Kävelyreitti III Jäällä kävely avaa aina hauskoja ja erikoisia näkökulmia
kaupunkiin. Vähän samanlainen tunne kuin silloin, kun ystävämme vei meidät
kerran ylöstuomiokirkon torniin. Kuinka erilaiselta maailma sieltä näyttikään.
Vaikka tiesi, millainen Turku on kartalla, se hämmästytti siltikin. Että
Aninkaisten silta on muka tuolla, vai? Kävelyreitti II Tuomiokirkko rakennuksena
tekee minuun aina suuren vaikutuksen. Pidän sen majesteetillisuudesta sekä eri
aikakausien kerroksellisuudesta. Onneksi sitä ei missään vaiheessa restauroitu
samalla tavoin kuin Uppsalan tuomiokirkkoa. Kävelyreissu Aurajoen jääkansi oli
vihdoin niin kestävä, että ihmiset uskaltautuivat sille kävelemään. Lauantaina
mekin otimme koirun mukaan ja lähdimme kulkemaan jokea yläjuoksulle päin. Eläin
oli ikionnellinen. Se ravasi käytännössä siksakkia joen toisen penkan muurilta
toiselle, kävi tervehtimässä kaikkia vastaantulijoita ja varmuuden vuoksi
kyräili jokaista hiihtäjää. Delilah Eilinen Delilah-musikaali oli todella
onnistunut lopputyöksi. Vaikka sisällöstä ei sen suuremmin noussut ylös teesiä
tai julistusta, oli ihan pelkkää viihdettäkin kiva katsoa. Käsikirjoittaja Suvi
Kanniainen oli mielestäni onnistunut paitsi ohjauksessaan, myös
käsikirjoituksessa. Ainoastaan ihan lopun tapahtumat alkoivat olla
dramaturgisesti puuroa, ikään kuin innostus olisi vienyt tarinaa eteenpäin,
mutta yhtäkkiä olisi tullut ongelma, mihin jutun päättää. Roolitus oli hyvin
onnistunut. Hienoa, että rooleihin oli löytynyt oikean ikäisiä ja hyvin laulavia
näyttelijöitä. Varsinkin Salla Närän esittämä pornokaupan paha puuma sekä Tarja
Vuolan elämäpakoinen leskirouva lunastivat paikkansa. Lavastus oli nyt sitä,
mitä lopputyöbudjetilla saa aikaiseksi, mutta se mahdollisti sen, että ohjaaja
Kanniainen oli uskaltanut ottaa tilaa rohkeasti käyttöön. Turhan usein
ammattiteattereissakin lavastetaan koko päänäyttämö, mutta ohjaaja tuo silti
kaiken tapahtuman etureunaan noin neljän neliön alueelle. Mielestäni likimain
vain Juha Malmivaara on ainoa suomalainen ohjaaja, joka kykenee alistamaan
kaiken tilan käyttöönsä. Mielenkiintoista oli myös kappaleiden valinta.
Kuusikymmentäluvun suomalainen iskelmä oli hyvin valjastettu kuvittamaan tämän
päivän suomalaisen pornokaupan maailmaa. Varsinkin ensimmäisen näytöksen
lopettava laulu Sirkusprinsessa oli liki veret pysäyttävä valinta. Samalla kun
pornokaupan omistaja kertoo olevan ajan esitellä uusi sirkusprinsessa,
intimihierojat joutuvat kauppaamaan itseään keski-ikäisille lihaville miehille.
Lauluista ainoa kritisoitava on mielestäni vain loppukappaleen valinta, mitä ei
pelastanaut sinänsä kaunis taustaprojisointikaan. Grande finalen pitää olla
grande, eikä pienestä lurituksesta tule muuta kuin kiukkuiseksi. Lopputyö Tänään
pitäisi mennä katsomaan tutun kanssa Taideakatemiaan Delilah-musikaalia.
Toivottavasti se on parempi kuin eilinen mahalasku. Millainen minä olen? Näin
lehdessä ilmoituksen, jolla etsittiin tutkimushenkilöitä Alzheimer-projektiin
jollekin Turun yliopiston laitokselle. Leikkasin ilmoituksen irti ja lähetin
vanhemmilleni. Molemmat olivat kovin kiinnostuneita ja he olivatkin heti
ottaneet yhteyttä tutkimusvastaavaan, joka oli sanonut isäni täyttävän kaikki
kriteerit. Eilen äitini oli jättänyt vastaajaani viestin ja sanoi, että he
voisivat osallistua tutkimukseen, mutta siinä on jossakin vaiheessa kolmen
kuukauden periodi, jolloin Turussa täytyy käydä joka toinen viikko. Hän
huolestuneena tiedusteli, mahtaisimmeko jaksaa majoittaa heitä niin usein.
Kysyin asiaa pupulta ja hän vastasi saman tien, että asia laitetaan onnistumaan.
Itse vähän emmin. Mietin, jaksaako vanhuksia ihan oikeasti meidän pienessä
kämpässä, varsinkin jos tutkimusjakso on useita päiviä kerrallaan. Isäni,
ajoittain henkisesti hukassa ja usein fyysisesti eksyksissä oleva,
pakonomaisesti vitsejä vääntä mies voi olla raskaskin huolehdittava. Tavatessani
ystäväni tänään kerroin hänelle asiasta ja omista epäilyksistäni. Kun kevätpuoli
on töissä aika raskas päättöarviointeineen muineen. Silloin, juuri samalla
sekunnilla, kun päästin asian sisältäni, pysähdyin oikein kuuntelemaan itseäni.
Mitä minä puhun? Mitä minä ihan oikeasti puhun? Olenko ihan oikeasti empimässä
sitä, voisiko vanha isäni päästä ilmaiseksi tutkimukseen, jossa tarkkaillaan
hänen sairautensa etenemistä ja otetaan kaikki sellaiset kokeet, mitä julkisella
puolella ei edes harkita. Useampaan kertaan. Olenko minä sanomassa, etten tahdo
majoittaa äitiäni, joka jaksaa tukea ja kannustaa puolisoaan; toivoo hänen
kanssaan, että lääkkeet hidastavat sairauden etenemistä niin paljon, että
kuolema ehtisi korjata vanhan ihmisen ennen kuin sairaus pyyhkii ajatukset
näkymättömiin. Millainen lapsi minä olen? Jatkoin kuitenkin lauseen loppuun ja
samalla häpesin itseäni, paljon. Vasta asian ääneen sanominen laittoi asiat
oikeisiin mittasuhteisiin. Silloin vasta se meni itsekkyyteni panssarin ohi.
Kotimatkalla soitin äidilleni ja sanoin että tottakai. Hän oli ilahtunut. Uusia
toimia Kävin viime viikolla Elixian s.w.a.t.issa. Jännittävää, kun armeijassa
ollessani en sulkeisista pitänyt, mutta nyt toiminta oli ihan hauskaa. Tänään
aloitin improvisaatiokurssilla. Muuten hauskaa, mutta muut ryhmän jäsenet ovat
vähintään kymmenen vuotta nuorempia. Alkuun se oli hiukan häiritsevää, mutta
hiljaksiin tunne alkoi hälvetä. Improssa aion käydä vastakin. S.w.a.t.tia mietin
hiukan. Jalat olivat aika hajalla seuraavina päivinä... Yksin Eilen ajoin yksin
mökille. Pupulla oli heti sunnuntaiaamusta kokous ja jos hän olisi tullut
mukaan, olisi tänään pitänyt herätä tosi aikaisin ja pakata ja ajaa Turkuun.
Menin siis yksin. Maalla oli todella nautinnollista olla. Taivas oli tähtikirkas
ja pakkanen, laskiessaan yöllä 20 asteeseen, ripisteli puiden latvoja ja
paukutteli torpan seinähirsiä. Kesti kauan saada sauna lämpimäksi, mutta
lopputulos oli todella nautittava. Löylyttelin pitkään ja join pukuhuoneessa
oluen. Piirtelin kuvia höyryisiin ikkunoihin. Yritin löytää Pohjantähden.
Aamulla nukuin kymmeneen. Sitten keitin teetä ja laitoin kakluuniin tulen.
Voitelin pari leipää ja söin aamiaisen vuoteessa takkatulen loisteessa lukien
mielenkiintoista kirjaa suomalaisten talonpoikaislevottomuuksista 1050-luvulla.
Kävin täyttämässä lintulaudat auringonkukansiemenillä ja join toisen kuvin teetä
katsellen ikkunasta tirppoja. Hätistelin koputtelemalla ikkunalasia oravaa
kauemmas. Se juoksi aitan katolle ja heilutteli hermostuneesti häntäänsä.
Pakkaslumi narisee terävästi kengän alla. Sateenkaariperheistä Olin työkaverini
kanssa kahvilla ja puheeksi tuli sateenkaariperheet. Hän kysyi minulta, kuinka
monta vuotta sitten homot alkoivat hankkia lesbojen kanssa lapsia. En alkuun
ymmärtänyt kysymystä. Työkaveri, mukava ja ystävällinen, meillä useasti käynyt,
jatkoi. Hän yritti muotoilla asiaa useaan otteeseen: Mistä alkaen naisparit
alkoivat hankkiutua raskaaksi? Koska homot huomasivat, että lesbot olisivat
siinä kätevästi hollilla? Pari vuotta sitten? Sen jälkeen kun homoja muutenkin
alkoi telkkarissa olla ihan omana itsenään? Sillä silmällä -sarjan jälkeen?
Silloin vasta ymmärsin kysymyksen niin kuin hän sen yritti sanoa. Sanoin, että
jos hän ei ole kuullut sateenkaariperheistä kuin vasta lähimmän viiden vuoden
aikana, ei se tarkoita, etteikö niitä olisi sitä ennen. Aikojen alusta, kenties
ja jopa. Se, mitä viime aikoina on tapahtunut on se, että ilmiölle tuli uusi
nimi. Ei sen kummempaa. Jotenkin kollegani silmistä näki, kuinka hänen
tajuntansa laajentui. Ikään kuin hän olisi nähnyt mielessään rajattomasti
rinnakkaisia todellisuuksia, joiden olemassaolosta hän ei ollut ennen tiennyt.
Tilaus Sain sähköpostia: "Tahdon, että lapseni saa aineenopettajan antamaa
tukiopetusta vähintään kerran viikossa aina toukokuun loppuun asti, sillä hän ei
jaksa keskittyä koko ryhmän kanssa. Ole hyvä ja soita välittömästi numeroon
XXXXXXX, jotta voimme sopia ne tunnit, jotka sopivat lapseni lukujärjestykseen
eivätkä mene päällekkäin hänen harrastuksensa kanssa." Mitä tästä sanoisi enää?
Kotiloma Tänäkään viikonloppuna ei menty maalle. Sisustajan perheessä on
tupaantuliaisjuhlat ja jäimme kaupunkiin niiden vuoksi. Hauskaa nähdä heidän
uusi kotinsa ja toivottavasti tutustua uusiin ihmisiin siellä. Huomaan, ettei
meillä ole ollut muutenkaan kauheaa kiirettä torpalle. Viime aikoina siellä on
ollut niin paljon pakkasta, ettei tekemistä ole oikein ollut. Tai tekemistä ja
tekemistä. Luulenpa että yksi syy jäädä kotiin on nimenomaan se, että tekemistä
on ollut kovin paljon. Kotona saa hyvällä omatunnolla vain oleskella mutta mökki
alkoi muodostua paikaksi, jossa koko ajan kuuluu puuhata jotakin. Osittain
puuhailu on kyllä kivaa. Rakastan värkätä kaikenlaista juttua omassa
verstaassani niin, että aika vain suhahtaa ohi. Sain synttärilahjaksi
sinkkausmallineen, jonka avulla voi veistää mm. hauenpyrstöliitoksia
laatikoihin. Oikein odotan, koska pääsen puuhaamaan torpan vieraskamariin uutta
sänkyä tammiliimapuulevystä. Nyt vielä on liian kylmä värkätä lämmittämättömässä
työtilassani. Mutta itse asiassa aika harvoin saan puuhata omiani. Pupu hoitaa
pihat ja istutukset, mikä vähän kuin vahingossa on jättänyt minulle jäljelle
talonmiehen, ylläpitäjän roolin. Jos joku repsottaa, on murtumassa, meinaa
tipahtaa, on irronnut, minä sen vaihdan. Mutta lisäksi pitäisi vielä rakentaa
kevääksi kasvihuone, sekä laskea lattia tulevaan teehuoneeseen. Kylpytynnyrin
terassikin on kesken ja teehuoneen rungon tukeminen. Työtä on enemmän kuin
vältämättä haluaisin ja jaksaisin tehdä. Kaksi kesää olen haaveillut
vanhanaikaisten puisten kattotikkaiden tekemisestä tai parin puutarhahuonekalun
rakentamisesta, mutta vielä ei ole ehtinyt... Ehkä pitää osata pyytää pupua
stoppaamaan uusien ideoiden miettiminen ja tehdä ensin nämä vanhat loppuun.
Mutta että kotona on siis kivaa. Eilen teimme ruokaa yhdessä, korkkasimme
punaviinin ja rupattelimme kaikesta mahdollisesta. Tänään äärimmäisen
nautinnollisen aamun jälkeen lähdimme koiran kanssa pitkälle kävelyreitille joen
toiselle puolelle. Koira nuuskutti innoissaan hankien merkittäviä tuoksuja, minä
katselin puisia omakotitaloja ja pupu haaveili omasta pikkuruisesta pihasta.
Olemme kauan puhuneet omakotitalosta, mutta kumpikaan ei ole ihan varma,
haluaisiko sellaisen sittenkään. Minä en tahdo kovinkaan paljoa lisää
korjattavaa ja pupu ei taas tahdo enemmän huollettavaa kukkamaata. Lisäksi
viihdymme täällä Port Arthurin puisissa työväenasunnoissa. Mutta toisaalta
tarvitsisimme ihan hiukan lisää tilaa. Ja pikkuruisen pihan... Nyt täytyy alkaa
silittää housuja illaksi. Lisäksi pienen vastaanhangoittelun jälkeen pupu
suostui jatkamaan iltaa Suxessiin ja kenties jopa Klubillekin. Hienoa! Osa
homobaarin väestä onkin alkanut epäillä pupun olemassaoloa. Luulevat, että
vanhapiikuuksissaan Aboa on kehitellyt itselleen mielikuvituspoikaystävän.
Opepöydän takaa III Keskustelutunti toisen seiskaluokan kanssa. Kesken mukavaa
jutustelua, jonka aikana opastin lapsia argumentoinnin saloihin, eräs tyttö
viittasi: - Opettaja, missä sä oikein olet töissä? En mielestäni ihan ymmärtänyt
kysymystä. Kun vastasin, että täällä meidän koulussa, toinen poika kommentoi: -
Ei kun ihan aikuisten töissä. Onko ammatillinen uskottavuuteni noin pientä..?
Opepöydän takaa II Kesken oppitunnin seiskaluokkalainen poika viittaa
innokkaasti. - Opettaja, mä näin sut eilen kaupungilla. - Jahas, vastaan ja
ihmettelen mielessäni, miksi lapsista on niin jännittävää nähdä opettajat
työpaikan ulkopuolella. Ei kai meitä vahtimestari sulje kellariin sarkofagiin
oppituntien päätteeksi. Tunti jatkui. Oppilasta oli selvästi jäänyt joku
askarruttamaan. Hän viittasi uudestaan, epätietoisena - Opettaja, onko sulla
olemassa koti? Kerroin asustavani koulun kryptassa. Potilas Moukola ja
kiukutteleva koipi Hyvää huomenta, päivää ja iltaa. No niin, tästäkin päivästä
tuli rajoittunut, sillä jalkaani vihloo aivan jatkuvalla syötöllä. Kotiin en
silti voinut jäädä, vaikka jouduinkin skippaamaan muutaman sovitun menon. Tämä
tarkoitti käytännössä sitä, että ihanan pehmeän ja kotoisan pyjamani sijaan
minun piti pukeutua ihmisten ilmoille. Kaikista mieluiten olisin viettänyt
päiväni makuupussissa, mutta kun siinä on hieman vaikea kävellä.;) Turvauduin
siis helppoon asukokonaisuuteen, jonka kruunasi upean värinen myssy. Haluaisin
nuo Ginan myssyt kaikissa sateenkaarenväreissä, sen verran kivoja ne ovat. Pakko
laittaa tämä toinenkin asukuva tänne, sillä tuollaista jäykkää
puutarhatonttu-poseerausta on vaikea tehdä tahallaan!:D Näistä vahinkokuvista
tulee aina todella outoja. Pitää joskus tehdä postaus epäonnistuneista
asukuvista, joissa mm. kävelen kameraa kohti, irvistän ja ilmeeni on muuten
naurettava. Tämä on kuitenkin miedoimmasta päästä outoja asukuvia, sillä tämä on
vain tylsä tai oikeastaan huono. Koska tämäkin lepopäivä oli pitkä ja tylsä,
kulutin aikaani tutustumalla risteilyltä saamiini kosmetiikkanäytteisiin. Sain
näytteet eräältä meikkitaiteilijalta, joka on toiminut kosmetiikka-alalla yli
kymmenen vuotta. Jossakin vaiheessa hän huomasi, että tummalle iholle on
erittäin vaikea löytää oikean sävyisiä meikkituotteita. Ratkaisuksi tähän
ongelmaan perustettu Ethnic Cosmetics tuo maahan juuri mustalle iholle/hiuksille
sopivia tuotteita unohtamatta tietenkään pohjolan vaaleille piirteille sopivia
tuotteita. Tuotteista voit lukea lisää ja niistä voi tilata Ethnic Cosmeticsin
kotisivulta.:) Kokeilin sitten aikani kuluksi Da Vinci -merkkistä
mineraaliluomiväriä (sävy Light Grey). Olen aiemmin kokeillut vain
Mineralissiman mineraalimeikkejä, joten kauheasti minulla ei vertailukohtia
meikkikokemukselleni ole. Tummanharmaa rajauskynäni loppui muutama viikko sitten
ja ajattelin testata, olisiko tästä sen korvaajaksi.:) Vaaleanharmaaksi
tituleerattu väri oli minusta kuitenkin vaaleansininen, eli tumman rajauksen
korvaajaa tästä ei tullut. Sen sijaan tämä väri sopii vaaleiden farkkujen ja
pappakalsaritakkini kanssa loistavasti yhteen. Purkki saa pienen miinuksen
siitä, ettei siinä ole minkäänlaista annostelusysteemiä, vaan purkista on helppo
ottaa liikaa tai sen voi pienellä ranneliikkeellän humpsauttaa kokonaan
lattialle. Ei, en testannut sitä!:D Tuli muuten näin jälkikäteen (taas kerran)
mieleen, että olisin ehkä voinut laittaa nuo hiukset ennen meikkikuvaa.
Pörrönuttura, josta tunkee esiin hiussuortuvia ei ole ehkä se edustavin kampaus.
Vietin eilisen päivän tosiaan sohvalla lepäillen ja jalkaani hoitaen. Oma
jääkaappini oli aivan tyhjä ja koska kauppareissu tällä jalalla ei houkuttanut
sitten alkuunkaan, turvauduin ystäväni apuun. Matelin yökylään ja pääsinkin heti
syömään. Tällaisissa tilanteissa ystävyys punnitaan.:) Arvostan myös niitä
tyyppejä, jotka kuolemantaudista huolimatta pistäytyvät käymään lääketuliaisten
kanssa. Sairaiden luona vierailu tuo hyvän mielen sekä potilaalle että
vierailijalle. Tänään on kyllä pakko mennä hakemaan jääkaappiin täytettä. Jospa
joku ystävällinen sielu auttaisi kassieni kanssa. Tai sitten ostan vain ne aivan
välttämättömät jutut, kuten valtavan kasan maitoa. Ja ehkä pakastesushia, nam!<3
Eksyin jälleen pointistani, sillä tarkoitukseni oli suositella teille elokuvaa.
Eilisellä yökyläreissulla katsoimme ystäväni kanssa aivan mahtavan animaation
nimeltään Cloudy with a Chance of Meatballs. Tykkään aivan mielettömästi
piirretyistä ja tästä tuli kyllä eräs uusista elokuvasuosikeistani.:) Huumoria
oli tarpeeksi, eräs tärkeä teema oli tiede ja elokuvaseura oli mahtavaa.
Keskisuomalaisen arvion elokuvasta voit lukea täältä. Katsokaa ihmeessä tämä
elokuva, jos Monsterit OY ja muut ihanuudet kolahtavat yhtään. Kohta minua
kutsuu ainejärjestömme hallituksen kokous. Kokouspaikka on onneksi melkein
asuntoni vieressä, joten uskallan laahustaa sinne. Yliopiston luento ja kokous
jäivät tänään väliin tuon kivuliaan koipeni vuoksi. Ellei kipu katoa
loppuviikosta, pitää tilata aika lääkärille.:/ Toivottavasti tuo tuosta tokenisi
itsestään. On se jo kuitenkin parempi kuin toissapäivänä, joten toivoa on.
Heipat huomiseen ja kivaa loppuiltaa! Moksu & tytöt laivalla Sitten
voitaisiinkin käydä sen risteilyn kimppuun. Kuvia minulla ei juurikaan ole.
Tiedättehän sen sanonnan, että parhaista bileistä on vähiten kuvia? No, tähän se
ei päde. Olin vain laiska.;) Muutaman otoksen sain kuitenkin napsaistua, muiden
blogeista voitte sitten katsella lisää kuvatodisteita risteilystämme. Kaikkihan
alkoi siitä, että kipitin laivaan H&M:n brunssilta. Minttu olikin jo pakkaillut
goodie bageja ihanille bloggaajille, joten pitihän se kasseista täyttynyt huone
kuvata. Noita oli aikalailla 200 kassia! Kuvassa esiintyy myös hyttivaimoni
Veera, josta en sitten vakitettavasti muistanut napsia enempää kuvia. Joo, aika
säälittävää allekirjoittaneelta.:/ Tiedän kyllä, että muistikapasiteettini on
niin sanotusti kuivaa räkää eli todella huono. Kun kassit saatiin kuosiin ja
ihmisiä alkoi virrata laivaan, pystytimme Mintun kanssa ilmoittautumispisteen ja
jakelimme lahjakasseja kaikille. Tässä vaiheessa koitin painaa ihmisen kasvoja
mieleeni ja moikata tuttuja, mutta ihan se ei onnistunut. ja minä kun luulin,
että reilun sadan blogin seuraamisen perusteella olisin tunnistanut kaikki!
Ihastuin muuten Stellan saippuanhimoisen avecin farkkuliivin selkämykseen. Aivan
ihana idea koristella liivi vetoketjuilla noin! Kuvassa oleva kaunotar
puolestaan ihastutti minua muhkealla raitamekollaan. Tuleeko tunnistamisia?;)
Ennen virallisen ohjelman alkamista Saara käytti minua koe-eläimenä
irtoripsitutorial-esitystään varten. Sain ihania ripsitupsuja silmiini ja
pitihän ne sitten kuvata. Tuossa näkyy muuten Disney Couturen
Pocahontas-korunikin, uskalsin vihdoinkin vihkiä sen käyttöön.:) Vähän
kutittelisi tilata saman sarjan sormuskin, mutta ehkä tuo riittää minulle. Aivan
noin keltainen tuo koru ei kyllä oikeasti ole. Hytin valaistus yhdistettynä
kämäiseen pokkariini tekevät vaan optisia temppujaan. Oli se järkkärikin mukana,
mutta en ottanut sitä edes pois laukusta. Krhm. Illan ohjelmanumeroiden eli
kamera- ja irtoripsiluentojen jälkeen kävin hytissä vaihtamassa iltavaatteet.
Ylleni puin kullansävyisen mekon, jonka kanssa ilmeni tosin pieni ongelma. Olen
käynyt SATSilla hieman normaalia useammin viime aikoina ja sehän näkyy sitten
ensimmäisenä rintavarustuksessa. Sellaista ei meinaan ole enää ollenkaan!:D
Mekko oli siis aivan liian iso edestä enkä tietenkään ollut sovittanut sitä
ennen pakkaamista. Onneksi koko-ongelma ei silti ollut kovin selkeä, hyvä ryhti
hämäsi tehokkaasti. Salla oli muuten niin surkea kuvaaja, että ainoassa
onnistuneessa asukuvassa hymyni on aika monsteri. Hei, millainen muotibloggaaja
ottaa viisi asukuvaa, joissa ei näy kuvattavan päätä eikä jalkoja? Niinpä,
Salla!<3 Pakkasin mukaani noiden ihanien glitterkenkien lisäksi vielä
vaaleanruskeat nahkasaappaat ja vaaleanpunaiset prinsessakorkkarit. Jossain
vaiheessa iltaa vaihdoinkin nuo kultaiset kengät korkeampiin, mutta siitä ei
valitettavasti ole kuvaa. En ollutkaan käyttänyt vaaleanpunaisia korkkareitani
aikoihin. Nyt iski sellainen kevätkaipuu, ettei mitään rajaa.:( Miksi talvella
pitää käyttää koko ajan ihan tylsiä kenkiä? Tai sitten kivoja kenkiä, mutta
niitä samoja joka päivä. Kenkäkyllästyminen on kamala tauti, haluan kevään jo
tänne. Tai edes uudet käytännölliset, mutta upeat talvikengät.;) Lauantaina
olikin sitten virallinen shoppailupäivä ja kiertelimme Tukholmaa tutulla
porukalla (Jonna & kaksoset, Muotijatrendit-Salla, Spending-Veera ja minä).
Salla sekosi Weekdayssa ja yritti sitten julkista blogi-itsaria. Tai sitten ei.
Oikeasti pyysin sitä kuvaan, kun nuo köydet olivat niin outoja. Kaikkea outoa
pitää kuvata! Saat sitten kostoksi julkaista musta sen nuijakuvan, Salla.:)
Harvoihin löytöihini kuului Bikbokista bongattu “pappakalsaritakki”. Nimi tulee
siis tuosta vaaleansinisestä väristä, joka tuo mieleen miesten pitkät kalsarit.
Päätin laajentaa käyttövärieni kirjoa uudella värillä ja niin vaaleansininen
siirtyi suosikkivärieni listalle. Veera yritti estellä minua takin kanssa, koska
väri on oksettava, mutta minäpä en totellut, vaan sulatin Veeran
lepyttelytanssillani keräten odoksuvia katseita. Harmi, ettei sitä saatu
videolle! Salla puolestaan koittaa takuulla ottaa kaiken kunnian siitä, miksi
ylipäätänsä neuleen halusin. Onneksi tytöt pitävät musta huolta. Niin ja vaadin
kyllä Jonnan itselleni viralliseksi asukuvaajaksi. Ihan vaan pikkaisen parempi
tämä alla oleva kuva kuin ne itse ottamani itselaukaisusalamakökkökuvat.:/
Mukavuuspisteeni nousivat ropisten toisena iltana, kun tytöt saivat söpöt
rusetticlutchit minulta. Tai no saivat ja saivat. Jonna varasti omansa kädestäni
ja Salla ei rauhoittunut ennen kuin sai samanlaisen!:D Pientä painostusta
ilmassa, jos nyt rehellisiä ollaan. Goodie bageista teki kyllä mieli jättää osa
hyttiin siinä vaiheessa, kun piti alkaa kantaa niitä ulos laivasta. Kotona
pakkasin heti muotovaahdot ja hiuslakat äipälle ja pikkusiskolle. Ajattelin
käydä pitkästä aikaa kotona ensi viikonloppuna ja pitäähän sitä nyt jotain
tuliaisia olla.:) Tämä kuvan jälkeen välttelinkin sitten itse kameraa, vaikka
jotkut räiskivät silti väkisin kuvia. Mur! Sanoisin, etten tiedä mitään
ärsyttävämpää kuin se, että joku kuvaa minua, vaikka nimenomaan olen sanonut,
etten halua naamaani kameran eteen.:/ Tässä oli siis tosiaan minun
kuvamateriaalini kaikessa komeudessaan. Se on hyvin kaverikeskeistä, sillä
suurimman osan ajasta vietin luonnollisesti noiden ihanien tyttöjen kanssa ja
jos paikalla olikin muita, en uskaltanut niin tuntemattomia ihmisiä kuvailla.
Tarvitsisin hovikuvaajan ikuistamaan iltani, niin näissä kuvissa olisi edes
vähän vaihtelua. Tämän postauksen angstivibat eivät muuten olleet
mielikuvituksenne tuotetta, jos ehditte jo luulla niin. Risteily sisälsi
luonnollisesti myös juoruja, kiukkua, itkua ja draamaa, mutta näin jälkikäteen
mietittynä en jaksa asiasta enää jauhaa, vaikka vähän ärsyttääkin. Sitä tuli
tehtyä laivalla jo niin paljon! Mitä saadaan, kun purkitetaan sata naista?
Niinpä. Keskiarvoltaan risteily oli kuitenkin kiva, kun pääsin tapaamaan
suosikkibloggaajatyttöjäni pitkästä aikaa. Muutaman uudenkin tuttavuuden kanssa
tuli juteltua, eräs tyttö pelasti oikeastaan koko toisen iltani jutuillaan.
Terveisiä kaikille uusille ja vanhoille tuttavuuksille, toivottavasti saadaan
pian uusi miitti vireille. Pakkolepopäivä Blogini ja oikeastaan koko elämäni
uudeksi teemaksi voisi nimetä seuraavan lauseen. Mikään ei tule menemään niin
kuin odotat tai suunnittelet. Toisaalta se on aivan mahtavaa, sillä yllätykset
ovat kivoja, mutta toisaalta se saattaa aiheuttaa hankalia tilanteita ja harmia
välillä. Eilisellä kotimatkalla, kun raahasin miljoona
laukkujani/kassejani/pussukoitani rautatieasemalta kotiin, vasenta jalkaani
alkoi vihloa. Tänään jouduin sitten skippaamaan sen vuoksi cyclingin, yhden
Huuto.net-noudon ja muutenkin lähes kaiken mahdollisen liikkumisen. Olen
viettänyt tämän päivän kuvainnollisesti oman asuntoni vankina. Siihen loppui
negatiivinen asennoituminen, sillä ilman pakottavaa tekijää, en ehkä olisi
kuvaillut tänään rästijuttuja tai naputellut normaalia pidempiä postauksia.:)
Eikö olekin kivaa? Luvassa on siis videopätkää, kuvia ja vaikka mitä.
Ensimmäisenä esitellään Tukholman ostokset. Nyt on varmaan oikea hetki
tunnustaa, etten ostanut Tukholmasta juurikaan mitään. Ostossaldoni jäi
ihailtavasti yhteen kenkäpariin, yhteen neuletakkiin ja kaksiin sukkahousuihin,
joista toiset ovat vieläpä aivan normaalit mustat ja H&M:lta. Koitin pitää
kaupungilla mieleni avoinna, mutta keskittyä silti etsimään vain minua oikeasti
kiinnostavia asioita. Neuletakkiin törmäsin ensimmäisenä, mutta en silti ostanut
sitä suuna päänä. Ostin neuletakin aivan shoppailukierroksen lopuksi parin
tunnin pohdinnan päätteeksi. Harkittua ostelua parhaimmillaan.:) Neuletakki on
siis Bikbokilta ja malliltaan se on löysähkö ja pitkä. Siinä on etutaskut ja sen
sävy on kevyesti meleerattu vaaleansininen. Näette sen ylläni huomisessa
risteilypostauksessa eräässä sovituskuvassa. Sukkahousutkin kuvasin sitten
tänne, vaikka niissä ei juurikaan esittelemistä ole. Toiset ovat ohuet musta ja
toiset pitsiset. Katselin laivallakin, kuinka hieman erikoisemmilla
sukkahousuilla saa asuun tosi helposti eloa. Harmi vaan, että näissä
superpakkasissa ei tee mieli lähteä ulos missään sukkahousuasuissa. Järkytyin jo
pahemman kerran perjantaina, kun sekä Salla että Jonna tulivat minua vastaan
rautatieasemalle ohuissa sukkahousuissa. Mikä teitä vaivaa, naiset?!:D Luulin
omistavani paksun nahan, mutta olenkin nössöimmästä päästä porukkaa. Vai onko
vaatekerrosten määrä asennekysymys? Jos vain luulen, että palelen ulkona, mutta
tarkenisinkin hyvin shortseissa? Ei, ei se mene niin. Puen edelleen kahden
sukkahousut farkkujeni alle. Nössölinja on hyvä linja. Topshopissa koinkin
sitten ihastumisen, kun kiinnitin heti ovella katseeni ihaniin nudekorkkareihin.
Ostopäätöstä vauhditti se, että olen miettinyt nudekenkien ostamista jo vähän
aikaa. Todisteena siitä vaikkapa tämä postaus. Avokasmalliset nämä kengät eivät
ole, mutta varsin ihanat silti.:) Niiden pinta on aitoa nahkaa ja väritys juuri
sopivaa sävyä. Mustan ja nuden täydellinen liitto tiivistyy näissä kengissä.
Kenkien fiilis on aivan eri, jos ne pukee ihonväristen sukkahousujen kanssa kuin
jos niitä käyttää mustien sukkahousujen kumppaneina. Katsokaa vaikka! Sen
lisäksi, että säästin Tukholmassa rahaa, tänä aamuna eräs myöhästynyt palkkio
oli siirretty tililleni. Nyt tuli sellainen kutina, että tuon summan voisi
käyttää siihen uuteen koneeseen. Vihjailinkin jo hieman siitä, että PC-tyttö
saattaa siirtyä Omppu-klaaniin ja niinhän tässä taitaa käydä. Läppärin sijaan
aion tosin hankkia luultavasti pöytäkoneen eli tässä tapauksessa iMacin.
Kirjoittelen aiheesta lisää vielä, kun saan päätettyä yksityiskohdat.:)
SIIVOUKSELLISTA SIELUNHOITOA : ) Olen psyykannut itseni siihen, että nyt on aika
luopua turhista tavaroista oikein suurella marginaalilla. Ja niin olen
tehnytkin! :) Olen saanut kolme suurta pahvilaatikollista astioita ja muita
kuppeja&kippoja poistettua kodin tavarakuormasta. Moni sellainen tavara, josta
vielä jokin aika sitten en olisi osannut ajatella luopuvani, on siirtymässä
eteenpäin. Miksi sitten takerrumme tavaroihin? Omalla kohdallani olen tullut
siihen tulokseen, että jollain tapaa haluamme tavaroiden kautta olla kiinni
menneisyyden hyvissä muistoissa. Ystäviltä ja sukulaisilta kauan sitten saadut
lahjat, lapsuuden lelut, nuoruuden lempivaatteet ja isovanhempien esineet tuovat
meille turvallisuutta ja varmuutta siitä, että muistot eivät karkaa. Ehkä näin
on ja jotain on aivan luvallista ja terapeuttista säilyttää. Toisaalta suuri osa
ihmisistä, olevista ja menneistä, säilyvät jalanjälkineen sydämissämme ilman,
että teemme kodistamme vanhojen tavaroiden museon. Turvallisuutta enemmän
tarpeeton tavara tuo levottomuutta ja ahdistuneisuutta. Valo ei pääse sisälle,
eikä se loista ulos. Esineet, joista emme oikeasti pidä ja joihin emme koskaan
koske keräävät pölyn lisäksi negatiivista energiaa. Ne estävät meitä luomasta
kodistamme harmonisen kokonaisuuden, jossa on hyvä hengittää ja hyvä elää.
Pahvilaatikoiden röykkiöt nurkissa ja komeroissa ovat harmaita ja luovat lopun
tunnelmaa. Lempivärit, reitit valolle ja tyhjä tila esineiden välillä antavat
niille mahdollisuuden näyttää koko kauneutensa ja ruokkia sillä kauneuden
kaipuutamme. Turha tavara tekee elämästä hankalaa myös käytännössä. On varsin
kohtuutonta purkaa puoli asuntoa ylösalaisin saadakseen vähemmän käytetyn
talvitakin esille tai etsiäkseen kenkälaatikosta lapsille seuraavan kenkäkoon.
Laatikot, joiden sisältöä säestää lause ”sitten kun XXX, otan nämä esille…”
Samalla voisi laatikon päälle kirjoittaa: ”Tämän lapseni heittävät roskiin
purkaessaan jäämistöäni vuonna XXXX…” : D Tee valinta. Heitä pois. Jos et ole
tarvinnut esinettä tai edes katsonut sitä viimeiseen vuoteen, et tarvitse sitä.
Turhasta luopuminen vapauttaa. Itse asiassa sen jälkeen löytyy aivan uusi
energia sille tekemiselle, jonka tavaranpaljous on aiemmin tukahduttanut! : )
Antoisaa viikonloppua! : ) AAVISTUS KEVÄTTÄ? Pakkanen paukkuu, talvi on läsnä
isolla T:llä ja luonto on niin kaunis kuin se talvella voi olla. Juuri kun
kuvittelee nähneensä upeimman talviaamun, saa pyörtää ajatuksensa. Puissa,
pensaissa ja hangilla näyttäisi olevan kuin kalleimpia timantteja, jotka
kimaltavat katuvalojen loisteessa. Mikään kamera ei voi tallentaa tuota näkyä ja
taivaan syvänsinistä samettia siten, että näyttäisi koko upeutensa. Päivällä
näyttäytyvän auringon kirkkaat säteet antavat lupauksen keväästä. Valo on jo
voittamassa ja talvinen valkeus auttaa jaksamaan. Pakkasta ei tarvitse paeta,
kun pukeutuu lämpimästi ja liikkuu reippaasti. Sisällä voivat kaltaiseni
vilukissat kääriytyä peittoihin ja nauttia kuumaa juotavaa. :) Tällä ajatuksella
kestää pienet ja vähän kovemmatkin pakkaset. Kunnon pakkanen on aina parempi
kuin pidempijaksoinen kosteus. Jälleen on uusi aika alkamassa. Lähestyvä kevät
on uudistumisen aikaa sekin. Itse asiassa uudistumisen ja elämänsä tarkastelun
aika voi olla milloin vain. Päädyin tähän, kun ryhdyin miettimään miten monta
luontaista uudistumisen hetkeä vuodessa onkaan. Syksyllä aloitetaan arkista
aherrusta, joulun lähestyessä siivotaan ja valmistaudutaan juhlaan, tammikuussa
koittaa ihka uusi vuosi, kevät tuo lähelle kevätsiivouksen sisäisesti ja
ulkoisesti… Ja kesä kynnyksellä odotukset kohoavat korkeuksiin, kun sisäinen
lapsemme haluaa sukeltaa sisälle lapsuuden kaltaiseen, ikuisuuksia kestäneeseen
intiaanikesään. ”Sitten kun” -ajattelu syöksee helposti kierteeseen, jossa
eläminen tässä ja nyt unohtuu. Haluamme ja asetamme itsellemme ehtoja sille,
milloin meillä on oikeus, tilaisuus ja mahdollisuus toteuttaa sitä mitä elämältä
toivomme. Jumiudumme tilanteisiin, joissa tiedostamme oman tyytymättömyytemme,
mutta uskottelemme, ettemme voi hakea muutosta. Me luomme omat raja-aitamme
erilaisista lähtökohdista. Juju piilee siinä, että me voimme myös kaataa
raja-aidat ja ryhtyä elämään. Olemme inhimillisiä. Teemme virheitä. Annamme
anteeksi. Pyydämme anteeksi. Kadumme ja yritämme uudelleen. Kaadumme ja nousemme
ylös. Kun uskomme itseemme, unelmiimme ja pidämme kiinni näistä kahdesta, voimme
tehdä mitä ikinä haluamme. Mitä jos uudistuisimme kevään kynnyksellä juuri näin?
Kodin kevätsiivous ei ole se tärkein. :) Rakkauden ja valon täyttämää kevättä
Sinulle! :) IHANAA VUOTTA 2010!!! Vuosi on vaihtunut, joulu jäämässä väistämättä
taakse ja uusi, ihana vuosi edessä! :) Paljon jää taakse, paljon on tulossa.
Paras on kuitenkin tässä hetkessä, nyt. Siitä minäkin olen tänään nauttinut.
Olen siivoillut, touhuillut, siinä sivussa lauleskellut ja ottanut muutaman
tanssiaskeleenkin. :) Lapset ovat puuhastelleen hekin omissa hommissaan. Natunen
on leikkinyt uudella nukkekodilla ja prinsessalinnallaan, Kupsu kirjoittanut
jotain, jota pieni kirjailijanalku ei ole vielä antanut lukea… ;) Ilta hämärtää,
joulun valot suovat vielä tunnelmallista loistettaan. Ulkona pakkasessa on
talven ihmemaa, jonka keskelle minäkin tänä iltana suunnistan kulkuni.
Välipäivien vapaat ovat ohitse ja aloitan työt. Tuntuu mukavalta päästä taas
hoitotyön pariin. :) Vuoden vaihtuessa mielen valtaa puhtaus, kirkkaus ja
uudistuminen. Kaikki 365 sivua odottavat kirjoittamista. On aika valita
sellainen kynä, jolla kirjoittaessaan voi säilyttää uudistumisen, valon ja
riemun vuoden jokaisena päivänä. Uuden vuoden lumous ei ole vain tämä hetki. Se
on paljon enemmän. On meistä itsestämme kiinni, kuinka kauas kantoinen sen
antama selviytymisen, unelmien toteuttamisen ja kiitollisuuden tunne on. Siksi
kiitän tästä hetkestä; perheestä, kodista ja työstä. Kiitän ihanista ihmisistä,
jotka ovat osa elämääni. Kiitän, että minulla on mahdollisuus valita. Valitsen
luovuuden, vapauden ja rakkauden. Niistä syntyy onni vuoden jokaisena päivänä.
Eikä onni ole vastoinkäymisten puuttumista. Se on asenne, jonka kautta niistä
voi selviytyä. Hyvää uutta vuotta Sinulle! :) ARKIPUUHIEN PARIIN : ) Ihanaa,
arki koitti! :) Ainakin hetkeksi… Joulu on eräällä tavalla jäänyt taakse, talvi
on tullut oikein kunnolla ja kodissa vallitsee joulun jälkeinen kaaostila… ;)
Toisin sanoen, jostain on ilmestynyt uutta tavaraa, jotka etsivät paikkaansa.
Ainakin lasten huoneissa. Joulureissuista palanneiden kassit tursuavat pestäviä
vaatteita ja niin edelleen. Nyt olisi hyvä hetki vaipua epätoivoon, tuskailla
kaaosta ja harmitella jouluherkutteluja. Eikö vain? Ei sentään! Minä nautin
siitä, että pääsen tekemään jotain. Olen toki tehnytkin koko joulun olemalla
töiden parissa. Nyt ei kuitenkaan kaipaa laakereilla lepäämistä, vaan iloista,
antavaa puuhastelua kodissa. :) Joulupukki toi pari uutta keittokirjaa; toisen
kasvisruuista ja toisen suklaasta… Jälkimmäinen pääsee varmasti ahkeraan
käyttöön ja läheiset kotona ja sen ulkopuolella pääsevät nauttimaan uusista
herkuista. Ja suunhan saa laittaa makeaksi myös joulun jälkeen, jos sitä ei tee
joka päivä. ;) Minulla on fanaattinen himo riisua joulu kodista aika pian joulun
jäätyä taakse. En siis kuulu niihin, joiden kuusi lentää pihalle vasta sitten,
kun siinä ei ole jäljellä yhtään neulasta… Minulla oli kerran ystävä, joka teki
juuri näin. Hänen joulukuusensa pääsi pihalle yön hiljaisina tunteina, kun
kukaan ei nähnyt… Kuusesta oli tosiaan ollut jäljellä pelkkä ranka! :D Tänä
vuonna taidan odottaa kuusen pihalle viskaamista uuden vuoden jälkeisiin
päiviin. Ensinnäkin, nautin tänä vuonna kuusen katselemisesta jopa aiempaa
enemmän ja toiseksi koko perhe ansaitsee nauttia sen kauneudesta yhtä aikaa.
Tänään on myös pakko päästä ulos ja lenkille! Uusi aika koittaa, mennään valoa
kohti ja uudistutaan jo ennen uuden vuoden koittamista. Leppoisia välipäiviä
itse kullekin! :) UUSI AIKA Koska meillä vietettiin joulua perheen kanssa jo
maanantaina, on jouluherkkujen syöminen ikään kuin taakse jäänyttä elämää. No,
pakko on tunnustaa, että vaikka kotona ei herkkupaloja tällä hetkellä olekaan
hetkellistä makeanhimoa tyydyttämään, niin työpaikalta niitä löytyy… Olemme taas
olleet kilttejä hoitajia, mitä ilmeisimmin. :) Todellisuudessa nämä sairaalaan
ilmestyneet herkut kertovat kauniilla tavalla siitä, että potilaat ja heidän
omaisensa ovat kokeneet tulleensa hyvin kohdelluiksi ja hoidetuiksi. Sama ilmiö
näkyy missä tahansa ihmissuhteissa. Vuoden mittaan saattaa tulla ja tuleekin
elämään kuuluvia eripuraisuuksia joko syystä tai tyhjästä, mutta jouluna
muistetaan kaikki se hyvä, mitä on toisilta saatu. Aina toki löytyy myös niitä,
jotka eivät osaa antaa anteeksi toisille, saatikka itselleen. Elämä on kuin
peili. Mitä sinne heijastat, se heijastaa kuvajaisensa takaisin. Hymy valaisee
ikkunan. Se mitä et uskalla sanoa tavallisena arkipäivänä, saattaa olla
helpompaa sanoa juuri jouluna. Joulun suurin tarkoitus on muistuttaa meitä
suurimmasta rakkaudesta. Rakkaus ilmentyy siinä, miten kohtelemme toinen
toisiamme. Emme saa unohtaa myöskään itseämme. Kun jouluherkut on syöty ja
juhlajuomat juotu, on aika palata onnelliseen arkipäivään. Onnellinen arkipäivä
ei tarkoita tiukkaa dieettiä missään merkityksessä, vaan itsestään
huolehtimista. Se mikä tekee hyvää keholle, näyttää hyvälle ja maistuu vielä
paremmalle. Joulun jälkeen on hyvä hetki katsella ruokakaupan hyllyjä aivan
uusin silmin. He-vi -osastolle kannattaa jäädä tutkailemaan hieman pidemmäksikin
aikaa. :) Sen jälkeen (tai vaikka ennen sitä) voi hakea kirjastosta
mielenkiintoisia, kiehtovia ja avartavia teoksia liittyen hyvää tekevään
ravintoon. Terveellinen, hyvää tekevä ruoka on myös herkullista. Siihen
tottuminen voi viedä hetken, mutta kun se makuun pääsee, on siitä vaikea päästää
irti. Ruoka tekee hyvää myös sielulle. Kun sen yhdistää päivittäiseen
liikkumiseen, tulevat ruuan maut esille aivan uudella tavalla. Liian usein
syömme pelkästään siksi, että se on kivaa. Jouluna ja muina juhlahetkinä
huvikseen syöminen ja nautiskelu on luvallista. Myös terveellinen ravinto voi
olla nautinto. Vaivannäkö ravinnon eteen, värit, tuoksut ja kaunis kattaus ovat
vähintään puolet nautinnosta. Minun jouluyön ateriani koostui iduista, vihreästä
salaatista ja tofusta. :) Hieman erikoisen kuuloista, mutta juuri sitä mitä
sillä hetkellä tarvitsin. Jouluateria, jonka nautin maanantaina, oli todellinen
nautinto. Rippeitä syötiin seuraavinakin päivinä, mutta se riitti minulle. Jos
saisin valita omasta joulupöydästäni kolme ruokalajia, joilla saisin
jouluruuantarpeeni tyydytettyä, olisivat ne lohi, itse tehty sienisalaatti ja
itse tehty lanttulaatikko. :) Vernan sienisalaatti syntyy näin: Sieniä. :) Itse
käytän tähän aikaan vuodesta tölkistä löytyviä sekasieniä 2 purkillista. Valutan
ne hyvin ja laitan kulhoon. Sitten pilkon sipulia hyvin pieneksi silpuksi ja
lisään joukkoon. Valutan raejuuston siivilässä ja lisään sen mukaan. Jouluna
sekoitan sienisalaattiin purkillisen smetanaa (arkena käytän kermaviiliä) ja
maustan koko seoksen yrttisuolalla ja ripauksella mustapippuria. Maku on
parasta, kun salaatti saa tekeytyä hetken jääkaapissa. Smetanaa lukuunottamatta
varsin terveellistä herkkua. :) Mukavaa joulunjatkoa kaikille! :)
PIPARKAKKUTALKOOT Vernalassa leivottiin perjantai-iltana piparkakkuja! :) Tämä
on yksi meidän perheen perinteistä, joista kukaan ei halua luopua. Niinpä
tänäkin vuonna odotettiin sopivaa iltaa, jolloin koko perhe oli paikalla. Lapset
ja Väsynyt Lanssari leipoivat piparit; minä paistoin. :) Joululahjat ovat
suurimmaksi osaksi hankittu ja jouluruokien valmistus on loppusuoralla. Meidän
perheemme joulujuhlaa vietetään huomenna, sillä koko perhe lennähtää
jouluaatoksi eri teille. Vaikka minä ja mieheni vietämmekin joulun töissä,
pääsevät lapset nauttimaan jouluriemusta isovanhempiensa kanssa. Toisaalta,
mikäs sen hauskempaa kuin pari kappaletta jouluaattoja! ;) Joulu sairaalassa ei
ole yhtään sen vähempiarvoinen kuin muuallakaan. Itse asiassa siinä kulminoituu
elämän koko kirjo iloineen ja suruineen. Sen vuoksi en kadu yhtään sairaalassa
viettämääni jouluyötä. Tunnelma on siellä käsinkoskelteltavan harras ja herkkä.
Siellä pääse todella osoittamaan lähimmäiselleen sen rakkauden, jota joulun
perimmäinen sanoma meille muistuttaa. Sen vuoksi; ei säästellä rakkautta
tänäkään jouluna. Sen kautta saamme suuremman lahjan, kuin mitä ikinä osaamme
toivoa! :) ILO UUDESTA TUOKSUSTA : ) Uusi elämä myös tuoksuu uudelta! :) Tämä on
aivan totta, vaikkei puhuttaisikaan konkreettisesti tuoksusta. Kun olemme
onnellisia, nenämme poimii kaikki miellyttävät aromit. Jos olemme sen sijaan
vaipuneet synkkyyteen, emme havainnoi ympäristön myönteisiä elementtejä myöskään
nenällämme. Tuoksu on yhtä henkilökohtainen asia kuin alusvaatteet. :) Teemme
valintamme itse siltä pohjalta, mitä valinnaltamme haluamme. Jos haluamme esim.
alusvaatteilta pelkästään miellyttävää tunnetta iholla tai yksinkertaisesti vain
alusvaatteet, jäävät ulkoiset seikat sivuun. Voimme tietysti haluta kaikki
parhaat ominaisuudet tuotteelta kuin tuotteelta, joten silloin valintamme
saattaa viedä aikaa. Tämä sama pätee kaikkiin asioihin elämässämme. Kun otamme
asiat sellaisina kuin ne ovat ja keskitymme niihin, näemme huomaamattamme niiden
kaikki hienot puolet. Se, mikä ensiksi oli vain vastaan tullut asia, on yhtäkkiä
paljon enemmän. Kuljetaan siis aistit avoimina. Voimme yllättyä siitä, mikä
kulman takana odottaakaan… :) Mikä seksuaalinen itsetunto? Onko kenellekään
tullut koskaan mieli kysyä itseltään ”Miksi minun pitäisi haluta seksiä?” ”Mitä
minun tulisi tuntea seksin aikana?” ”Osaanko nauttia seksistä?” ”Pitäisikö minun
tietää mitä kumppani tuntee tai mitä hän haluaa?” Nämä ovat kysymyksiä johon
haluaisin vastauksia tämänkertaisessa aiheessani. Jotta voisi vastata
kysymyksiin, niin pitäisi tuntea oma seksuaalinen itsetuntonsa. Radiossa, tuossa
taustalla, soi Popedan ”olen kaupungin tavoitelluin ukkomies”, kumppani lukee
vieressä viimeisestä Scientific American Mind -lehdestä siitä, mitä tiedemiehet
pystyvät näkemään ihmisten aivoista kun kyseessä on seksi, oikeastaan lähinnä
orgasmi. Nykytekniikka ja kuvantaminen on avannut tutkijoille mahdollisuuden
nähdä laajemmin aivojen toimintaa. Itselläni on muutama lehdestä leikattu
artikkeli ja pari avointa kirjaa pöydällä, joista lueskelen otteita. Kaikissa
näissä kirjoituksissa ja sanoituksissa on kyse seksuaalisesta
itseluottamuksesta. ”Kun mies hallitsee taidon kasvattaa hitaasti naisen halua,
hän voi luottaa siihen, että osaa tehdä naisen villiksi nautinnosta. Taitava
rakastaja kiihottaa ensiksi naisen vähiten erogeenisiä alueita. Taitava
rakastajatar kiihottaa ensiksi miehen kaikkein malttamattominta ja herkintä
elintä”, kirjoitti jo John Gray aikanaan Mars ja Venus kirjoissaan. Tällainen
itseluottamus on sekä naisesta että miehestä hyvin kiihottavaa. Miten sitten
saavuttaisimme tämän seksuaalisen itseluottamuksen? Usein kuulee ja voi
lukeakin, että hyvä itsetunto ja itseluottamus ovat seksikästä, se herättää
mielenkiintoa ja on kiihottavaa. ”Miehen itseluottamus saa naisen vakuuttuneeksi
siitä, että mies tietää mitä tekee, osaa joustaa ellei jokin asia toimi, ja on
myös kestävä. Mieskin syttyy kun naisella on itseluottamusta, mutta eri syistä.
Kun mies huomaa naisen luottavan häneen, hän innostuu entistä enemmän. Kun
naisen silmistä näkyy luottavainen varmuus tulevasta nautinnosta ja siitä, ettei
mies voi tehdä mitään väärää, sekä halu rakastella miehen kanssa, mies innostuu
valtavasti. Jos nainen näyttää liian varmalta kyvyistään tehdä mies villiksi, se
saattaakin pelottaa miestä. Mies alkaa ehkä ihmetellä, pystyykö tekemään
naiselle saman verran; hän alkaa ehkä epäillä, jaksaako tarpeeksi kauan
tyydyttääkseen naisen. On tietenkin hyvä, että nainen luottaa pystyvänsä
tyydyttämään miehen, mutta kuten kaikissa kehittyneissä parisuhdetaidoissa,
kaikkein taitavimmin nainen tuottaa miehelle tyydytyksen auttamalla miestä
onnistumaan naisen itsensä tyydyttämisessä.” Näin kirjoittaa John Gray kirjassa
Mars ja Venus vuoteessa. Osaavatko ihmiset lukea toistensa silmistä tällaista
itseluottamusta? Osaako mies ilmaista käytöksellään, että hän on varma
taidoistaan tyydyttää nainen? Osaako nainen lukea miehen käytöksestä tämän? Entä
viestivätkö naisen silmät miehelle, että ”uskon sinun kykyihisi, ota minut, saat
minut hulluksi himosta?” Osa ihmisistä omaa varmasti tämän taidon, joten heillä
on ilmeisesti sitten seksuaalista itseluottamusta. Entä muut? Ovatko he niitä,
jotka ottavat sen jonka saavat tai eivät ota ketään, kun eivät ole varmoja, kuka
on se oikea, eivätkä osaa viestittää mitään oikein tai ollenkaan? Kahlaavatko he
läpi elämän tietämättä, minkälaista seksiä itse haluavat, tai minkälaista seksiä
kumppani haluaa, jos eivät osaa lukea sitä toistensa silmistä ja eleistä? Senhän
olemme jo usein todenneet, että seksistä, sen tavoista ja haluista on vaikeaa
keskustella, varsinkin kumppanin kanssa. Miksi niin moni nainen kertoo ettei ”se
ollut kummoinen, ei se saanut minua syttymään, en saanut orgasmia, useammasta
puhumattakaan”. Miksi niin moni mies kertoo, kuinka ”se makasi kuin lahna, ei
koskettanut minun kalua tai mitään muutakaan paikkaa, se odotti vain valmista,
ei edes suudellut”. Miksi emme pidä seksuaalielämäämme usein kovinkaan hyvänä?
Gallupit kertovat toisin, niiden mukaan suomalaiset ovat tyytyväisiä
seksielämäänsä. Todellisuus on usein kuitenkin muuta: moni ei halua myöntää
julkisesti, että seksi olisi suhteessa huonoa. Miksi emme hae itsellemme sitä
nautintoa, jota kaipaamme? Miksi emme kehitä taitojamme seksin alueella, jotta
pystyisimme tyydyttämään kumppanimme? Miksi tyydymme vähään ja odotamme, että se
paranisi itsestään sitten joskus? Kaikki tämä epävarmuus ja huono seksuaalinen
itsetunto johtavat vain huonoon tai korkeintaan keskinkertaiseen seksiin.
Epävarmuuden lisäksi häpeä on myös seksuaalisuuden tappaja. Miksi häpeämme? Mitä
häpeämme? Häpeämmekö seksiä, koska se tuntuu ”likaiselta”, eläimelliseltä,
irstaalta, arvaamattomalta, hallitsemattomalta. Vai siksi, että emme ole sinut
vartalomme tai halumme kanssa? Häpeä voi saada ihmisen kieltämään seksuaaliset
tarpeensa, kirjoittaa Heidi Lindgren eräässä lehtiartikkelissa. Hän jatkaa:
”Häpeä on yksi tiedostamattomista ja tyypillisimmistä syistä seksuaalielämän
ongelmiin. Häpeää tuntevat ihmisen päässä pyörii synkkiä ajatuksia: ”En ole
minkään arvoinen. Jos muut tietäisivät, millainen olen sisältä, kukaan ei
hyväksyisi tai rakastaisi minua oikeasti.” Häpeää tunteva luulee, että hänen
pitäisi olla toisenlainen. Hän voi jopa pyydellä anteeksi olemassaoloaan,
sanallisesti tai kehollisesti. Häpeävä on näkymätön ja kuulumaton. Hänen
tahtonsa on tukahdutettu jo varhain, eikä hän pysty ilmaisemaan omaa tahtoaan.
Passiivisuus voi ilmetä mykkäkouluna, torjuntana tai mäkätyksenä.” Mistä näin
vahva häpeä sitten syntyy? Siihen voi tietysti olla tuhat ja yksi syytä, mutta
tutkijat ovat vahvasti sitä mieltä, että häpeän tunne saadaan jo lapsena. Jos
lapsi kokee olevansa huonompi, heikompi, osaamaton, vähemmän kiinnostava kuin
vanhemmat, jne, hän alkaa väheksyä itseään ja hävetä sitä, että ei ole yhtä
pätevä kuin aikuinen. Mikäli vanhemmat eivät osaa ottaa lasta huomioon ja
osoittaa tälle, että hän on yhtä hyvä, vahva ja taitava kuin vanhemmatkin, niin
lapsen mieli järkkyy ja hänen itsetuntonsa ei vahvistu, ja hänen psyykensä voi
vaurioitua. Tällainen lapsi ei osaa koskaan tuoda itseään esille, ei kertoa
haluistaan, ei edes myöntää niitä olevan. On helpompi olla haluamatta, sillä
häpeän tunne, että ei kuitenkaan osaa, ei ole tarpeeksi haluttava, ei osaa antaa
nautintoa, ei osaa vastaanottaa nautintoa, nautinto ei kuulu hänelle jne,
kehittää estoja ja kontrollia. Heidi Lindgren kirjoittaa vielä: ”Joskus häpeä
kääntyy häpeämättömyydeksi. Se voi pinnallisesti näyttää seksuaaliselta
vapaudelta, mutta tällaiselta ihmiseltä puuttuu kyky tuntea läheisyyttä,
intiimiyttä ja sitoutumista seksuaalikumppaniinsa. Seksuaaliset rajat voivat
olla kadoksissa. Tällöin seksuaalisuuden ilmaiseminen on teko ja toiset ihmiset
ovat välineitä. Tämä näkyy esimerkiksi sukupuolielinkeskisyytenä ja
seksitekniikoiden korostamisena.” Voimmeko syyttää vanhempiamme siitä, ettemme
ole seksuaalisesti kehittyneet vapaiksi, osaaviksi ja vastaanottavaisiksi? Kyllä
voimme, mutta vanhempamme voivat taas itse syyttää omia vanhempiaan ihan samasta
asiasta. Jos osaisimme suhtautua ja kasvattaa lapsemme niin, että hän välttyisi
häpeän tunteelta, niin olisimme tehneet jo paljon, vaikka emme osaisikaan
kasvattaa lastamme seksuaalisesti vapaaksi henkilöksi. Miksi meidän pitäisi
sitten osata olla niin vapaita seksuaalisesti? Seksi ja siitä saatava nautinto
on yksi elämän tärkeimmistä asioista. Mikäli häpeä, estot ja oma kontrollointi
estävät meiltä tämän nautinnon, vaikuttaa se kaikkeen muuhunkin elämässämme.
Voimme uskotella itsellemme, ettei seksi ole tärkeää, että tyydytyksen saaminen
ei ole tärkeää. Suomalaiset uudistavat elokuva-alaa Suomessa syntyy aina silloin
tällöin maailmalla todella hyvin menestyviä ideoita ja asioita. Ensin tuli Nokia
ja Linux, sen jälkeen peliteollisuus nosti päätään esimerkiksi Remedyn Max
Paynen muodossa ja tällä hetkellä maailmaa on valloittamassa Rovion Angry Birds.
Näin jääkiekon maailmanmestaruuden (joita ilmeisesti tulee vain 16 vuoden
välein) ohella on mukava nostaa esiin suomalaisten harrastelijoiden (tai ei ehkä
enää pelkkien harrastelijoiden) tekemä pioneerityö, jolla he pyrkivät
uudistamaan tapaa, jolla elokuvia tehdään. Kyseessähän on tietysti Iron Sky.
Elokuvasta tekee erilaisen se, että yhteisö on päässyt osallistumaan sen
tekemiseen (crowd sourcing). Tämän lisäksi osa rahoituksesta pyritään keräämään
tulevalta yleisöltä (crowd funding). Voinen tässä vaiheessa jo turvallisesti
todeta, että Iron Sky tulee olemaan eräs tunnetuimmista suomalaisista elokuvista
ja se tasoittaa tietä kaikille muille vastaaville nyt tekeillä oleville
(esimerkiksi The Cosmonaut) sekä tulevaisuudessa vastaavalla tavalla tehtäville
elokuville. Energia Productionsin tekemä informatiivinen video kertoo hyvin
uuden idean Iron Skyn takana. Se sai ainakin minut uskomaan uuteen tapaan tehdä
elokuvia. Syynä voi toki olla pätkän natsityyli mahtipontisella musiikilla
varustettuna, propagandaa vaiko ei… se jää nähtäväksi ;) Iron Skyn ensi-ilta on
4.4.2012. Uusin teaseri. Projekti etenee hitaasti mutta varmasti. Kolvasin tuon
intervalliajastimen komponentit koekytkentälevylle jo muutamia päiviä sitten.
Ajastin toimii täydellisesti, ja mikäli se jotain muutoksia kaipaa, ne voi tehdä
koodiin. Nappejakin saa lisäiltyä tuohon vielä monia, jos puutteita ilmenee.
Pohjasta roikkuvat johdot ovat tilapäisiä, tulen tekemään kaiken paremmin
lopullisessa versiossa. Dolly ei synny ihan yhtä nopeasti kun tuo ajastin.
Lähinnä kyse on kustannusten minimoimisesta ja suunnitteluun kuluvasta ajasta.
Näillä näkymin joudun tilaamaan USA:sta yhden kierroksen minuutissa pyörivän
moottorin tai jonkin vastaavan tyylisen setin (Servocity). Kimppatilaus ei ole
täysin poissuljettu vaihtoehto. Postikulut toki pienenevät, mutta tilalle
saattaa sitten tulla tullimaksuja, jos kustannukset nousevat enemmän. Eli jos
jotakuta Tampereella tai lähistöllä asuvaa kiinnostaa tuolta Servocitystä
jotakin tilata, ota yhteyttä niin jutellaan tarkemmin. Eteenpäin en ala tavaraa
postittamaan. Marko kyseli Twitterissä tuon näytön kytkentöjä, joten piirsin
eräälle common cathode-tyyppiselle näytölle sellaiset (riippuu täysin näytön
tyypistä ja valmistajasta). Kuva löytyy GitHubista, kuten muutakin infoa
komponenteista ynnä muuta sekalaista. Tieto on englanniksi, suomennan tekstit
kyllä myöhemmin. Kannattaa muutenkin seurailla GitHubia, sillä en kirjoittele
blogiin läheskään niin usein kuin teen muutoksia koodin ja muihin juttuihin. Tuo
videokin on ollut nähtävillä Youtubessa jo useamman päivän, ja jos minua olisi
seurannut GitHubissa tai Twitterissä (tai youtubessa), niin sen olisi saattanut
bongata aikaisemmin. PS. Blogin kommentointiin on lisätty muista minut –täppä,
vaatii keksit (cookiet), jotta toimii. Näin sivuhuomautuksena kommentoijille :)
Intervalliajastimen prototyyppi: video, kuvia, koodia Olen tuota prototyyppiä
kehittänyt nyt huiman yhden päivän, oikeastaan muutamia tunteja ellei
koodaamista lasketa mukaan. Päädyin ratkaisuun, jossa annetaan pelkkä intervalli
ja kamerassa säädetään loput arvot. Onnistuin myös liittämään näytön pakettiin
mukaan, joten nyt nappien painamisesta saa ainakin jonkinlaista feedbackia.
Prototyypissä on siis viisi nappia: start, stop, reset, ensimmäisen digitin
(numeron) valinta sekä toisen digitin valinta. Startista ajastin käynnistyy
(yllätys), stopista sen voi pysäyttää, resetillä kaikki nollaantuu ja nuo kaksi
muuta nappia siis muuttavat näytön numeroiden arvoja ykkösestä yhdeksään, ja
nollaantuvat automaagisesti ylitettyään arvon yhdeksän. Start- ja stop-toiminnot
laitan myöhemmin saman nappulan alle. Tuon ajan valinnan kanssa täytyy vielä
tehdä pientä pohdintaa, sillä sen voisi toki laittaa myös yhden nappulan alle.
Kuitenkin yksi nappi vapautuu joka tapauksessa, ja siihen tulen lisäämään
intervallin aika-alueen valinnan. Nyt vakiona pystyn säätämään ajan 0,1-9,9
sekuntia 100 millisekunnin välein. Koodia muuttamalla saan käyttöön alueen 1-99
sekuntia sekunnin välein. Tämän alueen vaihdon muutan siis ihan fyysisen
kytkimen taakse, ettei sitä tarvitse koodissa manuaalisesti muuttaa. Videossa
näkyvä ledi on vain demonstraatiotarkoituksessa piirissä mukana (välähtää aina
kun Arduino lähettää pulssin, joka sulkee optoerottimen ja luo virtapiirin
kameran puolelle, jolloin kameraa ottaa kuvan), sillä sen tilalla kuuluisi olla
kameraan menevät piuhat (ledille meneviä piuhoja ei myöskään todellisuudessa
tarvita). Muista ominaisuuksista sen verran, että aikaa voi vaihtaa lennossa eli
ajastimen ollessa käynnissä. Painonapit on kytketty yhteen analogipinniin, joka
tulkitsee kunkin napin erillisenä johtuen vastuksista. Eri nappi palauttaa eri
arvon. Lue lisää täältä. Tuossa ledinäytössä on 16 liitäntää, mutta käytän
niistä vain yhdeksää. Kuinka se on mahdollista? Käytetty tekniikka on nimeltään
multiplexing. Yksinkertaisesti selitettynä en voi syöttää näytölle numeroita
samaan aikaan, mutta jos sammutan näytön toisen puolen ja laitan näytön toisen
puolen päälle ja päinvastoin tarpeeksi nopealla taajuudella, näyttävät ne
molemmat olevan päällä ihmissilmällä katsottuna. Nopeilla kameroilla välkkymisen
huomaa, mutta eihän niitä näyttöjä tarvitse kameroilla kuvailla. Näytössä on
molemmissa numeroissa 7 eri osaa, joissa jokaiselle on oma ledi. Numeroiden
samat osat olen liittänyt kaapeleilla toisiinsa, joten lopputuloksena on 7
liitäntää. Loput kaksi liitäntää ovat joko common cathode (yhteiskatodi) tai
common anode (yhteisanodi) tyyppisiä, joista kumpikin on kytketty omalle
numerolleen jokaiseen 7:ään osaan. Jos niissä ei kulje virta, numeroa ei näy.
Näitä vuorotellen sulkemalla ja sammuttamalla saavutetaan haluttu
multiplexing-efekti. Ne ovat vuorollaan päällä ehkä noin yhden millisekunnin.
Keltaiset johdot kytkevät numeroiden samat osat toisiinsa. Kaksi keltaista
johtoa ovat anodit, oranssit osille meneviä. Johdot on kolvattu kiinni näyttöön.
Pientä päänvaivaa aiheutti tuon oman näyttöni common anode-tyyppi, koska jostain
syytä kaikki netin tutoriaalit oli tehty common cathode näytöille. Sain näytön
kuitenkin toimimaan, kuten videosta näkyy. Koodini olen laittanut ensimmäistä
kertaa ihan yleiseen jakoon hyvin kommentoituna (lontooksi, myöhemmin saatan
suomentaa) GitHubiin. Sieltä sitä voi myös helposti seurailla, sillä tekemäni
muutokset näkyvät siellä aina, vaikka muuttaisin vain yhden rivin jotakin tai
vaihtaisin pisteen paikkaa. Johdotusdiagrammit löytyvät myös sieltä, kuten myös
myöhemmin lisättävä komponenttilista. Tällä hetkellä prototyypin
johdotusdiagrammi löytyy GitHubista, mutta se ei pidä vastuksien arvojen eikä
näyttöjen osalta paikkaansa. Antaa kuitenkin suuntaa siitä, mitä pitäisi tehdä
saadakseen koodin toimimaan ihan fyysisessä maailmassa. Luminance HDR saatavilla
nyt myös suomeksi Luminance HDR:n versio 2.0.2 on vihdoin julkaistu lukuisten
bugikorjauksien jälkeen. Kuten tammikuun loppupuolella jo kirjoitin, suomensin
koko ohjelman käyttöliittymän ja tuolloin oletin julkaisun tapahtuvan pian
(kehittäjiltä saatu tieto), mutta näin ei käynyt. Sourceforge joutui ensin
hakkeroinnin kohteeksi ja kehittäjät korjailivat bugeja sekä parantelivat
ohjelmistoa aivan viime päiviin saakka. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei
milloinkaan. Ainakin Windowsin puolella käännös näyttää pelaavan moitteetta
(asennuksen aikana ei voi valita suomea). Suomen saa käyttöön menemällä polkua
Tools -> Preferences -> Languages -> Finnish , jonka jälkeen Luminance HDR tulee
käynnistää uudelleen. Kuten jo tammikuussa tuli kirjoitettua, käännöskukkasia
löytyy varmasti. Jos joku sana pistää silmään, löydätte selkeän kirjoitusvirheen
tai muuta huomautettavaa, ilmoittakaa ihmeessä vaikka tämän tekstin perään tai
suoraan sähköpostilla (palautelomakekin käy). Korjaan virheet ja korjattu versio
ilmestyy seuraavan Luminance HDR:n version mukana. Arduino:
elektroniikkarakentelua ja ohjelmointia Tämä rakentelupuoli on jäänyt blogissa
hiukan vähemmälle kirjoitusten määrässä kuin muut osiot, mutta tilanteeseen
tulee todennäköisesti hiukan muutoksia. Ostin nimittäin Arduinon, tarkemmin
sanottuna Arduino Unon, joka on avoimen lähdekoodin
mikrokontrollerikehitysalusta (open-source electronics prototyping platform).
Arduino on hyvin suosittu ympäri maailmaa, koska se on halpa, helppo ja nopeasti
opittava alusta, jolla voi kehittää vaikka mitä yksinkertaisesta ledin
vilkuttelusta 3D-tulostimiin saakka. Arduino on italialainen keksintö, mutta
alustoja on saatavilla hyvin monia erilaisia. Pelkästään Arduino valmistaa noin
kymmentä eri alustaa. Alustoja on saatavilla myös muiden valmistamina, koska
Arduino on toteutettu avoimen lähdekoodin periaatteella. Ostin siis omiin
tarpeisiini ainakin tällä hetkellä hyvin sopivan Arduino Unon, läjän
komponetteja sekä USB-kaapelin. Nämä kustansivat postikuluineen 55,50 euroa.
Kauppana toimi Paeae Technologies (löysin Arduinon sivuilta), jota täytyy tässä
kyllä kehaista ensinnäkin hyvin nopeasta toimituksesta (tilasin lauantaina, eli
paketti postitettiin eilen ja nyt jo kirjoitan tätä tekstiä) ja toimivasta
verkkokaupasta. Ostin seuraavat tuotteet: * Arduino Uno * Paeae Starter kit *
USB-kaapeli Starter kit sisälsi jopa muutamia ylimääräisiä komponentteja, joten
kaupan kuvauksessa luvatut kappalemäärät pitivät hyvin paikkansa. Arduinoon on
saatavilla erilaisia ”laajennuksia”, shieldejä, joilla sitä saa laajennettua
esim. GPS-trackeriksi tai GSM-puhelimeksi. Ja mikä parasta, näihin on olemassa
kaikkiin valmiina koodi, avoimena tietysti. Jotta saatte käsityksen Arduinon
suosiosta ja mahdollisuuksista, suosittelen katsomaan nämä pätkät Youtubesta:
Arduino High Speed Photography Trigger Collin's Lab: USB Hacking with Arduino
Tarkoituksenani on aluksi hiukan harjoitella elektroniikkarakentelua ja Arduinon
ohjelmointia (ohjelmointi tapahtuu C/C++:n kaltaisella kielellä), jonka jälkeen
lähden todennäköisesti kehittämään ainakin intervalliajastinta ja siihen
moottoritoimista liikkuvaa jalustaa. Näiden lisäksi kiinnostavaa olisi tehdä
myös high-speed salamatriggeri ja muutamia muita valokuvaukseen liittyviä
sovelluksia. Noihin tavitsee kuitenkin kaikenlaista optoerottimista
moottoreihin, joten opeteltavaa riittää. Halvempaa tämä kuitenkin on kuin kaiken
ostaminen valmiina kaupasta ja samalla sentään opinkin jotain hyödyllistä.
Spotify rajoittaa ilmaisen musiikin kuuntelua Spotify ilmoitti tänään lisäävänsä
rajoituksia Spotify Free- ja Open-tileille. Rajoitukset ovat seuraavanlaiset:
Uudet käyttäjät pystyvät käyttämään tilejään niin kuin nytkin ensimmäiset 6
kuukautta. Toukokuun ensimmäisestä päivästä alkaen marraskuun 1. päivä 2010 tai
sitä aikaisemmin rekisteröityneet voivat toistaa jokaista kappaletta korkeintaan
5 kertaa. Marraskuun 1. päivän 2010 jälkeen rekisteröityneille nämä rajoitukset
otetaan käyttöön kuuden kuukauden kuluttua rekisteröitymisestä.
Kokonaiskuunteluaikaa rajoitetaan 10 tuntiin kuussa ilmaiskäyttäjille
ensimmäisen kuuden kuukauden jälkeen. Tämä tarkoittaa noin 200 kappaletta tai 20
albumia. Osa käyttäjistä on jo noussut tämän tulevan muutoksen johdosta
varpailleen ja lopettaneet Spotifyn käytön. En kuitenkaan ymmärrä, miksi joku ei
maksaisi kymmentä tai viittä euroa kuussa järjettömän suuresta, mobiilista
musiikkikirjastosta? Ilmeisesti kaikki pitäisi saada ilmaiseksi, ”kaikki heti
tänne” –periaatteella. Kuinka paljon ihmiset oikeasti sitten olisivat valmiita
maksamaan tästä huvista? Luulen, että nuo hinnat ovat jo nyt niin matalla kuin
ne ylipäätään voivat olla. Kymppi tai vitonen kuussa musiikista on liikaa ja
samaan aikaan monet maksavat saman päivässä esimerkiksi tupakasta. Ehkä minä
olen vain mieleltäni hyvin rajoittunut, mutta en ymmärrä. En sitten yhtään.
HS-vaalikone ja ehdokkaiden kotisivujen hakukonenäkyvyys Jos minua Twitterissä
eilen seurasi, onkin tästä asiasta jo melko lailla perillä. Kirjoitan kuitenkin
ihan selvyyden vuoksi tämän tekstin ja kerron hiukan tarkemmin, mitä tein.
Tekninen puoli on tekstin lopussa, eli jos koodi kiinnostaa, mene suoraan sinne
:) HS-vaalikoneen datassa on noin 1600 ehdokkaan kotisivut. Niiden
hakukonenäkyvyyden mittaamiseen on olemassa eräs helpohko tapa (tai helppo ja
helppo): backlinkkien lukumäärä. Backlink tarkoittaa käytännössä niiden
ulkopuolisten linkkien lukumäärää, jotka osoittavat tietylle sivustolle. Mitä
enemmän kyseisiä linkkejä on, sitä parempi hakukonenäkyvyys sillä sivustolla on,
johon ne viittaavat. Backlinkkien kokonaislukumäärän saa selville hakukoneiden
tarjoamasta datasta. Vaikka Google onkin hyvä hakukone, se ei vedä vertoja tässä
asiassa Yahoolle. Google ei nimittäin anna kaikkien backlinkkien lukumäärää,
Yahoo taas antaa. Tämä on siis syy, jonka takia olen käyttänyt Yahoota. @digikim
kyseli Twitterissä, olisiko mahdollista analysoida backlinkkaajien sivustoja eli
muodostaa eräänlainen politiikan pagerank. Vastaus on kyllä ja ei. Googlen
kautta se ei onnistu, Yahoon kautta onnistuu osittain. Yahoo rajoittaa
palautettavien tulosten lukumäärän 100 kappaleeseen, joten joidenkin ehdokkaiden
kohdalla olleiden kymmenien tuhansien backlinkkien läpikäynti ei tule
onnistumaan. Backlink-data (xml, csv, xlsx, sql) Pieni huomautus datasta:
Joidenkin ehdokkaiden kotisivuna on puolueen kotisivu, joillakin oli facebookin
etusivu, joillakin wordpressin etusivu. Nuo Facebook/Wordpress –arvot muutin
nollille, sillä backlinkkien määrä liikkui miljardeissa ja ne vääristävät dataa
todella paljon. Puolueen etusivuille vievien osoitteiden arvoja ei ole nollattu.
Ääkkösiä sisältäneet sivut ovat myös nollilla, sillä Yahoon api ei jostain
syystä pelittänyt niiden kanssa. Varmaan unohdinkin jotain, mutta kysykää
ihmeessä jos kysyttävää. Niin, visualisointeja voisin ehkä noista tehdä, saa
nähdä. Joku muukin voisi niistä yrittää jotakin vääntää :) Tekninen puoli ja
koodia Kenties jotakuta kiinnostaa tämän takana oleva simppeli koodikin, joten
laitetaan näytille kun kerta ohjelmointi-kategoriaan tämän postaan. PHP-skripti
Tiedosto on kommentoitu suhteellisen hyvin (ja epäselvästi), toiminta selvinnee
sitä katsomalla. Yahoon APIn rate limitistä: kyseinen API on poistumassa
käytöstä ja se korvataan Yahoo Query Languagella, joten noita limittejä on
ilmeisesti tiukennettu. Yahoo lupaa yhdestä ip:stä 5000 kyselyä / per päivä,
mutta minut bannattiin sieltä aina 300 kyselyn jälkeen. Ai miten kiersin bannit?
3G:n kautta saa aina uuden ip-osoitteen kun sinne yhdistää :P (tosin kerran
skripti pysähtyi senkin takia kun kännykästä loppui akku ja välillä tuli
timeouttia) HS-vaalikoneen datan visualisointeja Teinpä minäkin nyt sitten pari
melko simppeliä visualisointia HS-vaalikoneen datasta. Käytin eilen
julkaisemiani SQL-dumppeja tietojen analysointiin. Käytännössä data oli siis
MySQL-tietokannassa, josta sen noudin ja parsin PHP:lla. Visualisoinnit on
muodostettu parsitusta datasta Highcharts JS:n avulla, jonka lisenssi on sama
kuin datallakin eli Nimeä-epäkaupallinen-tarttuva 3.0. Kaupallisesti kuvaajia ei
siis voi käyttää. Visualisoinnit on tehty neljästä kysymyksestä, jotka valitsin
yksinkertaisten vastausvaihtoehtojen ”Kyllä” ja ”Ei” perusteella. Kuvaajissa on
siis puolueittain kyllä- ja ei-vastauksien määrät. Visualisoinnit ovat
erillisellä sivulla. Huom! Vaativat javascriptin toimiakseen. HS:n vaalikone on
avointa tietoa (SQL dumpit) HS julkaisi pari päivää sitten vaalikoneensa datan
avoimesti kaikkien käytettäväksi. Ratkaisu on hyvä, ja se onkin poikinut jo
muutamia visualisointeja, kuten Loitto | Suomen poliitikot erottuvat kahdella
akselilla ja Ehdokkaiden vastaukset HS vaalikoneessa 2011. Data on annettu HS:n
blogissa csv- sekä excel-tiedostoina. Kiinnostuin datasta ja sen
käyttömahdollisuuksista, mutta koska en ole mikään tilastojen tai niiden
analysoinnin asiantuntija, on minun hiukan vaikea lähteä dataa käyttämään. Siksi
teinkin datasta neljä tietokantadumppia, jotka annan kaikkien käytettäväksi –
näillä voi siis rakentaa melkeinpä mitä tahansa, jos osaa. Tiedot on alunperin
julkistettu Creative Commons -lisenssillä Nimeä-epäkaupallinen-tarttuva 3.0, ja
lisenssi pysyy samana myös näiden tietokantadumppien osalta. En ole myöskään
mikään tietokantojen taulujen rakenteiden asiantuntija, mutta paloittelin datan
neljään eri tauluun: Tarkemmat rakenteet (jokaisessa taulussa indeksi
id-sarakkeessa) voit vilkaista tekstin lopusta. Kysymyksiä ei ole missään
taulussa eli jos niitä haluaa käyttää, on ne lisättävä jotenkin erikseen
mahdolliseen sovellukseen/visualisointiin. Ne, jotka asiasta ovat kiinnostuneet,
ymmärtänevät mitä yllä olevat tiedostot ovat ja mitä niillä tehdään eli en ala
sen tarkemmin näitä selittelemään. Kysyä toki voi kommenteissa, vaikka voi olla,
etten osaa vastata kysymyksiinne. Toivottavasti näistä on kuitenkin jotain
hyötyä :) Mikä viikonloppu!! Okei, olisiko voinut toivoa yhtään parempaa
viikonloppua pikku mini-lomalle Suomeen?!? No ei! SUOMI ON UUSI MAAILMANMESTARI!
Tietysti jätin kaikista mahdollisista tavaroista kameran kotiin Hollantiin, just
tällaisena viikonloppuna kun olis ehkä halunnutkin tallentaa tapahtumia.
Torstai-yöllä pienten matkatyylistä johtuvien haasteiden jälkeen pääsin vihdoin
koti-Suomeen :) Note to self: Jos haluaa välttämättä matkustaa niissä 12 cm
koroissa niin ne voi vaikka laittaa käsimatkatavaroihin ja vedellä muuten
baltsuissa. Lesson learned, tunto palailee tässä pikkuhiljaa varpaisiin...
Perjantaina pääsin unicafeeseen ja näin kavereita :) Ei vitsit suomalainen
kouluruoka on hyvää! Perjantaina tuli kulttuurierohavaintoja, kun tajusin
junassa kanssamatkustajien mulkoiluiden jälkeen, että se ei ehkä olekaan ihan
normaalia kysellä konduktööriltä kuulumisia. Tai jutella takana olevalle
citymarketin kassajonossa. Ja näyttääpäs suomalaiset sitruunan syöneiltä. Ei se
tee ihmisestä mitenkään itsevarmemman, coolimman tai muuten vaan elämässä
menestyneen näköistä jos näyttää koko ajan siltä, että tässä nyt masistellaan ja
kyllä tympii kaikki! En edes ollut aikaisemmin huomannut, mutta kaikki on ihan
mutrusuina.. Hei rentouduttaisko nyt vähän :) Onneksi viikonlopun tapahtumat
muutti myös vähän suomalaista kansanluonnetta ;) Lauantain ohjelmassa oli meidän
kaikkien elitistikakaroiden eliittijuhlat elitistisessä Finlandia-talossa.
(Varoitus: sarkasmia) Eli SYK täytti 125 vuotta. Kristan ja Danun kanssa
juhlittiin esitysten ja illallisen muodossa, nähtiin uusia ja vanhoja tuttuja,
opettajia, sekä Bottalle jatkoille tulleita kavereita. Oli aivan mahtava ilta ja
oli niin kiva nähdä kaikkia. Koulubileet, mutta kaikki oli nyt baari-iässä :D
Seuraavana päivänä sain kauan kaivattuja mamin korvapuusteja! Yritin kerran
tehdä täällä mutta ne nyt oli ihan kauheita ja epäonnistuneita. Nähtiin myös
Jussin perhettä ja lopulta suunnattiin Laurille Tapiolaan katselemaan finaalia
kisakatsomoon. Olin itse ilmeisen alitajuisesti pessimistisenä liikkeellä, koska
tulin autolla eikä skumppaa ollut kylmässä. Kun kolmatta erää oli mennyt 10
minuuttia, lähti puhelu iskälle: Nyt taitaa kyllä jäädä auto pihalle! Pakkohan
upeaa voittoa oli lähteä juhlimaan stadiin, jonne sitten pikku taxisäätöjen
jälkeen päästiinkin. Oma varma kikkani taxikeskuksen huutaessa varattua (taas
toimi) on mennä Pohjois-Tapiolan ABC:lle ja kysyä tauolla olevilta
taxikuskeilta, josko tauon jälkeen ehtisivät heittää meidät päämäärään. Mentiin
sitten Kauppatorin kautta Senaatintorille. Ihan älytön tunnelma, ihmiset vaan
huusi ja lauloi, kaikki oli niin iloisia ja aidosti innoissaan, halaili
tuntemattomia ja juhli yhdessä. Aivan mahtavaa!! :) Olin kyllä niin onnellinen,
että pääsin itse olemaan Suomessa tona päivänä! Juhlat jatkuivat pitkään hyvällä
porukalla Loosessa ja Eerikin pippurissa, ja lopulta oltiin kuuden aikaan
aamulla kotona. Suhteellisen absurdia oli lukea aamubussissa metro-lehdestä
juttua tapahtumasta, josta oli vasta tulossa kotiin :D Eilen sitten kävin töissä
keplottelemassa vähän pidempää sopparia ja he aiheuttivat pikku paniikin
sanomalla, että mun kone lähtee iltapäivällä samaan aikaan kun Leijonien kone
tulee Suomeen. Pikku ruuhka olisi siis edessä... Laura heitti mut kentälle, ei
ollut lopulta mitään ongelmia, näin sen Leijona-koneen laskeutuvan mutta
valitettavasti itse Pasi Nurmisen mahtavaa laskeutumista en todistanut,
terminaali oli väärässä suunnassa. Lennolla alkoi vähän univelat verottamaan ja
aloin torkkumaan ja aina heräsin siihen, kun jo nojasin vieressä istuvaan
vanhempaan herraan... Sori :D Damiin paluu tuntui vähän hassulta, mutta vielä
enemmän ahdisti pitkä junamatka ja tyhjä kaupunki, mihin palaa. Epäilen, että
jengi ei edes tiedä, mitä jääkiekko tarkoittaa. Mun olis pitänyt olla torilla
eikä missään typerässä lentokoneessa tai junassa!! :D No onneks täällä on jotkut
karnevaalit, ja kaupunki oli ihan täynnä ihmisiä. Tää päivä on mennyt vähän
kipeillessä, sen siitä saa kun riekkuu ulkona. It was worth it! Viikonlopun
Suomi-havainnot: - Jengi vois olla piiiiiikkasen iloisemman näköisiä ihan näin
päivittäistasolla ;) - Onpa siellä kevät myöhässä ja hullut siitepölyt - Auton
ajaminen oli ennen maanantaita vähintäänkin hämmentävää ja jopa vähän haastavaa.
