
muutettava vastaavasti, ja tässä päätöksessä määrätyt toimenpiteet ovat pysyvän
eläinlääkintäkomitean lausunnon mukaiset, ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla
Korvataan päätöksessä 92/160/ETY liitteessä sanat "Egypti (2) Kairon
pääkaupunkialue" seuraavasti: "Egypti Aleksandrian, Beheiran, Kafr El Sheikhin,
Damiettan, Dakahlian, Port Saidin, Sharkian, Gharbian, Menufian, Kaliubian,
Ismailian, Pohjois-Siinain, Etelä-Siinain, Kairon (Suur-Kairo, mukaan lukien
Gizan kaupunki), Suezin, Marsan, Matruhin, Faijumin, Gizan ja Beni Suefin
hallintoalueet" 2 artikla Muutetaan päätöstä 93/197/ETY seuraavasti: 1. Lisätään
sana "Egypti (1) (2)" aakkosjärjestyksessä liitteessä I olevaan ryhmään E
kuuluvien kolmansien maiden luetteloon. 2. Lisätään sana "Egypti"
aakkosjärjestyksessä liitteessä II olevan E-terveystodistuksen mallin otsikkoon
ja lisätään se siten niiden kolmansien maiden luetteloon, joista rekisteröityjen
hevosten tuonti yhteisöön on sallittu. 3 artikla Tämä päätös on osoitettu
kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä 6 päivänä joulukuuta 1995. Komission
puolesta Franz FISCHLER Komission jäsen Pääkirjoitus Muutamia ajatuksia Rock!!
Viimeisetkin rippeet vuodenvaihteesta saakka piinanneesta ruudinkatkusta
poistuivat jo jonkin aikaa sitten naamaa koristavasta tuulenhalkojasta, joten
nyt on hyvä jatkaa lukijakunnan piinaamista. Suurin osa laitoksen
opiskelijoistakin näyttää selvinneen kunnialla taas yhdestä vuoden vaihteesta.
Tänä vuonna Asteriskilla on edessään jos jonkin sortin urakkaa. Kaiken muun
toiminnan ohella mm. edellisessä pääkirjoituksessa mainitsemani File-arkiston
olisi määrä valmistua. Ainaisena työnarkomaanina allekirjoittaneen pitää
tietysti olla mahdollisimman monessa sopassa mukana. Tuli kelattua samalla
”Päätoimittaja” -nauhakin alkuun ja painettua uudelleen PLAY-näppäintä.
Musiikkitoimintaakin olisi tarkoitus elvyttää, kun ovat kitarasormet alkaneet
syyhytä pahemman kerran. Filellä on joka tapauksessa alkanut vuosi todella
hyvin. Yhteistyöhaluisia yrityksiä on jo löytynyt mukavasti ja mainosrintama
näyttää valoisalta. Täytyy yrittää pitää tilanne samanlaisena. Tänä vuonna voisi
tutorointi maistua. Viime vuonna jäi väliin, joten jos vaikka nyt sitten. Voisi
olla ihan kiva saada oma porukka paimennettavaksi. Saa nyt kuitenkin nähdä.
Taidan toistaiseksi keskittyä odottelemaan lämpimämpiä kevät-ilmoja ja
esimerkiksi tulevaa AATU-tapahtumaa. UPM: Tulossa tasainen vuosi Metsäyhtiö UPM
kasvatti liikevaihtoaan toisella vuosineljänneksellä viime vuodesta. Tulos ennen
veroja kertaeristä puhdistettuna ei kuitenkaan yltänyt viime vuoden tasolle.
Huhti-kesäkuun liikevaihto oli 2,4 miljardia euroa, jossa on kasvua yhdeksän
prosenttia vuodentakaisesta. Kasvu tuli pääosin aiempaa korkeammista
myyntihinnoista erityisesti paperiliiketoiminnassa. Liikevoitto ilman kertaeriä
koheni parilla miljoonalla ja oli 201 miljoonaa euroa. Liikevoiton osuus
liikevaihdosta supistui kuitenkin 8,3 prosenttiin 9,0 prosentista. Tulos ennen
veroja kertaerät pois lukien heikkeni 160 miljoonaan euroon 177 miljoonasta
eurosta. Osakekohtainen tulos ilman kertaeriä painui 0,26 euroon 0,29 eurosta. –
Kustannuspaineista huolimatta UPM:n ensimmäisen vuosipuoliskon liikevoitto
parani selvästi. Onnistuimme säilyttämään toisen vuosineljänneksen tuloksen
aiemmin saavutetulla tasolla ja ebitda nousi viime vuodesta. Onnistuimme myös
hyvin kattamaan muuttuvien kustannusten nousun korkeammilla myyntihinnoilla,
toimitusjohtaja Jussi Pesonen sanoo osavuosikatsauksessa. UPM on pitänyt koko
vuoden tulosohjauksensa ennallaan. Yhtiö odottaa liikevoittonsa ilman kertaeriä
paranevan viime vuodesta. Vuoden jälkipuoliskolla liiketulos säilyy yhtiön
arvion mukaan samalla tasolla kuin vuoden alkupuoliskolla. UPM:n mukaan sen
tuotteiden kysyntänäkymät vuoden jälkipuoliskolla ovat pääosin vakaat. EU:sta
tulee yhä selvemmin tulonsiirtounioni Kaksi viikkoa sitten otettiin reipas
loikka eteenpäin Euroopan unionin muuttamisessa tulonsiirtounioniksi, kirjoittaa
saksalaislehti Der Spiegel. Takoessaan Kreikan toista pelastuspakettia
Brysselissä kaksi viikkoa sitten euroalueen johtajat päättivät, että jäsenmaiden
täytyy antaa paljon entistä suuremmat vakuudet maille, joilla on
maksukykyvaikeuksia. Spiegelin mukaan tämä tarkoittaa, että varallisuutta
jaetaan entistä enemmän rikkaiden ja köyhien maiden välillä. Selvästi suurin
nettomaksaja on Saksa. Sen perässä tulevat Ranska ja Italia. Seitsemäntenä
tuleva Suomi maksaa reilut puoli miljardia euroa enemmän kuin saa.