- Mitämitä, Lasarin S-market ja Alko avattu?!?! No ihan kiva:) - ... Mutta miten
ne ei ole vieläkään saanut rakennettua sitä Lepuskin tornia? - On ilmeisesti
tosi outoa alkaa höpötellä tuntemattomille ystävällisessä hengessä ja selvänä. -
Tapasin maailman aggressiivisimman bussikuskin, kiitos 102T. -
Ruisleipä+oivariini+oltermanni maistuu vaan niin hyvältä. Ja korvapuustit! -
Viikonloppuun kuului myös japanilaisia ruoka-havaintoja. Ihan jees, että iskä
osti jotain vihreiden jättimäisten nuuskapussien näkösiä jotain. Ilmeisesti
syötävää, kukaan ei uskalla kokeilla. Tökin vähän, oli pehmeitä. Yök. - Vaikka
normaalinaama suomalaisella olisi maansa myynyt niin kyllä sitten juhlan tullen
osataan juhlia ja kunnolla! :) Hyvä Suomi! - Olipa ihanaa olla kotona :) Kyllä
koti on aina koti! Ja nähdään tosiaan taas Suomessa 1,5 viikon päästä. Sanoinko
jo jotain tästä ravaamisesta? :D Bruxelles Vähän propagandaa näin heti alkuun ;)
Lähdettiin viime perjantaina Sophien ja Carolinen kanssa piiiiiitkän (5h)
junamatkan päähän Brysseliin Belgiaan saakka. En ollut itse ikinä käynyt
Belgiassa saatikka Brysselissä, ja matkaan valmistautuminen kouluhommien takia
oli aika minimaalinen. Ei siis ollut mitään odotuksia tai ennakkoluuloja. No, ei
oltais voitu valita parempaa paikkaa ja aikaa meidän minilomalle! Bryssel oli
aivan ihana kaupunki jota helli sellaiset mukavat 30 asteen helteet, ja
viikonloppuna oli vielä Eurooppa-päivä sekä Festival d'Iris, mitkä tarkoittivat
EU:n ja muiden organisaatioiden avointen ovien päivää sekä konsertteja ja
bileitä pitkin kaupunkia. Hotelli oli halpa sekä sopivasti keskustassa ja
Häegen-Datzin naapurissa (Banoffeeta kului...). Oli tosi hassua huomata, miten
matkustamalla ihan naapurivaltioon muuttui kulttuuri ja ihmiset niin
merkittävästi. Ja maasto, ihan pirusti mäkiä, toooodella hämmentävää. Bryssel
oli ainakin omiin hollantilaiseen maisemaan tottuneisiin silmiin todella
ranskalainen kaupunki. Kauppagallerioita, terasseja, kahviloita... Oli suht
järkyttävää todeta, miten oma ranskankielen taito, jota on hinkattu se 10 vuotta
ja kaks opiskeluvaihtoa, oli täysin unohtunut. Neljä vuotta sitten puhuin meidän
keittiössä Ranskan ja Suomen politiikan eroista ranskaksi, nyt en pystynyt edes
vähäiseenkään small talkiin. Onneksi se kieli alkoi palautua jostain ja lopulta
pystyin puhumaan jo ihan normaalisti. Ja kuulemma paremmin kuin Belgian flaamit,
meinasin suunnilleen itkeä ilosta :D Pakko alkaa lukemaan ranskankielisiä lehtiä
ja kirjoja ja mentävä jollekin kurssille syksyllä, oli sen verran traumaattinen
kokemus toi kielen unohtaminen. Käytiin lauantaina tosiaan EU:n rakennuksissa
tutustumassa toimintaan ja tiloihin, ja oli kyllä aika vaikuttava kokemus
ainakin omasta mielestäni. Ehkä kivointa oli kuitenkin se, kun lounaspöydässä
viereemme istui EU:ssa työskentelevät Andrea ja Terese. Andrea oli EU-veteraani,
takana 35 vuoden työura, ja oli hieno kuulla heidän tarinoitaan työskentelystä
Brysselissä, kulttuurieroista, Euroopan muutoksesta jne. Lounasseuran lisäksi
iloitsimme mahtavasta ranskalaistyylisestä lounaasta. Kyllä se laitosruokakin
maistuu hyvältä, kun ei ole kolmeen kuukauteen saanut kunnon lounasta ;) Ja
belgialainen käsitys työpaikkalounaasta oli meidän mielestä kyllä ihan mahtava,
8e ja kunnon ravintolasapuskat. Okei, saan olla fiiliksissä tosta Suomen
lipusta... Törmättiin myös uuteen näkyyn, Suomalaiseen Merimieskirkkoon. Tiesin
puheiden perusteella, että niissä on lähes aina kahvila, missä myydään
suomalaisia tuotteita. Oli ihan pakko mennä katsomaan, mitä sieltä löytyi.
Harvoin sitä on niin iloinen ihan vaan Oivariinin ja Oltermannin näkemisestä :D
Oli ihan pakko istahtaa ja ottaa lonkero ja salmiakkia, sekä kotiin sitten
puuroa. Mämmi oli valitettavasti loppunut just, enkä voinut syöttää sitä
pahaa-aavistamattomille matkaseuralaisille. Samalla huomasin yhden ihan uuden
jutun, jäädyin tosi pahasti, kun pitäisi puhua tuntemattomille suomea. Outoa.
Tuli jotenkin tosi itsetietoinen olo siitä, miten puhuu, ja sanat ei kuulostanut
yhtään omaan suuhun sopivilta. Puhun joka viikko Suomeen kotiin, Jussille ja
kavereille, tutuille, joten ihmettelin tosi paljon tuota reaktiota. Ehkä se on
se, ettei ole puhunut muille ihmisille virallisempaa suomen kieltä pitkään
aikaan, vaan höpöttelee ainoastaan tutuille... Saksan ja Sveitsin edustajat ovat
erimielisiä. Näitä juttuja ulkomailla tulee vähän ikävä. Jopa juustomaassa
Hollannissa! Brysselin yöelämäkin tuli tutuksi, kun lähdimme ensiksi
moules-annoksille ja sen kautta terassille. Tapasimme paikallisia, jotka
suosittelivat meille toista baaria, ja lopulta lähtivätkin sitten meidän kanssa
sinne. Baari oli ihan mahtava, lounge-tyyppinen kahden kerroksen hämärä
jazz-paikka täynnä nuoria. Itse ei onneksi oltu ihan pilkkuun, eli aamukasiin,
asti, mutta oli yksi parhaista illoista kyllä täällä :) Sunnuntaina hengailtiin
puistossa ja lähdettiin lopulta neljän aikoihin vielä pidemmälle kotimatkalle,
raiteiden korjauksen takia osa matkasta meni bussissa, huhh... Kaikki oltiin
sitä mieltä, että Brysseliin kyllä tullaan vielä joskus uudestaan. Nudea
Tällaiset aarteet kotiutin eilen kaupungilta. Aika harvoin tulee käytyä
ostoksilla täällä, joten nyt oli ihan kiva löytää jotain, kun tuli ihan
tarpeeseen. Olen ehkä saattanut mainita, että täällä ei näitä vakavastiotettavia
kauppoja ole niin paljoa, mutta kenkäkauppoja sitten senkin edestä. Eli maassa
maan tavalla, ja lähdin kenkäostoksille ;) Koska tiedän, että meidän mami siellä
stalkkailee kuitenkin (moi) ja paheksuu, niin koen, että täytyy samalla vähän
perustella ostoksia :D Nudet basic korkkarit on ollut jo jonkin aikaa
ostoslistalla monipuolisuutensa takia. Nää käy myös töihin, kuulostaako tutulta
tää lemppariperustelu? Hyvälestiset, halvat mokkapintaiset peruskorkkarit sopii
lähes mihin tilanteeseen. Tällaiselle lyhyehkölle ihmiselle sopii muutenkin
nudet (korkeat) kengät, näyttää vähän pidemmältä. Korkoa ehkä 8 cm? Audimies
doesn't approve. No en minäkään Audeja. Ja juhlavampia, kesäisempiä korkkareita
en omistakaan, joten noille toisille oli tilausta. Platform oli pakollinen,
koska mun luottokorkkareiden kanssa juhliin meno tarkoittaa sitä, että näytän
nyrpeää naamaa ja istun koko illan, kun jalkoihin sattuu. Ja tää on tapahtunut
hyvin monta kertaa... DKNY:n lompakko oli kotiutettava, koska mun esim. vedessä
ja skumpassa kierinyt nahkalongchamp on ehkä hieman kärsineen näköinen, eikä
sinne mahdu mitkään kortit, eikä se pysy enää edes kiinni. Tää on nyt ihan
täysin turvallisuuden takia, miettikää jos mun Eurooppalainen sairaanhoitokortti
jäisi kotiin kun kaadun (taas) pyörällä ja kukaan ei suostuisi hoitaa mua
sairaalassa?? No aivan ;) Tämän päivän ohjelmassa tiukka projektin vääntö, voisi
tulla tänään valmista, mielellään... Teen erilaisia office concepteja meidän
tälle asiakas"firmalle", kivaa ja mielenkiintoista, mutta aika työlästä :) Ai
niin, ja vielä tällainen ajatuksia herättäva postaus Karkkipäivä-meikkiblogissa:
Tekeekö netti meistä tyhmiä? Koninginnedag 2011 Nyt on tästäkin viikonlopusta
selvitty! Parin päivän juhlat sujui tosi kivasti, hyvässä seurassa kavereiden
luona ja myöhemmin kaupungilla juhlien. Täällä siis perjantai-ilta ns. Queen's
Night oli sellainen, jolloin nuoriso/aikuiset lähti ulos konsertteihin ja
juhlimaan, ja itse lauantain Kuningattarenpäivä oli enemmän ehkä jopa koko
perheelle sopiva katufestivaali. Perjantaina Grote Marktilla oli iso konsertti,
jonka jälkeen joku dj (nää holtsut on ihan sekaisin näistä dj:stänsä) soitti ja
jengi biletti. Perus festarimeininki bajamajoineen, kaljatelttoineen sekä myös
sen suhteen, että puhelimella ei saanut ketään kiinni, kun verkko oli niin
tukossa. Launtaina kadut olivat täynnä kirppistavaraa myyviä kaupunkilaisia, ja
baarit olivat siirtäneet bileet kaduille, mikä oli todella jees! Oli muutenkin
aurinkoinen ja nätti päivä, joten kadut olivat ihan täynnä porukkaa jotka vaan
juhli ja tanssi :) Hollantilaiset kyllä osaa juhlia, jos on jäänyt jollekin
epäselväksi ;) Perjantaina oltiin isohkolla porukalla Jensillä grillibileissä,
jotka sujuivat kuuluisan Looping Louie- juomapelin tahdissa ja muuten juhliessa.
Lähdettiin ennen puoltayötä kaupungille, jossa nähtiin lisää tuttuja. Ilta meni
tosiaan juhliessa torilla ja kuunnellessa eri lavojen bändejä. Nähtiin myös
ihana Kathrine ja muut tanskalaisvahvistukset :) Itse Koninginnedagia
juhlistimme neljän hengen Beer Pong -turnauksessa Arturon fraternity housessa.
Arturo asuu siis ihan samalla tavalla kuin minä, tietyntyyppisessä
opiskelija-asunnossa, jotka kuuluvat sisar/veljeskunnalle. Kämppä oli ihan kuin
meidän, paitsi että sieltä puuttui pinkit seinät :P Edellisestä illasta uupuneet
sankarit saivat uutta nostetta pelin tiukoista käänteistä, ja päätimme lähteä
kaupungille pörräämään ja ihmettelemään kaikkea. Lopulliset iltamenot jäi
itseltä väliin, kun parin päivän minimi-yöunet ja väsymys alkoi painaa liikaa.
Arturo ja Caro ei kestänyt mun ja Jensin voittoisaa pongputkea ja niiden
teurastusta. Look who's winning! Oltiin Jensin kanssa ihan lyömätön tiimi
tasapelistä huolimatta. Tässä todisteaineistoa siitä, että höyhenboaa (yök)
käytettiin. Loput todisteet löytyvätkin sitten irronneiden höyhenien muodossa
joka paikasta, missä ehti lauantaina käydä. Oranje Hehhee, nyt alkaa näyttää
elämä vähän normaalimmalta. Eilen vielä vauhkosin Ruthille, etten aio olla
poissa yhdeltäkään luennolta tässä jaksossa. Todellisuus: kolme päivää meni tätä
jaksoa, ja heti päädyin lintsaamaan tänään. Oli ihan pakko jäädä kotiin ja
kattoa häitä ;) Vielä karmivampaa on se, että menin ja ostin oranssin
höyhenpuuhkan.. Ei ole glitteriä, mutta silti :D jep jep. Syytän ryhmäpainetta.
On se, kun ei omiin puheisiinkaan voi enää luottaa. Ja näitä h*lvetin höyheniä
on joka paikassa nyt. Uusi kotieläin, jolla on rankka karvanlähtöaika Nyt ollaan
siis vihdoin oranssina Kuningattarenpäivää varten: - oranssi-sini-valkoinen
paita Mangosta - oranssi höyhenpuuhka (hävettää) - oranssit H&M-baltsut (ylläri)
- oranssi hiuspanta/koriste Zarasta - pakolliset "hassut aurinkolasit"
fun!fun!fun! (hävettää) Kuninkaalliset häät oli ihan jees, ikävästi vaan toi
meidän excu konsulttifirmaan häiritsi katsomista, uskomatonta! Tietysti
häirittiin excun pitäjää, olihan mekosta pakko vähän puhua tyttöjen kesken. Oon
kyllä edelleenkin sitä mieltä, että kyllä se Daniel oli paljon ihkumpi kuin
Wiltsu. Kamooon, se puhe! Ja ne kyyneleet! Ainakin minä ja
paperinenäliinapaketti oltiin sitä mieltä, että ne oli paremmat (lue=
liikuttavammat) häät. Nyt pitää alkaa valmistautua iltaan! Kivaa vappua ja
Kuningattarenpäivää kaikille säädyille. Pekoninakkeja, salaattia ja mansikoita
Nopeasti valmistuvaa syötävää... Vatajan nakit on kääräisty pekonisiivuihin...
jokaiseen nakkiin meni 2 siivua pekonia, joten aika tuhtia syötävää olivat ,
vaan hyviä. Nakit olivat uunissa grillivastusten ollessa päällä, kunnes olivat
sopivasti ruskistuneet pinnaltaan. Mulle pitää yleensä aina olla makkaran kanssa
sinappia, vaan nämä eivät kaivanneet mitään peittämään omaa hyvää makuaan.
Salaatissa on ruukkulehtisalaattia, kurkkua, ananasta, viinirypäleitä,
vesimelonia ja runsaasti kevätsipulia. Kastikkeena salaatissa tämä kotitekoinen
kastike. ... ja jälkkäriksi nauttiin tällaisia... Sulatin kahvikupissa
valkosuklaata mikrossa ja dippasin mansikoita siihen... hyviä olivat
Kuningatarrahkaa kera mansikoiden Nyt vasta meillä maisteltiin ekaa kertaa
Valion maustettua rahkaa kuningatar. Lisäksi paloittelin muutaman tuoreen
mansikan ( espanjalaisia) Hyvää oli, rahka ei ollut onneksi ollenkaan niin
makeaa mitä kuvittelin.... mansikatkin maistuivat mansikoille, vaikkeivat
kotimaisien veroisia olekkaan. Nam Grillattu pihvi ja salaatti Pihvi on naudan
pippuripihvi (ulkofileetä) ohuemmaksi nuijittuna, suolaa pintaan ja grilliin (
ei ollut edes öljyä laittaa pintaan).... oli kypsää, vaan ei kuivaa ja ihanan
mureaa. Mies onnistui kertakaikkisen hyvin lihan kypsentämisessä Salaatissa on
kasviksia jääkaapin sisällön mukaan ja päälle grillattiin halloumijuustoa (
meillä sitä ei lioteta, vaan syödään kaikkine suoloineen) Kermakakku Ihan
yksinkertaista perustäytekakkua , kerma sellaista... Kakussa on 7 munan
sokerikakkupohja. Kakun kostutusliemenä käytin jälleen Spriteä. Täytteenä on
kinuskikermavaahtoa jakotimaisia vadelmia ja toisessa välissä säilykepersikkaa
ja sitruunarahka-kermaseosta. Mantelilastut ovat 200 asteisessa uunissa
paahdettuja ja jäähtyneinä niitä hieman sormin murskasin pienemmiksi. Broileria
paistetun pastan kera Broilerin paistileikkeitä (marinoituja) uunissa
paistettuna kera paistetun pasta-tomaattihässäkän. Lisäkepastassa on rasvaa,
currya, sokeria, keitettyä täysjyväpastaa, kevätsipulia, halkaistuja
kirsilla/miniluumutomaatteja, suolaa. Kuumenna rasva pannulla, lisää curry ja
pyöräytä, lisää keitetty pasta ja muut mausteet ja paista pasta kevyesti välillä
sekoitellen. Lisää vasta sitten kevätsipuli ja tomaatin puoliskot ja kuumenna
lisäke... älä kauaa, etteivät tomaatit lötkisty. Maistele. Minusta pastalisäke
olisi ollut ihan hyvä sellaisenaan ilman lihalisuketta... paistileikkeet
tuntuivat aika suolaisilta makuumme ja niissä oli aika reilusti mausteitakin,
siki pastalisuke maustettu miedommaksi. Tomaatti-mozzarellasalaatti ja
sekalainen salaatti Tämä nyt vaan on niiiin hyvää Tomaatti-mozzarellasalaatti
runsaalla basilikalla; tomaattiviipaleita, mozzarellaa viipaleina, tuoretta
basilikaa ( tällä kertaa leikkelin lehdet pienemmiksi paloiksi), rouhittua
mustapippuria päälle, jonkinlaista suolaa ( laitoin sormisuolaa), oliiviöljyä ja
pikkasen balsamietikkaa. Annetaan tekeytyä viileässä ja voi poijat kun on hyvää
Hyvää oli myös tämä toinen sekalainen salaatti minkä tein ollessamme pääsiäisen
aikaan siskoni perheen luona Kaavilla. Tähän salaattiin laitoin jääsalaattia,
verkkomelonia, mustia oliiveja, vihreitä viinirypäleitä, kurkkua ja punaista
paprikaa. Soosin laittoi jokainen omaa annokseensa. Valkosipuliset omenaiset
porsaankyljykset Porsaankyljyksiä tulee silloin tällöin laitettua ruoaksi,
nykyisin harvemmin... vaan muutamia viikkoja sitten tuli ihan selkeä kyljysten
mielihalu, joten valmistin oikein reilusti valkosipulille maistuvia omenaisia
kyljyksiä. Kyljykset söimme salaatin, kasvisten ja paistetun kiinankaalin kera.
Minä valmistin vain kaksiisoa kyljystä seuraavasti.... Nuijin porsaankyljykset
ohuiksi muovin läpi lihanuijalla ( koska vetäytyvät kasaan kypsyessään ja inhoan
sellaisia "pallerokyljyksiä" ) Ruskistin kyljykset paistinpannulla tilkassa
öljyä ( kaksi kyljystä mahtui just ja just ruskistumaan samanaikaisesti isolle
pannulle) + ripsottelin mustapippurirouhetta ja suolaa lihoille ja lisäsin
samalle pannulle ruskistumaan omenalohkot ja otin ne sitten lautaselle
odottamaan.... seuraavaksi pannuun meni 4 valkosipulinkynttä viipaleina,
ruokakermaa, tilkkanen vettä ja loraus soijakastiketta. Hauduttelin kyljyksiä
pannulla kannen alla vähässä liemessä, aina välillä valelin lihoja pannulla
olevalla soosilla, koska sitä ei ollut niin paljoa, että kyljykset olisivat
olleet sen peitossa. Kyjysten kypsyessä tarkistin makua ja epäilin että nyt tais
tulla kanssasyöjän makuun vähän liikaa valkosipulia, vaan kiltisti hääkin ruoan
söi . Sitten vaan omenalohkot kyljysten päälle ja valmista tuli. Kyljysten ja
kasvisten kanssa syötiin vielä reilusti herneenversoilla höystettyä tavallista
vihersalaattia. Herneenversot ovat tällä kertaa ihan kaupasta ostettuja, vaikka
tykkään niitä myös itse kasvatella... Makoisaa vappua OIKEIN MUKAVAA JA MAKOISAA
VAPPUA KAIKILLE BLOGISSANI PIIPAHTAVILLE. Voileipäkakku savukinkusta Tällaisen
voileipäkakun tein jo aikaa sitten.... Ihan tavis voikkari savukinkusta, tehty
tällaisilla suhteilla.... Kinkkuvoileipäkakku 1 kotitekoinen vuokaleipä tehty
tällä ohjeella ( leipä kannattaa tehdä ainakin pari päivää aikaisemmin mitä
aikoo tehdä kakun) Leikkkaa leivästä pohjansuuntaisesti ensin kuori pois ja
sitten 5 pitkulaista ohutta leipälevyä. Leikkaa levyistä kevyesti reunat pois ->
samalla levyt tulevat varmasti samankokoisiksi. Kostutusliemenä käytin jälleen 1
lihaliemikuutiosta tehtyä lientä, hieman suolalla ja sitruunamehulla
terästettynä. Lientä meni tähän kakkuun lähes 3 dl. Täytteenä on 700 g
savukinkkua hienonnettuna monitoimikoneen leikuriterällä. Sekaan 1 purkillinen
kermaviiliä ja ja sitten jaoin perustahnan 4 lautaselle. Yhteen tahnaan laitoin
n.1 dl kurkkurelishiä, toiseen tahnaan ½ punaista paprikaa leikkuriterällä
hienonnettuna + hieman suolaa, kolmanteen laitoin 2 tomaattia hienonnettuna + 2
rkl creme fraichea ja neljänteen meni perustahnan sekaan. 5 cm. pätkä tuoretta
kurkkua pikkuisina kuutioina + sulatejuustoa 50 g. Yleensä savukinkutahnoihin en
lisää suolaa, vaan tämä kinkku oli jotenkin niin vähäsuolaista, jotta ripsautin
kaikkiin hieman suolaa. Tahnoja kannattaa maistella ja lisäillä suolaa ja
muitakin mausteita niin halutessaan. Minä en laittanut muita mausteita, koska
tästä haluttiin ihan taviskakku. Täytettynä kakku oli kevyen painon alla yön yli
jäkaapissa suojatuna. Kuorrutuksessa on 200 g kreikkalaista
valkosipulituorejuustoa + 100 g maustamatonta sulatejuustoa + 2 rkl creme
fraichea. Reunoilla juustoraastetta ja lähes 150 g pakkaus leikkelekinkkua,
puolitettuja miniluumutomaatteja, salaatinlehtiä ja herneenversoja. Juustopallot
Näihin juustopalloihin ihastuin Valion sivuilla ihan kuvan perusteella.... ja
tuosta linkin takaa löytyykin ohje ja eri vaihtoehtoja juustopallojen
koristeluun. Näitä seesamin-ja unikonsiemenillä koristeltuja juustopalloja en
ole itse tehnyt, kylläkin aktiivisesti mukana ollut .... tästäkin huolimatta
laitan näiden kuvan tänne ja suosituksen kokeilla. Palloset eivät maistu
voimakkaasti sinihomejuustolle, joten ärtsymmästä tykkäävät voisivat lisätä
esim. auramurua seokseen. Ideana näissä on sekoittaa jokin tuorejuusto ( Valion
ohjeessa sinihometuorejuusto) ja juustoraaste ( Valion ohjeessa kahta erilaista)
seokseksi ja pyöritellä siitä käsin pikkuisia palloja ja kieritellä ne sitten
jossakin koristeseoksessa esim. unikon- tai seesaminsiemenissä,
persiljasilpussa, pienissä paprikanpalasissa ( tai kurkkun tai
retiisinpalasissa), ruohosipulisilpussa, pähkinä- tai mantelirouheessa,
pinjansiemenissä, rouhituissa pistaaseissa tai vaikkapa suklaarouheessa ja
pallerot ovat valmiita nautittaviksi vaikka salaattipöydän yhtenä osana tai
pikkunaposteltavana ihan sellaisenaan hyvässä seurassa hyvän juoman kera.
Suosittelen kokeilemaan jonkinlaisena versiona.. . juustot voi valita omien
makumieltymysten mukaan Uunisei ( Pankkiirin sei) Täältä löytyy alkuperäinen
ohje. ... ja näin minä tämän seiruoan tein.... Pankkiirin uunisei Laita seipalat
uunivuokaan ( leikkaa halutessasi pinemmiksi paloiksi) ja mausta ne haluamallasi
mausteilla. Levitä porkkana- ja juustoraasteet kalojen päälle ja kaada
ruokakerma vuokaan. Kypsennä uuniseitä 175 - 200 asteessa n. 30-40 minuttia.
Tykkäsin kovasti... porkkana varsinkin antoi mukavaa makua ja väriäkin muutoin
niin vaalealle kalaruoalle. Suklaahippukeksit Erilaisien
suklaahippukeksien/pikkuleipien ohjeita on oelmassa pilvin pimein...tässä yksi.
Ohje napattu täältä. Vatkaa sokerit ja pehmeä voi keskenään vaahdoksi. Lisää
joukkoon munat yksitellen, koko ajan vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään
ja lisää ne joukkoon vatkaimella kevyesti vatkaten. Lisää lopuksi joukkoon
rouhittu suklaa. Pyörittele taikina palloiksi leivinpaperin päälle. Paista 175
asteessa noin 15-18 minuuttia. Älä paista liian kauan, jotta keksit eivät kuivu
liikaa.... tai jos tykkäät rapsakoista pikkuleivistä, kuten minä, paista sitten
vähän pidempään Persikkaista broileripitsaa Pitkästä aikaa tuli viime
viikonloppuna tehtyä pitsaa... Broileripitsa (pellillinen) Pohja; 2 dl lämmintä
vettä + 30 g tuorehiivaa + 3/4 tl suolaa + 2 rkl öljyä + n. 5 dl puolikarkeaa
vehnäjauhoja -> lietä hiiva nesteeseen, lisää suola, öljy ja alusta pehmeä
taikina. Kohota taikinana tai valmiina levynä pellillä ( leivinpaperin päällä)
ennen täyttämistä ( painele käsin ilmat pois levystä ennen täytteiden levitystä)
Pitsakastike; 200 g paseerattua tomaattia + ½ dl tomaattipyrettä + sokeria,
suolaa, mustapippuria, kuivattua oreganoa ja basilikaa Täyte; 3 kpl broilerin
fileleikkeitä, suolaa, mustapippurirouhetta, paprikajauhetta, basilikaa,
kuivattua persiljaa, valkosípulia 2 kynttä, 2 isoa punasipulia ohuina lohkoina,
½ isoa punaista paprikaa, 100 g meetwurstia hienonnettuna, säilykepersikkaa 5
puoliskoa ohuina lohkoina, herkkusieniä 1 pieni prk hyvin valutettuna, pieniä
mozzarellapalloja puolitettuina/viipaleina ja pitsajuustoraastetta -> paloittele
broileri pieniksi ja ruskista pannulla kypsäksi, lisää loppupuolella myös
punasipulilohkot ja suikaloitu paprika sekaan kypsymään pannulle. Mausta seos
hyvin. Levitä pohjalle ensin kastike, vähän juustoraastetta, kaikki täytteet ja
vielä päällimmäiseksi hieman juustorastetta. Kypsennä pitsa n. 225 asteisessa
uunissa 15-20 min. Tämä täyteyhdistelmä oli meille oikein mieluinen ja makujakin
oli riittävästi ja mastui hyvälle kylmänäkin Tähän pitsaan laitoin täytteitä
tarkoituksella oikein reilusti Kanelin makuiset raejuusto-ohukaiset Kanelille
maistuvia makeita raejuusto-ohukaisia tulee aina silloin tällöin paisteltua....
Sekoita kaikki muut ainekset tasaiseksi lättytaikinaksi käsivatkaimella ja
yhdistä siihen viimeiseksi raejuusto. Paista ohukaisiksi rasvassa lättypannulla.
Pannu saa olla ihan hyvän kuuma, jotta raejuusto ei ehdi sulaa paiston aikana.
Puhdista pannua tarvittaessa aina ennen uuden erän paistoa. Syödään ehdottomasti
lämpiminä esim. mansikkahillon kera. Ohjeella tulee reilu 40 kpl pikkulättyjä.
Nam! Murekesukkula kääriytyy pekoniin Tällaisiin ruoka/pikkunaposteluherkkuihin
halutaan meillä ainakin ihan kunnon paistopinta, jotta pekonista tulee oikein
rapsakkaa Sekoita korppujauho nesteeseen ja sitten kaikkien muiden ainesten
kanssa tasaiseksi seokseksi. Kypsennä seoksesta pieni nokare pannulla tai
mikrossa tarkistaaksesi maku. Muotoile lihamurekeseos sukkuloiksi/pitkiksi
pötkylöiksi ja päällystä jokainen pekonisuikaleella. Alku ja loppukohdat
pötkylän alle, etteivät aukea.. Kypsennä 225 asteisessa uunissa kypsiksi ja ihan
kunnolla ruskeiksi n. 20 min.... Minä tein tästä annoksesta 8 isoa sukkulaa ja
just riitti 1 iso pekonisiivu yhden kääryleen pinnottamiseen. ... sukkulat
menossa uuniin... Kahvilan hyvää kalapiirakkaa... Kännykän uumenista löytyi
tällainen piirakkakuva... sen verran pitää mainostaa, jotta oli todella hyvää
lohipiirakkaa....vaikka hieman "käppänältä" näyttääkin ... ohut pohja, ei
rasvainen ja lämmitettynä ainakin oli myös pehmeä, täytteessä ainakin lohta,
keitettyä munaa, tilliä reilusti, jotain valkoista + juustoa ym... Tämä 5 e (
muistaakseni) maksanut lohipiirakkapalanen nautittiin puolitettuna siskon kanssa
Rukan reissulla Kuusamon Prisman kahviossa. Raikas mustikkavaahto Tämä oli
hyvää, ei ollenkaan niin äkkimakeaa mitä luulisi. Mustikkavaahto sopii vaikka
välipalaksi tai jälkiruoaksi. Alkuperäinen ohje on ateriamestareiden sivuilta.
Minä laitoin koristeeksi punaherukoita mustikoiden sijaan antamaan kirpakkuutta
herkulle. Sekoita jogurtin sekaan ensin kaikki muut ainekset ja viimeisenä
kermavaahto. Tarkista makeus. Ohjeella tulee 5 annosta... annoskoko reilu 100 g.
Huom! Jos kerman asemesta käyttää vaniljakastiketta ja hillokin on kovin makeaa
ja jos käyttää vaniljajogurttia, ei välttämättä tarvitse sokereita ollenkaan....
maistele ensin ilman sokeria Marjaisan herkun voi tehdä muistakin marjoista kuin
mustikasta.... vadelmahillo antaa mukavaa yhteismakua muidenkin marjojen kanssa.
Tomaattinen jauheliha-pekonikeitto Tomaattiset keitto-ohjeet jatkuvat....
Laakerinlehteä en kylläkään syönyt....vaan hyvää makua se kyllä keittoon antaa
Kuumenna vesi + tomaattimurska kiehuvaksi kattilassa. Lisää mausteita,
hienonnettu purjosipuli ja pakastekasvikset ja jätä kypsymään. Ruskista
jauheliha ja pekoni ja lisää ne keiton sekaan kiehumaan. Kypsennä keitto
kypsäksi ja lisää pakastemaissi sekaan kuumenemaaan. Tarkista keiton sakeus ja
maku. Ohjeella tulee 3 litran kattila ihan piri pintaan valmista keittoa. Vaan
olipas hyvää keittoa... meistä ainakin Meille harvinainen vieras piipahti....
Ainakin 16 vuotta ollaan tässä samassa paikassa asuttu, eikä koskaan ennen ole
meidän etupihalle tällainen työntynyt.... iltahämärissä viime torstaina katselin
lintujen syöttöpaikalle, että onpas iso pikkulintu tullut iltapalalle Minusta
elikko ei väliittänyt mitään, vaikka muutamien metrien päästä räpsin kuvia....
... vaan naapurin koiran haukku sai vieraan pakenemaan puseikkoon, eikä vierasta
ole sen koomin näkynyt.... ei meillä fasaanipaistia syötäs, vaikka hää tuliskin
uusintavierailulle.... Muut naiset Miesten mielestä kaikki naiset ovat kauhean
mustasukkaisia ja kaikki toiseen naiseen edes kintaalla viittaavat riidat
johtuvat nimenomaan vaimon mustasukkaisuudesta. Vaikka mieshän ei omien sanojen
mukaan edes huomannut sitä tiimalasibeibeä parkkipaikalla. Sitä, jonka perse sai
ohi keikkuessaan miehen niskanikamat paikoiltaan pään kääntyessä luonnolliset
180 astetta. Idiootit. Nimittäin miksi olisin tästä toiselle naiselle tästä
vihainen? Sitä en ymmärrä. Kyllä minäkin mieluummin komeaa miestä katselen, kuin
jotain suihkut onnistuneesti paennutta mörköä. Yritän vain tehdä sen
mahdollisimman hienovaraisesti. Varovaisen mutta todenmukaisen arvioni, joka
perustuu laserin lailla leikkaavaan tarkkailukykyyni, mukaan 75% toiseen naiseen
liittyvistä riidoista eivät liity millään tavalla mustasukkaisuuteen. Ei naista
vituta se toinen nainen, vaan oman miehen tahdittomuus. Mikäli oma mieheni on
kohtelee minua moukkamaisesti, palaa hihani riippumatta siitä, liittyykö
tilanteeseen toinen nainen, auto, kesäkurpitsa tai anoppi. Odotankin yhtälöä,
johon nuo kaikki mahtuvat. Tunnistan ilmeen niin monen naisen kasvoilla, kun
mies pikku kaljassa tiputtelee leukaansa jonkun toisen naisen jalkojen juureen.
Miehen ”kuolaan, koska osaan –katse” näkyy selvästi. Pitkälle ja kaikille. Kuin
myös vaimon ”miksi sinun täytyy nöyryyttää minua näin –katse”, joka seuraa heti
tuijotuksen kohteeksi joutuneen naisen ”hakkaa hanskaasi, plösö” –katsetta.
Toisinaan, tilanteen pitkittyessä (mikäli vaimo ei ole kosketusetäisyydellä
miehestään), ehtii katseen kohteeksi joutunut nainen luomaan nolostuneeseen
vaimoon vielä ”mä olen niin pahoillani sun puolesta –katseen”, jota seuraa
vaimon mieheensä langettama ”nyt sä kuolet –katse”. Ovatko naiset siis todella
mustasukkaisia toisistaan, vaan yrittävätkö he vain selvitä kuolaavien
käpyaivojensa kanssa minimaalisella häpeän määrällä? Mitäs jos miehet syyttävät
vaimojaan mustasukkaisuudesta vain, jotta eivät jäisi kiinni omasta
idioottimaisuudestaan? Vaikea sanoa, sillä minulla ei ole oikeutta puhua miesten
puolesta siitä, mitä mieltä he oikeasti ovat. Oma miehenikin tarkisti tämän
kirjoituksen ja totesi minulle ykskantaan että ”olen eri mieltä”. No ole vaan,
rakas, mutta minä en usko mustasukkaisuuteen. Toki nainen osaa oikeasti vihata
toista naista tavalla, johon mies ei pystyisi koskaan ilman vahvaa ja väärin
nautittua lääkitystä. Tuo viha saattaa leimahtaa täyteen roihuun alle
sekunnissa. Tässä esimerkki omasta elämästäni, tapahtui viime viikolla, kun
kivassa hormonikännissä odottelin jälleen kuukauden kohokohtaa. Lähden
toimituksesta ajelemaan Helsingin keskustaan, syysmuotia esittelevään
lehdistötilaisuuteen. Pysähdyn punaisiin valoihin ja huomaan taakseni pysähtyvän
erään vartiointifirman henkilöauton, jonka ratissa istuu pienipäinen (arviolta
juuri ja juuri parikymppinen eikä minulla ole asennevammaa) nainen, jolla on
suhteettoman suuret aurinkolasit. Seuraan kuinka kaksi potkulautailevaa poikaa
ylittää suojatien, vaikka jalankulkijoilla on jo punainen valo. Kurkin, ettei
lapsia enää tule lisää, ennen kuin alan iskeä D-asentoa silmään. Kurkkaan
peruutuspeiliin ja huomaan tuon parikymppisen, aiemmin naisen, nyt vosun,
viittoilevan suurieleisesti, kuinka en jo paina talla pohjassa vaikka valo on
vaihtunut meille vihreäksi. ”Vittu mikä losoperse”, ajattelen. ”Törkeet
nakkisormetkin”. Lähden ajelemaan ja kurkin peilistä, kuinka vosu saa autonsa
vaivalloisesti liikkeelle. ”30:n vauhti ei liene liioiteltua 50:n alueella”,
mutisen. Seuraavissa valoissa vosu ryhmittyy hienosti omalle kaistalleen,
Annelin (minun autoni) viereen. Avaamme ikkunat. VOSU: Voisiksä välillä muistaa
ajaakin? PIKKUVAIMO: Mä sentään osaan ajaa, silloin kun mä muistan. Ja eikös
sulla olisi jossain puliukkoja poistettavana? Oma ikkunani nousee vosun
puuskuttaessa kärpäslasinsa huuruun. Väläytän hurmaavan ja vinohampaisen hymyni.
Ajatusvirtani jatkaa tuohtunutta tulvaansa. ”Perkele. Juuri tuollainen
tyypillinen tapaus, joka on vähän käynyt potkimassa jossain
itsepuolustustunneilla, sitten iskenyt joltain toiselta lähiöpermanentilta
hampaat narikkajonossa sisään koska vinot viikset kasvattanut poikaystävä on
duunannut sitä jossain kusisessa vessassa. Sitten se on yrittänyt hakea
Tampereelle poliisikouluun, jäänyt ulkopuolelle koska ei ole päässyt
psykologisesta läpi ja nyt se purkaa uhoaan stevarihaalarit päällä. Himassa
vähän heiluttelee pamppua vanhempien maksaman peili-liukuoven edessä ja kelaa,
että on ihan vitun pätevä. Mutta uskaltaako se mennä yksin jossain metroasemalla
poistamaan oksennukseensa sammuneen nistin? Tuskin. Se teeskentelee ettei näe ja
menee taukotupaan ihan hiessä laskemaan, kauanko piinaavaa työvuoroa on vielä
jäljellä.” Eli summa summarum, nainen on joko naiselle vihainen tämän teoista,
tai miehelle vihainen tämän teoista. Vihassa ei ole kyse mustasukkaisuudesta,
joka käsittääkseni ilmenee jonkinlaisena stalkkaamisena. Mikäli vaimo tutkii
miehen tekstiviestit, puhelutiedot tai sähköpostit, on kyseessä mustasukkainen
nainen. Tai siis puolirikollinen hullu, joten mitähän se mustasukkaisuus siis
edes tarkoittaa. Että mies ei saa käydä työmatkoilla? Vainoharhaisuutta ja
hulluutta se on. Mutta mikäli vaimo iskee kauppajonossa toista naista
kuolaavalta mieheltä ilmat pihalle tai suolestaa poskeaan soittaneen stevarin
liikennevaloihin, on kyseessä hormonit. Rauhoituin stevarin aiheuttamasta
raivosta valmistamalla eläinrasvaista ruokaa, syömällä sen miehen kanssa yhdessä
television edessä, Suomi-Venäjä-ottelua vapaasti selostaen. PIKKUVAIMO: Jos me
voitetaan tämä, niin saadaanko varmasti mitali? MIES: Ei, kun sitten me ollaan
neljän parhaan joukossa. PIKKUVAIMO: Saadaanko sitten varmasti pronssia? MIES:
No miten siinä nyt pronssia varmasti muka saisi? PIKKUVAIMO: No, pelaamalla
vähän paremmin. MIES: Niinpä tietenkin. LIHAMUREKE JA SUPPILOVAHVEROKASTIKSE (6
annosta) Mikäli käytät kuivattuja suppilovahveroita, liota niitä ensin 8 dl
vedessä, puolisen tuntia. Älä heitä liotusnestettä hukkaan, vaan ja käytä sitä
1dl kastikepohjaan. Kun sienet likoavat, tee jauhelihasta (mielellään
sika-nautaa, jossa on enemmän rasvaa ja takaa kostean murekkeen), kananmunista,
sipuleista, mausteista ja turvotetuista korppujauhoista tasainen massa, muotoile
uunivuokaan haluamallasi tavalla. Paista 225 asteessa keskitasolla noin 40
minuuttia, riippuen miten olet massan muotoillut. Kun mureke on uunissa,
valmista kastike keittämällä ensin yhdessä kattilassa sienien liotusnesteeseen
(1 dl) mukaan lihaliemikuutio. Tämän jälkeen kuullota sienet ja hienonnettu
sipuli voissa toisessa kattilassa ja ripottelet joukkoon 1 rkl vehnäjauhoja,
anna suurustua ja lisää joukkoon sitten valmiiksi keitetty lihaliemi. Keitä
hiljalleen muutama minuutti ja lisää sitten kuohukerma. Keitä hiljalleen kasaan.
Tarjoa keitettyjen perunoiden kanssa. Minulle tyypillisessä mielenhäiriössä
tarjosin sienikastikkeeni pelastusrengasta muistuttavasta murekkeesta. Olen
outo, en viallinen Olen täysi vastakohta miehestäni. Jos hän on sininen, olen
punainen. Jos hän on palikka, olen pallo. Teen kaiken eri järjestyksessä, kuin
mitä hän haluaisi (vaikka yritänkin noudattaa ohjeita). Ja hän muistuttaa siitä
joka kerta, vaikka osittain, mutta siis vain osittain, on hyväksynyt tosiasian,
ettei pysty minua muuttamaan. Kovasti kyllä yrittää, joskin nykyään hieman
harvemmin. On nimittäin myös huomannut, että joskus kirkkainkin aurinko pimenee.
Silloin eläimetkin ovat levottomia. Me myös näemme kaiken eri tavalla ja
haluamme aivan eri asioita. Hänelle on tärkeä saavuttaa, rakentaa, valloittaa ja
omistaa. ”Ugh, minä mies, ugh, tein tämän itse, paljain käsin. Puut huusin, ugh,
ensin kumoon ja sitten kirosin puusta lankun. Känsilläni, ugh, lankun höyläsin
ja nyrkein sen naulasin. Ugh”. Ja luolamies mittaa mittaamistaan, että kaikki on
suorassa, niin perkeleen suorassa, että saa muut isännät näyttämään
metroseksuaaleilta siviilipalvelusmiehiltä. Mutta aikaansaannoksesta ei saa
riemuita, sillä kaikesta löytyy aina vikaa. Ainakin jos mieheltäni kysytään.
Ristiriitaista ottaen huomioon, että mies on yrittänyt vuosien ajan iskostaa
kaaliini, että hän ei tee virheitä. Minä teen. Ja niin jumalauta teenkin, olen
niistä helvetin ylpeä! Kysyin jokin aika sitten mieheltä, onko hän koskaan ollut
minusta ylpeä. Mies vastasi, että totta kai. Pyysin esimerkkiä. Tuskallisen
odotuksen jälkeen hän kakisteli, että ”oli kiva että menit tavalliseen
työpaikkaan”. Käsikirjoittajan vaihtelevat työt eivät siis kelvanneet ja nyt
mies taputti lapion kokoisia kämmeniään, että istuin jälleen normaalissa
toimittajan penkissä ja pääsääntöisesti virka-aikana. Vastauksella ei siis ollut
mitään tekemistä sen kanssa, oliko hän minusta ylpeä. Mies – itse sitä
tajuamatta – vastasi olevansa ylpeän sijaan TYYTYVÄINEN. Nyt mies tietää, että
ruoka on varmasti jo valmiina, kun hän saapuu kotiin. Hän tietää, mihin aikaan
lähden ja mihin aikaan tulen. Hän tietää koko ajan, missä olen, enkä koskaan ole
pitkää aikaa puhelimen tavoittamattomissa. Myöhemmin kerroin lähteväni
työmatkalle Ruisrockiin. Tätä mies ei ollut odottanut. Ei selvästikään kuulunut
hänen suunnitelmiinsa. Hän ajatteli, että muotitoimittajana istun vain nättinä
studiossa ja ajan heti työpäivän jälkeen kotiin. PIKKUVAIMO: Mä olen sitten
Ruisrockissa heinäkuussa. MIES: Miksi? PIKKUVAIMO: Työmatkalla, tietenkin. MIES:
Miksi? PIKKUVAIMO: No, toimittajat tekee työmatkoja. MIES: (tyytymätöntä
urahtelua) Olen toki ollut paljon työmatkoilla, pitkiä aikoja ulkomaillakin,
mutta harvemmin paikassa, joka vilisee juopuneita (ja liian kauan kotoa poissa
olleita) rokkitähtiä. Ihan kuin heillä ei olisi päivätympääkin bimboa
iskettävänä. Heidän silmissään olen jo -30% kassalla. Miehelle tuntuu kuitenkin
olevan vaikeaa ymmärtää, että en voi olla 24 h -kotirouva ja uranainen yhtä
aikaa. Talon pitäisi olla täydellisessä ojennuksessa siinä missä akan
hiustenkin, mutta töitäkin pitäisi tehdä ainakin 12 tuntia vuorokaudessa, koska
sillä tienaa enemmän kuin kahdeksalla tunnilla. Se on laiska, joka tekee vain
kahdeksan tunnin päiviä. Ja raha, se on tärkeää. Minulle ei ole. Minulle
riittää, että katto pään päällä on oma ja että jääkapissa on muutakin kuin valo.
Ja joku, jolle olen arvokas ihan tällaisena Ellinä vain. Toki tykkään joskus
pienestä luksuksesta, mutta kaikkein tärkeintä hyvinvoinnilleni on se, että saan
tehdä elämässä niitä asioita, jotka herättävät minussa onnen tunteita. Olla ihan
vain Elli, jonka tukka ei ole aamuisin ojennuksessa ja jolle lauseen
muodostaminen väsyneenä on ylitsepääsemättömän vaikeaa. Kyllä minäkin osaan
tehdä omin käsin. Osaan neuloa katiskaksi soveltuvia villasukkia, maalata
tasapainon kumoavia avaruuskukkia ja tehdä Vesuvius-kakkuja, jotka ihan oikeasti
räjähtävät uunissa. Eikä niissä mitään vikaa ole. Se, että jokin lopputulos ei
ole suunnitelmien mukainen, ei tarkoita, että siinä olisi mitään vikaa. Näillä
sanoilla yritän lohduttaa miestäni joka aamu, kun hän aukaisee silmänsä ja näkee
ensimmäisenä minut. Tehdään kesäinen GRILLISALAATTI (4 annosta) päälle: maun
mukaan sormisuolaa ja rouhittua mustapippuria Itse savustimme kalan mieheni
isoisän valmistamassa savustuslaatikossa, lisäten savustuslastujen mukaan yhden
sokeripalan. Mukaan voi heittää myös katajanoksan. Savusta kala ennen kuin teet
lopun salaatin. HUOM! Muista suolata kala kevyesti noin tunti ennen savustusta.
Mikäli ette itse savusta, niin savustettua kirjolohta (muukin kala käy) saa
lähes jokaisesta kaupasta. Leikkaa halloumista 0,5-1 cm viipaleita. Huuhtele
salaatit, kurkku, tomaatit ja kevätsipulit. Revi salaatit, kuutioi kurkku ja
tomaatit ja leikkaa kevätsipuli – sekoita perussalaatti. Grillaa halloumit
molemmin puolin ja nosta sitten muun salaatin rinnalle, savustetun lohen kanssa.
Viimeistele kastikkeella, sormisuolalla (tarkista sitä ennen kalan suolaisuus),
rouhitulla mustapippurilla ja auringonkukan siemenillä. Tarjoa roséviinin
kanssa. Ruoan olemus Minulla on kiihkeähkö suhtautuminen ruokaan. Mutta sen
tulee olla hyvää ja puhdasta – pikaruokaketjut, einekset ja puolivalmisteet
saavat minut hurjistumaan. Tai oikeastaan ihmisten typeryys, tietämättömyys,
välipitämättömyys ja laiskuus, joka niihin liittyy. Vappuna piipahdimme
Jyväskylässä ihmettelemässä sukuumme ujuttautuneita englantilaisia
jalkapallohuligaaneja ja heidän ystäviään. Reissu oli onnistunut ja pääsinpä
lauantaina pitkästä aikaa matkan varrella sijaitsevaan luomukappeliinkin.
Mieheni katsoi kauhuissaan muttei yllättyneenä kun latasin koriin puolitoista
kiloa erilaista spelttejä, rouheita ja epäilyttävän nimisiä teepusseja. Ohitimme
matkalla myös maanalaisen vadelmalimonaditehtaan, jonka pinkit putket nousivat
ajoittain maanpinnan yläpuolelle. Mies kyllä väitti, että kyseessä on
maakaasupumppaamo, mutta hän on väärässä. Tänään aamulla mies alkoi kesken
aamiaisen nauraa. PIKKUVAIMO: Mitä sä naurat? MIES: Sua. PIKKUVAIMO: Täh? Kuule,
yhtä turpea on sunkin aamunaamasi! MIES: En mä sun naamaasi naura, vaan sitä
kuinka joku ihminen voi olla noin onnesta sekaisin yhdestä puuropurkista.
Pikkuvaimo korjaa lukulaseja nenällään ja katsoo kädessä pitämäänsä Spelt Manna
–purkkia. MIES: Näkisit kuinka sun silmät kiiluu kun sä luet sitä
tuoteselostetta. Niin, no. Olet mitä syöt, sanotaan. Innostukseni oli vilpitön.
Minulle on myös tärkeää tietää, miten minulle tärkeät ihmiset syövät. Mistä he
pitävät ja mistä eivät. Osaan heittämällä piirtää muutaman ihmisen ruokaympyrät
ja inhokkilaarit tuosta vaan. Hullulla onkin halvat huvit: jaksan kysellä
kyselemästä päästyäni, valitseeko tärkeä ihminen mansikan vai mustikan, lampaan
vai riistan, käyttääkö tämä homejuustoja jos niin, onko siitä ollut ongelmaa ja
tarkkailen, kuinka tämä syö voileipänsä. Mieheni ei laita koskaan tomaatteja ja
kurkkuja samalle leivälle. Sisareni kanssa jaan innon leikata paahtoleivän aina
kolmioiksi. Kolmas tärkeä ihminen asettaa juuston leikkeleen alle, eli juuri
toisin päin kuin itse tekisin. Toissa-aamuna päätin kokeilla tätä, sillä
tiedosta järkyttyneenä ja yön yli nukuttuani ajattelin, että tärkeä ihminen
saattaa, siis SAATTAA, olla oikeassa. Sillä jos leivän ylin kerros määrittää
lätyn luonteen, niin silloinhan on äärimmäisen tärkeää asettaa leikkele
päällimmäiseksi. Leipä maistui mielestäni selvästi erilaiselle, kuin sellainen,
jossa juusto olisi ollut päällä. Leipäidentiteettiäni kyseenalaistaessa heitän
kuitenkin nyt hirvipadan reseptin. Määrät ovat hyvin silmämääräiset ja
fiiliksellä mitatut, niin kuin pataruoissa aina. Tärkeintä on hauduttaa sitä
tarpeeksi kauan kunnon valurautapadassa, jota ilman en voisi elää. Enkä ilman
hyvää fileerausveistä. HIRVIPATA (6-8 annosta) Putsaa huoneenlämpöinen paisti
kalvoista ja paloittele valmiiksi. Kuori ja paloittele juurekset sekä sipulit
(valkosipulinkynnet voi jättää kokonaisiksi, sipulit ja perunat voi puolittaa).
Ruskista voi ja öljy ja lisää lihanpalat (paista lihaan hyvä väri). Mausta
lihoja suolalla ja rouhitulla valkopippurilla. Kaada joukkoon lihaliemi, keitä
hiljalleen ja kuori vaahto pois. Kun nesteen pinnalle ei enää nouse vaahtoa,
lisää mukaan sipulit ja juurekset, maustepippurit, rosmariini ja olut. Anna
hautua kannen alla 3 h tai ylikin, mikäli paisti on vanhemmanpuoleinen. Tarjoa
ruusukaalin ja tuoreen maalaisleivän kanssa. Pukukoodit Mies kiinnittää
huoliteltuun naiseen huomiota. Korkeat korot, kauniit sääret, puhtaat hiukset ja
sopivasti meikatut kasvot ovat huomattavasti todennäköisempi voittaja kuin
paskaisena roikkuva letti, tummat silmänaluset ja linttaan astutut tennarit.
Viimeistään harmaaksi pestyt alusvaatteet lannistavat urheankin ritarin. Tai
sellaiset, joissa on joku hauska eläinhahmo. Haloo naiset, herätkää!
Variksenpelättimet saavat harvoin kuninkaallista saattuetta kiimaisen
tuhmaseksin valtakuntaan. Minä muistan, mitä minulla oli päällä, kun iskin
mieheni. Vihreä ja varsin tyköistuva minihame sekä musta, olkapäät paljastava
toppi. Tämä setti toimi, sillä siinä vaiheessa kun avaimet oli vaihdettu,
uskalsin jo kysyä, että ”mitä sä musta ajattelit, kun ekan kerran näit?”. Mies
oli rehellinen ja vastasi, että ”helvetin hyvä perse ja sääret”. Sitten suljin
silmäni ja kysyin, että minkä väriset silmät minulla on. Tuohon mies vastasi,
että ”mä rakastan sua”. Ensimmäinen rakkaudentunnustus oli siis nyhdetty
vääryydellä ja naisen viekkaudella. Pikkuvaimo – Mies, 2 – 0. Ajan siis takaa
pukeutumiskoodeja, jotka mies yrittää jossain vaiheessa suhdetta vaihtaa. Siinä
vaiheessa, kun se rakastuu. Seurustelun alkuaikoina mies pyörittää upean
näköistä daamiaan rinta pörheänä pitkin kyliä, ikään kuin kadehdittavaa
sotasaalista. ”Katsokaa, mitä minä tällä rakkauden julmalla valtikalla olen
saavuttanut!” Mutta siinä vaiheessa, kun mies huomaa ajattelevansa alkusuhteen
jatkuvien aamu- ja päiväpanojen sijaan perhettä, häitä ja yhteistä vanhuutta,
iskee miehelle paniikki, että joku muukin saattaa huomata sotasaaliin sääret.
Mies alkaa esittää toivomuksia, että rouva pukeutuisi muotoja korostavan
kynähameen sijaan säkkiin. Oma mieheni sanoo jo ihan suoraan, että ”onko pakko
lähteä noin antavassa asussa ulos” ja tulee korjaamaan paitapuseroni ylimmänkin
napin kiinni. Avaan sen sitten uudelleen Lohjan isossa liikenneympyrässä, noin
yhdeksän kilometrin päässä, kun huuleni jo sinertävät. Mutta meillä naisilla on
myös vastuu – vastuu pukeutua hyvännäköisesti ja huolitella itsemme niin, että
tunnemme itsemme kauniiksi ja seksikkääksi. Se on erittäin helppo konsti pitää
itsetunto terveellä tasolla niin, ettei tarvitse muiden naisten niskaan
syleksiä. Mikäli nainen ei tunne itseään ihanaksi, niin siitä kärsii koko
lähipiiri. It’s a fact. Eikä itsestään huolehtiminen mitään turhamaisuutta ole –
muuta kuin niiden akkojen mielestä, jotka ovat miehensä toivomuksesta tai
laiskuuttaan alkaneet niihin säkkeihin pukeutua. Viime viikolla kun tein lähtöä
Helsinkiin, kävin pihalla moiskauttamassa miehelle pusun. Olin pukeutunut varsin
napsakkaan hameasuun kun sipsutin 12-senttisissä koroissani heittämään hei-heit.
Mieheltä meinasi tippua silmät päästä kun leuka loksahti auki. Luin laajenevista
pupilleista sanat ”jumalauta kuinka hyvännäköinen muija”. Mies ai saanut sanaa
suusta ennen kuin kaasuttelin jo tyytyväisenä kohti pääkaupunkia. Tyytyväisenä,
koska mieheni katsoi minua, omaa vaimoaan, samalla tavalla kuin säkkiakkojen
miehet katsovat muita. Tehdään sen kunniaksi lohisoppa. LOHIKEITTO (6 annosta)
Keitä kalaliemi valmiiksi. Nypi lohifileestä mahdolliset ruodot. Halkaise purjo
pituussuunnassa, huuhdo hiekat pois ja viipaloi. Kuori juurekset ja paloittele
ne, hienonna sipuli. Pyöräytä juurekset, sipuli ja purjo voissa, lisää päälle
lämmin kalaliemi sekä pippurit. Keitä hiljalleen kunnes juurekset ovat melkein
kypsiä ja lisää sillä välin paloittelemasi lohi joukkoon. Erottele kananmunien
keltuaiset ja vatkaa ne kerman joukkoon (älä vaahdota). Kun kala on kypsää,
nosta kattila liedeltä, lisää keittoon kerma-munaseos ja mäti (älä keitä enää
tämän jälkeen). Mausta sitruunalla ja hienonnetulla tillillä ja tarkista myös
suola (lisää tarvittaessa). Tarjoa tumman leivän ja voin kanssa. Nopeasti
lisääntyvä sähköisten maksuvälineiden käyttö aiheuttaa useita ongelmia. Tekninen
kehitys on tällä alueella erittäin nopeaa, eikä lainsäädäntö pysy mukana. Tämä
koskee esimerkiksi määräyksiä vastuusta kortin kadotessa tai lisääntyvästä
Internetissä käytävästä vähittäiskaupasta. Ihmiset voivat kuitenkin hävittää
korttinsa jossain muussa kuin 15 EU-maassa, eikä Internet-myyntikään rajoitu
vain EU-maihin. Hyvän kuluttajasuojan aikaansaamiseksi vaaditaan kansainvälisiä
sääntöjä. Crowleyn mietintö (A4-0033/98) Arvoisa puhemies, vapaat ja rehelliset
vaalit eivät valitettavasti ole itsestäänselvyys vielä läheskään kaikissa
maissa. Erityisesti Afrikassa vaaleihin liittyy usein häirintää, väkivaltaa,
petoksia tai kilpailijoiden ulkopuolelle sulkemista perustuslakia muuttamalla,
kuten tapahtui äskettäin Norsunluurannikolla. Vaalitarkkailijoiden lähettäminen
onkin perusteltua, mutta siihen voi sisältyä myös riskejä. Vaalitarkkailijoita
voidaan manipuloida ja heidät voidaan yllyttää vastatusten. Heitä voidaan
käyttää tekosyynä sääntöjen vastaisesti valtaan päässeen hallituksen
legitimoimiseksi. Meidän pitääkin toimia äärimmäisen varovaisesti sekä
etukäteen, tarkkailijoiden lähettämisestä päätettäessä, että kohdemaassa
tapahtuvassa valvonnassa ja raportoinnissa. Tällä hetkellä toiminta perustuu
vielä liikaa improvisointiin. Kohdemaahan lähetetään ihmisiä, joita ei ole
valmennettu tehtävään perusteellisesti, jotka eivät tunne taustoja eivätkä puhu
maan virallista kieltä. Etukäteen annettava katsaus pitäisikin asettaa
vähimmäisvaatimukseksi. Erilaisten tarkkailuryhmien pitäisi myös tehdä nykyistä
tiiviimmin yhteistyötä. Vaalitarkkailijat myös saapuvat kohdemaahan liian usein
liian myöhään ja poistuvat sieltä liian aikaisin. Suuri osa vaalien
manipuloinnista tapahtuu etukäteen, vaaliluetteloita sormeilemalla tai
opposition kokouksia kieltämällä. Joskus prosessi lähtee väärille urille sen
jälkeen, kun valtion päämies kieltäytyy alistumasta vaalitulokseen, kuten
tapahtui Togossa. Tämä ongelma voidaan ratkaista siten, että pieni
tarkkailijoiden ydinryhmä toimii pidemmällä aikavälillä. Tässä kaikessa on
tietysti mieltä vain siinä tapauksessa, että vaalitarkkailijoiden laatimilla
raporteilla myös tehdään jotain. Taloudelliset ja strategiset edut on
valitettavasti aikaisemmin asetettu liian usein demokratian ja ihmisoikeuksien
edelle. Toivokaamme, että komission tiedonanto ja kollega Favan erinomainen
mietintö saavat jatkoa ja johtavat johdonmukaisempiin toimiin epädemokraattisia
hallituksia vastaan. Arvoisa puhemies, Labour-puolueeseen kuuluvat Euroopan
parlamentin jäsenet tukevat pohjavesisäännöksiä, mutta mielestämme osa
valiokunnassa esitetyistä tarkistuksista oli liian kahlitsevia ja etäännytti
pohjavesidirektiivin vesipuitedirektiivin säännöksistä. Toivon, että voimme
sovittelumenettelyssä löytää tähän sellaisen terveeseen järkeen pohjautuvan
ratkaisun, joka auttaa meitä keskittämään toimet ongelmallisimpiin aloihin sen
sijaan, että kulutamme aikaa, rahaa ja energiaa kansanterveysriskin kannalta
vähemmän ongelmalliseen pohjaveden hallintaan. Arvoisa puhemies, arvoisa
komission jäsen, hyvät kollegat, tämän mietinnön osalta asiat ovat edenneet
oikein hyvin. Komissio ja neuvosto hyväksyivät suurimman osan niistä kohdista,
joita parlamentti pyysi ensimmäisessä käsittelyssä. Nyt myös muun muassa
käyttäjäkunnan on sovellettava direktiiviä, ja me olemme saaneet siihen mukaan
yhteiskäsitteen, jotta tiedämme, mistä puhumme. Kaikki eläinten rehuksi
tarkoitetut tuotteet määritellään nyt yhteisellä termillä kaikissa eläinten
rehuja koskevissa lainsäädännöissä. On erittäin hyvä, että tärkeät säännöt,
esimerkiksi laimentamiskielto, toteutetaan nyt. Se merkitsee sitä, että liian
suuria määriä esimerkiksi dioksiinipitoisuuksia sisältävää rehua ei voi
laimentaa jonkin muun rehun kanssa, jotta raja-arvot eivät ylittyisi.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on erittäin hyvä, että olemme saaneet
sisällettyä direktiiviin niin kutsutut toimenpiderajoitukset, ja hyvät kollegat,
tämä tarkoittaa käytännössä ennalta varautumisen periaatetta. Tämä merkitsee,
että jos esimerkiksi jokin meijeri havaitsee, että maidossa olevan
mykotoksiinin, joka on sienimyrkky, pitoisuus kasvaa, tutkimuksiin voidaan
ryhtyä, vaikka ei olekaan vielä ylitetty sitä rajaa, jolloin aine muuttuu
vaaralliseksi. Silloin voidaan kuitenkin ryhtyä tutkimaan, miksi maidon
mykotoksiinipitoisuus kasvaa ja mennä tuotantoketjua taaksepäin ja pysäyttää ja
estää kehitys jo ennen kuin saavutetaan raja, joka saattaa johtaa myrkytykseen.
Neuvosto on hyväksynyt kaiken, yhtä kysymystä lukuun ottamatta, joka meidän on
nyt valiokunnassa ollut pakko ottaa jälleen esille, nimittäin kysymyksen siitä,
saadaanko sopimaton rehu palauttaa esimerkiksi kolmannen maailman valtioille vai
ei. Minä olen valiokuntani tavoin sitä mieltä, että on täysin moraalitonta
palauttaa tällä lailla tuotteita, jotka eivät täytä direktiivissä asetettuja
vaatimuksia. Mehän emme silloin tiedä, minne tuotteet päätyvät, käytetäänkö
niitä köyhimmillä alueilla vai päätyvätkö ne suorastaan takaisin omille
markkinoille toisessa muodossa. Sen vuoksi valiokunta päätti esittää
tarkistuksia, jotka estävät tällaisen rehujen palauttamisen. Päätimme myös
säilyttää kuuden kuukauden siirtymäkauden direktiivin voimaan astumisen jälkeen.
Tämän jälkeen komissio ja neuvosto ehdottivat neuvotteluja puheenjohtajavaltio
Belgian johdolla. Yritimme saavuttaa kompromissin, mikä onnistuikin. Haluan
kiittää sekä puheenjohtajavaltio Belgiaa että komissiota siitä erinomaisesta ja
rakentavasta yhteistyöstä, jota ne tekivät sekä minun että muiden esittelijöiden
kanssa tässä asiassa. Sovimme kompromissiratkaisusta, jonka mukaan palauttamista
voitaisiin säännellä samoin kuin yleisessä elintarvikelaissa, jonka parlamentti
hyväksyi tänään erittäin suurella enemmistöllä. Kyse on tietyn väliin jäävän
ajanjakson teknisestä kattamisesta, jotta yleisen lain astuessa voimaan sen
määräykset koskisivat sellaista palauttamista, josta tässä direktiivissä on
kyse. Kyse ei siten ole uudesta ehdotuksesta, vaan kyse on tietyn ajanjakson
kattamisesta. Laatimamme kompromissitarkistuksen sanamuoto vastaa täysin
esittelijä Whiteheadin mietinnön sanamuotoa. Tänä iltana, kun kaikki oli
valmista, saimme kuitenkin viestin, jonka mukaan neuvosto ei halua hyväksyä tätä
kompromissia. Minusta on erittäin valitettavaa todeta, että meidän on vedettävä
takaisin kompromissiehdotuksemme ja että meidän on sen vuoksi turvauduttava
sovittelumenettelyyn. Haluan sanoa ministerineuvostolle, että tämä on
yksinkertaisesti sovittelutoimielimen väärinkäyttöä. Tämä ei ole niin erityinen
tai vakava sanaharkka, että meidän pitäisi mennä niin pitkälle, mutta minä ja
muut esittelijät pidämme tilannetta sellaisena, että parlamentti joutuu
reagoimaan. Kun viisi puolueryhmää allekirjoittaa kompromissin, olemme
tosissamme! – Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, kuten
molemmissa mietinnöissä aivan oikein korostetaan, yksi aluepolitiikan
päätavoitteista on kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatteen soveltaminen
riippumatta siitä, missä Euroopan unionin alueella he asuvat. Erityistä huomiota
on kiinnitettävä Euroopan unionin 284 saaren 9,4 miljoonaan asukkaaseen: kolme
prosenttia koko väestöstä asuu 95 000 neliökilometrin kokoisella alueella.
Näiden alueiden talouskehitystä haittaavat niiden eristyneisyys ja siitä
aiheutuvat lisäkustannukset. Usein nämä alueet ovat vuoristoisia ja heikommin
kehittyneitä syrjäisimpiä alueita. Vuonna 2004 niiden keskimääräinen
asukaskohtainen BKT oli 72 prosenttia EU:n keskiarvosta, ja useimmissa
tapauksissa alhaisempi kuin millään muulla alueella kyseisissä maissa. On
kuitenkin syytä korostaa, etteivät logistiset ongelmat välttämättä ole
rinnastettavissa heikkoon taloudelliseen tilanteeseen. Tällaiset esteet tulisi
itse asiassa mahdollisuuksien mukaan kääntää hyödyksi avaamalla ovet uusille
kehitysmahdollisuuksille. Nämä saaret ovat osa unionin luonnonperintöä ja
soveltuvat erityisen hyvin monenlaiseen toimintaan, kuten matkailuun sekä
kulttuuri- ja vapaa-ajanharrastuksiin. Kun tarkastellaan muun muassa tietoon
perustuvan talouden kehittämistä – yksi yhteisön toimien päätavoitteista –
raaka-aineiden tai suurten markkina-alueiden läheisyys ei niinkään enää vaikuta
ihmisten asuinpaikan valintaan vaan pikemminkin luonnonkauneus ja lähialueiden
palvelut. Tässä suhteessa infrastruktuurin käyttömahdollisuuksista ja
peruspalveluista tulee ratkaisevia tekijöitä. Otettuamme siis "yksi rahasto yhtä
ohjelmaa kohden" -periaatteen käyttöön vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymissä
meidän on edistettävä alueellista koheesiopolitiikkaa lisätäksemme sen avulla
olennaisia voimavaroja, kuten näissä kahdessa mietinnössä on aivan oikein tehty,
ja sisällytettävä se laajasti Euroopan unionin koheesiopolitiikan ensisijaisiin
tavoitteisiin. Arvoisa puhemies, haluan onnitella herra Caudronia, joka on
avoimesti ottanut vastaan näkökantoja ja liittänyt ne mietintöönsä, jota me
talousvaliokunnassa olemme pitkään ja hartaasti muokanneet. Haluan myös antaa
hänelle tunnustusta siitä tehokkaasta tavasta, jolla hän on etsinyt teollisuuden
mielipiteitä ja myös ottanut niistä vaikutteita, mikä on mielestäni järkevää.
Haluan myös onnitella komissiota, koska meillä on nykyään käytettävissämme hyvä
ja suorasukainen selvitys vallitsevasta tilanteesta. Kilpailukykyä on
analysoitava maailmanlaajuisella tasolla, aivan kuten komissio on tehnyt. On
myös tärkeää keskustella Euroopan teollisuuden kilpailukyvystä, koska suurin osa
hyvinvoinnistamme perustuu siihen. Teollisuustuotteet muodostavat suurimman osan
EU: n viennistä. Teollisuudella on ratkaiseva merkitys suurelle osalle
palvelualaa, jolla tiedolla on suuri merkitys. Olemme PPE-ryhmässä tyytyväisiä
siihen, että suotuisten puitteiden ja kannustimien tärkeyttä koskeva tutkimus
jaetaan kahteen osaan. Aikana, jolloin muutokset tapahtuvat entistä nopeammin,
pitkällä aikavälillä ennustettavissa olevat ja kestävät säännöstöt ovat paremman
elinkeinoelämän ilmapiirin edellytys. Käsityksemme on, että tilapäiset
panostukset, erityiset tiettyjä aloja koskevat säännöt tai valikoiva
elinkeinopolitiikka ovat tehottomia, kalliita ja pitkällä aikavälillä
yrittäjyydelle tuhoisia. Verojärjestelmän muotoilu, työmarkkinoita koskevat
oikeudelliset säännöt ja rakenteet hyvin laajasti ottaen ovat ratkaisevia
kasvulle, työllisyydelle ja kilpailukyvylle. Se tarkoittaa, että erityisesti
nykyiset pienten yritysten kasvun esteet pitää raivata pois tieltä. Tarvitaan
rakenneuudistuksia. Talouden maailmanlaajuistuminen lisää uudistusvaatimuksia.
Kuten sanottu, puolueryhmämme sai läpi suurimman osan tarkistuksistamme, mutta
olisimme toivoneet näkevämme, että olisi selkeämmin painotettu sellaisten hyvin
toimivien markkinoiden tärkeyttä, joilla on tehostettava toimia vääristävää
valtion tukea ja monopoleja vastaan. Kilpailua on lisättävä noudattamalla
paremmin julkisiin hankintoihin ja yksityistämiseen sovellettavia sääntöjä sekä
jatkamalla markkinoiden vapauttamista ja sääntelyn purkamista. Sanon näin, koska
sillä on merkitystä koko elinkeinoelämälle, samoin kuin teollisuudelle. Ongelmat
on kartoitettu hyvin ja komission asiakirja, jota täten pidämme myönteisenä, on
tärkeä kotiläksy, erityisesti EU: n jäsenvaltioille. Meillä ei kuitenkaan ole
varaa tuhlata aikaa vaan tehtävä on suoritettava nyt, etenkin, jos aiomme
vakavissamme voittaa työttömyyden. – Arvoisa puhemies, ei, en valitettavasti
puhu nyt parlamentille päätöslauselmaesityksen laatijana vaan parlamentin
jäsenenä ja Etiopiassa toimineen EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan johtajana.
Vaalit antoivat oppositiolle ja koko Etiopian kansalle äänen, jota niillä ei
ennen ole ollut, mikä on pääministeri Meles Zenawille kunniaksi. Ulkomaisten
tarkkailijoiden läsnäolo, joista me olimme merkittävin ryhmä sekä määrällisesti
että ammatillisen sitoutumisen kannalta, oli tärkeä tekijä luottamuksen
luomisessa äänestäjien keskuudessa: he lähtivät liikkeelle joukoittain ja 90
prosenttia äänesti. Jonottavat äänestäjät osoittivat pitkään suosiotaan
parlamentin lähettämälle valtuuskunnalle ja siksi EU:n
vaalitarkkailuvaltuuskunnan jäsenet tuntevat suurta vastuuta. On ensiarvoisen
tärkeää, että etiopialaisten odotukset vaalitulosten oikeellisuudesta
toteutuvat, ja vaalitarkkailuvaltuuskunta tekee kaikkensa varmistaakseen, että
näin tapahtuu. Kukaan ei voi tietää vaalituloksia varmasti, sillä prosessissa
koettiin vakavia vaikeuksia ääntenlaskuvaiheessa. Sen lisäksi, että tulosten
julkistaminen viivästyi, kaikilta puolueilta, myös hallituspuolueelta, tuli
paljon valituksia. Nuo viivästykset ja valitukset huolestuttivat kansalaisia ja
johtivat kesäkuun 6., 7. ja 8. päivän traagisiin tapahtumiin, joihin
vaalitarkkailuvaltuuskunta otti heti julkisesti kantaa. Vaadimme silloin
tapahtumien riippumatonta tutkintaa ja vaadimme sitä edelleen. Vaadimme
erityisesti Etiopian hallitusta vapauttamaan ne henkilöt, joita pidetään
vangittuina perustuslain ja ihmisoikeuksien vastaisesti. Vaadimme, että
valittujen ehdokkaiden ja muiden opposition edustajien samoin kuin
ihmisoikeuksien puolustajien annetaan tehdä työnsä. Vaadimme, että
tiedotusvälineet saavat toimia vapaasti ja että opposition edustajat saavat
näkyvyyttä niissä. Vaadimme silloin ja vaadimme nyt oppositiota pidättymään ja
kehottamaan muita pidättymään kapinasta ja siihen kannustamisesta, perustuslain
rikkomisesta sekä etnisiin konflikteihin lietsomisesta. Niistä olisi loppujen
lopuksi hyötyä vain niille, joiden etujen mukaista olisi varmistaa, etteivät
kansanäänestyksen tulokset koskaan selviä, sekä niille, jotka tekisivät mitä
tahansa vaaliprosessin keskeyttämiseksi. Se johtaisi väkivallan sekä poliittisen
ja taloudellisen sekasorron kierteeseen. Kehotamme molempia osapuolia,
hallitusta ja oppositiota, noudattamaan täysin valituksia koskevaa kesäkuun 10.
päivän sopimusta, jota tukevat tärkeimmät avunantajat, muiden muassa EU:n
jäsenvaltiot. Tässä yhteydessä haluan osoittaa kunnioitukseni komission
edustajalle, jolla oli – ja on edelleen – merkittävä tehtävä Addis Abebassa.
Vaalitarkkailutehtäväämme on muutettu molempien osapuolien toivomuksesta niin,
että me tarkkailemme myös tätä prosessia, jossa tutkitaan esitettyjä valituksia.
Sen vuoksi palaan Addis Abebaan ensi viikolla. Arvoisa puhemies, lopuksi totean,
että tilanne on hyvin arka ja vaarallinen. Sisällissodan uhka ei ole pelkkää
retoriikkaa. Olen juuri kuullut uutisen, jonka mukaan pääoppositiopuolue
vetäytyy petosepäilyjen tutkimisprosessista, koska väitteiden mukaan, sen
edustajia on estetty osallistumasta siihen. Tämän vuoksi kaikki Etiopian
prosessia koskevat mielenilmaisut voidaan käsittää väärin, kuinka rakentavia ja
hyvää tarkoittavia ne sitten ovatkaan, niin kuin tämä parlamentin aloite
tietenkin on, tai ne, jotka pyrkivät keskeyttämään Etiopian
demokratisoitumisprosessin, voivat käyttää niitä noiden katalien
tarkoitusperiensä edistämiseen. Työni vaalitarkkailuvaltuuskunnan johtajana ei
ole ohi. Tämä on riippumaton tehtävä eikä työ ole vielä tehty. Siksi pyydän
parlamentin ymmärtävän, että koen velvollisuudekseni olla äänestämättä tästä
päätöslauselmaesityksestä. Arvoisa puhemies, pahoittelen myöhästymistäni. On
myönteistä, että me Euroopan unionissa pyrimme kohti strategista liittoa Intian
kanssa edistääksemme rauhaa, turvallisuutta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Myös
kauppasuhteemme Intian kanssa ovat tärkeitä. Intia on kehittymässä
menestyksekkäästi talouskasvualueeksi, jolla on merkitystä, ja meidän onkin
pohdittava, mitä vaikutuksia on eurooppalaisten työpaikkojen ulkoistamisella
Intiaan. Tämä kysymys sivuutetaan käsiteltävänä olevassa mietinnössä lähes
kokonaan. Myös Intian ja Pakistanin vaikeat suhteet ansaitsevat enemmän
huomiota, enkä viittaa tällä ainoastaan Kashmirin kysymykseen. Pakistanin kanta
kansainväliseen muslimiterrorismiin on lievästi sanottuna epäselvä, mikä
Euroopan unionin on ponnekkaasti tuomittava. Pakistanissa suojeltavat
terroristit ovat uhka paitsi Intialle myös muulle maailmalle ja siten myös
Euroopan unionille. Arvoisa puhemies, tänään keskustelun aiheena olevan
tiedonannon hyväksymisen jälkeen on jo perustettu työryhmä, jonka perustamista
suositeltiin. Työohjelma on laadittu, niin että olemme edistyneet huomattavasti.
Seuraamme tietysti myös tämän foorumin työtä ja teemme aloitteita Barcelonan
konferenssissa ensisijaiseksi asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sitä meidän
ei tarvitse muuttaa. Esimerkiksi ympäristöpoliittisia toimia pidettiin siellä jo
ensisijaisina toimina. Seuraamme ja valmistelemme myös - tämä on toinen asia,
joka putkahti esiin keskustelussa - foorumin ensimmäistä tapaamista Maltassa 23.
ja 24. maaliskuuta. Euroopan parlamentti saa siitä tietoa koko ajan. Kaikki
paperit, joita siellä käsitellään ja joista päätetään, julkaistaan.
Ympäristötoimien painokkuus on esillä selvästi jo sielläkin. Uskon siis, että
ponnistelumme ovat nyt hyvässä vaiheessa ja että meidän ei tarvitse pelätä, että
työmme ei tuottaisi vastaavaa tulosta. Tulos ei tietenkään riipu pelkästään
meidän hyvästä tahdostamme - ja se on oikeastaan kaikkien näiden töiden
varsinainen este, teollisen yhteistyön alallakin - vaan se riippuu myös
kumppanivaltioiden hyvästä tahdosta. Kumppanivaltioilla on varmasti tätä hyvää
tahtoa, mutta sen määrä vaihtelee. Jotkin Välimeren alueen kumppaneista
suhtautuvat varmasti erittäin myönteisesti kaikkiin näihin toimiin. Toiset
haluaisivat kovasti, mutta eivät mitä erilaisimmista syistä voi, ja meidän on
todennäköisesti hyväksyttävä monenlaisia tuloksia. Sehän ei riipu sitten
kuitenkaan meistä, vaan se riippuu itse kumppanivaltioista. Me teemme joka
tapauksessa kaiken, mikä on tarpeen hyvään lopputulokseen pääsemiseksi. Arvoisa
neuvoston puheenjohtaja, ryhmätoverini Miguel Ángel Martínez ja minä, jotka
olemme yhdessä seuranneet poliittista elämää vuodesta 1977 alkaen, olemme
keskustelleet paljon näistä asioista, ja haluaisinkin esittää muutaman
täydennyksen. Ensinnäkin Kuuba haluaa näin sen ilmaisi parlamentin
valtuuskunnalle ulkoministeri Pérez Roque Euroopan unionin takaavan, että jos se
pyytää pääsyä AKT-maiden joukkoon, Euroopan unioni ei vastusta sitä. Ennen
hakemuksen esittämistä se haluaa muodolliset takeet siitä, ettei sen liittymistä
vastusteta. Toiseksi jäsen Martínezin havainnot ja minun havaintoni Kuubasta
eivät ole samanlaisia. Minä olin siellä opposition jäsenten,
toisinajattelijoiden kanssa, ja he sanoivat minulle sanatarkasti, että sitä,
joka ei kannata järjestelmää, ei yksinkertaisesti ole olemassa. Kolmanneksi,
mitä suurlähettiläiden arvioihin tulee, ystävällismielisiä keskusteluja kyllä
käytiin, ainakin siinä kokouksessa, johon minä osallistuin, mutta haluaisin
tietää, miten on mahdollista, että kaikkien hallitusten mielipide, Saksan
varauksen huomioon ottaen, oli jäsen Martínezin mukaan täysin päinvastainen kuin
suurlähettiläiden ilmaisema kanta: nämä kannattivat ehtoja asettelematonta
vuoropuhelua, hallitukset taas puolsivat niinkin kauan sitten kuin joulukuussa
annetun yhteisen kannan säilyttämistä. Kysyn neuvoston puheenjohtajalta, onko
hän samaa mieltä kanssani arviossaan, että Kuuban hallituksella on kuljettavana
vielä pitkä matka täyttääkseen demokratialausekkeessa edellytetyt velvoitteet
niin assosiointisopimusta varten kuin solmiakseen muita siteitä Euroopan unionin
kanssa. Haluaisinkin, että hän puhuisi laajemmin taloudellisesta vapaudesta,
perusoikeuksista tätä nimitettiin ennen muodolliseksi demokratiaksi, ja nyt se
on meillä kaikilla sekä poliittisesta moniarvoisuudesta, jotka ovat yhteisessä
kannassa esitetyt edellytykset. Malcolm Harbourin erinomaisessa mietinnössä
meitä kehotetaan tarkastelemaan tutkimusaloitettamme, ja suhtaudumme
myönteisesti juuri tähän näkökantaan ja kannatamme sitä. Eräs kohtaa kaipaa
korostusta. Senkaltaiseen tutkimukseen, jota nyt tarvitaan, kuuluu myös
tieteellinen tutkimus fysiikan tutkimus, tietotekniikan tutkimus mutta siihen
pitää myös liittää sosiaalis-taloudellinen ja oikeudellinen tutkimus sellaisten
seikkojen vuoksi, jotka sisältyvät erityisesti 13 kohtaan, jossa käsitellään
ratkaisevan tärkeitä yksityisyyteen ja tietojensuojaan liittyviä kysymyksiä.
Meidän on varmistettava, että sääntelymekanismimme toimivat, ja meidän on
tarkoin käsiteltävä riskejä ja uhkia sekä ratkaistava oikein tekniset pulmat.
Haluaisin lisäksi korostaa 9 kohtaa koskevaa seikkaa, jonka jäsen Hyland toi
esiin: palasin juuri vierailulta, jonka tein Ulko-Hebrideille sen viikon aikana,
jona kiersin vaalipiirissäni. Näiden tekniikoiden avulla voimme poistaa
syrjäseutujen huonot puolet, ja näin ollen voimme kääntää syrjäisten alueiden
ikivanhaa autioitumissuuntaa sillä ehdolla, että mahdollistamme esimerkiksi
runsaan ja edullisen laajakaistainfrastruktuurin saatavuuden oikeudenmukaisesti.
Meidän on varmistettava, että syrjäisille seuduille annetaan tämä mahdollisuus.
Arvoisat komission ja neuvoston edustajat, hyvät parlamentin jäsenet,
ulkoasioiden valiokunnassa keskusteltiin viikko sitten joukkotuhoaseita
koskevasta Euroopan parlamentin mietintöluonnoksesta. On muistettava, että
kiivainta keskustelua käytiin Iranin ydinohjelmasta. Parlamentin jäsenten
mielipiteistä käyvät ilmi sekä vaatimus toteuttaa rakentavia toimia Iranin
suhteessa että toive olla rasittamatta tätä suhdetta äärimmilleen.
Päätöslauselmamme seuraa neuvoston ja IAEA:n viimeaikaisten lausuntojen linjaa.
Niissä on korostettu, että poliittinen vuoropuhelu on paras keino saada Iran
vakuuttuneeksi. Tämä osoittaa, että keinoja, joilla Iraniin voidaan vaikuttaa,
on tosiasiassa hyvin vähän. Emme saa kuitenkaan unohtaa, että tämä on jo kolmas
päätöslauselma, jonka Euroopan parlamentti on antanut Iranista tänä vuonna.
Tämän lisäksi ovat myös muiden kansainvälisten järjestöjen päätöslauselmat.
Millaisia vastauksia nämä järjestöt ovat saaneet? Iranin vastauksesta ei voida
erehtyä: se on rikkonut Pariisin sopimusta ja muita sopimuksia, peitellyt
rikkomuksiaan ja aloittanut uudelleen energiantuotannon ydinaseiden
valmistamiseksi. IAEA toteaa 24. syyskuuta antamassaan päätöslauselmassa aivan
oikein, että Iranin toiminta horjuttaa muun maailman luottamusta siihen ja että
seuraavaksi asia annetaan YK:n turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi. Tässä
yhteydessä on ymmärrettävä, ettei poliittiseen vuoropuheluun voida enää pitkään
turvautua ehkäisevänä keinona, jolla puututaan Iranin uhmaaviin ja provosoiviin
toimiin. Tästä tulee kuitenkin sellainen käsitys, että niin tämänpäiväinen
päätöslauselma kuin neuvoston 3. lokakuuta antama lausuntokaan eivät ole
kumpikaan riittävän päättäväisiä, jotta asia todella saatettaisiin YK:n
turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi. Tämä johtunee siitä, että neuvosto ja
parlamentti eivät ole vakuuttuneita YK:n turvallisuusneuvoston halusta tehdä
päätöksiä Iranin ydinohjelman suhteen. Toivottavasti olen väärässä, mutta
vaikuttaa siltä, että uusimmissa kansainvälisen yhteisön päätöksissä Iranin
johdon sallitaan edelleen toimia oman mielensä mukaan. (EN) Arvoisa puhemies,
pitkäaikaisena asian esittelijänä parlamentissa suhtaudun myönteisesti EU:n ja
Intian huippukokoukseen, joka pidetään hyvin pian. Näen Intian monin tavoin
Euroopan unionin luontaisena kumppanina. Meidän on pyrittävä saamaan
huippukokouksessa aikaan edistystä, ja olen tyytyväinen neuvoston ja komission
tämänpäiväisiin julkilausumiin. Esittelijänä minun on kuitenkin todettava, että
meiltä on mennyt liian kauan päästä tähän, missä nyt olemme. Nyt meidän on aika
saada aikaan tuloksia. Kuulen monen kollegani esittävän tänään ihmisoikeuksiin
ja uskonnonvapauteen liittyviä huomautuksia. Muistutan heille, että parlamentti
taisteli kovasti saadakseen ihmisoikeuslausekkeen kaikkiin
vapaakauppasopimuksiinsa. Arvoisa komission jäsen, meidän on korostettava
sitoumustamme tähän lausekkeeseen. Olipa kysymys siis tuhansista kadonneista tai
Jammun ja Kashmirin joukkohaudoista tai kristittyjen murhaamisesta Orissassa ja
heihin kohdistuvista hyökkäyksistä, meidän on edelleen sitouduttava
ihmisoikeuksiin ehdoitta ja varauksetta. Vapaakauppasopimuksen osalta totean,
että nyt tarvitaan tuloksia. Kattava kahdenvälinen sopimus EU:n ja Intian
välillä ei ole tärkeä vain meille ja Intialle, vaan sillä on myös
maailmanlaajuista merkitystä. Arvoisa puhemies, minä haluan vuorollani kiittää
herra Perryä hänen mietinnöstään. Toki meidän on tässä kohdin ymmärrettävä, että
se on koko valiokunnan yhteinen työ, kuten sen yksimielinen hyväksyntäkin
osoittaa, samoin kuin sen luova täydentäminen tarkistuksin työn aikana. Perryn
mietintö antaakin viimevuotisen Gutiérrez Díazin ja vuoden 1995 Kuhnin
mietintöjen jälkeen todellista syvyyttä tälle vetoomusvaliokunnalle.
Vetoomusvaliokunta ei tietenkään ole mikään maailman napa, se on kuitenkin tämän
Euroopan parlamentin valiokunta, joka on erilainen kuin muut. Mikäli hyväksymme,
että kansalaisen vetoomusoikeus on hänen perusoikeutensa, kuten sopimuksissakin
todetaan, mikäli hyväksymme, että Euroopan parlamentti palvelee tätä oikeutta,
näemme, että vetoomusvaliokunta tukee Euroopan parlamentin nimissä Euroopan
kansalaisten oikeutta vetoomuksiin. Tämä kansalaisen mahdollisuus välittömään
yhteyteen Euroopan parlamentin kanssa sallii käytännössä eurooppalaisen
arkielämän tutkimisen. Se on eräänlainen jokapäiväinen testi, eräänlainen
yhteisön oikeuden katselmus. Se paljastaa yhteisön kansalaisen usein
epäsuotuisan jokapäiväisen todellisuuden. Uskon, että monien on hyväksyttävä
tämä viesti. Nimittäin tämän valiokunnan parlamentaarinen merkitys Euroopan
parlamentissa, Euroopan kansalaisen oikeuksien suojeleminen ja vaaliminen antaa
mahdollisuuden toimia yhteisesti institutionaalisena välittäjäelimenä. Arvoisa
puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, aluksi haluaisin kiittää parlamenttia
työstä, mitä se on tähän päivään mennessä tehnyt tämän erittäin tärkeän
direktiivin laatimiseksi. Haluan erityisesti kiittää esittelijä Jarzembowskia
työstä, jonka hän on tässä asiassa tehnyt. Asia on tärkeä, jotta Euroopan
unionille voidaan luoda kilpailukykyinen liikennejärjestelmä. Valitamme usein,
että Eurooppa voisi käyttää meriliikennettä yleisesti ottaen maa- ja
maantieliikenteen vaihtoehtona. Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa samat
ihmiset, jotka vaativat, että meidän on kehitettävä meriliikennettä, toisinaan
myös vaikeuttavat kilpailukykyisemmän ja uusiin olosuhteisiin paremmin
soveltuvan meriliikennejärjestelmän luomista. Meidän pitää selvästikin tehostaa
satamapalveluja, ja juuri siihen tällä aloitteella pyritään. Meidän on
tehostettava näitä palveluja, päästävä eroon monopoleista, joiden vuoksi
joissain tapauksissa kyseiset palvelut maksavat jossakin EU:n satamassa 3-4
kertaa enemmän kuin jossakin toisessa, mikä puolestaan tarkoittaa sitä, että
jossakin on jotakin vikaa. Korostan, että meidän on taattava, että
meriturvallisuus pidetään yhä mahdollisimman korkealla tasolla, mikä tapahtuu
kielloilla, rajoituksilla ja takuilla. Olemme komissiossa sitä mieltä, että
neuvoston yhteisessä kannassa otetaan laajasti huomioon tarkistukset, jotka
parlamentti hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä, ja että neuvoston tarkistukset
ovat tasapainoinen ratkaisu näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Mielestäni
olisi todellinen erehdys olla kunnioittamatta tätä neuvoston luomaa tasapainoa
ja muuttaa sitä. Hyvät parlamentin jäsenet, näin ollen kerron teille komission
kannan ehdotetuista tarkistuksista. Jotkin niistä parantavat selvästi neuvoston
yhteistä kantaa ja näin ollen komissio hyväksyy ne kokonaisuudessaan,
periaatteessa tai osittain. Tämä tarkoittaa sitä, että komissio pyrkii jälleen
kerran siihen, että yhteispäätösmenettely toimii mahdollisimman hyvin. Tarkoitan
tässä yhteydessä ensinnäkin tarkistuksia, joissa korostetaan avoimuutta koskevan
komission direktiivin säännöksiä niiden satamien osalta, joihin tätä
käsiteltävänämme olevaa direktiiviä sovelletaan. Sen avulla saavutetaan tavoite,
jonka me kaikki olemme jakaneet alusta alkaen, ja olen tässä yhteydessä
pahoillani siitä, että esittelijä Jarzembowski pitää riittämättömänä sitä, mitä
siinä on esitetty. Joka tapauksessa puhun myöhemmin enemmän joistakin
tarkistuksista, joissa käsitellään näitä näkökohtia. Toiseksi voimme hyväksyä
tarkistuksen 11, jossa käsitellään kausiluonteisista satamista laadittavan
luettelon tarkistamista nykyistä harvemmin, sekä tarkistukset 5 ja 27, joissa
annetaan esimerkkejä kalliista investoinneista irtaimeen omaisuuteen, jota
voidaan verrata kiinteään omaisuuteen silloin kun kyse on kuoletuksista ja
jäännöskustannuksista. Lisäksi voimme tukea kaikkia niitä tarkistuksia, jotka -
puuttumatta yksityiskohtiin - mielestämme parantavat asianmukaisella tavalla
yhteistä kantaa taikka selkeyttävän tavalla tai toisella lopullista tekstiä.
Haluan onnitella vielä kerran sekä Jarzembowskia että koko aluepolitiikka-,
liikenne- ja matkailuvaliokuntaa heidän tekemästään työstä. Joidenkin
tarkistusten tarkoituksena näyttää kuitenkin olevan niiden toimien hidastaminen
tai jopa lopettaminen, jotka on toteutettu Euroopan satamien toiminnan
vireyttämiseksi ja, kuten aiemmin mainitsin, sekä vientiämme muualle maailmaan
helpottavan pitkänmatkan meriliikenteen mahdollisuuksien että lyhyenmatkan
meriliikenteen parantamiseksi. Lyhyenmatkan meriliikenne on vaihtoehto
maaliikenteelle. Näin ollen on selvää, ettemme voi hyväksyä tarkistuksia 36 ja
66, joissa ehdotetaan neuvoston yhteisen kannan hylkäämistä. Näin ollen
haluaisin käsitellä lyhyesti muita kysymyksiä, jotka Jarzembowski otti esiin.
Ensinnäkin kysymys satamien välisestä kilpailusta. Tiedän, että se on kysymys,
joka huolestuttaa suuresti esittelijää ja monia muita täällä parlamentissa, ja
mielestäni asiassa on edettävä. Tästä syystä olen päätynyt hyväksymään
tarkistukset, joissa ehdotetaan satamien sisällyttämistä avoimuutta koskevaan
komission direktiiviin. Jäsen Jarzembowski, komissio ymmärtää, että parlamentti
on asiasta huolissaan. Itse asiassa äskettäin laatimamme asiaa koskeva asiakirja
on todiste halustamme ratkaista ongelma noudattaen kuitenkin
perustamissopimuksen määräyksiä, . Tarkoitan sitä, että valtiontuilla on
puitteensa, jotka on luotu juuri meidän ehdotuksestamme, mutta tukia ei
yksinkertaisesti voida säännellä, sillä perustamissopimuksessa määrätään niille
normatiiviset puitteet. Meidän on selvennettävä asia, jotta voisimme välttää,
kuten jo sanoin, oikeudelliset epäilykset ja epävarmuudet. Jäsen Jarzembowski,
tästä syystä minun on sanottava, että tarkistus 15 menee pidemmälle kuin nämä
säännökset, emmekä voi sitä hyväksyä. Olemme kuitenkin valmiit pyrkimään
parlamentin kanssa kaikkien hyväksyttävissä olevaan ratkaisuun. Tässä mielessä
tarkistus 10 asianmukaisesti muutettuna siten, että siihen tehdään joitakin
tärkeitä mukautuksia, jotka ovat sopusoinnussa mahdollisesti löytämämme
ratkaisun kanssa, voisi antaa meille mahdollisuuden päästä kompromissiin
muotoilusta. Pyydän teitä, että tekisimme kaikkemme löytääksemme ratkaisun
mahdollisimman nopeasti. Tarkistuksen 16 osalta minun on muistutettava teitä,
että komissio teki niin kutsuttujen "satamatoimenpiteiden" yhteydessä siltä
pyydetyn tutkimuksen, ja satamien yhteistyöhalu oli valitettavasti heikkoa.
Toiseksi jäsen Jarzembowski on puhunut itsekäsittelystä. Kaikissa nykyaikaisissa
satamissa pitäisi sallia itsekäsittely, jos se on mahdollista, sekä laivalla
että maissa. Neuvoston kannasta kuvastuu tämä halu lähettää viesti, jonka mukaan
neuvosto haluaa edetä asiassa ja katsoa tulevaisuuteen mieluummin kuin toimia
joustamattomasti. Se haluaa lähettää viestin edistymisestä antaen kuitenkin
kaikki tarvittavat takuut. Se antaa selvästi ymmärtää, että tämäntyyppisessä
toiminnassa on noudatettava kaikissa satamissa edellytettyjä sosiaali-,
ympäristö- ja turvallisuussääntöjä ja että tämä vaatimus on keskeinen, jotta
tämä itsekäsittelyä koskeva kysymys voidaan käsitellä loppuun. Niitä
tarkistuksia, joilla mahdollisuuksia itsekäsittelyyn rajoitetaan monella tavalla
muun muassa niin, että oikeus itsekäsittelyyn rajoitetaan koskemaan ainoastaan
merellä työskentelevää henkilökuntaa, ei voida hyväksyä. Muun muassa sekä
kolmansien maiden että Euroopan unionin maiden laivojen osalta voidaan todeta
seuraavaa: koska näiden alusten miehistöjä eivät koske samat vaatimukset kuin
Euroopan satamien työntekijöitä, ehdotamme neuvoston yhteisessä kannassa, että
jotta nämä toimenpiteet voitaisiin toteuttaa, ne on toteutettava sosiaali- ja
turvallisuussääntöjen mukaisesti kunkin sataman sääntöjä noudattaen. Euroopan
unionin lipun alla purjehtiviin aluksiin kohdistuvat ylimääräiset rajoitukset
asettaisivat yhteisön ristiriitaiseen asemaan muun maailman kumppaneidensa
kanssa, mitä on myös vältettävä. Lopuksi totean vielä lyhyesti, olemme aina
olleet sitä mieltä, että luotsaus on kaupallinen palvelu. Tästä syystä oikeutta
käyttää kyseistä palvelua pitäisi säännellä perustamissopimuksessa ja tässä
direktiivissä. Tästä syystä tuemme konsensusta, joka on saavutettu yhteisessä
kannassa siinä mielessä, että lupien saaminen edellyttää tiettyjen erittäin
tiukkojen edellytysten täyttymistä, jotka liittyvät julkiseen palveluun sekä
meriturvallisuuteen liittyviin velvoitteisiin. Palaamme jälleen kunkin sataman
realiteetteihin. Tätä toimintatapaa voidaan kuitenkin mukauttaa kunkin sataman
osalta erityisratkaisuin, joiden avulla mahdollistetaan itsekäsittely
luotsauksessa myöntämällä tietyin perustein luotsinkäyttövelvollisuuden
vapautuskirja. Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, lopuksi haluan vielä
sanoa, että huomisella äänestyksellä on laajoja vaikutuksia
lainsäädäntöprosessiin. Komissio on osoittanut aina valmiutta pyrkiä löytämään
rakentavia ratkaisuja Euroopan parlamentin kanssa. Haluan muistuttaa teitä vielä
kerran, että yleistavoitteemme on taata, että satamapalvelujen toimiala, joka
laajenee voimakkaasti, on valmis kohtaamaan edessämme olevat haasteet. Sanoisin
jopa, että Euroopan liikenneala pärjää tulevaisuudessa vain, jos satamat
toimivat tehokkaasti ja ovat tulevaisuuteen valmistautuneita. Tästä syystä
haluan vielä kerran pyytää teitä tukemaan tätä komission ehdotusta ja onnitella
esittelijä Jarzembowskia ja koko tekstin parissa työskennellyttä ryhmää sekä
teitä, hyvät parlamentin jäsenet, tarkkaavaisuudestanne. Mietinnössä esitellään
uusi järjestelmä, jossa autokolarin sattuessa autosta välittyy törmäyshetkellä
digitaali- ja satelliittitekniikan avulla puhelu suoraan hätäpalveluun. Uusi
järjestelmä on tarkoitus asentaa kaikkiin uusiin ajoneuvoihin vuodesta 2009, ja
tämän avulla koko Euroopassa säästettäisiin jopa 2 500 ihmishenkeä vuosittain.
Ajoneuvoon asennettu anturi aktivoituu törmäyksen vaikutuksesta ja lähettää
Euroopan laajuisen hätänumeron 112 kautta tiedon ajoneuvon sijainnista,
nopeudesta ja omistajasta lähimmälle poliisille, palolaitokselle ja
sairaanhoitopalveluun. Olen tyytyväinen mietintöön, koska sen ansiosta voidaan
pelastaa satoja auto-onnettomuuksien uhreja, jotka jäävät loukkuun autoonsa
eivätkä pysty käyttämään matkapuhelimiaan vammojensa vuoksi. Vaikka tämä
älyautojen järjestelmä maksaa 4 miljardia euroa, sen ansiosta säästetään lopulta
26 miljardia euroa onnettomuuksista ja ruuhkista aiheutuvia kuluja kaikkialla
Euroopassa. Komission arvion mukaan älyautojen järjestelmällä voitaisiin
vähentää kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia jopa 15 prosenttia. Arvoisa
rouva puhemies, käsittelemme taas tänään tärkeää kysymystä luonnonvarojen
hallinnasta. Riita Kanadan ja EU: n välille syntyi 1995, kun kalakannat
siirtyivät Kanadan 200 merimailin aluevesirajan ulkopuolelle ja kanadalaiset
päättivät suojella kalakantoja aluevesirajansa ulkopuolella. Toisin kuin
enemmistö silloisista kollegoista parlamentissa, kannatin täysin toimia, joihin
kanadalaiset olivat ryhtyneet. Olen edelleen sitä mieltä, että kanadalaiset
olivat oikeassa, koska kalat eivät ymmärrä, missä 200 merimailin raja päättyy ja
kansainväliset vedet alkavat. Olenkin nyt tyytyväinen siitä, että tämä selkkaus
ratkaistiin neuvottelemalla. Kanada hyväksyi sen, ettei ekstraterritoriaalista
kalastuslainsäädäntöä sovelleta kalastukseen NAFOn kansainvälisillä
vesialueilla. Sovittiin myös useista valvontatoimista, joista mainittakoon
sopimus, jonka mukaan jokainen alus on varustettava
satelliittiseurantajärjestelmällä. Tästä keskustelemme tänään. Ryhmäni kannattaa
täysin satelliittiseurantaa koskevaa kokeiluhanketta. Mielestämme
satelliittiseuranta on tärkeä valvontatoimi, jolla liikakalastus estetään. Siksi
hyväksymme täysin herra Varela Suanzes-Carpegnan ja herra Teversonin suositukset
ja onnittelemme heitä siitä, että niiden avulla kalatalousvaliokunnassa
saavutettiin yksimielisyys. Eilisen istunnon pöytäkirja on jaettu. Onko
huomautettavaa? Herra Rübigillä on puheenvuoro eiliseen pöytäkirjaan liittyen.
Euroopan vapaaehtoispalvelu voisi olla arvokas keino vahvistaa humaanimpaa ja
kilpailukykyisempää Eurooppaa. Vain nämä kaksi käsitettä käsi kädessä
määrittelevät uuden Euroopan. Eurooppa olisi humaanimpi niiden siteiden kautta,
jotka palvelu loisi eri kulttuureista peräisin olevien nuorten kesken. Eurooppa
olisi kilpailukykyisempi palvelun tarjoaman koulutuksen vuoksi, ja palvelun
suorittaneista tulisi aktiivisempia, asioista enemmän perillä olevia ja
kilpailukykyisempiä kansalaisia. Vain tämä voi olla oikea keino, jos sen
päämäärät eivät muutu. Niiden muuttuminen voi johtua huonosta
valintamenettelystä, nuorten ja ohjelmien virheellisestä yhdistämisestä tai
nuorten ohjauksen puutteesta vapaaehtoispalvelun lopulla, jolla kanavoitaisiin
heidän hankkimansa tiedot ja taidot, ja viimeisenä, last but not least ,
kansallisten hallitusten huonosta oman roolinsa ymmärtämisestä. Mielestäni
vapaaehtoispalvelun täytyy pyrkiä kohti pitkän tähtäimen suunnitelmia, jotta
siitä saatavat kokemukset olisivat tarpeeksi merkittäviä ja kestäviä. Toivon
myös, että jäsenmaat omaksuvat kompromissin kasvattamalla huomattavasti tätä
ohjelmaa ainakin 10 prosentilla vuodessa, jotta muutamassa vuodessa voitaisiin
taata, että kaikki 18-25 -vuotiaat nuoret voivat päästä vapaaehtoispalveluun,
josta tulisi siten luonnollinen osa Euroopan kansalaisten elämää. (PT) Arvoisa
puhemies, haluan vain ilmoittaa teille, että ehdotamme tarkistukseemme 1
suullista tarkistusta. Haluamme lisätä tekstiin vain sanan "uhka". Tällöin
lopullinen lause kuuluisi: (EN) "korostaa, että Sudanin vastaisiin pakotteisiin
pitäisi sisällyttää myös öljysaartouhka;" (Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)
Arvoisa rouva puhemies, haluan puuttua asiaan tukeakseni rouva Greeniä.
Valitettavasti minun täytyy sanoa, että teille annettu tieto ei yksinkertaisesti
pidä lainkaan paikkaansa. Huomautin rouva Greenille, että ellemme me tavalliset
riviedustajat olisi esimerkiksi matkustaneet polittisen ryhmän johtajan kanssa,
olisimme saattaneet joutua pulaan. Minua huolestuttaa erityisesti se, että
vuonna, jolloin Ranska isännöi maailmancupia, vain yhtä jäsenvaltiota kohdellaan
tällä tavoin. Saamiemme tietojen mukaan, jotka Air France -lentoyhtiö vahvisti
saapuessani tähän rakennukseen, kaikki tämän viikon lennot on peruutettu. Olemme
hankalassa tilanteessa, sillä Air France -lentoyhtiöllä on täydellinen
monopoliasema Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja olisi hyvin valitettavaa, jos
kahnaus lentoyhtiön kanssa estäisi Euroopan parlamentin brittijäseniä
äänestämästä ja edustamasta omia vaalipiirejään. Kehotan teitä tarkastamaan ja
varmistamaan saamienne tietojen todenperäisyyden, sillä minulle on kerrottu,
että Lontooseen ei lennetä yhtään suoraa lentoa tällä viikolla. Arvoisa
puhemies, minä itse äänestin Watsonin eurooppalaisen pidätysmääräyksen
käyttöönottoa koskevan mietinnön puolesta, vaikka olenkin hyvin huolissani, että
tässä mietinnössä sanotaan, että niiden syyttäjien, joilla on tähän oikeus,
voivat soveltaa tätä pidätysmääräystä myös sellaisiin rikoksiin, josta voi
määrätä neljän kuukauden mittaisen rangaistuksen. Kaksoistorneihin kohdistettu
hirveä attentaatti sai aikaan sen, että vihdoinkin tämän eurooppalaisen
pidätysmääräyksen luomisessa alettiin edistyä, mutta kun näen, että sitä
sovelletaankin "kanavarkaiden" kohdalla, tulen jotenkin surulliseksi. Olen sitä
mieltä, että meidän pitäisi soveltaa tätä pidätysmääräystä erittäin vakaviin
rikoksiin, eikä pelkästään paljon vaatimattomampiin rikoksiin, joissa pitäisi
soveltaa ensisijaisesti kansallista oikeutta. Arvoisa puhemies, hyvät kollegat,
kannatan tietenkin rouva Van Dijkin mietintöä, jossa on hyvä ongelmanasettelu ja
jossa kuvaillaan monien kanssaihmistemme oikeutettua suuttumusta ja
eläinkuljetuksiin liittyviä skandaaleita. Luulen kuitenkin, ettei ongelmaa voida
tarkastella ainoastaan romantiikan ja moraalisen suuttumuksen valossa, vaan että
tässä on tilaisuus nähdä kansainvälisen kaupan kieroutuneet mekanismit, joiden
ansiosta kaikki tällaiset rikolliset teot voivat levitä. Van Dijkin ehdotukset
ovat hyviä mitä tulee kuljetusolosuhteiden parantamiseen ja myös siksi, että
niiden avulla kannustetaan vähentämään kuljetuksia. Tässä on asian ydin. Äsken
oli puhetta kolmansissa maissa vallitsevista vaikeista olosuhteista. Juuri
siihen pitää puuttua. Vapaan kaupankäynnin turmiolliset seuraukset ovat helposti
nähtävissä tässä asiassa eikä 38 kohta tässä suhteessa ole riittävä. Miksei
voisi ajatella elävien eläinten tuontimaksua. Se olisi taloudelliselta kannalta
johdonmukaista ajatellen 35 kohtaa, jossa ehdotetaan vientituen lakkauttamista.
Nyt on siis myös tilaisuus miettiä tässä puhtaasti kaupallisuuteen perustuvassa
kulttuurissamme vallitsevia taloudellisia mekanismeja ja niiden turmiollisia
seurauksia. Arvoisa puhemies! Haluan aluksi ilmaista komission tyytyväisyyden
sovittelumenettelyn tulokseen, mitä tähän erittäin tärkeään
lainsäädäntökysymykseen tulee. Haluaisin muistuttaa, että tämä direktiiviehdotus
koskee sellaista alaa, jota ei koskaan aiemmin ole säännelty. Maastokäyttöisten
koneiden päästöjä on aiemmin aliarvioitu. Kuitenkin niiden osuus päästöistä on
huomattavasti aiemmin luultua suurempi. Sen vuoksi vähemmän saastuttavien
moottoreiden käyttö tällaisissa koneissa on tärkeää, kun yritetään vähentää
ilmansaasteita kaupungeissamme, ja tehdä tämä kohtuullisin kustannuksin.
Euroopan parlamentin ensimmäinen käsittely suoritettiin ilman mietintöä, kun
taas toisen käsittelyn tarkistusehdotukset liittyivät komitologiamenettelyyn ja
väliaikaisen järjestelyn käyttöön ottamiseen, josta äskettäin keskustelimme.
Tiedän, että komitologiamenettelyyn liittyvä kysymys on ollut parlamentille
ongelmallinen. Komissio on ottanut tehtäväkseen laatia ehdotuksen vuoden 1987
komitologiamenettelyn uudistamiseksi. Komissio on parlamentin pyynnöstä
lupautunut tekemään sen jo vuoden 1998 kesäkuussa. Tämä ilmenee eräästä
komission puheenjohtajan Santerin Euroopan parlamentin puhemies Gil-Roblesille
11. marraskuuta 1997 lähettämästä kirjeestä. Tämä tarkoittaa sitä, että tätä
kysymystä koskevan sovittelumenettelyn esteet voitiin poistaa. Voin myös
komission puolesta ilmoittaa, että aloitamme ottamalla epämuodollisesti yhteyttä
muihin asianosaisiin instituutioihin jo ensi vuoden alussa voidaksemme luoda
suotuisan maaperän uudelle ehdotukselle. Haluan lopuksi sanoa, että komissio on
tyytyväinen siihen, että parlamentti ja ministerineuvosto ovat päässeet
rakentavaan yhteisymmärrykseen direktiiviehdotuksesta. Direktiivin voimaantulo
tarkoittaa heti huomattavaa askelta kohti parempaa ympäristöä, niin ilmanlaadun
kuin kansanterveydenkin osalta. Arvoisa puhemies, komissio päätti kollegiona 9.
kesäkuuta 2004 irtisanoa lähes välittömästi 43 kieltenopettajaa. Yhdeksän päivää
myöhemmin asiasta vastaavat virkamiehet ilmoittivat päätöksestä
kieltenopettajille Brysselin yleiskokouksessa. Lainaan suoraan kahden
kieltenopettajan sanomisia tässä tilanteessa: "Tuomitsemme komission räikeän
avoimuuden puutteen, kun se odotti tähän päivään asti ilmoittaakseen
kieltenopettajien sopimuksen purkamisesta. Euroopassa, joka on olevinaan
sosiaalinen, tuomitsemme myös komission kyynisyyden, joka on ajanut nämä
työntekijät suuriin vaikeuksiin – työntekijät, joista eräät ovat lastensa
pääasiallisia elättäjiä ja joista monet ovat naisia. Suurin osa näistä
kieltenopettajista on iässä, jossa on hyvin vaikeaa löytää uutta asianmukaista
työpaikkaa. Maaliskuussa 1997 tehdyssä kolmikantasopimuksessa opettajat
osoittivat halukkuutensa tehdä yhteistyötä vastauksena komission lupaukseen
jatkaa heidän työsopimuksiaan eläkeikään asti. Ei ole kovin kauan siitä, kun
neuvoston koulutuksesta vastaava jäsen Morelli vakuutti komission edustajien
läsnäollessa useaan otteeseen, että opettajien työpaikat taataan eläkeikään
asti. Haluamme virallisesti todeta komission rikkoneen nämä lupaukset."
Nähdäkseni tämä pitkähkö lainaus kuvaa hyvin tätä surullista tarinaa. Olen viime
kuukausien aikana tavannut irtisanottuja opettajia monta kertaa ja lukenut
paljon asiakirjoja ajalta ennen irtisanomista. Niistä käy ilmi monta seikkaa.
Ensinnäkin se, että opettajille päätös tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Heille ei annettu etukäteen mitään tietoa irtisanomissuunnitelmista. Heitä ei
lainkaan kuultu näiden suunnitelmien osalta. Asiakirjat vuodelta 2003 ja vuoden
2004 ensimmäiseltä puoliskolta osoittavat, että opettajille annettiin useissa
kokouksissa käsitys, että kaikki on hyvin, että kaikki sujuu kuin ennenkin.
Yhdessä vuoden 2003 puolivälissä annetussa asiakirjassa jopa kumotaan
suunniteltua uudelleenjärjestelyä koskevat huhut. Muista asiakirjoista käy ilmi
täysin tavanomainen kielikoulutuksen suunnittelu ajanjaksolle 2004–2005, mutta
yhtäkkiä, kesäkuussa 2004, opettajat saivat kuulla äkillisestä
irtisanomisestaan. Toiseksi käy ilmi, että komissio selvästikin katsoo olevansa
lain yläpuolella. Mikä tahansa yksityinen yritys, joka toimisi komission tavoin,
joutuisi toteamaan rikkoneensa EU:n lainsäädäntöä, joka koskee tiedottamista ja
kuulemista, joukkoirtisanomisia ja yrityksen siirtämistä. Meille kerrotaan
tänään epäilemättä, ettei Belgian lainsäädäntöä, jolla nämä direktiivit pannaan
täytäntöön, sovelleta komissioon julkisena hallintona, ja kuitenkin nämä
opettajat palkattiin belgialaisin työsopimuksin, joihin sovelletaan Belgian
työlainsäädäntöä. Tämä sama toimielin vaatii yritysmaailmaa toimimaan
sosiaalisesti vastuullisella tavalla, ja kuitenkin tapa, jolla se on hoitanut
tätä asiaa, on tähän mennessä ollut sosiaalisesti täysin vastuuton. Kolmanneksi
komissio on suhtautunut täysin välinpitämättömästi näiden ihmisten ahdinkoon.
Heistä yli 60 prosenttia on yli 55-vuotiaita. Kuuden kuukauden kuluttua
komission päätöksestä heidän pahin pelkonsa siitä, ettei heidän iässään löydy
uutta työpaikkaa , on osoittautunut valitettavan todeksi. Mikä vieläkin
kauheampaa, heidän komission kanssa tekemiensä osa-aikaista työtä koskevien
sopimusten vuoksi vaikuttaa- – saamani asiakirjan mukaan – siltä, että
"opettajille ei myönnetä työttömyyskorvausta, varhaiseläkettä tai
sosiaaliturvaa". He olisivat siis ilman turvaa 65:nteen ikävuoteen asti, jolloin
heidän eläkkeensä olisi noin 500 euroa kuukaudessa. Näistä opettajista
riippuvaisia perheitä uhkaa todellakin köyhyys. Lopuksi, vuonna 1997 tehdyn
kolmikantasopimuksen vuoksi opettajilla ja heidän edustajillaan oli selkeä
käsitys, että heidän työsuhteensa jatkuu eläkeikään asti korvauksena siitä, että
he suostuivat uusiin työskentelytapoihin ja siihen, että sitä mukaa kun
opettajia lähti, heidän työnsä siirrettiin ulkopuolisille yrityksille. Tämä
kerrottiin laajasti julkisuuteen kyseisenä ajankohtana – esimerkiksi
ammattiliittojen uutisjulkaisuissa – eikä kukaan komissiossa asettanut tätä
kyseenalaiseksi. Eräs komission virkamies puhui jotakin tästä, kun kuulimme
häntä valiokunnassa. Hän kertoi, että jonkin aikaa kolmikantasopimuksen
tekemisen jälkeen komission oikeudelliselta yksiköltä kysyttiin, oliko tällainen
takuu mahdollinen. Yksikkö vastasi, ettei ole. Merkittävä kysymys kuuluukin,
miksi oikeudelliselta yksiköltä kysyttiin kantaa tällaiseen, jos
kolmikantaneuvotteluissa ei ollut annettu tällaista taetta. Vaikuttaa selvältä,
että tällainen tae todella annettiin kirjallisena tai muulla tavoin ja että
komissio, joka oli pysytellyt hiljaa monissa tapaamisissa, joissa tae oli
mainittu, antoi tyytyväisenä kaikkien pysyä silloisessa uskossaan, kunnes tuli
tarpeen viitata oikeudellisen yksikön kantaan. Komissio on toiminut
häpeällisellä tavalla. Koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä. Käsittääkseni
huomenna järjestetään komission ja ammattiliittojen välinen tapaaminen
Brysselissä. Toivon tämän olevan ensimmäinen askel näiden opettajien aseman
vahvistamiseksi. Ilmoitan teille, että ULKO-valiokunnan puheenjohtaja on antanut
puhemiehistölle tiedon, että Graziani ei ole läsnä, hän on sairastunut ja
pyytää, että työjärjestystä muutettaisiin ja keskustelua Grazianin mietinnöstä
(A40140/97) lykättäisiin. Työjärjestyksen 96 artiklassa 2 kohdassa määrätään,
että päiväjärjestyksen hyväksymisen jälkeen sitä ei voida enää muuttaa paitsi
puhemiehen ehdotuksesta soveltaen artikloja 97 sekä 128-132. Koska kokous ei ole
tänään päätösvaltainen äänestämään, puhemiehistö hyväksyy Martensin ehdotuksen
lykätä keskustelua Grazianin mietinnöstä. – Arvoisa puhemies, hyvät kollegat,
ensinnäkin haluaisin esittää neuvoston puheenjohtajalle kaksi kysymystä, joista
ensimmäinen koskee eilistä istuntoa. Haluaisin tietää, mitä niin tärkeää
tekemistä puheenjohtajalla oli, ettei hän voinut osallistua istuntoon. Hänen
olisi mielestäni ollut tärkeää ja erittäin toivottavaa olla läsnä eilisessä
keskustelussa. Toinen kysymykseni koskee Lissabonin strategiaa. Ennen kuin
käsittelen sitä tarkemmin, haluaisin tietää, miten puheenjohtajavaltio aikoo
järjestellä vastikään laaditut kolme korkean tason raporttia suhteessa
toisiinsa: Strauss-Kahnin raportin, Sapirin raportin ja uusimman Kokin raportin.
Suurin osa näissä raporteissa esitetyistä seikoista vastaa suurin piirtein
toisiaan, mutta sitten ei olekaan selvää, mikä on näiden välinen suhde, ja ennen
kaikkea, miten niiden perusteella toimitaan. Olisin kiitollinen, jos neuvoston
puheenjohtaja voisi kertoa meille jotain näistä kahdesta seikasta. Haluaisin
esittää kolme huomiota Kokin raportista sekä siitä, miten voisimme viedä
Lissabonin strategiaa eteenpäin. Ensinnäkin kun Euroopan sosiaalinen malli
mainitaan – ainakin näissä raporteissa, kun käsitellään Lissabonin strategiaa –
keskitytään yleensä yksinomaan elin- ja tulotasoon, jotka olisi taattava.
Mielestämme tämä on kuitenkin erittäin suppea näkemys Euroopan sosiaalisesta
mallista, johon liittyy myös se, miten ihmiset elävät, eli Euroopassa olevat
sosiaalisen yhteenkuuluvuuden mallit, ja se, miten ihmiset kuluttavat, eli
ympäristön kunnioittaminen, ja se, miten ihmiset tuottavat. Näin yritetään
soveltaa avoimuuden ja osallistumisen kriteerejä myönteisellä tavalla. Toiseksi
mielestämme on todella suuri virhe – erityisesti asiantuntijaryhmältä – olla
sitä mieltä, että ainoastaan työmarkkinoita uudistamalla ja sääntöjä ja
rajoitteita poistamalla voidaan tulla todella kilpailukykyiseksi. Tässä ei ole
mielestämme pohdittu lainkaan tarvittavia makrotalouden uudistuksia eikä sitä,
miten voitaisiin päästä kysyntäpuolen heikkouksista. Kolmanneksi tässäkin
raportissa ympäristönäkökohtien sisällyttäminen Lissabonin strategiaan vaikuttaa
todella pelkältä nimelliseltä eleeltä. Kukaan ei oikein usko siihen, mutta silti
tuntuu siltä, että se on edes mainittava konformismin ja poliittisen
korrektiuden tähden. Se on sysätty taustalle ja jätetty todellisen
kasvukäsityksen ulkopuolelle. Haluaisin tietää, mitä puheenjohtajavaltio aikoo
tehdä tässä asiassa. Meillä on kaksi oikeus- ja sisäasioihin liittyvää huolta
aiheista, joista keskustelette. Vaikka yhtäältä on totta, että viisi
jäsenvaltiota hylkäsi olennaisilta osin ajatuksen Euroopan unionin ulkopuolella
olevista leireistä, toisaalta on totta, että käsiteltäväksenne tulevassa
raportissa mainitaan turvapaikkahakemusten käsittely Euroopan unionin
ulkopuolella yhteistyössä kolmansien maiden kanssa. Emme tietenkään vastusta
tällaista yhteistyötä – haluamme vain nähdä, kuinka se toimisi käytännössä.
Raportissa mainitaan lisäksi kolmansien maiden turvapaikkavalmiuksien
lisääminen, mikä on minusta erityisen tunteetonta, kun puhutaan kehitysmaista.
Olisin kiitollinen, jos kertoisitte meille, miksi nämä yleisesti vastustetut
leirit on otettu uudelleen esille raportissa ja miten puheenjohtajavaltio aikoo
suhtautua asiaan. Toinen ongelma on selvästikin yhteispäätösmenettely,
epäsuosittu "yhdyskäytävä", jota vastustetaan paljon. Mikä on
puheenjohtajavaltio Alankomaiden strategia? Arvoisa neuvoston puheenjohtaja,
lopuksi esittäisin kysymyksen laajentumisesta tai pikemminkin tästä
laajentumiskaudesta ja uusien jäsenvaltioiden liittymisestä. Haluaisin tietää,
aikooko puheenjohtajavaltio tehdä jotain Kyproksen turkkilaisia koskevassa
kysymyksessä. Kuten tiedätte, Kyproksen turkkilaisen yhteisön johtaja on
menettänyt enemmistön kannatuksen. Olisin kiitollinen kuullessani, mitä aiotte
tehdä, sillä Euroopan unioni ei voi selvästikään hylätä Kyproksen turkkilaisia,
niin kuin se tällä hetkellä tekee. Keskuspankki, oli se sitten kansallinen tai
eurooppalainen, on aina yksinomaan suuren pääoman ja sen omistajien
palveluksessa, Me kieltäydymme valitsemasta niiden eri tapojen välillä, joita
kapitalistiset ryhmät ja rikkaat omistajat käyttävät hoitaessaan
pankkiasioitaan, sillä ne tekevät niin joka tapauksessa työtätekevien
kansanluokkien ja kansan enemmistön etuja vastaan. Pidättäytymisemme
äänestämästä osoittaa vastalauseemme pankkijärjestelmän niin kansallista kuin
eurooppalaista järjestelmää vastaan. kirjallinen. - (PT) Euroopan parlamentin
hyväksymässä päätöslauselmassa otetaan esiin huolenaiheita, joista olemme samaa
mieltä, ja esitetään ehdotuksia, joita kannatamme, vaikka olemmekin joistakin
kohdista eri mieltä. On selvää, että väärennösten torjunnan on oltava tärkeä
tavoite. Vaikka mietinnössä todetaankin, että "teollis- ja tekijänoikeuksia,
maantieteelliset merkinnät ja alkuperänimitykset mukaan luettuina, ei aina
valvota tehokkaasti Euroopan unionin kauppakumppanien toimesta", pitäisi
kuitenkin korostaa, ettei EU näytä itsekään esimerkkiä. Neuvosto estää
parhaillaan "made in" -asetusehdotuksen käsittelyn jatkamisen eikä ole
hyväksynyt mitään muuta toimenpidettä, jolla pyrittäisiin soveltamaan
kolmansista maista tuleviin tuontituotteisiin sitovia sääntöjä tuotteiden
alkuperää koskevista merkinnöistä. Pyrimme omalta osaltamme edistämään
jatkossakin sellaisten yhteisön toimenpiteiden hyväksymistä, joilla kutakin
maata kannustetaan hyväksymään ja toteuttamaan tavaramerkkiväärennösten ja
salakuljetuksen torjumiseen tähtääviä toimenpiteitä sekä erityisiä
tullitarkastuksia väärällä alkuperämerkinnällä varustettujen tai
tavaramerkkisuojasta annettuja sääntöjä rikkovien tuotteiden tunnistamiseksi.
Jokaisen maan pitäisi toteuttaa toimenpiteitä suojautuakseen aggressiiviselta
vienniltä tarkastamalla ja valvomalla tuontituotteita järjestelmällisesti ja
soveltamalla tarvittaessa suojalausekkeita. Arvoisa puhemies, yhteisön oikeuden
soveltaminen on yhä vaikeampaa, sillä komission kertomuksen mukaan vuonna 1999
se on aloittanut 2270 asiaa, kun taas vuonna 1978 niitä aloitettiin vain 124.
Tämä kasvu johtuu toisaalta yhteisön oikeuden jatkuvasta lisääntymisestä, ja
toisaalta komission lisääntyneestä ankaruudesta, sillä komissiolla on ollut
Maastrichtin kokouksen jälkeen käytössään tehokkaita rankaisukeinoja, etenkin
EY:n perustamissopimuksen 226 ja 228 artiklan nojalla. Tänään käsiteltävässä
Euroopan parlamentin mietinnössä lisätään entisestään näitä rankaisukeinoja,
sillä komissiota velvoitetaan käyttämään enemmän näitä artikloja, uhkaamaan
jäsenvaltioita useammin sakkorangaistuksella tai uhkasakolla, ja ehdottamaan
jopa uutta automaattista seuraamusjärjestelmää, jota sovelletaan niihin
valtioihin, jotka eivät pane yhteisön lainsäädäntöä täytäntöön riittävän
nopeasti tai riittävän hyvin. Miksi ne valtiot, joiden oletetaan hyväksyneen
direktiivit neuvostossa, ovat sitten kuitenkin vastahakoisia soveltamaan niitä?
Kaikki kiertelevät tätä tärkeää kysymystä. Omasta puolestani antaisin siihen
kolme täydentävää vastausta. Ensinnäkin tämä johtuu siitä, että äänestyksissä on
alettu soveltaa luonnonvastaisesti määräenemmistöpäätöstä, joka toimielimissä
pitää yllä eräänlaista normatiivista harhakuvitelmaa. Luullaan, että kaikki on
kunnossa, koska neuvoston enemmistö kannattaa päätöstä. Todellisuudessa mikään
ei ole kuitenkaan kunnossa, jos vähemmistöllä on ollut hyvät perustelut ja jos
päätöstä ei sovelleta käytäntöön. Ja tason nostamiseksi Eurooppa syöstään
pakkokeinojen kierteeseen, joka olisi voitu välttää, jos alun perin olisi
pyritty yksimielisyyteen. Toinen syy laiminlyödä soveltamista: yhteisön oikeutta
ei ole kaikilta osin mukautettu. Tämä koskee esimerkiksi vuonna 1979 hyväksyttyä
luonnonvaraisten lintujen metsästystä koskevaa direktiiviä, jota yhteisön
tuomioistuin myöhemmin kovensi neuvoston selän takana. Kun on kyse tällaisesta
tapauksesta, eli direktiivistä, joka hyväksyttiin - huomatkaa -yksimielisesti,
meiltä puuttuu mahdollisuus tarkistaa direktiiviä automaattisesti kymmenen
vuoden kuluttua, jos yksi jäsenvaltio sitä pyytää. Ja lopuksi kolmas syy
laiminlyödä soveltamista: eräitä direktiivejä ei ole pantu täytäntöön tai ne on
pantu puutteellisesti täytäntöön, koska neuvostoon kuuluneet hallitusten
edustajat ovat halunneet parantaa tapojaan sulkemalla silmänsä tulevaisuuden
ongelmilta, jotka olisi kuitenkin voitu välttää. Näin tapahtui esimerkiksi
Ranskassa elävien olentojen patentoitavuutta koskevan direktiivin N:o 98/44/EY
tapauksessa. Kävi ilmi, että direktiiviä ei voida panna täytäntöön, koska se on
ristiriidassa monien lainsäädäntömme hyvin keskeisten kohtien kanssa.
Valitettavasti kyse on ranskalaisten johtajien - jopa valtion ylimmällä tasolla
- tavanomaisesta käyttäytymisestä. Ensin allekirjoitetaan yhteisön tekstejä,
koska ei uskalleta esittää vastalauseita, ja sitten myöhemmin pestään kädet
niiden täytäntöön panemisesta. Näin tehtiin myös Nizzan sopimuksen kohdalla, ja
Ranska joutuu vielä maksamaan siitä kalliisti. Arvoisa puhemies, arvoisa
neuvoston puheenjohtaja Lehtomäki, arvoisa komission jäsen Frattini,
Länsi-Balkanin maat eristetään viisumivaatimuksilla, ja tämä on surullista
näiden maiden kannalta. Niiden kansalaiset ovat nimittäin 20 vuoden ajan saaneet
matkustaa vapaasti Länsi-Euroopassa. Niiden meistä, joilla vielä on tämä
mahdollisuus, on lähdes mahdotonta ymmärtää, mikä merkitys sillä on, kun
yhtäkkiä jää rajan taakse eikä rajaa voi ylittää ilman viisumia. Tämä ei estä
ainoastaan ihmisiä liikkumasta, sillä ajatukset jäävät samalla tavalla rajojen
taakse. Liikkuvuus on tietoon perustuvassa nykytaloudessa aivan yhtä tärkeä
edellytys kuin nykyaikaisen informaatiotekniikan saatavuus. Globaalissa
nykymaailmassa ei siis voi noudattaa samanlaista viisumipolitiikkaa kuin
1950-luvulla tai edes 1980-luvulla. Tämä on oltava lähtökohtana, kun EU laatii
viisumipolitiikkaansa. Kuten neuvoston puheenjohtaja Lehtomäkikin totesi, EU
tarvitsee selkeän suunnitelman viisumimenettelyn yksinkertaistamiseksi ja
lopulta viisumivaatimuksen poistamiseksi. EU:n naapurimaille on tehtävä
selväksi, millaiset edellytykset niiden on täytettävä, jotta viisumimenettelyjä
ensiksikin aidosti yksinkertaistetaan ja toiseksi jotta pakollisesta
viisumivaatimuksesta jonakin päivänä luovutaan. Meidän on voitava luvata heille,
että viisumivaatimus poistetaan, kun alle kaksi prosenttia viisumihakemuksista
hylätään. Olen tyytyväinen komission jäsenen Frattinin esittämiin tavoitteisiin,
jotka ovat erittäin rakentavia. EU:n kahdenvälisten viisumisopimusten yhtenä
tavoitteena on ilman muuta kuitenkin oltava, että helpotetaan kaikkien
liikkuvuutta, eikä ainoastaan tiettyjen ryhmien liikkumista. Annamme väärän
viestin, jos luokittelemme ihmiset eri ryhmiin, kuten opiskelijoihin ja
kulttuurihenkilöihin tai maanviljelijöihin ja pienten lasten vanhempiin.
Tosiasiassa kaikilla on oltava oikeus haistella eurooppalaisia tuulia.
Esimerkiksi Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen osalta ongelmana on sen kattavuuden
rajallisuus. Sopimusta sovelletaan vain hyvin pieneen määrään ihmisiä – alle
kymmenesosaan matkustavista kansalaisista – eikä sillä käytännössä
yksinkertaisteta viisumimenettelyjä. Edes hintaa ei alenneta. Euroopan
liberaalidemokraattien liiton ryhmän puolesta toivon lisää kunnianhimoisuutta
viisumipolitiikkaan, aidosti yksinkertaistettuja menettelyjä Balkanin maille ja
tietenkin kaikille muillekin. Toivon myös, että asetetaan selkeä tavoite
pakollisen viisumivaatimuksen poistamisesta. Viisumi on saatava nopeammin,
halvemmalla ja yksinkertaisemmin, ja Euroopan parlamentille on annettava
mahdollisuus lausua mielipiteensä neuvotteluvaltuudesta, jota parhaillaan
valmistellaan. - Julistan Euroopan parlamentin perjantaina 13. joulukuuta 1996
keskeytyneen istuntokauden uudelleen avatuksi. Hyvät naiset ja herrat, jälleen
kerran parlamentti kokoontuu valitsemaan parlamentin eri tehtäviä hoitavat
henkilöt seuraavalle puolikkaalle lainsäädäntökaudelle. Vanhimpana minun
tehtävänäni on avata tämä istunto, ja tämän parlamentin kaikkein vanhimpana
sallinette minun tehdä muutaman lyhyen henkilökohtaisen huomautuksen. Olen
nykyään tämän parlamentin viimeinen, joka on syntynyt ennen ensimmäistä
maailmansotaa ja joka voi siis muistella sitä aikakautta omien kokemustensa
pohjalta. Synnyin aikana, jota muovasi Wienin kongressi Napoleonin sotien
lopulla. Saamme kiittää sitä kaikista pitkistä rauhan ajanjaksoista, jolloin
kasvu eteni huimaa vauhtia tuoden mukanaan niin hyvää kuin pahaakin. Lisäksi
olen henkilökohtaisesti kokenut kolme maailmansotaa, sillä kylmä sotahan oli
nimenomaan kolmas maailmansota. Olin myös todistamassa kahta jumalatonta ja
epäinhimillisen totalitaarista diktatuuria - Leninin seuraajan Stalinin sekä
Hitlerin, ja niiden nousua ja tuhoa. Silloin minulle annettiin mahdollisuus
työskennellä yhdessä mantereellemme paljon antaneiden suurten miesten kanssa.
Ensin tein töitä Euroopan profeetan Richard von Coudenhove-Kalergin,
paneurooppalaisen liikkeen isän kanssa, joka sanoi jo vuonna 1922, että Eurooppa
tulee kärsimään paljon, jos se ei yhdisty ajoissa. Hän, Aristide Briand ja
Gustav Stresemann epäonnistuivat tavoitteessaan vain niukasti. Jos Eurooppa
olisi yhdistynyt jo tuolloin, olisi säästetty miljoonia ihmishenkiä sekä
mittaamaton määrän inhimillisiä ja materiaalisia tappioita. Sain olla mukana
myös valtionpäämiesten kuten Robert Schumanin, Josef Bechin, Konrad Adenauerin,
Charles de Gaullen ja Franz Josef Straußin ponnisteluissa. Lisäksi minun on
suotu pitkän elämäni ehtoona edustaa Baijeria Euroopan parlamentissa jo 18
vuoden ajan. Tämä on ollut hienoa aikaa, ja olen tuntenut tekeväni tärkeää työtä
joka päivä, pelkästään jo senkin takia, että olen saanut paljon eri maita ja eri
puolueita edustavia ystäviä, jotka ymmärtävät Euroopan tärkeyden ja sen tehtävän
tulevina vuosina. Tästä lähes vuosisadan laajuisesta näkökulmasta saanen mainita
kaksi seikkaa. Minua innoittaa tähän suurelta osin yksi suurimmista puheista,
jonka olen koskaan tässä talossa kuullut: ensimmäisen ikäpuhemiehen,
suurenmoisen ranskalaisen Louise Weissin puhe, jolla on tarjota paljon arvoja
vielä tänäänkin. Elämme historiallisen uudistumisen aikaa, joka avaa meille
uusia ulottuvuuksia. Välimatkalla, tilalla ja ajalla on aivan eri merkitys kuin
vielä muutama vuosikymmen sitten. Elämämme edellytykset ovat muuttuneet
perusteellisesti. Ihmisten ja kansakuntien väliset suhteet ovat erilaisia kuin
vielä muutama vuosikymmen sitten. Siksi meidän täytyy miettiä politiikkaa
uudelleen. Olemme keskellä kriisiä, jonka kiinalainen kirjainmerkki tarkoittaa
paitsi vaaraa, myös suurta mahdollisuutta. Koska meillä on kunnia olla Euroopan
ainoan demokraattisesti valitun elimen jäseniä, meillä on valtava vastuu. Emme
voi sysätä vastuutamme muille, sillä asettuessaan ehdokkaaksi Euroopan
parlamenttivaaleissa jokainen meistä otti tehtävänsä vapaaehtoisesti vastaan.
Olemme siten vastuussa jokaiselle, joka antoi meille luottamuksensa. Meidän
täytyy vastata tähän kaikin voiminemme. Henkilökohtaiset ja yksityiset asiat on
jätettävä taka-alalle. Olemme äänestäjillemme ja Euroopalle velkaa täyden
työpanoksemme. Pois jääntiä työpäivänä, mukaan lukien myös perjantai, mikä on
lempiaiheeni, ei voi puolustella millään, jos haluamme säilyttää
uskottavuutemme. Joskus korkeampi voima puuttuu tietysti peliin, mutta näiden
tapausten täytyy pysyä harvinaisina poikkeuksina. Historiallinen vastuumme
koskee kaikkia eurooppalaisia, kun näemme Euroopan unionin muunakin kuin vain
suurena markkina-alueena ja rikkaiden kansakuntien kerhona. Yhdistynyt Eurooppa
on kaikkien eurooppalaisten koti, myös niiden, jotka eivät vielä tänään kuulu
unioniimme, mutta jotka haluavat olla mukana työssä yhdistyneen Euroopan
hyväksi. Porttimme täytyy pitää avoimina heille. Meidän täytyy kannattaa näiden
eurooppalaisten oikeutta Euroopan unionin jäsenyyteen heti, kun he täyttävät
eurooppalaiset perusvaatimukset. Tämä ei ole vain velvollisuus, vaan myös meidän
etumme mukaista. Suuri eurooppalainen kansanedustaja ja monien meidän kollega,
edesmennyt Heinrich Aigner, muotoili sen näin: " Eurooppa on ainoa realistinen
ajatus rauhasta!" Hän sanoi ääneen sen, ettei meidän pitäisi olla ensisijaisesti
suuri markkina-alue tai talousyhteisö, vaan turvallisuusyhteisö, joka takaa
meille ja monille muille kansoille rauhan. Eurooppa ei ole vain Pariisi, Lontoo,
Madrid, Rooma, Berliini, Luxemburg, Bryssel, Haag, Lissabon, Wien, Helsinki,
Dublin, Kööpenhamina, Ateena tai Tukholma, vaan myös Budapest, Praha, Varsova,
Ljubljana, Vilna, Riika, Tallinna, Bratislava, Zagreb, Bukarest, Kiova, Skopje,
Sofia, Sarajevo, Tirana, Vaduz, La Valletta, Nicosia, Oslo, Bern ja Belgrad.
Yhdistyneen Euroopan täytyy pysyä avoinna myös näiden keski- ja
itäeurooppalaisten kaupunkien asukkaille. Euroopan unionista ei saa tulla
sulkeutunutta " Onnellisten kansakuntien kerhoa" , josta Tshekin presidentti
Václav Havel hiljattain varoitti. Jos antaisimme uuden elintasorajan muodostua
keskelle Eurooppaa rautaesiripun putoamisen jälkeen, se olisi kuin hylkäisimme
Eurooppa-aatteen. Sanotaan, että laajentuminen tulisi meille kalliiksi. Kaikki
hyvähän on kallista, mutta tässä vaarallisessa maailmassa ensimmäisellä sijalla
on turvallisuus, jonka vain yhdentynyt Eurooppa voi meille taata. Kokemus on
opettanut meille, että päivä sotaa maksaa inhimillisesti ja taloudellisesti
laskettuna enemmän kuin vuoden kustannukset rauhan säilyttämiseksi. Sanoohan
viisas ranskalainen sananlaskukin: " Plaie d'argent n'est jamais mortelle." Muut
asiat ovat kuolemaksi! Hyvät naiset ja herrat, tehtävämme on suunnaton. Meidät
on nimitetty tähän parlamenttiin tekemään historiaa. Olemme sen velkaa
kansoillemme ja jokaiselle äänestäjällemme. Meidän täytyy toimia tämän
velvollisuuden mukaisesti. Se on upea, mutta myös vaikea tehtävä. Moni asia
ratkeaa seuraavan kahden ja puolen vuoden kuluessa. Me olemme vastuussa niistä.
Näillä sanoin toivon meille ja kaikille niille, jotka nimitetään seuraavien
tuntien kuluessa korkeisiin virkoihin, Jumalan siunausta. Ja nyt töihin!
(Suosionosoituksia) Arvoisa puhemies, haluaisin nyt aivan ensiksi käsitellä
taloudellisten ulkosuhteiden valiokunnan puolesta herra Gary Titleyn mietintöä
ja sitten siirtyä käsittelemään rouva Madgalene Hoffin mietintöä. Tärkeimmät
asiat, joista meidän tällä hetkellä pitää keskustella - ja herra Gary Titley
esitti meille erinomaisen mietinnön, johon voimme palata myös tulevaisuudessa -
ovat kolme elementtiä, joita käsiteltiin toimintasuunnitelmassa. Ensiksikin:
toimintasuunnitelma on osoitus Euroopan yhteisön tuen voimistumisesta. Toinen
asia, jota toimintasuunnitelmassa kuvataan, on yhteisön tuen nykyisten muotojen
kehittäminen. Kolmanneksi - ja se on keskeisin asia ylipäänsä - siinä tuodaan
esiin synergiavaikutus, joka näkyy sekä yksittäisten ohjelmien ja sopimuksen
välillä että myös yhä enemmän niissä Euroopan unionin toimissa, joita
jäsenvaltiot kohdistavat Ukrainaan, ja myös niissä toimissa, joita kolmannet
maat kohdistavat sinne. Se merkitsee sitä, että meidän pitäisi tehdä tällä
kohdin paljon enemmän yhteistyötä, sitä pitäisi tehdä sekä Euroopan unionin
sisällä jäsenvaltioiden kesken että myös Euroopan unionin ja kolmansien maiden
välillä. Herra Gary Titley viittasi siihen, että toimintasuunnitelma ei ole
mikään uusi väline, se ei ole mikään uusi ohjelma, vaan sillä sovitetaan yhteen
nykyisiä toimia ja se on Euroopan unionin yhtenäinen väline ja yhtenäinen
suunnitelma. Kaikesta huolimatta siinä on joitakin puutteita. Nämä puutteet
johtuvat siitä, että siitä puuttuu näkemys. Siinä ei ole strategiaa, siinä ei
ole suunnitelmaa, joka olisi muutakin kuin luettelo eri ohjelmista ja eri
toimista, joihin jo olemme ryhtyneet. Siinä ei tuoda esiin sitä
johdonmukaisuutta, johon yhteiseurooppalainen keski- ja itäeurooppalaisia
valtioita kohtaan harjoitettava politiikka perustuu. Siinä ei ajatella nykyistä
laajentumissuunnitelmaa pidemmälle. Siinä ei sanota, mitä tapahtuu sen jälkeen,
mitä tapahtuu laajentumisen ensimmäisen vaiheen jälkeen, tai toisen vaiheen
jälkeen, mitä tapahtuu, jos meillä on uudet rajat ja jos Ukraina ja Puola kerran
ovat vastatusten ja Ukraina yllättäen joutuu tilanteeseen, jossa sen rajat ovat
kokonaan muuttuneet ja jolloin me ulotamme politiikkamme yli Puolan rajojen? Me
olemme jo tämän tilanteen edessä. Mitä tapahtuu, jos itäeurooppalaiset ja
keskieurooppalaiset vallan keskukset kerran siirtyvät? Meillä ei ole vielä
vastausta tähän. Meillä ei ole hahmotelmaa yhteiseurooppalaisesta talous- ja
kauppapolitiikasta. Olemme viitanneet siihen, että aiomme tehdä suunnitelman
vapaakauppa-alueista. Milloin ryhdymme neuvottelemaan siitä? Kannatamme Ukrainan
ottamista WTO: hon, se on selvä. Mitä teemme valmistellaksemme asiaa? Mitä
teemme sen lisäksi antaaksemme Ukrainan osallistua Eurooppa-konferenssiin?
Tiedämme, että se on pyytänyt päästä tarkkailijaksi. Miten komissio suhtautuu
siihen, mitkä ovat sen näkemykset asiasta? Tarvitsemme realistista ja tehokasta
energiapolitiikkaa, suunnitelman, joka ei jää Tsernobylin ydinvoimalan
sulkemiseen. Luin juuri uusimman tiivistelmän, jonka van den Broekin kabinetti
esitti. Se on erinomainen. Siinä ei ole mitään pielessä. Siinä ei kuitenkaan
sanota mitään energiapolitiikasta, ei myöskään energiapolitiikasta
ydinturvallisuuden alalla Ukrainassa. Siinä sanotaan vain se, mitä me jo teemme.
Siinä ei puhuta mitään siitä, mihin pitäisi päästä, mitkä ovat uudet strategiat,
uudet kehityslinjat. Kaikki se puuttuu meiltä. Olisin erittäin tyytyväinen, jos
saisimme täällä aikaan uuden arvion, jossa tuotaisiin esiin paljon enemmän kuin
vain ne asiat, joita olemme käsitelleet tähän mennessä. Arvoisa rouva puhemies!
Tänään on kyse elintarvikkeiden puitedirektiivin 89/398/ETY
ajankohtaistamisesta, joka koskee erityisravintoa. Komission ja parlamentin
välillä oli kiistaa, montako erityisdirektiiviä tulisi ottaa mukaan. Me olimme
jo parlamentissa vaatineet, että diabeetikkojen ja urheilijoiden ravinnon tulisi
kuulua siihen. Ymmärrän, että komissio haluaa vähemmän erityisdirektiivejä,
mutta näitä tuotteita on jo markkinoilla, ja monet kansalaiset käyttävät niitä.
Tilanne on vaikea, sillä jos nyt tehdään kyseinen muutos, ne, jotka ovat jo
tottuneet tiettyyn ravintoon, ovat yhtäkkiä ilman tarvittavaa tietoa. Neuvosto
on kannattanut parlamentin toivetta. Eräs erikoisuus oli, että asia otettiin
neuvostossa vastaan yksimielisesti, ja siksi olen hieman onneton siitä, että
myös sosialistien äänillä, jotka eivät muuten sanoneet sitä ensimmäisessä
käsittelyssä, urheilijoiden ravinto otetaan kuulemma jälleen pois. Minun ryhmäni
on tätä poistamista vastaan, ja se tarkoittaa sitä, että me emme puolla tätä
ehdotusta. Olen sitä mieltä, että on välttämätöntä pitää kaikki ennallaan, kuten
oli suunniteltu. Etenkin urheilijoiden ravintoa olisi säänneltävä järkevästi,
koska tässä on ensiksikin kyse kuluttajan terveydestä - jotta kuluttajaa
suojeltaisiin väärien tietojen aiheuttamilta pettymyksiltä ja ennakkoodotuksilta
- toiseksi on kyse myös näiden elintarvikkeiden vaikutuksista. Kenenkään ei ole
pakko ostaa kyseisiä elintarvikkeita, mutta me uskomme, että niille ihmisille,
jotka niitä haluavat ostaa, tulisi myös antaa mahdollisuus saada runsaasti
tietoa aiheesta. Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, pidän puheenvuoroni
kollegani Dominique Souchetin puolesta esittämällä hänen kalatalousvaliokunnassa
puolustamansa kannan, joka on myös minun kantani. Tämä vuosikertomus olivatpa
mietinnön esittelijän ansiot ja ponnistelut minkälaisia hyvänsä näyttää joka
kerran edellisen toistolta, sovinnaiselta ja melko joutavalta. Tämän toiminnan
joutavuudessa korostuu mikäli tarpeen se, että koko prosessi on joutava: kyse on
monivuotisten ohjausohjelmien joutavuudesta, josta pääasiassa aiheutuu
vilpillisiä toimia, jotka suosivat tiettyjä laivastoja toisten kustannuksella.
Se, että ostetaan ulkomailta miltei romutavaraa, joka rikotaan kappaleiksi,
jotta saataisiin käyttöön epäoikeudenmukaisesti sähkövaroja, on alusta alkaen
väärentänyt tätä mekanismia. Tällaisesta turmeltuneesta taipumuksesta on
joissakin valtioissa tullut jopa todellinen kansallista urheilua. Siinä ei siis
ole kovinkaan paljon järkeä, että valitetaan rajattomasti monivuotisiin
ohjausohjelmiin liittyvien tilastotietojen laatua. Olisi vaarallista, jos
jäsenvaltioihin sovellettaisiin komission ehdottamaa sanktio- ja
rangaistusjärjestelmää, joka itse asiassa vahingoittaisi ammattilaisia. Nyt on
vain todettava, että monivuotisissa ohjausohjelmissa on epäonnistuttu sen
sijasta, että yritetään keinotekoisesti pitkittää tämän tehottoman ja kielteisiä
vaikutuksia aiheuttavan välineen olemassaoloa. Monivuotisten ohjausohjelmien
korkeista kustannuksista huolimatta niiden tavoitteita ei ole saavutettu. Nämä
tavoitteet, jotka lisättiin vielä vaatimukseen suurimmista sallituista saaliista
TACeista olivat jo alun alkaen huonosti suunniteltuja ja saavat käytetyn tavaran
markkinat kukoistamaan erityisesti nuorten ammattinsa aloittavien
pienkalastajien kustannuksella. Kaikki tunnustavat henkilökohtaisesti tämän
epäonnistumisen, mutta olisi tervettä toimia rohkeasti ja tunnustaa se
julkisesti ja tehdä asiasta johtopäätökset. Näistä johtopäätöksistä tärkeimmän
pitäisi johtaa siihen, että samalla, kun monivuotiset ohjausohjelmat poistetaan,
suunnitellaan sellainen uusi yhteinen kalastuspolitiikka, jolla varojen kestävä
hallinta suunnattaisiin kohti uudistettua järjestelmää, jossa suurimmat sallitut
saaliit ja osuudet on pitemmälle kehitettyjä, paremmin järjestettyjä,
monivuotisia ja perustuvat varoja koskeviin tarkkoihin arvioihin tieteellisten
tutkimusten tuntuvan kasvun ja ammattilaisten tiiviin prosessiin osallistumisen
ansiosta. Haluamalla pitkittää monivuotisten ohjausohjelmien politiikkaa
komissio on vaarassa lähteä vaaralliselle tielle, josta me varoitamme sitä. Näin
toimimalla komissio ei onnistu sovittamaan yhteen kalastajia ja yhteistä
kalastuspolitiikkaa. (EL) Hyvät parlamentin jäsenet, minulla on tärkeä
tiedonanto, joka koskee tämän iltapäivän äänestystä. Teknisistä syistä istunnon
puhemiehen näyttämät ja ilmoittamat nimenhuutoäänestyksen tulokset eivät vastaa
tarkkaan äänestysjärjestelmän tallentamaa todellista lukua. Tämä ei ole
vaikuttanut yhdessäkään tapauksessa äänestystulokseen, koska enemmistöt eivät
ole muuttuneet. Näin ollen tänään puolenpäivän aikaan pidettyjä äänestyksiä ei
voi kyseenalaistaa, vaan ne katsotaan hyväksytyiksi. Tulokset, jotka julkaistaan
tämän päivän istunnon pöytäkirjan liitteenä, ovat lopullisia. Tekniset yksiköt
tekevät kaikkensa selvittääkseen tämän toimintahäiriön syyn ja varmistaakseen,
että huomisen äänestyksissä järjestelmä toimii normaalisti. Arvoisa puhemies,
tässä mietinnössä määrätään muun muassa yhteisillä rajoilla tehtävien
tarkastusten asteittaisen lakkauttamisen kautta siitä, että kansalaisia on nyt
aikaisempaa helpompi varjostaa, kun he ylittävät unionin sisärajoja. Niinpä
halusin äänestää mietinnön puolesta, mutta minulle heräsikin epäilys. Viime yönä
näin myös sellaista unta, että olin Pariisin Lidossa illallisella tavattoman
kauniin naisen, unelmieni naisen kanssa, ja seuratessani Bluebellsin
balettiesitystä huomasin harvinaisen karvaisten jalkojen liikkuvan, ne olivat
niin tavattoman karvaiset, että ne olivat jäsen Christian Ulrik von Boetticherin
jalat säpsähdin yllätyksestä, ja sitten tajusinkin, että kyseessä oli minua
varjostanut poliisi, jonka vaimoni oli palkannut ottamaan selvää, olinko täällä
Euroopan parlamentissa vai Pariisissa Lidossa seuraamassa Folies Bergèresin tai
Bluebellsin esitystä. Arvoisa puhemies, päätin lopulta pidättyä äänestämästä
välttääkseni tällaiset tilanteet, joissa ehkä liioitellaan mietinnön
tarkoitusta. (PT) Koska komission pääasialliset välineet alueellisten erojen
voittamiseksi ovat rakennerahastot ja koheesiorahasto, on olennaista, että
Euroopan parlamentti osallistuu niiden ohjeellisten laajojen suuntaviivojen
laatimiseen asettamatta kyseenalaiseksi toissijaisuusperiaatetta, sillä kunkin
maan kehittämisstrategian määrittely kuuluu kyseiselle jäsenvaltiolle itselleen.
Valitettavasti Euroopan komissio on jo edennyt suuntaviivoissaan eikä
parlamentin vuosien 2000-2006 ohjelmia koskevalla kannalla ole suurtakaan
merkitystä. On kuitenkin tärkeää pitää kiinni siitä, että näiden rahastojen
pääasiallisena prioriteettina on oltava suurimmissa vaikeuksissa olevien maiden
ja alueiden sekä merentakaisien alueiden - esimerkkinä Portugali sekä Azoreiden
ja Madeiran alueet - kehittäminen tavoitteenaan taloudellisen ja sosiaalisen
yhteenkuuluvuuden saavuttaminen. Nyt totuus on se, etteivät komission
suuntaviivat noudata täysin näitä päämääriä. Toisaalta on tärkeää, että käytössä
on tarkat ohjeet ja riittävästi varoja sellaisilla osa-alueilla kuin
laadukkaiden työpaikkojen luomisessa, sellaisten oikeuksien kuten yhtäläisten
oikeuksien ja mahdollisuuksien tehokkaassa edistämisessä, yhteisvastuullisen
talouden ja sosiaalitalouden tukemisessa, maaseudun kehittämisessä sekä pienten
ja keskisuurien yrityksien tukemisessa ja kaupunkiväestön elämänlaadun
parantamisessa puutetta kärsivillä alueilla, mikä tapahtuu erityisesti
yhteiskunnallisen asuntotuotannon avulla kaupunkiasumisen kestävää kehitystä
silmällä pitäen. (DE) Arvoisa puhemies, voisitteko pyytää hakemaan teknikon?
Tämä äänestyskone on rikki. Se on täysin hajalla! Minä äänestin äsken, ja
pyydän, että merkitsette tämän tiedoksi. Arvoisa puhemies, joka vuosi juhlimme
kansainvälistä naistenpäivää ja joka vuosi päädymme samaan surulliseen
johtopäätökseen: tasa-arvo, siinä määrin kuin se on toteutunut, koskee vain
vähemmistöä kaikista maailman naisista. Suurimmalle osalle naisia jopa
perusihmisoikeudet ovat saavuttamattomia ja vain siitä syystä, että he ovat
syntyneet naisiksi. Tänä vuonna päätimme omistaa naistenpäivän niille naisille,
jotka elävät uskonnollisen fundamentalismin sorron alla. Ei ole siis mikään
sattuma, että kiinnitämme erityistä huomiota ennennäkemättömään sortoon
Afganistanissa, missä naisten tilanne Talebanin panttivankeina on kaikista
huonoin. Tätä taustaa vastaan komission aloite on onnittelujen arvoinen. Myös
rouva Bonino ansaitsee onnittelut erittäin hienosta julisteesta, joka
julkaistiin tapahtumaa varten. Afganistanin naisista puhuimme kuitenkin laajasti
myös edellisessä täysistunnossa. Vaikka pidämme heidän kovan kohtalonsa aina
mielessämme ja pidämme huolen, ettemme hetkeksikään lopeta yrityksiämme auttaa
heitä, meidän ei kuitenkaan pidä unohtaa, että paljon on vielä tehtävää
kehittyneemmissä yhteiskunnissa elävien naisten hyväksi, yhteiskunnissa, joissa
uskonnollinen fanaattisuus, eikä pelkästään se, muualta tuotu tai ei, on
olemassa. Tämän fanaattisuuden lisäksi koko maailmassa yhä jatkuvia ongelmia
ovat kansainvälisten rikollisjärjestöjen harjoittama naisten hyväksikäyttö,
sellaiset rikkomukset perusihmisoikeuksia vastaan, joista kärsivät naiset, jotka
vaihtelevista syistä ovat helppoja uhreja ja ilman turvaa. Me emme saa unohtaa
näitä ongelmia, kuten emme mielestäni myöskään niitä alueita, joilla naisten ei
sallita jatkavan elämäänsä ainoastaan siitä syystä, että pystyttäisiin
vastaamaan ylikansoituksen aiheuttamasta ongelmasta. Tänään meidän pitää
ajatella hyvin monia naisia. Meidän pitää ajatella uusia sotia pakenevia naisia.
Meidän pitää ajatella naisia, joita uhkaa syrjiminen, työttömyys,
puutteenalaisuus, ja kaikkia naisia joka puolella maailmaa, jotka kärsivät ja
ovat huonompiosaisia. Yhä uudestaan ja uudestaan, lakkaamatta ja
itsepintaisesti, meidän on vaadittava selviötä, joka kuuluu kaikille:
perusihmisoikeuksia, jotka ovat naisten oikeuksia. Arvoisa puhemies, on hyvin
tärkeää huomauttaa, että pakotteet ovat itsessään eräänlaista sodankäyntiä. Ne
kohdistuvat kaikkein viattomimpiin siviileihin, yhteiskunnan viattomiin
ihmisiin, erityisesti lapsiin, jotka ovat kaikkein haavoittuvimpia. Irakiin
kohdistuvista pakotteista on tullut avuttomia ihmisiä vastaan käytettävä
joukkotuhoase. Irakissa kuolee joka päivä yli 200 lasta. Tätä ei voida hyväksyä.
Emme saa antaa tämän jatkua. Denis Halliday, joka erosi tehtävästään YK:n
Irakissa toteuttaman humanitaarisen ohjelman johtajana vastalauseena
pakotteille, vahvisti UNICEFin tilastot, joiden mukaan Irakissa kuolee joka
kuukausi 5 000-6 000 lasta suoraan pakotteiden takia. Ihmisoikeusvaltuutettu
Mary Robinson on jo kauan vastustanut pakotteita. Hän sanoi, ettei voida
odottaa, että hän tuomitsee ihmisoikeusloukkaukset muualla maailmassa ja antaa
Yhdistyneiden Kansakuntien syyllistyä siihen, mitä Irakissa tapahtuu pakotteiden
takia. Helmikuussa Hans von Sponek, Yhdistyneiden Kansakuntien humanitaarisen
avun koordinaattori Irakissa, seurasi Denis Hallidayn jalanjälkiä ja erosi
vastalauseena jatkuville pakotteille ja Irakin kansan pommittamiselle. Vain
muutama tunti hänen eronsa jälkeen tammikuusta 1999 alkaen tehtävässään toiminut
maailman elintarvikeohjelman johtaja Irakissa erosi niin ikään vastalauseena
pakotteille. Näiden erojen on syytä saada kansainvälinen yhteisö harkitsemaan
uudelleen jatkuvan pakotepolitiikan ja myös pommitusten oikeutusta. Haluaisin
huomauttaa, että 70 kongressin jäsentä lähetti kirjeen Yhdysvaltojen Bill
Clintonille ja pyysi tätä poistamaan vientikiellon ja erottamaan taloudelliset
pakotteet Irakiin nykyisin sovellettavista sotilaallisista pakotteista. Ihmiset
eivät ole huolissaan vain täällä Euroopassa vaan kaikkialla maailmassa. Jos joku
sattui katsomaan maailmankuulun toimittajan John Pilgerin erittäin hyvän
dokumentin, hän näki, mitä siellä tapahtuu. Annammeko tämän jatkua sanomatta
mitään? Kyse on kansainvälisten ihmisoikeuslakien räikeästä loukkauksesta.
Pakotteet kohdistuvat yhteiskunnan haavoittuvimpiin yksilöihin ja aiheuttavat
heille kärsimyksiä, kun taas yhteiskunnan eliitti ja Saddam Husseinin
hallitukseen kuuluvat ihmiset eivät kärsi pakotteista. Tavalliset ihmiset
joutuvat kärsimään. Emme saa antaa tämän jatkua. Se ei ole oikein, ja
Yhdysvaltojen kongressin jäsenet, jotka lähettivät kirjeen Bill Clintonille,
ovat oikeassa: meidän on erotettava taloudelliset pakotteet nykyisin
sovellettavista sotilaallisista pakotteista. Meidän on puututtava myös
pommituksiin, joita tehdään ilman minkäänlaista YK:n mandaattia. Tätä ei
mitenkään voida hyväksyä. Nämä pommitukset tuhosivat kokonaisen perheen, kuten
John Pilgerin dokumentti osoitti. Emme voi sivuuttaa tätä, vaan meidän täytyy
vaatia tämän epäinhimillisen politiikan lopettamista. Tämä on mielenkiintoinen
tapaus. Tämä on minusta erittäin mielenkiintoista, sillä kun lentoemännät ovat
flunssassa eivätkä voi työskennellä lentoyhtiön lennoilla, henkilöstövajaus on
täytettävä välittömästi tällaisissa tilanteissa. Ihmettelenkin, eivätkö kyseiset
järjestelmät yksinkertaisesti olleet käytössä tässä tapauksessa. Vasta tänään
eräs toinen vaalipiirissäni asuva skotti, Duncan Thorpe, kysyi, onko hän
oikeutettu saamaan korvausta lennon viivästyessä vähintään viisi tuntia.
Euroopan unionin www-sivuston mukaan lentoyhtiön on tarjouduttava palauttamaan
lentolipun hinta, kun lento viivästyy vähintään viisi tuntia. Vaalipiirini
asukkaalle vastannut lentoyhtiö kuitenkin totesi, että "asetuksessa (EY) N:o
261/2004 ei velvoiteta lentoliikenteen harjoittajia tarjoamaan tai maksamaan
korvausta viivästymisen vuoksi". Voiko komissio selvittää, miten se valvoo tämän
säädöksen täytäntöönpanon onnistumista? Arvoisa puhemies, kiitos
huomaavaisuudestanne. Tämä on tärkeä asia. Arvoisa puhemies, haluaisin käyttää
työjärjestystä koskevan lyhyen puheenvuoron. Voisitteko muistuttaa parlamenttia
tämän istuntosalin matkapuhelimia koskevasta säännöstä. Tuntuu siltä, että
jotkut ovat unohtaneet, että meillä on tätä asiaa koskeva sääntö. Vastaan jäsen
Rübigille hyvin lyhyesti. Asia kuuluu meidän ja seuraavan puheenjohtajavaltion
Irlannin toimivaltaan. Irlanti saa kunnian ja velvollisuuden johtaa neuvostoa 2.
tammikuuta lähtien. Katson, että jos aioimme vakuuttaa kansalaiset Euroopan
parlamentin vaalien tärkeydestä, meidän on onnistuttava hyvin perustuslain
laadinnassa. Toisin sanoen jos emme pääse yksimielisyyteen
perustuslakisopimuksesta vuoden loppuun mennessä, se laimentaa tehokkaasti
ihmisten äänestysintoa, koska viestitämme silloin kansalaisille, että
eurooppalainen ihanteemme on kriisissä. Näin ollen meidän on ensimmäiseksi
näytettävä, että keskusteltuamme perustuslaista monta pitkää kuukautta
valmistelukunnassa ja konferenssissa pääsemme sopimuksesta yhteisymmärrykseen.
Tämä on ensimmäinen viesti kansalaisille. Yksi SOKRATES-ohjelman tavoitteista on
edistää "eurooppalaista ulottuvuutta" opetuksessa, samalla kun sillä on
"pystytty edistämään perustamissopimuksen 126 artiklassa määritellyn tavoitteen
saavuttamista" , kuten mietinnössä on mainittu. Niin kutsuttu eurooppalainen
ulottuvuus on yritys "unionisoida" koulutukset ajattelematta sitä, että EU: n
ulkopuolella on maailma, jonka kanssa voisi olla erittäin kiinnostavaa olla
tekemisissä oppilaana tai opiskelijana. EU: n historian ja EU: n kulttuurin
opetusta otetaan käyttöön ennemmin kuin eurooppalaisen historian ja
eurooppalaisen kulttuurin tai vaikkapa muiden maailman osien maailmanhistorian
ja kulttuurien opetusta. Tällainen perspektiivin kaventaminen on meidän
mielestämme vaarallinen ja väärä teko, ja siksi olemme päättäneet äänestää
Packin SOKRATES-ohjelmaa koskevaa mietintöä vastaan. Stockmannin mietintö
(A4-0130/97) Arvoisa puhemies, ympäristörikoksiin liittyvä rikosoikeus on
jäsenvaltioissa edelleen oikeuden irvikuva. Ympäristömme tahallista
saastuttamista ei voida sen avulla torjua kunnolla. Yhtenä syynä on, että
eurooppalaisia direktiivejä ei sovelleta, noudateta ja panna täytäntöön
kunnolla. Kokemus on opettanut, että ne seuraamukset, joita eurooppalaisen ja
kansallisen ympäristölainsäädännön rikkomisella nykyisin on, eivät lievästi
sanottuna ole riittäviä. Ainoastaan rikosoikeudelliset rangaistukset ovat
tunnetusti riittävä pelote: ympäristölainsäädäntöä noudatetaan vain, jos
rangaistuksia on. Eurooppalainen ympäristölainsäädäntö ei ole turhaa, koska
esimerkiksi ilmansaasteilla ja veden saastumisella on rajat ylittäviä
vaikutuksia. Lisäksi jätekuljetuksilla sellaisiin paikkoihin, joissa ei ole
puhettakaan ympäristön kannalta vastuuntuntoisesta jätteenkäsittelystä, on
paljon kielteisiä seurauksia. Tästä voi myös syntyä häiriöitä sisämarkkinoille.
Nämä syyt saavat minut kannattamaan sitä, että ympäristörikollisuuden
torjumiseksi ryhdytään kansainvälisiin toimiin. Olen sitä mieltä, että esillä
oleva direktiivi on tässä sopiva ja tehokas keino. Esittelijä Oomen-Ruijtenin
mietinnössä tämä perustellaan vakuuttavasti. Kyseenalaiseksi jää, tarvitaanko
tässä neuvoston puitepäätöstä. Arvoisa puhemies, lopuksi totean, että äänestän
direktiivin puolesta, mutta olen taipuvainen äänestämään puitepäätösluonnosta
vastaan, ellei komission jäsen Vitorino saa minua vakuuttuneeksi siitä, että
puitepäätös on täysin välttämätön direktiivin voimaantulon kannalta. Arvoisa
puhemies, komissio ehdotti luottosopimusten kotimyynnin kieltämistä. Valiokunta
vaati kiellon hylkäämistä. Me hyväksyimme vaatimuksen. Tarkistuksessa 206
esitetyllä rajatulla kiellolla ei siis ole perustetta. On siis aivan totta, että
tarkistus 206 raukeaa. Arvoisa puhemies, EY:n perustamissopimuksen 226 artiklan
mukaista jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaa menettelyä
sovelletaan jäsenvaltioihin, jotka eivät ole ilmoittaneet komissiolle
täytäntöönpanotoimistaan tai ovat ilmoittaneet niistä ainoastaan osittain. On
korostettava, että kyseinen rikkomismenettely liittyy ainoastaan kansallisten
toimien ilmoittamiseen eikä täytäntöönpanotoimien laatuun. Kun täydelliset
ilmoitukset on saatu, komissio tutkii jäsenvaltioiden täytäntöönpanotoimet, mikä
voi myöhemmässä vaiheessa johtaa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä
koskeviin menettelyihin, mikäli direktiivi on pantu täytäntöön väärällä tavalla.
Direktiivillä ei anneta komissiolle komiteamenettelyvaltuuksia. Se ei ole
"Lamfalussy-direktiivi". Siksi Euroopan vakuutus- ja
työeläkevalvontaviranomaisten komitealle CEIOPS:lle ei anneta valtuutusta, eikä
komissio anna mitään täytäntöönpanotoimia. Koska direktiivin toteuttamisesta ei
ole vielä saatu käytännön kokemusta, on liian aikaista ottaa kantaa
komiteamenettelyn tarpeeseen ja sen myötä myöskin CEIOPS:n mahdolliseen
tehtävään. CEIOPS:llä on kuitenkin tärkeä direktiivin 21 artiklan 2 kohtaan
liittyvä tehtävä, ja valvojien "on tehtävä tiivistä yhteistyötä ammatillisia
lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnan valvonnan helpottamiseksi".
CEIOPS:n ammatillisten lisäeläkkeiden komitea laatii parhaillaan asiaan
liittyvää luonnosta monenväliseksi yhteistyöpöytäkirjaksi. Vastaava vakuutusalan
pöytäkirja on jo olemassa. Luonnosta käsitellään parhaillaan toisessa avoimessa
kuulemismenettelyssä sidosryhmien kanssa. Luonnos on tarkoitus hyväksyä CEIOPS:n
jäsenten kokouksessa helmikuussa 2006. Kahden viime vuoden aikana komissio on
järjestänyt kaksi kokousta jäsenvaltioiden kanssa auttaakseen niitä panemaan
direktiivin täytäntöön. Tästä syystä neuvotteluissa keskityttiin
jäsenvaltioiden, komission ja muiden sidosryhmien esiin tuomiin asioihin, jotka
voisivat mahdollisesti aiheuttaa vaikeuksia direktiivin saattamisessa osaksi
kansallista lainsäädäntöä ja jotka voisivat johtaa direktiivin erilaisiin
tulkintoihin jäsenvaltioissa. Näiden kokousten perusteella komissio päätteli,
että vaikka joistakin artikloista vaikuttaisi aiheutuvan ongelmia, ongelmat
eivät koske kaikkia jäsenvaltioita. Näin ollen on vaikeaa määritellä mitään
erityisen ongelmallisia säännöksiä. Tämä ei ole yllätys, koska jäsenvaltioiden
eläkerakenteet ja -järjestelyt ovat huomattavan erilaisia. Tästä huolimatta on
syytä olettaa, että rajatylittävää toimintaa käsittelevän 20 artiklan
täytäntöönpano aiheuttaa ongelmia monille jäsenvaltiolle. On kuitenkin liian
aikaista arvioida, johtuvatko ongelmat Euroopan parlamentin ja neuvoston
hyväksymän lainsäädäntöehdotuksen muotoilusta vai ainoastaan eri jäsenvaltioiden
erilaisista tulkinnoista. Vuonna 2006 järjestettävässä ensimmäisessä kokouksessa
on tarkoitus keskustella lisää eräistä asioista, jotka on jäsenvaltioiden
täytäntöönpanotoimien arvioinnin yhteydessä todettu ongelmallisiksi ja
olennaisen tärkeiksi. Direktiivin täytäntöön panemiseksi toteutettujen
jäsenvaltioiden toimien syvällinen analysointi ei ole vielä alkanut. Tässä
vaiheessa työssä keskitytään osittaisten tai täydellisten ilmoitusten laatuun.
Vasta sitten, kun suurin osa jäsenvaltioista on ilmoittanut
täytäntöönpanotoimistaan, voidaan antaa arvio siitä, kuinka paljon jäsenvaltiot
ovat antaneet täydentäviä määrällisiä sijoitussääntöjä ja muuta lainsäädäntöä,
jotka saattavat vaarantaa direktiivin asianmukaisen toiminnan. Koska komissio
odottaa lukuisien jäsenvaltioiden ilmoittavan lainsäädännöstään komissiolle
ennen tämän vuoden loppua, tällainen arvio voidaan antaa vasta vuoden 2006
kuluessa. Monet etuusperusteisista eläkejärjestelmistä hyötyivät 1990-luvun
noususuhdanteesta ja alensivat maksuja tai jopa luopuivat maksujen perimisestä
määräajaksi sen sijaan, että ne olisivat kasvattaneet taloudellista varantoaan.
Kun väistämätön markkinoiden laskusuhdanne alkoi, jotkin varannoista
osoittautuivat riittämättömiksi. Rahoittavat yritykset ja jäsenvaltioiden
valvovat viranomaiset reagoivat tähän erilaisin keinoin, joita olivat maksujen
korottaminen, lisämaksut, eläketason alentaminen, eläkejärjestelmien
sääntömuutokset ja järjestelmien sulkeminen uusilta jäseniltä. Toteutetuista
parannustoimista huolimatta kaikki sidosryhmät ymmärsivät jälleen, että
eläkerahastoon liittyy pitkäaikainen velvoite työntekijöitä ja edunsaajia
kohtaan. Tätä näkemys on vahvistunut edelleen muun kehityksen myötä, johon
kuuluu IAS 19-standardin soveltaminen rahoittaviin yrityksiin ja tiukemmat
säännöt vakuutusteknisen vastuuvelan valvovalle arvioinnille. Rahoittavat
yritykset ovat ymmärtäneet, että kulujen valvontaa on parannettava ja tulot
vakautettava, jotta yritykset voivat täyttää eläkesitoumuksensa. Voidaan
huomata, että on käynnissä siirtyminen loppupalkan perusteella määritellyistä
perinteisistä etuusperusteisista eläkkeistä eläkejärjestelmiin, joiden kuluja
voidaan helpommin valvoa. On kuitenkin selvää näyttöä siitä, että siirtymistä ei
tapahdu ainoastaan kohti yksityisiä maksuperusteisia järjestelmiä. On myös
sekajärjestelmiä, joissa yhdistyvät etuusperusteisen ja maksuperusteisen
eläkejärjestelmän ominaisuudet. Näiden muutosten syynä on rahoittavan yrityksen
kulujen aiempaa parempi valvonta ja aiempaa vakaammat tulot. On vallalla
kehityssuunta, jossa pyritään hämärtämään näiden kolmen eläkepilarin välisiä
rajoja, ei ainoastaan toisen, työeläkejärjestelmien pilarin ja kolmannen,
yksityisten vakuutusjärjestelmien pilarin välisiä rajoja, mutta myös toisen
pilarin ja ensimmäisen, lakisääteisten järjestelmien pilarin välistä rajaa. Tämä
ei ole ongelma, koska pilarirakenne on ainoastaan yleinen luokittelujärjestelmä,
ja kaikissa kolmessa pilarissa on järjestelmiä, joissa varoja maksetaan
yksittäisille edunsaajille. Näin ei ole jokaisessa jäsenvaltiossa, koska
eläkkeet kuvastavat erityisiä kulttuurisia ja historiallisia tilanteita.