Ylivoimaisesti suurin nettosaaja on Puola, jäljessään Kreikka ja Unkari.
Asiantuntijoiden mukaan tulonsiirtounioni on liitto, jossa vakuuksia ja lainoja
voidaan siirtää maasta toiseen aina, kun se katsotaan tarpeelliseksi. Oxfordin
yliopiston ekonomisti Clemens Fuestin mielestä Brysselin kokous oli merkittävä
askel kohti tulonsiirtounionin syntyä. Brysselissä päätettiin, että Kreikan,
Portugalin ja Irlannin täytyy maksaa hätälainoistaan vain 3,5 prosentin korkoa.
Samaan aikaan esimerkiksi Italia, Kypros ja Belgia maksavat paljon korkeampaa
korkoa lainoistaan, jotta voivat auttaa heikommassa tilanteessa olevia maita. –
Kalliin lainan ottaminen ja halvan lainan myöntäminen on selvä
varainsiirtoliiton merkki, Fuest sanoo Spiegelille. Lisäksi jäsenmaat laittavat
oman hyvän maineensa ja luottokelpoisuutensa likoon, jotta saavat kasattua rahaa
vaikeuksissa oleville maille. Spiegelin mukaan moni miettii, pitäisikö
euromailla olla yhteinen taloushallinto valvomassa kansallisten budjettien
laadintaa. Talousunioni voitaisiin järjestää kahdella tavalla: ottamalla
käyttöön eurobondit tai luomalla järjestelmä, jossa raha virtaa tasaisesti
rikkailta mailta köyhemmille. Autobild: Vuoden auto ei tullutkaan Suomeen Suomen
verotus syrjii täyssähköautoja, minkä vuoksi Nissan Leaf, vuoden auto 2011, ei
saavukaan Suomeen tänä vuonna, Autobild-lehti kertoo. Nissanin alkuperäisen
suunnitelman mukaan Leafin piti tulla Suomeen kesän aikana. Auton hinnoittelu on
kuitenkin osoittautunut hankalaksi, ja muut maat ovat menneet
julkaisuaikataulussa edelle, Autobild kertoo. Suomessa autovero määräytyy
hiilidioksidipäästöjen mukaan. Lain alin päästöluokka on 60 grammaa
hiilidioksidia kilometriltä. Leaf putoaa monen muun sähköauton tapaan alimpaan
luokkaan, vaikka sen päästöt ovat paljon pienemmät. Lisäksi autojen hintaan
vaikuttaa arvonlisävero, joka nostaa perushinnaltaan suhteellisen kalliin Leafin
hintaa tuntuvasti. Täyssähköautot ovat verojen tuloksena Suomessa kalliita.