Ratkaisut voivat näin ollen olla samankaltaisia ensimmäisen, toisen ja kolmannen
pilarin välisistä peruseroavaisuuksista huolimatta. Kaikissa 25 jäsenvaltiossa
on tehty erilaisia ratkaisuja julkisten eläkejärjestelmien,
työeläkejärjestelmien ja yksityisten järjestelmien olemassaolon, tason ja
rahoituksen suhteen. Ei ole olemassa koko EU:n laajuista vastausta ikääntyvän
yhteiskunnan haasteisiin. Ratkaisut on mukautettava jäsenvaltioiden erilaisiin
eläkejärjestelmiin. Sen vuoksi lopullinen vastuu on jäsenvaltioilla. Komissio
voisi auttaa jäsenvaltioita varmistamalla, että rahoituspalveluita koskevilla
Euroopan unionin sääntelypuitteilla tuetaan eläkerahoitusta koskevia turvallisia
ja markkinavetoisia ratkaisuja. Pullonkaulat on poistettava, jotta eläkkeisiin
varattuja varoja saadaan hallinnoitua mahdollisimman tehokkaasti ja jotta
eurooppalaisilla on näin mahdollisuus nauttia mahdollisimman suurista etuuksista
ja vuosimaksatuksista eläkeaikana. Direktiivillä täytetään tämä tavoite. Ensi
vuoden toisella puoliskolla komissio esittää valkoisen kirjan
yhteissijoitusyrityksistä, joilla on myös osansa eläkealalla. Euroopan
eläketarjontaa pyritään parantamaan myös muilla aloitteilla. Näihin kuuluvat
esimerkiksi hiljattain annettu ehdotus direktiiviksi lisäeläkeoikeuksien
siirrettävyyden parantamisesta ja meneillään olevat rikkomismenettelyt, jotka
liittyvät eläkemaksujen yhdenvertaiseen verotukseen. Paljon kiitoksia, arvoisa
puhemies, herra Schwaiger, haluaisin ehdottomasti onnitella teitä. Kastike ja
höysteet ovat todella erinomaisia, ne on valmistettu huolella. Mutta
valitettavasti, pysyäksemme tämänaamuisessa teemassa, valmistettu kala ei ole
enää kovin tuore, joten siitä jää kitkerä jälkimaku. Väliaikainen sopimus
merkitsee kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen kauppapoliittisen osan poistamista.
Kun otetaan huomioon viimeisen 500 vuoden historiallinen todellisuus, on
yksinkertaisesti teeskenneltyä väittää, että vapaa kauppa toisi jotenkin
itsestään mukanaan demokratian ja ihmisoikeudet. Tai se on - en oleta sitä
teidän osalta, mutta niiden, jotka tekivät sopimuksen sillä tavalla ja jotka
myös soveltavat turvallisuuslauseketta niin yksipuolisesti - kyynistä
asianomaisen väestön ongelmien ylenkatsomista. Tähänkin on varmasti
jäsenvaltioissa varauksia, jotka halutaan kiertää tällä väliaikaisella
sopimuksella. Ihmisoikeustilanne on katastrofaalinen. Sotatila Armenian kanssa
jatkuu OECD: n rauhansopimuskehotuksista huolimatta. En haluaisi mennä nyt
yksityiskohtiin ja mainitsen ainoastaan muutaman otsikon: 12. syyskuuta poliisit
pahoinpitelivät opposition järjestämän mielenosoituksen yhteydessä 34 lehdistön
edustajaa ja takavarikoivat heidän varusteensa. 1. syyskuuta lehtimies Tai Hamid
kiskottiin ulos autostaan ja pahoinpideltiin. Tässä tilanteessa meidän pitäisi
hyödyntää voimassa olevia IVY-sopimuksia, jotta voisimme antaa apua suhteiden
kehittämisessä edelleen, meidän ei pitäisi käyttää tätä kauppapoliittista
kiertotietä. Sen vuoksi aiomme äänestää mietintönne kohdalla tyhjää. esittelijä.
- (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, käytän puheenvuoron
todetakseni selvyyden vuoksi, että kehotan esittelijänä teitä kaikkia
äänestämään nimenhuutoäänestyksessä kaikkea sellaista vastaan, mikä ei ole
valiokunnan esittämää. Teen näin varmistaakseni sen, ettei Euroopan unionin
tarvitse puuttua asioihin seuraavan kerran, kun jollakin suurella
eurooppalaisella joella tapahtuu onnettomuus, koska näin voi tapahtua, ellemme
laajenna kuluttajansuojalainsäädäntöä koskemaan myös tätä alaa. Arvoisa
puhemies, haluaisin sanoa kollegoilleni, että jälleen kerran pelkään, että
parlamenttimme on turhan vaatimaton. Parlamentin jäsen Rothe sen sanoi
ilmoittaessaan, että 12 % ei riitä. Jäsen Langen taas kertoi, että käytettävissä
olevat keinot eivät riitä siihen, että 12 %:n taso saavutetaan tuotannon osalta,
ja jälleen kerran hyväksymme tämän mietinnön näistä huomautuksista huolimatta.
Olen sitä mieltä, että on tärkeää tarkastella tätä kysymystä vähän laajemmin.
Panostustamme uusiutuviin energialähteisiin kuvaavien lukujen katsominen ei
pelkästään riitä, sillä luvuthan ovat täysin riittämättömiä, ehkäpä meidän olisi
myös uhrattava vähän aikaa siihen, että tarkastelisimme rahallisesti sitä, missä
määrin panostamme muihin energiamuotoihin, erityisesti ydinenergiaan. Kollega
Vihreistä muistutti Japanissa tapahtuneesta murhenäytelmästä, ja siltikään
Japani ei ole mikään ongelmamaa, eikä kehitysmaa. Eli voimme tänään todeta, että
samalla vuosijaksolla laitamme 60 miljoonaa euroa fissioon, 15 miljoonaa euroa
uusiutuviin energialähteisiin ja 200 miljoonaa euroa fuusioon, ja tästä saamme
hyvän käsityksen Euroopan unionin harjoittamasta todellisesta politiikasta. Tätä
on täysin mahdotonta hyväksyä. Varsinkaan siksi, että jotkin jäsenvaltiot ovat
päättäneet lopettaa ydinvoima- sekä ydinfissiopolitiikan, emme voi hyväksyä,
että unioni sellaisenaan jatkaa ydinvoimapolitiikan rahoittamista
nelinkertaisesti. Meidän on tiedostettava nämä erot. Meidän on vaadittava sitä,
että panostaisimme uusiutuviin energialähteisiin ainakin enemmän kuin sellaiseen
energialähteeseen, jota emme tunne lainkaan, eli ydinfuusioon, ja kumottava heti
fission tutkimukseen myönnetyt varat ja siirrettävä ne kokonaisuudessaan ja
suoraan uusiutuviin energialähteisiin. Mielestäni resursseja olisi käytettävä
näin. Tällä hetkellä suurten ydinvoimaa käyttävien valtioiden, kuten Saksan,
kyseenalaistaessa ydinohjelmansa ja Ranskankin alkaessa keskustella siitä, me
emme voi jatkaa sitä, että laitamme valtavia, toistan vielä, neljä kertaa
suurempia summia tällaiseen energiapolitiikkaan sen sijaan, että panostaisimme
uusiutuviin energialähteisiin. Tätä ei voida mitenkään hyväksyä. Kehotan siis
kollegojani äänestämään tätä sopimusehdotusta vastaan, varsinkin kun neuvosto
vielä kehtaa kiistellä muutamista miljoonista. Mutta tietenkään se ei ole
varsinainen ongelma. Ongelmahan liittyy rahaan. Kuten jäsen Rothe sanoi, 12 % ei
riitä. Meidän on asetettava tavoitteemme paljon korkeammalle, ja parlamentin on
velvoitettava neuvosto ja komissio löytämään tämän politiikan edellyttämät
keinot. Arvoisa puhemies, haluan aloittaa onnittelemalla esittelijäämme
erinomaisesta mietinnöstä ja toistamalla, että keskustelun aiheena ovat
merenpohjien eli ekosysteemiemme korvaamattoman arvokkaiden aarteiden, kuten
syvänmeren koralliriuttojen, merenalaisten vuorten, hydrotermisten halkeamien ja
syvänmeren sienieläinten suojeleminen. Haluan myös muistuttaa, että Azorien
itsehallintoalueella näitä ekosysteemejä suojeltiin pitkään ja ne vaarannettiin
vasta vuonna 2003, kun Euroopan unionin toimielimet päättivät syrjimättömyyden
nimissä avata kalastuksen tällä alueella ottamatta lainkaan huomioon tarvetta
suojella näitä ekosysteemejä. Mielestäni tärkeintä on ennen kaikkea, että meillä
on täysin johdonmukainen lainsäädäntö, ja 1 000 metrin syvyyttä koskevan
ongelman ytimenä on se, että on hyödytöntä kieltää kalastus alle 1 000 metrin
syvyydessä muilla Euroopan yhteisön vesillä ja samanaikaisesti sallia kalastus 1
000 metrin syvyydessä Euroopan yhteisön vesillä - tässä ei ole lainsäädännön
ympäristönäkökohdan kannalta mitään järkeä. Suurin huolenaiheeni on se, että
YK:n yleissopimus (8. joulukuuta 2006 annettu yleissopimus 61/105) sisältää
useita muita toimia, etenkin pintavesissä elävien merikilpikonnien suojelua
koskevia toimia, ja valitettavasti Euroopan komissio ei siirtänyt päätöstä
yhteisön säännöstöön kokonaisuudessaan, vaan päätti useita vuosia myöhemmin
käsitellä sen kohta kohdalta alakohtaisesti. Tämä ei ole mielestäni paras
lainsäädäntötapa. YK:n päätös olisi parempi siirtää yhteisön säännöstöön
kokonaisuudessaan, mikä yksinkertaistaisi asioita huomattavasti ja tekisi
lainsäädännöstä huomattavasti toimivamman niin yhteisön vesillä kuin niiden
ulkopuolellakin. – Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat ja
jäsen Katiforis, jota kiitän aluksi lämpimästi hänen luottoluokituslaitosten
arviointia tulevaisuudessa koskevasta mietinnöstään. Mistä tässä oikeastaan on
kysymys? On totta, että luottoluokituslaitoksilla on pääomamarkkinoilla paljon
vaikutusvaltaa yrityksiin. Luokituksen muuttamisella ylös- tai etenkin alaspäin
on tärkeä merkitys yritykselle, sillä se aiheuttaa suurempia ongelmia pääoman
hankinnassa ja yleisesti talouteen liittyviä ongelmia, ja tämä vaikuttaa
tietenkin epäsuorasti työpaikkoihin. Luottoluokituslaitokset arvioivat kuitenkin
myös valtioita. Esimerkiksi Saksassa ne arvioivat osavaltioita. Näin ollen
Saksan osavaltioiden luokituksen muuttamisella ylös- tai alaspäin on vaikutuksia
veronmaksajiin. En esitä tätä huomiota kritisoidakseni, vaan todetakseni asian.
Markkinoilla on kolme luottoluokituslaitosta, ja vaikka kannatankin kilpailua ja
vaikka ilahtuisinkin kovasti, jos laitoksia olisi enemmän, hallinnollinen ja
julkinen ratkaisu ei ole mielestäni oikea. Uusien luottoluokituslaitosten, tai
ainakin eurooppalaisten laitosten, perustamisen olisi tapahduttava
markkinavoimien vaikutuksesta, mutta toistaiseksi kaikki sen suuntaiset
yritykset ovat epäonnistuneet. Kun otetaan huomioon luottoluokituslaitosten
valta ja meidän pyrkimyksemme lisätä entisestään rahoitusmarkkinoiden sääntelyä
ja valvontaa, on syytä pohtia tarkemmin, miten meidän on kohdeltava
luottoluokituslaitoksia tulevaisuudessa. Tämän vuoksi pidän jäsen Katiforisin
mietintöä erittäin tärkeänä, sillä se on ensimmäinen eurooppalainen asiakirja,
jossa tähän kysymykseen kiinnitetään huomiota. On tärkeää, että Eurooppa
todellakin kiinnittää siihen huomiota. Sanoisin, että kaikilla kolmella olemassa
olevalla luottoluokituslaitoksella on pääasiassa anglosaksinen tausta. Ei sillä,
että tässä olisi varsinaisesti mitään väärää, mutta Euroopan unionissa ja
muualla maailmassa on kuitenkin olemassa erilaisia talousrakenteita, jotka
perustuvat erilaisiin sääntöihin, eikä kaikkia niitä sääntöjä, jotka toimivat
Atlantin toisella puolella, tarvitse välttämättä soveltaa Euroopassa. Tämän
vuoksi on mielestäni äärimmäisen tärkeää, että kokeilemme eurooppalaista mallia.
Tällöin meidän ei pitäisi kiinnittää niin paljon huomiota siihen, mitä
yhdysvaltalaiset tekevät tällä alalla, sillä – loppujen lopuksi –
luottoluokituslaitokset haluavat harjoittaa liiketoimintaa myös tällä puolella
maapalloa. Meidän on pohdittava kaikkea tätä Basel II -sopimuksen yhteydessä,
jossa – sisäistä tai ulkoista – luokitusta sovelletaan yhä enemmän pienten ja
keskisuurten yritysten rahoitukseen. Siitä tulee normaali käytäntö, ja
oleellinen ero ulkoisen ja sisäisen luokituksen välillä on se, että sisäinen
luokitus on jäsenvaltioissa rahoitusvalvonnan alainen mutta ulkoinen luokitus ei
ole. Kysymys on siitä, voimmeko jatkaa tulevaisuudessa niin, että vain sisäistä
luokitusta valvotaan ja ulkoista ei. Tärkein syy siihen, että otin tämän
kysymyksen esille on, että teollisuus- ja rahoitusalan edustajat ovat kertoneet
minulle, että yritysten on itse hyvin vaikea saada asianmukaista tietoa omasta
luokituksestaan. Yritysten ja luottoluokituslaitosten välillä voidaan siis
tuskin puhua normaalista asiakassuhteesta. Tämän vuoksi on tärkeää, että
kehotamme nyt komissiota tutkimaan asiaa, työstämään sitä hieman ja sanomaan
tarkasti, mikä on tämänhetkinen tilanne, sekä tekemään ehdotuksia. Tämän vuoksi
yhdyn hyvin pitkälti jäsen Katiforisin huolenaiheisiin. Tulokset olisi kuitenkin
jätettävä avoimiksi. Emme saisi vielä vaatia rekisteröintiä ja tarkastusta, vaan
se olisi jätettävä prosessin loppuvaiheeseen. Voimme kuitenkin yrittää saada
luottoluokituslaitoksilta lupauksen, joka sisältäisi muun muassa avoimuutta
koskevan sitoumuksen ja jonka komissio voisi ottaa työnsä lähtökohdaksi.
Luottoluokituslaitokset voitaisiin ottaa mukaan prosessiin, ja ne voisivat tehdä
omia ehdotuksia. Mielestäni – samoin kuin Euroopan kansanpuolueen
(kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän mielestä – on tärkeää,
että prosessi käynnistetään nyt, että seuraamme sitä kriittisesti ja että
komissio esittää ehdotuksensa ensi vuoden puolivälissä. Arvoisa puhemies,
onnittelen parlamentin jäsen Mylleriä, jonka tiedän harkinneen tätä mietintöä
pitkään ja perusteellisesti. Mielestäni tämä keskustelu tiivistyy seuraavaan
kysymykseen: uskommeko, että Göteborgin pöytäkirja oli paras tulos, jonka
jäsenvaltioiden voidaan odottaa realistisesti saavuttavan? Huomaan, että
komissio ja ympäristöjärjestöt uskovat, että käytännössä voitaisiin saavuttaa
paljon enemmän ja että muutamat jäsenvaltiot ovat joka tapauksessa sitoutuneet
alentamaan merkittävästi ilman epäpuhtauksia - vaikka se ei pidäkään paikkaansa
kaikkien kohdalla. Muutamat jäsenvaltiot näyttävät tulleen neuvotteluihin
mukanaan kirjekuori, jossa on muutamia laskelmia, ja kieltäytyneen tekemästä
minkäänlaisia myönnytyksiä asettaakseen itselleen realistiset tavoitteet. Toiset
eivät ole käyttäneet edes samaa menetelmää, samaa laskentapohjaa kuin muut.
Pöytäkirja on näin ollen monilta osin turha. Se ei voi millään tavoin vahvistaa
luottamustamme. Se on sotkuinen poliittinen kompromissi eikä mitään muuta. En
tiedä, paljonko komission jäsen voi vielä parantaa tilannetta, mutta meidän
olisi pyrittävä vähentämään ilman epäpuhtauksia ja meidän pitäisi tukea hänen
ponnistelujaan asiaa koskevissa neuvotteluissa. Meidän pitäisi kannattaa tätä
mietintöä ja antaa hänelle tukemme. Julistan Euroopan parlamentin 17. heinäkuuta
1998 keskeytetyn istuntokauden uudelleen avatuksi. Toivon, että teillä kaikilla
on ollut erinomainen loma, ja toivotan teille antoisaa työskentelyjaksoa tänä
parlamenttimme vaalikauden viimeisenä vuonna. Arvoisa puhemies, otan esille
asian, jonka haluaisin teidän välittävän parlamentin puhemiehelle. Eilen
lähetettyjen kutsujen mukaan meidät on juuri kutsuttu juhlistamaan hänen
puhemieheksi valintaansa musiikkitilaisuuteen, joka on sunnuntai-iltapäivällä,
jolloin suurin osa jäsenistä ei ole Brysselissä. Olisimme kaikki halunneet olla
läsnä, ja parlamentin musiikin ystävien puheenjohtajana olisin halunnut kuulla
tästä aikaisemmin. Ehkä voitte välittää hänelle pahoittelut ja anteeksipyynnön
niiltä jäseniltä, jotka eivät tule olemaan läsnä. ALDE-ryhmän puolesta. - (NL)
Arvoisa puhemies, Yhdysvallat ja EU muodostavat kaksi maailman suurinta
lentoliikenteen markkina-aluetta, joiden yhteenlaskettu osuus maailman kaikesta
lentoliikenteestä on 60 prosenttia. Tällä hetkellä asianomaista lentoliikennettä
säännellään kahdenvälisillä open skies -sopimuksilla. Useimmat jäsenvaltiot ovat
määrittäneet tämänkaltaiset erilliset säännökset Yhdysvaltojen kanssa.
Maaliskuun 2. päivänä tehdyllä sopimuksella nämä kahdenväliset sopimukset
mitätöityvät lopullisesti. Tämä on valtava edistysaskel, johon olen erittäin
tyytyväinen. Kahdenväliset sopimuksethan muodostavat esteen vapaalle
kilpailulle, jos nousu- ja laskeutumisoikeudet varataan vain kansallisille
lentoyhtiöille. Tällainen ei hyödytä lentoliikennealaa, kuluttajista
puhumattakaan. Näin myös yhteisöjen tuomioistuin totesi vuonna 2002 antamassaan
tuomiossa, ja nyt, vuosia kestäneiden neuvottelujen jälkeen, on lopultakin
saavutettu kohtalaisen tasapainoinen sopimus - ei täydellinen mutta kuitenkin
kohtuullinen. Toivonkin, että neuvosto antaa sopimukselle hyväksyntänsä
mahdollisimman nopeasti, toisin sanoen kokouksessaan 22. maaliskuuta. Mielestäni
vastalauseet, joita erityisesti Yhdistynyt kuningaskunta on esittänyt, eivät ole
kovin rakentavia. Omien markkinoiden suojelu vuonna 2007 on hävytöntä ja kaukana
eurooppalaisesta ajattelusta. On selvää, että transatlanttisen lentoliikenteen
uusi oikeuskehys hyödyttää lentoalaa ja kuluttajia ja parantaa myös
työllisyyttä. Lisäksi se tarjoaa eurooppalaisille lentoyhtiöille niiden kipeästi
kaipaaman oikeusvarmuuden. Kuten hetki sitten totesin, ehdotus ei ole
täydellinen. Tähän päivään saakka Yhdysvallat on tehnyt tyhjiksi kabotaasiin
liittyvät neuvottelut vetoamalla turvallisuusnäkökohtiin, minkä vuoksi alalla ei
ole edistytty lainkaan. Lisäksi EU:n lentoyhtiöiden mahdollisuudet valvoa
tehokkaasti yhdysvaltalaisia lentoyhtiöitä ovat edelleen rajalliset huolimatta
omistusoikeutta koskevista kattavista säännöksistä. Omien markkinoidemme
suojelussa turvallisuuden nimissä ei ole mitään järkeä, ja mielestäni se
merkitsee heikkouden tunnustamista. Arvoisa komission jäsen, suhtaudun
tulevaisuuteen kuitenkin toiveikkaasti, sillä uusi kehys merkitsee sitovaa
aikataulua toiselle sopimukselle, jonka yhteydessä nämä rajoitukset otetaan
uudelleen käsiteltäviksi. Jos Yhdysvallat kieltäytyy jatkossakin tekemästä
myönnytyksiä, EU:n on pysyttävä lujana. On ensiarvoisen tärkeää, että tämä
tehdään selväksi amerikkalaisille. Kiitän komission jäsentä ja hänen
työryhmäänsä määrätietoisuudesta ja toivon, että määrätietoisuus jatkuu myös
tulevaisuudessa. Haluan kiittää myös esittelijäämme El Khadraouita hänen
tarmokkuudestaan ja ansioistaan laadittaessa päätöslauselmaa, josta huomenna
äänestämme. Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari, hyvät parlamentin jäsenet,
viekkaus, voitontavoittelu ja yleisesti ottaen ihmisluonto saavat meidät usein
etsimään tiettyjä hämäriä, laillisia keinoja helpompia ja tuottavampia keinoja,
joiden avulla voimme tyydyttää toiveemme äkkirikastumisesta. Mietintöni
perustana on yleisesti ottaen tämä: tiettyjä keskuudessamme hyvin yleisiä,
vaikkakin silti laittomia menettelytapoja kuten väärentämistä ja laittomasti
valmistettujen tavaroiden valmistamista tai kauppaa ehkäisevien toimien
määritteleminen. Haluaisin määritellä lyhyesti, mitä ovat niin väärennetyt kuin
laittomasti valmistetut tavaratkin. Väärennetyillä tavaroilla tarkoitetaan
tavaroita, mukaan lukien niiden pakkaukset, jotka on luvattomasti valmistettu
tavaramerkillä, joka on samanlainen kuin asianmukaisesti rekisteröity merkki.
Toisaalta laittomasti valmistetut tavarat ovat tavaroita, jotka ovat tai jotka
sisältävät ilman tekijänoikeuden tai lähioikeuden haltijan tai mallioikeuden
haltijan suostumusta tehtyjä jäljennöksiä. Jos siirrytään jo kokonaan
mietintöön, on sanottava, että siinä viitataan tähän väärentämisen ja
laittomasti valmistettujen tavaroiden aiheuttamaan merkittävään ongelmaan, jolla
on niin makrotaloudellisia kuin alakohtaisiakin vaikutuksia ja sen myötä
sosiaalisia seurauksia. Näitä vaikutuksia on todellakin vaikea mitata. Siitä
huolimatta mielestäni oli sopivaa kehottaa komissiota ponnistelemaan enemmän,
kun se arvioi seurantaa ja tämän neuvoston asetuksen voimaantulon mahdollisia
seuraamuksia ja tiedottaa niistä myöhemmin osapuolille. Komissio on ehdottanut,
että tähän uuteen asetukseen sisällytettäisiin useita ehdotuksia, joilla
muutettaisiin huomattavasti voimassa olevaa aikaisempaa asetusta. Tärkeimpien
ehdotusten joukosta mainitkaamme asetuksen laajentaminen koskemaan uutta
teollis- ja tekijänoikeutta - kuten tiettyjä patentteja - jotka ovat teollis- ja
tekijänoikeuksien olennainen osa ja joilla on hyvin merkittävä asema kaikkien
innovaatioiden suojaamiseksi käytettävien keinojen joukossa; niiden suojaaminen
on olennaista, koska kattamalla ne luodaan sopiva kehys tutkimukseen ja
kehittämiseen tehtäville sijoituksille, jotka ovat erittäin tärkeitä
eurooppalaisten tuotteiden kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta kansainvälistä
kilpailua vastaan. Samoin tullipalvelujen väliintulomahdollisuudet laajennetaan
koskemaan kaikkia tullien toimintamahdollisuuksia, vapaaalueilla ja
vapaavarastoissa olevia tavaroita sekä tullivalvonnan piiriin kuuluvia
tavaroita. Asetus mukautetaan yhteisön tavaramerkkiin niin, että nykyisin
vaadittavien 15 tullisuojeluhakemuksen sijaan voidaan jättää vain yksi koko
unionin kattava hakemus. Nämä ovat ne tärkeimmät uutuudet, jotka tarkistettava
asetus sisältää. Tämän lisäksi Euroopan komissio, jota haluan onnitella
mielestäni hyvin tehdystä työstä, piti useita kokouksia ja
keskustelutilaisuuksia eri yrittäjä- ja painostusryhmien kanssa, jotka
halusivat, että uudessa asetuksessa otettaisiin huomioon heidän toiveensa. Tässä
mielessä taloudellisten ulkosuhteiden valiokunta on antanut lausuntonsa
kiistellystä aiheesta, joka koskee matkustajien henkilökohtaisiin
matkatavaroihin sisältyvien muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin
tarkoitettujen tavaroiden tuontia; taloudellisten ulkosuhteiden valiokunnassa
hylättiin kaksi tällaisen tilanteen rajoittamiseksi tarkoitettua tarkistusta.
Euroopan komissio on sitä mieltä, että muiden kuin kaupallisiin tarkoituksiin
tarkoitettujen tavaroiden tuonti on sallittua 175 ecun rajoissa. Minusta tähän
asiaan liittyy perusongelma: se on todennäköisesti laitonta, mutta tämä asetus
kuitenkin itse asiassa kattaa sen. Euroopan komissio on silti sitä mieltä, että
tämän suhteellisen myönnytyksen avulla suositaan pienimuotoista kauppaa sekä
edistetään matkailua. Ongelmasta, joka liittyy niiden seuraamusten
yhdenmukaistamiseen yhteisössä, joita jäsenvaltioiden täytyy soveltaa, on tullut
erittäin vaikeasti ratkaistava asia, jota vaikeuttavat pääasiassa
jäsenvaltioiden erilaiset oikeudelliset järjestelmät ja perinteet. Joka
tapauksessa mietinnössä todetaan, että kyseisten seuraamusten on oltava
tehokkaita, oikeassa suhteessa olevia ja varoittavia. Lopuksi haluaisin todeta
ja painottaa sitä, miten suuren merkityksen olen mietinnössä halunnut antaa
mahdollisille muille kuin kaupallisille käyttötarkoituksille, joita
takavarikoiduille tavaroille voidaan löytää. Kun maailmassa on miljoonia
äärimmäisen köyhissä ja puutteellisissa oloissa eläviä henkilöitä, toivon
parlamentin ymmärtävän asian ja tukevan sitä. On todella hirveää tuhota nämä
takavarikoidut tavarat sen sijaan, että niille yritettäisiin etsiä
käyttötarkoitus muuta kuin kaupallista tietä, jotta voitaisiin lieventää,
vaikkakin yksinkertaisella ja riittämättömällä tavalla, joitakin jo mainittujen
henkilöiden tarpeita. Arvoisa puhemies, EU:n ja Turkin parlamentaarisen
sekavaliokunnan jäsenenä käsittelen intensiivisesti Turkin unioniin liittymistä
koskevia tulevaisuudennäkymiä. Haluaisin korostaa tänään erityisesti kollega
Morillonin vaatimusta, että parlamentti luo Euroopan ja Turkin parlamenttien
välisen keskustelufoorumin ja haluaisin vaatia lisäksi jäsenvaltioidemme
kansallisia parlamentteja käymään julkista keskustelua Turkin liittymisen
tulevaisuudennäkymistä. Tämä on tärkeää toisaalta Turkille mutta erityisesti
itse jäsenvaltioille tai kansalaisillemme. Hallituksemme hyväksyivät Turkin
ehdokasvaltioksi Helsingin Eurooppa-neuvostossa. Kansalaiset yllättyivät tästä
päätöksestä, eivätkä monet voi ymmärtää sitä vieläkään, sillä myöskään omille
kansalaisille ei tarjota minkäänlaista keskustelufoorumia, mikä johtaa siihen,
että tästä aiheesta puhutaan salassa sekä vailla asiantuntemusta ja tietoa
Helsingissä tehdyn päätöksen taustoista. Siten syntyy Turkin-vastainen asenne,
johon meillä unionissa ei ole varaa niiden monien jo keskuudessamme elävien
turkkilaisten maahanmuuttajien vuoksi ja jota me emme saa myöskään saada aikaan,
kun kasvava muukalaisviha otetaan huomioon. Turkkilaiset kollegani suuresta
Turkin kansalliskokouksesta harmittelevat samoin tätä epäkohtaa, nimittäin että
kukaan ei halua ilmeisesti puhua heidän kanssaan, ei kansallisista hallituksista
tai parlamenteista eikä myöskään lähes kaikista eurooppalaisista
instituutioista. Epämuodollisia keskusteluja tietysti käydään, mutta mitään
virallisia tapaamisia ei käytännöllisesti katsoen järjestetä. Tästä voisi saada
sen vaikutelman, että on olemassa eräänlainen herrasmiessopimus siitä, että
Turkin liittymisestä puhutaan vain salaa hiljaisissa kabineteissa. Mitä
pelätään? Oliko Helsingissä tehty päätös sittenkin hätiköity? Neuvoston ja
komission alun ylioptimistisuus on selvästi laantunut. Turkki ei ole
toistaiseksi edistynyt olennaisesti juuri poliittisten kriteerien kohdalla
aikomuksia koskevia ilmoituksia lukuun ottamatta. Sitäkin tärkeämpää on nyt,
lähes vuosi Helsingin Eurooppa-neuvoston jälkeen, keskustella kansallisissa
parlamenteissamme ja kansalaistemme kanssa Turkin liittymisen
tulevaisuudennäkymistä. Me olemme sen velkaa sekä Turkille että omille
kansalaisillemme. Sellainen keskustelu voi ehkä myötävaikuttaa myös
keskuudessamme elävien turkkilaisten siirtolaisten integroitumiseen. – Arvoisa
puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, oli ilo kuunnella
ehdotuksianne koko unionin alueen kattavasta mustasta listasta, ja olen niistä
täysin samaa mieltä, kuten kaikesta siitäkin, mitä liikenne- ja
matkailuvaliokunnassa on keskusteltu esittelijä De Veyracin ehdotuksista.
Mielestäni on oleellista vahvistaa valvontaa koskevat normit, ja meidän on
toimittava päättäväisesti tässä suhteessa. Arvoisa komission jäsen, haluamatta
toistaa kaikkea, mitä muut jäsenet ovat jo sanoneet, toivon lisäksi, että kaikki
nämä näkökohdat todellakin sisällytetään soveltamisalaltaan ratkaisevasti
laajempaan ohjelmaan, jotta Eurooppa voi toimia kansainvälisesti johtavassa
asemassa myös lentoturvallisuuden alalla. Jos tarkastelemme onnettomuustiheyttä
eri puolilla maailmaa, käy ilmi, että parhaiten ovat suoriutuneet
Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Japani ja Australia, mikä ei suinkaan ole sattumaa,
vaikka paljon voidaan vieläkin tehdä. Sen sijaan Afrikka, Latinalainen Amerikka
ja Karibian alue ovat turvallisuuden suhteen heikoimmilla. Ongelma johtuu
varmastikin lentoliikenteen harjoittajista, mutta ennen kaikkea myös
lentokentistä, sillä päättäjien – asianomaisten ilmailuviranomaisten –
asennoituminen turvallisuuteen vaikuttaa lentoliikenteen harjoittajan
toimintaan. Toisin sanoen Persianlahden tai Aasian kaltaisella suhteellisen
tuottoisalla vaikutusalueella toimiva lentoliikenteen harjoittaja suuntaa
enemmän voimavaroja lentoyhtiönsä turvallisuuteen. Tällä perusteella olen
vakaasti sitä mieltä, että Euroopan pitäisi pystyä suojaamaan omia
lentoyhtiöitään yhä armottomammaksi käyvältä kilpailulta korostamalla
kilpailuvalttinaan turvallisuuden parantamista eikä sen huonontamista. Neuvosto
ei voi antaa tietoja yksittäisten jäsenvaltioiden päätöksenteon tilanteesta
ihmiskaupan vastaista toimintaa koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen
allekirjoittamista koskevissa asioissa. Tähän mennessä yleissopimuksen on
allekirjoittanut viisi Euroopan unionin jäsenvaltiota: Itävalta, Kypros, Puola,
Portugali ja Ruotsi. Mikään jäsenvaltio ei ole ratifioinut yleissopimusta. On
huomattava, että osa sopimuksesta kuuluu EY:n toimivaltaan, ja siksi EY:n on
allekirjoitettava ja ratifioitava sopimus. Neuvosto tarkastelee parhaillaan
ihmiskauppaa koskevaa toimintasuunnitelmaa, jotta voidaan kehittää tätä asiaa
koskeva kokonaisvaltainen ja strateginen Euroopan unionin lähestymistapa.
Toimintasuunnitelma perustuu 19. ja 20. lokakuuta pidettyyn konferenssiin, jossa
käsiteltiin ihmiskaupan torjuntaa sekä siihen liittyviä toimia ja parhaita
käytäntöjä Euroopassa ja jonka järjestivät puheenjohtajavaltio Yhdistynyt
kuningaskunta, komissio ja Ruotsi. . (FR) Äänestämme sen päätöslauselman
puolesta, joka koskee Euroopan unionin strategiaa Bonnin
ilmastonmuutoskonferenssia silmällä pitäen. Päätöslauselma onkin vastaus
kiireelliseen kysymykseen, koska siinä vahvistetaan tahto edetä kysymyksessä,
joka koskee presidentti Bushin yksipuolista ilmoitusta Kioton sopimuksesta.
Siinä on myös myönteisiä kohtia, kuten se, jossa vahvistetaan, että on
edistettävä "puhtaan kehityksen mekanismia" suosimalla tekniikoita, joiden
ulkopuolelle jätetään ydinenergia, laajamittainen fossiilisten polttoaineiden
käyttö ja hiilinielujen käyttö. Tai kohta, jossa edistetään kansallisia toimia
koskevia politiikkoja ja toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä
silmällä pitäen ennemmin kuin "joustavien mekanismien" käyttöä
(päätöslauselmassa vaaditaan, että osuutta rajoitetaan enintään 50 prosenttiin).
Myönteinen on myös kohta, jossa vaaditaan, että huolimatta varovaisesta
sanamuotoilusta WTO taipuu kansainvälisessä konferenssissa päätettyihin
ympäristövaatimuksiin, ja tämän tarkoituksena on estää niitä maita, jotka eivät
ratifioi Kioton pöytäkirjaa, saamasta kilpailuetuja. Tämä päätöslauselma
osoittaa, missä määrin tilanne on tällä hetkellä rappeutunut. Unioni tyytyy vain
puolustamaan Kioton sopimusta, joka ei kuitenkaan ollut suinkaan riittävän hyvä.
Itse asiassa Kioton sopimuksessa tuetaan liikaa epäsuhtaisten markkinoiden
mekanismeja. Siinä hyväksytään Rion konferenssin jälkeen tapahtuneet jatkuvat
laiminlyönnit, joita ympäristöpolitiikassa on pantu merkille, ja niitä
perustellaan saavutetuilla eduilla ja taloudellisen liberalismin kannattajien
näkemyksillä. Emme voi olla tyytyväisiä tällaiseen tilanteeseen. Arvoisa
puhemies, mietinnön esittelijänä ja asiasta vastaavana ryhmäni edustajana voin
sanoa aivan päinvastaista. Haluan pitää yksiselitteisesti kiinni seuraavista
kohdista: ensinnäkin, rautateitse kuljetettavan rahdin määrä on vähentynyt jo
vuosia ja työllisyys alalla on heikentynyt vuosi vuodelta. Siksi on ehdottoman
välttämätöntä ja ajankohtaista ryhtyä toteuttamaan eurooppalaisen
rautatieliikenteen uudistuksia. Tämä on minun ja kollegani Sarlisin mietintöjen
ajatuksena. Toiseksi: ikävä kyllä, komissaari hylkäsi eilen monia meidän
esittämistämme kohdista. Siksi onkin myös aika tuoda näkökantamme selkeästi
esiin komission suuntaan. Se ei ole näkökanta, jossa ajettaisiin alan
markkinoiden rajoittamatonta, eriyttämätöntä avaamista, vaan se on näkökanta,
joka edustaa rautatieliikenteen järkevää eurooppalaistamista. Siihen meidän on
päästävä ja siksi pyydän todellakin, että pääsisimme asiasta tänään
yksimielisyyteen. Olemme keskustelleet siitä pitkään valiokunnassa, ja ainoan
vastalauseen on esittänyt rouva Moreau. Sen vuoksi on tärkeää päästä asiasta
tänään sopimukseen. Suosionosoituksia Myös minä haluaisin kiittää komission
jäsentä hänen ponnisteluistaan ja kuulostamatta mahtailevalta toivon voivani
vakuuttaa hänelle, että vähäinen läsnäolijoiden määrä parlamentissa ei varmasti
heijasta kiinnostuksen tasoa tähän aiheeseen. Sivumennen sanoen minusta tuntuu,
että parlamentin menettelyissä on jotakin outoa, kun me kulutamme lounasaikaan
puolitoista tuntia äänestyksiin, mutta kun kyseessä on näin tärkeä aihe, emme
anna jäsenille mahdollisuutta olla läsnä niin monilukuisina kuin asiaa kohtaan
tunnettu kiinnostus edellyttäisi. Haluaisin kysyä komission jäseneltä
alueellisesta yhteistyöstä. Onko hän tai me Euroopan unionina edistynyt
pyrkimyksissään saada alueen toimijat vakuuttuneiksi siitä, että kun me
kannustamme heitä ryhtymään alueelliseen yhteistyöhön, kyseessä ei ole
erkaantuminen Eurooppaan ja lopulta Euroopan unionin jäsenyyteen johtavalta
tieltä olettaen että kaikki kriteerit täytetään ilman määräaikoja ja
aikatauluja, vaan askel kohti lopulta toteutuvaa EU:n jäsenyyttä? Kylmä antaa
minun kuolla Istun kylmässä lumihangessa ilman vaatteita, ilma on liian kylmää
hengitettäväksi. Käteni suojelevat arkaa ja jäätynyttä sydäntäni, eivätkä
jalkani enää herää ikuisesta roudastaan. Silmäni ovat ainoat, jotka vielä
näkevät sen minkä routa minulta vei. Minä näen usvan leijuvan järven pinnasta
auringon nousteessa, on kesäyö ja linnut soittavat musiikkia juuri minulle.
Koivunlehdet havisevat ja lepattavat tuulessa ja tuulenvire tuo hetkeksi pienen
lämmön takkuiseen tukkaani. Kaikki on vielä alussa, aamu ei ole vielä edes
alkanut, ihmiset eivät ole vielä edes heränneet aloittamaan uutta arjen
pyörittämää päivää. Mikseivät he voisivat istua tässä ja näkeä mitä minä näen,
heillä olisi vielä mahdollisuus tuntea se kaikki, tuntea elämä: elämän pieni
mutta vahva syke. Miksen minä koskaan tehnyt niin kun olin vielä elossa, kun
minulla oli vielä jalat joita heilutella laiturilla, kädet joilla olisin todella
koskettanut toista ihmistä ja päästänyt jonkun lähelleni. Miksi minun täytyi
elää kylmyydessä, miksi minä en koskaan edes elänyt? Miksi minun vain pelkäsin,
pelkäsin elämää, vaikka oikeastaan juuri se minut tappoikin. Tässä minä nyt
istun, elintoiminnot hidastuen kokoajan. En tiedä miksi vielä pystyn
ajattelemaan, en tiedä miksi vielä sydämeni sykkii. Kuitenkin toivon, että tämä
pian olisi ohi - että minä pian näkisin ulapalla sen valon, joka ottaisi minut
niin lämpimään syleilyynsä ja veisi kaiken tämän pahan olon pois. Minun oli vain
aika lähteä, ei sitä kukaan edes olisi voinut estää, en edes minä itse. En minä
halunnut hirttäytyä, viiltää tai ottaa pillereitä, mitä sitten jos joku läheinen
olisi minut löytänyt. En edes voi kuvitella sitä tuskaa. Tuotan minä nytkin
tuskaa, loputonta sellaista. En koskaan saa tätä anteeksi, enkä tule koskaan
saamaankaan. Mutta haluaisin vain saada heidät uskomaan, ettei minulla ollut
muuta mahdollisuutta. Vielä asunnollani ollessani siivosin sen, laitoin
kerrankin kaiken aivan uuteen uskoon. Minä olin aina sotkuinen ihminen, kukaan
ei oikeastaan edes halunnut käydä luonani. Mutta nyt minä imuroin, luutusin,
pesin kaiken, aivan kaiken, järjestelin tavarat lähes millin tarkkuudella.
Kaiken täytyi olla valmista sille, joka sinne seuraavan kerran saapuu. Ajattelin
sen myös symbolina, vihdoin asiani menevät kohdilleen, joten täytyyhän kaiken
materiankin olla järjestyksessä. Lähtiessäni katsoin ettei hella ole päällä,
vilkaisin vielä kerran ikkunasta ja suljin valot. Hetken rappukäytävässä
kävellessäni ajattelin, että entä jos minulla olisikin ollut vielä jokin keino
selviytyä, jokin keino olla tuottamatta sitä suurta tuskaa juuri niille, joita
eniten rakastan. Pysähdyin hetkeksi, mutta päätin urheasti jatkaa matkaa, se oli
nyt tehtävä, kutsu oli tullut. Voi olla, että tämä voi olla typerimpiä tapoja
lähteä maailmasta, ehkä minulle nauretaan, etten keksinyt parempaakaan kuin
jäätyminen kuoliaaksi. Mutta jotenkin tämä sopi vain minulle, halusin että
tunnen kuinka elintoimintoni hiipuvat. Halusin tuntea sen kuinka kuolen. Jos
olisin hirttäytynyt, kaikki olisi ollut heti ohi. Mutta on aivan liian myöhäistä
ajatella, en voi enää liikkua tästä, en voi muuta kuin odottaa. Sydän alkaa
lyödä kokoajan hitaammin, hengittäminen tuntuu tuhansilta puukoilta keuhkoissani
eikä silmäni näe enää mitään kaunista. Oikeastaan kaikki on vain mustaa,
epäselvää sumua. Järven jää on ruman väristä, taivaalla ei näy valoa, kaikkialla
on hämärää, juuri inhottavan hämärää. Entä jos minä en kuolekaan? Vihdoin sen
taitaa tapahtua: valo. Pieni, hento valo näkyy ulapalta. Haluaisin korottaa
käteni sitä kohti, haluaisin huutaa ja hyppelehtiä ilosta, mutta olen aivan
liian kohmeessa. Valo lähenee ja suurenee. Se täyttää koko jään, metsän sen
ympärillä sekä pilvet saavat päällensä kauniin juhlahunnun. Alan sokaistua, se
on niin kirkas. Nyt se tapahtuu, tunnen pelkoa ja helpotusta samaan aikaan.
Enhän tiedä, mitä toisella puolella on. - Minä tiesin, että jotakin on vialla!
Onneksi muisti lempirantasi, otin mukaan vilttejä, laita nämä yllesi niin soitan
ambulanssin! Rakas ystävä, miksi sinä teit näin, minähän rakastan sinua enemmän
kuin elämää, kyllä me yhdessä selvitään, oli mikä oli. Älä vain kuole nyt,
tappaisit minut samalla. Elämän peli Pitkään, valkoiseen kaapuun pukeutunut
vanha herra kävelee kadulla huomaamattomasti muiden kulkijoiden seassa.
Kädessään hänellä on hohtavan valkoinen, suuri kello, jonka viisarit kulkevat
epänormaalin nopeasti. Mies laahustaa kultaisen kävelykeppinsä kanssa kohti
katua, joka on täynnä lapsiperheitä, niitä niin normaalia elämää eläviä,
iloisia. Niitä, joilla on farmariautot sekä kultainennoutaja kopissaan, lapset
huutavat ja kiirettä tuntuu olevan kokoajan arjen keskellä. Mies ei pidä
kiireestä, mies vihaa arkea ja sitä ettei kello koskaan pysähdy. Kadulla on
normaalin näköinen tiilitalo tyhjillään, perhe kai lähtenyt lomalle jonnekin
minne lapsiperheet aina menevät ja tekevät samat asiat. Mies kävelee taloa
kohti, katsoo hetken postilaatikkoa ja näkee nimen, nyökkää lähes
huomaamattomasti ja astuu nurmelle. Siihen tehty kivinen kulkutie jäätyy
hetkeksi miehen askeleista, kuin niiden pintaan tulisi pakkasyön routaa. Mies
saavuttaa oven, ojentaa kättänsä, mutta tuntee selässään polttavan kosketuksen.
Hyvin tummiin pukeutunut mies, hiukset siististi vetäistynä taakse sekä hyvin
asiallisen näköinen frakki päällään. Kaulassa roikkuu suuri pallon muotoinen
koru, tai oikeastaan se ei näytä korulta vaan kiveltä, joka on vain ripustettu
takin kauluksen taakse piiloon. Hän hymyilee, ei alaspäin, niin ettei sitä
oikein voi kuvata, mutta sen kuitenkin näkee hymyksi, ilkeäksi virnistykseksi.
Virnistys oli haaste: Musta sekä Valkoinen, on aika pelata. Valkoinen ei pidä
ajatuksesta, mutta tietää maailmankaikkeuden säännöt, hän nostaa hattuaan ja
astuu ovesta sisään. Talon sisällä kaikki huonekalut häviävät, seinät häviävät,
tulee loputtomuus, kuin illuusio joka ei koskaan pääty. On kuin lasiseinät,
joista ei kuitenkaan näe mitään. Lattia muuttuu shakkilaudaksi, jossa on suuria
marmorisia ruutuja, jotka hohkavat ilmaan jotakin mitä ei oikeastaan edes pysty
näkemään. Musta ja Valkoinen ovat nyt sisällä, talossa, jossa ratkaistaan
ihmiskunnan kohtalo. Naapurit ovat täysin tietämättömiä, että viereisessä
talossa tapahtuu jotakin mikä muuttaisi kaiken. Kaikki ovat turtuneita arkeen,
sen pyörittämiseen sekä joka päivä toistuviin samoihin rutiineihin. Jonkun
täytyi rikkoa ne, että ihmiset osaisivat elää, koska se taito on täysin
unohtunut. Se on tärkein taito, mitä voi oppia ja tämä kuin puolikuollut
ihmiskunta ei muista sitä, vaikka tahtoisikin. Pian koko katu ympäröityy
mustavalkoisella usvalla, täysin läpipääsemättömällä oudolla nesteellä. On niin
kirkasta ettei kukaan näe mitään. Ihmiset pysyvät taloissaan, koska valo on jopa
niin kirkasta, että se polttaisi ihon. Kukaan ei tiedä mitä on tapahtumassa,
kaikki voivat vain pidellä toisistaan kiinni ja pelätä, pelätä maailmanloppua.
Huoneessa, jossa ihmiskunnan peli määrätään, Musta ja Valkoinen alkavat
valmistautua. Kumpikin asettuvat omille ruuduilleen, omille taisteluasemilleen
ja tuijottavat toisiaan. Musta ottaa kaulassa roikkuneen kiven käteensä ja
osoittaa sillä ilmaa. Samaan aikaan Valkoinen irroittaa rannekellonsa, jonka
viisarit alkavat pyöriä nopeammin kuin ihmissilmä voi havaita. Kiven ja kellon
välille tulee säde, jonka väriä ei voi sanoa, jonka koostumusta ei voi
määrittää, koska se on tullut rajan takaa. Sieltä mistä me kaikki olemme
tulleet, sieltä minne me kaikki vielä menemme. Shakkilaudan ruudut alkavat
hyppiä ja vaihtaa paikkaa aivan sattumanvaraisesti. Pian ne häviävät kuin niitä
ei koskaan olisi ollutkaan. Musta ja Valkoinen haihtuvat keltaiseksi jauheeksi
ja painuvat lattian alle. Huone on aivan ennallaan, talo on aivan ennallaan,
kukaan ei arvaisi että jotakin olisi edes tapahtunut. Mustan ja Valkoisen
vierailusta ei näy enää merkkejäkään, mutta perheet kadulla tärisevät vieläkin
pelosta. He uskaltavat kuitenkin jo katsoa ulos. Asia tuntuu olevan kuitenkin
liian suuri tajuttavaksi, joten ihmiset päättävät sen olleen pelkkää
mielikuvitusta. Tosin mikään ei jatku ennallaan. Mustan ja Valkoisen pelissä ei
ollut tärkeintä kuka voitti, itse asiassa kumpikaan ei voittanut. Hyvän ja pahan
oli tarkoitus kohdata, koska niiden tasapaino oli alkanut mennä liian vinoon,
kuin vanhanaikainen vaaka, joka alkoi olla vaarallisen vinossa. Hyvä ja paha
taistelevat kokoajan, miksei minunkin huoneessa. Lampi Nuhruisessa lähikaupan
ekokassissa on hetken mielijohteesta hankittu kahdeksan euron viinipullo ja aski
vihreää Barclayta, muotoilluilla filttereillä, samoja, joita hänellä oli tapana
polttaa. On oikeastaan aika osuvaa, että taivas on painanut päänsä alas,
pidättää itkuaan alahuuli maata hipoen, sillä niin hänkin tekee. Tennareiden
pohjat rahisevat asfaltin irtohiekkaa vasten tasaisessa rytmissä ja vaatteet,
vaatteet ovat märkiä ympäröivän ilman ja hänen hiestään. Ehkä hänen ihonsa
itkee, jonkin hänessä on pystyttävä siihen. Tie vaihtuu poluksi, saniaiset
paljailla säärillä tuntuvat lähes hyväilyiltä. Hän puree huuliaan, saa ne
näyttämään siltä kuin olisi suudellut rakastaan tunteja. Mutta tämä on juuri se
ajatus, jota hän ei halua ajatella, eikä osaa olla ajattelematta! Ajatukset
muuttuvat kangastuksiksi, jos on varomaton. Muistot naamioituvat ajatuksiksi
niin, että on mahdotonta sanoa, onko hän kokenut ne. Hän ei voi luottaa siihen
tunteeseen, joka vavisuttaa hänen kehoaan. Lumpeiden asuttama utuinen lampi
aukeaa hänen edessään ja näky on niin tuttu, että hän aavistaa rantaviivan
auringonpolttamien kivien lämmön ennen kuin koskee niitä. Tähän lampeen hän on
hukkunut monesti. Raottanut huulensa, hengittänyt humuksesta sakeaa vettä vain
uudelleensyntyäkseen omassa sängyssään, hiukset otsaan liimautuneina, mullan
maku suussaan. Hetken hän kuvittelee, että voisi vaihtaa unet todellisuudeksi,
mutta ajatus on niin lyhyt ja heikko, ettei se kestä. Hänen kätensä tärisevät ja
ovat niin liukkaat, että tupakka-askin suojamuovin repäisynauha lipeää hänen
sormistaan toistuvasti. Eikä hänen pitäisi verrata tätä turhautumisen tunnetta
siihen, jota hän tuntee seistessään lähellä rakastaan, mutta hän tekee niin.
Muistot tulevat yllättäen niin kuin ne aina tulevat ja korkealla männyn latvassa
katsellut varis lennähtää kuullessaan hänestä pakenevan äänen. Savu kirvelee
matkalla keuhkoihin, löytää tiensä puhalluksen mukana silmiinkin. Näiden
kyyneleiden hän voi antaa laskea pitkin poskia ja keräytyä suupieliin. Niissä
maistuu menthol ja tammitynnyrien uurteet. Kaleidoskooppi Täällä katsellaan
merta ilman poislähdön haikeutta. Täällä soitetaan nylonkielistä kitaraa
merituulessa lepattavan nuotion vieressä ja hyräillään lempeitä lauluja. Me
puhumme kuiskaillen, tiheitä sanoja, jotka takertuvat kitalakeen. Kertaamme
samoja sanoja painautumalla lähemmäksi toisiamme, saattaen niitä huulilta
korvalehdille, suusta suuhun, kiertämällä käsivarret niskojen taakse.
Kertoessani hänestä puhun toisinaan itsestäni. Puhuessani muista kerron
useimmiten hänestä. Hän pitää karvaisista miehistä, tumman kiharan peittämästä
päivettyneestä ihosta. Hän nukkuu aamupalan brunssiksi ja valvoo mielellään
auringonlaskusta nousuun. Hänen espanjansa ontuu kuin juoksukilpailussa krampin
saanut urheilija. Mutta me olemme täällä, ehkä juuri näiden syiden takia tai
niistä huolimatta. Olemme täällä auringon, meren ja poissaolemisen vuoksi,
joskus toistemme. Hän ei sanoisi tätä pakomatkaksi, ei vaikka lähdimme yötä
vasten repulliset tavaravaa selässämme. Itse sanoisin matkan alkaneen jo paljon
aiemmin, sanoisin tätä tarinaksi. Minä pidän hänestä. Kerroin sen toissailtana
paalujen varassa seisovan laiturin alla. Hän naurahti, kaatoi meidät hiekkaan ja
vaihtoi puheen kielenväännöksi. Hiekka satoi ohuena verhona hänestä ja minusta
kieriessämme syvemmälle varjoon. Mefen karhentamat hiukset kaartuivat sormien
ympärille ja rantaan saapuvan veden kohina oli vain hetkittäin hengityksen ääntä
voimakkaampi. Heikko valo Heräsin vierestäsi haihtuvassa humalassa Puistolasta
radanvarren asunnosta puolipukeisena kieli viipyvästä maustasi tahmeana. Olin
nähnyt unta tulvivasta kaupungista, hiekkasäkkivalleista ja seiloripukuisista
naisista. Sinä katsot merta kuin kahden sentin syvyistä kuralätäkköä, otsa
kurtussa kengänkärkiesi kastuessa. Pulloposti on sinulle Alkon tilauspalvelun
toimitus, viini punaista, vain punaista. Silti olen täällä. Kanssasi en ajattele
ankkurinappeja enkä vesireittejä. Romantiikka vaatii romanssia, eikä sinun
asunnossasi ole erkkereitä. Patjasi on raidallinen vasten poskeani ja valkoinen
lakana rytyssä sormieni välissä. Heikossa valossa ei puhuta rakkaudesta. Sanat
liikkuvat sormenpäissä ja ajatukset verhojen lailla avoimen ikkunan edessä.
Reitesi lepää omieni päällä ja ihosi pinnalla oleva nukka on herkintä, mitä
sinussa on. Tähtitorninmäki Kävelin ylös Tähtitorninmäkeä harvassa syyssateessa
takinliepeet lepattaen. Sade oli kastellut maan, maa tennarit ja tennarit
nostaneet kuran lahkeille. Ne olivat jäykät ja kylmät kuin Martta-tädin
kahvikutsut. Niillä lusikkaleipä tarttui kitalakeen niin tiukasti, että sitä
löytyi vielä päivien jälkeenkin. Tuuli viskasi hiukset vasemmalta oikealle ja
oli hetken niin pureva, että olisin voinut kuvitella talven tulleen. Siinä
kävellessä olin jo unohtanut, minne olin menossa. Aloin epäillä, etten ollut
sitä koskaan tietänytkään. Tässä kaupungissa kävellen pääsi pidemmälle kuin
usein toivoikaan. Laella, kiviaidan reunalla olevalla vihreällä penkillä istui
keltaiseen sadetakkiin kääriytynyt nainen. Minua huvitti, kuinka selkeästi hän
erottui, samaan tapaan kuin juuri kullatut Uspenskin katedraalin tornit
iltataivasta vasten ja toisaalta sulautui yhtä sointuvasti kuin purkillinen
nonparelleja toisiinsa. Nainen vilkaisi minua melko huolimattoman oloisesti ja
sipaisi kädellään sateen kihartamat hiukset silmiltään. Hän oli oikeastaan melko
tavallisen näköinen, ainakin siltä etäisyydeltä. Hänen hiuksensa olivat
luultavammin astetta vaaleammat kuivana, eivät pähkinän, eivät kastanjan, mutta
ehkä viime kesän oravan turkin väriset. Naisen iho kuulsi ja näin äkkiä
katsottuna oli ohutta kuin riisipaperi. Mietin hetken, tuntuisiko hänen poskensa
myös karhealta kuin paperi, enkä oikeastaan olisi ihmetellyt, vaikka se
tuntuisikin. Mutta sellaista asiaa ei kysytä, lupaa koskea ihon karheutta,
vaikka mieleni usein tekikin kysyä. Olympiaterminaalin kyljestä lähtevä laiva
soitti sumutorveaan kumeasti. Ajattelin tahtovani nähdä sen irtautumisen, koska
lähdössä on aina jotakin perin romanttista, joka tekee minut sentimentaaliseksi.
Kävelin hiekka-aukion reunaa taipuneiden syreenien alla, enkä olisi voinut
ohittaa naista kauempaa. Mutta minun ei olisi tarvinnut huolehtia, sillä hän ei
enää nostanut katsettaan minuun, siirteli vain jalkojaan pitkin hiekkaa ja
katseli sitä melko lumoutuneena. Laskin käteni kiviaidalle ja kuvittelin hetken
tuntevani kesän lämmön. Vuosia aikaisemmin olin ajatellut säilöväni vuodenaikoja
purkkiin kuin sieniä. Keräsin syksyllä märkää sammalta, lehtiä ja oksia,
koristelin etiketin korukirjaimin ja puolen vuoden päästä avasin purkillisen
hometta. Monetkaan asiat eivät säily, opin. Merivesi vaihteli likaisen vihreästä
siniseen laivan potkureiden alla. Säännöllisiä pyörteitä, joiden esiintyminen
oli sattumanvaraista. Yhtä säännöllisiä olivat nämä kävelyt lähemmäksi merta ja
vasta perillä ymmärsin, miksi olin tullut. Automatka Lähdetään automatkalle,
pakataan teltta ja kaksi makuupussia. Olin ajatellut, että rantaa pitkin
pohjoiseen. Aivan, mutkaisia teitä, niitä juuri. Tämän viikon paistaa aurinko
päivittäin. Lämpö väreilee konepellillä. Kyllä, otetaan vettä, otetaan
kanisterillisia jäähdyttimeen. Ajetaan vuorotellen, Turkuun, Vaasaan, Ouluun.
Uidaan järvissä ja meressä, yövytään mökkiteillä ja ollaan kuin viikossa olisi
enemmän päiviä. Ajetaan taajamissa öisin hiljaisia katuja pitkin keltaisten
katuvalojen alla ja tehdään muistoja, jotka peittävät alleen talven. Ajetaan
jäämerelle asti kuulemaan tuulta ja maistamaan suolaa. Jos hymyilet noin,
mennään minne vaan, rajan yli puhumaan toista kieltä tai idästä etelään. Kevät
Tätä voisi jo kutsua kevääksi, kun lumi valuu rännejä pitkin maahan. On
pidettävä yli metrin välimatka ajokaistaan, jottei kastuisi. Muistatko sinä ne
kerrat, kun lahkeet olivat polviin asti märät kauppareissun jäljiltä? Sinä
vuonna talvi taittui kevääseen herkemmin kuin ruoho tuulessa. Näkymä Tönäisen
kengänkärjelläni jalkatilassa lojuvia tyhjiä pulloja ja yritän olla huomaamatta
ilmaan lemahtavaa kaljan ja siiderin hajua. Tämä sen täytyy olla, ajattelen.
Tämä on elämäni pohjanoteeraus. Istua nyt vieraan ihmisen autossa
juhannusaattona poski sivuikkunaa vasten painettuna, katse jumittuneena pitkin
rantaviivaa hoipertelevan parin yhteenkiedottuihin sormiiin. Jone ei onneksi
puhu mitään, naputtaa musiikin tahdissa rattia ja on hiljaa. Meillä ei ole
mitään yhteistä, sokeakin näkisi sen. Tässä on kaikessa suunnittelun maku. Jos
olisin kysyessäsi osannut nähdä tämän niiden näkyjen sijasta, joita siinä
hetkessä kuvittelin, olisin ollut tulematta. Ne eivät olleet hänen sormensa,
jotka tapailivat omiasi tänä kesäyönä. Ei, niissä kuvissa oltiin kaksin ilman
Jonea ja hänen veljeään. Hän on kiertänyt käsivartensa olkapäillesi ja sinä
taivut hänen puoleensa kuin vastatuulessa. Luulitko sinä, että kiinnostuisin
Jonesta, kiinnostuisin niin, että kävelisin hänen kanssaan teidän vierellänne?
Ehkä niin olisi voinut tapahtua viisitoista vuotta sitten, jos hänellä olisi
ollut hiekkalaatikon kiiltävin leluauto. Olet katsonut minua useasti, katsonut
ehkä pidempään kuin kukaan muu, muttet ole nähnyt sitä. Jone rykäisee ja ojentaa
eteeni kaljapullon. "Ei se paljon lohduta, mut...", hän sanoo melkein varovasti.
Katsahdan häneen nopeasti kuin epälläkseni hänen sanojaan. Ei hän voi tietää,
miten voisi, jos sinäkään et tiedä? Jone katsoo hetken silmiin, vilkaisee
rannalle ja katsoo minua jälleen. Hänen ei tarvitse kysyä, eikä minun selittää.
Tartun pulloon ja puristan leukojani tiukemmin yhteen, jotten purskahtaisi.
Talvi pitkä kuin odotus Lumentulo ei ota loppuakseen. Ikkunan takana velloo
tuulen riepottelema valkoinen seinä. Se sopii hyvin. Peittäköön kaiken,
peittäköön jokaisen auton, haudatkoon talot savupiippuja myöten! En tahdo istua
keittiön ikkunassa nenä kiinni kylmassä lasissa odottamassa sinua. Satakoon niin
paljon, että tiet peittyvät kulkukelvottomiksi. Olet saapumatta lumen vuoksi, et
minun. Et siksi, ettet haluaisi nähdä. Kiskon verhot ikkunan eteen yhdellä
raivokkaalla liikkeellä. Katulampun oranssi valo tunkee niidenkin läpi kuin
ilkkuen. Mitään ei voi peittää, miltään ei voi sulkea silmiään. Verhoissa on
safariteema, kangastuksenomaisia norsuja ja keltaisia ruohotuppaita. Miksi
katsoessani niitä, näen vain tyhjän lumisen jalkakäytävän, sen, jota pitkin sinä
et saavu? Honduras Q matkustaa maailman ympäri. Hänellä ei ole mukanaan karttaa,
ei minkään maan paikallista valuuttaa ja kahden ja puolen kielen taito.
Repussaan hän kantaa kolmen päivän ajaksi vaatteita, muutamia hygieniatuotteita
ja askin tupakkaa. Passi on hänen housujensa etutaskussa, valokopio siitä
sähköpostissa. Ennen sekin oli repussa, mutta menetettyään puhelimensa ja
soittimensa (sen, jonka hän oli matkaansa varten hankkinut), hän kasvoi
varovaisemmaksi. Q naurahtaa miettiessään kotiin jäänyttä ystäväänsä, joka ei
varmastikaan ymmärtäisi, miten hän saattoi alkujaan olla liian huoleton. Q ei
suuremmin välittänyt tavaroistaan. Ei, sen sijaan hän etsi kokemuksia, etsi
niitä merien ja mantereiden päästä. Kun hän joskus palaisi kotiinsa, Q:lla olisi
mukanaan ehkä puolet reppunsa sisällöstä, mutta hänen ihonsa tuoksuisi vielä
auringolta. Hänen suunsa pulppuaisi tarinoita kaikista niistä asioista, joita
hän olisi matkallaan nähnyt. Ystävä kuuntelisi ja olisi luultavammin
kateellinen, niin Q ajatteli siinä käyvän. Tänään Q katseli merta hostellinsa
ikkunasta. Täällä vesi oli kirkkaampaa, niin selkeää, että Q saattoi nähdä sen
alaisen maailman vielä pitkällä rannasta. Meri vyöryi pärskien vasten laiturin
puisia paaluja. Oli vielä aikaista, kaupunki lepäsi niin hiljaa, että meren
kohina oli voimakas. Q sulki silmänsä ja kuunteli. Miten hän osaisi kertoa, että
sama kohina tuntui hänen suonissaan? Miten hän selittäisi, että hengitti samaan
tahtiin sen kanssa? Näin kuin ajattelee, ei oikeastaan palaa koskaan, Q tiesi.
Niin hän oli ajatellut lähtiessään. Q ei kertonut siitä kenellekään, ei
hiiskunut sanaakaan. Koti voisi olla missä vain, niin hän oli miettinyt ja
miettii edelleen. Ehkä voimakkaammin nyt, kun kaikki on mahdollista. Bangkok
Peku kääntyy selälleen, kiskoo peitteen laittialta ja katselee matalaa,
epätasaista kattoa. Seinää kiipeää hämähäkki, tai niin hän kuvittelee näkevänsä.
On pimeää, muttei hiljaista. Hyönteisiä, niitä täällä piisaa. Jatkuva surina ei
ota loppuakseen, eikä Peku osaa tottua siihen kahden viikonkaan jälkeen.
Toisinaan hyönteisten ääniin sekoittuu saalistavan linnun kimeä sirpitys, joka
muistuttaa häntä kotona olevan herästyskellon äänestä. Miettiessään tätä hän
odottaa tuntevansa koti-ikävää, mutta tunne ei koskaan tule. Peku ei oikeastaan
tunne mitään ajatellessaan ystäviään, vanhempiaan tai miestään. Tämä on
ensimmäinen kerta kuin Peku ajattelee häntä lähtönsä jälkeen. Hän muistaa miehen
leveän rintakehän, olkapäiden lihakset käsiensä alla, muistaa partaveden hennon
tuoksun. Sen, jonka Peku oli miehelleen jouluna ostanut. Mies odottaa Pekua
kotona, istuu usein puhelimen vieressä ja tahtoo soittaa. Vain kuullakseen Pekun
äänen, sekin auttaisi ikävään, hän vakuuttelee itselleen. Mutta Peku on
kieltänyt soittamasta, eikä mies tahdo suututtaa häntä. Sitä paitsi Pekun
puhelin on luultavasti kiinni. Joten hän odottaa, vielä viikko ja Peku olisi
jälleen kotona. Mies voisi herätä aamuisin katselemaan häntä ja tuntemaan
itsensä onnekkaaksi. Miten mies voisikaan tietää, ettei Pekulla enää edes ole
puhelintaan? Se oli ensimmäinen asia, josta Peku hankkiutui eroon jättämällä sen
melko huolimattomasti Bangkokin lentokentän kahvilan pöydälle. Hän ei tarvitse
sitä siellä, minne on menossa, missä se sitten onkaan. Peku ei tarvitse
mantereen takaisesta elämästään mitään, sillä kaksi viikkoa sitten
Helsinki-Vantaalla lentokoneen pyörien irrotessa kiitoradasta, Peku jätti sen
taakseen. Eikä hän palaa, ei odottavan miehensä vuoksi, ei kenenkään. Marginaali
Hän istuu yksiönsä vihreällä kierrätyssohvalla ja muistelee menneitä aikoja.
Aikaa, jolloin hän vielä kulki ruutuhousuissa kädet puuskassa näyttäen
vihaisemmalta kuin olikaan. Eikä hän oikeastaan koskaan ollut vihainen. Paitsi
silloin kerran viidennellä luokalla, kun se tolvana Jussi vei hänen matematiikan
vihkonsa, juuri sen, johon hän oli kirjoittanut marginaalit täyteen ajatuksiaan,
ja luki sitä ääneen völitunnilla punaisen ulkorakennuksen kulmalla. Silloin hän
oli vihainen, suorastaan kihisi raivosta. Se oli yksi monista tilanteista,
joissa hän olisi voinut paljastua. Jussi olisi saattanut kääntää sivulle
kaksikymmentäseitsemän ja lukea Bicin sinisellä mustekynällä oikeaan yläkulmaan
tuherretun lauseen. Mutta Jussi oli, kuten sanottu, tolvana, eikä siksi
onnistunut kuin lukemaan kaksi ensimmäistä sivua ennen välituntivalvojan
ilmaantumista. Luokallinen poikia sai siis tietää hänen lempijäätelönsä, joukon
bussiaikatauluja sekä kasan epämääräisiä piirustuksia. Oli miten oli, se oli
viimeinen kerta, jolloin hän jätti vihkonsa vahtimatta. Tapahtuman muisteleminen
ei naurata häntä vieläkään. Sen sijaan hän tuntee osan siitä paljastumisen
pelosta luissaan, nostaa viltin harteilleen ja puhaltaa jäähtyneeseen teekuppiin
tavan vuoksi. Palasin, kaipasitko minua? syyskuu 17, 2010 Kellot tikittävät eri
tahtiin, tik-tiki-tiki-tikiti-tik. Huoneen ilma ei ole tarpeeksi viileää.
Vieressä kuuluisi olla käsivarsi tai edes selkä, mutta ei, se on taas
missälieneejossain ylitöissä. Ehkä. Kaisa on tässä ja pysyy. Kun uni ei tule, ei
saa jäädä aloilleen. Aikaa ei saa hukata tyhjäkäyntiin, on toimittava
järkevästi. Voisi lukea loppuun kesällä aloitetun venäläisen klassikon. Voisi
ottaa lämpimän suihkun. Voisi keittää kuumaa maitoa niin kukaan ei oikeasti
ikinä paitsi sarjakuvissa. Voisi tarkistaa onko kello yhtään enemmän kuin äsken,
4.28, 4.29, 4.32. Jos vieressä olisi selkä, sitä voisi hivellä hiljaa ja sitten
vähän vaativammin, kunnes joku kääntyisi ja hyväilisi yön aamuksi, mutta ei.
Makuuhuoneen katossa on 30 lautaa ja tilkkupeitossa 256 tilkkua, niistä jokaisen
Kaisa on joskus itse siihen ommellut. Patjan pitäisi olla mukava, mutta se on
liian leveä. Joskus siinä nukuttiin poikittain ja vinoittain ja yhdessä
mykkyrässä kaikki, Kaisa nukkui kevyesti ja heräsi usein, haaveili kokonaisista
öistä. Lattia on kulma, sängyn vieressä pitäisi olla villasukat. On vain yksi,
miksi? Jalat ovat raskaat, mutta kulkevat, ympyrää, kahdeksikkoa. Suuresta
makuuhuoneesta muihin huoneisiin, taas takaisin. Jossain nurkassa se väijyy,
uni, se on vain saatava kiinni. Kylpyhuoneen lattiassa on lattialämmitys, liian
kuumalla. Lavuaarin kulmalla on viisi hammasharjaa, mukit eri paria, kuusi
purkkia erilaisia puhdistusaineita kasvoille, yksi loppuun puristettu tuubi
kasvovoidetta. Pitäisi muistaa sitäkin ostaa. Lääkekaapin ovi on jäänyt raolleen
edellisestä yöstä. Kaisa ei enää osaa laskea kuinka mones viallinen yö tämä on.
Terveyskeskuksessa ne sanoivat ensin, että kyllä se ohi menee. Puhu ystäville.
Mitä sinulla nyt voisi hätänä olla, vakavasti, terveellä nuorella ihmisellä?
Hengitä syvään, tuuleta kunnolla. Tee jotain fyysisesti rankkaa alkuillasta.
Sänky pitää pyhittää unelle ja rakastelulle. Mille? Kolmannella käynnillä ne
antoivat jo jotain pillereitä ja sanoivat, että terapiaan saattaisi päästä
syksyllä. Tänä yönä Kaisa etsii purkin esiin lääkekaapin pohjalta ja lukee taas
tekstin sen kyljestä. Moottoriajoneuvojen kuljettamista ja tarkkuutta vaativien
käyttöä kehotetaan välttämään, myös aamulla. Joskus lääkkeen käytön jälkeen tai
seuraavana aamuna herätessä voi ilmetä huimausta tai päänsärkyä tai ihottumaa
tai vatsavaivoja tai äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa vaurioituneita
maksoja. Niin, nykyiset nukahtamislääkkeet ovat aivan vaarattomia, eivätkä
aiheuta lainkaan riippuvuutta. Ajatella kuinka edistyneitä me olemme. Vain pieni
nielaisu veden kanssa, ja kaikki on paremmin, yksilöstä tulee helposti
yhteiskunnan toimiva pieni osanen taas. Kaisa pyörittelee pilleripurkkia
käsissään, taas, muttei avaa sitä. Pahinta olisi, jos ottaisi pillerin, eikä uni
tulisi sittenkään. Myrkyt arveluttavat muutenkin, kemikaalit, ruuassa vedessä
ilmassa. Sanovat etteivät ruumiit edes mätäne kunnolla nykyisin. Viisainta on
piilottaa pillerit takaisin lääkekaapin perille. Sillä jospa tämä vielä tästä
muutenkin. Lasten huoneiden ovilla Kaisa jää kuuntelemaan. Hengittävätkö ne?
Kyllä, kevyesti, leijuvat aina vain etäämmäs. Tarvitsevatko ne jotain? Eivät.
Joinain öinä ne vieläkin näkevät painajaisia ja hiipivät viereen ja niitä pitää
lohdutella. Kaisa odottaa, jos niin kävisi nytkin, mutta turhaan. Lasten unissa
pelastetaan tähtijärjestelmiä ja tapetaan örkkejä ja varastellaan autoja, muttei
pelätä. Hirviöt on tehty selätettäviksi. Kaisa ei ymmärrä miten niistä
tuollaisia oikein tuli, vahvoja. Pitäisikö niistä olla jotenkin erityisen
huolissaan juuri siksi? Miten sitä enää jaksaa? Keittiössä seinäkello on
pysähtynyt. Kaisa keittää kuin keittääkin maitoa, hellalle yli, tietysti. Ei
niin että siitä mitään apua olisi. Maitolammikkoon ei tee mieli koskea. Se jää
renkaaksi keittolevylle, kovettuu pahanhajuiseksi tahraksi. Aamua lapsia
yököttää. Kaisa lykkää tahran pyyhkimistä tänään ja huomenna ja niin pitkään
kuin mahdollista. Sotkua sotkun päälle, mitä väliä. Likaisia astioita, roskia
viemättä, pyykit pitkin poikin. Mitä väliä. Kuka tätä ikinä näkee paitsi me?
Joskus sotku olisi ollut häpeä. Piilotetut pullot, itse lakaistu lattia. Ulos
leikkimään viedyt pikkusisarukset, etteivät ne vain kuulisi. Verhojen sulkeminen
etteivät ulkopuoliset näkisi. Kun Kaisa kasvoi täysi-ikäiseksi, hän vannoi, että
ikinä ei ainakaan sitä, ei ikinä. Sinä olet argentiinalainen tango jos tahdot
niin syyskuu 13, 2010 Saunan oven takaa kuuluu rakastelun ääniä, tai kivun.
Hävyttömät. Harmaa tyttö seisoo paikallaan ovensuussa, oman vuoron piti alkaa
jo. Harmaa tyttö seisoo ja kuuntelee, ja toivoo, ettei ovea avata. Sisällä
nainen huutaa ääneen. Askeleet lähestyvät ovea. Harmaa tyttö tassuttelee
poispäin, takaperin, turvaan. Vartin päästä tyttö hiipii takaisin. Sauna on
tyhjä. Listassa edellisenä näkyy seinänaapurin sukunimi. Niin, pitihän se
arvata, että se on se mies. Se mies polttaa aina pihalla tupakkaa, selkä Harmaan
tytön ikkunaan päin. Se on pitkä mies. Se puhaltelee savusta renkaita silloinkin
kun se on yksin, hyräilee hiljaa. Sillä ei ole takkia päällä edes
talvipakkasella. Sen kasvoja Harmaa tyttö ei ole nähnyt vielä koskaan. Kun eihän
hän tietenkään sitä miestä varsinaisesti katso verhojen raosta. Postipoika
tiputtaa välillä sen miehen kirjeitä Harmaan tytön laatikkoon. Ne ovat oikeita
kirjeitä, eivät laskuja joukkokirjeitä mainoksia niin kuin Harmaan tytön oma
posti. Osoite on kirjoitettu käsin ja postimerkit ovat vieraita. Niissä tuoksuu
vieraan maan tupakka ja hajuvesi, jokin etäinen ja arjesta eroava. Ei Harmaa
tyttö niitä sentään avaa, vaan palauttaa kiltisti paikalleen oikeaan laatikkoon.
Öisin seinän takaa kuuluu outoja. Unissaan Harmaa tyttö tietää mitä siellä
soitetaan. Joskus se on zydecoa, joskus bengaa, joskus buleriasia. Aamulla
Harmaa tyttö ei enää tunnista kappaleita, eikä toki haluakaan tunnistaa. Rytmi
siinä on aina. Se hiipii sisään Harmaan tytön asuntoon ilmastointikanavaa pitkin
ja asettuu taloksi. Unet muuttavat muotoaan. Tyttö näkee tähdet katon läpi.
Vuodevaatteet alkavat kasvaa pitkää heinää. Pitää murista ja maiskutella.
Aamulla tyttö herää kuumissaan ja kärttyisenä, lakanat tahmeina pitkin
lattioita. Viikon tyttö odottaa, on levoton, sotkee lakanoita. Viikon tyttö
melkein nukkuu työpaikalla, vaikkei sitä kukaan ehdi huomatakaan. Viikon tyttö
toivoo, että se loppuu itsestään, ilman, että asiasta on tarvis huomauttaa.
Rytmitajua tytöllä ei koskaan ole ollut. Tanssimiseen tarvitaan vakaammat jalat,
liikkuvampi lantio. Tytölle musiikki on huolellisesti harjoitettua klassista
musiikkia, jonkun toisen soittamaa, lahjakkaamman. Tytölle musiikki on jotain
säntillistä ja kurissa pidettyä. Rytmitajua tytöllä ei koskaan ole ollut
myöskään toisten ihmisten kanssa. Se sanoo liian paljon tai liian vähän,
keskeyttää, lörpöttelee, vaikenee väärällä hetkellä. Ei jotenkin vain osaa olla
luonteva. Tyttöys on ehkä ongelma jo yksinään. Ikänsä puolesta Harmaa tyttö
voisi olla jo nainenkin, jos vain uskaltaisi. Tytöksi kaikki häntä kuitenkin
sanovat selän takana. Jotenkin sille kaikelle kiltteydelle ja miellyttämisen
halulle on vain niin vaikea laittaa aikuisen nimilappua. Se istuu aina polvet
päällekkäin, mukautuu, siivoaa toisten jäljet. Ei sitä oikein osaa muuta kuin
tytötellä, silloin harvoin kun sen olemassaolo huomataan. Viikon lopulta
huomataan sentään vähän, töissä. Tyttö tekee virheitä, myöhästelee, unohtuu
ajatuksiinsa. Unenpuute tekee tunnollisestakin vähitellen hyödyttömän. Esimies
huomaa ja huomauttaa, että ei, tämä ei voi jatkua. Ei, ei voikaan, tyttö lupaa.
Siksi siis ollaan tässä. Perjantaiyönä tyttö odottaa, kunnes rytmi alkaa jälleen
sykkiä, pukeutuu ja kävelee naapurirappuun. Hän soittaa ovikelloa ensi varovasti
ja sitten melkein lyö sitä. Ovi avataan viivytellen. Kasvokkain naapuri näyttää
vielä pidemmältä. Sen iho on tummempi kuin Harmaan tytön, muttei oikeasti musta
eikä ruskeakaan. Tuolle värille on oma sanansa, tyttö miettii, muttei ihan
tavoita sitä. Sillä on parta ajamatta, muttei varmasti vahingossa. ”Tuo
musiikki. Voisitko hiljentää sitä vähän.” Mies vastaa jollain kielellä, jossa on
paljon soinnillisia s-kirjaimia. Tyttö yrittää englanniksi, sitten espanjaksi ja
jopa ruotsiksi. Mies vain hymyilee niin että kulmahampaat näkyvät. ”Khoaahish”,
se sanoo, ehkä, tai jotain sinne päin. Ja sitten se vetää harmaan tytön
lähelleen. Se ei ole mikään kunnon suudelma muttei oikein puremakaan. Se ei ole
tarpeeksi pelkkää seksiä muttei missään nimessä rakastelua. Se on kosteaa ja
terävää ja pehmeää, hapuilevaa ja määrätietoista. Se kestää tuntikausia ja on
ohi niin nopeasti, ettei tyttö ehdi tajuta mitä oikeastaan tapahtui. Koti on
siellä missä sinäkin olet kesäkuu 12, 2010 Jan on joka yö tunteja poissa, mutta
Pääsky ei huomaa sitä koskaan. Jan tahtoisi oikeastaan jo tulla huomatuksi,
jäädä kiinni. Hän iskee tahallaan oven kiinni perässään liian kovaa. Hän heittää
palatessaan avaimet eteisen pöydälle, riisuu kengät vasta makuuhuoneessa. Pääsky
ei havahdu. Pääsky ei avaa silmiään, ei vaadi selitystä, käpertyy vain tiukemmin
Ikean peiton alle ja ynähtää unissaan. Aina sillä on kylmä. Lakanat ovat eri
paria ja liukuneet pois paikoiltaan. Ne kaipaisivat jo kai pesuakin, taas. Tai
ehkä ne ovat jotenkin väärän kokoiset alun perinkin tähän sänkyyn, tähän
huoneeseen, tähän asuntoon. Jan nykii peittoa paremmin Pääskysen päälle ja
itsensä päälle, asettuu paikoilleen muutamaksi tunniksi ennen kellonsoittoa.
Paras aika lähteä ulos on ennen auringonnousua. Yökerhoissa on vielä elämää ja
keskustan taksitolpilla, mutta lähiöt nukkuvat. On liian aikaista herätä
työpäivää varten. Pikkukaduilla kaikki torkkuu. Ainoat vastaantulijat ovat
jäniksiä ja siilejä, yhtenä yönä Jan näki ketunkin. Tässä kaupungissa paras
suunta kulkea on pohjoinen. Jan etsii paikkoja, joihin on asetuttu: mauttomia
puutarhatonttuja ja koristeellisia portteja, linnun muotoisia tuuliviirejä, tai
lentokoneen, kivikkopuutarhoja, pihakeinuja. Jan miettii miten hän itse
järjestäisi ne paremmin, kunnostaisi, vaalisi. Jan sivelisi keinun pintaan uuden
maalin. Istuttaisi lisää lehtipuita, tammia, vaikka ne kasvavatkin hitaasti.
Katuvalojen heijastukset leikkaavat ilmaa, osuvat lehtiin puissa ja pihoilla.
Nyt on hyvä omenavuosi. Lehdet haravoidaan pian pihoilta pois. Niin Jankin
tekisi, mutta jättäisi lehtikasan pitkäksi aikaa tontin reunalle odottamaan.
Lapset saisivat auttaa haravoinnissa ja hypätä keskelle kahisevia värejä. Lapsia
on mielikuvissa kolme tai kahdeksan, omia ja naapurin sekaisin. Janin ja
Pääskysen omassa talossa ovet olisivat aina auki vieraille, sisään saisi poiketa
ilmoittamatta. Tällaisina syysöinä puutarhassa voisi sytyttää elävän tulen kesän
muistoksi, juoda lasillisen, vain yhden. Rakastella, kun lapset ovat menneet
sisälle unilleen. On viileää, muttei vielä niin viileää ettei voisi. Siis voisi,
jos. Viikonloppuaamuina Jan sanoo Pääskyselle, että pitäisi ostaa uusia
lakanoita, ehkä uusi asuntokin, tai talo. ”Pääsky, pääskysein, rakennettaisiin
jo pesä.” ”Höhlä. Ei siihen ole nyt varaa. ” Katsotaan ensi kuussa, katsotaan
ensi vuonna. Jos olemme yhä täällä. Pääsky haluaa pitää kantamukset keveinä.
Omaisuudesta on vain vaivaa, kun ennen pitkää pitää kuitenkin siirtyä johonkin.
Ikean sänkykin on vähän liikaa, halvahkoa käyttötavaraa, mutta sentään ilman
turhaa tunnearvoa. Vapaa on vain se, joka voi tarvittaessa heittää kaiken
menemään. Tämä kaksio on ollut koti jo kolme kuukautta, tuskin tässä enää kovin
pitkään pysytään. Väliaikaisuus on ainoa pysyvä asia. Janilla on vanha
puhelinmuistio, jota hän koettaa edelleen pitää ajan tasalla. Ystävien numerot
pysyvät nykyisin samoina, mutta osoitteet muuttuvat monilla. Oma osoite on
kirjoitettu kanteen lyijykynällä. Siirtyminen pois on selvää, kun sopimukset
päättyvät ja silpputyöt vaihtuvat toisiin. Aina joku on töiden välissä tai
hetken freelancer tai ikuisesti jatko-opiskelija, vaihtamassa projektista
seuraavaan. Koko sukupolvi on jatkuvassa liikkeessä. Liike on ainoa asia, johon
on järkevää tottua. Miksi pitää kiinni kenestäkään, kun myöhemmin pakotetaan
kuitenkin päästämään irti? ”Kuka muka pakottaa? Kuka meidän elämästämme päättää,
ellemme me itse sitä tee”, Jan kysyy Pääskysen selältä, sulkeutuvalta etuovelta.
Jonnekin sillä on taas kiire. Tässäkin kaupungissa ilmansuunnat ovat oikeastaan
ihan väärin. Jan ei ole vielä tottunut siihen, että kaupungissa on joki, ei
järveä. Jos tänne olisi jäämässä, voisi ehkä totutella, mutta ensi kuussa
voidaan olla jo toisaalla. Ihmisille puhuminen on entistä vaikeampaa. Pääsky
puhuu kirjakieltä, niin ei tarvitse selitellä kenellekään mitään
vaivaannuttavaa. Jan puhuu ainakin neljää murretta sekaisin eikä enää yhtään
niistä sujuvasti. Välillä pitää oikein keskittyä siihen mitä sanoo. Sanat
juuttuvat kiinni kitalakeen, unohtuvat ennen kuin ehtivät ulos asti.
Ruokakaupassa leipä ei ole koskaan ihan niin kuin pitää. Ne väittävät sitä
rieskaksi, mutteivät pistä piimää taikinaan. Perunat ovat väärää lajia, mansikat
Espanjasta. Pääsky kulkee hyllyjen välissä puolijuoksua, improvisoi, poimii
mukaan milloin mitäkin umpimähkään. Jan tekee listoja, kulkee hitaasti,
vertailee. Pääsky lähtee kävelemään mieluiten iltapäivisin ja isossa porukassa
eikä koskaan pohjoiseen, mieluummin itään ja etelään. Katso miten rumia taloja,
kuin arkkitehtuuria Neuvostojen maasta. Miten joku voi täälläkin asua? Miksei
voisi? Voimmehan mekin. Verenpisaroita Tulipa tällänen väli stoori kirjotettua
kesken matikan tunnin, kertokaa mitä ootte mieltä ja että pitäskö tälle seurata
jatkoa? :DD Viiva, toinen, kolmas. Viivoja toisensa perään. Pian ne vilisevät
silmissä, sekoittaen näkökenttää ja mieltä. Karjaisen ja nousen seisomaan kovan
ryminän saattelemana. Aika hidastuu. Kellon viisarit lyövät hitaammin ja lopulta
pysähtyvät. Kaikkien päät kääntyvät minuun. Tuntuu kuin siihenkin menisi
ikuisuus. Viisi, kymmenen, viisitoista, minuuteista ei voi olla varma. Naamani
valahtaa tomaatin punaiseksi, kun veri lähtee kiertämään poskissani vinhaa
vauhtia. Nappaan tavarat syliini ja juoksen kompuroiden ulos luokasta. Aika
palautuu ja kello soi samalla sekunnilla, kun paiskaan luokan oven kiinni. Istun
koulun vessassa ja tuijotan lattiaa. Se on täynnä mutaisia kengänjälkiä ja
vessapaperin paloja. Noloudelle ei tule loppua. Eilen kompastuin ruokalassa ja
heitin lautasellisen kuumaa ja hyvin haisevaa puuroa opettajan naamaan. Se oli
kamalaa. Otan viimeisen palasen vessapaperia käteeni ja revin sitä pala palalta.