Tanskassa ja Norjassa täyssähköautoja on tuettu poistamalla niiltä autovero
kokonaan. Nissan Leafin myynti on näissä maissa jo alkanut. Norjasta Leafin saa
omakseen vajaalla 33 000 eurolla ja Tanskasta noin 39 000 eurolla. Autobildin
mukaan Nissan Leaf on tulossa Suomeen ensi vuonna. Nokialta salaperäinen kutsu
Matkapuhelinvalmistaja Nokia ja ohjelmistoyhtiö Microsoft kutsuvat tärkeään
tapaamiseen 17. elokuuta. Uusimpien markkinahuhujen mukaan Nokia voi julkistaa
ensimmäisen Windows-älypuhelimensa jo elokuun puolivälissä. Huhut lähtivät
liikkeelle Nokian ja Microsoftin lähettämästä kutsusta. Nokian odotetussa
uutuudessa on Microsoftin mobiilialustalle tarkoitettu Windows
Phone-käyttöjärjestelmä ja sen Mango-versio. Nokian älypuhelimen koodinimi on
Sea Ray. Kutsun mukaan Nokia ja Microsoft ovat tuomassa jotain ”jännittävää”
markkinoille. Tilaisuus on Saksan Kölnissä 17. elokuuta. Toisaalta kutsu viittaa
siihen, että kyseessä on GamesCom-tapahtuman yhteyteen järjestetyt Nokian ja
Microsoftin rattoisat bileet. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto professori
Kivelälle Professori Sirkka-Liisa Kivelä sai palkinnon ymmärtämystä
osoittaneesta asiantuntemuksestaan sekä teoksestaan Depressiosta tasapainoon -
Hyvä elämä iäkkäänä. Ministeri Henna Virkkunen luovutti tiedonjulkistamisen
valtionpalkinnot keskiviikkona 28.4. - On tärkeää, että yhteiskunta tukee
aktiivisesti niitä tiedontuottamisen ja tiedonvälityksen keinoja, jotka takaavat
sen, että päätöksentekijät ja kansalaiset saavat tietoa nopeasti ja
luotettavasti, Virkkunen sanoi. Palkintoperusteissa todetaan, että
yhteiskunnallisena keskustelijana Turun yliopiston yleislääketieteen professori
Sirkka-Liisa Kivelä on tinkimättä puolustanut tiedon ja asiantuntemuksen
merkitystä päätöksenteossa, koulutuksessa ja käytännön hoitotyössä. Kivelä toimi
pitkään käytännön lääkärintyössä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa ennen
siirtymistään akateemiseen maailmaan. Kivelä on työnsä ohessa hän on tehnyt
selvityksiä ja kirjoittanut runsaasti artikkeleita, oppikirjoja ja yleisiä
tietokirjoja. Teoksessa Depressiosta tasapainoon - Hyvä elämä iäkkäänä Kivelä
ohjaa niin ikääntyvää itseään kuin hänen läheisiään hyvinvoinnin edistämisessä.
Opetusministeriö myönsi vuoden 2010 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot
kahdeksalle yksityishenkilölle tai ryhmälle tiedonjulkistamiseen liittyvistä
ansioista. Elämäntyöpalkinnon sai arkkitehti Panu Kaila. Palkinnot ovat
suuruudeltaan 10 000 euroa. Turun yliopiston it-alalla annettavaa
terveyssektorille Yhteistyö on erityisen hedelmällistä kuvantamisessa,
geneettisen datan käsittelyssä ja molekyylimallintamisessa. Turun yliopisto
järjesti tiistaina yhdessä Turun ammattikorkeakoulun ja Turku Science Parkin
kanssa Monitori 2010 -seminaarin, joka sijoittuu terveys- ja hyvinvointisektorin
ja tietotekniikan rajapintaan. Teemana oli tänä vuonna "yksilö, yhteistyö ja
avunanto". Turun yliopiston vararehtori Harri Lönnberg avasi seminaarin
tiistaina. Lönnberg sanoi aiheen olevan tärkeä Turun yliopistolle. Hän kertoi
yliopiston piirissä uutta strategiaa ja toimenpideohjelmaa laadittaessa
mietityn, onko Turun yliopistolla sijaa it-alalla, jolla on Suomessa useita
varteenotettavia toimijoita. − Parhaiten Turun yliopisto voisi menestyä
kilpailussa ja palvella yhteiskuntaa, jos se pystyisi onnistuneesti yhdistämään
informaatioteknologian alan muihin osaamisen vahvoihin aloihin. Erityisesti
Lönnbergin mukaan pitäisi keskittyä sellaisiin aloihin, joita ei ole
kilpailevissa yliopistoissa. − Turkulainen informaatioteknologia pyrkii
rakentamaan vahvan yhteistyön molekulaarisiin biotieteisiin. Lönnberg kertoi,
että yhteistyö liittyy erityisesti kuvantamiseen, massiivisen geneettisen datan
käsittelyyn ja molekyylimallintamiseen. Syytä olisi myös huomioida Turun
yliopiston laaja osaaminen humanistisissa aineissa, käyttäytymistieteissä sekä
oppimisprosesseissa. Informaatioteknologialla on sijaa ihmisten hyvinvointiin,
elämänlaatuun ja terveydenhoitoon liittyvissä kysymyksissä esimerkiksi
tietojärjestelmien suhteen. − Tulosta syntyy, jos huippuosaaminen
tietojärjestelmissä ja erittäin korkeatasoinen osaaminen substanssipuolella
kohtaavat. Lönnberg kehui Monitori 2010 -tapahtumaa erittäin tärkeäksi. −
Todellista kehitystä tapahtuu vain, jos ihmiset tapaavat toisiaan ja puhuvat
toistensa kanssa. Emeritusprofessori Markku I. Nurminen informaatioteknologian
laitokselta oli kertomassa seminaarilaisille, millaisia saavutuksia Turun
yliopiston informaatioteknologialla jo on suhteessa hyvinvointiin ja terveyteen
liittyviin palveluihin. Nurminen esitteli vetämäänsä TEKESin hanketta
OmaHyvinvointi, jonka näkökulma on siinä, että kansalainen voi itse hallita
tarvitsemaansa tietoa erilaisissa elämäntilanteissa. Nurminen kertoi, että yksi
hankkeen lähtökohdista on ollut se, että puhutaan kansalaisesta potilaan tai
asiakkaan sijaan. − Kansalainen on henkilö, joka on täysivaltainen yhteiskunnan
jäsen ja häneen pitää suhtautua vakavasti ja tasaveroisesti. OmaHyvinvointi
-hankkeen tarkoitus on ollut lisätä ihmisten hyvinvointia siellä, missä ihmiset
ovat. Hiljattain päättyneen hankkeen tulos on tuotteistettava konsepti Pärjäin,
jonka avulla jokainen voi hallita omaan elämäänsä liittyvää tietoa, erilaisia
asiointeja ja dokumentteja. − Pärjäin on ikään kuin navigaattori, jonka
tarkoitus on tehdä kansalaisen elämä helpommaksi, Nurminen kertoi. Pitäisikö
varsinaissuomalaisia ammattioppilaitoksia yhdistää? Varsinais-Suomen toisen
asteen ammatillisen koulutuksen ja sen järjestäjäverkon toimivuutta ja
kehittämistarpeita koskeva arviointiraportti julkistettiin Educariumissa
perjantaina 5.3. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan koulutuksen
arviointi- ja kehittämisyksikön suorittaman arvioinnin tarkoituksena oli
selvittää, millaista yhteistyötä varsinaissuomalaiset toisen asteen ammatilliset
oppilaitokset tekevät keskenään ja alueen yritysten kanssa, miten oppilaitosten
koulutustarjonta vastaa työelämän tarpeisiin sekä miten oppilaitosten
yhteistyötä tulisi jatkossa kehittää. Suurin osa tutkimukseen haastatelluista
rehtoreista, oppisopimustoimistojen johtajista ja sidosryhmien edustajista
suhtautui varauksellisen myönteisesti toisen asteen ammatillisten oppilaitosten
yhdistämisiin. He kuitenkin painottivat, että yhdistämisten hyödyt ja haitat
tulee miettiä tarkasti ennen niiden toteuttamista. Järjestäjäverkon
tiivistäminen ei saa heikentää koulutuksen laatua. Lisäksi muistutettiin, että
jos yhdistämisiä tehdään, ne tulee tehdä vain hallinnon osalta ja opetusta tulee
järjestää jatkossakin kattavasti koko maakunnassa. Rehtorien mukaan
oppilaitokset tekevät keskenään jonkin verran yhteistyötä. Aikuiskoulutuksen ja
nuorisoasteen oppilaitosten välinen yhteistyö on kuitenkin vähäistä johtuen
niiden erilaisista toimintakulttuureista ja rahoitusjärjestelmistä.
Nuorisoasteen oppilaitosten kesken yhteistyölle ei löytynyt vastaavia käytännön
esteitä, vaan yhteistyön vähäisyyden arveltiin olevan lähinnä ajan ja
"viitsimisen" puutetta. Osa sidosryhmien edustajista arveli, ettei toisen asteen
ammatillisten oppilaitosten välillä ole riittävästi yhteistyötä, koska
oppilaitokset kilpailevat rahoituksesta ja opiskelijoista. Puutteet näkyvät mm.
aloituspaikkamäärien koordinoimattomuutena ja koulutusten päällekkäistarjontana.
Opiskelijoiden arjessa yhteistyö ei juuri näy. Haastatteluja tehtäessä
Varsinais-Suomessa toimi 16 toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjää.