Palaset leijailevat kohti lattiaa ja ääneti kasautuvat, jo ennestään suureen
silppukasaan. Paperi loppuu. Katson silppukasaa. Pieni punainen pisara putoaa
kasan keskelle. Kosketan etu- ja keskisormillani nenäni ja suuni väliin. Sormet
kastuvat ja värjäytyvät punaiseksi. Vavahdan. -Taas..., kuiskauskin kaikuu
vessassa. Kello soi, mutta en tee elettäkään. Veri putoaa pisara pisaralta
paperi silppuun. Silppu värjäytyy kauniin punaiseksi taideteokseksi. Ajatus
verestä taiteena saa minut hymyilemään ja värisemään. Se pelottaa, mutta samalla
kiehtoo minua. Näen päässäni valkoisen taulun. Se on täynnä Verenpisaroita.
Ensimmäinen.. Tässä ois mun ensimmäinen lyhyt novellini. Ja siis se ei tosissaan
oo pitkä! Metsä puhuu minä vaikenen. Kuulen sen hiljaiset sanat korvissani. Ne
ovat kauniit ja hennot. Voin sulkea silmäni ja hengittää keuhkoni täyteen
raikasta neulasten tuoksua. Se saa kylmätväreet kulkemaan lävitseni. Tämä on
ainoa paikka, jossa rauhoitun. Rakastan tätä paikkaa. Kuinka usein olenkaan
tullut tänne rauhoittumaan. Voisinpa jäädä tänne ikiuisiksi ajoiksi. Ei
tarvitsisi kuulla isän ainaista valitusta ja pikkuveljen sydäntäraastavaa itkua.
Olisipa äitikin täällä. Hän pitäisi tästä paikasta. Voin nähdä sieluni silmin
kuinka äidin musta, pitkä tukka hulmuaa tuulessa ja hän hymyilee kääntyessään
katsomaan minua. Kuva kuitenkin katoaa ja sulautuu vihreisiin neulasiin ja
lehtiin. Tuuli ujeltaa puiden lomasta ja saa minut hymyilemään. Tämä on Metsä.
Istun suurella, harmaalla kivellä. Kivi on kylmä ja kostea, mutta en välitä. Kun
suljen jälleen silmäni voin kuulla metsän hennot sanat. En ymmärrä niitä, mutta
ne ovat kauniit. Hymyilen. Täällä minä voin vain kuunnella. Muualla en kuule. En
pysty kuuntelemaan. En kuule isän ja pikkuveljen ikävää äitiä kohtaan. Tai
sitten en vain halua kuulla sitä. En myöskään kuule kavereitani tai opettajaani.
En vain kuule ketään. Silloin minä olen äänessä. Olen puhunut kokoajan, siitä
lähtien kuin äiti kuoli. En kai vain halua kuulla muiden ongelmia. Mutta täällä,
metsä puhuu ja minä vaikenen. Aurinko alkaa laskea ja saa ilman viilenemään. On
aika lähteä. Tiedät kuitenkin yhtä hyvin kuin minä, että palaan tänne vielä. En
ehkä huomenna tai ylihuomenna, mutta palaan kuitenkin. Palaan kuuntelemaan
sinua. Entä sitten Oli jengi ja se oli yhtä kaikki. Juan, Hernandes, Pablo,
Lisa, Mayerly, Javes. Kaikki. Kesä oli jo alkanut ja se olisi paras kesä ikinä.
Tiesin joka solullani, että nämä ovat niitä viikkoja, joita muistellaan
syksyllä, nauretaan porukalla, herkutellaan yksityiskohdilla. Odotin keskikesän
bileitä ja vatsanpohjassani kupli. Syksyllä alkaisi opiskelut, mutta nyt niille
saattoi haistattaa pitkät. Syksyä ei ole, on vain nyt. Meillä oli ruoat, viiniä
läjäpäin, joillakin kukkaa. Koko jengi kasassa, varmaan kaksi- tai kolmekymmentä
mimmiä ja kundia. Isot bileet rannalla, aamuun asti. Musiikkia, lisää ihmisiä.
Ihastusta, kesää, kuiskailua pusikoissa. Aallot sekoittuvat hälinään ja
musiikkiin, kaikki on musiikkia, humalluttavaa, iloista, kyyneltensekaista.
Kuulen sen juhlan äänen, pystyn haistamaan ne tuoksut, tuntemaan sen humalan,
kesästä ja kaikesta. Me ollaan vielä nuoria. Me voidaan tehdä mitä vaan ja se
todella on mitä vaan. Ilta tummuu, tuoksuu mereltä ja nuotiolta. Miten selität
Espanjan kesäillan sille, joka ei sitä tiedä? Et mitenkään. Mennään porukalla
rantaa kohti, voitaisiin mennä alikulkusillankin kautta, mutta siitä tulisi
mutkaa, eikä meillä ole aikaa, me ollaan tässä just nyt ja aikaa on vähän,
vaikka me tuhlataankin sitä yleensä kuin lottovoittajat. Junarata tuoksuu.
Puulle, metallille, kuselle. Odotetaan, että tavarajuna kolkuttaa menemään,
päästään ylittämään rata. Radan takana biitsi, biitsillä bileet. Juhlien ääni
kuuluu jo. Nyt päästään, nyt. Kiivetään verkkoaidan yli ja lähdetään porukalla
juoksemaan raiteiden yli Sitten Ikävä uutinen Luen siitä facebookista ja
ajattelen sen olevan huono vitsi. Joo muutamissa sekunneissa ymmärrän, ettei
niin huonoa vitsiä voi olla olemassa ja alan itkeä. Seuraavana päivänä Mies
kysyy, onko se totta ja vastaan kylmästi ja välinpitämättömästi kuin vastaisin
siihen, sataako ulkona oikeasti, että kyllä, kyllä se on totta ja ei, en tiedä
miksi. Kolmantena päivänä äiti soittaa kertoakseen asiasta. Sanon, että tiedän
jo, mutta kysyn kuitenkin tarkennusta. Ja äiti kertoo. Keskustelumme kuulostaa
samalta, kuin jos keskustelisimme siitä, miksi veljeni ei ostanutkaan maitoa,
vaikka lupasi: - Hänen piti tehdä joku koulutehtävä ja ollessaan lähdössä hän ei
löytänytkään auton avaimia. Lopulta kun hän ymmärsi lähteä pyörällä, kauppa oli
jo kiinni. - Okei. No niin käy joskus. - Minä kävin sitten Siwassa ja ostin
appelsiinimehua. Sinähän joit sitä aika paljon viime keväänä? - Joo, hyvä juttu.
Mutta asia, josta puhumme ei todellakaan ole maidon unohtaminen. Ei, kyseessä on
kokonainen elämä. Siitä huolimatta unohdan äidin ja keskustelun melkein
tunniksi: tapaan kotini edessä vanhan ystävän ja rupattelen hänen kanssaan
mukavia, hänen kaverinsa tarjoaa omenan ja rouskuttelen sitä kiivetessäni
rappusia ylös, valmistan itselleni täydellisen aterian ja nautin sen
kynttilänvalossa, rakastan päivällä ostamaani uutta levyä ja ajattelen päiväni
olevan täydellinen. Kunnes biisissä tulee kohta: syyskärpäset oli lihavia ja kun
yksi niistä laskeutui vierelleni mietin kuinka naurettavan helppoa olisi saada
se pois päiviltä ja minä jään ajattelemaan miten helppoa todella on tappaa
hyönteinen, miten naurettavan mitättömänä monet meistä ihmisistä pitävät
hyönteisen tappamista. Enkä voi olla ajattelematta, onko olemassa jokin, joka
tappaa ihmisiä yhtä lailla huvikseen kuin hyönteisiä. Ja silloin vasta silloin
ensimmäisen kerran kunnolla silloin ymmärrän, että ihminen on kuollut. Että taas
yksi minun tuntemani ihminen on kuollut. Että nimeni on laitettu addressiin,
koska olin kyseisen ihmisen kanssa paljon tekemisissä viime keväänä. Ja silloin
minä ensimmäistä kertaa kunnolla näen hänet silmissäni. Näen tilanteen, jossa
hän ojentaa minulle pillimehun komerostaan tai kertoo, miten hän on ajatellut
ensi syksyn järjestää. Kuulen hänen äänensä korvissani, kun hän soittaa minulle
tavoitellessaan veljeäni. Enkä voi uskoa, ettei häntä enää ole. Että hänellä on
hautajaiset. Että äiti menee sinne. Eikä minulle jää muuta kuin itkeminen, jota
harva edes ymmärtää. Suru, jonka muut ohittavat huulien mutristamisella ja
lauseella "eihän se voi olla kuollut!". Ja minä itken ja sammutan ärsyttävän
cd-soittimen (lähinnä siksi, etten halua ihanan levyn alkavan kuulostaa hänen
kuolemaltaan) ja haen keittiöstä paperia niistääkseni. Ja katson itseäni
peilistä. Enkä minä yllätyksekseni näytä maailman surkeimmalta olennolta, en
punasilmäiseltä surkeudelta. Vaan minä näytän vain ja ainoastaan hyvin nuorelta
ja suloiselta tytöltä, jonka silmistä valuu pyöreitä ja tasaisia kyyneleitä.
Enkä voi olla hymyilemättä peilikuvalleni. Enkä voi olla hymyilemättä kun näen
itseni hymyilevänä. Enkä voi olla olematta onnellinen, kun tiedän muidenkin
surevien joskus hymyilevän ensimmäistä kertaa tai tuntevansa sen hyvän tunteen,
kun pitkän itkemisen jälkeen ensimmäisen kerran naurahtaa. Tajunnanvirtaa
alkoholista Istun sohvan nurkassa jotenkin ulkopuolisena osaamatta päättää
tunteako itseni säälittäväksi vai muita älykkäämmäksi. Välillä minusta tuntuu,
että olen ainoa, joka ei ole hyväksynyt kohtaloaan alkoholille elämänsä
perustavana pikkukaupungin tyypillisenä asukkaana, välillä taas vajoan
epätoivoon, koska en saata keksiä vaihtoehtoista identiteettiä itselleni. Jos
minä en pidä kaljanjuonnista pahalta haisevassa olohuoneessa, mistä minä sitten
pidän. Olen tyypillisin vaikea ihminen. En mä halua tehdä tätä, mutta ei mulla
ole parempiakaan ideoita. Miksei mulla ole? Kesäsuunnitelmat kuulostavat samaan
aikaan odottamisen arvoisilta huippujutuilta ja ahdistavilta ylipitkiltä
kosteilta bileiltä. Piristyn saatuani puoli mukillista kitkerää, mustaa kahvia.
Se on niin pahaa, että joudun huuhtelemaan suuni oluella lopettaakseni naaman
vääntelyn ja saadakseni kauhun uurteet pois silmistäni. Kofeiini kuitenkin
piristää. Jaksan lähteä baariin tarkkailemaan ympäristöäni. Siellä
ulkopuolisuuteni jatkuu ja korostuu, mutta pidän siitä: pidän roolistani
tarkkailijana. Fantani maistuu paremmalta kuin vastapuristettu tuoremehu ja
nautiskelen juomaani melkein ylemmyydentuntoisena. Parhaimmat yllään ja
meikattuna harvoin baarissa nähtävät naiset vaikuttavat typeriltä. Minkä vuoksi
he pynttäytyvät voidakseen kiskoa siideriä kantakapakassa keski-ikäisten
juoppojen, vasta juomaluvan saaneiden pikkulasten ja alkoholisoituvien nuorten
aikuisten joukossa? Tunnen melkein ylpeyttä olohousuistani ja hupparistani. Olen
vain ohikulkumatkalla sanomassa hyvät yöt kavereille ennen kotiin painumistani.
Olenko minä se väärin pukeutunut? Vai voiko tosiaan pitää paikkansa, että minun
neljäs olohuoneeni, jonne tulen arki-iltana juomaan teetä ja pelaamaan
lautapelejä kavereiden kanssa, on jollekin laittautumisen, aloittelun ja
jatkojen väliin jäävä bilepaikka? Uskomatonta. En sentään asu täällä enää kauaa.
Vain niin monta viikkoa, että ehdin rakentaa itselleni epärealistista
maailmankuvaa, joka todennäköisesti tulee musertumaan, kun opiskelemaan
muuttaessani tajuan elämän olevan kaikkialla samanlaista: tylsää tai
alkoholipitoista. (Sillä vaikka minulla olikin baarissa erinomaisen limsani
äärellä mukavaa, se ei sulje pois tylsää alkuiltaa ja yksinäistä seuraavaa
aamua, kun olutta nauttinut Mies ei ollutkaan tullut yöksi meille.) Talovahtina
ties kuinka monennetta kertaa Olen ollut tylsä, käyttäytynyt kuin keski-ikäinen
nainen. Aivan kuin olisin liian vanha nuorten rientoihin ja valvomiseen. Ehkä
minä olenkin. Ei kiinnosta maksaa viittätoista euroa sisäänpääsystä, viittä
euroa oluesta, kymmentä euroa taksista ja kymmentä euroa niistä
kurkkupastilleista ja nenäliinoista, jotka joudun ostamaan palellutettuani
itseni taksijonossa, jossa saa odottaa aina vähintään puolitoista tuntia. Niin
se meni tänäkin viikonloppuna. Veli kertoi viettäneensä yhteensä kolme tuntia
taksia odottaen ja se oli ihan perseestä. Onneksi minä olin kotona nukkumassa.
Oli meillä sentään vieraita. Ensimmäisenä iltana kävin saunassa ihmisten
parveillessa keittiössäni ja palasin yöpuvussa ja ala-asteelta peräisin olevassa
fleece-hupparissa. Kolmanenta iltana olin vähän freesimpi oloasussani, mutta
hiuksia en ollut jaksanut harjata päiväsaunan jälkeen. Siitä huolimatta joku
kysyi, olenko lähdössä baariin! (Jos jotain jäi hämäämään toisen illan
puuttuminen, silloin kukaan ei kiinnittänyt huomiota asuuni, koska pelasin vain
tietokoneella ja katsoin elokuvaa omassa rauhassani.) Kolmen päivän viikonloppu
on ehdottomasti liian pitkä. Olisin hyvin pärjännyt alkoholitta, mutta totta kai
joku ilmestyi meille sunnuntaina laivatuliaisten kanssa ja sanoi, että juokaa
kaikki vaan pois. Pakkohan sitä on maistaa, kun ilmaiseksi saa herkkulikööriä
tai juomasekoitusta. Ja yllätysyllätys muutaman tunnin päästä olin ajatunut
parisuhdekriisiin typerän vänkäämiseni ansiosta. Olin jo varma, että eroamme,
mutta muutamien hermosavujen jälkeen Mies palasi takaisin sänkyyni. Siinä
vaiheessa olin jo nukahtanut, mutta tajusin sen aamulla. Yritin varovaisesti
kietoa käteni hänen ympärilleen, mutta vastaanotto oli jotenkin nihkeä. Luovuin
jo toivosta ja kännyin selkä päin, kunnes lupaava käsi taputti minua olkapäästä
ja käännyttyäni jälleen näin kutsuvan kainalopaikan vain minua varten. Kovin
kauaa en kyllä nauttinut sovinnosta, sillä Mies oli kuuma, untuvapeittoni oli
kuuma, enkä minä ollut enää väsynyt. Niinpä tulin kuljeskelemaan alakertaan ja
kauhistelemaan sotkua, joka ei edes ole mikään massiivinen. Vähän pulloja siellä
täällä, muutamia lautapelejä pöydillä, popkorneja lattialla ja tiskipöytä täynnä
laseja. Olisin niin ollut tyytyväinen, jos olisin saanut kahdenkeskisen
viikonlopun Miehen kanssa ja olisimme voineet huolettomasti palata lapsuuteen ja
pelata Playstationia (ykköstä, tietenkin) ja tietokonepelejä, pyöriä lumessa
koiran kanssa ja syödä liikaa herkkuja. Iltaisin olisimme voineet käyttäytyä
kuin seurustelevan nuorenparin kuuluu: katsoa elokuvia sylikkäin ja siirtyä
aikaisin vuoteeseen, jossa ei olisi tarvinnut tippaakaan välittää natisevasta
sängystä tai narisevasta lattiasta. Mutta ei niin ei. Toiveistani täyttyi
ainoastaan muutama puolikas: sain liian lyhyen hetken harrastaa huoletonta
seksiä, sain yksinäni katsoa elokuvan, sain veljen seurassa keittiön pöydän
ääressä syödä liikaa jäätelöä ja kinuskikastiketta ja sain aamupostia hakiessani
temmeltää vähän lumessa koiran kanssa. Mutta on tässä päivää vielä jäljellä,
jopa kymmenen tuntia rauhaisaa aikaa, ennen kuin talon emäntä ja siivellä elävä
maajussi (hän ei tee tämän talo hyväksi yhtään mitään, minkä takia voisin edes
harkita kutsuvani häntä isännäksi) palaavat. Talovahtina Kaikki isot pyyhkeet
olivat pyykkikorissa, pesukoneessa tai kuivaustelineellä märkinä. Minulla olisi
ollut yksi kerran käytetty pyyhe huoneessani, mutta yläkertaan oli liian pitkä
matka ja olin jo ehtinyt riisua vaatteeni. Kuivasin itseni käsipyyhkeeseen. Se
oli todella riittävä. Ihmettelin, mikseivät ihmiset aina kuivaa itseään
käsipyyhkeisiin. On suorastaan tuhlausta käyttää valtavaa pyyhettä, josta yli
puolet jää hyödyntämättä. Ainoa hyvä puoli isoissa pyyhkeissä on, että ne
ympärillä voi kuljeskella ympäri taloa, vaikka ei nauttisikaan ylhäisestä
yksinäisyydestä (kuin minä sinä päivänä). Tietenkin iso pyyhe on myös rannalla
aika ehdoton, mutta rantapyyhkeet ovatkin ihan omaa luokkaansa. Niiden on hyvä
olla valtavia ja ohuita ja niissä on hyvä olla joku värikäs kuva, että omansa
löytää helposti, jos on vaikka käynyt uimassa. Kuivasin siis itseni
käsipyyhkeeseen, löysin onnekseni kodinhoitohuoneesta puhtaat ja silitetyt
alushousut ja kävelin onnellisena kuivana huoneeseeni ilman turhaa suurta
pyyhettä. (Olisin tietenkin voinut kävellä alastikin, mutta matkalla pitää
ohittaa kadulle antava ikkuna ja olisi ollut kiusallista katsoa alasti jotain
viatonta ohikulkijaa silmiin.) Täytyy myöntää, että huoneeseeni päästyä kiedoin
kerran käytetyn pyyhkeen pitkiin hiuksiini ja peitin puhtaan varteni
kylpytakilla, mutta jos olisin lyhythiuksinen ja kiireinen, olisin voinut aivan
hyvin vain pyyhkäistä hiukseni kuivaksi (käsipyyhkeeseen) ja pukeutua samantien.
Mutta asiaan. Elämässäni on tärkeämpääkin kuin käsipyyhkeet ja rantapyyhkeet.
Nimittäin saamattomuus. Useita kertoja viikossa, jopa päivässä, olen ajatellut,
että tästä kirjoitan ja tämän muistan varmasti, mutta tietokoneen ääressä
inspiraationi katoaa ja huomaankin kirjoittelevani turhia viestejä samoille
typerille foorumeille. Olen siitä pahoillani. Vielä enemmän
alemmuudentuntoiseksi minut on saanut liiallinen Bukowskin lukeminen. Likainen
vanha lihava juoppo Henry Chinaski Bukowskin yhdessä loistavassa romaanissa on
kaikin tavoin mies, jota minun kuuluisi katsoa nenä nyrpistyneenä ja jonka
naisia minun kuuluisi pitää hulluina, mutta jostain syystä hän saa minut
tuntemaan itseni saamattomaksi ja säälittäväksi. Että niin rappioitunut ja
alkoholisoitunut elämänpakenija voi saada elätettyä itsensä runoillaan ja
luennoillaan, mutta minä, näennäisesti pirteä ja selväjärkinen, en saa mitään
aikaiseksi. En saa istutettua itseäni pöydän ääreen kirjoittamaan, enkä varmasti
pystyisi kesken metsään eksymisen kaivamaan taskustani muistikirjaa ja
kirjoittamaan runoa naisten vaikeudesta ja iloista. Tietenkin Chinaski on
fiktiivinen henkilö ja tietenkin Bukowskin on täytynyt kirjoittaa hänen saavan
jostain rahaa, mutta hän voisi aivan hyvin olla todellinen, eikä siksi ole
väärin verrata itseäni häneen. Eilen halusin vielä ryypätä, koska jokainen
lukemani "viini" sana sai minut muistelemaan suloista punaista nestettä, mutta
tänään minusta on alkanut tuntua, kuin kaikki Chinaskin juoma alkoholi
vaikuttaisi minussakin ja saisi minutkin kärsimään kroonista krapulaa. Hyvä on,
liioittelen vähän: minulle riittäisi murto-osa kaikesta Chinaskin juomasta
viinasta; jos joisin yhtenäkin iltana yhtä paljon kuin hän, olisi
vatsahuuhtelussa ja teholla alkoholimyrkytyksestä. Mutta mahani on tosissaan. Se
ei pidä ajatuksesta, että kaataisin siihen punaviiniä tai jonkun iloisen
drinkin. Se ei myöskään himoitse Chinaskin nauttimia
pähkinävoi-banaani-voileipiä. Ajatuskin saa sen myllertämään. Ehkä kuitenkin
juon huomenna. Minulle on luvattu ilmaista ilolientä lähtöni kunniaksi: ensi
viikolla lähden tutustumaan maailmaan! Haluaisin kulkea oman taloni omalla
nurmikollani paljain varpain Näytän pikkutytöltä, jonka ei vielä tarvitse
käyttää rintaliivejä. Jos minulla ei olisi mekkoa, pitkiä hiuksia ja lapsellisia
tyttömäisiä kasvoja, kuka tahansa voisi luulla minua mieheksi. Ihmeellistä, että
pari vuotta sitten rakastin tasaista tunnusmerkitöntä (pääsykoekirjojen kieli
tunkee vahingossakin sanastooni) rintakehääni, mutta nyt toivoisin edes yhden
ihmisen kiinnittävän huomiota siihen, ettei minulla ole rintaliivejä. Eikä sillä
tavalla, kun isoäiti kommentoi nähtyään minut kokeilemassa vanhojentanssipukua,
että kyllä jotku liivit sais olla, koska mekossa on turhaa tilaa. Ei, vaan sillä
tavalla, että miehet katsovat perääni kuin teinipojat teinileffoissa. En minä
kyllä oikeastaan sitä kaipaa. Kaipaan omaa kotia. Vaikka sitä pientä mummomökkiä
kilometrin päässä kotoa. Pieni vihreä rakennus, jossa ei voi monta huonetta
olla, suihkukin siellä on varmaan joku naurettavan pieni komero vessanpöntön
vieressä. Mutta se olisi talo. Ei mikään typerä kerrostaluyksiö paperiseinineen.
Siinä olisi piha, ulkorakennus, leikkimökki ja puita! Jos saisin viikonlopuksi
joukon ihmisiä raivaamaan turhat puskat, ruman saniaismaan ja portin peittävän
kuusivanhuksen, pihaan mahtuisi jopa kohtalaisen kokoinen nurmikko ja kaunis
pikkuruinen kukkamaa. Paljon suurempi kuin rivitaloasunnon etu- ja takapiha
yhteensä, jopa suurempi kuin kotikatuni pienpihaisimmilla omakotitaloilla.
Maalaisin talon vihreisiin seiniin sateenkaaren. Ja laivan. Tai joku
piirustustaitoinen saisi piirtää laivan. Sellaisen yksinkertaistetun
purjeveneen. Tekisin mitä vain saadakseni soman pikku talon, jonka seiniin on
maalattu purjevene aaloissa ja sateenkaari. Mutta ei minulla ole aikaa muuttaa
uuteen taloon. Ei aikaa olla siellä. Hädin tuskin ehdin asua nykyisissäkään
kahdessa ja puolessa kodissani (joskin puoli on harhaanjohtava käsite: oikeasti
nukun siellä miltei eniten, mutta virallisesti olen siellä vain vieraana). Ja
haluaisin toki vierailla useammin mummulassa ja Skip-bo-kodissani. Kavereitakin
tulisi nähdä. Tarina vanhuksesta ja pienestä linnusta Varmuudella
niskalenkistään yön ylle nousi aurinko liki pilvettömälle taivaalle
itsevarmuutta uhkuen. Se iski kamaraan lisää löylyä ja näki, kuinka puut sekä
kasvit nousivat nuupaltaan jälleen tervehtimään tätä, eikä ollut voinut olla
tuntematta hienoista omahyväisyyttä omasta toimenkuvastaan kaikkeudessa. Tämän
todella oli kaikki valta. Halutessaan aurinko pystyi tuhoamaan tai palauttamaan
elinvoiman mille tahansa organismille mitä ovelimmalla ja yksinkertaisimmalla
tavalla. Toisinaan aurinko teki sitä huvikseen ja silkkaa tylsistymistään, mutta
enimmäkseen rangaistakseen pahantekijöitä sekä niitä, jotka olivat jostain
syystä astuneet sen tielle. Pahansisuinen aurinko ei suinkaan ollut, omapäinen
kylläkin, ainakin näin tämä itse tuumi. Yhtä jalkaa auringon kanssa ylös
kampeutui pienessä kylässä jossain keskellä Karibiaa vanha mies. Tämä ei ollut
juuri puheväleissä auringon kanssa, kukapa täysjärkinen olisi, mutta piti
keltaista lämmintä palloa ystävänään. Tämä ystävyys oli verrattain nuori, vasta
kaksikymmentäviisi vuotta vanha, ensimmäinen solmittu ystävyyssuhde uudessa
maassa. Mies itse ynnäili uuden muutoksen suhteestaan aurinkoon johtuneen
kahdesta syystä. Ensinnäkin hän oli nuori ja toisekseen aurinko ilkkui hänelle
enimmän osan vuodesta kotimaan kamaralla, piiloutui milloin minnekin pilvien
taakse tai kieltäytyi osan aikaa edes näyttäytymästä. Pian muuton jälkeen
tilanne muuttui. Auringolla tuntui olevan rennompi asenne kaikkeuteen, ja
vanhus, joskin ensin empiväinen, hyväksyi lopulta täysin uuden ystävänsä olevan
pysyvää sorttia – pysyvämpää kuin entisen kotimaansa takakireät ja tuuliset
työpaikat. Tismalleen aamusäteiden nuollessa hellästi pihamaan puunrunkoja
asetti vanha mies oikean jalan sukan perään oikean jalan kengän, vasemman jalan
sukan perään vasemman jalan kengän, kampasi hopeanharmaat hiuksensa
oikeanpuoleiseen jakaukseen ja asetti ylleen flanellipaitansa, mutta jätti napit
auki, sillä tiesi auringon pian kiusoittelevan tätä helteellään, mikäli paita
jostain syystä olisi pysynyt napitettuna. Mies oli niin iäkäs, että totisesti
tiesi narut joita vedellä sekä luonnon että ihmistenkin suhteen. Hän oli valmis
uuteen päivään tuttuine rutiineineen, tunsi lempeän lämpimän tuulenvireen
rinnassaan ja olisi kiittänyt aurinkoa verbaalisesti, jos olisi ollut
vähäjärkisempi. Vanhus askelsi ulos järvelle, kuten päivittäin hänellä oli
tapana. Mies tapasi myös pysähtyä ohikulkumatkallaan viereisen majatalon
terassille tarkistamaan, oliko uusia asukkaita talossa. Jos oli, kysyi tämä
heiltä, osaisivatko he pelata biljardia. Mikäli vastaus olisi myöntyvä, vanhus
ja vieras sovittivat kellonajan ottelulle, joka oli yleensä vasta auringon
laskeuduttua. Käytäntö siksi, ettei vanha mies ei juuri hikoilemisesta
piitannut, ja biljardissa jos jossakin hiki norui pitkin vanhusta auringon alla
alati. Tänään kuitenkaan ei uusia asukkaita ollut ilmaantunut, niitä tippui
tähän vuodenaikaan harvakseen. Mies kohautti olkiaan ja jatkoi kulkuaan.
Sisimmässään vanhus tiesi, ettei vieraita tulisi ennen kesäkuuta, mutta ei
tarkistaminen koskaan pahaa tehnyt. Päästyään järvelle vanha mies katseli
vuoroin järveä ja vuoroin aurinkoa päin. Hän piti eritoten mieluisana tarkkailla
sitä, kuinka kalat kävivät purskauttamassa ilmakuplan vedenpintaan, sekä sitä,
miten vesi lainehti tämän seurauksena hetken muodostaen loitontuvan ympyrän, ja
kuinka osuessaan auringon heijastukseen kajo lainehti hetken mukana ensin
kiivaasti, mutta lopulta lauhkeasti. Laineet muistuttivat vanhusta ihmisen
elämänkulusta. Tiettömänä synnytään, kiivaasti tietä etsitään eikä löydetä ja
kun lopulta hoksataan se, lauhdutaan. Don't worry, be happy oli vanhuksen motto
ollut viimeiset vuosikymmenet ja yksinkertaisuudessaan tämä ilahdutti miestä.
Älä murehdi. Ole onnellinen. Katseltuaan kyllikseen mies alkoi tehdä lähtöä,
joskaan ei koskaan kiireessä. Hänen vanhat säärensä olivat ajan saatossa
hapertuneet tilaan, jossa yksikin väärä liike aiheuttaisi joko mustelman tai
pahimmassa tapauksessa ikävän murtuman jalkaan. Vanhus kääntyi hitaasti
akselinsa ympäri, tepasteli pitkin rantaa ja iskeytyi päivittäiseen tapaansa
ruokalaan syömään päivällistä. Ruokalassa hän tapasi eksyä muiden ihmisten
kansoittamaan pöytään juttelemaan heille. Tämä oli ennemminkin käytännön
sanelemaa, pienessä ravintolassa oli vain yksi suuri ruokapöytä, mutta mies piti
tällaisesta. Vanhus kertoili saman tarinan päivästä toiseen aina vain uudestaan;
kuinka pohjoisessa oli kylmä, siellä asuu vaimo mutta vanhus itse on täällä, ja
kuinka pohjoisen ystävät paiskovat luurin kiinni kun tämä kertoilee auringon
olevan hänelle suopea. Loppukaneetiksi mies heitti oman mottonsa, kampesi
itsensä pöydästä ja tyytyväisenä hyräillen tepasteli ylämäkeä takaisin majaansa.
Niin kului vanhuksen elämä lämpimässä ilmanalassa yhtä jalkaa auringon kanssa.
Täsmällisesti kuin ystävänsä toteutti mies päivittäin tehtävänsä kylässä:
askelsi majatalon kautta järvelle, ruokalaan ja takaisin majaan. Tuon tuosta
miehen moton kuullessaan ihmiset herkesivät hymyyn. ”Kuinka osuvaa”, he
totesivat, ”miten tasapainoinen vanha mies!” Vanhus oli pidetty tässä kylässä,
mutta yksikään ei tiennyt, että miehen luonteesta oli kiittäminen vanhuksen
pitkäikäisintä ystävää. Eräänä aurinkoisena aamupäivänä mies huomasi jotain
perin yllättävää järvenselällä. Hieman auringon alapuolella, mutta selkeästi
vedenpinnan yläpuolella liikkui musta piste. Se kaarteli horjahdellen puolelta
toiselle, teki yllättäviä syöksyjä, nousi taas ylemmäs ja horjahteli jälleen.
Piste suureni suurenemistaan ja lopulta vanhus sai vanhoilla silmillään selkoa,
mistä oli kyse. Järvenselkää pitkin taivalsi lintu, erikoisen näköinen otus.
Pieni lintu horjahteli, kaarteli ja lopulta saapui rantaan, yritti istahtaa
kaiteelle, mutta pyörtyi ja rojahti puolen metrin matkan asfalttiin. Linnulla
oli paksu harmaa höyhenpeite, kiivaasti tykyttävä rinta sekä nappisilmät, jotka
nyt rellottivat kiinni. Vanhus mittaili lintua vaan ei tunnistanut lajia, ei
niitä täällä siinnyt. Mies tuuppasi hellästi kengänkärjellään lintua, joka
virkosi ja alkoi räpytellä siipiään vimmatusti, joskin tuloksetta. Tästä vanhus
päätteli linnun olevan varsin nuori, vanha lintu ei räpyttelisi niin kiivaasti.
Vanha mies tarkkaili hetken eläintä, joka tuntui virkoavan edelleen, muttei
tuntunut osaavan enää lentää. Lentämisen sijaan pieni lintu alkoi pomppia kehää.
"Eiköhän se tuosta tokene", tuumi mies itsekseen ja jatkoi matkaa kohti
ruokalaa. Siellä mies kertasi elämäänsä, kuten ennenkin, ja kaikki hymyilivät
hänelle. Tepastellessaan ylös kohti kotitaloaan mies havaitsi takanaan
ajoittaista räpyttelyä ja vimmattua pomppimista. Pieni lintu oli seurannut häntä
ensin ruokalaan ja lopulta mäennyppylälle. Linnuilla on varsin etevä aisti
vaaratilanteisiin eikä tästä syystä tämä ollut tohtinut asettua näytille
ruokalassa, ties vaikka olisi joutunut soppakattilaan ja miehen suuhun saakka.
Kuitenkin nyt lintu oli ottanut suunnan vanhuksesta, johon tämä intuitiivisesti
tunsi luottoa. Se pysähtyi kun vanhus huomasi tämän, katsoi miestä kilpaa ja
kuin alleviivatakseen heikkoa oloaan räpytteli siipiään vähän väliä kykenemättä
lentämään. Mikäli vanha mies olisi uskonut linnuille puhumiseen, olisi hän
passittanut verbaalisesti tämän matkoihinsa. Hän pidättäytyi kuitenkin avaamasta
suutaan, sillä tiesi, etteivät eläimet pysty ymmärtämään ihmisten kieltä, lukuun
ottamatta ehdollistettuja, kotijalostettuja lemmikkejä. Mies oli ehtinyt siihen
ikään, että ymmärsi ihmisen tai eläimen seuraamisen tarkoittavan hänen
kohdallaan ainoastaan sitä, että tämä tarvitsi jotain häneltä: joko ruokaa,
yösijan tai vihkisormuksen. Toisaalta matkaseura aina kävi kyseeseen, joten
hetken lintua taas tuijoteltuaan mies kääntyi kannoillaan kohti kotitaloaan,
eikä pahoitellut sen enempää kuullessaan räpyttelyn ja pomppimisen jatkuvan
taustalla. Aurinko laski jo hiljalleen mailleen vanhuksen avatessa kotitalonsa
ovea pienellä avaimella, joka roikkui hänellä narun päästä kaulassa. Pieni lintu
oli seurata miestä sisälle saakka, mutta mies veti tähän rajan, siirsi hennosti
kengänkärjellään lintua syrjemmäksi kynnykseltä ja pisti oven kiinni.
Tyytyväisenä päivänsä antiin mies otti ensin oikean jalan kenkänsä jalastaan,
sitten oikean sukkansa, vasemman jalan kengän ja vasemman sukkansa, riisui
housut ja paidan yltään ja kävi maate. Aamuaurinko kurkkasi miehen ikkunasta
sisään tervehtiäkseen vanhusta. Mies vastasi tervehdykseen vaatettamalla itsensä
ja tepasteli ulos. Ulkoterassilla vanhus kuitenkin pysäytti liikkeensä, joskin
hallitusti murtumien pelossa. Jotain perin epätavanomaista oli tarttunut vanhan
miehen oikeaan silmäkulmaan. Pieni lintu nökötti varjossa ja nähtyään vanhuksen
oli alkanut vimmatusti räpytellä siipiään, pomppia ja pyöriä kehää. Toiveloma
Kaksi viikkoa heinäkuusta, tästä sovittiin puolison kanssa jo alkuvuodesta.
Viisaana miehenä olin katsastellut lomakohdetarjouksia jo joulun alla, löytänyt,
ehdottanut, intoillut ja lopulta sopeutunut kompromissiin. Varannut
rantahotellin kaikkine herkkuineen, ostanut kaksi punaista havajipaitaa.
Itselleni ja pojalleni. Tyttölapselle ja puolisolle uimarenkaat. Ei puoliso ole
hääppöinen uimari. Hän on kertonut lapsuudestaan sen verran, että polski
lastenaltaassa vielä yläasteella. Tosin en minä jää sen kehnommaksi, armeijan
altaassa olin laskea alleni, kun en erottanut enää varpaanpäilläni pohjaa.
Poikani ja tyttäreni ovat vesipetoja, mistä lie geeninsä perineet. Meille tuli
esite. Siinä laihat naiset ja muskelimiehet nauttivat pillillä oranssia juomaa
uima-altaan luona ja ovat iloisia. Ne näyttävät keskustelevan keskenään.
Keskustelevat iltariennoista, veden lämpötiloista, yläkerran huoneen asukkaan
omituisesta tavasta tilata ruoka osoittamalla ruokalistaa tehden samalla
hotkintaeleitä. Toisessa kuvassa lapset pärskivät vettä toistensa päälle
nauraen. Jos meillä tapahtuisi vastaavanlainen episodi, poika ja tyttö olisivat
toistensa kurkussa kiinni heti. Näytin esitettä puolisolle. ”Käy kuntosalilla”,
hän vastasi. Vaikka vinkkasi silmää sanoessaan, jäi minuun pieni pato. Olisi
tehnyt mieli vastata vaikka mitä, mutta suljin suuni sekä esitteen ja käännyin
lasteni puoleen. Ne repivät esitteen. Niin läheni matka, kuluivat
kevätkuukaudet. Minä laskin päiviä. Vuodenkiertoa ei hevin huomannut siinä
odottaessa. Puhumattakaan lasten kasvusta. Tyttölapsen syntymäpäivä meni siinä
sivussa. Ostin puolihuolimattomasti hänelle pehmopupun. Tämä täytti kymmenen, ei
juuri arvostanut elettäni, irrotti pupulta pään ja marssi
mielenosoituksellisesti huoneeseensa kuuntelemaan reggaeta. Tiesi, etten
reggaeta arvosta, kuunteli silti. Menin istumaan pihakeinuun, en kehdannut
äristä, olihan sentään syntymäpäivä. Neuloin pupulle pään takaisin. Suvivirsi
raikasi, minä lauloin palkeitteni pohjista. Puolisoni ei, hän ei juuri virrestä
piittaa. Minä olen alkanut näiden yhteisten vuosien varrella ihmetellä, mistä
hän oikein sitten pitää. Olen saanut kasaan jonkinlaisen listauksen. Hän pitää
rusinoista, kuorettomista nakeista, pianoista, hiuksistani (ehkä), kukkien
kastelemisesta, hyvinä päivinä töistään, karttapallosta, lapsistaan, koivuista,
lämpimästä vedestä, maksalaatikosta, antiikkisista kynttilänjaloista,
keltaisesta ja pihlajakaramelleista. Hän ei pidä suvivirrestä, navastani (ehkä),
rusinoista sekoitettuna maksalaatikkoon, sinisestä, banjosta,
keskuslukitsemattomista autoista, uimisesta (ei osaa), huonoina päivinä
töistään, tuikkukynttilöistä, hyytelöistä, matoista, puuvillasta,
kuiskaamisesta, siileistä, sateen äänistä kuivaan asfalttiin, tasakatoista ja
reggaesta. Minäkään en pidä siitä, liittomme on vahva. Tuli heinäkuu ja lähdön
hetki. Puolisoni ajoi autoa lentokentälle, joskin vastentahtoisesti. Meillä on
vanha auto, jossa ei ole keskuslukitusta. Olisin ajanut itse, mutta nenäni valui
räkää. Sitä sattuu toisinaan, tulva on lyhytkestoinen, mutta valtaisa. Lapsemme
räpelsivät kännyköitään terminaalissa, minä niistin ja puolisoani tympi
keskuslukitsemattomuus. Sanoi: ”olisimme tämänkin matkan hinnalla saaneet
käsirahan keskuslukitukseen”. Nyt minä vastasin vähän rumasti: ”Kuntosali ja
keskuslukitus, voitko kerrankin olla pienentämättä miehuuttani.” Puolisoni
kimpaantui ja meni yksin kahvilaan ostamaan rusinoita. Jäimme lasten kanssa
kolmestaan. Kysyin heiltä, olihan uimarenkaat mukana. Ei ollut. Kimpaannuin
itsekin, mutta tiesin jättää mainitsematta rumasti. En halunnut pilata sentään
lasten päivää. En, vaikka toinen niistä kuunteli reggaeta ja toinen luki Stephen
Kingiä, vaikka tiesi, ettei minun mielestäni se ollut soveliasta luettavaa
kahdeksanvuotiaalle. Lentokoneessa tyynnyin ja lepyttelin puolisoani, joka on
hankalasti tyynnyteltävää sorttia. Siinä menikin useampi tunti. Lapset
keskittyivät katsomaan perhe-elokuvaa, jota lepytysyritysten välissä silmäilin
itsekin. Siinä elokuvassa lapsista tuli aikuisia ja aikuisista lapsia. Perheen
isä leikki traktorilla ja äiti barbeilla. Lapset kävivät töissä ja pistivät
vanhempansa arestiin. Elokuva loppui opetukseen. Lapsista tuli taas lapsia ja
aikuisista aikuisia, mutta vasta kommelluksen jälkeen, jossa mitattiin perheen
kokonaiskestävyys. Minä ostin puolisolleni kahvia, unohdin maidon, mutta sain
anteeksi. Aikaerosta ei hevillä toivuttu. Kello kuusi paikallista saavuimme
hotelliimme, puoli seitsemän päät tuhisivat tyynyjä vasten. Mutta minkälainen
huone. Pehmeät sängyt, tervetuliaisrommipullo pöydällä. Minibaari, jossa
puolisoni riemuksi rusinoita. Iso peili, iso kylpyhuone, pieni pöytäjakkara
(mutta sitäkin mukavampi ja sympaattisempi), sinapinkeltaiset seinät puolisoni
silmäniloksi, ylimääräisiä avainkortteja, kookas parveke, vihreä
kokolattiamatto, puhelin, huonepalveluoptio vaikka keskellä yötä, sohva,
ilmastointi, näkymä merelle, espanjan tuudittava papatus vaimeana kahtatoista
kerrosta alempana, taulutelevisio taivaskanavineen, ruskea vaatekaappi ja
jättimäinen kattokruunu. Heräsin aamuyöllä tutkimaan kaikkea tätä ja perhettäni.
Vanhempi lapsistani oli kääntynyt vatsalleen ja kuorsaili, vaikka julkisesti
kieltääkin tämän. Tytöt eivät kuorsaa. Minä tiedän totuuden: perheessämme on
kaksi tapausta, väite kumotaan joka yö. Nuorempi käytti havajipaitaansa
unikaverina. Rypistyy vielä. Puin omani päälle, otin avainkorttini, suorin
hissiin ja matkasin kaksitoista kerrosta alaspäin niin, että vatsasta otti.
Uusi-Seelanti Uudessa-Seelannissa asuu rapiat neljä miljoonaa ihmistä. Maa
koostuu kahdesta pääsaaresta, joista molemmat kumartavat Australiaan päin kuin
rengit. Maan suurimpaan kaupunkiin on ryhmittynyt kolmannes väestöstä, ja
muutenkin kansa toimii kuten mikä tahansa länsimainen markkinatalous. Joskin
tässä suhteessa lienee osuvampaa verrata valtakuntaa siihen ujoon serkkuun, joka
jokaisessa sukujuhlassa mielellään ei nosta itsestään metakkaa ja joutuu myös
hintelyytensä vuoksi aina istumaan nurkkapöydässä. Uusi-Seelanti on
alueellisesti varsin maanjäristysherkkä. Sen saa tämä serkku tämän tästä tuta,
nurkkapöydän alle on usein usutettu pikkulapsia leikkimään. Ja jos lapset saavat
päähänsä remeltää niin, että pöytä keikahtaa, on serkun keraamiselle astialle
pinoamat kakut ja limpparit vaarassa kokea romahduksen. Olen lukenut, että
seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana Uudessa-Seelannissa tapahtuu samanlainen
tai massiivisempi järistys kuin syyskuussa 2010 oli. Järkeenkäypää. Olen myöskin
lukenut, että järistyksiä on vuositasolla kymmenenkin tuhatta. Se on aika monta,
joskaan kaikkia ei edes koirat tunnista. Eteläsaari, joka on harvempaan asuttua,
on järistyspotentiaaliltaan aktiivisempaa, mutta maan ollessa suhteellisen pieni
ja ohkainen tutinan kyllä tuntee – puhumattakaan mahdollisesta jälkitsunamista.
Kuvailtavissa: natiainen heittelee vesi-ilmapalloja nurkkapöytään, osuu jos
osuu. Eliniänodotteeni on laskentatavoista riippuen 82. Potentiaalista
kohkausaikaa on tästä jäljellä viisikymmentäyksi. Lähtiessäni Uuteen-Seelantiin,
elän ikään kuin jatkoajalla yhden vuoden – olettaen, että viidenkymmenen vuoden
sisään rytisee. Olen tehnyt jo matkasuunnitelmat. Kun pääsen maahan, olen
kolmekymmentäkaksi, elinaikaa viisikymmentä. Uudella-Seelannin valtiolla
vastaava odote on neljäkymmentäyhdeksän. Otan mukaan viimeisimmät ennusteet
siitä, mihin tai miten minun kannattaisi sijoittua. Majoitun ensin Aucklandiin
mukanani matkalaukku, rahaa, varattu majapaikka ja vasta orastava kiinnostus
lammastalouteen. Pohjoisin kolkka siksikin, ettei minun tarvitsisi huolestua
kukkeimmalla iälläni niinkään järistysten vaara-asteesta. Ytimessä ei olla ja
lisäksi kaupunki on maan suurin. Se on hyvä piste aloittaa, ikään kuin pehmeä
laskeutuminen. Riskitön se ei suinkaan ole, hyvä niinkin. Yksikerroksinen on
majapaikkani vielä nuorella iällä, korkeammalle en mieli vielä tähdätä. Teen
työtä jos huvittaa. Ennen pitkää on huvitettava. Työttä olen kiertolainen, eikä
minulla ole aikomus pyöriä maassa pelkällä vierailijapassilla. Menen maan
mukana. Jos virta minun yli vie, viekööt. Olen osa neljän miljoonan
nurkkapöytää. Asteittain etenen kohti Pohjoissaaren eteläkärkeä, ehkä teen
mutkan Wellingtonissa. Muutan kaksikerroksiseen taloon, olen ehkä
neljänkymmenen. Minulla saattaa olla lapsi, joka puhuu suomea, ehkä englantia,
ehkä maoria. Selitän lapselleni, ettei minulla ole mitään aikomusta jäädä
aloilleni sitä mukaa, mitä enemmän vanhenen. Patistan lapseni reppureissaamaan
heti kun mahdollista. Tämä maa on odottaville tehty. Tulevat sukupolvet eivät
odota. Orastukseni lammastalouteen kasvaa. Viidenkymmenen iässä siirryn kohti
Eteläsaarta. Mahdollinen lapseni on jo aikuinen ja ymmärtää motiivini
kapinaikänsä jälkeen. Jossain vaiheessa lapsi olisi uhonnut muuttavansa Suomeen.
Että siitäs saisin. Minä olisin ohittanut uhkailut olankohautuksella. Siitä
vain. Se maa tulee kestämään yli vielä sinunkin elinaikasi. On se Eurooppa sen
verran verkkainen liikkeiltään. Strategiani muuttuu Eteläsaarella. Sen sijaan,
että olisin aktiivinen toimija (hommaisin lapsia tai töitä tai mitä tahansa,
mille olisi kansantalouden silmissä hyötyä), alan odottaa. Muutan korkeimpaan
taloon, jonka saarelta löydän. Ehkä Christchurch. Ehkä Invercargill. Katson
päivittäin korkeimmasta talosta ulos ja odotan. Merinäköala on oltava, ei
odotuksessa olisi muuten mitään mieltä. En eläessäni käy Fidzillä enkä Tongalla,
sillä se olisi liian ilmeistä, jos jotain sattuisi tapahtumaan. Enkä mene
bungalowiin, sillä se ei nouse koskaan tarpeeksi ylös. Näitä mietin
kuuttakymmentä hipoessani. Kiinnostus lammastalouteen on kasvanut
lakipisteeseensä: alan käyttää villapaitoja. Eteläsaaren asukkaat muuttuvat
kuten minä muutun. He kaikki rakentavat isoja taloja, joissa on vain korkein
kerros. Pohjoissaari autioituu hiljalleen. Uusiseelantilaiset katsovat kuten
minä, suurista lasikatakombeista hiljaiselle Tyynellemerelle. Ja kun he kaikki
Suomessa minua muistelevat, ajattelevatpahan poikkeuksetta lämmöllä. Eivät
voivottele, ”kuinka surullista” tai ”en olisi koskaan hänestä ajatellut”. Eivät
päivittele, ”kuinka nyt noin nuorena”, mikäli nyt tämä odotettu järistys sattuu
elämän ehtoopuolelle. Mikäli ei, niin ehkä päivittelevät aikansa, mutta
ymmärtävät suuren luonnon ja pienen ihmisen myyttiset voimasuhteet ja juovat
kahvinsa mukisematta, vaikka se olisi kuinka laihaa. Ja ovat onnellisia siitä,
ettei tämmöinen ikävä tapahtuma aiheuttanut sitä tiettyä ikävää lisää tiettyihin
ikäviin tilastoihin. Sillä minä ja kaikki kaltaiseni nurkkapöytäläiset vain
istumme ja juomme samat kahvit kuin muutkin. Me vain odotamme ja toivomme, että
vilkkaille muksuille olisi tarjoiltu ylimäärin sokeria näillä kesteillä.
Älyvapaavyöhyke Teeastiastoni osasi hauskuuttaa seuruetta ja sulostuttaa
romanttisia kahdenkeskisiä hetkiä sujuvasti viidellä kielellä. Ulkoilupusakkani
osasi ennakoida säätilat ja opastaa minut perille läpi tuulten ja tuiskujen.
Espressokeittimeni kanssa kävin pitkiä filosofisia keskusteluja sen keittäessä
kahvia. Maailma oli pullollaan älytavaroita, ja minun ympärille hankkimani
edustivat niiden terävintä kärkeä, sen säkenöivintä kermaa. Luovuin niistä
kaikista. "Et voi olla tosissasi", teeastiastoni vaikeroi jättäessäni sitä
kierrätyskeskuksen vastaanottoon. "Kuinka voit tehdä meille näin kaiken yhdessä
viettämämme ajan jälkeen?" "Harkitse nyt vielä kerran", aneli ulkoilupusakkani
pidellen molemmin hihoin kiinni käsivarrestani. "Olet tekemässä suurta
erehdystä", totesi espressokeittimeni tuttuun lakoniseen sävyynsä, vaikka olikin
suuren tunnekuohun vallassa. Itkin koko matkan Kotokummun älyvapaavyöhykkeelle.
Älytavaroideni epätoivoinen vaikerrus kaikui syyttävänä korvissani. Eroaminen
ystävistäni raastoi rintakehääni, ja kyyneleet nousivat silmiini kaikista
ponnisteluista huolimatta. Lopulta, tuntien ajomatkan jälkeen, automaattiauto
pysähtyi kääntöpaikalle ja ovet avautuivat. Nousin autosta ja seisoin Kotokummun
nuhjuisen portin edessä, jonka pielessä oli käsin maalattu kyltti:
"Älyvapaavyöhyke". Sen alle oli maalattu säteilevä lamppu, jonka päällä oli
punainen raksi. Portin toisella puolella oli menneisyyden maailma, jossa ainoat
älylliset olennot olivat ihmisiä. Älyauto, joka oli tuonut minut tänne, toivotti
hyviä illanjatkoja, sulki ovensa ja huristi tiehensä. Heilautin hajamielisesti
kättäni sen perään, ja katselin haikeana, kun sivistyksen viimeinen merkki
katosi tien kaarteeseen. Vedin syvään henkeä pimenevässä illassa, avasin portin
ja astuin sisään. Kävelin kerrostalojen reunustamalle pihamaalle. Minulla ei
ollut aavistustakaan siitä, mitä minun olisi nyt pitänyt tehdä. Pitäisikö minun
mennä sisälle johonkin taloista? Olin ilmoittanut tulostani ja odottanut jonkun
ottavan minut vastaan. Istahdin penkille. Kerrostalojen ikkunoista loisti
kodikasta valoa. Minut valtasi lämmin ja rauhallinen olo. Tällainen
kiireettömyys oli oikeastaan juuri sitä, mitä olin tullut Kotokummusta hakemaan.
Huomasin miehen lähestyvän minua. Hän oli pukeutunut entisaikojen tapaan
farkkuihin ja T-paitaan. "Malton?" mies kysyi. Nyökkäsin. "Valdas", mies
esitteli itsensä. "Anteeksi myöhästymiseni, toivottavasti et joutunut
odottelemaan liian pitkään." "Ei, ei suinkaan, mukavahan tässä oli vähän
jalkojaan lepuuttaa." Valdas naurahti. "Aivan, olet varmasti väsynyt matkan
jälkeen, joten vien sinut suoraan asunnollesi." Kävelimme piha-alueen poikki
kerrostaloon, joka oli rakennettu vanhan ajan tapaan betonielementeistä. Samalla
Valdas esitteli minulle pihapiiriä. "Tuolla talojen takana on leikkipuisto ja
grillikatos. Työpaikat löytyvät tuon kujan varrelta." Valdas avasi kerrostalon
oven vetämällä siinä olevasta kahvasta. Ovi, joka ei avautunut itsekseen, vaan
joka piti avata ihan omin voimin! Tunsin muuttuvani osaksi ihmiskunnan
alkuhämärää. Tunsin, kuinka alkukantaiset vaistot heräilivät sisälläni, kuinka
palasin satojen vuosien taakse heimoyhteisöjen villiin ja säälimättömään
maailmaan. Nousimme hissillä seitsemänteen kerrokseen. Ovessa oli vanhanaikainen
lukko, jonka Valdas avasi metallisella avaimella. Hän antoi sen minulle. "Pidä
se tallessa." Valdas painoi seinällä olevaa katkaisijaa, ja eteisen kattoon
syttyi hämärä, kellertävä valo. "Näillä katkaisijoilla voit sytyttää ja
sammuttaa katossa olevia lamppuja", hän sanoi. Katselin alkeellista kattovaloa.
Se paloi muuttumattomana, reagoimatta millään tavalla liikkeeseen tai muuhun
valaistukseen. Asunto oli pieni. Sen ilma tuntui tunkkaiselta, hiekkaiselta ja
betoniselta. Seinät olivat valkoiset, ovet puuta, ja niissä oli kirkkaat
kromiset kahvat. Asunto oli valmiiksi kalustettu 1900- ja 2000-lukujen taitteen
tyyliin. Keittiössä oli nostalgisia vanhanaikaisia kodinkoneita. Kaapeista
löytyi monenlaisista materiaaleista tehtyjä astioita ruoan valmistamiseen ja
syömiseen. Nurkassa oli erikoinen kylmä, eristetty kaappi ruokien
säilyttämiseksi. Ruoat kannettiin kaappiin ihan itse. Olohuoneesta löytyi sohva,
kaksi nojatuolia, pöytä ja kirjahylly. Istahdin kokeeksi sohvalle, joka tuntui
kovalta ja karkealta. Se ei mukautunut lainkaan kehooni. "Sohvassa ja
nojatuoleissa on joustintyynyt", Valdas kertoi, "kuten makuuhuoneessa olevassa
sängyssäkin." Valdas hyvästeli minut. Katselin hetken ympärilleni asunnossa ja
selasin keittiön pöydällä olevia kodinkoneiden ohjekirjoja. Niin, oikeita
paperisia kirjoja. Päivä oli ollut pitkä ja raskas. Menin makuuhuoneeseen, ja
panin Valdaksen antaman avaimen yöpöydän laatikkoon, siellä se pysyisi varmasti
tallessa. Komensin päälläni olleet vaatteet laskostumaan kaappiin, ja painoin
seinällä olevaa katkaisijaa. Tuli aivan säkkipimeää, enkä nähnyt mihinkään
suuntaan. Paniikki iski minuun. Nojauduin epätoivoisesti seinää vasten, ja
haparoin käsilläni pimeydessä. Otsani valui kylmää hikeä, ja tunsin pakottavaa
tarvetta huutaa apua. Lysähdin huohottaen lattialle istumaan. MATKA LUVATTUUN
MAAHAN ”Joo, joo. Mä vaan eka käväsen paskalla.” Nielun kansa oli kokoontunut
vastaanottamaan Jumalaansa. Sen verkkaisesta lähestymisestä oli saatu viestejä
jo tovi, ja nyt Sen pystyi erottamaan kaukana taivaanrannassa. Kiihtymys kansan
keskuudessa kasvoi. Toisiko Se tällä kertaa mukanaan siunauksen vai tuhon?
Kääntäisikö Se mahtavan Ahterinsa Nielun kansalle, ja siunaisi sitä ruskealla
sukkulalla ja kultaisella sateella, vai laskisiko Se alas kauhistuttavan Kätensä
mukanaan sininen kaikentuhoava tulva? Jumalan varjo lankesi Nielun ylle.
Juhlakansa vaikeni odottamaan kohtaloaan. Mahtavasta varjosta työntyi esille
suuri hymyilevä aurinko, joka tuijotti alaisiaan ääneti ainokaisella silmällään.
Kansa riehaantui ilonpitoon. Silmä venyi ja sen aukosta alkoi työntyä ulos
valtava ruskea sukkula. ”Kunnia ja ylistys!” kansa kirkui. ”Kumartakaa Mahtavaa
Ahteria! Ottakaa vastaan Sen siunaus!” Majesteettisen hitaasti sukkula irtosi
Jumalan silmästä. Se laskeutui keskelle Nielun odottavaa kansaa, yhä Jumalan
lämmöstä höyryten ja elinvoimaa uhkuen, tuoden tullessaan niin ravintoa kuin
kauan kadoksissa olleita serkkuja. ”Pidelkää kiinni!” Nielun ylipapit kiljuivat
saadakseen äänensä kuuluville väenpaljoudessa. ”Suuren Huuhtelun Aikakausi
lähestyy!” ”Aloitetaan laskeutumisvalmistelut.” Kaksikymmentätuhatta sukupolvea
aiemmin heidän esivanhempansa olivat lähteneet Jumalten suuressa arkissa
matkalle avaruuden halki, uudisraivaajiksi Luvattuun Maahan. ”Millaista siellä
Luvatussa Maassa sitten on?” kysyi Rosa Aurgea. ”Voi, siellä on kaunista!”
huokasi Rosan kantaäiti Qazibe. ”Ruokaa niin paljon, ettei sitä ehdi syödä, ja
lämpöä vuodet läpeensä.” ”Miksi Carla sitten sanoo, että se on maanpäällinen
Helvetti?” ”Carla Obina? Älä sinä usko sitä kieroon kasvanutta spirokeettaa!”,
Qazibe äityi noitumaan. ”Sitä Jumalten visvaista kuppaa! Mitä hän muka Luvatusta
Maasta tietäisi? Miksi Jumalat olisivat sinne matkalla, ellei se olisi
paratiisi?” Heidän keskustelunsa keskeyttivät kiihtyneet huudot. ”Jumala on
lähestymässä!” viestintuojat huusivat. ”Ja Se lähestyy lentäen!” Tavallisesti
Jumalat eivät pitäneet kiirettä saapuessaan siunaamaan Nielun kansaa. Tällä
kertaa juhlakansa ehti vain vaivoin paikalle Jumalan lentäessä Ahteri edellä
kohti Nielua. Tuskin ehtivät Ahteria reunustavat Reidet koskettaa Kantta, kun
Ahterin Silmä jo laajeni päästämään ulos ruskeaa sukkulaa. Sukkula kuitenkin
räjähti lähtöalustalleen ja levisi kokkareina ympäri kannenalaista Maljaa.
Juhlakansa katseli näytelmää silmät sepposen selällään. Jumalan Silmä jäi
sykkimään pään päälle, pusertaen hiljalleen sukkulan vetisiä palasia ulos
sisuksistaan. Silloin kaikui Nielussa sukkulan mukana tulleiden basillien,
kokkien, spirillien, vibrioiden, spirokeettojen ja kokkobasillien villit huudot.
”Nyt se tapahtuu! Nyt se tapahtuu! Jumalat ovat aloittaneet laskeutumisen
Luvattuun Maahan!” Kansa huokaili. ”Mistä te sen voitte tietää?” ”Jumalan
Keskushermosto sen sanoi, ja sen jälkeen koko Suolisto on vääntelehtinyt
jännityksestä! Uskokaa tai älkää, mutta me olemme viimein perillä!” ”Houston,
meillä on ongelma.” Avaruusarkki tärisi ja jyrisi. Lämpötila sen sisällä alkoi
kohota, ja hiljalleen se nousi sietokyvyn rajoille. Rosaa alkoi epäilyttää.
”Tietävätköhän Jumalat nyt, mitä ovat tekemässä?” ”Älä anna epäilyksen kalvaa
uskoasi”, Qazibe tokaisi. ”Totta kai Ne tietävät!” Lopulta tärinä, räjähdykset
ja jyrähdykset rauhoittuivat. Viemäri oli kadonnut Nielun alta ja Kannen päällä
avautui pala punaista taivasta. Tuli hiljaista. Kannen päällä vuorottelivat
hitaasti punainen taivas ja kivinen kamara. Kansa alkoi jo hiljalleen ajatella
avaruusarkin viimein laskeutuneen, kun uusi yhtäkkinen järistys ravisteli
nielua. Lopulta, usean yhtäkkisen järistyksen jälkeen, arkki tuntui viimein
rauhoittuneen paikalle. ”Olemme tainneet viimein tulla perille”, Qazibe sanoi.
He nousivat Rosan kanssa Kannelle. Rosa katseli ympärillään avautuvaa lohdutonta
punaista kivierämaata. Tässäkö se muka oli? Heidän paratiisimainen Luvattu
Maansa? Soluseinien kautta ohueen kaasukehään haihtuva vesi kirvisteli ikävästi.
”Hmmh”, Qazibe tuumasi lievästi pettyneenä. ”Meillä taitaa olla vähän tekemistä
edessämme.” Ensimmäinen miehitetty Mars-lento lähetettiin kiireellä matkaan
vuonna 2021. Astronauttien mukana punaiselle planeetalle lähti sankka joukko
rohkeita bakteereja, joiden matka avaruuden halki kesti yli kaksikymmentätuhatta
sukupolvea. Ihmisten mittakaavassa niiden lennolla oli mittaa puoli miljoonaa
vuotta. Inhimillisten erehdysten takia laskeutumisalus tuhoutui saapuessaan
Marsin kaasukehään, hajoten pieniksi paloiksi kamaralle. Suuri joukko bakteereja
selvisi onnettomuudesta kuitenkin hengissä, myös aluksen WC-pöntön
mikroskooppinen asujamisto. Mutta sopeutuivatko ne Marsin olosuhteisiin?
Myskintuoksua Jäin tavaratalon alakerrassa myskintuoksuiseen pilveen, keskellä
meikki- ja tuoksuosastoa. Olin kävellyt kiireesti pois naisten valtakunnasta, ja
viattomampi kuvittelisi että siinä tuoksujen mattopommituksessa ei juuri
yksittäisiä hajuja huomaa. Mutta myskintuoksua. Siihen oli pakko pysähtyä, koska
se muistutti jostain. Seisoin paikoillani niin pitkään että takana kävelevä
keski-ikäinen liikenainen rykäisi käteensä jokseenkin leipääntyneen oloisena. En
liikkunut senttiäkään ja se joutui ahtautumaan kojun ja minun välistä. Ampui
palkkioksi varsin myrkyllisen katseen. Piti oikein katsella ympärilleen. Kenestä
se tuoksu oli jäänyt? Se tuoksui naiselta – ei sellaiselta puhtaalta, vaan
vahvalta, tummalta ja vaaralliselta. Vähän pahaenteiseltä ja houkuttelevalta.
Käännyin kantapäiden varassa ja lähdin varovasti kohti rullaportaita. Tuoksu
pysyi nenässä joten arvelin meneväni oikeaan suuntaan ja nousin rullaportaille.
Ne kitisivät, ikään kuin olisivat kyllästyneet koko ruuhkaan. Tuoksu alkoi
kadota ja minun piti pysähtyä portaiden yläpäähän ottamaan suuntaan. Ylöspäin.
Aloin jäädä jälkeen ja ravasin seuraavat portaat ylös, väistäen edellä lonnivan
pariskunnan vain hiuksenhienosti. Myskiä. Sen on pakko olla joku tummatukkainen,
pienikokoinen ja itsevarma nainen. Olin varma että se oli joku nuori, minun
ikäiseni tyttö, vaikka järki sanoi että se vain vanhemmat rouvat käyttävät sillä
tavalla vahvoja hajuja. Älkää kysykö mistä minä sen tiesin, mutta tämä ei ollut
vanhan naisen tuoksu. Kolmannen kerroksen portailta haju lähti liikkeelle,
sisustusosaston lävitse, ohi hissien ja naisten päällysvaatteiden. Meinasin
kerran kadottaa sen, kun kassan edessä oleva jono ei suostunut väistämään –
katsoivat vain kummissaan kun yritin nenä pystyssä paahtaa niiden ylitse. Mutta
katsokoot vain, minä paskat nakkaan niiden valurautapannuille ja
ilmanraikastimille. On tärkeämpää kesken, nyt. Ohi röyhelö- ja napapaitojen,
läpi angorameren ja villapaitavuoren, tukisukkahousejen ja mummoalusvaatteiden.
Sitten tuoksu pysähtyi ja leijui taas vahvana. Annoin vaistojen ohjata. Jäin
tuijottamaan korsetteja. Syvänpunaisia, syntisiä korsetteja. Niihin tumma
sointuisi kuin luonnostaan – tumma tukka, marmorinvaalea iho. Niin sen täytyi
olla. Tunsin miten minua tuijotettiin. Kolmekymppinen, rispaantuneisiin
vaatteisiin pukeutunut hampuusi haistelemassa naisten alusvaatteita. Pitivät
varmaan jonain perverssinä. Pitäkööt. Kleopatranenät, hienohelmat, joilla on
kotona joku diplomi-insiöörimies pyyhkimässä pölyjä. Myski alkoi leijua pois,
ylöspäin, kohti kadotusta ja tuuletuslaitteita. Panikoin. Kävelin kassalle, olin
varma että nainen oli ottanut itselleen korsetin, ja ehkä siihen sopivat
alushousut. Vai oliko se tanga-naisia? Voi vain toivoa että ei. Kassalla ei
tuoksunut. Tämä oli paha. Jos se ei ostanutkaan korsettia, katseli vain, tulisi
ehkä huomenaamulla ostamaan kun ruuhka hellittäisi. Taisin kirotakin hieman, ja
säntäsin kohti rullaportaita. Tuoksu oli heikko, mutta se oli siinä. Menikö se
ylös vai alas? Urheiluosastolle vai ulko-ovelle? Urheiluosastolle.
Kansainvälisen toimijan aerobic-housut ja tiukka toppi. Säntäsin ylös portaita
ja potkaisin vahingossa jonkun mummon merkkikassia. Kieltäydyin kuulemasta
huutoja. Ohi luistimien, jääkiekkomailojen ja -kassien, läpi verryttelyhousujen,
takkien, ulkoilupusakoiden ja punnusten. Juoksukengät, sisäkengät, tanssikengät
– ja siinä. Ei tuoksunut. Voi vitun vittu. Juoksen portaille kun henkeni
hädässä, tönin ihmisiä ja olen töykeä. Joskus pitää olla töykeä, että saa mitä
haluaa. Menen portaat alas ennätysajassa ja ohitan viimeisen, hämmentyneen
pariskunnan laskemalla kaidetta pitkin persemäkeä. Tuntuu kuin matkalla olisi
aikaa ajatella koko elämä; mitä minä teen jos saan sen kiinni ennen ulko-ovea?
Pyydän kahville? Sanon että entinen tyttöystävä käytti samaa tuoksua, muttei
koskaan kertonut merkkiä? Mitä jos se alkaa kysymään enemmän tyttöystävästä jota
minulla ei koskaan ollut? Mikä sen nimi olisi? Janina? Toisessa kerroksessa saan
tuoksusta kiinni. On vaikea pysyä nahoissaan tai toppatakissaan. Kiristelen
hampaitani kun portaissa alaspäin on niin paljon jonoa että ohittamisesta on
yhtä vähän hyötyä kuin Helsinki-Porvoo -tiellä. Tasanteella ohi pahimmasta
ruuhkasta ja tiukka vasen. Haju vahvistuu. Se on hampurilaisravintolan puoleinen
ovi. Ohitan matkalla jotenkin harmistuneen näköisen vartijan joka ei ehdi
suutaan avata. Luulee varmaan että olen pöllinyt jotain. Kristus 2011 Stereot
olivat kallellaan ja niistä soi biisi joka virtasi korvasta sisään, hiersi
hetken aina nielussa saakka ja imeytyi sitten aivoihin stimuloimaan divergenttiä
ajattelua. Voi tätä aikaa hän mietti. Kaikki musiikki varastetaan netistä
ilmaiseksi, sitten vastapainoksi sitä maksaa käynnistä keikoilla, oikeastaan
kännistä keikoilla. Pohjantähti hukassa sitä sitten heittelee känni-ukemeja
edestakaisin tajuamatta tuon taivaallista. No nyt heittää stereot. Hylly
kallistui entisestään ja stereot alkoivat valua kohti maan keskipistettä tavalla
joka varmasti tyydyttäisi sekä Aristoteleen, Newtonin ja Einsteinin. Mutta jo
kauan ennenkö rämisevä viihde-eloktroniikkahelvetti saavutti putoamispisteen hän
kaappasi laitteen syliinsä, puri hetken hammasta ja paiskasi sen seinään rikkoen
Philipsin viiteen osaan jotka jatkoivat taas uuteen viiteen osaan ja niin
edelleen. Kaikki vain siksi, että häntä harmitti mūsikēn aliarvostus rahassa
mitattuna. Toisaalta se kertoi myös yleisen arvostuksen kasvusta, olivathan
ihmiset valmiita tekemään oikeudenvastaisia tekoja paskankin biisin vuoksi. No
joo. Stereot levisivät ympäri lattiaa tuhannen toosan päreenä. Älytöntä. Hän
askelsi huoneen halki ja pienet muovin ja metallin palaset pistelivät
jalkapohjissa. Hän kaivoi kaapista suodatinpusseja ja avasi kahvinkeittimen,
heitti vanhat purut lattialle ja lappoi uudet tilalle. Kun tänään kävelen ulos
tästä huoneistosta, en koskaan enää tule takaisin, hän päätti. Askellan roudasta
maailmalle ja jatkan aina horisonttiin saakka. Hetken kuluttua hän katseli
kymmenennen kerroksen ikkunasta alla lenteleviä puluja ja mietti onko tämä
varmasti oikea tapa menetellä. Kahvi maistui silmien lievältä kirvelyltä. Oliko
hän varmasti tietoinen mitä teki? Ennen kaikkea oliko hän varmasti tietoinen
mitä teki muille. Isännöitsijää varmasti harmittaa siivota koko sotku.
Radionpalasia ympäriinsä ja orastava komposti keskellä, kruunaamassa koko
välinpitämättömyyden. No joo. Ehkä hän siitä selviää. Selviän minäkin jollei
pääni lätsähdä asfalttiin tai jollei pääni muuten selviä tästä emansipatorisesta
pikku huppelistani. Mitä vittua? Stereonpalasista lattian keskeltä alkoi soida
hiljaista musiikkia. Oikeaa musiikkia, ei mitään plastista paskaa vaan oikeaa
musiikkia, sellaista mitä kuunnellaan gramofonista oikean orkesterin soittamana.
Tässä melkein tunsi sydämen ja järjen sopivan erimielisyytensä näin kauniin ja
hallitun mekaanisen aaltoliikkeen olomuodon tulviessa ympäri tilaa. Kaunista
perkele! Musiikki hyväili hänen mieltään, keinutti ja tuuditti. Hän mietti jopa
hetken, josko sittenkään astuisi taivaaseen tänään. Pakko, kyseessä on tulevien
vuosituhansien keskeisin kristillinen uskonkappale. Jos ei hän tänään tee sitä,
ei hän eikä kukaan muukaan tule sitä ihan heti uudestaan tekemään. Hän oli
jättänyt tarkat kirjalliset ohjeet Matteukselle, Markukselle, Luukkaalle ja
Johannekselle. Hän ei halunnut että paskiaiset alkaisivat sooloilemaan hänen
kustannuksellaan. Hetken hän tuijotti alas (kuolemaan?) ja mietti onko tämä koko
paska vaivan arvoista. Hän ei ollut alati ulalla eikä iäti pihalla, hän oli piru
vie ajatteleva ihmisolento. Ajatus siitä, että hänen hyppäämisensä ikkunasta
ulos olisi miljardien ihmisten uskon kulmakivi oli vain kertakaikkisen absurdi.
Haistakoon ukko paskan. Etsiköön jonkun muun, minusta ei ole aasien
vapahtajaksi. Nurtsi Nykyhetki laajenee vauhdilla, joka saa tulevaisuuden
kutistumaan lähes menneisyyden kaltaiseksi makrokääpiöksi joka vierittää
kvarkkia alas leskenlehden terää salaiseen maailmaansa. Nykyhetki laajenee
vauhdilla - ja hitto vie se tuntuu hyvältä. Aamukasteen kostea nurtsi hohkaa
vihreyttään auringonsäteissä. Uudesta päivästä on innoissaan kuin uudesta työstä
lottovoittajana. Oma pieni Big Bang. Täydellinen päivä nurtsilla makoilulle!
Maailma on tänään täynnä ihmeitä ja kauneutta. Jokainen Homo Sapiens vaikuttaa
kiinnostavalta, rumat ja tylsätkin. Yläraajat nykivät kärsimättöminä ja tekee
mieli hyppiä ilmaan. Levitän viltin nurmikolle ja asetan matkaradion sen
reunalle. Painan Play nappulaa ja Neil Diamondin Cracklin' Rosie alkaa laskea
rentouden verkkoa vesille. Otan kengät pois ja asetun istumaan viltin
alareunaan. Tekee mieli viheltää biisin mukana. Heitän jalat suoraksi ja
nojaudun hiljaa taaksepäin. Ennen pääni kontaktia alustaan ristin sormeni niskan
taakse ja asetun lepoon omat kädet pään alla tyynynä. Neil Diamond laulaa
taustalla Joudun siristämään silmiäni kun aurinko paistaa porottaa ja olen
täysin kylläinen tähän päivään. Nyt on rennon siestan aika. Nyt on lungisti
ottamisen aika. Silloin silmiä ei yhtäkkiä tarvitsekaan siristää vaan varjo
laskee liepeensä kasvoilleni. Mietin lipuiko pilvi auringon eteen vai kävelikö
unelmieni nainen tyhjästä tarjoamaan minulle juotavaa kurkun kostukkeeksi.
Silmät ovat auki ja auringo eteen syöskyy valtava varjo, jota säestää paksujen
juurien naksahtelu poikki jossain noin kuuden metrin päässä viltistäni. Itseäni
vanhempi mänty rysähtää halki horisonttini ja rysähtää varrellaan polvieni
päälle Kovien rusahdusten saattelemana. Neil Diamond laulaa: Naapuri tai joku
ohikulkija juoksee huutaen olenko kunnossa. Puun latva oli lanannut koko kuistin
matalaksi ja itse makasin vanhan ja viisaan, joskin väsyneen puun alla
poikittain vastaten: "Vapaapäivä! otan tässä vain vähän iloa irti kelistä."
Tunnistan huutajan naapurin perheenäidiksi, joka kiljuu kauhistuksesta
nähdessään murskaantuneet jalkani. "Eikö ole kaunis päivä?" Nainen ei vastaa
vaan kiljuen yrittää kiskoa minua pois puun alta. "Ei kuulkaa minun on ihan hyvä
tässä, älkää suotta minun takiani vaivautuko." Naisen hysteerisyys alkaa
pikkaisen ärsyttää, mutta en anna sen pilata hyvää tuultani. Lasken pääni
takaisin viltille ja suljen silmäni hymyillen. Matkaradiossa alkaa soida Devon
Gut Feeling, siinä vasta kesäbiisi! Suussa maistuu vielä onnistuneen aamukahvi
aromi. Pitkä kitaraintro ryydittää akkujen latailua, eikä hysteerinen naapurin
rouva ja hänen paikalle saapunut miehensäkään onnistu pilaamaan lepoani. Joskus
biisin loppupuolella he ovat keränneet paikalle sen verran ihmisiä että puu
saadaan ilmaan tyvipäästä ja minut raahataan väkisin pois lepäämästä. En anna
sen kuitenkaan pilata fiilistäni, vaan tarkkailen onko unelmieni nainen
ilmestynyt tyhjästä heidän joukkoonsa. Eipä ole, mutta ei se haittaa. Tänään on
hyvä päivä! Matkalle sinne jonnekin Molemmat aamun keskustelut
-hyvinvointihenkilön ja gorillan kanssa- kelautuivat edestakaisin hänen
mielessään, kumpikin yhtä epätodellisina. Oliko tämä unta vai todellisuutta?
Elokuvaa? Miksi hän käveli taas? Minne hän oli matkalla? Ei, eihän hän edes
kävellyt, istui kotona ja joi kahvia. Monesko kuppi? Mones. Hän näki puliukon ja
hänen mieleensä palautui epämääräinen teoria paskasta. Kun paska on pöntössä
joku ajattelee "Hyi, joku on jättänyt vetämättä". Kun leivos on pöydällä, joku
ajattelee "Onpa herkullinen kakku". Jos roolit ovat toisinpäin, ajattelee "Mitä
vittua?" Siis jos on paska kannattaa suosiolla hakeutua pönttöön, jos haluaa
edes jollain tasolla tulla hyväksytyksi. Ihmiset jotka on helpoin leimata
-sossupummit, narkkarit työttömät ja vain olevat olennot, muut oudot ja
kertakäyttökusipäät- ovat vain tiedostaneet olevansa paskaa ja eivät siksi
hakeudukaan ruokapöydälle, ettei tule kaikille mielipahaa. Televisiossa tapahtui
taustalla - Tiiätkö, mää oon kelannu. Tää ei toimi. - Mikä ei toimi? - Meidän
juttu. - Avioliitto? Mitä paskaa sä jauhat? - Mä en vaan jaksa sitä nyt. - Me
ollaan oltu viis vuotta naimisissa ja meillon 2 lasta. Mitä vittua? Sä et jaksa
sitä nyt? Aiotsä huomenna jaksaa vai? Onko sulla joku toinen? Voi vittu kusipää
sulla on joku toinen! - Ei mulla ole ketään muuta. Mä en vaan jaksa. Mun täytyy
mennä mä en nyt oikeen jaksa mitään paskaa. - Paskaa? säet jaksa paskaa? Hei oot
sä alkanu vetään jotain kamaa? Ei jumalauta sun kanssas äijä. Entä lapset? Entä
meiän 2 lasta? - Jos minä lähen nyt pois enkä tuu enää koskaan takas nii
lähettekö isin mukaan vai jäättekö äidin luo? hiljaisuus - Äidin luo. - Entäs
Petteri? - Äidin luo. - Noni. Asia sovittu. näkemiin. - Ei jumalauta mä tapan
sut! Tuu takas. Mä vien sut oikeuteen ja mä tapan sut! tuu takas mikä sua
vaivaa? tuu takas Hän mietti miten voi elämä olla näin erikoista ilman että
mitään oikeasti tapahtuu. Motarin varren pyörätie avarsi saman tutun suoran
horisonttiin, eteenpäin. Matkalla vastaan valuivat mummot kasseineen,
koiranulkoiluttajat ja opiskelijat napit korvillaan. Hän pääsi kotiin ja alkoi
kirjoittaa: Mut joo. Näin unen. Olin siinä jo vanha äijä, istuin jossain mökillä
keskellä kesää, ihan yksikseni. En kuitenkaan tuntenut oloani yksinäiseksi,
mutta silti oli koko ajan sellainen fiilis, että odotin jonkun saapuvan. Siinä
mä sitten hörsin olutta. Kattelin kun sorsapesue selaili rannan liepeitä. Olo
oli tosi itsevarma, tuntui että olin saavuttanut jotain elämässäni, ja vielä
jotain hyvää oli tulossa. Nyt kun muistelen, melkein pystyn palaamaan siihen
uneen. Olin niin vahvasti läsnä siinä hetkessä. Laineet liplatti ja valkoiset
pilvet seilas taivaan halki vailla pienintäkään tarvetta kiirehtiä. Sitten mä
siinä avasin aina uuden oluen vanhan tyhjennyttyä. Lopulta aloin olla siinä jo
aika jurrissa. Sitten se paikka, mökinranta alkoi olla vähemmän rauhallinen.
Siinä kävi niin kuin yhdessä vanhassa esseessäni yhdelle metsälle. Vaikka oli
keskikesä, lehdet alkoi rahista tuulessa kuin olis syksy. Vesi siellä rannassa
oli ihan sinistä. Ei sellaista taivaan heijastussinistä, vaan puhtaan sinistä
vettä, niin kuin maisema olisi vesiväreillä laskettu. Puistattaa ajatellakin.
Sitten alkoi sade ropista, pisaroita ropsahteli harvasti peltikattoon rytisten.
Ei mitään pieniä pisaroita, vaan sellaisia pyyhekumin kokoisia, helvetin isoja
pisaroita. Hyttysentappaja Hän tuijotti napanöyhtäänsä. Odotti lähtisikö siitä
uusi alkuräjähdys, mutta joutui pettymään tovin odotettuaan. Hänen kasvaneessa
mahassaan oli pari hyttysen pistoa. Alun perin hänelle oli määrätty lääkkeitä,
jotka lihottavat. Olivat joko masennukseen tai sitten kilpirauhasen toimintaan
vaikuttavia, hän ei tarkalleen muistanut. Hän tiesi kaikkien kutsuvan sitä
kaljamahaksi, joten hän antoi mennä. Muutama kalja joka ilta. Mutta se kaikki
oli toissijaista, hän vihasi hyttysiä. Ne hyökkäävät esiin koloistaan aina
siellä missä aurinko ei jaksa enää vaikuttaa. Kai niillä oli jokin merkitys
ekolokerossaan. Mutta mikä on sellaisen eliölajin tai -populaation merkitys,
minkä kaikki ominaisuudet on luotu ärsyttämään muita. Koirashyttynen juo vain
tielle sattuvien kukkien mettä, parittelee ja kuolee sen jälkeen. Naaras tekee
saman, mutta imee vielä verta elättääkseen seuraavan sukupolven inisijöitä. Yksi
ainoa kysymys: Kenellä on positiivisia muistoja hyttysistä? ..Paita päälle.
Lompakko mukaan mikroaaltouunin päältä. Koskaan ei tiedä milloin tarvitsee
käteistä… Se alkoi eräänä päivänä kun hän oli töissä. Yhtäkkiä hän vain huomasi
olevansa kahdestaan huoneessa yhden ainoan hyttysen kanssa. Hitto vie, hän oli
varmaan kahdestaan koko korttelissa yhden ainoan hyttysen kanssa. Hän alkoi
miettiä oliko sillä nimeä, mistä se oli tullut ja oliko sillä ollut hyvä elämä.
Hän harkitsi hetken, odotti tovin ja antoi mennä. Sitten hän oli yksin koko
korttelissa, mahtava tunne. ..Hän harjasi hampaansa pikaisesti. Niin pikaisesti,
ettei se varsinaisesti parantanut hänen suuhygieniaansa, mutta hammastahna oli
hyvän makuista ja siitä jäi raikas maku suuhun… Nuoruudessaan hän oli
mystifioinut persoonansa, kokenut itsensä päähenkilöksi, jonka ympärillä
kaikenlaiset mielenkiintoiset tapahtumat vain tapahtuisivat. Ihan normaalia
lapsen toimintaa, mutta monilla vaihe jää pysyvästi päälle. Hän oli kuitenkin
jossain vaiheessa tajunnut olevansa vain sähkömagneettista säteilyä isossa alati
laajenevassa lammikossa siinä missä muutkin tai jotain. Jos haluaa että jotain
tapahtuu itselle on itse tehtävä jotain. Jos haluaa olla erityinen on itse
tehtävä jotain erikoista, ja piru vie, hän jos kuka halusi olla erikoinen.
Silloin ensimmäisen tapponsa jälkeen hän tiesi että nyt hän oli jotain
erikoista. ..Deodoranttia kainaloihin ja tilkka partavettä poskille, vaikka
sänki alkoikin pistellä kämmenpohjissa mielenkiintoisesti. Hän ei ollut varma
oliko sillä raapiva vai kutittava vaikutus… Olo oli ylipäätänsä rennompi ja
vapautuneempi kuin ennen. Kun yksi asia sujui mainiosti, tuntui että kaikki
muukin eteni jouhevasti. Vuokraisäntä hakkasi toisinaan ovea raivoissaan, mutta
kun parin kuukauden välein maksoi vuokrat käteisellä korkojen kanssa se ei
johtanut mihinkään. Hän oli kuin älykäs nyrkkeilijä. ..Hän otti vielä hörsyn
oluesta… Alkoholin kanssa on sama juttu kuin junnufutiksessakin: jos ei ole
vapautta tehdä virheitä ja rohkeutta mokata, ei koskaan voi kasvaa todelliseksi
ammattilaiseksi. Ja nyt kun hän oli löytänyt mitä halusi tehdä, alkoholin
kulutus runsaana joskin hallittuna ei ollut haitaksi hänen kutsumukselleen.
Väkevistä hän pyrki pysymään erossa. Se sopi mainiosti koska hän ei enää
käyttänyt alkoholia hukuttaakseen elämän repaleisuuden tai pienen ihmisen
neuvottomuuden. ..Hän ei ottanut tänään mitään apuvälineitä mukaan. Hän halusi
improvisoida, katsoa mitä tulee eteen…. Avaintekijä oli tappaa jokainen hyttynen
eri tavalla. Muuten syntyy modus operandi, kuvio. Se on ensisijainen syy ja
toisekseen vaihtelu pitää kaiken tuoreena ja tunnetusti fressiys vähentää
stressiä ja hyttysten tappaminen jos mikä on väärin tehtynä stressaavaa.
Pesäpallomailalla takaraivoon tai puukolla kylkiluiden väliin. Ei mitään
henkilökohtaista, ai ahneutta ja ennen kaikkea ei mitään vaikutusta mihinkään.
Kaikki toimii, vain mielikuvitus on rajana. Tekemistä riitti ja kukaan ei jää
yhtä hyttystä kaipaamaan. Oli aika lähteä ajelulle. Eri uni Olin tehtaan
avajaisia edeltävänä päivänä tarkistamassa laajennuksen teknisiä osia. Jotkin
paikat tuntuivat vaativan hieman lisää työtä. Olin ennen avajaisia miettinyt
kovasti että pääsisinkö laajennusosaan töihin, vai joutuisinko pysymään
vanhemmalla alueella. uusi olisi tietenkin parempi, ainahan uusi on vanhaa
parempi. No jouduinkin sinne töihin jo ennen avajaisia. Jokin ei tuntunut
toimivan halutulla tavalla ja minun piti ottaa selvää mistä oli kyse. Menin
aulaan tarkastamaan käyttöpaneeleita kun huomasin ylikulkutunnelin seinässä
aukon, oikeastaan koko seinäosa puuttui. Katsoin siitä alas ja huomasin jonkin
koneen laskeutuvan alas seinäaukon kohdalla olevaa hissikuilua pitkin. En kyllä
ymmärtänyt miksi siinä olikin hissi. Alhaalla näin kaksi metrotunnelin
suojakuorta, jostain kumman syystä hissikuilu laskeutui niin alas, ja jostain
kumman syystä metrotunnelit olivat ulkoapäin paljaita. Lähdin etsimään
hansikkaita jotta voisin laskeutua hissin kannatusvaijereita pitkin alas asti.