Sekä rehtorien että oppisopimustoimistojen johtajien mukaan koulutuksen
järjestäjiä on melko paljon ja järjestäjäverkko on hajanainen. Sen sijaan
sidosryhmien edustajista useimmat pitivät järjestäjäverkkoa toimivana ja
korostivat alueellisen koulutustarjonnan tärkeyttä. Koulutustarjonnassa nähtyjä
päällekkäisyyksiäkin pidettiin jopa tarpeellisina maakunnallisen kattavuuden
takaamiseksi. Päällekkäisyyksiä enemmän haastateltavat olivat kuitenkin
huolissaan siitä, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on
kaiken kaikkiaan liian vähän. Nuoria jää ilman peruskoulun jälkeistä
opiskelupaikkaa, mikä voi johtaa syrjäytymiseen yhteiskunnasta. Tutkimukseen
haastatellut sidosryhmien edustajat tulivat työnantaja- ja yrittäjäjärjestöistä,
työntekijöiden keskusliitoista, maakuntahallituksesta ja alueellisen työ- ja
koulutuspolitiikan piiristä. Lisäksi haastateltiin opiskelijajärjestön
edustajaa. Arvioinnin toteutti Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan
koulutuksen arviointi- ja kehittämisyksikkö yhteistyössä Elinkeinoelämän
keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön Turun toimipisteiden
kanssa. Hanketta johti professori Risto Rinne Turun yliopiston kasvatustieteiden
laitokselta. Erik Justander (noin 1623, Turku – 10. marraskuuta 1678, Mynämäki)
oli kirkkoherra ja Turun akatemian runousopin professori. Justander varttui
luultavasti kasvattipoikana raatimies Henrik Tavastin perheessä ja pääsi
ylioppilaaksi vuoteen 1645 mennessä. Valmistuttuaan filosofian maisteriksi 1653
hän toimi kreivi Johan Oxenstiernan kirjastonhoitajana 1654 ja Turun akatemian
runousopin professorina vuosina 1655-1667. Vuonna 1667 Justanderista tuli
Mynämäen kirkkoherra ja hän oli tässä virassa kuolemaansa saakka. Justander
kirjoitti muisto-, hauta- ja onnittelurunoja suomeksi, ruotsiksi ja latinaksi
Erik Juusti nimellä ja hän suomensi myös ensimmäisen suomenkielellä esitetyn
näytelmän Tuhlaaja-pojasta, joka esitettiin uuden rehtorin astuessa virkaan
Turun akatemiassa vuonna 1650. Real3D on suomalaisen Realsoftin tekemä
kolmiulotteinen animaation teko-ohjelma. Siihen on ohjelmoitu fysiikan lait,
joten sillä kyetään tekemään tarkkoja, realistisia animaatioita. Maya on
vastaavanlainen ohjelma. Ensimmäiset koodirivit kirjoitettiin 1983 Commodore 64
tietokoneelle suomalaisten veljesten Juha and Vesa Meskanen toimesta. Real3D:n
kehitys käynnistyi toden teolla 1985, kun Juha Meskanen aloitti opinnot Lahden
Teknillisessä Opistossa. Vesa tuli mukaan kehitystyöhön asteittain ja siirtyi
matemaatikon uraltaan lopulta kokopäiväisesti perustamaansa Realsoft Oy
yritykseen 1989. Ensimmäinen kaupallinen Real3D versio julkaistiin Amigalle
vielä samana vuonna. Ensimäinen versio tarjosi ominaisuuksia kuten constructive
solid geometry, toisen asteen pinnat (quadric surfaces) and valonsäteiden
seurantaan (ray-tracing) perustuvan photo realistisen tulostuksen. Versio 1.2,
joka julkaistiin 1990, markkinoitiin jo useissa euroopan maissa. Version 1.3
näki päivänvalon 1991 vuoden alkussa. Pienistä versionumeroeroista huolimatta
v1, v1.2 ja v1.3 edustivat kaikki merkittäviä kehitysaskeleita uusine
manuaaleineen ja pakkauksineen. V.1.4 julkaistiin joulukuussa 1991 ja jäi
viimeiseksi alkuperäistä ohjelmistoarkkitehtuuria edustavaksi versioksi. Real3D
kehittyi huimasti 1993 julkaistun version 2.0:n myötä. Uusi versio perustui
kokonaan uudelleenkirjoitettuun lähdekoodiin ja se tarjosi lukuisia
edistyksellisiä ominaisuuksia, kuten boolean operaatiot, CSG, B-spline pinnat,
Newtonin teoriaan perustuvat simulaatiot, ns. morphing animaatiot sekä
korkealaatuisen valokuvanomaisen tulostuslaadun. Ohjelma hyödynsi laajasti
Amigan moniajo-ominaisuuksia. Ensimmäinen Windows versio ohjelmasta julkaistiin
1994. Versio 3.5, joka julkaistiin 1996, jäi viimeiseksi v2 arkkitehtuurin
julkaisuksi. Realsoft oli aloittanut uuden kehitysprojektin 1994, jonka perustui
uuteen ohjelmistoarkkitehtuuriin ja Realsoftin omakehittämään
alustariippumattomaan toteutukseen. Versio 4 julkaistiin vuonna 2000 nimellä
Realsoft 3D, ja mukana oli ominaisuuksia kuten työkalut Non-Uniform Rational
B-Spline ja Subdivision-Surface mallinnukseen. Seuraava merkittävä versio v.4.5
julkaistiin 2002, ja se sisälsi mm. epäsuoran valon simuloinnin (caustics,
global illumination). Version 5 julkaistiin lokakuussa 2004 ja se sisälsi
parannuksia kaikilla osa-alueilla. Yksi merkittävä parannus oli myös
käyttöliittymän visuaalisella puolella kiitos 32 bittisten ikonien. Versio 6
julkaistiin 2007 vuoden lopulla, mukana ominaisuuksia kuten parametrisoidut
työkalut kasvien ja puiden mallintamiseen ja rakennusten suunnitteluun. Myös
natiivit versiot Mac OS X käyttöjärjestelmille julkaistiin. One Night at Sirdies
on suomalaisen Damn Seagulls -yhtyeen debyyttialbumi. Se julkaistiin vuonna
2005. Poroerotus on tapahtuma, jossa porotokka ajetaan aitaukseen,
pääasiallisena tarkoituksena merkitä vasat ja erottaa teuraaksi menevät porot
muista. Samalla siitokseen jäävät eloporot luetaan lukulistoihin. Poroerotus on
olennainen osa porotaloutta, joka on yhä tärkeä elinkeino suurimmassa osassa
Lappia. Poron lihaa on vuosittain myytävänä noin kaksi miljoonaa kiloa. Vanhin
kirjallinen tieto poronhoidosta löytyy kiinalaisesta tekstistä vuodelta 499
ennen ajanlaskun alkua, koskien Fusangin maata Siperiassa. Eurooppalaisissa
kirjoituksissa poronhoito tulee esille tuhat vuotta myöhemmin. Vuonna 892
riimukirjoituksessa mainitaan norjalaiskuningas Ottarilla olleen 600 poroa.
Suomen porokannoista löytyy kirjallista tietoa vasta 1500-luvun
veroluetteloista, parisataa vuotta myöhemmin poroja laskettiin olevan
Enontekiöllä 8000 ja Utsjoella 7000. Norjan lappalaiset laidunsivat pitkään
porojaan Inarin alueella, mikä osaltaan hidasti koko Koillis-Lapin porotalouden
kehitystä. Vuoden 1830 tienoilla Kuusamossakin oli tosin jo noin 13000 poroa.
Poronhoidon perusyksikön muututtua siidasta eli lapinkylästä paliskuntaan
1800-luvun aikana myös porojen luettelointi ja niiden laiduntamisen hallinta
kehittyivät. Tosin Suomen senaatti antoi vasta vuonna 1898 porojen laiduntamis-
ja syöttöoikeutta koskevan päätöksen ja ensimmäinen varsinainen poronhoitolaki
vahvistettiin vuonna 1932. Vaikka nykyisen lain mukaan erotuksia on pidettävä
"tarpeellinen määrä" eli aina tarvittaessa, erotus on ennen muuta liittynyt
porojen luontaiseen vuotuiskiertoon. Paliskuntien kehittyessä poroaitoja ja
erotuspaikkoja rakennettiin laiduntamisalueille sen mukaan, että porot vasovat
keväisin ja pariutuvat syksyisin samalla alueella. Kevät- tai alkukesän
erotuksen päätarkoitus oli merkitä vastasyntyneet vasat omistajilleen ja päästää
sitten tokat kesälaitumelle. Keväterotusalueiden aitaukset oli siksi rakennettu
erityisesti vasojen merkintään. Samalla tuntemattomiksi jääneet vasat ja porot
voitiin panna myyntiin ja toisten paliskuntien porot saatiin erilleen omista.
Syksyisin taas erotettiin joukosta teuraat, ajoporot ja muut tarpeelliset
eläimet ennen talvilaiduntamista pariutumis- eli rykimäajan jälkeen. Ajoporot
eli härät kuohittiin. Syyserotuspaikat oli suunniteltu ennen muuta teurastusta
silmällä pitäen. Erotuksen tärkeä ensivaihe on ajaa porot yhteen ja johdattaa ne
erotusalueelle. Suuressa tokassa oli aikoinaan usein tuhansia poroja, kerralla
aitaan ajettujen porojenkin määrä saattoi olla 5000. Erotusaidassa eli
poropellossa poroja ei saanut jo 1800-luvulla käyttöön tulleiden sääntöjen
mukaan pitää päivää kauempaa, kesäerotuksessa aika oli yleensä vielä paljon
lyhyempi. Erotusaitausten muoto on kehittynyt satojen vuosien aikana, mutta on
silti melko yhdenmukainen. Teurastusaitauksissa reunimmaisena on ns. suisto,
josta eläimet ohjataan syöttöaitaan ja edelleen siulojen eli johdeaitojen kautta
kaarteeseen. Sieltä ne siirretään pienemmissä erissä kirnuun, jossa elo- ja
teurasporot erotellaan eri konttoreihin eli pienempiin erillisaitauksiin.
Merkitsemisaitauksissa ei ole yleensä kirnua eikä konttoreita. Erotuksessa
aitaan ajettujen eloporojen kylkeen karvapeitteeseen viilletään puukolla
lukumerkit jotta sama poro ei tule kirjattua lukulistoihin useampaan kertaan.