Tuo kone, joka sinne oli laskeutunut tuntui olevan syynä siihen, ettei uudessa
laajennusosassa toiminut mikään niin kuin olisi pitänyt. Etsin normaalia
suurempaa oikean käden hanskaa, sillä olin vasta parantumassa palovammasta jonka
takia muutama sormi oli vielä siteissä. Löysinkin sopivat hanskat ja palasin
hissikuilu/seinäaukolle. Tällä välin melkein työkaverini oli jostain hakenut
“kaverinsa”, entisen venäläisen katsomaan kuinka minä teen töitä. En käsittänyt
syitä tälle lainkaan. Ilmeisesti uudessa osassa olevaan auditorioon oli jo
kertynyt vieraita, ja venäläinen oli jostain syystä ollut osa tätä väkeä. En
käsittänyt sitäkään, että miksi vieraita oli saapunut jo, vaikka laajennusosa ei
ollut selkeästi valmiskaan. No, yritin ottaa otetta hissivaijereista, mutta
huomasin että ne olivat liian ohuet kunnolliseen kiipeämiseen. Juuri kun olin
astumassa tukevalle lattialle takaisin, sain huomata tuon venäläisen yrittävän
työntää minua hissikuiluun kokonaan. Raivostuin tietenkin kysyen että mitä
helvettiä tämä oikein yritti, ja sain vastaukseksi “vitsi vitsi” enkä mitään
muuta. Katsoin melkein työkaveriani vihaisesti ja pyysin tätä viemään
häirikkönsä muualle. Päätin lähteä etsimään kiipeämiseen paremmin soveltuvaa
köyttä. Kuitenkin, palattuani lähemmäksi vanhaa tehtaan osaa, huomasin että
auditorio, valtava sellainen, oli jo täynnä väkeä, eikä missään näkynyt
keskeneräistä rakennuksen osaakaan. Tuntui kuin laajennus olisi valmistunut
sillä aikaa kun yritin laskeutua tuon omituisen kuilun pohjalle. Totesin että
mikäs siinä sitten, olkoot, ja jatkoin matkaani. Eipähän tarvitsisi sitten
kiipeillä enää. Avasin oven joka johti vanhalle tehtaan osalle, ja huomasin oven
toisella puolella olevan kaksikerroksinen junanvaunu. Suljin oven takanani, ja
huomasin lisää omituisuutta, tila ei vain näyttänyt junanvaunulta, vaan se oli
junanvaunu ja se liikkui. Kohautin olkapäitäni, eipä ollut ensimmäinen
omituisuus sille päivälle. Lähdin vain etsimään vessaa. Sain todeta vessan
olevan melko monta vaunua poispäin siitä ovesta mistä olin junaan astunut.
Kuljettuani lähes 10 vaunua, päädyin vaunuun joka oli yllättävän pieni, tuntui
kuin se olisi alle puolet normaalista junanvaunusta. Tässä vaunussa ei ollut
edes penkkejä, eikä kyllä matkustajiakaan. Vaunun lattia muistutti
jääkiekkokaukaloa maalauksineen, ja seinät lisäsivät tuntumaa pleksilaseineen.
Katselin vaunun päähän etsien sitä vessaa jo hieman kiireisemmin. Päädyssä ei
näyttänyt olevan kyllä oveakaan. Kävelin päätyyn asti ja huomasin ettei ollut
vessaa eikä päätyovea kumpaakaan. Käännyin takaisin sinne mistä olin tullut, ja
huomasin toisessakin päässä, ettei sielläkään ollut ovea. No johan on, tuumin.
Kävelin uudestaan viimeiseen päätyyn, ja tutkin päädyn seinää tarkemmin. Hetken
tutkittuani huomasin että oli siinä sittenkin ovi, naamioitu kuin kaukalon ovet.
Hitaasti sain avattua vaunun ainoaksi havaitsemani oven, ja näin suoraan ulos,
kiskoille ja kauemmas. Eli olin siis viimeisessä vaunussa. Siirryin toiseen
päähän takaisin, ja huomasin nyt siinä olevan samanlainen ovi, piilotettuna.
Avasin sen myös, ja huomasin että en ollut enää junassa, ainoastaan vaunussa.
Juna kulki huimaa vauhtia poispäin, ja vaunu jossa olin, ei ollut viimeinen
vaunu tuossa junassa. Ei ainakaan enää. Hienoa, lompakkonikin oli jäänyt sinne
mistä tulin. Kävin istumaan ja miettimään mitä tekisin seuraavaksi. Vaikka eipä
tilanteessa juurikaan voinut mitään tehdä. Vaunu liikkui kuitenkin, parasta
tuntui olevan odottaminen. Niin teinkin ja odotin. Ja odotin. En tiedä kauanko
odotin, mutta lopulta vaunu pysähtyi. Katsoin ulos vaunusta, ja ulkona oli
talvinen sää. Lunta maassa ja puissa. Lunta oli myös asemalaiturilla ja muissa
orvon oloisissa vaunuissa mitä ratapihaksi toteamallani maisemalla sijaitsi.
Astuin ulos vaunusta. Siellä täällä oli opaskylttejä, kaikissa lähes venäläistä
tekstiä. Ei ihan suomea, eikä ihan venäjää. Puhelimeni soi. Se oli veljeni joka
ihmetteli mihin olin kadonnut. Selitin ja kuvailin ympäristöäni, ja hän kertoi
minun olevan viimeisellä asemalla joka vielä on Suomessa, mutta ensimmäisellä
joka luulee olevansa venäjällä. Tuntui siltä että halusin pian pois. Lähdin
etsimään ihmisiä tuolta asemalta, jos vaikka joku voisi auttaa. Raiteilla näkyi
jopa jonkinlainen veturi, ehkä joku voisi sillä viedä minut takaisin.
Ensimmäinen ihminen kenet löysin, oli ikäiseni oloinen nainen. Hän puhui myös
suomea, onneksi. Kerroin tilanteestani ja siitä etten todellakaan tiennyt missä
olin. Hän kertoi ettei itse voinut auttaa, mutta raiteiden toisella puolella
olevassa korjaamorakennuksessa olisi joku, joka osaisi käyttää tuota veturia.
Lähdin oitis etsimään tuota henkilöä. Päästyäni korjaamolle, huomasin sisällä
liikettä ja astuin oviaukosta peremmälle. Vastaani tuli mies joka puhui
omituista murretta, ymmärsin tavun sieltä täältä. Saappaat Ne kumisaappaat oli
kuulemma tehty vanhalla Nokian tehtaalla, sillon kun siellä ei tehty vielä
renkaita. Mun isoisä oli aina ollu huolissaan siitä että just ne kumisaappaat
olis aina tallessa, ja sateiden jälkeen ne piti kuivata saunassa. No sitten tuli
ne tulvat, ne jotka Köyliössä jo huomattiin mutta ei osattu varoa, ja niitä
saappaita tartti taas joka paikassa. No en mä voinu muuta kun ottaa ne saappaat,
vaikka ei isoisä ollu lupaa antanu, mutta vaihtoehtojakaan ei ollu. Molla-lehmä
oli kuulemma jääny pienen tulvineen puron taakse jumiin, se ei uskaltanu yksin
tulla sieltä ja mun piti mennä taluttamaan se pois sieltä. Mielummin mä oisin
odottanu isoisää, mä tiesin että jos ne saappaat hukkuu, ni niin hukun minäkin,
mutta äiti sano että ne on ainoot saappaat talossa ny, se on mentävä ja paljain
jaloin ei suostunu mua päästämään, ku just olin parantunu flunssasta. Ja meillä
päin ei lomittajia ikinä liiku, ni jokainen terve mies, oli se sitten nuori
niinku minä, tai vanha niinku isoisä, ni jokaista tarttittiin pelloilla. Vaikka
nyt ku tulvat oli tulossa, ni pelloilla ei paljoa ollu tekemistä. Silti, se oli
sellanen tuntu aina keväisin, että ties ettei nukkua paljo ehtiny ku pelloilla
meni päivät ja illat. No se Molla, se oli siinä läheisen puron väärällä puolella
ja mä liukastelin mutasella peltotiellä niillä isoisän arvosaappailla, enemmän
huolissani niistä saappaista kun yhdestä meidän sadasta lehmästä. Mä ihmettelin
sitäkin, että miten se Molla oli sinne asti eksyny edes, kaikki muut oli
navetasssa. Siis kaikki muut lehmät. Mielessäni mä näin kuvan siitä, kun isoisä
antaa mulle piiskaa, enste siitä etten saanu Mollaa takas navettaan elossa, ja
sitte siitä että sen tulvapyrskähdyksen, joka Mollan vei, mukana meni ne
saappaat Siks mä aloin jo juoksemaan Mollaa kohti, mutta se näytti hermostuvan
mun juoksusta, ja lähti itekin pois päin siitä kohtaa missä se ois voinu vielä
kahlata puron yli. Onneks mä näin puron toisella puolella naapuritilalla asuvan
Jussin polkupyörän, mä tiesin että saappaat jalassa mä saa ikinä juoksevaa
lehmää kiinni. Se pyörä oli kyllä ihan rämä, ketjut ruosteessa, tais olla siinä
puun juurella maannu edellisistä tulvista saakka. No ei se mitään, hyppäsin
satulaan ja aloin vinguttamaan ketjuja. Sen pyörän polkeminen oli tietty
raskasta, ja ne mutaiset saappaat paino liiankin kanssa jo. Ja mun huonoon
tuuriin lisättiin siinä vaiheessa sade, joka näytti tulevan kuin taikurin
hatusta. Tai hatuista, sitä sadetta riitti. Nyt mä olin ihan märkä, hetken
matkaa jo kotitilalta, ja Molla mennä jolkotteli pellon reunaa kauemmas. Mulla
alko jo tulee kotia ikävä kun ois pitäny sitten vielä saada Molla takasinkin,
enkä mä ollu saanu sitä edes kiinni vielä. Sen Jussin polkupyörä ei ollu edes
mun kokoa, ja mä jouduin vähän väliä nousemaan seisomaan, että ei ihan ois
vauhti tippunu. Sit mä huomasin että Molla käänty sen Jussin tilaa kohti, ja
tiesin, että sinne pihaan se jäis juomaan kaukalosta vettä. Jotkut meidän
lehmistä oli tehny sen ennenkin. Niinpä, mä ajattelin siihen asti kun Jussin
pahuksen munamankelista irtos ketjut. Sateessa, tulvien alla, mutaisten ketjujen
laittaminen ei ollu mun lempi puuhaa. Mutta kun mä sain taas päähäni mielikuvan
isoisästä soimaamassa mua sen saappaiden sotkemisesta, ni tuntu että Mollan
kiinni saaminen ois pikku juttu, joten mä jätin polkupyörän sikseen ja jatkoin
jalan. Toisin ku meidän tilan lähestymistie, ni Jussin vanhemmat oli onneks
aidannu sen tien silleen, ettei Molla päässy ku sinne tilalle päin. Mä aloin
olla jo kohta niiden pihassa, ja niinku olin kuvitellu, Molla joi niiden
juottokaukalosta. Katteli mua hetken ja jatko juomista. Tyhmä elukka, vettä
tulee ku tuhannesta saavista kaatamalla, ja se juo juottokaukalosta Mä hiljensin
kävelyvauhtiani, mä en halunnu että se lähtis taas jolkottelemaan pakoon,
janoonsa se ei voinu näillä säillä enää juoda. Huomasin Jussin tulleen ulos
päärakennuksesta, huikkasin sille että menis Mollan toiselle puolelle hiljaa
kiertäen, mutta se tyhmä juoksi suoraan mun luo ja alko meuhkaamaan että mitä mä
tällä ilmalla teen näin kaukana meidän tilalta. Hyssyttelin vaan sitä, ja sanoin
että etkö sä huomaa että teillä on vieras lehmä pihassa, ja että toisin ku
luullaan, ni myös lehmät ärsyyntyy. Sanoin että nyt hiljaa, toi meuhkaaminen on
ku punainen vaate Mollallekin. Molla oli meidän nuorin lehmä, vasikoita
lukuunottamatta, ja se oli aina hermostunu samalla lailla liiasta metelöinnistä,
just niinku härät hermostuu ku ne näkee punasta. Sekin oli yks tieto lisää minkä
tiesin ettei Jussi tienny. Siis se ettei punanen oo se mistä ne vauhkoontuu vaan
se liike mitä ne matadorit tekee. Onneks Jussi hiljeni ku sanoin että sen
polkupyörä oli löytyny lähempää meidän tilan nurkilta. Se sanokin että hoida ite
lehmäs, ja painu siihen suuntaan missä sanoin sen pyörän olevan. Nyt Molla
katteli mua hissukseen, paikallaan, välillä hörppi sadevettäkin siitä
kaukalosta. Se sade oli vieny mun huomiota niin paljon, etten yhtään tajunnu
kuinka paljon kello oli, ja kun vihdoin tajusin katsoa sitä, päähäni iski vain
isoisän ohjeet saappaiden kuivaamisesta saunassa. Kello oli niin paljon, että
tiesin isoisän olleen kotona jo hetken aikaa. Nyt ei ollut yhtään aikaa
hukattavissa. Katsoin kelloa uudestaan, ja mielessäni laskin kuinka kauan menisi
tässä sateessa taluttaa Molla takaisin meidän navettaan. Mä olin kahden
vaiheilla, olisin voinu pyytää apua Jussin vanhemmilta, jolloin olisin saanut
Mollan nopeammin kotiin ja ehkä jopa isoisän huomaamatta, mutta samalla olisin
joutunu alttiiksi riskille, että Jussin vanhemmat olisivat kertoneet musta
kaiken vanhemmilleni ja he sitten tietysti isoisälle. Päätin lähteä yksin
taluttamaan Mollaa kotia kohti, ehkä se sade oli kastellut pääni niin paljon,
että kuvittelin isoisän kehuvan mua sankarina kun olin pelastanut yhden eksyneen
lehmän. Onnekseni mä huomasin pilvien hieman rakoilevan kauempana, se toi toivon
siitä että kotiin asti matkalla ei sataisi kaiken aikaa. Hiljalleen etenimme,
Molla ja minä, Jussikin tuli jo vastaan mutaisien käsien kanssa, ketjut
jotenkuten paikallaan. En sanonu Jussille mitään, mielestäni häne käytös
tällaisella ilmalla oli ollut hieman törkeetä. Ennen kuin Jussi kokonaan katosi
mun taakse, tuli kuitenkin mieleeni kysyä, että minkä takia pyörä oli niin
tärkeä Jussille. Tähän Jussi melkein päivänselvään tapaan tokaisi, että odottaa
kirjettä pääkaupungissa sijaitsevasta koulusta ja haluaa hakea sen sit nopeesti.
Jussi oli kuulemma hakenut Kauppatieteitä opiskelemaan, halusi kovasti pois
maatalouden parista. Ymmärsin hyvin häne näkökulman, varsinkin kun ite saatoin
karannutta lehmää mutaisissa saappaissa, joiden käytöstä yhteiseksi hyödyksi
minua luultavasti jopa nuhdeltaisiin. Sanoin Jussille, että tulisi mullekin
ilmottamaan tämän kirjeen saatuaan, mikäli ei joutuisi välittömästi arestiin.
Maaseudulla ei katsottu hyvällä sellaisia kirjeitä jotka veisivät työn jatkajia
lopullisesti pois peltojen äärestä. Tämän kuultuaan Jussin ilme hieman happani,
mutta lupas tulla kertomaan uutisista ite. Mä jatkoin Mollan kanssa matkaa, ja
Jussi jatkoi omaansa, sen lyhyen matkaa mitä vielä oli jäljellä. Katoin
saappaita, katoin Mollaa. Yritin sateen läpi nähä oman kotitilamme, mutta
väsymys äkillisestä pelastusreissusta esti mua näkemästä parhaalla mahdollisella
tavalla. Olin näkevinään autojen valot edessä, ja aloin huitoa käsilläni.
Huomasin tämän olleen moka. Koska huidoin kaksin käsin, en pitänyt Mollan
kaulassa roikkuneesta lyhyestä köydestä kiinni, ja huitomiseni tietysti oli taas
se punainen vaate Mollalle. Kuulin takaa kiihtyvän lehmän hengityksen, ja ehdin
väistää sivuun, suoraan ojaan, ennenkuin Molla lähti pinkomaan noita valoja
kohti. Mikäli Molla ja mahdollisesti vastaantulevien valojen aikaansaaja, auto
tai jopa kuorma-auto törmäisivät, ei olisi juurikaan väliä kuinka kauan mulla
menis kotimatkaan. Mahallani maaten huomasin valojen lähestymisen hidastuvan, ja
sen verran mitä sateessa Mollan ahteria erotin, tajusin etteivät nämä kaksi
vastakkain liikkuvaa kohdetta törmäisi. Kun valot pysähtyivät, uskalsin nousta
ylös ja alistuneena lähteä tallustamaan märkää tietä pitkin valoja kohti. Matkaa
oli ehkä noin sata metriä, ja saavutin valot hiljalleen mutta varmasti.
Lähemmäksi päästyäni huomasin valojen tulleen isoisän vanhasta lavakuormurista.
Helpotus ja kiinnijäämisen tuska hyppäsivät kurkkuuni yhtä aikaa. Pää
painuksissa kävelin kuljettajan ovelle, joka olikin jo auki ja isoisä kuormurin
sivulla, silittämässä Mollan selkää. Isoisä ei sanonut alkuun mitään, piti vain
huolen siitä, että Molla saatiin talutettua lavalle siellä ollutta
lastausramppia pitkin. Isoisä oli ollut karjanhoitajana niin kauan että osasi
käsitellä Mollaa paljon paremmin kuin minä. Olkikoira Ostin eilen olkikoiran. En
tiedä miksi. Jostain syystä en enää edes muista mistä. Sen muistan etten
maksanut siitä paljoa, en olisi laittanut vähäisiä varojani kalliiseen
olkikoiraan. Koira on varsin suuri, tuolla se eteisessä vahtii postiluukkua,
kuono samalla korkeudella. Jos jaksaisin, luultavasti muistaisin syyn olkikoiran
ostamiselle. Samoin, jos jaksaisin, luultavasti muistaisin mistä sen ostin.
Olisi mukava tietää mihin se pitää viedä, mikäli siihen tulee vika. Vaikka olen
ennenkin harkinnut olkikoiran ostamista, en ole tutustunut huoltotoimenpiteisiin
ennalta, joten takuu pitää olla kunnossa. Ja palohälytin. En kylläkään tiedä
miksi olen harkinnut ennenkin olkikoiran ostamista. Onhan tuollainen oljesta
tehty koira täysin tarpeeton, sotkee eteiseni, eikä siitä ole edes yhtään
seuraa, mutta kun ajattelee hyviä puolia, niin sitä ei tarvitse kouluttaa,
ulkoiluttaa eikä ruokkia. Tosiaan, nyt kun tarkemmin ajattelen, en todellakaan
tiedä miksi sen ostin. On ehkä mahdollista, että lapsena olin nähnyt sellaisen
jossain ja tajunnut haluavani samanlaisen. Se selittäisi sen, miksi en tiedä
miksi sen ostin. Ostin sen kaiketi alitajuisen tahdon ohjaamana. Tuo olkikoira,
jonka aamulla nimesin Pyroksi, taitaa olla jokin lapsuuden kaipuun ikoni, esine
joka linkittää tämän hetken siihen hetkeen, jolloin en tiennyt huomisesta
mitään. No, enpä tiedä kyllä nytkään, mutta lapsena en osannut edes ajatella
huomista. Ja nyt Pyro vahtii postiluukkuani, ikäänkuin suojellen minun
huomistani ikäviltä kirjeiltä. Niin, ostin eilen olkikoiran. Se ajatus tuntuu
jostain syystä olevan otsalohkoni päällimmäisenä. Ja ei, en tiedä missä kohtaa
ajatukset oikeasti ovat. Mutta silti, ostin eilen olkikoiran. Veturinkuljettaja
Pienestä pitäen olin halunnut olla veturinkuljettaja, vedellä hanoja suurella
asemalla ja huudattaa pilliä, kun veturi lähtee kiskomaan vaunuletkaa. Minä
rakastin höyryvetureita, niiden onkapannuja ja kaksiväristä puhkua, jota ne
työnsivät ulos piipustaan. Ei minua pelottanut puheet kuumista ja jäätävistä
työskentelyolosuhteista, minä halusin olla yhtä ison koneen kanssa ja kiskoa
ihmisiä ja tavaroita pitkin raiteita. Osasin kaikki junalaulut, luin kaikki
veturikirjat, olin olevinani pieni juna, joka jaksoi ja jaksoi. Tuijotin silmäni
kipeiksi leikkikalukaupan ikkunassa esillä olevia pienoisrautateitä ja niillä
puhisevia vetureita. Koetin säästää saadakseni sellaisen. Keräsin ahkerasti
jätepaperia lähiseudun naapurustosta ja myin sen eteenpäin. Pullojakin sain
joskus poisvietäväksi, ja joistain niistä sai rahaakin. En koskaan saavuttanut
tavoitettani, tosin en enää muista miksi. Ehkä nälkä kasvoi syödessä, ja halusin
aina vaan hienomman ja paremman junan kuljetettavakseni. Tai sitten niiden
hinnat nousivat. Tai minua kiellettiin sellaista hankkimasta. Eihän meillä olisi
silloin ollut edes tilaa millekään junanradalle, hyvä kun itse mahduttiin kaikki
yhtaikaa lattialle seisomaan. Kun sitten menin naimisiin, odotin kovasti lasten
syntymää. Ajattelin, että voin hankkia junan heti, kun poika syntyy. Pojallehan
se olisi, tietenkin. Eiväthän aikuiset miehet junalla leiki, ajattelin. Meille
syntyi seitsemän tytärtä. Kaikki ihania ja suloisia, mutta luontoni ei antanut
periksi hankkia kenellekään heistä leikkijunaa, itsestäni puhumattakaan. Puute
jäi vain kaivertamaan sisimpääni. Sitten satuin voittamaan lotossa. Ei paljoa,
muutaman miljoonan vain, mutta sen verran, että siitä syntyi jotenkin
kaikkivoipainen tunne. Otin yhteyttä rautatieyhtiön pääkonttoriin ja kerroin
halustani ajaa junaa. He ehdottivat, että hakisin veturinkuljettajakurssille,
mutta se ajatus ei enää tyydyttänyt minua. Halusin ajaa heti, viivyttelemättä.
Päätin käyttää rahaa taikasauvana. Rautatieyhtiö myi junalippuja netissä. Sieltä
jokainen sai varata haluamansa paikan haluamaansa junaan. Minä valitsin junani
ja varasin kaikki paikat siitä. Rautatieyhtiö lisäsi vaunuja, mutta minä varasin
paikat niistäkin. Jokaisen. Sama toistui muutaman kerran, ja juna taisi olla jo
kolmatta kilometriä pitkä, kun yhtiöltä loppuivat vaunut. Väki parveili asemalla
ihmettä katsomassa, kun juna saapui laiturille. Kenelläkään muulla ei ollut
lippua kuin minulla. Minulla niitä sitten olikin kaksi suurta matkalaukullista.
Nousin junaan, junan ovi sulkeutui, ja matka alkoi. Minä kuljin pitkin junan
käytävää ja pysähdyin välillä juomaan kahvia ja juttelemaan ravintolavaunussa
työskentelevän naisen kanssa. Meillä oli oikein mukavaa. Lopulta soitin veturin
kuljettajalle. Hän pysäytti junan ja minä siirryin veturiin hänen seurakseen.
Sain ajaa, kääntää kaikkia mahdollisia vipstaakeja ja vääntää kaikkia kytkimiä.
Varojärjestelmä ohjasi junan sivuraiteelle. Olin tehnyt jotain outoa, eikä juna
enää liikkunut minnekään. Avasin veturin oven ja juoksin metsään. Siinä
juostessani minua nauratti ja muutuin itsekin junaksi. Tuksuttelin ympäri metsiä
ja peltoja. Puhkuin ylös ja alas vuoria ja mäkiä. Lopulta he saivat minut kiinni
ja toivat tänne. Täällä saa leikkiä junilla. Kaikki leikkivät. Kukas se
kissanhännän? Olipa suuren maan laitamilla pieni savuinen kaupunki, jossa oli
pienen pieni yliopisto. Se yliopisto oli täynnä suuria ideoita ja sen avarilla
käytävillä kulki suuri joukko professoreja otsat sivistyneesti kurtussa.
Jokainen heistä mietti syvällisiä ajatuksia, ja otsan ryppyjen syvyys kuvasti
aina kunkin miettijän mietinnän syvyyttä. Vuosittain professorit kokoontuivat
keskinäiseen tuloskeskusteluun, jossa he mittasivat toistensa otsaryppyjen
syvyyttä ja sitten taputtivat kohteliaasti niille, joilla oli kaikkein syvimmät
rypyt. Jotkut nuoremmat tieteenharjoittajat koettivat vilunkipeliä ja
kuivattivat otsaansa ryppyjä alunalla tai muilla kemikaaleilla. Kävivätpä eräät
heistä naapurimaassa, ottivat siellä silikoniruiskeita otsaansa paisuttamaan ja
teettivät kirurgeilla näin syntyneeseen pulleaan otsaan syvimpiä uria, mitä
siinä yliopistossa oli koskaan nähty. Onneksi yliopiston rehtori, kaiken itsekin
kokenut nuorekas vanharouva, näki tämän huiputuksen lävitse ja määritteli saman
tien silikoniotsaisille ihan omat urasyvyysvaatimukset. Tosin hän antoi
asianosaisille tunnustuksen uusia uria aukoneesta innovatiivisesta ideasta ja
taputti heitä ystävällisesti päälaelle. Se yliopisto, muiden yliopistojen
lailla, halusi aivan ehdottomasti olla huippuyliopisto. Tai oikeastaan se halusi
tulla huippuyliopistoksi tai ainakin, että sitä pidettäisiin huippuyliopistona,
jossa huipputiedemiehet harjoittavat huipputiedettä. Professorit väittelivät
keskenään, mistä tiedetään milloin ollaan huippuyliopisto tai montako
huipputiedemiestä mahtuu huippuyliopiston huipulle. Kekseliäimmät heistä
huomasivat, että jos kiipeää toisten harteille, niin on itse muita huipummalla.
Tosin silloin saattoi käydä niin, että jotkut polkeutuivat toisten jalkoihin ja
huippupaikat vähenivät vastaavasti. Se sama rehtori, viisas ja kokenut
akateemikko, totesi silloin, että pian loppuvat ne, joiden hartioilla voidaan
seistä tai joita voidaan käyttää astinlautoina, ja antoi määräyksen, että
omaehtoisesti kukaan ei saa ryhtyä kiipijäksi, vaan siitä päätetään aina
professorien keskinäisessä kokouksessa. Taas ryhdyttiin miettimään.
Professoreista kaikkein viisaimmat ja yksi silikoniotsa löivät päänsä yhteen ja
rupesivat tuumimaan, miten huipulle päästään. He lähettivät sanansaattajia
kaukaisiin maihin ja kirjoittivat pitkiä artikkeleita vierasmaalaisiin lehtiin
saadakseen edes pienen vinkin. He soittivat puhelimella kollegoilleen ja kävivät
kylässä sellaisissa yliopistoissa, joita he pitivät hienoina ja arvokkaina. Se
oli hieno oivallus. Koska kaikki yliopistot halusivat olla huippuyliopistoja,
yhdenkään strategiassa ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa, joten professorit
saivat paljon kaipaamaansa materiaalia. Kun he sitten kokoontuivat yhteiseen
neuvonpitoon, heillä oli monta valmista huippuyliopistoksi tulemisen mallia.
Yliopiston rehtori, joka oli tottunut ajattelemaan omilla aivoillaan, totesi,
että vaikka laatutyö onkin arvokasta ja hyviltä kannattaa ottaa oppia, niin
huipulla olevalla täytyy olla jotain ihan omaa, ja että kopioimalla ei tulla
maailman parhaaksi. Hän mainitsi vielä esimerkkinä nämä silikoniotsaiset
tieteenharjoittajat, jotka olivat koettaneet huiputtaa itsensä huipulle. Hän
totesi tyynesti, että koko yliopiston olisi syytä keksiä jotain yhtä
omaperäistä, mutta muistutti, että vaikka huiputtaminen selvästi kuulostaa
keinolta päästä huipulle, se on pitkällä tähtäimellä kovin lyhytnäköistä.
Huippuyliopisto ajatus poltti niin kovin professorien mieltä, että he päättivät
käyttää kaikki konstit tullakseen huipputiedemiehiksi huippuyliopistoon. He
rutistivat otsaansa uusia uria miettiessään, kumpi tulee ennen, huipputiedemies
vai huippuyliopisto. Jotkut professorit päättivät, että on mukavampaa olla pieni
kala suuressa lammessa ja hakeutuivat pois pienen kaupungin yliopistosta toiseen
kaupunkiin, jossa oli suuri yliopisto ja sen ympärillä vihreitä ruohokenttiä.
Jotkut professorit taas halusivat olla suuria kaloja pienessä lammessa ja
nimesivät entisiä opiskelijoitaan tiedemiehiksi poislähteneiden tilalle. Silti
kaikkien mieliä kaihertava kysymys huippuyliopiston perimmäisestä merkityksestä
jäi ratkaisematta. Pitäisikö heidän nyt oikeasti ryhtyä keksimään joitain ihan
uusia huippujuttuja? Tai kasata kaikkien tiedemiesten kaikki tietämys samaan
kasaan ja katsoa miten pitkälle se riittäisi ja miten korkealle se ylettäisi.
Rehtori, joka oli avarakatseinen uudistaja, kehotti heitä kokeilemaan sitä ideaa
ja niin kaikki tiedemiehet kantoivat kaiken tiedon sylissään yhteiseen
kokoukseen katsoakseen, miten iso kasa ja korkea huippu siitä tulisikaan. Mutta
ei siitä tullut kasaa ollenkaan, ei edes pienen pientä pikkuruista. Kukaan
tiedemiehistä ei suostunut siihen, että hänen tietonsa olisi peittynyt toisten
tiedon alle, vaan jokainen halusi oman tietonsa kasan päällimmäiseksi, sen
huipuksi. Lopulta päätettiin järjestää kilpailu, jossa kerätään uusia
innovaatioita huippuyliopiston rakentamiseksi. Kilpailuun sai osallistua
jokainen, joka oli yliopistolla töissä tai opiskelemassa, ja kilpailun
voittajalle luvattiin palkinnoksi maallista yltäkylläistä hyvää. Kilpailu
synnytti ennennäkemättömän ryntäyksen. Yliopistolta loppuivat kynät ja paperi,
kun kaikki kilvan kirjoittivat ajatuksiaan ylös. Kaikki liitutaulutkin olivat
kohta täynnä tekstiä. Siinä syntyi tavattoman intensiivisiä ja innovatiivisia
ideoita, ehdotettiin korkean tornin rakentamista yliopiston huipuksi, koko
yliopiston siirtämistä korkean kallion päälle ja huiputuksen ottamista
yliopiston ydinosaamisohjelmaan. Eivät raukat vieläkään muistaneet, ettei
huiputuksella pitkälle päästä, paitsi tietenkin poliitikot, mutta se onkin ihan
eri virka. Kilpailutuomarit tutkivat ehdotuksia kolmatta vuotta. Sinä aikana
tiedemiesten otsarypyt syvenivät ja niitä syntyi uusiakin ajatuksen siirryttyä
entisistä uomista uusiin huippuyliopistotavoitteisiin. Sitä pidettiin hyvänä
merkkinä. Rehtorikin, joka aina sai sanat aseteltua kohdalleen, totesi jotain
aiempaa ajattelijaa lainaten, että on hulluutta tehdä asiat aina samoin, mutta
odottaa uusia tuloksia. Hän piti tiedemiesten uusia otsaryppyjä lupaavana
merkkinä, mutta samalla häntä huolestutti, että osa aiemmista rypyistä oli
selvästi oikeamassa. Eräs sileäotsainen opiskelija, mieli vielä vapaana tiedon
kahleista, totesi kilpailuvastauksessaan, että huippuyliopisto se on
hännänhuippuyliopistokin. Tämä idea sai kilpailutuomarit hyppäämään yläpystyyn
ja ryntäämään papereitaan heilutellen pitkin yliopiston käytäviä. Nyt oli
lopultakin olemassa uusi ja toteutuskelpoinen idea. Tiedemiehet, jotka jo olivat
lähes luopuneet toivosta, innostuivat ja huusivat hurraata. Ongelma oli
ratkaistu ja sille opiskelijalle annettiin omena palkinnoksi. Nyt he voisivat
olla hännänhuipputiedemiehiä hännänhuippuyliopistossa ja tehdä
hännänhuipputiedettä. Hymy levisi professorien kasvoille ja heidän otsaryppynsä
silisivät saman tien. Paitsi tietenkin niiden, joiden otsarypyt olivat
keinotekoisesti silikoniotsaan kaiverrettuja. Näistä huiputtajista olikin
tulossa uuden hännänhuippuyliopiston arvostetuimpia tiedemiehiä, sillä vanhasta
otsanryppyihin perustuvasta arvomaailmasta irtautuminen oli jo osoittautunut
mahdottomaksi. Yliopiston rehtori, joka usein katsoi asioita pidemmälle, kuin
mihin hänen oma nenänsä ulottui, päätti että yliopisto ei olisikaan mikä tahansa
hännänhuippuyliopisto, vaan nimenomaan kissanhännänhuippuyliopisto, sillä kissa
on eläin, joka itse nostaa hännänhuippunsa omaa ymmärrystään ylemmäs. Vaan
kuinkas sitten kävikään. Erääseen kammioon unohtunut hallintovirkamies kuuli
uudistushankkeesta. Hän nirskautti kammionsa oven auki ja köpötteli suoraan
rehtorin kansliaan, jossa professorit juuri nostivat maljoja uudelle uljaalle
yliopistolleen. Hallintovirkamies ojensi jokaiselle juhlijalle satamäärin
kaavakkeita ja esitti useita niiden täyttämiseen liittyviä vaatimuksia.
Professoreja hermostutti, mutta tottuneena hallintovirkamiesten päsmäröintiin ja
kaikenpuoliseen jarrutukseen, he ryhtyivät refleksinomaisesti täyttämään
lomakkeita kynät sauhuten. Hallintovirkamies hymyili tyytyväisenä. Hän köpötteli
takaisin kammioonsa, kirjoitti kirjeen jokaiselle kollegalleen kaikissa muissa
yliopistoissa ja pyysi heitä lähettämään lisää kaavakkeita. Kirje – Arvaa mitä.
– No? – Minä sain oikean kirjeen. – Semmoisen paperisenko? – No ei tämä nyt
ainakaan muovia ole. – Et ole kuitenkaan avannut sitä. – En ole raaskinut. Menee
jännitys pilalle. – Se on mainos, yrittävät myydä sinulle jotain. – Ei voi olla.
Käsin kirjoitettu osoite ja kaikki. – Se mitään todista. Avaa nyt se. – No jos
nyt sitten... Tämä tekstikin on käsin kirjoitettu. – Ovela mainostemppu, et
malta jättää sitä lukematta. – Tämä on joltain Sirkulta, sanoo että se haluaisi
tavata. – Se myy sinulle lomaosaketta tai jotain. – Se haluaa vain jutella,
katso vaikka. – En kyllä luottaisi tuohon. Se haluaa sinun rahasi. – Miksihän se
tahtoo tämän kirjeen takaisin? – Sitä pitää varmaan kysyä siltä itseltään. – Jos
se on joku vähävarainen ja sillä on vain tämä yksi kirje. – Ja se lähettää sen
aina seuraavalle hyväuskoiselle? – Vaikka niin, eihän tässä ole minun nimeä kuin
kuoressa. – Se voi olla niitä uusia ekologisia kierrätyskirjeitä. – Niin kuin
kiertokirje, vai? – Niin sellainen, tiedäthän? Pyramidihuijaus ehkä. – Äethoo
neuvoi polttamaan kaikki kiertokirjeet. Onko tulta? Tukholman kapein katu
Maaliskuinen aamu oli hyisen kylmä. Mårten Trotzigin apulainen Johan puhalteli
paleleviin käsiinsä seisoessaan Järntorgetilla kuulemassa viimeisiä ohjeita.
Mårten selosti tarkkaan, mihin hintaan Johanin oli myytävä kuparia ja paljonko
hän saisi enintään maksaa kuparin toimittajille. Johanin toistettua ohjeet
oikein, Mårten hätisteli hänet töihin. Mårten heitti satulalaukut hevosensa
selkään, nousi satulaan ja ratsasti ulos Tukholmasta. Mårten oli Tukholman
rikkaimpia porvareita, joten hänen olisi voinut olettaa matkustavan komeammin.
Normaalisti hän olisikin matkannut reessä lämpimien turkisten alla, mukanaan
seurue palvelijoita ja asemiehiä. Hän ei kuitenkaan halunnut vetää liikaa
huomiota puoleensa. Mitä harvempi tietäisi satulalaukuissa olevasta kullasta,
sen parempi. Kilpailijoillekaan ei kannattanut antaa vihiä Mårtenin
suunnittelemasta kuparikaupasta, etteivät he yrittäisi ehtiä apajalle ensin.
Mårtenilla oli vyöllään pistooli ja miekka, jotka toivat hänelle turvan
tunnetta. Miekkaa hän ei juurikaan osannut käyttää, hän oli hankkinut sen vain
koska muutkin rikkaat miehet kantoivat miekkaa vyöllään. Pistoolia hän sen
sijaan osasi käyttää. Se ei ollut herrasmiehen ase, mutta pistoolinpiippuun
tuijottaminen sai yleensä miehen miettimään tarkemmin sanojaan ja tekojaan.
Mårten ratsasti länteen kohti Kopparbergiä. Matka veisi monta päivää, mutta
Mårten ei välittänyt. Hän oli hyvällä tuulella. Ajatus häntä odottavasta
suuresta kuparierästä sai hänet hymyilemään. Tämä kauppa tekisi hänestä
entistäkin rikkaamman, ehkä jopa Tukholman rikkaimman porvarin. Vuosia sitten
saapuessaan Wittenbergistä tänne takapajuiseen Ruotsiin hän olisi tuskin edes
osannut aavistaa, kuinka rikkaaksi hän vielä tulisi. Mårten omisti jo kolme
taloa Trappegrendenillä. Trappegrenden oli kapea, taisipa olla jopa Tukholman
kapein katu. Se oli kuitenkin lähellä Järntorgetia, rauta- ja kuparikaupan
keskusta eikä Mårten halunnut muuttaa sieltä muualle, vaikka hänellä olisikin
pian varaa rakennuttaa itselleen kartano Tukholman liepeille. Mårten oli sen
sijaan päättänyt jättää itsestään pysyvän muiston jälkipolville lahjoittamalla
Tukholman saksalaiseen kirkkoon uuden alttaritaulun. Ihmiset katselisivat
alttaritaulua kymmeniä elleivät jopa satoja vuosia myöhemmin ja sanoisivat ”tuon
lahjoitti Mårten Trotzig”. Jos Mårten olisi katsellut ympärilleen kunniasta ja
kuuluisuudesta haaveilemisen sijaan, hän olisi saattanut huomata ryövärit
aikaisemmin ja päästä heitä karkuun. Nyt hän huomasi heidät vasta kun he
säntäsivät metsästä katkaisemaan hänen tiensä. Ryöväreillä oli resuiset vaatteet
eikä heidän aseistuksessaan ollut kehumista. Isonenäisellä oli pelkkä puunuija
ja parrakkaalla oli kädessään ruosteinen kirves. Kaljulla ryövärillä oli sentään
jalkajousi, mutta vain yksi vääntynyt nuoli. Mies, joka osaisi käyttää miekkaa
ja jolla oli vielä pistooli vyöllään saisi kukistettua ryövärit helposti eivätkä
he normaalisti kävisi näin vaarallisen saaliin kimppuun. Kevättalven mukana
saapunut nälkä oli kuitenkin saanut heidät epätoivoisiksi ja aseistuksen sijaan
ryövärit luottivat lukumääräänsä sekä paloviinan tuomaan voimantunteeseen.
Mårten pysäyttti hevosensa ja katseli ryöväreitä epäluuloisesti. - Mitä te
haluatte? Mårten kysyi. - Eikö se ole selvää? parrakas ryöväri ärähti. –
Haluamme kukkarosi ja hevosesi! Mårten veti pistoolinsa ja tähtäsi sillä
parrakasta ryöväriä. - Häipykää siitä tai ammun, Mårten sanoi. - Sinulla on yksi
kuula ja meitä on kolme, parrakas ryöväri totesi. – Senkun ammut, kaksi meistä
syö ja juo tänään kievarissa kolmannen muistoksi sinun rahoillasi. Mårten
tähtäili kutakin ryöväriä vuorollaan osaamatta päättää, mitä tekisi. Isonenäinen
ryöväri päätti toimia. Hän säntäsi kohti Mårtenia puunuija koholla ja päästi
raivoisan huudon. Mårten laukaisi pistoolinsa. Kuula raapaisi isonenäisen
ryövärin päätä ja jatkoi matkaansa upoten lumihankeen. Ryöväri putosi polvilleen
huutaen tuskasta ja painoi kädellään päänsä sivua yrittäen lopettaa verenvuodon.
Kalju ryöväri laukaisi jalkajousensa, mutta vääntynyt nuoli ei osunut maaliinsa.
Parrakas ryöväri ryntäsi hevosen luokse ja sai Mårtenin vedettyä maahan. Mårten
pääsi kuitenkin jaloilleen ja veti miekkansa. Hän huitoi miekallaan kahta
ryöväriä saamatta aikaan muuta kuin sen, että ryövärit pysyivät hänestä
loitolla. Mårten kirosi itseään siitä, ettei ollut koskaan ottanut oppitunteja
miekan käytössä. Mistä tahansa Tukholman kapakasta olisi varmasti löytynyt joku
Liivinmaalla tapellut sotilas, joka olisi opettanut häntä miekkailemaan muutaman
taalerin hinnalla. Isonenäinen ryöväri sai verenvuodon lakkaamaan ja nousi
pystyyn puunuija kädessään. - Ammuit korvani irti, ryöväri mutisi vihaisesti. –
Tämän saat maksaa. Isonenäinen ryöväri hiipi Mårtenin huomaamatta hänen taakseen
ja iski häntä puunuijalla takaraivoon niin kovaa kuin jaksoi. Mårten kaatui
maahan eikä enää noussut. Pistoolinlaukauksesta, ruudinkärystä ja veren hajusta
hermostunut hevonen kavahti takajaloilleen ryövärien lähestyessä sitä. He eivät
saaneet hevosta taltutettua ja se pääsi heiltä pakoon. Ryövärit saivat
saaliikseen vain Mårtenin kukkaron ja olivat siihen tyytyväisiä, koska eivät
tienneet menettäneensä satulalaukuissa olleen kullan. Kun Mårtenin hevonen
palasi yksin Tukholmaan, Johan käsitti heti jotain pahaa tapahtuneen. Hän lähti
muutaman apurin kanssa etsimään Mårtenia ja he löysivät hänet hengettömänä tien
vierestä. Oli jo liian myöhä lähteä ajamaan ryöväreitä takaa ja seuraavan yön
lumisade peitti heidän jälkensä. Tukholmalaisen porvarin Mårten Trotzigin
maallinen vaellus päättyi kauppamatkalla ryövärien uhrina 21.3.1617 eikä
Tukholman saksalainen kirkko saanut uutta alttaritaulua. Hänen kohtalonsa jäi
kuitenkin tukholmalaisten mieleen ja hänen kapeaa asuinkatuaan ryhdyttiin
kutsumaan Trotzigin kaduksi. Nimitys jäi käyttöön ja vuonna 1949 kadusta tuli
virallisestikin Mårten Trotzigs Gränd. Se on vieläkin Tukholman kapein katu.
Kuninkaiden ja tsaarien rajat Eräänä iltana vähän Pyhän Ristin päivän jälkeen
ummeljokelaisen Juho Männynjuuren oveen koputettiin. Koputus oli hiljainen ja
vaivihkainen ja jäi melkein huomaamatta sateen ropinan seasta. Juho lopetti
lampaanpaistin syömisen ja vilkaisi vaimoaan Vappua. Juho nousi ja asteli
ovelle. Hän avasi oven ja tunnisti pimenevässä syysillassa seisovan miehen
veljekseen Jaakoksi. Juho viittasi Jaakkoa tulemaan sisälle savupirttiin ja
vilkaisi vielä pihalle ennen kuin sulki oven. Vappu lopetti karstaamisen kun
Jaakko istahti pöydän ääreen. - Päivää taloon, Jaakko sanoi. – Missä lapset
ovat? - Päivää vaan, Vappu vastasi. – Lapset nukkuvat aitassa kun vielä
tarkenevat. On kuulemma parempi ilma kuin pirtissä. - Piilotitko veneen hyvin?
Juho kysyi. – Rantaratsastajat ovat nuuskineet jokirannassa tavallista enemmän
sen jälkeen kun Ukkolan Eerik vei luvatta lehmän siskolleen Husulaan ja sai 10
hopeataalarin sakon. - Älä huoli, vene on hyvin piilossa. Mitä muuta tänne
ruotsinpuolelle kuuluu? - Kävin Loviisassa syysmarkkinoilla. Majamieheni kertoi,
että sinne aiotaan rakentaa linnoitus. Ajateltiin, jos vaikka muutettaisiin
sinne. - Sinä olet ajatellut, Vappu tokaisi. - Jotain pitää tehdä, jos sadot
eivät parane. Tuli taas niin huono sato, että nähdään varmaan keväällä nälkää.
Linnoitustöissä tarvitaan puusepän taitoja osaavaa miestä. - Kuulin kirkolla,
että ryssänpuolelle Sippolaan rakennetaan uutta krouvia. On sielläkin varmaan
puusepälle töitä eikä tarvitsisi lähteä niin kauas kotoa. - Ryssänvallan alle en
vapaaehtoisesti lähde, Juho tiuskaisi. - Isävainaa kertoi aina, kuinka
miehityksen aikana staarosti kävi alati karhuamassa veroja. Ei sille uskaltanut
vastaan sanoa. Kasakat olisivat tulleet ja tappaneet kaikki. - Vanhat lait ovat
ryssänpuolellakin voimassa, Vappu intti. – Hyvinhän Jaakollakin siellä menee.
Jaakko otti tupakkapussin ja piipun esille aikoen pistää tupakaksi. - Haluatteko
tupakkia? Tämä on Pietarista, hyvää laatua. Ennen kuin Juho ehti vastata, ovelta
kuului äänekäs ja vaativa koputus. - Rantaratsastajat, Vappu henkäisi. – Nyt
kävi huonosti. Juho säntäsi nurkkaan, jossa oli yksinkertainen puuarkku. - Äkkiä
tänne, Juho sanoi. - En minä tuohon pieneen arkkuun mahdu, Jaakko vastusteli. -
En minä sinua arkkuun ole laittamassakaan, auta siirtämään sitä. Juho ja Jaakko
siirsivät arkkua ja sen alta paljastui luukku, jonka Juho avasi. - Sinne vaan,
Juho sanoi. – Ole sitten ihan hiljaa. Jaakko ahtautui alas pienestä luukusta.
Koputus ovella oli muuttunut entistä raivokkaammaksi. Juho riensi ovelle, kun
arkku oli saatu taas paikalleen. Oven takana seisoi kaksi rantaratsastajaa,
jotka tunkivat sisään. - Miksette heti avanneet ovea? nuorempi rantaratsastaja
kysyi. - Emme uskaltaneet, luulimme, että ryssä on tullut joen yli, Juho
vastasi. - Ryssä ei koputtaisi, se tulisi ovesta läpi. - Keitä te olette ja
miksi tungette tänne iltamyöhällä? - Minä olen Saramäki, vanhempi
rantaratsastaja sanoi. - Tuo nuorukainen on Hartikka. Väittää nähneensä jonkun
kulkeneen tuolla pihalla. Tulimme katsomaan, ettei mitään ole hätänä. - Kuka
tuolla pihalla kulki ja miksi? Hartikka tivasi. - Tässä säässä eivät kulje kuin
kruunun miehet, salakuljettajat ja ryssän vakoojat. - Minä siellä kuljin, kävin
huussissa, Juho vastasi. – Sitä en tiedä, katseliko ryssän vakooja toimiani tai
veikö salakuljettaja jätökset ryssänpuolelle. Vai haluavatko kruunun miehet
viedä ne veroina? - Ei kai haittaa, jos katselemme vähän ympärillemme? Saramäki
kysyi. - Milläs minä teitä estäisin? Hartikka ja Saramäki katselivat
ympärilleen. Saramäen katse kiinnittyi pöydälle. Juho ja Vappu katsoivat samaan
suuntaan ja kalpenivat. Jaakko oli unohtanut tupakkapussin ja piipun pöydälle.
Saramäki asteli pöydän luokse ja istahti penkille. Hän otti piipun ja tutki sitä
pirtin hämärässä valossa. Sitten hän nuuhkaisi tupakkapussin sisältöä.
Leppäkerttu Olin silloin vasta pieni lapsi, en minä maailmasta juurikaan
ymmärtänyt. Kesät olivat kuumia kun meidän pihalla hypittiin sadettajan
ympärillä, jonka jälkeen pyöräiltiin kilpaa jäätelökioskille. Niinä päivinä minä
veistin isän ja veljen kanssa kaarnalaivoja. Me laskimme ne vieressä kuohuvaan
koskeen, josta uskoin niiden matkaavan aina maailman ääriin asti. Äidin kanssa
me teimme leppäkerttuja. Maalasimme erikokoisia mukulakiviä täplikkäiksi
mustapunaisiksi ja laitoimme niitä ympäri pihamaata. Mielestäni ne olivat
kivoja, leppäkertut kun olivat pienessä mielessä kiehtovia otuksia. Uskoin, että
kun leppäkerttu laskeutui kädelle, olisi hän minun ystäväni ja se merkitsisi
hyvää onnea minulle. Nyt meillä oli niitä onnenhippusia kukkaisistutukset ja
kivetysten reunamat täynnä. Leppäkertut olivat pieniä ja voimattomia eliöitä
isossa maaillmassa. Auringonpaiste, sateet ja muut luonnonvoimat kuluttivat
kirkkaan maalipinnan nopeasti mataksi, äidin kanssa me aina hoidettiin
haavoittuneita. Minä pidin siitä kun sain auttaa. Kerran kuitenkin, taas erään
sateen jälkeen kun olin yksin maalailemassa leppäkerttujen siipiä ehyiksi.
Ihmettelin vieressä olevaa sadevesikaivoa, kuinkakohan syvä se mahtaisi olla, en
ainakaan nähnyt pohjaa silloin. Se leppäkerttu, jonka olin juuri saanu
valmiiksi, oli yksi pienimmistä. Minä heitin sen sadevesikaivoon, kesti kauan
ennenkuin pohjasta kuului kolahdus. Vasta vuosien jälkeen minä tajusin.
Leppäkerttu oli yhä siellä pohjalla, nyt värittömänä ja siipensä menettäneenä.
Yksin unohdettuna pimeässä, harmaana ja hylättynä lopun ikäänsä. Eikä hän
koskaan enää edes olisi leppäkerttu. Ei minun ollut tarkoitus. Matkustajan
paikallasi Olit silloin paras ystäväni. Me kävimme silloin kahdestaan maailman
huipuilla, kahdestaan me kuljimme näitä polkuja. Kun olin sinun kanssasi, se oli
taistelua maailma vastaan me. Aina muistan kuinka ajoimme keskellä sysimustia
metsiä, pitkin öisiä teitä, joita vain autosi himmeät etuvalot valaisivat. En
nähnyt juurikaan eteenpäin, mutta tiesin, että sinä näkisit kauas pimeässä. Kun
sinä ajoit, tunsin olevani turvassa, ja kun sinä käännyit hymyilemään minulle,
tiesin etten koskaan haluaisi olla missään muualla kuin vieressäsi. Sinä et enää
kuitenkaan ottaisi minua matkustajan paikallesi, olet poissa, ja minä saan ajaa
yksin näitä pilkkopimeitä teitä. Enkä näe minne olen matkalla, en näe yhtään
mitään. Juokse hänen luokseen En voi katsoa taaksepäin, juoksen, juoksen niin
lujaa kuin jaksan, niin kauas kuin jaksan. Älä seuraa kun minä karkaan tästä
maailmasta, ei, en minä tänne kuulu. Minua ei haluta tänne, juoksen, juoksen,
kauas pois. Mielessäni vielä ne sanat: 'Ei, ei, en minä halua häntä nähdä'
'Mutta hän on poikasi' 'Minulla ei ole enää poikaa' Uuvuin taas sen tutun kiven
viereen, sen joka oli ennenkin tuntenut kyyneleeni. Putosin maahan, laitoin
silmät kiinni, painoin pääni alas ja sorruin siihen asentoon, jossa kädet
tuntuivat menevän kaksi kierrosta vartaloni ympäri. Kadotin itseni taas
tyhjyyden pimeään aukkoon, enkä enää osaisi yksin kotiin. Onneksi istuit
viereeni painaen pääsi olkapäälleni. 'Kuka on Niko' Niko oli kaksoisveljeni.
Niko oli se, joka puhalsi enemmän kynttilöitä synttärikakuista, se, josta
otettiin enemmän kuvia perhelomilla ja se joka hymyili enemmän (sanottiin, että
siitä meidät erotti). Vaikka luulisi, että kaksoset olisivat samanlaisia, me
olimme kuin aamuyö ja iltapäivä, syntymisaikojenkin mukaan. Niko oli iltapäivä,
hän oli kaikessa niin hyvä, minä taas en osannut edes heittää pesäpalloa.
'Heität kuin tyttö', isä sanoi, enkä päässyt kopittelemaan hänen ja Nikon
kanssa, 'mitä jos pyytäisit äitiä'. Olen varma, että Niko olisi jaksanut juosta
minua kauemmaksi. Taas muistin sen päivän kuin eilisen, silloin kun kävelin
Nikon kanssa metsäpolkuja pitkin kouluun. Oli kolmosluokan ensimmäinen päivä,
aurinko oli kirkas ja meillä molemmilla oli uudet hienot shortsit ja lenkkarit,
niillä olisi hyvä pelata jalkapalloa välitunneilla. Juoksimme kilpaa sisälle
odottamaan ensimmäistä välituntia, koulullakin oli kuulemma uusi pallo. Tunnilla
mietin kuinka me olisimme voittamaton kaksikko kun Niko hyökkäisi ja minä
puolustaisin. Välitunti alkoi, kiirehdin eteiseen, mutta en löytänyt kenkiä
Nikon omien vierestä. Olin varmasti jättänyt ne siihen, jätän ne aina Nikon
viereen. Sitten tajusin mitä oli tapahtunut, kun näin ikkunasta mitä nelosluokan
pojat touhuilivat ulkona. Näin sen selvästi, kuinka avuttomat ja nauhattomat
lenkkitossut upposivat taas kuralammikon pohjalle. 'Hei ne on mun lenkkarit' 'Ne
oli, nyt ne on meidän lätäkön sukellusveneinä' 'Vittu mä tapan teidät kaikki,
niistän joka ikisen' 'Anteeks mitä?' Silloin se tapahtui, juuri silloin kun
väkijoukko oli kerääntynyt ympärille ja nelosluokan pojat lähestyivät kuin se
olisi ollut hidastettu kohtaus. Sillon minä vuosin, purskahdin itkuun ja
kastelin housuni, en mahtanut sille mitään. Kaikki osoittivat shortsien
tummunutta haaroväliä, kaikki nauroivat. Juoksin, juoksin niin kauas kuin
jaksoin. Juoksin niin kauas, etten olisi enää ikinä osannut takaisin koululle.
Kun en enää jaksanut, putosin maahan, laitoin silmät kiinni ja toivoin, että
kaikki olisi vain pahaa unta. Silloin tunsin oudon kosketuksen, se oli Niko,
mutta aurinkoa vasten seistessään hän näytti joltain yliluonnolliselta. 'Ota
nämä mun', Niko sanoi ja riisui shortsinsa. Laitoin ne jalkaan ja huomasin,
kuinka Niko tarttui jalastani, laittoi sen avattuun lenkkariinsa, teki toiselle
jalalle samoin ja sitoi nauhat kiinni. Hän tarttui kädestäni ja vei minut
takaisin koululle. Seuraavalla välitunnilla kukaan ei enää nauranut, vaikka Niko
olikin alusvaatteilla ja märillä sukilla alapihan hiekkakentällä. Ei Niko
päässyt silloin pelaamaan jalkapalloa, mutta katsoi kuinka minä juoksin kentällä
pallon perässä. Minä juoksin lujaa ja näin kuinka Niko katsoi ihaillen, hän
taputti ja hymyili minulle. Se oli elämäni paras päivä. Kerrottuani tämän
tarinan, nostit minut ylös ja halasit lujaa. Hetken aikaa katsoimme sitä kiveä,
sitä joka tunsi kyyneleeni, sitä kiveä, jossa luki: 'Rakas poika, veli ja
enkeli'. Et koskaan ihastuisi ensisilmäyksellä Oli ehkä päivä kolme tai viisi,
kun näit jonkun ensimmäistä kertaa, tai oikeastaan hänet, joka istui
välitunnilla syrjässä kuulokkeet korvillaan pakoillen yksinäisyyttä. Se oli
joku, joka sai sydämesi lyömään yhden ylimääräisen lyönnin, pysäytti maailman
hetkeksi kunnes se taas jatkoi matkaansa. Ehkä istut hänen viereensä, kysyt
'mitä kuuntelet' ja hänkin tykkäisi The Killersistä. Pyydät häntä istumaan
vieressäsi psykologiassa, seuraavassa jaksossa kaikissa samoissa kursseissa ja
teistä tulisi nopeasti hyvät ystävät, haluaisit jotain enemmänkin. Hymyilet ja
vietät kaiken aikasi hänen kanssaan tai häntä ajatellen ja lähetät
tekstiviestejä yömyöhään kunnes silmäsi taas sammuisivat tai hän ei enää
vastaisi. Kutsut hänet synttäreillesi ja saisit lahjaksi suloisimman
pehmoapinan, ajattelet, että tänään on se päivä, mutta tänään olisikin se päivä
kun loppuillasta hän löytäisi jonkun toisen ja hakkaisi sydäntäsi moukarilla
sirpaleiksi. Hän hakkaisi vielä vuosienkin päästä, sillä ei hän sinusta koskaan
välittänytkään, olit vain korvike. Ehkä käveletkin tällä kertaa ohitse, mutta
sitten seuraavalla kerralla menisit juttelemaan. Et kuitenkaan koskaan
uskaltaisi, et edes netissä, vaikka se olisi helppoa, monta kertaa sinun oli
pitänyt pyytää häntä ystäväksi Facebookissa. Joku kaunis päivä, ehkä päivä 76
tai 93, hän pyytää sinua ystäväksi ja suostut, odotat häntä aina koneella ja
keksit etukäteen mitä sanoisit hänelle. Muutaman kerran ujosti sanot 'moi' kun
törmäätte koulunkäytävillä ja melkein myyt maailmasi, kun saat tietää hänen
olevan sellainen, tiedättehän, helposti muiden matkaan menevä. Luulet voivasi
muuttaa ihmisiä, ja annat hänelle vielä mahdollisuuden, mutta hän ei anna
sinulle mahdollisuutta. 'Mitä jos oltaisiin vain ystäviä', etkä hänestä sen
jälkeen enää kuule. Ikinä. Paitsi ehkä sitä, että hänen elämänsä on mahtavaa
ilman sinua. Ehkä unohdatkin hänet, on koeviikko tulossa ja paljo muuta
ajateltavaa. Silloin tällöin kuitenkin näkisit hänet, ja aina sydämesi kompassi
menisi sekaisin, ensimmäisestä kerrasta siihen viimeiseen asti. Eläisit omaa
elämääsi, omien kavereidesi, seurustelusuhteiden ja tulevaisuuden kanssa;
Helsingistä kauppatieteiden maisteriksi ja omakotitalo merenrannalta, puoliso ja
kaksi lasta. Näiden unelmien sivussa, lukion viimeisenä vuotena kaikuisi
käytävillä tämä suru-uutinen; hän oli vienyt henken itseltään, ei kestänyt
yksinäisyyttä ja masennusta enää, ja stressi ylioppilaskokeista oli laukaissut
tämän vyyhdin pillereiden avulla. Harmittaisi kun et häneen koskaan olisi
päässyt tutustumaan. Mutta nyt oli päivä kolme tai viisi, etkä kaveriporukassa
kuuntele vaan jatkat hänen tiirailemista matikanluokan edessä. Olet rohkea,
horoskooppimerkkisikin on leijona, ja ennen tuntien alkua istahdat hänen
viereensä koulunkäytävällä. - Moi, mitä kuuntelet? kysyt vilpittömästi Hän ottaa
toisen kuulokkeistaan pois, vastaten ujosti - Mm.. The Killersiä, mitenniin? -
Ai oikeastiko, sellaista roskaa, et oikeasti, luulin että olisit siisti tyyppi,
koitat ivata, Ihan mitenvaan, mut älä ikinä tule mun tai kaverien lähelle, sua
ei haluta tänne, jatkat vielä - Ai okei, hän vastaa hiljaa ja nousee lähteäkseen
luokkaan karkuun. - Mut mee Janican tai Eetvartin luokse, nekin tykkää
Killersistä... Voitte olla säälittäviä yhdessä, huudat vielä perään. Päivä
päättyi, kotimatkalla huomaat kuinka hän juttelee jo Janican kanssa, hymyilet
vaikka sydämesi on ylösalaisin, ja laitat iPodistasi When you were youngin
soimaan. Isän poika Sytytti äiti taas riidankeskeisen savukkeensa ja laiturilla
upotti sormensa rauhallisesti virtaavaan veteen. Sisällä isä tuijotti samoja
seiniä, ehkä pelkäsi niiden kaatuvan päälleen. Huoneessaan pieni poika leikki
pakonomaisesti leluautoillaan, esitti itselleen ettei mitään ollut
tapahtunutkaan, vaikka sen huudon peittämiseksi olisi korvien päälle tarvittu
kahdet kädet lisää, 'antakaa minut anteeksi'. Kohta nauroi poika isänsä kanssa,
kun isä kaahasi pikkuautollaan väärää kaistaa rekan etupuskuriin. Silmien
kohdatessa sanoi isä pojalleen 'pidä äidistäsi huoli', ja sulki pojan syliinsä
kuin oltaisiin maailman lopulla. Silloin isä lähti, jätti jälkeensä vain äänen.
Sen äänen, joka pelästytti linnut puista, ajoi rusakon täysjuoksuun ja pudotti
äidin keittiön lattialle päiväkausiksi, äänen, jonka takia vanha puuvaja
poltettiin ja isä suojelusenkeliksi kastettiin. Virtasi joessa vesi vuosienkin
jälkeen, kun päivät toisensa perään vaihtuivat öiksi. Poika tapasi kadota näihin
öihin etsimään itseään, ja heti ajokortin saatuaan painoi kaasupolkimen pohjaan
tyhjien teiden vastaantulijoiden kaistoilla niinä tunteina. Silloin poika
saattoi hymyillä, saattoi ehkä nauraakin. Oli yössä hänen kotinsa, ei auringon
alla muiden kanssa halunnut onnen perässä juosta, ei kyyneliään vierittää. Eikä
kukaan poikaa tuntenut, äitinsäkään, jos joku olisi, niin olisi hän varmasti
rakastanut poikaa kultaisella sydämellä. Sumuisena syysaamuna äiti poltti
mentholtupakkaansa laiturilla istuen, niin kuin hän oli jo vuosia tehnyt, ja
katsoi kuinka joki vain jatkoi virtaamistaan, ei sitä kukaan voisi pysäyttää.
Sinä vuotena ruska oli kaunis, mutta niistä sumuisista päivistä oli taas tuleva
pitkiä ja pimeitä öitä, joina äiti humalassa saattoi tehdä mitä tahansa. Silloin
poika vietti elämänsä vihkojen sivuilla, niihin sanoihin katkoen kynänteräänsä
yhä useammin, 'anna minut anteeksi'. Ei puissa ollut enää lehtiä, kun poika
karkasi taas kaahamaan silmät kiinni rantakatuja pitkin. Ei se enää miltään
tuntunut. Palasi hän kotiin vain nähdäkseen äidin makaamassa äksänä selällään
lattialla vedettyään muutaman sätkän ja ilopillerin, oli todellisuus karannut
niistä ikkuinoista joista poikakin. Poika repäisi sivun vihostaan, kirjoitti
'pidä huoli itsestäsi', ja taitteli sen nätisti äidin etutaskuun. Niin poika
upotti äitinsä suruun; suruun, joka ajoi rekkakuskin koomaan, taittoi
metrikaupalla teräskaidetta ja veti puoleensa vilkkuvia valoja, suruun, josta
nousemiseksi olisi tarvittu kahdet kädet lisää. Orkideapolun astronautti Oli
syksy ja perjantai, katsoin ylös kun putoilevat lehdet tanssivat ilmassa tehden
piruetteja ja taivaanrannanmaalarit värittivät ruskaväreillään kaiken kauniiksi.
Olin matkalla ystäväni kosteille syntymäpäiväkutsuille, ja ajattelin haaveillen
sitä kuinka olin pakottanut hänet kutsumaan sinutkin. Ilta laskeutui auringon
takaa ja annoin hiuksieni mennä tuulen mukana kun ajoin vanhalla Saint
-polkupyörälläni pitkin kuolleiden lehtien katuja, silloi minusta tuli
astronautti ja nousin raketillani jo stratosfääriin. Kiersin Jupiterin kuita ja
juoksin Saturnuksen renkaita ympäri, ohikulkijoina komeetat hymyilivät ja
meteoriittiparvet hiljaa kuiskivat 'pystyt mihin vain'. Keräsin tähtiä
kämmenellisen taskuuni kun matkasin valonnopeudella galaksien rajamailla,
ajattelin antaa niistä muutaman sinulle. Avaruuden rajat kulkivat käsikädessä
äärettömyydestä loputtomuuteen ja mietin, 'mitä vain voisi tapahtua'. Laskeuduin
ja jätin alukseni puiston laitaan kävelläkseni lopun matkaa tuttuja katuja
pitkin (Orkideapolkua, joka kesäisin säteili unelmien kukkaloistoa, ja
'omenakatu'a, jossa tapasimme aina käydä omenavarkaissa). Saavuin kaverini
talolle, lähtölaskenta ja hyppäsin juhlinnan sekaan. Onnittelin sankaria, mutta
ajattelin, kuinka astronautilla olisi tärkeämpiäkin tehtäviä. Vihdoin näin sinut
väkijoukossa muiden saartamana, olit jotain uskomatonta tummansinisessä
paljettimekossasi, ja hymyillen lähdin sekoittelemaan omenalikööriä, josta
joskus kerroit minulle tykkääväsi (silloin joskus aloin pitämään siitä itsekin).
Mutta. Tulin takaisin vain tajutakseni ihmisruuhkasta sinun etsiväsi jonkun
toisen käsiä, kadotaksesi tähtiyöhön ja ruusunterälehtiunelmiin, vain niiden
käsien kanssa. Minä en ollut mitään, minun kätenikin ovat säälittävän pienet kun
niitä tarkemmin katsoin, ja hän oli jotain niin paljon. Vielä kerran vilkaisin
huoneen poikki ja nielaisin sydämeni joka takoi lailla rumpalin, sellaisen joka
katkaisisi joka viidennellä iskulla vähintään toisen kapuloistaan. Se oli se
tunne kun hypätessään huomasikin unohtaneensa laskuvarjonsa kotiin, luuli ehkä
jopa ettei sitä olisi tarvittukaan. Ikuisuuden kotimatkalla tuijotin tossujani,
vesilammikoistakin astelin, ihan sama. Ei Orkideapolulla enää kukkia kasvanut,
oli halla pelargonioista ja ruusupensaista elämän kitkenyt, eikä avaruusalusta
puiston laidalta koskaan löytynyt. Kun vanhalla Saintillani ajoin öisiä,
rikkinäisten katulamppujen valaisemia katuja, ajattelin 'turha toivo, ei avaruus
ole Orkideapolun astronauttia varten, eivätkä nämä kädet sinusta otetta edes
saisi'. Silloin näin tähdenlennon epätoivon täyttämällä taivaalla, ehkä se oli
toivoa, ehkä se oli vain kyynel surua. Paljonks kello on? “Paljonks kello on?”
“Tota, kakskytvaille neljä.” “Mist tiiät?” “No, mul on kello rantees. Ja mä
osaan lukee sitä.” “A-ha. No paljon se nyt on?” “Saman verran. Täst on patteri
loppui. Tai sit tää on rikki. Näyttää aina samaa aikaa.” “Mut eihän se sit oo
sen verran.” “On se. Kato ite. Iso viisari tossa kasin kohdalla meinaa et
kakskytvaille, ja pikkuviisari vähän ennen nelosta meinaa et se on sen verran
vaille neljä. Jos se olis kolmosen kohdalla, ni se olis sit sen verran vaille
kolme. Sä kysyit mitä kellon on, ja tää on nyt tän verran. Aina.” “Mut eihän se
oo silti oikein. Mitä kello oikeesti on?” “Ihan oikeesti. Tää on kakskytvaille
neljä. Vaik sä et osaa kelloo lukee, ni tää on just sen verran ku mä sanon. En
mä sua huijais, niinku en ketää muutakaan.” “Okei. Mut jos kauppa menee kiinni
vaik kasilt, ja sä katot kelloos et se on ton verran ku se on. Meet sit kauppaa
ja se onki kii. Mitä se tarkottaa?” “Vois olla vaik yö. Ne on sillo kii.” Mut
jos onki päivä.” “Niil on eri kello ku mulla?” “Nii, niil on oikee kello ja se
on oikees ajas. Sul on vääräs ajas ku se on seis koko ajan.” “Tää kello on kuule
ihan oikee. Älä yritä. Kyl niilki on varmaa oikee kello, ja jos se on eri ajassa
ku tää, ni minkä mä sille voin? Mä ainakin yritin mennä siihe kauppaa, ja jos ne
on sen sulkenu, ni siin meni yks asiakas.” “Sä et tajuu!” “En nii. En yhtää nyt
sun juttuus tajuu. Mut et säkään taida tajuta. Nää kello hommat on kato
korkeempaa matematiikka, tai fysiikkaa. Täytyy osaa eka tulkita sitä oikein et
voi tajuu mist on kyse. Kato tää on ihan oikee kello. Tää on tän verran ku se
on. Ja se on oikeesti sitä mitä on. Ei sitä voi kiistää. Kato, joku joskus sano
et aika on suhteellista. Mä muistan sen kyl. Mä olin sillo just oppinu lukee
tätä mun kelloo, jäi hyvin mielee. Jos kauppiaat ei tajuu sitä, ni ne menettää
vaan asiakkaita. Ei se oo mun vika.” “Okei. Ja se sun kellos taitaa olla sit
kakskytvaille neljä edelleen?” “Joo, on se.” “Miks sä sit tarkistat sen joka
kerta kun kysyn sitä? Jos se kerran on aina samana verran?” “No siinä se juju
just onkin. Aika on suhteellista. Voi olla et se muuttuu kun olosuhteet muuttuu.
Tarttee olla varma ettei sano jotain mikä ei pidä paikkaansa.” “Okei. Mut emmää
silti tajuu.” “Mut ei se haittaa. Mä jeesaan kyl. Mul on kello.” Uusi aamu Hän
keinuu. Jokaisella matkalla taaksepäin, tuuli pörröttää tukkansa kasvoille,
peittäen edessään näkyvän maiseman. Jokaisella matkalla eteenpäin, tuuli
puhaltaa hiukset taakse avaten uuden maiseman vehreydessään. Jokainen keinahdus
tuo lähemmäksi hetkeä jolloin on aika jättää keinu. Pian hän hyppää jättäen sen
taakseen, ja samalla maailman josta tuli. Hennot jalat tömähtävät maahan ja
siitä nousee ohut pöly luikertelemaan nilkkojen ympärille. Vieno tuuli lakaisee
rippeet siitä mennessään ja tuo muassaan luonnon heräämisen tuoksun. On aamu.
Hän alkaa kävellä eteenpäin, ja pian pölyinen maa vaihtuu kosteaan nurmikkoon.
Se harjaa pienet kengät puhtaiksi ja kastelee sukkien varret. Se ei kuitenkaan
haittaa, sillä uteliaisuus uutta maailmaa kohtaan on loppumaton. Ruohon yllä,
kaukana edessäpäin, on vielä hieman utua jäljellä. Ilmavirta nostattaa siitä
esiin kasvoja. Ne hymyilevät kävelijälle. Sanovat äänettömiä tervehdyksiä ja
toivottavat tervetulleeksi uuteen päivään. Pieni kulkija nauraa. Kikatus kaikuu
niityllä, herättäen vielä viimeisetkin torkkuvat luonnon eläimet. Niitä juoksee
hänen jalkojensa välistä, kiitää ohi vierestä. Herättävät mielenkiinnon
ehtymätöntä uuden virtaa kohtaan. Niityn laidalla on metsä, mutta sinne on vielä
pitkä matka. Sen arvoitukset avautuvat myöhemmin. Niityssä riittää vielä
ihmeteltävää. Usvasta nousseet kasvot kiemurtelevat kulkijan luokse ja
kietoutuvat tämän ympärille. He kaikki hymyilevät. Tapahtui kerran suojatiellä
Jalmarin aamu oli lähtenyt unisesti käyntiin. Hän oli ensin nukkunut pommiin,
keittänyt hätäpäissään kahvit ilman poroja, ja lopuksi potkaissut oikean
pikkuvarpaansa niin lujasti seinään, että se oli varmasti murtunut. Hänellä ei
kuitenkaan ollut aikaa murehtia sitä, vaan nyt oli kiire uuteen työpaikkaan.
Ensimmäisenä päivänä ei olisi hyvä myöhästyä. Onneksi Jalmarin sisäinen kello
oli herättänyt hänet juuri ajoissa, jotta aamun pelastaminen oli mahdollista.
Pannahisen kännykkä oli yön aikana tyhjentynyt, ja kuten monella muullakin, oli
Jalmarillakin tapana luottaa tähän nykyajan ihmeeseen herätyskellona. Hän oli
saanut silmänsä auki varttia vaille seitsemän. Kännykän piti herättää kuudelta,
ja töissä pitäisi olla kahdeksalta. Ei siis hätää, vaikka kiire tulikin.
Kesäinen aamu teki taikojaan, ja kireys oli poistunut Jalmarin mielestä. Jopa
varpaan jomotus oli helpottanut, vaikka hän oli joutunut kävelemään kotoaan jo
kolme kilometriä. Varkaat olivat viikonlopun aikana vieneet hänen pyöränsä, ja
tehneet hänestä jalkamiehen. Edessä hänellä siinsi jo kotikylänsä pikkuinen
pääkatu, jonka varrella sijaitsivat niin lähikauppa, parturi, apteekki kuin
kirjastokin. Paloasema oli toisella, pääkadun risteävällä kadulla. Sen varressa
ei sitten juuri muuta ollutkaan vanhaa myllyä lukuunottamatta. Hänen uusi
työpaikkansa sijaitsi kirjastossa, mikä näkyikin jo pääkadun alkupäästä.
Matkalla olisi vain tämä yksi poikkikatu katu ylitettävänä, eikä sillä koskaan
ole liikennettä hälytysajon lisäksi, joten siihen ei tuhraantuisi aikaa yhtään.
Hänellä oli juuri ne tarvittavat minuutit jäljellä, jotka tarvittiin tähän
matkaan. Hän saapui suojatielle, teiden risteykseen ja kuuliaisena poikana
katsoi kumpaankin suuntaan liikenteen varalta, vaikka tiesi jollain tasolla
ettei sieltä kuitenkaan autoa tulisi. Eikä sieltä tullutkaan. Juuri kun Jalmari
oli astumassa suojatielle, hänen viereensä ilmestyi nainen kuin tyhjästä. Hänen
ikäänsä oli vaikea arvioida, koska kasvoja ei juurikaan näkynyt suunnattoman
hiuspehkona alta. Päällänsä ilmestyksellä oli kirkkaan keltaiset, punaisilla
viiruilla koristellut housut, mokkasiinit, ja paita jossa kokoa varmastikin
kolme numeroa enemmän kuin tarve vaatisi. Paidassa oli kuluneisuudesta kieliviä
reikiä ja värityksenä sama ilotulitus kuin housuissakin. Jalmari hämmästyi
huomiokykyään, mutta tajusi sen saman tien johtuvan suurimmalta osin naisen
erikoisesta ulkonäöstä. Yht’ äkkiä naisella oli kummassakin kädessään isot
käsilautaset, jonkinlaiset symbaalit joita ainakin marssimusiikissa käytetään.
Jalmari ei muistanut nähneensä niitä naisen käsissä tätä ensikertaa
tarkastellessaan, mutta ajatteli voivansa olla väärässä, koska kulkija oli
muutenkin varsin rönsyilevän oloinen. Nainen pysähtyi jalkakäytävän reunaan,
katsoi kumpaankin suuntaan tielle kuten kuuluukin, toivotti Jalmarille huomenet
ja alkoi paukuttaa lautaisia yhteen niin, että hampaista paikat irtoilivat.
Jalmarin oli pakko laittaa kädet korvilleen jotteivät ne halkeisi. Tämän
metallisen melun lisäksi lautaspaukuttelijan suusta alkoi tulla kovaa jodlausta,
joka kieltämättä kruunasi kaiken tehden metakasta kokonaisuuden, jollaista ei
voisi kuvitella lähtevän ihmisestä. Sitten nainen alkoi ylittää katua, varoen
tarkoin ettei astuisi muille kuin valkoisille viivoille. Hän otti askeleen
kerrallaan ja eteni näin suojatien puoliväliin, seisoen sitten keskellä tietä.
Metakka jatkui siinä jonkin aikaa eikä Jalmarille tullut enää mieleenkään
kiirehtiä töihin, tahikka edes muistella särkevää varvastaan. Sitten yhtä
nopeasti kuin melu oli alkanut, se loppu. Ensin jodlaus ja heti perään lautasten
paukuttelu. Jalmarin korvissa soi edelleen pieni vinkuna, mutta oli helpottavaa
saada ottaa kädet korvilta ja kuulla jälleen aamuinen hiljaisuus. Tämä
hiljaisuus korvissaan, johon sekoittui pieni vinkunaan päänsä sisällä, Jalmari
tuijotti naista joka nyt vain seisoi keskellä tietä. Hän seisoi kuin asennossa
kädet tiukasti sivuillaan. Sitten kämmenensä aukesivat ja lautaset putosivat
niistä rämähtäen asfaltille. Kun niiden päästämä, hiljalleen hiipuva räminä oli
loppunut, kuului ilmassa pieni sihaus. Sihauksen muassa räminälautaset
pudottanut nainen kuroutui pieneen pisteeseen, joka oli suurinpiirtein napansa
korkeudella maasta. Saman tien kuului vaimea puf, joka voisi päästä tyynystä
jota lyödään mattopiiskalla. Puffaus kuului pieneen pisteeseen kuroutuneen
naisen tussahtamisesta savuisena pölähdyksenä ulos äsken muodostamastaan
pisteestä, synnyttäen kellertävän pilven jossa oli punaisia raitoja. Pilvi
hajosi hiljalleen ilmaan ja hävisi pois. Jalmari katsoi tapahtunutta pitkään
vaiti, kunnes alkoi taas saada kontrollia toimintoihinsa ja lähti itsekin
hölmistyneenä ylittämään katua. Saavuttuaan maassa olevien käsilautasen
kohdalle, hän pysähtyi ja jäi tuijottamaan niitä ihmetellen. Jalmarin päähän ei
voinut mahtua sitä mitä oli juuri tapahtunut. Ihminen oli tullut kuin tyhjästä,
ja sitten hävinnyt savuna ilmaan. Kirjaimellisesti. Hän seisoi keskellä tietä
hyvinkin pitkän ajan. Tämän epämääräisen aikajanan päätteeksi, päätti hän ottaa
lautaset maasta ja viedä ne mukanaan töihin. Töihin, Hemmetti, sinnehän hän
olikin matkalla. Nyt tämä takaraivoon kahlehdittu ajatus pääsi vapaaksi ja
aiheutti lujan kiireen tunnun. Niin lujan, että Jalmari paukautti lautaset
yhteen lähtiessään liikkeelle. Samassa hän tunsi pirstaloituvansa, muuttuvansa
sumuksi, pisaroiksi ja palasiksi yhtäaikaa. Ohikiitävää silmänräpäystä myöhemmin
tunne ohi, mutta jälkiaistimukset vasta alkamassa. Hän ei enää ollut tutussa
kotikylässään. Hän oli jossakin hyvin erikoisessa paikassa. Kaikkialla näkyi
vain keltaisiin, punaraidallisiin pukuihin sonnustautuneita hahmoja. Miehiä ja
naisia. Tosilla oli todella iso tukkapehko. Toisilla taas vähän lyhyempi. Heillä
kaikilla oli käsissään lautaset, kuten Jalmarillakin. Hän tosi oli ainut jolla
oli yllään jotakin muuta kuin keltaista punaisella. “Ja tämän pukeutumiseen
liittyvän epäkohdan me tulemme korjaamaan pikimiten”, tokaisi iloinen ja reipas
ääni hänen selkänsä takana. “Kaikki pukeutuvat täällä aina samalla tavalla.
Olkaa hyvä ja seuratkaa minua niin menemme ottamaan mittanne pukuanne varten”,
ääni hymyili. Jalmari kääntyi muttei nähnyt takananna ketään. Sitten ääni oli
äänessä taas. “Minä olen pelkkä ääni. Mutta lupaan rallatella reippaasti ja
kuuluvasti, jotta seuraamiseni käy helposti. No niin mennäänpä sitten”. Ennen
kuin Jalmari huomasikaan, hän seurasi ilmassa leijailevaa reipasta rallatusta,
joka lopulta opastaisi hänet jonkinlaiselle vaatturille. Hänelle ei sillä
hetkellä tullut mieleen yhtäkään kysymystä johon olisi palava tarve saada
vastaus, tai paljon muutakaan sanottavaa. Arvaappas mikä se on. Ja sinulla oli
se vasta ostettu kävelypuku. Israel pitää käyntejä PLO:n Orient Housessa tukena
palestiinalaisten pyrkimyksille tehdä Itä-Jerusalemista oman valtionsa
pääkaupunki. Yhtiö päätti jatkaa suunnitelmiensa mukaisesti, koska ohjaaja on
rangaistuksensa kärsinyt ja katuu tekojaan. sä oot tullu kun nyt
seurakuntauutisissa ja näis on ollu että tai jossain mainonnassa kumminkin että
piispan puheenvuoro niin onko se se loppu- lähettäminen. Mypa kaatui
Kyproksella. Välillä minusta tuntuu kuin eläisin vasta 1930-lukua. Komeat kengät
sinulla on. melko painavat kuulokkeet eivät liikkeellä oltaessa tahdo pysyä
päässä. Ni ku mulle sillai varotettii tuolla noi, ku mä oli vähä aikaa ollu et.
Hän ei tiedä että häntä seurattiin Dublinissa tutustutaan liikennepoliittisiin
näkemyksiin ja Lontoossa tiehankkeiden yksityiseen rahoitukseen. Palatsi onkin
nimenomaan helposti avautuva. Menehän siitä! Nyt viisikymppisenä olen
kiitollinen elämälle. Sitähän käytetään monessa työpaikas käytetää pakkolomaa.
Eero Kalliomäki ryhtyikin hinnan kuultuaan pohtimaan, josko lientä voisi
valmistaa itse. Uskaltaisikohan tuota syödä? Lahdessa käytiin läpi muutama
ravintola, Helsingissä kaksitoista. Varpukasvit irtoavat ja maata vyöryy alas.
eivät hypänne Se oli sillon viikolla. Täällä sataa. Väkevä rikkihappo on
öljymäistä, painavaa nestettä, jonka pitoisuus on noin 93 prosenttia. altis
allergioille Kylväjät siirsivät siemenperunat laatikoista sankoihin ja sieltä
nakkelivat ne matalaan vakoon. ei tullut vielä Enää mä voi juodakaan kuin joskus
harvoin pari pulloa kaljaa. työllisyys on HVK-valmistelujen kuluessa jäänyt
syrjemmälle. Minkä ikänen olit ku alotit lätkän? Entä olinko jo ostanut jotain
jouluruokia? Miten pakolaisten ja suomalaisten kulttuurit saadaan kohtaamaan
toisensa? ylös ja alas Käsittelyn aikana ei käytetty yhtäkään puheenvuoroa
muutosesityksistä puhumattakaan. Goethe sanoi että kirjaa, jota ei kannata lukea
kahta kertaa, ei kannata lukea kertaakaan. Haluaisin keskustella kanssanne
johtaja Merenmaasta. Julkisuus on lisännyt kiinnostusta, vieraita käy verrattain
paljon. Ketä muuta ne hyödyttävät, joll eivät palkansaajia. Yhtä innostunut on
opettaja. Nimenhuudossa olleet merkitään läsnäoleviksi, vaikka eivät ole edes
talossa. Suonet anteeksi, jos epäilen sanojasi. Vasta viidestoista kakku läsähti
ihan jetsulleen oikein. Dynamiittipanokset jyrähtelevät. Tästä päivästä lähtien
sotilaiden ruoan tähteet saavat syödäkseen Eero ja Airi Paljakan porsaat
Isolavikossa. Maan paras kuulantyöntäjätär halajaa olympiakisoihin. Autojen
tyhjäkäyttämisestä on ehdottomasti luovuttava. Mikko tarkasteli ovea pitkään
mutta sai sen sitten helposti auki. Rouvat Helmi Puustinen ja Annikki Karhi
työntyivät tungoksesta yhdessä Päivi Halmeen kanssa. Vaikka ei sillä niin väliä
ole. jotta he voivat nämä edellytykset täyttää, heidän persoonansa täytyy olla
jakautunut. Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto on televisioesiintyjänä
poliitikkojen parhaasta päästä. Latinalaisen Amerikan nopeimmin kasvava kaupunki
Ei lapsia parvekkeelle. Ennen lähtöään nainen halaa mummuaan, silittää tämän
ryppyistä kädenselkää Viini on vaaleankeltainen, tuore ja tuoksultaan raikkaan
hedelmäinen. Leipä on tosi tiukalla. ministerivuosista tulee joku tonni, ja
sukanvarressa voi olla säästöjä. Ne ovat minun tekemiäni Niemi joutui vankilaan
ja majuri vapautui syytteestä. maaseudulle johtavat tiet olivat mustanaan
vaiteliaita ihmisiä. Menen kauas Puukko heiluu Serbijoukkojen saartamaan
Gorazdeen jää noin 65 000 muslimiasukasta. Voi että tulispa niit lisää, Minua
sattuu päähän. kauasheijasteinen päätös Mikä on Suomen suunta ja linja seuraavan
20.10.10 vuoden aikana? Yhdysvalloissa seurattiin 15 vuoden ajan suurta joukkoa
30-65-vuotiaita ihmisiä. Se on selvää, että valvontaa tarvitaan. Terveisiä
teidän väelle ja kiitos sulle. kaikki oli vaimeaa ja viherkasvien ja isojen
markiisien takia hämyistä. Me ja naapurit tulemme sen lampaan kanssa kyllä
oikein hyvin toimeen, kertoo lampaan holhooja Virpi, 20. Ja että yhdestä tukista
käytetään aina pareittain tulevat laudat, toinen toiselle ja toinen toiselle
puolelle; siten ne taipuvat samalla tavalla. Tässä seurassa ei viitsi puhua
tukirahoista. Honda Legend jää tässä vaiheessa tilausmalliksi, jotta jokaiselle
ostajalle voidaan tarjota juuri hänen haluamansa väri. Märkäajon lisäksi
Panasoniciin voi olla erittäin tyytyväinen teriä ja verkkoja huuhdottaessa.
Elämä on oikeasti epäoikeudenmukainen. Filippiinit on antanut runsaasti
kuultavaa ja katsottavaa niin omilleen kuin muillekin. perhe on viettänyt kaikki
kesälomansa vesillä jo parikymmentä vuotta. Tämä ei vaikuttanut oikein
terveeltä. ehdottomasti Suomen paras " pieni " massahiihtotapahtuma. Metrossa
lapsi nauraa äitinsä sylissä ja osoittaa sormella, me nauramme takaisin. Eikä ne
osannu neuvoo mua ku mä oon kaks vuatta päivälukiossa ku se ei se kyseinen
opettaja ei tienny et mitä: miten ne vastaa toisiaan ja tota ja nyt ei sit
Johanna: tai noi Henna ja Paavokaa pääse että. Hänessä on jotain outoa. Minä en
millään hirviä maistaa tätä viiniä. Millä te Australiassa eläisitte? Taidan
ottaa yhden vielä. Tyyppi, jolle hänen oli pitänyt kassi toimittaa, ei
ilmestynytkään sovitulle kohtauspaikalle. Siirrymme uuteen vuosituhanteen
teknistieteellisen kehityksen kukoistaessa, mutta koska se kaikki alkoi? Siin
vois olla kyllä aikamoinen hyppyri että. että että. Vakavilta vammoilta onneksi
vältyttiin. Mika Asikaisen tasoituksen jälkeen oli vain kyse siitä, kuka tekee
Jokerien voittomaalin ja missä vaiheessa. Olen yrittänyt viisi vuotta istuutua
tuoliin vatsalihaksia kiristämättä. Kerro Marjut keneltä sä oot saanu tän.
biotuotteiden syntyvistä markkinoista kilpailee tätä nykyä vain muutama yritys.
Hän on paljon mukavampi kuin luulin. Minä lähden ulos, kun olen saanut tämän
valmiiksi. Tulin aamulla jo kuudelta töihin. Kuopiossa avattiin torstaina
yhdeksännet Savon Messut. Strongbow Cider oli väriltään raadin mielestä hyvän
keltainen. He ovat Broadwayn kalustoa siinä mitassa, että eivät, edes vanhuksina
osaa muuttaa etäälle studioiden lähettyviltä. Rajansa minunkin röyhkeydelläni.
Suomi on tässä suhteessa yksi Euroopan kärkimaita. Naisia rangaistiin, joll
eivät he synnyttäneet vähintään kolmea lasta. iät ajat Hyttysten varalta ei enää
täydy sonnustautua pitkiin hihoihin ja puntteihin. Se katseli vähiä
tavaroitamme, arveli meidän viipyvän vain yhden yön. Minä olen toisenlainen kuin
sinä luulet. Kaiken jälkeen ei olisi mikään ihme, vaikka verot kevenisivät
jonakin kuulakkaana kesäyönä! Koho näki, kuinka kolme nuorta poikaa yritti
varastaa nahkatakin. Kisastudion isäntänä vuorottelevat Ville Klinga ja Tapio
Suominen. älkäämme hypätkö Hinta vaikuttaa hyvälle. Asumme leveästi. He asuivat
tiilitaloissa, joissa oli kylpyhuoneet ja käymälät. Hän oli lähtemäisillään.
Minä en jaksa tätä elämää Silloin hanke kariutui ja haudattiin vähin äänin. Pian
kuitenkin ymmärsin että Laurilta oli varastettu rahat. Olen periaatteessa
kansanäänestyksen kannalla. Tarvitaan asiallista, avointa keskustelua eri
maailmankuvien kannattajien välille. Vaimo tarttui vieruskaveriaan tukasta
repien tätä ulos baarituolilta. Nyt tämä tapa on kielletty. Mari myy autoaan
Dublinissa, ja on siis pian muuttamassa Uuteen-Seelantiin, eli ostaja pitäisi
löytyä pikaiseen tahtiin. Äidinkielensä ruotsin ja hauskasti turkulaisittain
murretun suomen lisäksi Carina taitaa vielä englantia ja saksaa sekä hieman
venäjää. Mielestään Martin olisi ansainnut paikan. Nyt lähdettiin Sen iskän
serkun tytön häät oikein siel ja Ailii ei ollu taaskaa kutsuttu nii se soitti
sinne ja kysy et tuleeks hää kuokkimaa, MTV3:n myöhäisillan elokuva Vuokralainen
oli Roman Polanskin paluuelokuva Pariisiin. Opettajat ovat syysloman puolesta.
Aerodynaamisella stabiliteetilla tarkoitetaan sitä, onko tutkittava
aerodynaaminen reaktio vakaa vai epävakaa. Kokemuksesta viisastuneina
toimintatapaa muutettiin. Puiden lastauspaikalla työskennellyt nosturi ajautui
työn touhussa liian lähelle sähköjohtoa ja siihen ohjautui 25 kilovoltin
sähköjännite. Arvioin matkaan kuluvan viisitoista minuuttia, siihen meni yli
kaksikymmentä. Hirvimerkin varoittamalla alueella hirvi tuli auton eteen
vasemmalta paiskautuen suoraan auton keulaan. maapallolla tuskin tulee syttymään
ydinsotaa. Kansalaisia varmasti kiinnostaisi nähdä Lipponen ja Aho vastakkain. -
Löysin minä sieniä. Eihän mökki ihan itsestään ole voinut palaa. Pisin
juoksematon kauteni vihon mukaan on parin vuoden takaa. Heinätorin erityiskoulu
on perinteikäs opinahjo, jossa nyt etsitään moderneja valvontamuotoja, joita
tietosuojavaltuutettu epäilee. Sinäpä sen sanoit. Galapagossaaret ovat kuuluisia
erikoisesta eläimistöstään. Senaatin komitea etsii nyt papereita, jotka kertovat
Hillary Clintonin osuudesta Madison Guarantyn tilien hoidossa. Lokakuuhun
mennessä rakennetaan uusi tieyhteys nykyisen tien länsipuolitse. Pitkän aikaa
Maija luki aamupalalla Kalevaa. Eikä Suomi-kuva enää meidän aikanamme ole haudan
vakava asia, sillä ranskalaistunut itsetuntomme kestää urheasti jopa
sekaantumisen norjalaisiin ja sen, että jonkun mielestä Helsingissä kävelee
jääkarhuja. Tule heti tänne. Mikä siinä on, että myyjien on niin vaikea
keskittyä palvelemaan ihan tavallista, nuorta asiakasta? Sitten he seuraavat
hämmentyneinä miehiä, jotka kantavat taloon heidän voittamansa kaluston. Oli
kohdannut oikean kirjan ja oikean kohdan. Japanin prinssi saapuu puolisoineen
Suomeen. Sisään mennään ovikelloa soittamalla, tarvittaessa avaimella. Englannin
-, ranskan-, saksan-, venäjän - ja espanjankielisistä kirjallisuuksista olemme
ruotsalaisten tavoin erittäin kiinnostuneita. työntekijän lähtö minun ansiostani
nämä kissat elävät. No oikeen hyvä juttu nimittäin mulle tuli yks semmone pikku
este On myös hyvä, että kansalaisetkin aina saavat tuoretta tietoa siitä, mihin
kaikkiin suuntiin kulloinkin kuuluu olla rähmällään. Sinä sanoit, että meillä on
Suomessa kolmenlaisia huijareita. Hitto tätä tilannetta, ajattelin. Kuluttajaa
kiinnostaa hänen oma työtilanteensa ja oma palkkanauhansa Hän juoksi kovasti.
Malleina he ovat tottuneet esiintymään, mutta. satu pikku pikku eukosta pannu
pidetään kuumana koko päivän. U on mahdollista Ihmisen on terveellistä välillä
katkaista ja alkaa jotain ihan muuta. Moni yhtiö ottikin vaarin analyytikkojen
ohjeista. Koulua käydään pääosin kotona, johon koulusta on tv- ja
tietokoneyhteys. Tuo tyttö juo kahvia. Tää on myös Henriikka kommentti sulle.
Maorit eivät huoli Cookin laivaa. minut vietiin Sairaala nro 6:een. Suomen Janne
Salmelta lipui kirkkain mitali toisen kerran ulottumattomiin suunnistuksen
MM-kisoissa. Keskustorin mukulakivet ovat kuulemma ihan mahdottomat kävellä
piikkikoroilla. suuteli tahallaan ukkoa suulle meidän nähden. Älkää antako
periksi! Dieselin hinta heilahteli 3,50-3,65 välillä riippuen myytiinkö kesä-,
talvi- vai välilaatua. En muista, mitä tästä oli sovittu. Taloustieteilijät
leikkaisivat kasvuennusteita vain vähän. Tshetshenian sodassa kuoli 50 000
ihmistä. Janet voisi opetella suomea tai minä sitten englannin kunnolla. Jos
tämä ei riitä, mitä me sitten tehdään? Sinun sopii täytyä lähteä Menen minne
tuuli minut kuljettaa Myyntiin tuli lisäystä miljoonan markan verran. Te saatte
taputtaa, tai oikeastaan, me pyydämme, että te taputtaisitte! Haluan sinut
auttamaan tiskissä Ahtisaari uudestaan Moskovaan valtiovierailulle Tuo mies olen
minä Hän on opettaja. mieliala nousi aina kesäkuussa. Pyydämme teitä
kiinnittämään istuinvyönne ja nostamaan istuimenne selkänojan pystyasentoon.
Moskovassa lyödään laimin kaupunki-ilman puhtausnormeja. Nuoriso ylisti
kiekkoleijonia laulamalla ruotsiksi Den glider in. Emme me voi sitä sinulle
kertoa, täytyyhän sinun se ymmärtää, rakas lapsi. Katan isä organisoi
kotikyläänsä Pohjanmaalle vanhan kotitalonsa polttajaiset. Lapset tappelevat
keskenään. Heli ei kuitenkaan sure pitkään. Olen kuullut työssä käyvien äitien
joskus lausahtavan, että miksi pitäisi jäädä kotiin " makailemaan ". Syynä voi
olla sekaannus, koska faksissa rekisterinumero oli kirjoitettu puutteellisesti.
Onko sinulla töitä? Yhteistyön tuloksena syntyi teksti, joka tulee hyväksytyksi
selvin numeroin. Näin siellä väkivaltaa Onhan täällä tänään luento? Tuosta
lukutaidon asteesta niin minä lisäisin siihen vielä löylyä. eräs määrä Samoin
moottorikerho on ilmoittanut halunsa maksaa kunnalle 20000 markan suuruisen
takuumaksun mahdollisten maisemointitöiden varalta. Ne ei ollu kumpikaan siellä.
Iso iso tuska. Onko tämän asian tiimoilta tullut teille valituksia? Älä
ihmeessä. Kuljimme tarhan ohitse Eläköön jauhopeukalot, hymyhuulet ja arjen
pienet ilot! Mutta mikä olet sinä tai kukaan muukaan nimittämään toisten pyhinä
pitämiä totuuksia pakanauskonnoiksi? Siellä sataa. Suomalaisissa
foorumipiireissä odotellaan nyt kiinnostuneina missä näpsäys julkistetaan. tulla
kolmen paikkeilla Mutta silti potilaat kaipasivat toipumislomaa, ell ei enää
Tahitilla, niin ainakin Portugalissa. kuinka paljon rahaa saa kulua hallintoon
jotta mahdollisimman paljon kerätyistä varoista ohjautuu varsinaiseen
tarkoitukseen. Kaikkiaan suomalainen hankki joukkueelleen siis komeat kolme
pistettä. Kerrottakoon se heti. Sen kun vaan minun puolestani, Päivi hymähti. et
luvanne Ihmistä vaaditaan olemaan samaa mitä kaikki muut. Me katsomme maailmaa
siitä nimenomaisesta perspektiivistä, johon olemme sitoutuneet, koska meidän
paikkamme maailman kokemuksellisessa järjestyksessä on tietynlainen.
Suomenlammas on jopa puolivuotisena valmis jatkamaan sukua. Sinne oli kova työ
päästä, kalliot olivat yöpakkasesta liukkaat. Sittemmin tempo rauhoittui.
Napster irtisanoi 30 työntekijää. tuntui siltä, että loppukilpailussa voi käydä
vaikka kuinka hyvin. Minä menen ensin. Uskaltaako tässä vielä sanoa yhtään
mitään. missä määrin Ne kusevat minne sattuu ja meuhkaavat yötunneille. Neljä
turistia loukkaantui Ja sinäkö olet edelleen varma että se oli vahinko? Se oli
niin käsittämätöntä että sitä ei oikeastaan tiennyt, vain arveli näin olevan.
Simbergin Halla on aina yhtä hyytävä kokemus kuin myös Rissasen Isän kuolema.
Mutta et epäröisi ottaa tehtävää vastaan, jos sitä tarjottaisiin sinulle? x ei
viitsi ottaa asioista selvää. Valitettavasti yksikään mainituista tutkimuksista
ei sisällä riittävän suurta aineistoa, jotta identtisen perimän osuudesta tai
suhteesta ympäristöoloihin voitaisiin tehdä tilastollisia päätelmiä. Ajamme
pimeässä. Tästä sinun pitäisi kirjoittaa lisää. puu- ja pensasmaiset kasvit En
mä niin lujaa voi lyödä ketään ihmistä että se tuntuis. Miten lie on tytön
psyykkinen terveys, tämän tapahtuman jälkeen. Myyjien tarpeet ovat harvoin samat
kuin ostajien tarpeet. Kirsi seisoi jähmettyneenä. Pysy totuudessa tai menetät
kaiken Lähiviikot ratkaisevat sen, loppuvatko lakot Ranskassa ja millä ehdoin.
juttu oli levinnyt ympäri taloa. Kun eri sukupuolten näkemykset tulevat
huomioiduksi, se rikastuttaa minkä tahansa työryhmän työn tuloksia. iät ja ajat
Poika muistaa tarkasti, missä oli sillä hetkellä, kun Tito kuoli. Onpa mukava,
että sait taas viran. Ässät oli Lukkoa terävämpi ja innokkaampi joukkue. Lapset
pitää olla kilttejä. Janne Palokankaan mukaan Mikaa on pitänyt suorastaan
toppuutella aloittamasta treenisesonkia liian kovalla höyryllä. Tyttönimeltäni
olen Tenni. Ronskisti vaan nyt hei ihan vauhdikkaasti tullaan. Hänen silmistään
huutaa pelko miehen, josta hän on ollut vieraantumisestaan huolimatta hyvin
riippuvainen, kuolemasta. Omalla osuudellani yritin repiä takaa-ajajiin niin
ison kaulan kuin mahdollista. Siis mitä et usko? Ajax on erikoistunut
jalostamaan lahjakkuuksia. Tuoreen tutkimuksen mukaan isästön pitäminen
kannattaa. Kukakohan sen sanoi? jotakin luokkaa Nesteellä on huoltoasemaverkon
vuoksi paljon muita valtionyhtiöitä näkyvämpi asema. Jo kukkineet juhannusruusut
ja syreenit kuuluvat tietenkin vanhan omakotitalon pihaan. Lapsesta tuli poika
Olen hirveän mielissäni, että näin kävi. Minä teen työtä. Mikä vahinko ett ei se
ole syntiä, huokailivat pariisilaiset ihastuksissaan. Mikäli näin osoittautuu
olevan, on ryhdyttävä tositoimiin. Voitko kertoa jotain hänen ulkonäöstään,
Laura kysyi tietäen että nainen voisi. Jos lyö toisiaan, vastaanoton
kylmäkiskoisuus Asia jätettäköön minun puolestani hänen kapitalismin
kritiikkinsä Hän ramppaa seminaareissa, symposiumeissa ja illatsuissa. Vaikka en
itse olekaan kova kalastamaan, niin lapsia varten olen hankkinut onget ja
uimarenkaat. S-juna Kirkkonummelle kello 14,22 lähtee raiteelta 11 Tekee Clinton
niin tai näin, hän häviää Ja sen jälkeen laukaus. Ooksää nähny sen Tanssii
susien kanssa? se ol Hiakal trenkin, ja sanos et se hyppäs yli aeraj ja häm
putos sen suust ja häm pääs puuhu ja sit se, ol puuj juures pystös se susi, ja
nual vert ko tul häne reirestäs Se roisto ei ole edes viitsinyt jättää lappua
Elokuvakoulun järjestävät Helsingin kulttuuriasiainkeskus ja Taideteollinen
korkeakoulu. Laitetaan tänne että määräaikaistarkistus. luonnonoloja
kunnioittamaton Tampereelta matkustaessa lauantai oli vapaapäivä, mutta jo
sunnuntaina täytyi valmistua reissun päälle. Hietaniemen mielestä eläin antoi
ampua itsensä melko helpolla ollakseen oikea korpisusi. joukot eivät suinkaan
ole jääneet junasta ensimmäisellä mahdollisella pysäkillä Suomen itärajan
tuntumaan Hän meni vaivihkaa eteiseen, avasi oven hiljaa. Suupohjan Osuuspankki
on tuorein tulokas pääkaupunkiseudun pankkimaailmaan. Keitä nauhamakaroni sillä
välin kun käsittelet kasviksia. Mitä se tähän kuuluu? hallitus on nyt vaikeassa
tilanteessa: 1-2 prosentin reaalikasvua ei saa ylittää, toisaalta
alentamiseenkaan ei ole mahdollisuuksia. Suomessa on maineikkaita ja
korkeatasoisia orkestereita hyvinkin etäällä pääkaupungista. Käyttäytyisitte nyt
kuin aikuinen mies. Periaatteessa kaikki on valmista Pori Jazzin alkaa.
Lappalaiset ovat pientä kansaa äiti teki aina uunillisen leipiä. haluisit sä
mieluummin mennä sunnuntaina ku illala Pikajuna Estonia ylitti Venäjän rajan
ennen keskiyötä. Tässä ei auta yhtään, vaikka iltapäivän ja alkuillan tunneiksi
tultaisiinkin takaisin työpaikalle. Kuusamon koskenlaskukisa on ainutlaatuinen
elämys kokemusvarastooni. Porvoostako he tulevat? Tietenkin kaikella on syynsä.
Psykologi sanoi, että oletpa sinä feminiininen. Rahkapiirakoihinkin hän on
ihastunut. Satasesta vetoa ett ei kaavu. Palauttanet lainaamasi teoksen ensi
tilassa. Joitakin kontakteja ei edes saa ilman tätä. Hän on ylpeä pojastaan.
olin itsekin sinulle suutuksissani. Istutteko vielä paikoillanne, otetaan vielä
vähän kuuntelukuvia. sää oli yhtä kolakka kuin edellisenä päivänä. Teetin työn
tietokoneella emme koskaan viivy kauan samalla paikkakunnalla. Siinä ei
kuitenkaan onnistuttu vallitsevassa markkinatilanteessa. Silti vuoden pimeimpänä
päivänä kylän raitilla ei näy ketään. Haluaisin tulla kuuluisaksi. Sovellan myös
omassa oppimisessani periaatetta, että tulen koko ajan opetetuksi. Missä
laatikossa niiden papereiden piti olla? Sanoin, että vitut poteroista. On kivaa
kun pääsee asumaan vuokralla. Hän kuitenkin toivoi, että rauhanomaista kehitystä
voitaisiin jatkaa. hyppien keikkuen pöydän alle Kahden viikon kuluttua lapsi
siirretään ottovanhempiensa luokse. Ilta tummui ja täällä Lapin kaukakorvessa
syksyisin yleensä satoi ja niin nytkin. Tarroihin ei ole merkitty hintaa, vaan
ainoastaan veroluokka. Tavoitteena on kehittää myös kaikki korkeakoulut kattava
yhteishakujärjestelmä. Hyvän kirjan viitsii joskus lukea uudestaankin. KalPan
valmentaja Anatoli Bogdanov oli pettynyt nollaan maaliin. Olen käynyt siellä
kaksi kertaa. siellä Kuubassa Jouduin töihin hyi saatana Lapsena Wright leikki
maineikkailla pedagogisilla leluilla, Fröbelin palikoilla, ja tämä jätti häneen
jälkensä. Hän itse kertoi, että hänen tarkoituksenaan oli rynnätä parvekkeelle
ja hypätä sieltä alas. Hän opiskelee tietojenkäsittelyä Tampereen yliopistossa
kolmatta vuotta. Kuka tästä sitten vastaa tästä valtavasta katastrofista. perus-
ja täydennyskoulutus toistasataa oppilasta sulloontui Ukko-laivan toiselle
puolelle kaupunkiin rakennettavan jätevesikentän kustannukset olisivat kahdesta
kolmeen miljoonaan markkaan. En ole sitä arvostellut enkä tiedä, olenko
lukenutkaan. että suunnittelu tuli aloitetuksi liian myöhään. Tunnetusti
palokaasut ovat pahimpia tulipalon levittäjiä. Odota vähän. Pääosassa on
edelleen Bondia hieman connerympään suuntaan palauttava Pierce Brosnan. Onko
Granfeltilta tilattu tutkimustulos vai tutkimustyö? Siis: ei ole sateenkaarta
ilman katsojaa, sinua. Minä tulen kanssa kireä hartioista Se, onko
haukkumanimellä myönteinen vai kielteinen kaiku, ei riipu meistä. ajateltti ett
ei sateevarjo kukkaam pitäis siäl. " Olemme ollut suopeita sellaisissa
tapauksissa, että työntekijä on ollut selvästi väsynyt. " Pitää sitä jotain
hyvääkin olla, majuri Nurminen sanoo. kuules nyt Minulla on hänet en liene
kertonut saako olla olutta tai maitoa tai piimää Niinhän siinä sitten kävi että
vierasjoukkue tuli ja teki ensimmäisen maalin. Liput eivät sentään tainneet olla
silkkiä, lipun salko oli bambua. Jonnan missivuosi on ollut varsinaista
häärinää. ehdottoman tyylikkäästi x on nähtävissä Hän aloitti huipulta vain
pudotakseen pohjalle - Tämä on aina ollut Raatihuone, valistaa hän. Kuka itseään
kunnioittava kirjailija enää kehtaa kirjoittaa teattereille uutta suomalaista
näytelmää. Jos joku kysyy, sanon olevani uskossa, mutta mitään päivämäärää
minulla ei ole antaa. Hän tekee vielä napinläpeä. Panu näytti äkkiä
pelästyneeltä. Pienillä pöydillä oli keskeneräisiä pelejä puisilla ja kivisillä
laudoillaan. Levättyään hän oli käynyt uimassa hiekan ihostaan pois ja
kuivatellut itsensä rannalla. Katsoja näkee molemmat elokuvat yhtäaikaa. Fiat on
kankeampi kääntyjä kuin Nissan ja Opel mutta ketterämpi kuin Renault.
polttoaineveron kiristys muodikkailla ympäristöpoliittisilla syillä Osa
aineistosta on myös saatavilla cd-rom-levyllä. kuvailemani kaltainen Mutta tänä
yönä tunnut kuitenkin tarvitsevan halveksitun roomalaisen apua. Minulla on
paljon kertomista. Tämä palautti lompakon samaa kautta kuin oli saanut sen.
Johtaja vaati paperit nähtäväkseen. Koe etelän aurinko! punavalkoiset värit
näkyvät kotikaupunki Atlantassa. En yhtään ihmettelisi jos hän olisi jo perillä
Asiakkaan neuvonta ja ohjaus on osa jokaisen kuntoutustyöntekijän tehtävää.
Minä! Ota pöydästä leipää Hän unohti oman viimeisen kysymyksensä Riippuvuudesta
voi parantua, mutta se ei ole helppoa. vapaille ja demokraattisille vaaleille
otolliset olosuhteet voidaan luoda kahdesta kolmeen kuukaudessa. Kaupungista oli
aamulla tuotu hevoskuormittain kauppiaalta tilattuja tarvikkeita. Voi se noinkin
olla, en minä tiedä. Hänen on kuuma Äiti ei juo kahvia, mutta lapsi kyllä. He
aliravitsivat häntä yleinen työajan lyhentäminen on välttämätöntä työllisyyden
parantamiseksi. JJ ajoi Motoparkissa 08.01.10 mailin reiluun 15 sekuntiin. Audi
on ajo-ominaisuuksiltaan hyvin perinteinen. huomattavasti alle raja-arvon x
taitaa toimia Puhu siinä sitten onnesta. Ni tätäkä keskustelua ei tarvis käydä.
Eli ensin otatte haltuun, ootatte että veskari kerkee jo pysähtyy ja ottaa
torjunta-asennon, sitte veto. Tulen, jos minulla on ollenkaan aikaa. Vain yö
tanssi hame hulmahdellen taivaalla ja Töölönlahti tuoksui, ja hienokseltaan myös
elokuu Ojensin lapselle käteni ja hymyilin. Edustajat ajattelivat mainettaan
heitä oli kohdeltu väärin. Johan nyt on perhana! Hevonen kuului viipurilaiselle
liikemiehelle Fritz Buttenhofille. Selvä on. Luulin sinua ystäväkseni. Passissa
hänellä lukee syntymäpaikkana Wiipuri, tupla veellä, ja siitä hän on ylpeä. Hän
puhuu paljon puhelimessa. Hyvin lupaavaksi katsottu transito on nyt
vaikeuksissa. meri myrskyää Kiihko Olof Palmen murhan Etelä-Afrikan kytkennästä
on hiipunut Ruotsissa päivä päivältä. Marraskuun lopusta lähtien olemme myyneet
tuhansia ell ei jopa kymmeniä tuhansia pulloja Meidän tässä pitäisi olla
juovuksissa eikä sinun. Mä oisin vuokraamassa tämmöstä piikkainporaa onkos
teillä semmosia. eikä hän pitäisi pahana vaikka omatkin lapset tekisivät saman
valinnan. Tää työhön liittyvä jaksaminen, se on aika paradoksaalinen asia. Hän
asuu hyvin lähellä meitä. Mitä te oikein olette tehneet kukalleni? Hyvässä
työyhteisössä tuntee olevansa oikein hyvä ihmiseksi, onpa lihava tai laiha. Sit
meil oli kauheen mukavaa. Meillä ei ole tuloksia esitettävänä hyvää päivää
Sebamed on erittäin riittoisaa, pari pisaraa riittää kasvojen pesuun. Sieltä
Jukka ottaa vastaan. Smokin Stolle: Laukkasi itsensä ulos alkumatkalla Tokko
painonnosto olisi hullumpi kuntoilulaji, jos olisi riittävästi aikaa. Älä ole
typerä. - Tietysti näin, hän sanoi hiukan epävarmasti. kesät ja talvet Ettäkö
kaikki kylähulluiksi? ilmeisen taitava Millainen äiti hän oikein oli, Merja
ajatteli. Vauvan saanut kiinalaisnainen oli huolissaan, kun hänen mahansa oli
turvoksissa vielä synnytyksen jälkeenkin. Äiti juo kahvia ja lapsi teetä Tästä
minulle tuli mieleen maaseutu, ja minua palelsi vielä pitkälle iltaan. hiomaton
timantti " Ruotsalaisia ottaa päähän " Kerran esiintyi selitys, jossa sanottiin
likimain näin - - Työhön osallistuvan ei pidä antaa itsensä mennä liian syvälle
ongelmien syihin. Silmälasit välähtivät, kun Ilkka poimi jonkin paperin pinosta
ja siirsi sen toiseen. " Pidä varasi! " huudahti Myyrä äkkiä. Hänen täytyisi
kohta lähteä, että ehtisi vielä käydä Jokisen luona. Aulis pureksi leipäpalaa.
Kauko yritti nähdä Merjan, mutta tyttö oli korin ympärillä heiluvan tungoksen
keskellä. Ja Taikurin takia minä kai olin tullutkin. Silloin olisi ollut
järkytys tietää, että John Lennon tulisi murhatuksi, tai että Brian Epstein
tekisi itsemurhan. Polvennosto keskelle lautaa. Me tulemme kuuluisiksi. Kiekot
tänne. Tähän asti TBK on noussut vitosesta kakkoseen sarjaporras ja vuosi
vauhdilla. Valinta miljoonien lauseiden joukosta on minun tekoni. Näin yli 14
miljoonan lottovoitto jäi lunastamatta. Ostakaa tuoretta mansikkaa. He
viljelivät puolentoista hehtaarin peltoalaa jolla he kasvattivat palkokasveja,
viljaa, rohtoraunioyrttiä ja siankärsämöä; ne he korjasivat, käsittelivät ja
myivät terveyskaupoissa pitkin maata. Heillä oli tyttäriä mutta ei poikia.
heidän itsestäänselvyyksiään painetaan hyvälle, parhaasta puusta tehdylle
paperille. Silmä ei muutu vaan näkeminen muuttuu. uusi oikeudenkäynti on
epätodennäköinen. Juokseminen on nautinto Niinistön mielestä ulkopuoliset
voisivat olla verokeskustelussa vaihteeksi hiljaa. emme halunneet Siihen aikaan.
pitkän aikaa Yks toinen kaveri toi Virran Petri niin se vois tulla sillee
soittaan muutaman biisin. Jos saan sanoa, niin minulla on nälkä. lasinen katto
Parakleetin ohjesääntö on monessa kohdin väljempi kuin uudistuneiden
luostareiden. Huoli tyhjenevästä Pohjois-Karjalasta Sellaista tuskin kestää
yksikään puoluejohtaja. Varpuspöllön yleisintä ruokaa ovat myyrät. asiasta
riippuen hänen ihonsa oli jo nuorena ryppyinen ja täynnä rokonarpia. Kerran äiti
sanoi että kuka tahansa voi olla kuka tahansa. Espoolla on Suomenojalla oma
puhdistamonsa. Mutta koko tää ajattelu siis siitä että et on niinku tiukka
itsekuri ja tähtää kirjallisesti määrittelemiinsä päämääriin nii eiks tää oo
ihan samaa ku se mitä työssä tekee. Ja paskat jätän! En juossut tuntia Ihmiset
syövät hartaasti ja kauan. Oih! Hän tanssii karhun tavoin ilman apua.
Alkoholijuomien hintaerot ovat niin suuret, ett ei turistiviinatulvaa voida
padota verotasoa alentamalla. Vesi ei ole haaleaa vaanmutta jääkylmää. Äidillä
on rahat kassissa ja passi taskussa. Avaruudesta käsin on saatu runsaasti uutta
tietoa maapallosta - ja avaruudesta. Sibelius viihtyi Kämpissä, koska siellä sai
keskustella liikemiesten kanssa taiteesta. Mustan elokuvan renessanssi? Selma
Huittinen pyytää minulta usein että mä kirjoittaisin siitä ja siitä. Mikäli
organisaationne kaipaa kartoittamista, ottanette yhteyttä! Lynx-selain ei näytä
CV-sivua ihan siten, kuin olisin halunnut. mä poljin tuolta tuolta tuolta
Järvikyästä. Eiku sieltä Keskiseltä. niin tohon kotio. " Hei, otakin minusta
erilainen syntymäpäiväkuva. Tulkin välityksellä puhuen Gorbatshov kiitti tri
Galea. Kolmen pelaajan suoritus tarkastettiin. Tapaamisiin! Aamuyöllä hän käveli
hiljaisen kaupungin halki. Tämä kaikki otettiin uusiksi kuvaruudun ääressä eilen
illalla. Kenet sinä valitsit? Ensimmäinen rappion merkki miehellä on, jos hän
jättää partansa ajamatta. ei me olla jaksettu tehdä mitää sen jälkee ku Mara
meni töihin Meidän on mahdollista tehdä se entä sitten kun Moottorintoimittaja
oli tehnyt sopimuksen McLarenin kanssa. Pete ajaa turvaremmit auki ja laatta
lattiassa. Siellä hämärtää aikaisin Kenen toimesta tämä on tehty? Olisit uskonut
kokeneen miehen neuvoa. Kymmenien miljoonien myyntivoitot jäivät haaveiksi.
Info-sivuilla on juomasekoitusten teoriaa, kuten cocktailin määritelmä ja
alkoholipitoisen juomasekoituksen peruskaava. On jo myöhä, mutta en lähde vielä
nukkumaan. sieltä lahden takaa Sinä voit ajatella siitä asiasta ihan mitä itse
haluat. Minulla ei ole autoa. Silti monesti unohtaa miettiä hajuja. Tuostahan
sinä voit saada vaikka minkälaisen taudin. Olisin tyytyväinen, jos saisin
asunnon, lapset päiväkotiin ja itselleni töitä. Pestävä 30 asteessa. He joivat
kahvia, paitsi Samuli joi mehua. Usein sillä oli vieraita koulun
edustussaunalla, jonne heidän piti viedä kahvia ja tehdä voileipiä. Tehtaalla
oli kuitenkin kysyntää lännessä, ei tosin mitään merkittävää 200 miljoonan
ihmisen lakanoihin verrattuna. Sinä olet ihana. Älä muuta sano Ensi sitä, kolmee
niin ku tonne ylöspäin näij ja, sitte alaspäi seuraavaa Nuorten työttömien
työllistäminen työpajoihin, jotka tarjoavat mahdollisuuden itsensä
toteuttamiseen, on periaatteessa hyvä asia. Hänen käsittääkseen kukaan ei
hyväksy peurojen joutumista sekasusien ruuaksi. Hän tiesi, että vastarinta olisi
synnyttänyt huikean kansannousun ja monet olisivat kuolleet. Toinen
maalivahdeista on korin päällä levyttämässä ja toinen on pinnalla hengittämässä,
jonka jälkeen hän menee vaihtamaan pohjassa olevan maalivahdin pois. Terävä,
naljaileva, ett en sanoisi hauskanilkeäkin visailuohjelma menestyy Suomessa. Jos
pelko häviää, pitää vaihtaa ammattia. Oonksmä jo sisällä? Tupakkaa, kahvia ja
alkoholia kannattaa nautiskella kohtuullisesti, sillä niiden runsas käyttö lisää
stressiä. Tästä voi seurata kääntyminen kasvattajaa vastaan. Aleksei Sultanov on
tällä hetkellä yksi kaikkein kuumimpia nimiä uudessa pianistikaartissa - paitsi
ei tietenkään kotimaassaan. Armas otti puheenvuoron, ja nainen jäi taustalle.
Hyvinvointi on sittenkin aika paljon itsestä kiinni, Rauramo pohtii. - Soitin
soitin kai. Säikähdin, kun muistin opettajan luvanneen tulla Seinäjoelle yöksi.
Lassekin piti hyvänä keksintönä ottaa kotieläin. Pitkät pöydät notkuivat
herkkuja ja Hymy-Late soitti viulua. Juoksin lujaa. Kun puhelinkeskustelussa
antaa lausuntoja, ei voi välttyä siltä, ett eikö jotakin väärinkäsityksiä
syntyisi. Tämä pitää pestä. Suomeen ostetuissa Horneteissa varustus kun on
luokkaa parempi kuin vastaavissa Yhdysvaltojen käytössä olevissa koneissa. Kovin
korkeallepa sinä häntä arvostat Ilpo näytti loukkaantuneelta. heidän
kannatuksensa on suomalaisittain korkeissa lukemissa. Kuljimme tarhan ohi
54-vuotias merimies seilasi 1987 tanskalaisessa Gerda Vesta -aluksessa Kolumbian
ja Yhdysvaltain väliä. Tuo on vielä enemmän virtahevosen näköinen kuin tämä
läski edessä! ja mä sanoin et mitä sä sitte teet heikko ihminen ja sydäntautinen
ja jalat turvonneet ja. ette luvanne Mummi itki, että Veikko ei ole vielä
edellisestäkään sodasta tullut takaisin. Mennään jo sisälle Myös Antonio on sitä
mieltä, että joukkue kaipaa uusia pelaajia mitaleille yltääkseen. He muovittavat
tapulia pitkälle kevääseen ton Lauran näinkin sillon sillon Pirjon häissä kun
olin kuokkimassa kirkossa. He varastavat ruokaa tai aseita, joita sitten
vaihtavat ruokaan tai rahaan. Hän tulee viiden ja kuuden välissä. Mittaus oli
nopeaa. Mutta levyssä on joka tapauksessa helkutin pitkä naarmu. x kerkiää
toimimaan Syntyi kahden asunnon loukkuja ja vakuusongelmia. Eläkemaksuun, joka
oli viivästyneenä tämän lain tullessa voimaan, sovelletaan tämän lain voimaan
tullessa voimassa olleita säännöksiä. Sellaista ei perustettu. Onpa täällä
kuuma! Mitähän siitä tulisi, jos kaikki kyselisivät toisiltaan, mitä makkaraa
kukin syö? Hän nuuhki raikasta ilmaa syvälle suuriin ja epäilemättä terveisiin
keuhkoihinsa. Äkkiä ovi aukesi ilman että kuulin askeleita sen takaa.
lammaslaumat näyttävät selviävän liikenteestä hämmästyttävän vähin tappioin.
Aidasta hän teki lujan Määrin tunnusmerkki on Ranskan trikolorin ( sininen,
valkoinen, punainen ) värinen kangasvyö. Varsinaiselta ammatiltaan hän on
ulosottomies. En minä sitä ostanut vaan lainasin. Runsauden purkauksessa ja
voiton huumassa kritiikki kasvaa niin kuulijan kuin tuottajienkin taholla.
Tuliko rautua? Joku nimesi hänet pubissa Euroopan rumimmaksi mieheksi, joka ei
ymmärrä jääkiekosta senkään vertaa kuin KuPSin kannattaja jalkapallosta. Ja sinä
annat tuollaista tapahtua! Vaikka kirja myy hyvin, rahoja saa silti odottaa.
Tällä hetkellä Venäjän kaupan osuus ylittää jo seitsemän prosenttia.
sähkötulostaulut ja tiedot menivät bulgarialaisilta yli ymmärryksen. Katjasta
kehittyi nopeasti huippuammattilainen. Vielä sitä syödään ja juodaan. he kävivät
talvisaikaan hyvin satunnaisesti mökillään. Minulle riittää, että hanke edistyy,
asia on hallussa, väline toimii. Säädökset kieltävät meitä puuttumasta asiaan
Keulaportin jumiutuminen kiinni viivästytti autolautta Wasa Queenin lähtöä. Hän
oli koko illan väsynyt. Sitten Lauran silmät tottuivat hämärään. Helkkari,
kaikki epäonnistuu, jos sinä et nyt auta! Siinä oli viiden eri kansallisuuden
edustajia. Kaunispään tunturista kerrottiin, että lunta on tullut yli 30 senttiä
vuorokaudessa, mikä on varsin harvinaista. Mikähän mahtaa olla tuo erite, josta
muurahaiset ovat kiinnostuneita? Pandora antoi odottaa itseään yli tunnin Kaijan
& Ilen jälkeen. Selkä suorassa hän puristaa mustaa laukkuaan. Gorgon on
sirkustaiteilija jo ties kuinka monennessa polvessa Koulussa on tylsää. Lasse
kiukustui. ell ei kulkuyhteyttä asunnon ja työpaikan välillä kerta kaikkiaan ole
kieltäytyminen ei johda päivärahan menettämiseen. Asunto oli hyvin suuri.
linjasta poikkeaminen Pyhän Mikaelin kirkko on rakennettu vuonna 1468. Mahlamäki
on vetänyt Teivon kuninkuusraviprojektia viime helmikuusta lähtien eikä miehellä
ole ollut puoleen vuoteen vapaa-ajan ongelmia. ainoa johon luotan Puikoilla
syönti luontui tytöiltä Schumacher pystyi taikomaan paalupaikkoja ja voittoja
kuin liukuhihnalta. Kaksinkertaiselle Mannerheimristin ritarille jätti
jäähyväiset joukko ritariveljiä itsensä jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin
johdolla. Lähden jahka olen syönyt Teollisuuden kasvua lisäävät enää
sähkötekniset tuotteet. Budjetin loppusumma on vajaat 191 miljardia markkaa.
Palvelu pelasi suhteellisen hyvin, tosin tarjoilija oli välillä matkalla jo
pöydästä pois vastatessaan ruokailijoiden kysymyksiin. Tässä sinulle hieman
Nettikirjoittajakoulun palautetta tekstistäsi, joka muuten olikin melkoisen
pitkä kirjoitus. Toi oli aika pahasti sanottu miksi meidän pitää olla Natoon
intoilemassa? Älkäähän nyt, lääkäri hiukan kumartuu Meerin puoleen. Hänen
johdollaan perustettiin jo 1950-luvulla Ratinanpuisto Oy, jonka piti rakentaa
huvipuisto Ratinanniemeen. Pääsisimmepä sanomaan, että nyt emme voi ottaa
vastaan valtion virastojen jätevesiä. Heti tuli mieleen, että onko ihmisiä
jäänyt alle. Aikamoinen mustelma siin on tullut kuule. Tämä näytelmä voisi olla
tottakin, vaikka ainahan näytelmät ovat jalostettua todellisuutta. Tämä
merkitsee demokratian loppua. Sanoin minulla olevan auton takalokerossa niille
molemmille pienet paketit. Nyt tapahtunut fuusio on samaa, mitä itse kukin yhtiö
on ajanut takaa omilla toimenpiteillään. Ketä Elinaa? Tulosvauhti on kiihtynyt.
Saksan pelko oli tosi, ja vakoojia oltiin näkevinään kaikkialla. Haluaisin kysyä
teiltä, isiltä ja äideiltä, jotka annatte lapsillenne ilmakivääreitä lahjoiksi,
että. Hauskaa vappua! pääsevät naimisiin Odotin, että saisin enemmän. moottori
käynnistetään kylmänä. Panin säkin navetan seinää vasten. Mä päätinkin yllättää,
Ilpo sanoi, kun paketista ei tullutkaan pannu. Tulevatko he Porvoosta?
Hevosurheilu on toki vielä paljon kävelyä edellä siinä, että - - Pitäisikö
pomolle sanoa, että sillä on ruoanmuru suupielessä, vai eikö pitäisi sanoa, että
sillä on ruoanmuru suupielessä. Miks ei ne pane lapselle nimeksi Mikko? Kukaan
ei uskonut tulevansa hyväksytyksi Kukaan ei lähde itselleen kuljettamaan
tuommoista lastia. saattaa olla hyväksi, että ihmisoikeusraportoija on nainen.
Jokainen viittoi yhden lauseen järjestyksessä niinku mentiin ja. Maksakaa
viereiseen kassaan. Juhantalo erottamassa Kankaanpään kaupunginjohtajaa
Kamariorkesteri Moskovan virtuoosit soittaa Milloin niissä ilmestyy puhuva piru,
milloin entinen opiskelutoveri, toinen taiteilija. Kaksikymmentä vuotta istuneen
puheenjohtajan kaatajaisiin matkasi iso joukko maalaisliiton miehiä ja naisia.
He muovittavat tapulia Minusta näyttää, että sinusta on tulossa juoppo. Sekin
oli iloa, koska se ei koskenut perustaa. Keijo Koo istuu puolipökerryksissä
tantereella. hauskoissa häissä nopeatekoinen ruoka matalapaine lähestyy Suomea
lounaasta. On huomattavasti parempia urheilijoita sinne pyrkiny, jotka eivät oo
koskaan päässy. Husseinin mukaan surmattu oli huutanut moneen kertaan apua hänen
ollessaan paikalla. Terroristijärjestö M-19:n jäsenet Koneellinen ilmastointi
pitää huolen siitä, että kapselissa vetää ja suhisee kaiken aikaa. Suostutteko
keskustapuolueen uudeksi puheenjohtajaksi? Hän kyllä oli muistanut heti minun
nimeni - ja hänen oikea nimensähän oli tietenkin Katariina, tietysti, totta kai.
Pietarin katulapset ovat yhtä innokkaita pääsemään valokuvaan kuin lapset
kaikkialla maailmassa. Aiotaanko korvauskysymykset ottaa huomioon lain
uudistuksessa, ja jos, niin miten? Rakennuksen napa on nyt iso tyhjä aula, josta
lähtee joka suuntaan pitkiä käytäviä, näiden varsille ihmiset katoavat eivätkä
koskaan kohtaa toisiaan. Liiketuttavuuksia voi kulttuuritilaisuuksissa syventää
perhetasolle. hyvillä mielin Liikennevahinkoja tapahtuu nyt suunnilleen saman
verran kuin 70-luvun alussakin, mutta niissä kuolee ja loukkaantuu selvästi
vähemmän ihmisiä. vuoden vanha Reitin kohokohta piti ennakkotietojen mukaan olla
Keiturin silta pari kilometriä Virtojen aseman jälkeen. puulämmitteinen sauna -
Mulla on sauna varattuna. Omat kannattajansa se kuitenkin sai. Kukapa minua
uskoisi? Lapsi merkitsi numerot taululle perätysten. Eivät Mercedes tai Siemens
määräile Saksan eikä Outokumpu Suomen hallitusta. Se leviää maanalaisilla
juuriversoillaan ja on pian hallitsemattomissa, jos sitä ei tyyrää. Kuulin, kun
kerran juttelit isän kanssa hänen lähdöstään. Pitkille lomareissuille ei arvaa
lähteä, kun työt jäisivät tekemättä. Helsingin yliopiston vararehtori Arto
Mustajoen mukaan yhteiskunnan tulisi oppia hyödyntämään väitelleitä. Tai jos
multa joku kysyy niinku jotain, katuuki Vallilasta ni se o ihav varma ettem mä
tiedäs sitä, Tiikkainen on tiivistänyt muita vanhempana otettaan. Kuului
omituinen vaimea jyrähdys, kuin maa olisi yskäissyt. Näissä merkeissä se aloitti
viime marraskuussa kampanjan tunnettavuutensa puolesta Euroopassa. Minun täytyy
mennä. Ari: Mä ajattelenki just niitä ihmisiä ketkä on niinku ihan
normaalilinjoilla liikkuu. Jämsänkoskelta ei tarvitsisi ajaa Jämsän keskustaan
päästäkseen nelostielle. Havanna, Kuuban rapistuva kaunotar Teillä onkin edessä
sellainen remontti, että itku vielä pääsee, mies naurahteli. Justuskin oli jo
tottunut rutiiniin ja istahti tyynesti katukäytävälle liikennettä seurailemaan.
Maksan loput omasta pussistani. Jos sataa niin jäädään sisälle. soitan sulle
tällasesta asiasta kun sä olet tutkinut naisten kieltä. ja meillä on täällä nyt
syksyllä sellanen studia generalia luentosarja johon et ihan ajattelin et oletko
yhtään kiinnostunut tulemaan luennoijaksi. Myös SAK on jäsenliittoineen ollut
mukana uudistustyössä. nii et Joskus tuntuu siltä kuin mikään muu elämässä ei
ole minkään arvoista kuin hirmuinen vauhti. Vain äiti haluaa lapsen parasta.
moneen suuntaan aktiivinen Se, että lehdet kellastuvat, johtuu siitä, että on
ollut niin kuivaa. Jos annetaan Väyrysen aloittaa. elämälle olen kiitollinen
Tule takaisin pikku Sheba. Mitähän sekin kuvastaa. ei kerrottu Noilla kolmella
juoksulla Hamina murskasi Haapajärven selkärangan. Sitä paitsi hinnat harvoin
ylittävät Suomen tasoa. Yhdeksän on onnennumeroni. Ennen matkustelin paljon.
Kohtaaminen Äiti Teresan kanssa Tykkään juosta ja varsinkin Pirkan Hölkän
aikuismaisessa seurassa, jossa huumori lentää mukavasti. Onnettomuus ja
vammautuminen eivät kysy varallisuusasemaa, niinpä ei vakuutuskorvauksenkaan
tulisi olla siitä riippuvainen. poliittinen virkanimitys on sellainen, missä
muodollisesti epäpätevä ohittaa pätevät. kauniisti laskeutuva tyylikäs
verhokangas Virtasen Maija En tarkoita, ett eikö kirja olisi mielenkiintoinen.
helpposivelteinen öljypitoinen akrylaattimaali puhua niitä näitä On minultakin
kysytty, miten voin ampua jonkun viattoman luontokappaleen. Söitkö sinä jo?
Norjalaiset naisopiskelijat tupakoivat eniten koko Euroopassa. Bakteerin
aiheuttama tauti talttuu penisilliinillä Nenä ja paikallislehti sen kertovat:
Valkeakoski on muka ollut suoranainen hajuhelvetti elokuussa. Eurooppa voi jo
viiden vuoden kuluttua näyttää olennaisesti erilaiselta kuin nyt.
pirkanmaalaiset tuntevat tulleensa harhautetuksi. Se sanoo makaavansa hormin
vieressä. Mitä se sillä tarkoitti? Ne, jotka eivät osaa ilmaista itseään oikein,
vaietkoon. Pyyhin purkin kyljiltä roiskepisarat ja kiristän kannen. Monissa
osissa Ufaa ei saatu maaliskuun vaaleissa uurnille riittävästi äänestäjiä, jotta
vaalien tulos olisi voinut astua voimaan. Niin huvittavalta kuin se
kuulostaakin, koiran voi totuttaa käyttämään korvatulppia. Taruako lienee vai
totta? Aineelliset vahingot jäivät pieniksi. Tältä pohjalta hän esitti
väitteensä, että uskonto on kansan oopiumia. Vammaisasiamies toimii välittäjänä
palveluja koskevissa erimielisyyksissä. En mä halunnu niitten kaa olla. Kyllä
moni ennusti, ett et sää siellä kieltolassa voi asua. Minun täytyy olla juomatta
kahvia. Pururata tyhjeni kuntoilijoista, kun tieto levisi karhun liikkumisesta
Lahden suosituimmalla Tapanilan lenkkeilyalueella. Ministeri käveli presidentin
rinnalla. Ihminen paranee taudista. Yrjö Virtasella on puheenvuoro. jotenkin
ymmärrän sinua, joka sentään olet nainen. Ja sitten käyt mahallesi tuohon
lattialle. tieteellistekninen tieto ja taito Meidän avullamme saatte kaksi
mahdollista tulevaisuutta. Riittää jos ruoka tai juoma tuntuu maukkaalta ja tuo
tyytyväisen olon. syödä ylen kuinka erottaa olennaisen epäolennaisesta. Voitko
lähteä? Tuskinpa Neuhauser tänä kesänä ehtii meren äärelle kiviä keräämään. en
kai minä huvikseni soittele tähän aikaan. " Tieto ei aina mene perille, vaikka
miten valistaa " Sitä paitsi Maiju ja Elisa tarvitsevat vaatelisää, miten he
muuten pärjäävät tulevana talvena. Siinä hän seisoo, oven suussa kädet pitkin
kylkiä, paidatta ja paljaana. Automaatin vieressä tulee olla puhelinnumero,
johon voi hätätilanteessa soittaa. kaikki pudistelivat päätään. ihan minua
varten Mulla on kylmä kuvasivat auringonlaskuja kaikilta mahdollisilta
kallioilta kaikissa mahdollisissa turistirysissä. Rauta on painavaa He
kyyhöttivät näreen takana, kuuntelivat ja kurkistelivat. Jäähyväiset ovat
sietämättömiä. Taidatkin olla oikein lintumiehiä. Leikitäänkö nyt kotia?
Kellarissa on pullo poikineen kypsymässä Vilkaisu ylös saa meidät epäilemään
tehtävän onnistumista: kaukana kaukana suoraan yläpuolellamme näyttää olevan.
Clintonille vankimman tuen antavat nuoret, vanhukset ja vähäosaiset. Kun tuntuu
että puheenaiheet alkavat loppua, äiti sanoo että voidaanhan sitten lähteä sinne
kauppaan. Hallitus on keskustellut pääministerin mukaan myös sosiaalietuuksien
saattamisesta veronalaiseksi. Ikivihreät peittoperennat menestyvät parhaiten
varjoisessa kosteahkossa kasvupaikassa. ku mä kävin neuvonnast kysyy ni se sano
et kysy tolta Mikan paluu Puoluekokouksen päätöksen mukaan olemme ydinvoiman
lisärakentamista vastaan, ja se tarkoittaa sitä, että olemme sitä myös
hallitusohjelmaneuvotteluissa. Lähet kiärtämää. Jättiläinen painoi 2,6 kiloa ja
oli läpimitaltaan 46 senttiä. sehän on ollu jonkullaine helpotushan se on ollu
siis kuka tahansa voi tilata sähkönsä keneltä tahtoo. Ollaksesi noin pieni, olet
yllättävän vahva. Pekka Halonen antoi joskus siveltimen juosta aika
vauhdikkaasti Kyseessä on ilmiselvästi osa valtion säästötoimia, mutta tarkemmin
tutkittuna mielestäni varsin kyseenalaista säästämistä. Onneksi talvi on yhä
kaukana Tämä voitaisiin pestä. Kerran se tuli moottorilla tuolta alhaalta, olin
könkään päässä ja sanoin, että tuuhan kahville, oot jo niin väsyksissä. Mä
yritän hei selvittää sen ja soittaa sulle iha hetken päästä. pienen ihmisen
puolesta taistelleen Mies kulki aivan kumarassa. Tänään ei ole luentoa. Lopuksi
minun piti vielä kumartaa yleisölle, mutta unohdin tehdä sen. Mulla on kahvi
valmistumassa. Ehkä daamit vain jonakin päivänä tuumivat samppanjan
pehmentämissä päissään, että pitäisi keksiä ikään kuin jotakin kivaa. Asetelmien
maalaaminen on kuvaamataiteessa suhteellisen nuori asia. On se käden tekemisen
taidetta ja taitoa. Kummassakin puolueessa on Koivistolla vankka kannatus. Se
pysyy riittävän kauan, että poliisille jää aikaa tutkia ryöstöjä. Eipä lähtenyt.
Monta kertaa on todettu, että erityisesti pienen maan on hyvä hankkia ystävät
läheltä ja viholliset kaukaa, jos nyt vihollisia olla pitää.
Kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen ( sd )
rauhoittelee jo asukkaita. Kuitenkin Matista ja hänen kolmesta veljestään tuli
kauppiaita. Palvelualttius on tyydyttävä, mutta huoneen saanti vaikeata.
äänentoistolaitteisto on hyvä. Kimmo oli 17-vuotiaana nopea kuin kärppä.
Sellainen löytyi Käpylästä. Niille on asetettava selvä aikataulu ja selvät
tavoitteet - vähennystä niin ja niin paljon siinä ja siinä ajassa Oom mä pyrkiny
aina kesällä siim pari viikkoo, lähtemään tonne meiäm mummol luom maalle Sain
numeron viisi Uusseelantilaisen Alan Duffin romaanin filmatisointi hajoavasta
maoriperheestä Aucklandin slummeissa Hän tuli meitä kohden. Otin aspiriinin ja
menin nukkumaan. Onko enkeli tyttö vai poika? Siellä vasta kamalaa oli! ohjeissa
on kehotettu toimimaan niin, ett ei mistään paljastuisi kyseessä olevan
puoluepoliittinen hanke spontaanin kansalaistoiminnan sijasta. Kas kummaa, minä
luulin että neiti tulee tänne rahaa ruikuttamaan. Hänet vietiin Nokian
terveyskeskukseen. joku ihme söheltäjä Tuo koira on minun Mitähän asiaa? Ei
sellaisia leikkauksia keksitäkään, joita Andersson ja Huttu-Juntunen eivät
hyväksyisi pysyäkseen hallituksessa. Täytyy oppia sietämään epävarmuutta.
Jälkiruokaan ehdittyä ikävät asiat unohdettiin. tuolla veneellä - Työaikana ei
oikein passaa. Mä olin silloin yläasteella, kun tuli Jatsin syvin olemus muistaa
Koivunen. toinen poliisi löysi Dockeryn makaamassa talon pihalta luodinreikä
otsassaan. Minä haluan sen kiinni niitten kaikkien naisten takia, mutta en
Järven. hiiltynyt puuharava puinen harava Siitä mitä on arvovapaa opetus ja
tutkimus voisi keskustella paljonkin muut viinit ovat enemmän tai vähemmän
kuivia Sieltä saisi nyt ahventa. Kotoa kuului kummallisia uutisia eräiltä osin
auto kaipaisi hiomista kyseinen kulttuuri oli teknisesti meitä edellä.
Lohikeitostakin on tainnut lohi unohtua pois, koska se maistuu kasviskeitolta.
Haatajan Mikasta leivottiin mestari nuorten sarjassa. Sanoin sille että se on
merirosvo ja ektoplasma ja herkkukurkku ja raadonsyöjä ja ruumiinryöstäjä ja
longobardi ja vandaali. Siellä oli jäätä, ja minä onneton valitsin väärät
renkaat. Täällä pitäisi olla kahvia Tekniikkani on nyt parempi kuin koskaan
ennen. huh tätä elämää Jätetään tänne tusina miehiä ja niille pomo ja myös
hevonen jää tänne. miten paljon Sipilän viittaama Opiskelijatutkimus 2000 kertoo
myös siitä, miksi opiskelijat käyvät työssä. Vauva hymyili äidin rinnalla.
Minkälainen se kevät olikaan mahtanut olla säiden kannalta? Juhlaviikkojen
lisäksi Helsingin olisi selviydyttävä tulevasta kulttuuripääkaupunkiudestakin.
Se oli silloin. Poikasia kuoli sadoittain. Tuu mun kaa kahveelle. He ovat
tyytyväisiä toistensa suorituksiin. Käydäänpäs välillä vilkaisemassa minun
autoani. hakkasin haravalla jäätä irti pensaista. heidän kirja Minulla oli ikävä
poikaani. En usko, että Koivulla on ongelmia pienen kokonsa takia. Virkavallalla
riittäisi töitä varsinkin iltapäivisin, jolloin ryyppyporukka alkaa sammuilla ja
vähän sitä ennen kuseskella, räkiä ja oksennella lähitalojen porttikonkeihin ja
rappujen edustalle. Auto on talon edustalla. Kokeilun tulokset tältä vuodelta
ovat pääosin myönteisiä. Profiilimme esiintyisi tv:ssä vielä monta, monta
kertaa, mutta aivan toisenlaisissa merkeissä. " niikuttelun " sijasta
murteenpuhujat " tuotattelevat ". Sen kuultuaan sorsa hyppäsi loiskahtaen
takaisin mereen. kiiltokuvamaiset ihmiset Kysyipä joku epähienotunteisesti, että
miten lienee sosialidemokraattien laita? Me on oltu nyt täällä jo kaks tuntia
Kõrb on ensiluokkainen tanssijatar, Viron baletin ylpeys, jonka kansainvälisen
tähtiuran neuvostoviranomaiset tyssäsivät. Sponsorointi on uhanalaista. Rakel
ompeli vohvelikankaaseen sinistä kukkaa, sellaista tehtiin seitsemänvuotiaana
kansakoulussa. Mutta se, mistä esityksen jännite vasta syntyy, on nuken ja sitä
käyttävän näyttelijän suhde. Morjens. Länsi-Suomen muikkukanta on vähäinen, kun
taas Pohjois-Suomessa kannat ovat pysyneet vuodesta toiseen runsaina. Sikiön
vaurioituminen riippuu siitä, pystyykö äiti vähentämään alkoholinkäyttöään
raskauden edetessä sekä käytetystä alkoholimäärästä. x ei raski kertoa totuutta.
Sinuna en lähtisi sinne Voita Kanarian-matka! Vaihtomiehet saivat paljon
peliaikaa ja minä sain tuntumaa uudesta roolista On väsynyt tai sitten katselee
uutta ohjelmistoa Leikkitoverini olivat mustia lapsia. yö, tuo tunturimaailman
loputtoman päivän tuskin tupakkatauon mittainen hengähdyspaussi, jolloin aurinko
hiipuu pohjoisen äärellä ollen silti hereillä ja valvoen valtakuntansa elämää.
Lupa-asioiden selvittelyä mutkistaa se, että väkeä on liikuteltu eri yritysten
kautta. Kapea kukkapaketti roikkui ovenkahvassa. Minulla ei ole mitään
annettavaa. Siellä tunnetaan toistaiseksi joten kuten vain ensimmäinen, toinen
ja viides sinfonia. Välimatka ei tarvitse olla kuin viisi metriä. Hän vain ei
ole tarpeeksi älykäs äitinä eläjäksi. Olin sitaisemassa narua kiinni Markkasen
osanotto PM-turnaukseen oli jo ennen vammaa epävarma, sillä hänen mukaantulonsa
olisi ratkennut hänen seuransa St. Josephin ohjelman perusteella. Poikien kesken
oli sovittu, että - - Juustokin jäi jääkaappiin. Kuka oli Ison-Britannian
kuningatar Viktorian aviomies? Tulevat arkkitehdit suunnittelevat uutta
Pornaista. Sateesta huolimatta lähdemme. Ranskan tunnit on aina pidetty täällä.
Jäähallia tulee käyttämään myös parikymmentä kaukalopallojoukkuetta. 12 vuotta
sitten esitetyssä Pohjalaisissa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi NN:n törkeästä
huumausainerikoksesta vankilaan jo alkutalvesta. Jos sovittaisiin niin, että
pyritään olemaan puolessa tunnissa valmiita. Tässä ei ole mitään yllättävää. Se
lähetti mulle joskus joulukuussa kortin jossa se kirjotti että hän tulee Suomeen
ehkä jo loppukeväästä. Tulisiko tästä yhtään mitään? Olisin valmis tulemaan
kuuluisaksi. Fiatin Grand Prix -autossa oli hydrauliset jarrut jo vuonna 1914.
Minkähän niminen keittiömestari meillä mahtaa silloin juhannuksena olla? eihän
ne ni ihtiisäj juovuksiij juonnu. Teillä on täällä äärettömän valoisaa
vuorokauden ympäri. Olet Laurin setä Pelkäävätkö miehet omaa varjoaan. Penelope
Livelyn kaksi aikaisempaakin romaania ovat myös olleet Booker-ehdokkaina. Suomen
parhaanmakuista kahvia Vajaat 95 prosenttia kyselyyn vastanneista oli
kiinnostunut vähintäänkin kokeilemaan elintarvikkeita. Lasimurska toimitetaan
lasitehtaalle käytettäväksi uudelleen. Eurooppalaiseen tapaan Prodi valutteli
kohteliaisuuden hunajaa EAY:n edustajien ylle. Ma oon ollu, sillon tällön
tollasessa, erilaisis tilaisuuksis niin ku säestämässä, jotai yksillaulajaa tai,
sellasta, esimerkiks jossai häissä mä oon olluj ja, tommosissa Useampaa
akkutyökalua käyttävä on seota erilaisten akkujen paljouteen. Brysselin
harjoittelupaikoissa ranskan kielen taito on eduksi. Ota Olvia. Klassikko on
kirja, jota oikein kukaan ei haluaisi lukea, mutta jonka jokainen haluaisi olla
lukenut. Mitä jos puhuttaisiin siitä Naamalta vauva oli heti aika söpö. Minähän
yritän parhaani, mutta kun joukossa on porsaita, jotka koko ajan keskeyttävät.
Onhan se, muuttunut on, Olavi Harjula vahvistaa häkeltyneenä ja koko tilannetta
todeksi uskomatta. No nii, tota voitas ny ottaa sitten noi kengät pois ja
farkutki niin nähdään vähä että minkä näkönen se on. Kansanedustaja Ilkka
Kanerva heitettiin torstaiaamuna Uudenkaupungin Kaupunginlahteen. Vaalitulos
yllätti kummankin leirin Hän on nyt kilometrin päässä tästä Untola kiskottiin
puoshaoilla alukseen, vietiin Santahaminaan ja haudattiin punaisten
joukkohautausmaahan. Kahvia maistoin vasta kun olin syönyt suun tyhjäksi. meillä
voisi olla tarve tukea ja kannustaa sitä, mikä meidän suomalaisessa
kulttuurissamme on hyvää, niin filmissä kuin kirjallisuudessa kuin paljossa
muussakin. Minnan kävi sääliksi ystäväänsä. Joka sen saa aikaan, on vahva.
Kansainväliset postisopimukset antavat Suomen Postille mahdollisuuden estää
postimaksujen kiertämisen. neljännet hautajaiset Olisi elämän pettämistä
kieltäytyä onnesta silloin, kun se tarjoutuu vastaanotettavaksi. Heille riittää
noudattaa vanhaa kaunista tapaa. Siellä oli kaksi arvokasta rouvaa, jotka
järjestivät konsertteja. Mutta Simpsonille on kuulemaa joku tv-yhtiö tarjonnut
jotain 40 miljoonaa ensimmäisestä lausunnosta. Blooper joutui sarja-avaukseen
ilman Jaana Strömbergiä. - Söin minä vähän. Yrittäjät ja keskustavoittoinen
yleisö pommittivat ministeriä myös valtion tukimarkoista, palkkaperusteisten
sivukulujen leikkauksesta sekä arvonlisäverosta. Seppälän tilalla ei ole karjaa,
joten kaikki vilja menee myyntiin. Bokassaa pidettiin länteen päin kallellaan
olevana valtionpäämiehenä. Omaleimaisuutensa vuoksi tuloksia ei tutkijan mukaan
voitu yleistää. aika moni tuntemistani opiskelijoista Siitä vain läksyjä
lukemaan. Se sinun ihmeellinen Lassesi pistää rahasi kurkustaan alas ja juottaa
vielä muita naisia. En nyt oikein tiedä Romun poisheitto keventää mieltä, koska
sen mitä työstää, kantaa mukanaan. Sen omistaa, tai se sinut: omaisuuden suuri
paradoksi. lahjalistat ovat vielä tämän päivän kahvipöydissä. Väitetään, että he
tulevat Porvoosta. Nyt se alkaa, sano suutari nälkää Huippuhyvän kauppatavaran
hävikki on tällä hetkellä jopa 05.03.10 prosentin luokkaa, ja tuo luku kasvaa
vuosittain noin prosentilla. Asiaa kohtaan tunnettiin ennakkoluuloa Annokset
ovat kookkaita, palvelu huomaavaista ja nopeaa; hinnat kohtuulliset, alta ja
päälle viidenkymmenen markan. Tämä orkesteri harjoittelee laskematta minuutteja
tai tunteja. Sinua on hauska kiduttaa, mutta saat syyttää itseäsi. Viime aikojen
kiihkeä ja kiireinen elämän rytmi on Anitan mielestä tehnyt ihmisistä liian
omavaraisia, mahtavia ja suuria. teidän on luovuttava kaikesta siitä, mihin
olette uskoneet ja mitä tavoitelleet. Tuulikki oli myöskin hakijoista pätevin
sekä pappina että teologina. Fortunen 500 yrityksen listan neljä ensimmäistä
paikkaa oli japanilaisilla. Hän sanoi nimekseen Virtasen Joku tai jompikumpi on
aina pomo. Lapset kasvavat ihan silmissä. Mitä vittua te idiootti viuhdotte.
Mitä sä olet mieltä siitä asiasta? en olisi kertonut Hän luultavasti tarkoitti
vain sitä, että - - Kenellä on paras valmennusjärjestelmä, menestyy. Sivistynyt
tapa jättää uutuuskirja lukematta on päättää lukea se myöhemmin. Asunnon omistaa
tarkkaan ottaen yhtiö - ei asukas. Kanta-Tampellan etelä- eli rautatien
kaupungin puoleisen osan kaava on parhaillaan vahvistettavana
ympäristöministeriössä. Näytin iltapäivälehden valokuvasivua päälle hyökkäävästä
sudesta. Antti on kyllä melkoinen säätäjä. Usein hän katselee öisin unia.
Coloradon yliopiston säätieteilijät veikkaavat tämänvuotisesta
hurrikaanikaudesta pahinta 20 vuoteen. Ai ai, kylläpäs minua nyt kouriikin,
Muori ähkäisi. puhelimessa kysyttiin mitä on tekeillä. No, mä olin tietty siinä
ihan hoo-moilasena. Rahapula ja valtion nuiva suhtautuminen lannistivat
oppilaitoksen innokkaimmatkin kannattajat. Mää istusin alhaal ovensuusa Töihin
mennessä moni miettii työasioita. TM testasi kaikki tuotteet sekä
tutkimuslaboratorioissa että aistinvaraisin testein. Viettelimme iltaa laulellen
ja levyjä soitellen. Tiedän, että hän tulee. tasavallan presidentti Vanhempana
et voi vetäytyä vastuusta Mentaalisten ja tunneverbien subjektin erottaa muista
täydennyksistä erityisesti tajunnallisuuteen liittyvät eli kokijan ominaisuudet.
äiti on aikamoinen hössötin Työttömyysturvan epäkohdat pitää korjata. EU:n
ansiosta viinan salakauppa kukoistaa. Vieläkö Bosniaan pystyy antamaan
avustusta? Viime vuonna. Minulta alkoi mennä yöuni, piti käydä lääkärissäkin.
Kuhmo on Suomea ja suomea. Luultavasti kyllästyisin äkkiä, mutta olisi se
varmaan yhtä hauskaa kuin elää päivä vastakkaisen sukupuolen ruumiissa. Hei hei
Eukko valittaa. Tuleeko hän varmasti? Vahtimestari tilasi taksin. Mut minä en
tunne kettää. Hirveen monet on semmosia, jotka ei ole koskaan tavannukkaan.
tunnistus tehdään hampaiden perusteella. Kolmessa pienessä lapsessa on
melkoisesti puuhaa. Teatterilava ei ole Kivikasvoille se kaikkein tutuin
esiintymispaikka, mutta ei vieraskaan. Favora ihogeeli levittyy keveästi ja
imeytyy nopeasti. Paras maksoi satasen, kelpo kuusikymppiä. Maksa kahden
kuukauden vuokra ennakkoon. Pehmeässä lumessa kymmenien kilometrien
taivaltaminen pitää kyllä kunnossa. onks toi Sini kertonu kun mä puhuin vähä et
mull on perjantain synttärit ni vois mennä johonki Ihmiset täytyy olla aina
mukana, ilman ihmisiä siitä ei tulisi mitään. Hän tahtoo että me kostamme hänen
kuolemansa. Kyydissä olleet autot päästiin ajamaan maihin aluksen peräosan
kautta. LSO siivoaa itseään Eurokuntoon Jasse Jalonen on vailla pelipaikkaa!
Tätä lokkilajia on kymmenen vuotta odotettu Suomeen. Kerro vaan. Ikkuna on
suunniteltu siten, että jos menee maustekaapille, iskee vasemman silmäkulmansa
siihen ikkunan kulmaan. Aluetta kartoitettiin pitkin kevättä Polvet koukkuun!
Meillä on ollut tapana siivota se vapuksi. Kielellistä esittämistapaansa voi
käyttää myös etäännyttämiskeinona. Itsetehdyt croissantit maistuvat ihanilta.
Alussa ei ollut sana Käynnistin auton kiroillen hiljaa itsekseni. Varsinkin
avioerojen raatelemat suomalaiset ovat löytäneet Kauniista ja Rohkeista ihanteen
itselleen. Jos haluaa nähdä ja kokea yöttömän yön ei pidä jäädä junasta
Tampereella ja ryhtyä kiukuttelemaan laskevalle auringolle. Hän kätteli minut En
millään tahdo päästä aamuisin sängystä. Pohjanmaan susikunnassa Perhossa ovat
lampaat saaneet olla rauhassa. Mitkä syyt kaadattavat Helsingissä metsää? Syös
ny kuin olis jo! Vermossa kookas Ace Of Diamonds laukkasi voltista sekä
myöhemmin uudelleen tullen hylätyksi. Aseta näyttö sellaiselle tasolle, että
katsot sitä alaspäin. Mitä jumalia kultakorujen omistajat lienevät
palvelleetkaan, ovat ne vanhempaa sukua kuin viikinkien jumalat. Eri mieltä voi
olla siitä, onko toisto ja minimoitu muuntelu paras mahdollinen satiirin
välittämisen keino. Suurin osa matkustajistahan kulkee Helsinkiin. näyttely joka
esitteli poliisien työssään tarvitsemia välineitä Olikos se nyt torstai vai -
keskiviikko vai torstai kun minä kävin siellä. Ihana tunne huomata, ett ei ole
hullu, korkeintaan lievästi harhainen. Vapaus pitää kauppaa auki ei tietystikään
merkitse pakkoa pitää kauppaa auki. heittää keihäs yli rajan Tuskin Elina
huomasi, kun hänen lasinsa täytettiin uudelleen. Jos sää soitat ni anna
puhelimen soida pitkää. Kai siinä vähän kakkaakin on rattailta pudonnut matkan
varrella? Karhulassa ovat vessat tukkeutuneet koska siivoojat ovat lakossa.
Siinä tapauksessa että hinta putoaa, minä ostan sen kirjan. Kiva asunto
tilavalla parvekkeella - Eipäs kun minä! Eiköhän oteta vielä toiset. älkää
kertoko Seminaari kesti kunnes väsyimme Häntä pelottaa puhua vieraita kieliä.
Ensimmäinen kolmelta viimeiseltä kierrokselta karsiutuja oli Zelezny. Kirje
joutui kadoksiin. Moraaliopetus pitää olla kaikkien oppiaineiden asia. Alkuaan
kuvankaunis yhteiskoulun rakennus on tärvätty uudisrakentamisella. - Niin.
Näkemiin nyt. vihreä ja keltainen paprika Seuraavana aamuna Laine jäi saapumatta
työhön. Suututtaa. puhua suomea Mistä syystä sanojen merkitys on muuttunut?
Lontoon Heathrow ´ n ja Gatwickin lentokentät Englannissa suljettiin myöhään
sunnuntai-iltana pommiuhkausten vuoksi ja kaikki lennot Lontoon pääkentille
keskeytettiin toistaiseksi Sain sen Seijalta. Minun on sääli häntä. Joillakin
tytöistä vannehame vaihtuu toiseksi hetkessä. 30 litran vetoisen kanisterin Et
viitsisi koko ajan sanoa professori, pyydän. Kuljen mieluimmin junalla paikasta
toiseen. Siinäpä vasta tyhmä porukka. Lepsuilu presidentin ja hallituksen
lainkäytön valvonnassa jatkunee vielä pitkään, sillä Aalto on vasta 60-vuotias.
Ehdokkaat valitaan haastattelun nojalla. Jokaisen valtion on otettava lukuun
ulkomaailman reaktiot, presidentti sanoi. Luulisi tahrojen lähtevän tällä. Siel
takana kans kuunnellaan. ei 1932 ilmestynyt ainoatakaan kotimaista
kaunokirjallista uutuutta. Juttua on käsitelty jo kuusi kertaa. Kaikki on
sittenkin pyörinyt jotenkin työn ympärillä. Meikäläinen ei tiennyt asiasta
mitään Minä en lue tätä kirjaa tänään. Niin yksinkertaiselta se kuulostaa;
Bostonin voittaminen. Mutta menkääpä tekemään se temppu käytännössä! - Tätä
kuuta. Ei liioin Mey. Ehkä olisin saanut etukäteen joltain neuvoja, mutta en
kehdannut pyytää. Olot Suomen katolla ovat kovat, ja kunta on pieni. Jos viime
viikolla jääkiekon MM-kisat eivät Wienissä näkyneet, niin nyt tilanne on
muuttunut Ryhävalaat asustavat yleensä talvisin Bermudan seuduilla. Sääli
eläintä, mutta kuolluthan se joka tapauksessa olisi niin kuin olivat kuolleet
kaikki antiikin kreikkalaiset, siis ihmisetkin. Sosiaalidemokraattien osalta
presidentinvaalin marssijärjestys on se, että Sdp:n puoluekokous pyytää
presidentti Mauno Koivistoa ehdokkaakseen kesäkuussa. Kuten viereisestä jutusta
käy ilmi, viime kuukausien tapahtumat eivät juuri lupaa toivoa paremmasta.
tottahan tuon tiennöön kuka se mikä se minkälainen on mihil lien ne myyjät männy
Mut sillo oli jo pikkujoulut justtii et mihkään ei tainnu päästäkkää. Reijo
myhäilee, tutkii merikortteja ja tappaa kärpäsiä toisella kädellään;. Kun GLP-1
-nimisen proteiinin tuotanto estetään, rotat ahmivat itsensä muodottomiksi.
Nonon kohtaamat vaikeudet liittyivät tavallisesti hänen poliittiseen kantaansa.
Luonnehäiriöisillä saattaa ilmetä vaikeita tilannehallinnan menetyskohtauksia.
Hän horjui kaatumaisillaan ja hapuili tukea puista. Vitsit sentään pitävät
hyvällä tuulella, vaikk eivat liiemmin nauratakaan. Jos tulisit käymään täällä.
Lohdutin itseäni ostamalla naistenlehden. Olin avannut komeron oven ja samassa
oli keittiö ollut täynnä talitinttejä. Myrsky työnsi Askaisten Auton isokokoisen
bussin kyljelleen ojaan Auran moottoritiellä. Eettisten kysymysten pohdinta Näin
vesi pääsee esteettä valumaan pois. Hyppäisin jos uskaltaisin. Tulkaapa
katsomaan! Muutosjohtajia haetaan edelleen, aivan kuten ennenkin Vallasta ja
vallanhalusta puhuivat äänestyksen jälkeen eniten ne, jotka jäivät hävinneelle
puolelle. Hän on kuin kukka On tapauksia, jolloin henkilöä on vaikea tunnistaa
samaksi ihmiseksi, jos hänet äkkiseltään tapaa toisessa roolissa kuin on
tottunut. annetaanko koneiden jyskyttää puoliteholla kunnes teknikko on
lennätetty paikalle? paidan sai tanssia märäksi. hedelmäinen viini Teatterikesän
kunniavieras George Tabori lennähti Suomeen lomailemasta nykyisestä kotimaastaan
Itävallasta. metrojuna voisi jyskyttää tulevaisuudessa edelleen Kumpulan ja
Arabianrannan kautta Viikkiin. Talo valmistunee aikataulussa. Yliopistoissa on
opettajia, jotka ovat sairastuneet ja kuolemaisillaan. Mummo oli kauhuissaan. Ja
tästä seuraa helposti, että katsoja on se, joka menee riman alta uskollisena
taiteen pyhäinjäännöksille. Sataako siellä? Pirren valitsema naispappi puhui
isästä herkästi ja kauniisti. hoitajien uupumus Kävelin koko matkan. Kolme
miestä jäivät kiinni Liian hyvässä muistissa olivat Marunan ja Jousian syytökset
Tuuraa kohtaan. Paikallisista neuvotteluista tehtiin ikäänkuin tupon
pelinappula. et hyppäisi kun hän lopulta rohkeni raottaa varovasti silmiään ja
vilkaista vaivihkaa ympärilleen, hän ei luojan kiitos nähnyt ketään. millä
lailla Kyllä sinä nyt sopan keitit. Sekä korkotulon lähdeveroprosentti että
tuloveron pääomatuloverokanta pysyvät molemmat 28 prosentissa. tuli 9/40 ekasta
välitentistä. eli vissiin joutuu mennä tekemään koko tentin. Jotkut lapsista
painavat 20 prosenttia vähemmän kuin heidän pituistensa tavoitepaino on. "
lähentelijä ", joka napsii saksilla tupsuja naisten hiuksista. Kulttuurisivuilla
voi olla kuinka sofistikoitu vain, ne sivut on helppo hypätä yli. Minulla ei ole
läheskään aina töpseli seinässä. toivoisin pääseväni puhumaan seuraaville
kielitieteen päiville Rouva ei voinut nukkua yhtään yötä kunnollisesti, hänen
piti pitää oma ovensa raollaan ja olla joka hetki valmiina
tarkastuskierrokselle. Lain muutosehdotus sisältää myös määräyksen, että tie on
pidettävä 10 vuotta kunnossa ulkopuolistenkin kulkea. Tiedetään kuitenkin, että
esimerkiksi dementian riski on jopa kymmenkertainen alemmalla sosiaaliryhmällä
verrattuna ylimpään ryhmään. Tulekin ajoissa. Onko henkilöstä annettu
etsintäkuulutus, koska hänellä on laiton ase? Se on sitten sekava nyt se
yliopiston ympäristö. Valtakunta jaettiin hallinnollisesti kreivikuntiin. Mistä
johtuu, että urheilukalastus on nyt niin pinnalla? Isännäl taitaa olla liikaa
hyvä hevoin sano toinen. Niiden suojapaikat lammikoissa ovat reikätiilien
lokeroissa. Hinnat nousivat ensin ennätyskorkealle ja romahtivat sen jälkeen
täydellisesti. kone laskeutui aikataulun mukaisesti kello 9,15. Näppituntumalta
voinee veikata, että suomalaisjuntit eivät mökkejään helposti vieraille anna.
Viivyin siellä hetken. älköön kerrottako sillä aikaa Lisähaastattelut parantavat
lukijamääriltään pienten lehtien tutkimustulosten luotettavuutta. Minun tuli
parempi olo Yhden pisteen saa kun on päässyt Taiteilijaseuran vuosinäyttelyyn.
Yhteiskuntatieteelliseen hakijarynnäkkö Tampereella Mies joutui
vakuutuspetoksesta vankilaan Kisat järjestetään Turussa. jätteen laitos- tai
ammattimaisesta hyödyntämisestä ja käsittelystä Yhdysvallat suri
sankari-Stewartia. Onko sinne pitkä matka? Kauniilla ilmalla voin pitää työni
täällä vintillä, koska tänne tulee hyvin valoa. Meille tulee kivaa yhdessä. Kun
tiellä on runsaasti sohjoa, on NRW:llä syytä ajaa vieläkin varovaisemmin kuin
useimmilla muilla renkailla. Hullun lehmän tauti on jotain niin suurta, että
suomalainen lihantuottaja ei ikinä olisi keksinyt sitä itse. Anja kertoo
puhuneensa useiden kyläläisten kanssa koulun johtajaopettajan käytöksestä.
vauvan paino: 2 kg 315 Useat tämän ryhmän aineet aiheuttavat toistuvasti
käytettynä riippuvuuden. epäilet, että sinulla on rintasyöpä. Viisi pientä
sorsaa tepastelee emonsa perässä. Tilanne on Maken kannalta katsoen monella
tavalla hankala. Antakaahan palli, että yletyn tuonne ylähyllyllekin. Todellinen
valta siirtyy pääsihteerille ja sihteeristölle. Lokalahdelta kotoisin oleva
Kanerva oli näet tämän vuoden Uudenkaupungin Unikeko. Ja karhuhan se oli!
Soittaisimme Suomeen Niilolle ja kertoisimme että Lauri on putkassa ja pitää
lunastaa sieltä isolla rahalla ulos? Virtanen toimi siellä
terveyskeskuslääkärinä vuosina 1977-1991. Hän sai lähipöydissä päitä kääntymään
ja ilmeisesti oli niin ajatellutkin. Mikä vahinko että ei se ole syntiä. Heillä
on rahaa vaikka toisille jakaa. Tyrrell-talli toivoo Katayaman voivan ajaa.
Sehän sattui. Yliopistolla ei ole juuri esimerkkejä edes tieteidenvälisestä
kohtaamisesta, saati että mentäisiin akateemisen maailman ulkopuolelle.
kiireinen presidentti Tarja Halonen Vedessä on taas sitä sinilevää Tämä
viimeinen ehdotus tuntuu vähän oudolta. Ymmärsin että joudun luopumaan koirasta
Tiedemiehet uskovat tapauksen olevan alkusoiton suuriin maanjäristyksiin.
korvaläpällinen turkislakki Tasaista ainakin. Toivottavasti ette saa minusta
liian pehmeää ja filosofeeraavaa kuvaa. Minä teetin muurarilla autioon taloon
uunin. Kello on puoli viisi. Ihmiset juovat olutta, ovat hilpeitä, lapset juosta
vilistävät pöytien välissä ja leikkivät keskenään. Hän on julkaissut
harvakseltaan. Uuden öljyn muodostumiseen tarvitaan miljoonia vuosia - jos
sekään riittää. Mistä lie johtuu, mutta Sibelius-viulukilpailun yleisökoostumus
ei ole ollut aivan nuorimmasta päästä. Voiko pukua käyttää häissä tai
lakkiaisissa? Vaihtomiehet saivat paljon peliaikaa ja minä tuntumaa uudesta
roolista Voiko äiti olla omin päin ottanut sen käyttöönsä? Sinun kanssasi on
mukava jutella Turman syyn tutkimukset Entä myöhemmin? Tälle paperille painetaan
mm. tehtaan toisen omistajan, New York Timesin viikonloppuliite Lehtimajan
mukaan syyttämättä jätetyllä on ratkaisun jälkeen oikeus tulla pidetyksi
syyttömänä. Puhuja aivasti. Suurlähettiläspari Judit ja György Krausz ovat
valmiit ottamaan vieraansa vastaan. en minä vaikea ole, vaan vahvatahtoinen.
Viesti voi välittyä lähes samanaikaisesti lukemattomiin kohteisiin, ja sitä
paitsi tavattoman halvalla Äänekoskella haisee yhä harvemmin. Innostuin
juoksemaan vastakkaisella seinällä olevalle sohvalle. Viittausten tarkoitus
lienee ohjata kuuntelijaa. Mutta ei elämä Amerikassa pelkkää unelmaa ole. Heidän
näkemyksensä mukaan Tielaitos sovittaisi vanhoja syntejään rakentamalla tornin.
karhu joko tarpoo aidan yli tai ali. kuinka monta Hän tuli Maijan sijaan. Se oli
työnjohtaja joka pani sen sinne. Jos yhtään tunnen Sinua. Kirjakauppojen
pokkarihyllyssä näkee rivikaupalla osasta toiseen etenevää tarinaa, ja niitä on
paljon. Tämä jutusteleva kirja riemastuttanee fennougristisen kielitieteen
sisäpiirejä, jotka eivät valitettavasti ole yhtä suuret kuin vaikkapa
germanistiikan tutkijamassa. Myyntiin tuli lisäystä miljoonan markan arvosta.
Sovitaan ett ei olla enää huomaavinamme niitä. Hän säästyi näkemästä päivää,
jolloin sodan tuiverruksissa kotilinnakin joutui pois suvun piiristä. DeskJet
690C käyttää samoja kasetteja kuin edeltäjänsä, lukuun ottamatta uutta
lisävärisäiliötä. Tässä jutussa haastatellut ihmiset esiintyvät väärillä
nimillä. Torjuessaan Nato-jäsenyyden Ruotsi määrittelee puolustusoppinsa
suunnilleen samoin sanoin kuin Suomi: pysytään liittoutumattomana ja
varmistetaan uskottava itsenäinen puolustus. Minulla on romaani tekeillä. Vähän
vielä tuolta takaa. Ei koiria sisään. Kyllä minä ymmärrän, että sinä laihtua
haluat, mutta en sitä, miksi siitä pitää amerikkalaisille maksaa. Myyjä silppusi
kylmäsavukaslerista ohuita viipaleita ja nosti ne maistettaviksi lihaveitsen
kärjessä. Maija tuli vaikka oli väsynyt. senkäänvertaista kielitieteellistä
asiantuntemusta Koulutuksen sopeutus uuteen konetyyppiin alkoi itse asiassa jo
pari vuotta sitten. Saloniemi, Kaipiainen ja Saari puhelivat yhä, mutta kielet
jo kankeampina. Minä en jätä teitä! Em. Niemisen Villeä siteeratakseni sanon,
että. seinää vasten tuolle lapselle Samasta syystä talokin ostettiin Hikiältä;
Helsingissä se olisi maksanut omaisuuksia. Ei saa koskea ilman tekijän lupaa.
aidan seiväs meni hevosen kyljestä läpi Kesä on yhä ihanimmillaan. Siitä, kuinka
sotainvalidiksi tullaan ja sotainvalidina eletään, historiikissa kertoo liki
40-sivuinen " Sotareppu ", kokoelma haastatteluja. Uudistukset tulevat tänne
hitaasti, mutta ovathan olosuhteetkin poikkeukselliset. Lähdin iltapesulle. Se
on siinä ja siinä kannattaako tällaista näyttää kouluissa opetustarkoituksessa -
Kerrotaan. Ne on hyvä porukka Mieluummin minä radalla olen kuin hautajaisissa,
tuumii joulukuussa 50-vuotisjuhliaan viettävä suomalaisen moottoriurheilun
legenda. sitä oltiin niin daideilijaa niin daideilijaa Ja jos teksti onkin
kärsinyt paikoin käännöksestä, on meidän hyväksyttävä ajatus, että oopperan
libretto ei ole tarkoitettu luettavaksi vaan laulettavaksi. He olivat kuulemma
juuri voittaneet Kanadan olympiajoukkueen, joten ihan hyvä porukka se taitaa
olla. Samanlaisia vaikka pienempiä mielenosoituksia " demokratian puolesta "
pidettiin kaikissa Argentiinan suurissa kaupungeissa. Se puhu oikeestaan koko
yön. pieni kahvi Norjan ja Suomen asemat ovat toiset. Rapujen ystävillä on
rapukesteihin valittavana kolme rapulajia. Nyt tulee kaunis kesäpäivä Mistä päin
Suomea olette kotoisin? Jännitys tiivistyy vasta kun pääkonnat astuvat areenalle
oikeusavustajineen. Lontoon Albert Hall pimeni kesken konsertin. Esillä on
kaloja kaikista maanosista. Nuku nuku. Vihdoinkin asumaan vuokralle! Hyvä on,
hyvä on. Siihen asti häntä ei saa häiritä. Ollaas hiljaa nyt. Asianajajat
tekevät sellaisia sopimuksia, että maksa viisi tonnia, niin järjestän sinut
ulos. Löysin kynän. On pirtit ja tanhuat. Hervantaa ei äkkipäätään arvaisi
kotiseutukulttuurin kehdoksi. Saanen kysyä sinulta seuraavat kysymykset: - -
Ryhmän on lupa tehdä ehdotus. kato kun tuota mie olin talvella sairaalassa
viikon ja tuota mie jo sitä maksoin yli kakssattoo ja nyt tul ´ se lasku nii ei
sieltä o vähennetty vielä yhttään. Kesällä täytyisi olla jääkaappi kun
kylmästäkomerosta tulee kuumakomero. Pienillä koululaisilla täytyisi olla
mahdollisuus osallistua ohjattuun toimintaan. Romaanissa on eloisaa ja
havainnollista kuvausta ajasta, tavoista ja miks ei mentaliteeteista Muisto
ovelle koputtamisesta on säilynyt ruotsin sanassa julklapp. Jolla on lapsi tai
lapsia, sen on tehtävä tämän tai näiden vaatimat asiat riippumatta siitä, onko
hänellä univelkaa, depressio, burnout, nuha, flunssa, kuume, vatsatauti tai
eksistentiaalisen epätoivon kohtaus. Sopimuksen sisältö on 98,5-prosenttisesti
valmis Julia oli joutunut lainaamaan lahjaa varten Harrilta rahaa, ja
lainatessaan hän oli sanonut ett ei tiennyt milloin voisi maksaa takaisin.