Porojen ajamiseen käytetään nykyään mönkijää, moottorikelkkaa tai matalalla
lentävää helikopteria. Eteläisissä paliskunnissa kuljetetaan poroja usein
syksyisin yhä jalkapatikassa ja vasta myöhemmin talvella kelkoin. Osa hirvaista
eli urosporoista, joita ei viedä teuraaksi, kuohitaan ja niiden sarvet
leikataan, sillä siitoshirvas ei ole kyseisenä vuonna kiiman vuoksi valmis
teuraaksi. Poroja ei EU-direktiivien mukaan saa enää teurastaa erotuspaikalla,
vaan ne on kuljetettava teurastamoon. Museoviraston ohjauksessa on kunnostettu
ja restauroitu useita perinteisiä erotuspaikkoja: Kittilän Sammalselkä, Inarin
Sallivaara, Savukosken Tanhuan Saarivaara sekä Utsjoen tuntureilla oleva kivinen
Ertigvaaran porokaarre. Aitauksien ohella alueet sisältävät kämppiä, talleja ja
muita rakennelmia. Ertigvaaran aidan rakentaja lienee Ivar Pieski (1819 - 1877),
siitä kirjoitti jo Samuli Paulaharju. Sallivaara on taas yksi parhaiten
säilyneitä vanhoja erotuspaikkoja, se sijaitsee seututie 955:ltä noin kuuden
kilometrin päässä Repojoen varressa. Vanhin aitaus Sallivaarassa on vuodelta
1896 oleva lypsy-ja vasotuspaikka. Paikalla oli myöhemmin runsaasti kämppiä,
vielä 1970-luvullakin yksitoista. Kunnostettu alue on merkittävä Lemmenjoen
kansallispuiston alueen retkeilykohde. Sammalselän erotuspaikka on muutama
kymmenen kilometriä Sallivaarasta etelään, Pokan alueella. Johdeaitojen rajaama
alue on 60 hehtaaria, kaarteen alue 100x100 metriä ja kirnun 25x25 metriä. Eri
poronomistajilla on lisäksi ollut omat konttoriaitauksensa. Alueen kahdeksan
hirsiasumusta muodostavat pienoiskylän. Saarivaara sijaitsee Luiron rannalla
Tanhuan kylässä, se rakennettiin todennäköisesti 1800-luvun lopussa ja sitä
käytettiin tärkeänä erotuspaikkana aina 1950-luvulle saakka. Oraniemen
paliskunta ylläpitää ja käyttää yhä kunnostettua aluetta, jossa on aitauksien
lisäksi neljä kämppää ja talli. Mikael Granlund oikeustaisteluun – vastassa
Oulun Kärpät Vasta 17-vuotias jääkiekkoilija Mikael Granlund on yhdessä
asianajajansa kanssa jättänyt haastehakemuksen Oulun käräjäoikeudelle. Kyseessä
on Granlundin ja Kärppien vuonna 2007 tekemästä sopimuksesta. Granlund ei katso
sopimuksen täyttävän työsopimuksen tunnusmerkkejä, vaan katsoo olevansa niin
sanottu ”vapaa pelaaja”. Tämän vuoksi hän oli oikeutettu solmimaan sopimuksen
Helsingin HIFK:n kanssa. Granlund asuu jo Helsingissä. Granlund on syntynyt
vuonna 1992, ja kanadalainen The Hockey News pitää häntä yhtenä maailman
parhaista ikäluokkansa pelaajista. Eurovaalit 2009 Suomen
europarlamenttivaaleissa 2009 vaalivoittajina lisäpaikan edellisvaaleihin 2004
verrattuna saivat perussuomalaiset, vihreät ja kristilliset. Kaikki suurpuolueet
hävisivät. Hallituspuolueista sekä kokoomus että keskusta menettivät yhden
paikan. Samoin SDP ja Vasemmistoliitto menettivät yhden paikan. Timo Soini sai
huomattavan äänimäärän, mikä antoi vaaliliiton kautta paikan myös
kristillisille. Ilman vaaliliittoa vasemmisto olisi saanut kristillisten paikan.
Vasemmiston kannatusta vähensi suositun meppi Esko Seppäsen poisjäänti
vaaleista. Rkp sai mepin vain 2 795 äänivoitolla enemmän kuin vasemmisto. Vuonna
2004 edellisvaaleissa 94 421 ääntä riitti RKP:n edustajaan. Näissä vaaleissa
raja oli korkeammalla 101 389 ääntä, koska paikkoja oli yksi vähemmän jaossa.
Vaikka vaalit olivat valtakunnalliset, vaa’ankieliasemassa 2 800 ääntä olisi
löytynyt mistä tahansa yksittäisestä kunnasta. Vertailuluvuissa vasemmiston
Annika Lapintie hävisi 2 763 äänellä, sdp:n Kimmo Kiljunen 4 103 äänellä, ja kok
Risto Penttilä 4 849 äänellä. Paikka edellytti kuitenkin siis yli 100 000 ääntä
puolueelle tai vaaliliitolle. Äänestysaktiivisuus oli alhainen (40,3 %). Vaalien
talouspoliittinen keskustelu oli heikkoa suhteessa ajankohtaisuuteen ja
merkitykseen maailmanlaajuisessa talouskriisissä ja lamassa. Wikipedioiden
artikkelimäärä ylitti kymmenen miljoonan Torstaina 27. maaliskuuta kello 00:07
UTC virallinen artikkelilaskuri kaikille Wikipedioille yhteensä ylitti uuden
rajan. Kymmenes miljoonas artikkeli 1500-luvun englantilaisesta kultasepästä ja
maalarista Nicholas Hilliardista tehtiin unkarinkieliseen Wikipediaan.
Wikipedioita on nyt yli 250 kielellä, joista englanninkielinen on suurin.
Porsaanreikä – jotkut saavat kaksi ääntä eurovaaleissa Euroopan parlamentin
vaaleissa voi saada kaksi äänioikeutta, jos on kahden maan kansalainen.
Helsingin Sanomat kirjoittaa henkilöstä, joka sai kotiinsa Ruotsissa ilmoituksen
äänioikeudesta sekä Suomen että Ruotsin viranomaisilta koska hänellä on näiden
kahden maan kansalaisuudet. Kaksoiskansalainen saa oikeuden äänestää molempien
maiden kaikissa vaaleissa. EU:n komissio tietää tilanteen, muttei ole halunnut
puuttua siihen, sanoo Suomen oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen
Helsingin Sanomille. Jos taas esimerkiksi Suomessa asuva toisen EU-maan
kansalainen olisi ilmoittautunut Suomen äänestäjärekisteriin, hän voisi äänestää
Suomen vaaleissa mutta olisi menettänyt äänioikeutensa lähtömaansa vaaleissa.
Oulun kaupunki siirtynee avoimen koodin ohjelmistoihin Oulun kaupunki uudistaa
tietohallintonsa, ja aiemmasta toimialakohtaisesta järjestelmästä siirrytään
keskitetysti koko konsernia palvelevaksi tietohallintoyksiköksi. Muutos tapahtuu
vuoden 2008 alusta alkaen. Konsernin tietohallinto vahvistuu merkittävästi,
sillä sinne siirtyy seitsemän tietohallinnon ammattilaista muualta konsernin
toimipisteistä. Näin päästään entistä tehokkaampaan tilaaja–tuottaja-mallin
mukaiseen toimintaan. Oulun kaupungin suorittaman muutoksen syyt ovat
moninaiset. Palvelurakenteella pyritään tuottavuuden kasvattamiseen kaikilla
hallinnon eri tasoilla. Eräänä tavoitteena on selkiyttää järjestelmien hankintaa
ja toimintaa eri hallinnon aloilla. Oulun kaupungin tietohallintojohtajana
vuoden 2008 alussa aloittava Ilari Heikkinen toteaakin: "Nykyisin olemme
oravanpyörässä, jossa joudumme pahimmillaan tilaamaan tuotteet ja palvelut
yhdeltä ja samalta toimittajalta, joka sanelee laadun, hinnat ja ehdot".
Heikkisen mukaan Oulun kaupungin tuleekin asetettujen tavoitteiden mukaan
siirtyä mahdollisimman nopeasti avoimen ohjelmistoarkkitehtuurin ohjelmiin.
Lapin erämaista sopimus Metsähallitus, Greenpeace, Lapin liitto, Lapin
ympäristökeskus, Paliskuntain yhdistys ja Saamelaiskäräjät neuvottelivat
sopimuksen Keski-Lapin erämaisista vanhoista metsistä. Metsähallitus jättää
alueet pysyvästi metsätalouskäytön ulkopuolelle. Metsäteollisuuden ulkomaiset
asiakkaat olivat huolissaan hakkuista Lapin luonnontilaisissa metsissä.
Greenpeace, Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat neuvotelleet
kahdeksasta alueesta Metsä-Lapin metsäerämailla vuodesta 2006. Alueet ovat
luonnontilaisia ja yhtenäisiä vanhan metsän, soiden ja tunturien kokonaisuuksia.
Luonto-Liitto pitää Metsähallituksen julkistamaa suojelupäätöstä Metsä-Lappiin
merkittävänä alkuperäisluonnon suojelussa. Hakkuiden alaiseksi jäi yhä tuhansia
hehtaareja vanhoja luonnontilaisia metsiä. Luonto-Liiton tavoite on, että kaikki
luonnontilaiset metsät jäävät rauhaan jatkossakin. Luonnontilaisia metsiä on
Suomessa jäljellä alle 5 %. Luonto-Liitto ehdottaa Metsähallitukselle
täydentämään suojelupäätöstä muuallekin Suomessa, kuten Kainuuseen. Hakkuut
vanhoissa metsissä saavat aina aikaan konfliktin.