Väätsän karhun suolistotutkimukset ovat osoittaneet, että se oli ns.
tappajakarhu. kerroin kaiken muun paitsi en totuutta. Kasvun hulluina vuosina
vain harvat tekivät arvonnousuilla tilin, suurin osa ei. Meillä oli kovasti
uudistunut joukkue. se painaa jotain kymmenkunta kiloo kappale Jos tilanne
pahenee, teidän olisi neuvoteltava psykiatrin kanssa. Asuin Tampereella
viikonviikossaviikoksi Tohtori sanoi lissabonilaisen sairaalan hoitaneen
tehtävänsä ihan hyvin. Lukit ovat ihmiselle hyödyllisiä. melkein vahingossa
Suomen ja Kiinan kahdenvälinen kauppa on hyvä esimerkki siitä, kuinka kaksi
toisiaan täydentävää taloutta voi hyötyä toinen toisestaan. Sivuovi aukeaa
napista painamalla. Ei tarvitse olla sen isompi kuin mitä oikeasti on. ei tultu
Varastoitko ruokaa pahan päivän varalta? Osaatteko sanoa, missä olisi lähin
R-kioski? Huolimatta säästä tulen ajoissa. pahoilla mielin En ollut kuitenkaan
koskaan soittanut sellaisella, joten mun piti treenata kaksi viikkoa ennenkuin
sain aikaan tyydyttävän tuloksen. Mustikalla saatiin yli viisi miljoonaa ja
lakalla kaksi miljoonaa markkaa. Innostus soutamiseen on kasvanut kovasti.
Kaikki odottavat jännittyneenä kuljettajan vastausta. sadeviitan alla rupesi
olemaan kuumaa ja hiostavaa. Yhteen testiajoon saattoi kulua tuntikausia. Tulet
sä ja? Bremerin mukaan stadilaisen erottaa böndestä se, että bönde yrittää olla
stadilainen, kun taas stadilainen on stadilainen. hinta sisältää aamiaiset
kahden hengen huoneissa kolmen tähden hotelli Bostonissa. joillekin ihmisille "
Olemme edelleen hyviä ystäviä " Juo riittävästi ja muista syödä. hän kysyi
klompsuttaen halliin vastausta odottamatta. Päätäni särkee. Meri myrskyää. Merja
pysähtyi vasta vesirajassa. Apua kasaantui myös kuljetusten ja jakelun
synnyttämiin pullonkauloihin. Taideteollisen korkeakoulun opiskelija Pasi
Ketonen sai Volvo-Auto Oy:n ensimmäisen muotoilustipendin ja opintomatkan
Renaultin muotoiluosastolle Pariisiin. Vastaanottokeskuksen joukkue oli myös
melko kansainvälinen ryhmä. Hän lähtee rajan takaa olet mukanamme rakentamassa
yhdessä pala palalta parempaa maailmaa Kerran Lauri suljettiin koulun
jumppasalin välinevarastoon viikonlopuksi, vasta maanantaiaamuna siivooja löysi.
Meistä yli kolmekymppisistä monet ovat päässeet kiinni " kunnon kansalaisen "
elämään: työ, perhe ja oma koti. Ottelun jälkeen kätellään kohteliaasti
vastustaja. Hän hyökkäsi Mikon kimppuun ja sai lyödyksi tältä aseen lattialle.
Näe, miten hävittäjällä tehdään pakkolasku, miten panda pelastuu. tällä erää
Kunta-alan henkilöstö on pienentynyt kuluneen kolmen vuoden aikana. Teos sai
nimekseen Sinulle Meillä oli loukkaantuneita pelaajia ja moni ajatteli vain omaa
tulevaisuuttaan pelaajana tässäkin turnauksessa. Työttömyys sen sijaan on.
Outokummun Magnets Oy:llä on ollut enemmän tilauksia kuin tehdas on voinut ottaa
vastaan tähän mennessä. Siksi että minä odotan lasta, en voi tanssia. VR:llä on
toiset 50 lähes samannäköistä sähkömoottorijunaa. Toisen marssitunnin aikana jo
satoi ja miehet puskivat litimärin kamppein eteenpäin. Osataan sitä meilläkin.
Meidän on pakko mennä. Olisit edes vihjaissut, ett et ehkä ehdi kaikkea hoitaa.
Haideria on arvosteltu myös hänen puhetyylinsä rajuudesta. Kauppa- ja
teollisuusministeriön kirjanpitäjäksi Lempi Karjalainen tuli 1942 ja nimitettiin
parin vuoden päästä apukamreeriksi ja ylimääräiseksi esittelijäksi. hylkeiden
kalastukselle aiheuttamat vahingot, joiden laajuudesta ei kuitenkaan ole esittää
mitään tutkimustuloksia. En minä tiedä, mihin tuota tarvitsisin. Mieheltä
katkesi viikset No ei varmasti ole käyty. Onko se se, että istuu autossa tunnin
ylimääräistä Tammikuussa pidettäväksi suunniteltujen vaalien seurauksena voi
olla. Miltä nyt tuntuu? Mehän Porvoosta tulemme. Äiti tykkää teestä mutta isä
ei. kitaisa hai Isot ovat kömpelöitä, joita pienet pystyvät jallittamaan, eivät
varmaankaan aina, mutta ainakin joskus. Porissa asuneen Helmin saapuminen
vähintään kerran vuodessa Loimaalle oli oma draamansa. Rovaniemen juna
Kaunokirjallisuutta, erilaista tietoa, viihdettä? Minulla on paljon kerrottavaa
Museoviraston mukaan peuranpyyntikuopat ovat muinaismuistolain suojaamia. Hän
nipisti kaveria poskesta. " Ei kaatuneita tuoleja, ei rikkoutuneita astioita,
surmaaja on tehnyt täydellisen yllätyksen tai Sonja Mikkola on tuntenut hänet
niin hyvin, ett ei ole edes ujostellut ", Salakka sanoo. yhdellä tarhan lapsista
Kunto näyttää olevan tulossa oikeaan aikaan, sanoo Koistinen. Panttila on sen
verran kettu mies, ett ei häntä kovin helppo ole ohittaa. Tuskin tänne kukaan
ryhtyy ainakaan nestemäisiä maitotuotteita tuomaankaan. Bosnia ja Hertsegovina
viettää kansallispäiväänsä 1. maaliskuuta Myymistä se on itsensäkin myyminen;
oikeastaan se vasta myymistä onkin! Juna lähti ajallaan, mikä hämmästytti minua,
koska kaikkien tuhatkunnan matkustajan passit oli leimattava ja matkatavarat
tarkastettava. mennä päivälliselle Ymmärrätkö mitä yritän selittää? Nyt valittu
tie on vaikea ja vaarallinen, mutta onnistuessaan oikea. Eurooppa haluaa
rauhoittaa etelärajansa, ja aina parempi, jos se voi tapahtua taloudellisia
siltoja rakentamalla. Paikalla oli erittäin runsas savunmuodostus. Silloin tuli
juhlituksi koko rahalla. Lakkasin puhumasta Moottori pyörähti käyntiin, ajoin
tielle hyvin hyvin varovasti. Odottaessa ei tiliä voida avata. Kukaan ei ole
toisensa kaltainen. osa porukasta oli niin kokenutta, että he tiesivät, että
mitä tahansa voi sattua. Peruskarsinnan jälkeen pidetään välipalaveri ja
päätetään ketkä kutsutaan haastatteluun. Ei kai kukaan kaipaa sinne takaisin?
Lain mukaan asunnon myyjä voi joutua maksamaan ostajalle käsirahan suuruisen
korvauksen, jos kaupan purku johtuu myyjästä. Työmarkkinajohtaja Jouni Ekurin
mukaan julkisen sektorin työnantajien on järkevää olla mukana pitävässä
kokonaisratkaisussa. Kuulkaahan nyt. Naiset eivät koe imarteluksi sitä, jos
heitä noin vain pyydetään huoneeseen tai sänkyyn. majakat käyvät monin paikoin
aurinkosähköllä. Teiskosta ja Aitolahdesta puhutaan usein, mutta harvoin sinne
tulee tuosta vain lähdettyä. herää kysymys me tulemme valituksi uudelleen
Apteekkari suri ainoan ystävänsä, nimismiehen kovaa kohtaloa ja joi itsensä
puolessa vuodessa hengiltä. älkää tulko sit mä olin alle kuusvuotias tai se on
niinku joku ikäraja Hän ei koskaan pysty puhumaan Keskustasta maltillisesti.
Minä olinkin koneessa näkevinäni hänet, mutta en luottanut silmiini ... On se
hankalaa tämä päivittäisten asioiden hoitaminen. myyntivirkailijan vastaus
Kumpikin on tottunut puhumaan mallina. pitkäaikaiselle tasavallan presidentille
J. K. Paasikivelle omistettu seura Siellä on tapahtumia pitkin päivää. Olen
kirjoittamassa artikkelia Ja kun hän oli humalassa, hänelle tuli valheellisen
turvallinen olo sellaisessa mielentilassa teki helposti varomattomuuksia. Tämä
on ravintola eikä mikään lukupaikka. allerginen tietokoneille Lukekaapa ja
vetäkääpä omat johtopäätöksenne seuraavasta tulosluettelosta miesten 200 metrin
vapaauinnissa:. mutta hän ei uskaltanutkaan On ilmeistä että Suomessakin
yhteiskunta tukee autoilua vuosittain useilla miljardeilla. Muistat kai Tuula
Tillaeuksen, joka voitti laulukisoja jo 60-luvulla? Minä kiipesin lapsena
mielelläni pöydälle. ei ole kerrottu Hän kertoo kokemuksen olleen rankan
tuolloiselle hallitukselle. Asumme Porvoossa ja taksimatka Helsinkiin ja
takaisin on niin kallis, että harvoin tulee lähdetyksi. Henkilö, joka haluaa
säilyttää oikeutensa eläkkeeseen, tehköön siitä yhden vuoden kuluessa tämän lain
voimaantulosta kirjallisen ilmoituksen. Kun Topi 1981 muutti Pohjois-Karjalasta
Ylöjärvelle, Pirkan hiihto tai oikeastaan sen maaliintulo oli ainoa ja suurin
suksiin viittaava tapahtuma paikkakunnalla. Ette kai aio jättää meitä pulaan.
Suuri osa suomalaisista syö kalaa liian harvoin. hän oli " aseveliakselin "
luotettuja ja käytettyjä voimia. Tee paluu luontoon kaupungin keskeltä. Laulaja
kiitti katsojia heidän tuestaan. Tällä kertaa en voittanutkaan lotossa kymmentä
euroa. Perustamishankkeena pidetään myös laitehankintaa sekä opetusmaatilan ja
opetusmetsän hankintaa. Ja missä on valtaa, on myös rahaa. Me emme nyt riitele
tilastoista enää. Virheellisiä oletuksia tai teorioita korjataan uusilla
tuloksilla, jotka ovat tosia tai ainakin vähemmän virheellisiä kuin aikaisemmat.
X:n täytyy Kaikki oli kuin viimeksi. Tauti tarttuu eläimistä ihmisiin.
Lauantaiksi ilmestyy painosta uunituore opas. Halonen oli silti luottavainen,
että Ruotsi tulee hoitamaan hanketta eteenpäin hyvin. 6 - ja 4-vuotiaille
tytöille huikeat 20 kultamitalia Kokonaan toinen kysymys on, teenkö enää koskaan
elokuvia, ja siihen kysymykseen minulla ei ole vastausta. Mimmonen siitä tuli?
Turun Sanomissa Arola oli 1970-luvun alussa päätoimittaja Tyko Tarposen ja
toimituspäällikkö Aki Tammiston lieassa. Essissä on tyyliä. Minä sanon tämän
Kalle sinulle, vaikk et sinä tätä ymmärrä. Kotimaisessa? Vuokra-asuntoja
jonottaa useita kymmeniä tuhansia hakijoita. Nimenomaan vero-osaaminen näyttää
hallituksen piirissä yhä yllättävän kevyeltä. Eli tällä kertaa harjoitellaan
kahdeksikkoja takaapäin. Olisi ollut mukava saada jonkinlainen arvio
rahoituksesta. Auto lähestyy hurjaa vauhtia. Minä yritän selittää Lainalle, että
kyllä se minun kissani tuntee, muistaa ja erottaa, vaikka tulisi metsässäkin
vastaan. Elokuu on meteorihavaitsijan ihannekuukausi: yöt alkavat olla riittävän
pimeitä havainnoille ja tarpeeksi lämpimiä talvikelejä vihaaville. Mutta sitten
kävi miten kävi. Finnair ei ole halukas muuttamaan politiikkaansa, jonka
mukaisesti se haluaa keskittää toimintansa Vantaan kentälle. Julkaistujen
kirjoitettujen artikkelien määrä se kasvoi valtavasti. Lähden, vaikka sinäkin
lähdet. Kohentaminen vaatii mielikuvitusta: mitä tehdä torilla, kun talvinen
viima menee luihin ja ytimiin? Esimerkiksi juuri brittien yksityistämiskampanja
lähti liikkeelle erilaisesta tilanteesta kuin se, missä Suomi on nyt Työ
nuhraantui hikisissä käsissä, eikä edistynyt. Mikä mieli, järki tai merkitys
tällä hirvittävän kokoisella maailmankaikkeudella on? Ei ole epäilystäkään, ett
eikö myös SAK tunne ja tiedä nykyisen työttömyysturvajärjestelmän epäkohtia. On
kiva jos tulet Saisitte hävetä Anitan naamalleni laatima meikki on häivähdys
tummaa silmäripsiin ynnä huulien rajaus. Kummallakin oli ase kädessään. Ai ku
kiva! Rakennusvaiheessa kaivoksen avaaminen työllistää enimmillään noin 800
henkeä. Harmaan graniitin louhintaa on lupa jatkaa seuraavat kymmenen vuotta
Kurun Petäjälammin kylässä. ihmislapsi, yleensä aika merkillinen pikku pentele
Pikastartista huolimatta kaikki järjestyi. Hän kehui minulle JyPiä, eikä tainnut
pehmoisia puhuakaan. Menestyäkseen " Spursin " pitäisi hankkia pari kunnon
pelaajaa. Sählyn pelaaminen jatkuu kevätkaudellakin maanantaisin klo 15-16.
Suomikin lähti tämän vuosikymmenen kisoihin suurin toivein. Hiukan eilistä
lämpimämmällä säällä vauhtihirmu olisi varmasti hätyytellyt Ride The Nightin
nimissä olevaa SE:tä 14,4. Olen varma, että hänestä tulee hyvä johtaja. En voi
tanssia, koska odotan lasta. yleisö kääntyy koko ajan enemmän ja enemmän häntä
vastaan. Mä tunnen sen miehen, jonka kanssa sä menit taksiin. Turha semmoisia on
surra. Tarjoilija huomautti, että hinnathan on ihan selvästi mainittu. Minnan
mukaan joutuu joskus miettimään, ostaako työvälineitä vai ruokaa. Lyhyen
matematiikan lukijoita otetaan TTKK:hon opintoja täydentämään ja sen jälkeen
jatkoon. Olisin tyytyväinen, jos saisin erään asunnon Hän on ainoa nimitystä
usein käyttänyt tutkija Eduskunnassa ystävyysryhmä vierailee perjantaina 10,1 ja
tapaa mm. puhemiehen. Kuka rahasta juoksisi? Jos käytät muita ohjelmia, kuten
Microsoft Wordia, meidän ehkä täytyy asemoida teksti uudelleen tulostustasi
vastaavaksi. Siihen ne eivät ole tarpeeksi arvokkaita saati ainutkertaisia.
Meidän Hiski-karjumme niskassa! Onko onni ollut tänään myötä? Jos se tietäis,
että mä olen täällä, se suuttuis ihan hirveesti! Tuore aviomies puolestaan
arvostaa vaimossaan sitä, että tämä pyytämättä pitää kodin siistinä, silittää ja
laittaa hyvää ruokaa. Kello on viisitoista yli viisi. Brasilialaiset joutuvat
ottelussa sellaisiin ongelmiin, millaisia he eivät toistaiseksi ole tässä
turnauksessa kokeneetkaan, Sacchi lupasi. Meitä harmittaa, että suomalaiset
kuluttajat jäävät paitsi meidän oluttamme. Minä vääntäydyin istumaan niskaani
hieroen. Ei puheilla varmaankaan ole oman hännän nostamiseen pyritty. Rauman
suuntaan matkannut auto ajautui ojaan ja törmäsi puuhun. Mainosalan laitkin
sanovat sanasensa jatkuvista alennusmyynneistä. JVC mahtuu taskuun ja on kevyt,
kun taas Panasonic muistuttaa enemmän perinteistä perhevideokameraa. Lakki
päästä! Ei auta. Tulos on hyväksyttävä. Syntyjään hän on Kiinan Shanghaista.
Peli toimii reaaliaikaisesti, joten silloinkin kun pelaaja ei liiku, maailma
hänen ympärillään toimii. molekyylibiologiaa tai jotain vastaavaa Yhtyneet aikoo
rahoittaa uudet investoinnit puhtaasti kassan kautta. Lokakuussa julkistettiin
Silta-niminen cd-levy. Tämä on vaikea väite hyväksyä. Yöllä ei saa edes unta kun
on nälkä. Ero on ainakin sekunti per kilometri ensimmäisten ja kymmenennen auton
vauhdin välillä. päivä, jolloin kaltaiseni pikkupäälliköt voisivat heittäytyä
posket hehkuen alaisen rooliin. Nyt kumpikin seura on miettimässä kaupan
mielekkyyttä. Koko keittiö haisi mansikoille. Pitkät kiharat kuuluvat osana
rastafari-uskontoon. Paavalin luottamus korinttolaisiin Aamun sarastaessa Leevi
Sytky huomasi, että sitä ollaan peto nyt. Ove Rehn tietää, että vaimo inhoaa
paitojen silittämistä. Kuvanauhan perusteella hän piti hallussaan ja käytti
laitonta puhelinlaitetta ohjelmassa. Pöllölaakso lauantaina oli ihan niin hauska
kuin pelättiinkin. Päästään yli kahteenkyt asteeseen tällä viikolla Näinkö se
alkaa, kivikuume? tämä aiheuttaa vaikeuksia käydä entisellä kotiseudulla asioita
järjestämässä ja sukulaisia tapaamassa. Missä kaikkialla olet asunut. Vain
harvalle meistä on mahdollista ottaa lomaa laihdutuksen ajaksi, vaan meidän on
suoriuduttava jokapäiväisistä töistämme. Taina solmi tossunsa toistamiseen ja
pompahteli vaaleanpunervassa lenkkipuvussaan verannan shakkiruudukossa kuin
vaahtokarkki Grafiikka on onnellisessa asemassa siinä, että sekä kaupallisilla
että aatteellisilla että taiteellisilla yhteisöillä on intressinsä juhlia
omiaan. vähärasvainen juusto Otathan mukaan ystäväsikin. Sienet kasvavat
talvellakin. ne sopivat pöydän koristajiksikin. kuka tahansa voi liittyä
joukkoon, tosin " häiriköitä ja alkoholiongelmaisia ei huolita ". Huhut,
epäluulot ja spekulaatiot ovat hälvennettävissä. Me tuskin tunsimme Italiaa
kuvatessamme tätä elokuvaa, sillä kaksikymmentä vuotta olimme olleet sellaisen
hallituksen puserruksessa, joka oli tehnyt meidät sokeiksi. Moskovalaiset
tuntuvat tietävän, mikä puolue on. Pian selvisi, että työ itse asiassa tuli
olemaan kolmitahoista. x:n kannattaa toimia Vanhaa tietä on käyttänyt päivittäin
noin 9 000 autoilijaa, joista nyt 6 000: n arvellaan siirtyvän uuden ohitustien
käyttäjiksi. tytön Viron matka sen kirja Ei minulle ole merkitystä sillä, onko
päähenkilö tyttö vai poika. Meille tulee vieraita kaukaakin. Valmisteilla oleva
verotuksen kokonaisuudistus kuulemma marssittaa tasapuolisesti kaikki
kansalaiset kirjoituttamaan itsensä ja kaikki tulonsa verolle ihan kuin
Augustuksen aikoihin. Helman pitää olla niin pitkä, että kuningatar voi seistä
tai istua korokkeellakin polvien vilkkumatta hameen alta. vihdoin ja viimein
ystävällinen toisille Uudet pelaajat mahtuvat mukaan. en kertone Talonmies on
nukuksissa. Kelaa lusikkaa sopivan hitaasti saadaksesi sen kulkemaan alle metrin
päässä pohjasta. Kokoelma oikaisee mielikuvia. Aho ei suostunut sanomaan, kenet
pankin johdosta pitäisi erottaa. Paraati suoritettiin itse jalkaväenkenraali
Adolf Ehrnroothin johdolla. se on täysin vaaraton menetelmä elikkä näillä
laitteilla voidaan mitata aivojen reaktioita ilman kipuja. Suurin osa työvoimaa
on naapurista, ja jatkamme heidän palkkaamistaan ammattitaitoa vaativaan työhön.
Nuoret itse eivät koe sakkoja eivätkä ehdollisia tuomioita rangaistuksina.
Vuonna 1992 tehtiin Keuruulla 1573 rikosta; viime vuonna luku laski 1330:een.
junan tulo konsertto viululle Nii. eiku se oli nii jännä ku ni Siru oli jo sit
sillo se oli Eve seläs se oli nii omis ajatuksis se ei ees kerenny niiku huomata
eikä se kerenny ees säikähtääkkä k ´ Eve yhtäkkii lähtee vaa laukkailee
jonnekkii huitsikokuusee ja mie kaavui sen jalkoihi kupposet jäivät tungoksessa
koskematta. Osataan tässä lukea muitakin kieliä. Pitäkäähän varanne, ett eivät
omat rakkaat lapsenne käänny joskus teitä vastaan. Tietääköhän kukaan.
tietoisesti en rikostani tehnyt, vain tietämättömyyttäni. Projektin periaatteena
on, että työn tilaaja maksaa puolet nuoren palkkauskustannuksista. ajallinen
etäisyys Mutta ei se ole selitys. Paljon melua tyhjästä. Niinhän sitä luulisi.
Kun Bogomoloffin ehdottamista korjauksista ei enää jaksettu äänestää, yön
pelastajaksi kasvoi myöhäisestä radio-ohjelmastaan kuuluisa Pekka Sauri ( vihr
). potilas sai niin kovan päänsäryn, että se teki hänet hulluksi. Elias on käyny
sata kertaa täällä et onks Saara onks Saara Siis sitä Malmion talkkunapäätäkö
sitä ollaan etsiskelemässä. Junassa matkustamisesta on tullut yhtä hienoa ja
liikemiesmäistä kuin lentämisestä. Otat sä Arto tän vauvan. juuri niin Hän
kietoi käsivartensa suojelevasti tytön kapeiden hartioiden ympäri. En epäile ett
eikö asia ole niin Jotka miettivät olevansa Jeesuksen kanssa samalla puolella
kun Hän tulee, ovat sitä jo nyt. Häät olivat minulle iso etappi ja jotakin aivan
muuta kuin pelkkä virallinen muodollisuus. Muistatte varmaan kouluajoilta tämän
tunnetun roomalaisen senaattori Caton. Nyt siitä ei kannata haaveilla, kun
terveys on mitä on. Kuukausi sitten Tuomista koeteltiin, kun työt loppuivat.
Ottelun ratkaisi kotiyleisön mykistykseksi Devilsin Claude Lemieux. Petri oli
tullut ja soitteli pianoaan. Keskellä kohosi matalia kumpuja tai kivikasoja,
niin samanlaisia että jonkun oli täytynyt ne tehdä. Rivitalojen luvut ovat
kasvaneet 32:sta 44:ään ja kerrostalojen 31:stä 42:een. Bukowski-Hörhammerin
keväthuutokauppa Uusittavalla koneella tehdään erikoispehmeitä kasvopyyhkeitä,
nenäliinoja ja toilettipaperia sekä suurkuluttajatuotteita. Ei pitäisi tehdä
hätäisiä johtopäätöksiä, jos kulutus nousee jollakin desimaalilla. Kirjoitimme
yhteisartikkelia. Ensimmäinen lisenssisopimus avasi Helsingin yliopiston
paikallisverkkoon kuuluville koneille pääsyn ELEKTRA-tietokantaan. Myytävänä
kartanon huutokaupassa oli 28 hevosta, joita ostamaan tai huutokauppaa katsomaan
tuli kolmisen sataa kiinnostunutta. Kahden jakson jälkeen tilanne kun oli 1-1.
päivästä päivään emmä voinu tänää mennä mikroluokkaa ku mul oli vähäm muita
asioita kevyen liikenteen väylä Komission päätös, tehty 15 päivänä joulukuuta
2003, kalojen virusperäisen verenvuotoseptikemian (VHS) ja tarttuvan verta
muodostavan kudoksen kuolion (IHN) osalta hyväksytyn vyöhykkeen aseman ja
ei-hyväksytyillä vyöhykkeillä sijaitsevan näiden tautien osalta hyväksytyn tilan
aseman saamista varten toteutettavien ohjelmien kelpuuttamisesta sekä päätöksen
2003/634/EY liitteiden I ja II muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2003)
4727) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (2003/904/EY) EUROOPAN YHTEISÖJEN
KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ottaa
huomioon eläinten terveyttä koskevista edellytyksistä saatettaessa
vesiviljeltyjä eläimiä ja tuotteita markkinoille 28 päivänä tammikuuta 1991
annetun neuvoston direktiivin 91/67/ETY(1), ja erityisesti sen 10 artiklan 2 ja
3 kohdan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Komission päätöksessä 2003/634/EY(2)
hyväksytään ja luetellaan eri jäsenvaltioiden esittämät ohjelmat. Ohjelmien
tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita käynnistämään menettely, jolla vyöhyke
voi saada hyväksytyn vyöhykkeen aseman tai ei-hyväksytyllä vyöhykkeellä
sijaitseva tila voi saada ei-hyväksytyllä vyöhykkeellä sijaitsevan hyväksytyn
tilan aseman yhden tai useamman seuraavan kalataudin osalta: virusperäinen
verenvuotoseptikemia (VHS) ja tarttuva verta muodostava kudoksen kuolio (IHN).
(2) Italia pyysi 5 päivänä syyskuuta 2002 päivätyssä kirjeessä, että ohjelmaa
sovellettaisiin Piemonten alueella sijaitsevaan tilaan nimeltä Incubattoio
ittico de valle. Tila oli pyyntöä esitettäessä ollut seurannassa tammikuusta
2000 lähtien. Tilalle oli kuitenkin tuotu kaloja sellaisilta tiloilta, joilla ei
kalojen tuontihetkellä ollut direktiivin 91/67/ETY 5 eikä 6 artiklan mukaista
hyväksyntää. (3) Esitetty hakemus on direktiivin 91/67/ETY 10 artiklan mukainen,
ja se olisi tämän vuoksi hyväksyttävä ja päätöksen 2003/634/EY liitettä II olisi
muutettava vastaavasti. Koska kaloja on tuotu ei-hyväksytyiltä alueilta,
ohjelmaa olisi sovellettava neljän vuoden ajan hyväksymispäivämäärästä. (4)
Suomi pyysi 20 päivänä lokakuuta 2003 päivätyssä kirjeessään, että päätöksen
2003/634/EY liitteessä I olevassa 6.2 kohdassa esitettyä ohjelmaa muutettaisiin.
Viranomaiset ovat päättäneet Suomen länsirannikon kirjolohissa esiintyneiden
VHS-tautitapausten vuoksi toteuttaa hävittämistoimenpiteitä tällä uudella
alueella. Toimenpiteet vastaavat päätöksen 2003/634/EY liitteessä I olevassa 6.2
kohdassa kuvatuilla alueilla toteutettuja toimenpiteitä. Ohjelmaan tehtävä
muutos olisi tämän vuoksi hyväksyttävä. (5) Jotkin päätöksessä 2003/634/EY
hyväksytyt, Ranskaa ja Saksaa koskevat ohjelmat on jo saatettu päätökseen. Nämä
alueet ovat saaneet hyväksytyn alueen aseman, ja ne on sisällytetty komission
päätöksen 2002/308/EY(3) liitteeseen I. Nämä alueet on tämän vuoksi poistettava
päätöksen 2003/634/EY liitteestä I. (6) Päätöstä 2003/634/EY olisi tämän vuoksi
muutettava vastaavasti. (7) Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat
elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon
mukaiset, ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla 1. Hyväksytään Suomen esittämät
muutokset direktiivin 91/67/ETY 10 artiklan 1 kohdan mukaiseen ohjelmaan
hyväksytyn vyöhykkeen aseman saamiseksi yhden tai useamman seuraavan kalataudin
osalta: virusperäinen verenvuotoseptikemia (VHS) ja tarttuva verta muodostava
kudoksen kuolio (IHN). 2. Hyväksytään Italian esittämä, direktiivin 91/67/ETY 10
artiklan 1 kohdan mukainen ohjelma hyväksytyn tilan aseman saamiseksi
ei-hyväksytyllä vyöhykkeellä yhden tai useamman seuraavan kalataudin osalta:
virusperäinen verenvuotoseptikemia (VHS) ja tarttuva verta muodostava kudoksen
kuolio (IHN). 2 artikla Muutetaan päätös 2003/634/EY seuraavasti: 1) Korvataan
liite I tämän päätöksen liitteellä I. 2) Korvataan liite II tämän päätöksen
liitteellä II. 3 artikla Jäsenvaltioiden on saatettava voimaan hyväksyttyjen
ohjelmien edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset. 4 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä 15 päivänä
joulukuuta 2003. Komission puolesta David Byrne Komission jäsen [pic] | EUROOPAN
YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 1.9.2005 KOM(2005) 389 lopullinen KOMISSION
TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA
SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Yhteinen toimintasuunnitelma
kotouttamiselle Puitteet kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiselle Euroopan
unionissa SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. TEHOSTETAAN YHTEISTEN
PERUSPERIAATTEIDEN NOUDATTAMISTA 4 3. KOHTI JOHDONMUKAISTA EU:N LINJAA 12 4.
PÄÄTELMÄT 15 ANNEX 16 1. JOHDANTO Lailliseen maahanmuuttoon ja kolmansien maiden
kansalaisten kotouttamiseen kiinnitetään paljon huomiota laajentuneessa Euroopan
unionissa. Jäsenvaltioiden enemmistö on joutunut kohtaamaan maahanmuuttoon ja
kotouttamiseen liittyviä haasteita. Maahanmuutto on varsin uusi ilmiö varsinkin
uusille, mutta myös joillekin vanhoille jäsenvaltioille. Osa jäsenvaltioista on
kamppaillut maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvien haasteiden kanssa
vuosikymmeniä, mutta toimintatapoja ollaan tarkistamassa, koska tulokset eivät
aina ole olleet toivottuja. Koska jäsenvaltioiden historia, perinteet ja
institutionaaliset rakenteet poikkeavat toisistaan, ongelmia pyritään
ratkaisemaan useilla eri lähestymistavoilla. Tässä tiedonannossa tehdään
päätelmiä tähän mennessä toteutetuista toimista. EU:ssa asuvien ja
työskentelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisesta on tullut
unionissa yhä tärkeämpi tavoite viime vuosina. Vuonna 2002 oikeus- ja
sisäasioiden neuvosto kehotti perustamaan kotouttamisasioihin keskittyviä
kansallisia yhteyspisteitä. Kesäkuussa 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto
vahvisti asian ja pyysi komissiota laatimaan vuosittain kertomuksen
maahanmuutosta ja kotouttamisesta. Komissio määritti maahanmuutosta,
kotouttamisesta ja työllisyydestä laatimassaan tiedonannossa kotouttamiseen
sovellettavan kokonaisvaltaisen lähestymistavan. Ensimmäinen painos
politiikantekijöille ja käytännön työtä tekeville tarkoitetusta kotouttamisen
käsikirjasta ( Handbook on Integration for policy-makers and practitioners )
ilmestyi marraskuussa 2004. Marraskuun 4.–5. päivänä 2004 kokoontuneen
Eurooppa-neuvoston hyväksymässä Haagin ohjelmassa korostetaan tarvetta
koordinoida paremmin kansalliset kotouttamispolitiikat ja asiaan liittyvät EU:n
aloitteet. Haagin ohjelman mukaan yhteisiin perusperiaatteisiin perustuvien
puitteiden olisi muodostettava pohja EU:n tuleville aloitteille, joissa
määritellään selkeät tavoitteet ja arviointikeinot. Oikeus- ja sisäasioiden
neuvosto hyväksyi 19. marraskuuta 2004 yhteiset perusperiaatteet, joilla tuetaan
kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseen sovellettavia johdonmukaisia EU:n
puitteita. Haagin ohjelmassa komissiota kehotetaan laatimaan laillista
maahanmuuttoa koskeva toimintasuunnitelma ennen vuoden 2005 loppua. Komissio
julkaisi ensimmäisenä toimenaan vihreän kirjan taloudellisista syistä tapahtuvan
maahanmuuton hallinnassa sovellettavasta EU:n strategiasta. Vihreässä kirjassa
korostetaan, että maahanpääsyssä sovellettavien menettelyjen on perustuttava
vakaaseen kotouttamispolitiikkaan. Kotouttaminen liittyy kiinteästi useaan EU:n
politiikan alaan. Maahanmuuttajien tehokkaasti ja vastuuntuntoisesti hallittu
pääsy työmarkkinoille edistää merkittävästi Lissabonin tavoitteiden
saavuttamista. Komissio edistää ja tukee jäsenvaltioiden pyrkimyksiä, jotka
liittyvät työllisyyteen, sosiaaliasioihin sekä miesten ja naisten yhtäläisiin
mahdollisuuksiin. Komissio painottaa erityisesti sukupuolten tasa-arvoa, jotta
maahanmuuttajanaisten kyvyt voidaan hyödyntää täysipainoisesti työmarkkinoilla.
Uusissa kasvua ja työllisyyttä koskevissa yhdennetyissä suuntaviivoissa
jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan toimia, joilla parannetaan
maahanmuuttajien työllisyyttä. Kotouttamiseen kiinteästi liittyviä kysymyksiä
ovat perusoikeuksien, syrjimättömyyden sekä sukupuolten yhtäläisten
mahdollisuuksien edistäminen. EU:n lainsäädäntö tarjoaa kattavat puitteet
syrjinnän torjunnalle. Komissio korostaa tiedonannostaan ”Syrjinnän torjuminen
ja yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille – puitestrategia” tarvetta tehostaa
pyrkimyksiä, joilla edistetään miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia,
jotta voidaan poistaa maahanmuuttajien, etnisten vähemmistöjen ja muiden
heikommassa asemassa olevien kohtaamat rakenteelliset esteet. Ehdotetut Euroopan
yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi 2007 ja Euroopan kulttuurien välisen
vuoropuhelun teemavuosi 2008 ovat tärkeitä aloitteita, joilla lisätään
tietoisuutta näistä asioista ja joilla edistetään tavoitteiden saavuttamista.
Kotouttamistoimet edellyttävät riittäviä taloudellisia resursseja. EU tukee
jäsenvaltioiden kotouttamistoimia lukuisilla rahoitusvälineillä. Kolmansien
maiden kansalaisten kotouttamiseen liittyvät valmistelutoimet (INTI) ovat olleet
keskeisessä asemassa edistettäessä paikallisen tason toimia sekä tehostettaessa
verkostoja ja jäsenvaltioiden, alue- ja paikallisviranomaisten ja muiden
sidosryhmien välistä tietojen vaihtoa ja parhaiden käytänteiden levittämistä.
Valmistelutoimet ovat saaneet paljon huomiota, mutta käytettävissä olevat
resurssit eivät ole vastanneet tarpeita. Komissio on ehdottanut vuosien
2007–2013 rahoitusnäkymien puitteissa uusien solidaarisuusvälineiden
perustamista yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti. Eräs väline on kolmansien
maiden kansalaisten kotouttamista koskeva eurooppalainen rahasto. Rahaston
tavoitteet täydentävät Euroopan sosiaalirahaston tavoitteita, ja lisäksi
hyödynnetään kokemuksia, joita on saatu yhteisön EQUAL-tavoitteen yhteydessä
tuettaessa innovatiivisia lähestymistapoja, joilla estetään maahanmuuttajien
syrjiminen työmarkkinoilla. Komission ehdotuksessa, joka koskee Euroopan
sosiaalirahaston toimikautta 2007–2013, keskitytään erityisesti parantamaan
vähempiosaisten yhteiskunnallista osallisuutta. Myös Euroopan
aluekehitysrahastosta tuetaan joitakin kotouttamistoimia. Tämä tiedonanto on
komission ensimmäinen vastaus Eurooppa-neuvoston pyyntöön luoda kotouttamiseen
sovellettavat johdonmukaiset EU:n puitteet. Puitteiden kulmakiviä ovat
ehdotukset konkreettisiksi toimiksi, joilla yhteiset perusperiaatteet pannaan
täytäntöön, sekä useat niitä tukevat EU:n järjestelmät. Tiedonannossa otetaan
huomioon EU:n voimassa olevat toimintapuitteet ja ehdotetaan uusia toimia sekä
kansallisella että EU:n tasolla. Jäsenvaltioita kannustetaan kehittämään
kattavia kansallisia kotouttamisstrategioita. Lisäksi ehdotetaan uusia keinoja,
joilla varmistetaan EU:n tasolla toteutettavien ja kansallisten toimien välinen
johdonmukaisuus. 2. TEHOSTETAAN YHTEISTEN PERUSPERIAATTEIDEN NOUDATTAMISTA
Seuraavissa taulukoissa annetaan tietoja sekä EU:n että jäsenvaltioiden
kotouttamispolitiikasta. Ehdotetut toimet, joista on kuvaus liitteessä,
perustuvat kotouttamisen käsikirjaan, INTI-valmistelutoimiin ja ehdotettuun
Euroopan kotouttamisrahastoon. Luettelo ei ole tyhjentävä eikä asioita ole
laitettu tärkeysjärjestykseen, vaan jäsenvaltiot voivat valita toteutettavat
toimet sekä toteutustavat kansallisten olosuhteiden ja perinteiden mukaisesti.
Taulukoissa esitetään ainoastaan kansallisten ja EU:n tason
kotouttamispolitiikkojen keskeiset piirteet. Kaikissa toimissa olisi otettava
huomioon sukupuolinäkökulma sekä kiinnitettävä erityisesti huomiota
maahanmuuttajanuorten ja -lasten tilanteeseen. 1. ’Kotouttaminen on dynaaminen
kaksisuuntainen prosessi, jonka aikana sekä maahanmuuttajat että jäsenvaltioiden
asukkaat joutuvat joustamaan.’ Kansallinen taso | EU:n taso | Lisätään
vastaanottavan yhteiskunnan kykyä kohdata erilaisia ihmisiä suuntaamalla
kotouttamistoimia vastaanottavan valtion väestöön Perustetaan kansallisia
ohjelmia, joilla kaksisuuntainen lähestymistapa pannaan täytäntöön Annetaan
ihmisille esim. tiedotuskampanjoiden, näyttelyjen ja monikulttuuristen
tapahtumien välityksellä enemmän tietoja maahanmuuttajista, jotta heidät
hyväksytään paremmin yhteiskunnassa Tiedotetaan vastaanottavassa yhteiskunnassa
tutustuttamisohjelmien ja maahanpääsyjärjestelmien tuloksista Annetaan
yksityisille organisaatioille suurempi rooli monikulttuurisuuden hallinnassa
Edistetään luottamusta ja hyviä suhteita asuinalueilla tervetuliaisaloitteilla,
mentoroinnilla jne Tehdään yhteistyötä tiedotusvälineiden kanssa esim. ottamalla
käyttöön vapaaehtoiset journalistin ohjeet | Tuetaan valtioiden välisiä toimia,
kuten kampanjoita ja monikulttuurisia tapahtumia, joiden avulla annetaan oikeaa
tietoa maahanmuuttajien kulttuureista ja uskonnoista sekä sosiaalisesta ja
taloudellisesta taustasta Tuetaan pilottihankkeita ja tutkimuksia, joilla
etsitään uusia tapoja toteuttaa yhteisön tason yhteistyötä maahanpääsyn ja
kotouttamisen alalla | 2. ’Kotouttamiseen kuuluu Euroopan unionin perusarvojen
kunnioittaminen’ Kansallinen taso | EU:n taso | Painotetaan kansalaistiedon
osuutta tutustuttamisohjelmissa ja muissa vastatulleille kolmansien maiden
kansalaisille tarkoitetuissa toimissa. Näin pyritään varmistamaan, että
maahanmuuttajat ymmärtävät yleiseurooppalaiset ja kansalliset arvot sekä
kunnioittavat niitä ja hyötyvät niistä | Sisällytetään kolmansien maiden
kansalaisten kotouttaminen ehdotetun perusoikeusviraston tuleviin monivuotisiin
ohjelmiin Yritetään löytää tehokkaita tapoja, joilla lisätään yleistä tietämystä
EU:n perusarvoista | 3. ’Työllistyminen on tärkeä kotouttamisprosessin osa, joka
on keskeisessä asemassa maahanmuuttajien osallistuessa tuottavasti ja näkyvästi
vastaanottavan yhteiskunnan toimintaan’ Kansallinen taso | EU:n taso |
Kehitetään innovatiivisia lähestymistapoja, joilla estetään syrjintä
työmarkkinoilla Annetaan työmarkkinaosapuolille mahdollisuus osallistua
kotouttamistoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Annetaan työnantajille ja
koulutuslaitoksille tietoa tutustuttamiskursseilta saatavista todistuksista,
jotta voidaan edistää pääsyä työmarkkinoille ja lisäkoulutukseen Kehitetään
voimassa olevan lainsäädännön nojalla uusia menettelyjä, joilla tunnustetaan
maahanmuuttajien pätevyys, koulutus ja/tai ammattikokemus Tuetaan pienyritysten,
liikealan järjestöjen ja ammattiliittojen koulutuskapasiteettia aloilla, joilla
työskentelee paljon maahanmuuttajia Edistetään oikeudesta perheenyhdistämiseen
annetun direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä maahanmuuttajanaisten
työllistymistä muun muassa varmistamalla, että työmarkkinoille pääsyä
rajoittavat esteet minimoidaan eikä niiden anneta vaikeuttaa kotoutumista
Kannustetaan työnantajia palkkaamaan maahanmuuttajia lisäämällä tietämystä sekä
taloudellisilla kannustimilla ja muilla toimenpiteillä. Tuetaan yrittäjyyttä
maahanmuuttajien keskuudessa esim. helpottamalla luotto- ja muiden
pankkipalvelujen saatavuutta | Seurataan vaikutuksia, joita kansallisilla
uudistusohjelmilla on maahanmuuttajien sijoittumiseen työmarkkinoille
Kannustetaan jäsenvaltioita kehittämään toimintamalleja, joilla tehostetaan
siirtymistä työelämään Seurataan työelämän syrjinnästä sekä pitkään
oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta annettujen direktiivien
soveltamista | 4. ’Kotouttaminen ei onnistu ilman perustietoja vastaanottavan
yhteiskunnan kielestä, historiasta ja instituutioista; maahanmuuttajille on
annettava mahdollisuus hankkia nämä perustiedot' Kansallinen taso | EU:n taso |
Tehostetaan kotouttamisen osuutta maahanpääsymenettelyissä esim. tarjoamalla
ennen lähtöä alkuperämaassa tietopaketteja sekä kielikursseja ja kansalaistiedon
kursseja Järjestetään kolmansien maiden kansalaisille tutustuttamisohjelmia ja
muuta toimintaa, jotta he saavat perustiedot uuden maan kielestä, historiasta,
instituutioista, sosioekonomisesta rakenteesta, kulttuurista ja perusarvoista
Järjestetään eritasoisia koulutuspaketteja, joissa otetaan huomioon erilaiset
koulutustaustat sekä aiemmat tiedot vastaanottavasta valtiosta Tehostetaan
maahanpääsymenettelyjen kohteena olevien henkilöiden huollettaville sekä
naisille, lapsille, vanhuksille, lukutaidottomille ja vajaakuntoisille
tarkoitettuja tutustuttamisohjelmia ja muita toimia Lisätään
tutustuttamisohjelmien joustavuutta osa-aika- ja iltakursseilla, pikakursseilla
sekä etä- ja verkko-opiskelulla. P6_TA(2005)0016 Digitaalisen sisällön
parantamista Euroopassa koskeva monivuotinen yhteisön ohjelma *** II Euroopan
parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan
parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi digitaalisen sisällön
saatavuuden, käytettävyyden ja hyödynnettävyyden parantamista Euroopassa
koskevasta monivuotisesta yhteisön ohjelmasta (10458/4/2004 — C6-0140/2004 —
2004/0025(COD)) (Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely) Euroopan parlamentti,
joka - ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (10458/4/2004 — C6-0140/2004), -
ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan komission
ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0096) , - ottaa
huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(2004)0367) , - ottaa huomioon EY:n
perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan, - ottaa huomioon työjärjestyksen 62
artiklan, - ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan
suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0002/2005); 1. tarkistaa yhteistä kantaa
seuraavasti; 2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle
ja komissiolle. Hyväksytyt tekstit 22.4.2004, P5_TA(2004)0364. Ei vielä
julkaistu virallisessa lehdessä. Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. Asian
C-63/05 poistaminen rekisteristä (2006/C 60/68) (Oikeudenkäyntikieli: kreikka)
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen presidentin 14.12.2005 antamalla määräyksellä
tuomioistuimen rekisteristä on poistettu asia C-63/05, Euroopan yhteisöjen
komissio vastaan Helleenien tasavalta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus
(EY) N:o 889/2002, annettu 13 päivänä toukokuuta 2002, lentoliikenteen
harjoittajien korvausvastuusta onnettomuustapauksissa annetun neuvoston
asetuksen (EY) N:o 2027/97 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen
teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat
huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2
kohdan, ottavat huomioon komission ehdotuksen(1), ottavat huomioon talous- ja
sosiaalikomitean lausunnon(2), ovat kuulleet alueiden komiteaa, noudattavat
perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(3), sekä katsovat
seuraavaa: (1) On tärkeää varmistaa osana yhteistä liikennepolitiikkaa, että
lento-onnettomuuksiin joutuneet matkustajat saavat tasoltaan asianmukaisen
korvauksen. (2) Montrealissa saavutettiin sopimus 28 päivänä toukokuuta 1999
uudesta yleissopimuksesta eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien
sääntöjen yhtenäistämisestä, jossa vahvistetaan uudet maailmanlaajuiset säännöt
korvausvastuusta kansainvälisissä ilmakuljetuksissa tapahtuvien onnettomuuksien
yhteydessä. Näillä säännöillä korvataan vuonna 1929 tehdyn Varsovan
yleissopimuksen ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten säännöt(4). (3) Varsovan
yleissopimus on edelleen voimassa Montrealin yleissopimuksen rinnalla
rajoittamattoman ajan. (4) Montrealin yleissopimuksessa määrätään
rajoittamattomasta korvausvastuusta lentomatkustajien kuolemantapausten ja
loukkaantumisten yhteydessä. (5) Yhteisö on allekirjoittanut Montrealin
yleissopimuksen ja ilmaissut aikomuksensa tulla sen osapuoleksi ratifioimalla
sen. (6) On tarpeen muuttaa lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuusta
onnettomuustapauksissa 9 päivänä lokakuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY)
N:o 2027/97(5) sen saattamiseksi Montrealin yleissopimuksen mukaiseksi ja luoda
näin korvausvastuuta kansainvälisissä ilmakuljetuksissa koskeva yhtenäinen
järjestelmä. (7) Tällä asetuksella ja Montrealin yleissopimuksella vahvistetaan
matkustajien ja heidän omaistensa suojaa, eikä niitä voida tulkita siten, että
niillä suhteessa nykyiseen lainsäädäntöön huononnettaisiin heidän turvaansa
tämän asetuksen antamispäivänä. (8) Sisäisillä ilmailumarkkinoilla ei enää
erotella kansallisia ja kansainvälisiä kuljetuksia, minkä vuoksi Euroopan
yhteisön sisällä on aiheellista soveltaa samantasoista ja -luonteista
korvausvastuuta sekä kansainvälisissä että kansallisissa kuljetuksissa. (9)
Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti on toivottavaa toimia yhteisön tasolla
yhtenäisten sääntöjen luomiseksi kaikille yhteisön lentoliikenteen
harjoittajille. (10) Turvallisessa ja nykyaikaisessa ilmakuljetusjärjestelmässä
matkustajien kuolemantapausten ja loukkaantumisten yhteydessä on aiheellista
soveltaa rajoittamattoman korvausvastuun järjestelmää. (11) Yhteisön
lentoliikenteen harjoittajan ei pitäisi voida käyttää hyväkseen Montrealin
yleissopimuksen 21 artiklan 2 kohtaa, ellei tämä näytä, että vahinko ei johtunut
lentoliikenteen harjoittajan tai sen palveluksessa olevien henkilöiden tai sen
asiamiesten huolimattomuudesta tai väärästä toimesta tai laiminlyönnistä. (12)
Matkatavaroiden katoamiseen, vahingoittumiseen tai tuhoutumiseen ja
myöhästymisestä johtuviin vahinkoihin liittyvillä yhtenäisillä korvausvastuun
rajoilla, joita sovelletaan kaikkiin yhteisön lentoliikenteen harjoittajien
toteuttamiin matkoihin, varmistetaan yksinkertaiset ja selkeät säännöt sekä
matkustajille että lentoyhtiöille, ja niiden avulla matkustajat voivat todeta,
milloin tarvitaan lisävakuutuksia. (13) Yhteisön lentoliikenteen harjoittajien
ei olisi järkevää soveltaa erilaisia korvausvastuujärjestelmiä verkostojensa eri
reiteillä, ja tällainen olisi matkustajien kannalta hämmentävää. (14)
Onnettomuuksien uhrien ja heidän huollettaviensa lyhyen aikavälin taloudellista
tilannetta on toivottavaa helpottaa välittömästi onnettomuuden jälkeen. (15)
Montrealin yleissopimuksen 50 artiklassa edellytetään osapuolten varmistavan,
että lentoliikenteen harjoittajat ovat riittävästi vakuutettuja. Tätä määräystä
noudatettaessa on tarpeen ottaa huomioon yhteisön lentoliikenteen harjoittajien
toimiluvista 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o
2407/92 7 artikla(6). (16) Kaikille matkustajille olisi annettava perustiedot
korvausvastuuseen sovellettavista säännöistä, jotta he voivat tarvittaessa ottaa
lisävakuutuksen ennen matkaa. (17) Tässä asetuksessa vahvistettavia rahamääriä
on tarpeen tarkastella uudelleen inflaation ja Montrealin yleissopimuksen
korvausvastuun rajojen mahdollisten tarkistusten perusteella. (18) Siltä osin
kuin Montrealin yleissopimuksen täytäntöön panemiseksi edellytetään lisäksi
muita säännöksiä niiden kohtien osalta, joita asetus (EY) N:o 2027/97 ei koske,
jäsenvaltioiden tehtävänä on huolehtia niiden antamisesta, OVAT ANTANEET TÄMÄN
ASETUKSEN: 1 artikla Muutetaan asetus (EY) N:o 2027/97 seuraavasti: 1) Korvataan
asetuksen nimi seuraavasti: "Neuvoston asetus (EY) N:o 2027/97, annettu 9
päivänä lokakuuta 1997, matkustajien ja heidän matkatavaroidensa ilmakuljetusta
koskevasta lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuusta". 2) Korvataan 1
artikla seuraavasti: " 1 artikla Tällä asetuksella pannaan täytäntöön Montrealin
yleissopimukseen sisältyvät matkustajien ja heidän matkatavaroidensa
ilmakuljetuksia koskevat määräykset ja vahvistetaan tiettyjä täydentäviä
säännöksiä. Siinä myös laajennetaan näiden määräysten soveltamisala jäsenvaltion
sisäisiin ilmakuljetuksiin." 3) Korvataan 2 artikla seuraavasti: " 2 artikla 1.
Tässä asetuksessa tarkoitetaan: a) 'lentoliikenteen harjoittajalla'
lentoliikenneyritystä, jolla on voimassa oleva liikennelupa; b) 'yhteisön
lentoliikenteen harjoittajalla' lentoliikenteen harjoittajaa, jolla on asetuksen
(ETY) N:o 2407/92 säännösten mukainen jäsenvaltion myöntämä voimassa oleva
liikennelupa; c) 'korvaukseen oikeutetulla henkilöllä' matkustajaa tai henkilöä,
joka sovellettavan lainsäädännön mukaisesti on matkustajan sijaan oikeutettu
korvaukseen; d) 'matkatavaralla', jollei sitä ole toisin määritelty, Montrealin
yleissopimuksen 17 artiklan 4 kohdassa olevan määritelmän mukaista sekä
kirjattua että kirjaamatonta matkatavaraa; e) 'erityisellä nosto-oikeudella'
Kansainvälisen valuuttarahaston määrittelemää erityistä nosto-oikeutta; f)
'Varsovan yleissopimuksella' eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien
sääntöjen yhtäläistyttämisestä Varsovassa 12 päivänä lokakuuta 1929
allekirjoitettua yleissopimusta, tai Varsovan yleissopimusta, sellaisena kuin se
on muutettuna Haagissa 28 päivänä syyskuuta 1955, ja Guadalajarassa 18 päivänä
syyskuuta 1961 tehtyä Varsovan yleissopimusta täydentävää yleissopimusta; g)
'Montrealin yleissopimuksella' Montrealissa 28 päivänä toukokuuta 1999
allekirjoitettua eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen
yhtenäistämisestä tehtyä yleissopimusta. 2. Tässä asetuksessa olevat käsitteet,
joita ei määritellä 1 kohdassa, ovat samat kuin Montrealin yleissopimuksessa
käytetyt käsitteet." 4) Korvataan 3 artikla seuraavasti: " 3 artikla 1.
Matkustajia ja heidän matkatavaroitaan koskevaan yhteisön lentoliikenteen
harjoittajan korvausvastuuseen sovelletaan kaikkia tällaista korvausvastuuta
koskevia Montrealin yleissopimuksen määräyksiä. 2. Asetuksen (ETY) N:o 2407/92 7
artiklassa tarkoitetun vakuutusvelvollisuuden käsitetään, siltä osin kuin se
liittyy matkustajia koskevaan korvausvastuuseen, edellyttävän, että yhteisön
lentoliikenteen harjoittaja on vakuutettu sellaiseen määrään saakka, joka
riittää varmistamaan, että kaikki korvaukseen oikeutetut henkilöt saavat
täysimääräisenä sen, mihin he ovat oikeutettuja tämän asetuksen mukaisesti." 5)
Lisätään artikla seuraavasti: " 3 a artikla Lisämaksun, jonka yhteisön
lentoliikenteen harjoittaja voi pyytää Montrealin yleissopimuksen 22 artiklan 2
kohdan mukaisesti, silloin kun matkustaja on erityisesti ilmoittanut sen etuuden
määrän, joka liittyy matkatavaran toimittamiseen määräpaikkaan, on perustuttava
tariffiin, joka on sidoksissa kyseisten matkatavaroiden kuljetuksesta ja
vakuuttamisesta aiheutuviin lisäkustannuksiin, jotka ylittävät sellaisen
matkatavaran kuljetus- ja vakuutuskustannukset, joka on arvioitu enintään
korvausvastuun rajan mukaiseksi. Tariffi on asetettava pyynnöstä matkustajien
saataville." 6) Poistetaan 4 artikla. 7) Korvataan 5 artikla seuraavasti: " 5
artikla 1. Yhteisön lentoliikenteen harjoittajan on viipymättä ja viimeistään 15
päivän kuluttua siitä, kun korvaukseen oikeutetun luonnollisen henkilön
henkilöllisyys on todettu, suoritettava ennakkomaksu, joka kattaa kyseisen
henkilön välittömät taloudelliset tarpeet ja joka on suhteessa siihen, mitä hän
on kärsinyt. 2. Kuolemantapauksessa kyseisen ennakkomaksun on oltava vähintään
16000 erityistä nosto-oikeutta vastaava määrä euroina matkustajaa kohti, sanotun
kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. 3. Ennakkomaksun suorittaminen
ei merkitse korvausvastuun tunnustamista, ja se voidaan vähentää yhteisön
lentoliikenteen harjoittajan korvausvastuun perusteella maksettavista
myöhemmistä määristä, mutta se on maksettava takaisin ainoastaan Montrealin
yleissopimuksen 20 artiklassa määrätyissä tapauksissa tai jos henkilö, jolle
ennakkomaksu suoritettiin, ei ollut korvaukseen oikeutettu henkilö." 8)
Korvataan 6 artikla seuraavasti: " 6 artikla 1. Kaikkien yhteisössä
lentoliikennepalveluja myyvien lentoliikenteen harjoittajien on varmistettava,
että matkustajille annetaan kaikissa myyntipisteissä, puhelinmyynti ja
Internetin välityksellä tapahtuva myynti mukaan luettuina, yhteenveto
tärkeimmistä matkustajiin ja heidän matkatavaroihinsa sovellettavista
korvausvastuuta koskevista säännöistä mukaan lukien korvauskanteen nostamista
koskevat määräajat ja mahdollisuudet tehdä matkatavaroista erityinen ilmoitus.
Tämän tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi yhteisön lentoliikenteen
harjoittajien on käytettävä liitteenä olevaa tiedotetta. Tällaista yhteenvetoa
tai tiedotetta ei voida käyttää korvausvaatimuksen perustana, eikä tämän
asetuksen säännösten tai Montrealin yleissopimuksen määräysten tulkinnassa. 2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tiedonantovaatimusten lisäksi kaikkien
lentoliikenteen harjoittajien on toimitettava yhteisössä tarjottujen tai
ostettujen lentokuljetusten osalta jokaiselle matkustajalle kirjallisesti tieto:
- kyseisellä lennolla sovellettavasta lentoliikenteen harjoittajan
korvausvastuun rajasta kuolemantapauksessa tai loukkaantumisen yhteydessä, jos
tällainen raja on olemassa, - kyseisellä lennolla sovellettavasta
lentoliikenteen harjoittajan korvausvastuun rajasta matkatavaran tuhoutumisen,
katoamisen tai vahingoittumisen yhteydessä sekä varoitus, että kyseistä määrää
arvokkaammista matkatavaroista olisi mainittava lentoyhtiölle lähtöselvityksessä
tai matkustajan olisi vakuutettava ne ennen matkaa, - kyseisellä lennolla
sovellettavasta lentoliikenteen harjoittajan korvausvastuun rajasta
viivästymisestä aiheutuneen vahingon yhteydessä. 3. Jos yhteisön lentoliikenteen
harjoittajat huolehtivat kaikista kuljetuksista, 1 ja 2 kohdassa säädetyn
ilmoitusvelvollisuuden mukaisesti mainittujen rajojen on oltava ne, jotka
vahvistetaan tässä asetuksessa, jollei yhteisön lentoliikenteen harjoittaja
vapaaehtoisesti sovella korkeampia rajoja. Jos yhteisön ulkopuoliset
lentoliikenteen harjoittajat huolehtivat kaikista kuljetuksista, 1 ja 2 kohtaa
sovelletaan vain yhteisöön, yhteisöstä tai sen sisällä tehtäviin kuljetuksiin."
9) Korvataan 7 artikla seuraavasti: " 7 artikla Komissio laatii viimeistään
kolmen vuoden kuluttua siitä, kun asetusta (EY) N:o 889/2002(7) alettiin
soveltaa, kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta. Komissio tarkastelee
erityisesti tarvetta tarkistaa Montrealin yleissopimuksen asiaa koskevissa
artikloissa mainittuja määriä taloudellisen kehityksen ja Kansainvälisen
siviili-ilmailujärjestön (ICAO) tallettajana antamien ilmoitusten mukaan." 10)
Lisätään liite seuraavasti: "LIITE Lentoliikenteen harjoittajan korvausvastuu
matkustajien ja heidän matkatavaroidensa osalta Tämä tiedote sisältää
yhteenvedon yhteisön lainsäädännössä ja Montrealin yleissopimuksessa
edellytettävistä yhteisön lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuuta
koskevista säännöistä. Korvaus kuolemantapauksissa ja loukkaantumisen yhteydessä
Matkustajan kuolemantapauksen ja loukkaantumisen osalta korvausvastuuta ei ole
rahamääräisesti rajoitettu. Enintään 100000 erityisen nosto-oikeuden suuruisen
(likimääräinen summa paikallisena valuuttana) vahingon osalta lentoliikenteen
harjoittaja ei voi riitauttaa korvausvaatimusta. Tätä määrää suuremmissa
vahingoissa lentoliikenteen harjoittaja voi puolustautua vaatimusta vastaan
näyttämällä, ettei se ole toiminut huolimattomasti tai muutoin moitittavasti.
Ennakkomaksut Jos matkustaja kuolee tai loukkaantuu, lentoliikenteen
harjoittajan on suoritettava ennakkomaksu välittömistä taloudellisista tarpeista
huolehtimiseksi 15 päivän kuluessa siitä, kun korvaukseen oikeutettu henkilö on
yksilöity. Kuolemantapauksessa tämän ennakkomaksun on oltava vähintään 16000
erityistä nosto-oikeutta (likimääräinen summa paikallisena valuuttana).
Matkustajalle viivästyksestä aiheutuvat vahingot Matkustajan viivästyessä
lentoliikenteen harjoittaja on korvausvastuussa, paitsi jos tämä on ryhtynyt
kaikkiin kohtuudella edellytettäviin toimiin viivästymisen välttämiseksi tai jos
tällaisia toimia ei ollut mahdollista toteuttaa. Matkustajan viivästymisen
aiheuttamien vahinkojen osalta korvausvastuu rajoitetaan 4150 erityiseen
nosto-oikeuteen (likimääräinen summa paikallisena valuuttana). NEUVOSTON ASETUS
(EY) N:o 1172/98, annettu 25 päivänä toukokuuta 1998, maanteiden
tavarakuljetusten tilastoista EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon
Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 213 artiklan, ottaa
huomioon komission laatiman asetusluonnoksen (1) ottaa huomioon Euroopan
parlamentin lausunnon (2), ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon
(3), sekä katsoo, että (1) voidakseen suorittaa sille kuuluvat yhteistä
liikennepolitiikkaa koskevat tehtävät komissiolla on oltava käytössään
vertailukelpoisia, luotettavia, samanaikaisesti ja säännöllisesti kerättyjä,
kattavia tilastotietoja yhteisössä rekisteröidyillä ajoneuvoilla suoritettavien
tieliikenteen tavarakuljetusten laajuudesta ja kehityksestä sekä näissä
kuljetuksissa käytettävien ajoneuvojen käyttöasteesta, (2) alueellisten
tilastojen osana olevista maanteiden tavarakuljetusten tilastoista 12 päivänä
kesäkuuta 1978 annetussa neuvoston direktiivissä 78/546/ETY (4) ei säädetä
sellaisia kuljetustyyppejä koskevista tilastoista, jotka eivät olleet sallittuja
silloin, kun kyseinen direktiivi annettiin; kyseisessä direktiivissä säädetyistä
tilastoista saadaan erilaista tietoa sen mukaan, onko kyse kansallisista vai
kansainvälisistä kuljetuksista, eikä siinä anneta minkäänlaista tietoa näissä
kuljetuksissa käytettävien ajoneuvojen käyttöasteesta, (3) on tarpeen laatia
kattavia alueellisia sekä tavarakuljetuksia että ajoneuvoilla tehtyjä matkoja
koskevia tilastoja, (4) direktiivissä 78/546/ETY säädettyä järjestelmää olisi
tämän vuoksi muutettava, jotta varmistetaan erityisesti se, että yhteisön
sisäisten kuljetusten alueellinen alkuperä ja määräpaikka kuvataan samoin
perustein kuin kansallisissa kuljetuksissa, ja jotta luodaan yhteys
tavarakuljetusten ja ajoneuvoilla kuljettujen matkojen välille mittaamalla
näissä kuljetuksissa käytettävien ajoneuvojen käyttöaste, (5)
toissijaisuusperiaatteen mukaisesti yhteisten tilastostandardien laatiminen
yhdenmukaisten tietojen tuottamiseksi on toimintaa, joka voidaan toteuttaa
tehokkaasti ainoastaan yhteisötasolla, vaikka tiedot kerätään kussakin
jäsenvaltiossa virallisten tilastojen laatimisesta vastaavien virastojen ja
laitosten johdolla, (6) yhteisön tilastoista 17 päivänä helmikuuta 1997 annettu
neuvoston asetus (EY) N:o 322/97 (5) muodostaa viitekehyksen tämän asetuksen
säännöksille, erityisesti niille säännöksille, jotka koskevat hallinnollisten
tietolähteiden käyttöä, käytettävissä olevien voimavarojen kustannustehokkuutta
sekä tilastosalaisuutta, (7) nimettömiksi tehtyjen yksikkötason tietojen
toimittaminen on tarpeen tulosten yleisen tarkkuuden arvioimiseksi, (8)
tilastotietojen asianmukainen levittäminen on varmistettava, (9) alkuvaiheessa
yhteisö voi tukea jäsenvaltioita taloudellisesti tarvittavien tehtävien
suorittamisessa, (10) on tarpeen säätää yksinkertaistetusta menettelystä tämän
asetuksen täytäntöönpanemiseksi ja sen mukauttamiseksi taloudelliseen ja
tekniseen kehitykseen, ja (11) päätöksellä 89/382/ETY/Euratom (6) perustettua
tilasto-ohjelmakomiteaa on kuultu kyseisen päätöksen 3 artiklan mukaisesti;
komitea on ilmoittanut kannattavansa tätä asetusta, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla Tarkoitus ja soveltamisala 1. Kunkin jäsenvaltion on laadittava
yhteisön tilastoja, jotka koskevat tavarakuljetukseen tarkoitetuilla, kyseisessä
jäsenvaltiossa rekisteröidyillä tieliikenteen moottoriajoneuvoilla tehtäviä
maanteiden tavarakuljetuksia ja näillä ajoneuvoilla tehtyjä matkoja. 2. Tätä
asetusta sovelletaan maanteiden tavarakuljetuksiin lukuun ottamatta seuraavilla
ajoneuvoilla tehtäviä tavarakuljetuksia: a) tavarakuljetukseen tarkoitetut
tieliikenteen moottoriajoneuvot, joiden sallittu massa tai mitat ylittävät
tavanomaiset asianomaisissa jäsenvaltioissa sallitut rajoitukset; b)
maatalousajoneuvot, sotilasajoneuvot sekä julkiselle keskus- tai
paikallishallinnolle kuuluvat ajoneuvot, lukuun ottamatta julkisille yrityksille
ja erityisesti rautatieyrityksille kuuluvia tavarakuljetukseen tarkoitettuja
tieliikenteen moottoriajoneuvoja. Kullakin jäsenvaltiolla on oikeus jättää tämän
asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle sellaiset tavarakuljetukseen tarkoitetut
tieliikenteen moottoriajoneuvot, joiden hyötykuorma tai suurin sallittu massa
kuormattuna on tiettyä rajoitusta pienempi. Tämä rajoitus ei voi hyötykuorman
osalta olla yli 3,5 tonnia eikä yksittäisen ajoneuvon suurimman sallitun massan
osalta yli 6 tonnia. 2 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: -
"maanteiden tavarakuljetuksilla" kaikkea tavaroiden siirtämistä, johon käytetään
tavarakuljetukseen tarkoitettuja tieliikenteen moottoriajoneuvoja; -
"tieliikenteen moottoriajoneuvolla" tieliikenteen ajoneuvoa, jonka ainoana
käyttövoimana on moottori ja jota käytetään tavallisesti matkustajien tai
tavaroiden kuljettamiseen maanteillä tai matkustajien tai tavaroiden
kuljettamiseen käytettävien ajoneuvojen vetämiseen maantiellä; -
"tavarakuljetukseen tarkoitetulla tieliikenteen ajoneuvolla" yksinomaan tai
pääasiallisesti tavarakuljetukseen tarkoitettua tieliikenteen ajoneuvoa
(kuorma-auto, perävaunu, puoliperävaunu); - "tavarakuljetukseen tarkoitetulla
tieliikenteen moottoriajoneuvolla" tavarakuljetukseen tarkoitettua yksittäistä
tieliikenteen ajoneuvoa (kuorma-auto) tai tieliikenteen ajoneuvojen yhdistelmää,
eli perävaunuyhdistelmää (perävaunullinen kuorma-auto) tai yhdistelmäajoneuvoa
(puoliperävaunullinen vetoauto); - "kuorma-autolla" yksinomaan tai
pääasiallisesti tavarakuljetukseen tarkoitettua nivelöimätöntä ajoneuvoa; -
"vetoautolla" moottorikäyttöistä tieliikenteen ajoneuvoa, joka on yksinomaan tai
pääasiallisesti tarkoitettu muiden kuin moottorikäyttöisten tieliikenteen
ajoneuvojen (pääasiassa puoliperävaunujen) vetämiseen; - "perävaunulla"
tavarakuljetukseen tarkoitettua tieliikenteen ajoneuvoa, joka on tarkoitettu
tieliikenteen moottoriajoneuvon vedettäväksi; - "puoliperävaunulla"
tavarakuljetukseen tarkoitettua tieliikenteen ajoneuvoa, jossa ei ole etuakselia
ja joka on suunniteltu siten, että osa sen massasta ja merkittävä osa sen
kuorman massasta kohdistuu vetoautoon; - "yhdistelmäajoneuvolla" puoliperävaunun
vetoautoa ja siihen kytkettyä puoliperävaunua; - "perävaunuyhdistelmällä"
tavarakuljetukseen tarkoitettua moottoriajoneuvoa, johon on kytketty varsinainen
tai keskiakseliperävaunu. Yhdistelmäajoneuvo, johon on kytketty perävaunu,
kuuluu tähän luokkaan; - "rekisteröidyllä" jäsenvaltion virallisen laitoksen
ylläpitämään tieliikenteen ajoneuvojen rekisteriin kuulumista riippumatta siitä,
liittyykö tällaiseen rekisteröintiin rekisterikilpien antaminen. Jos kuljetus
tehdään sellaisella tieliikenteen ajoneuvojen yhdistelmällä eli
perävaunuyhdistelmällä (perävaunullinen kuorma-auto) tai yhdistelmäajoneuvolla
(puoliperävaunullinen vetoauto), jossa tieliikenteen moottoriajoneuvo
(kuorma-auto tai vetoauto) ja perävaunu tai puoliperävaunu on rekisteröity eri
maihin, yhdistelmän rekisteröintimaa määräytyy tieliikenteen moottoriajoneuvon
rekisteröintimaan mukaisesti; - "hyötykuormalla" ajoneuvon rekisteröintimaan
toimivaltaisen viranomaisen ilmoittamaa tavaroiden sallittua enimmäismassaa. Jos
tavarakuljetukseen tarkoitettu moottoriajoneuvo koostuu kuorma-autosta ja
varsinaisesta tai keskiakseliperävaunusta, yhdistelmän hyötykuorma on
kuorma-auton ja perävaunun hyötykuormien summa; - "suurimmalla sallitulla
massalla" ajoneuvon rekisteröintimaan toimivaltaisen viranomaisen ilmoittamaa
paikallaan olevan ja ajokuntoisen ajoneuvon (tai ajoneuvojen yhdistelmän) sekä
kuorman sallittua yhteismassaa; - "Eurostatilla" komission yksikköä, joka vastaa
komissiolle kuuluvista tehtävistä yhteisön tilastojen tuottamisessa. 3 artikla
Tietojenkeruu 1. Jäsenvaltiot keräävät seuraaviin aloihin liittyviä
tilastotietoja: a) ajoneuvoa koskevat tiedot; b) matkaa koskevat tiedot; c)
tavaraa koskevat tiedot. 2. Kuhunkin alaan liittyvät tilastolliset muuttujat,
niiden määrittely ja niiden erittelyyn käytettyjen nimikkeistöjen tasot
esitetään liitteissä. 3. Tilastotietojen keruussa käytettävää menetelmää
määrittäessään jäsenvaltiot pidättyvät vaatimasta muodollisuuksia
jäsenvaltioiden välisten rajanylitysten yhteydessä. 4. Tietojenkeruun
tunnusmerkkien mukauttaminen ja liitteiden sisältö vahvistetaan 10 artiklassa
säädettyä menettelyä noudattaen. 4 artikla Tulosten tarkkuus Tietojen keruu- ja
käsittelymenetelmät on suunniteltava siten, että jäsenvaltioiden toimittamat
tilastolliset tulokset täyttävät tarkkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset,
joissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden tieliikenteen rakenteelliset
ominaisuudet. Tarkkuusvaatimukset vahvistetaan 10 artiklassa säädettyä
menettelyä noudattaen. 5 artikla Tietojen toimittaminen Eurostatille 1.
Jäsenvaltioiden on toimitettava Eurostatille neljännesvuosittain 3 artiklassa
mainittuja ja liitteessä A lueteltuja muuttujia vastaavat ja asianmukaisesti
tarkistetut yksikkötason tiedot mainitsematta nimeä, osoitetta ja
rekisterinumeroa. Tiedot sisältävät tarvittaessa niitä aikaisempia
neljännesvuosia koskevat tiedot, joista on aiemmin toimitettu vain väliaikaisia
tietoja. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen sekä tarvittaessa
kyseisiin tietoihin perustuvien taulukoiden toimittamista koskeva menettely
vahvistetaan 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. 3. Tiedot
toimitetaan viiden kuukauden kuluessa kunkin neljännesvuosittaisen
havaintojakson päättymisestä. Ensimmäinen toimitus kattaa vuoden 1999
ensimmäisen neljänneksen. 4. Jäsenvaltio voi 1 päivänä tammikuuta 1999 alkavan
ja 5 kohdan mukaisesti vahvistetun päättymispäivän välisenä siirtymäkautena
käyttää liitteessä A olevassa A2 osan 3, 4, 8 ja 9 kohdassa ja A3 osan 5 ja 6
kohdassa esiintyvien muuttujien osalta yksinkertaistettua koodausta.
Yksinkertaistettu koodaus käsittää: - kansallisen tavaraliikenteen osalta:
liitteen G mukaisen koodauksen; - kansainvälisen tavaraliikenteen osalta:
maakohtaisen koodauksen. 5. Edellä 4 kohdassa tarkoitetun siirtymävaiheen
päättymispäivä vahvistetaan 10 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen
heti kun tekniset edellytykset mahdollistavat tehokkaan alueellisen koodauksen
sekä kansallisen että kansainvälisen tavaraliikenteen osalta liitteessä G
olevien 1 ja 2 kohdan mukaisesti. 6 artikla Tulosten levittäminen Maanteiden
tavarakuljetuksia koskevien tilastollisten tulosten levitystä koskevat
säännökset, mukaan lukien levitettävien tulosten rakenne ja sisältö,
määritellään 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. 7 artikla
Kertomukset 1. Viimeistään ensimmäisen vuosineljänneksen tietojen toimittamisen
yhteydessä jäsenvaltiot toimittavat Eurostatille kertomuksen käytetyistä
tilastomenetelmistä. Tarvittaessa jäsenvaltiot antavat Eurostatille myös tiedon
käytettyjen keruumenetelmien huomattavista muutoksista. Ilmoitus jäsenvaltioiden
päätöksistä myöntää tai peruuttaa toimilupia lentoliikenteen harjoittajien
toimiluvista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2407/92 13 artiklan 4 kohdan
mukaisesti (2006/C 135/02) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) ITÄVALTA
Myönnetyt toimiluvat Luokka B: Toimiluvat, joihin sovelletaan asetuksen (ETY)
N:o 2407/92 5 artiklan 7 kohdan a alakohdassa säädettyjä rajoituksia [pic] |
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 28.11.2005 KOM(2005) 606 lopullinen
VIHREÄ KIRJA EUROOPAN MUUTTOLIIKEIDEN VERKOSTON TULEVAISUUDESTA (komission
esittämä) 1. JOHDANTO Tämän vihreän kirjan tarkoituksena on pyytää kaikkia
keskeisiä sidosryhmiä esittämään näkemyksensä Euroopan muuttoliikkeiden
verkoston (EMN; European Migration Network) tulevaisuudesta sekä sen mahdollisia
tehtäviä ja rakennetta koskevista vaihtoehdoista. EMN perustettiin vuonna 2002
pilottihankkeena ja valmistelutoimena, sillä oli todettu, että maahanmuutto- ja
turvapaikka-asioiden kaikkia näkökulmia koskevien tietojen vaihtoa on
tehostettava. Sen päätarkoituksena on hankkia yhteisölle ja jäsenvaltioille
kyseisiltä aloilta objektiivista, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa
keräämällä ja tallentamalla systemaattisesti jäsenvaltioissa jo olemassa olevia
tietoja sekä tekemällä jäsenvaltioita ja koko unionia koskevia arvioita. Tällä
hetkellä EMN:n muodostavat jäsenvaltioiden nimeämät kansalliset yhteyspisteet
sekä tutkimuskoordinaattori, joiden toimintaa Euroopan komissio tukee ja seuraa.
Koska valmistelutoimen toteutusaika päättyy vuonna 2006, on aika arvioida
tähänastista edistystä ja herättää tämän vihreän kirjan avulla keskustelua
siitä, kuinka asiassa olisi paras edetä. 2. EDELTÄVÄT POLIITTISET PÄÄTÖKSET
Euroopan komissio korosti jo vuonna 1994 ensimmäisessä maahanmuutto- ja
turvapaikkapolitiikkaa koskevassa tiedonannossaan, kuinka tärkeätä olisi luoda
järjestely muuttovirtojen seuraamiseksi koko EU:ssa mahdollisimman
laaja-alaisesti. Asiasta tehtiinkin toteutettavuustutkimus vuonna 1996.
Laekenissa joulukuussa 2001 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan
päätelmissä komissiota kehotettiin “kehittämään eurooppalaista järjestelmää
turvapaikkaa, maahanmuuttoa ja lähtömaata koskevien tietojen vaihtamiseksi”.
Tämän mukaisesti EMN perustettiin pilottihankkeena vuonna 2002. Jäsenvaltioiden
kanssa sovittiin, että toteutuksen ensivaiheessa perustetaan kansallisten
yhteyspisteiden verkosto toimittamaan tarvittavia tietoja. Thessalonikissa
kesäkuussa 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi EMN:n perustamisen ja
ilmoitti aikovansa “tarkastella mahdollisuutta perustaa pysyvä rakenne
tulevaisuudessa”. Viimein Eurooppa-neuvosto, joka kokoontui 4.–5.11.2004, totesi
puheenjohtajan päätelmien liitteenä olleessa Haagin ohjelmassa, että “Euroopan
turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan käynnissä olevan kehittämisen olisi
perustuttava muuttoliikeilmiöiden kaikkien näkökulmien yhteiseen analysointiin.
Ratkaisevan tärkeää on tehostaa tuoreiden tietojen keräämistä, tuottamista ja
vaihtoa kaikista merkityksellisistä muuttoliikkeen suuntauksista ja hyödyntää
näitä tietoja tuloksellisesti”. 3. NYKYINEN TIEDONPUUTE Päätöksentekijöillä niin
EU:n tasolla kuin jäsenvaltioissakin esiintyy edelleen maahanmuutto- ja
turvapaikka-alalla merkittävää tiedontarvetta, johon EMN:n tulevan rakenteen
olisi pystyttävä osaltaan vastaamaan. Asia todettiin jo vuonna 1996 tehdyssä
toteutettavuustutkimuksessa ja vahvistettiin EMN:stä vuonna 2005 tehdyssä
arviossa. Ensinnäkin, vaikka monista kansainväliseen muuttoliikkeeseen
liittyvistä asioista tuotetaan koko ajan valtavasti tietoa, tietoihin ei ole
helppoa päästä käsiksi, sillä ne ovat hajallaan eivätkä keskitetysti saatavilla.
Siksi yhteinen tietoja suodattava ja koostava kiintopiste, joka voisi toimia
myös tietojenvaihtokeskuksena, olisi erittäin hyödyllinen EU:n toimielimille ja
jäsenvaltioille, niin päätöksentekijöille kuin yleisöllekin. Toiseksi
maahanmuutto- ja turvapaikka-alan oikeudellisista ja poliittisista tapahtumista
niin jäsenvaltioissa kuin koko EU:ssa ei ole saatavilla riittävästi luotettavia,
vertailukelpoisia ja ajantasaisia tietoja ja analyysejä. EU:n ja jäsenvaltioiden
toiminnasta kyseisillä aloilla on myös liian vähän vertailutietoa. Lisäksi EU:n
ja jäsenvaltioiden täytyy yhä useammin saada nopeasti vastauksia maahanmuuttoon
ja turvapaikkaan liittyviin erityiskysymyksiin. Tämän tiedonpuutteen
paikkaamiseksi tarvitaan jonkinlaista verkostorakennetta, jonka piiriin kaikki
jäsenvaltiot kuuluisivat ja johon liittyisi tietynasteinen keskitetty
koordinointi. Kolmanneksi on erittäin ongelmallista, ettei maahanmuutosta ja
turvapaikasta ole tarkkoja, ajantasaisia ja vertailukelpoisia tilastotietoja.
Hiljattain annetussa komission ehdotuksessa asetukseksi muuttoliikkeitä ja
kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista tartutaan tähän
ongelmaan, mutta kyseisten tilastotietojen vertailuanalyysiä tarvitaan silti
edelleen. 4. EUROOPAN MUUTTOLIIKEIDEN VERKOSTON NYKYTILA Tässä luvussa
kuvaillaan EMN:n nykytilaa eli sen toimintaa, tuloksia ja ongelmia, joiden
ymmärtäminen on tärkeätä tulevasta rakenteesta päätettäessä. 4.1. Asema ja
rakenne Tällä hetkellä EMN koostuu jäsenvaltioiden nimeämien 14 kansallisen
yhteyspisteen (NCP; national contact points) verkostosta. Yhteyspisteet
muodostavat verkoston ytimen, sillä ne hoitavat dokumentoinnin sekä analyysi- ja
tutkimustyön. Useimmat uusista jäsenvaltioista eivät ole vielä nimenneet
yhteyspisteitään, joten ne osallistuvat EMN:n toimintaan tarkkailijoina.
Joidenkin niistä odotetaan liittyvän EMN:n täysjäseniksi vuonna 2006.
Kansalliset yhteyspisteet ovat jäsenvaltioiden sisä- tai oikeusministeriöiden,
tilastokeskusten ja tutkimuskeskusten osana tai niiden yhteydessä toimivia
yksikköjä; kansalais- ja hyväntekeväisyysjärjestöjen osana toimiva yksikköjä;
tai valtioiden välisten järjestöjen kansallisia toimistoja. Yhteyspisteet
vaihtuvat varsin usein, esimerkiksi silloin, kun ministeriöiden vastuualueita
jaotellaan uudelleen. Joulukuussa 2003 valittiin avoimen tarjouskilpailun
perusteella tutkimus- ja hallintokoordinaattori avustamaan verkoston
kehittämistyössä. 4.2 Rahoitus Komissio ja jäsenvaltiot rahoittavat nykyistä
verkostoa yhdessä. Jotkin kansalliset yhteyspisteet, jotka toimivat
jäsenvaltioiden hallintoelinten osana tai niiden yhteydessä, eivät saaneet
yhteisön rahoitusta joko jäsenvaltioiden omien, julkista tukea koskevien
sääntöjen tai tukikelpoisuutta koskevien yhteisön sääntöjen asettamien
rajoitusten vuoksi. Verkoston perustamiseen myönnettiin vuoden 2002
pilottihanketta varten 1,4 miljoonaa euroa, ja vuoden 2005 talousarviossa summaa
korotettiin 3,0 miljoonaan, jonka on tarkoitus toteutua vuonna 2006. Lisäksi
myönnettiin määrärahoja yhdeksälle kansalliselle yhteyspisteelle ja laadittiin
varainhoitoa koskevat määräykset verkoston tutkimustoiminnan ja hallinnon
koordinointia varten. 4.3 Tehtävät ja toiminnan keskeiset tulokset EMN:n
alkuperäisen tehtävänmäärityksen mukaan sen ensisijaisena tavoitteena on tarjota
yhteisölle, jäsenvaltioille ja aikanaan myös yleisölle objektiivista,
luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa maahanmuutto- ja turvapaikkatilanteesta
koko unionissa ja jäsenvaltioissa. Siihen on tarkoitus päästä keräämällä yhteen
ja asettamalla saataville jo olemassa olevia tietoja sekä tarkastelemalla
uudelleen ja analysoimalla olemassa olevia merkityksellisiä tietoja. EMN
keskittyykin kahteen toisiinsa liittyvään tehtävään: toisaalta dokumentointiin
ja analysointiin ja toisaalta tutkimukseen. Siihen kuuluu tietojen seuranta,
vertailu, analysointi ja tutkiminen keräämällä jäsenvaltioista tietoja ja
tekemällä omaa tutkimustyötä koko unionia käsittelevien analyysien tuottamiseksi
sekä laajan tietokannan perustaminen kyseisiä tietoja varten. Jäsenvaltiotason
verkostot tuovat oman osuutensa EMN:n analysointi- ja tutkimustoimintaan. EMN:n
toiminta perustuu komission hyväksymiin vuotuisiin työohjelmiin. Ottamatta tässä
huomioon kansallisten yhteyspisteiden varsinaiseen perustamiseen liittyviä
henkilöstö-, toimitila- ja tietotekniikkajärjestelyitä, EMN:n toiminnan
keskeiset tulokset vuodesta 2002 aina tähän hetkeen voidaan noiden periaatteiden
pohjalta esittää seuraavasti: Dokumentointijärjestelmä Laajan tietoarkiston
luomista koskevan tavoitteen mukaisesti ollaan parhaillaan perustamassa
atk-pohjaista tietojärjestelmää EMN:n toiminnan selkärangaksi. Vuonna 2004
kehitelty web-käyttöliittymä helpottaa tiedonkeruuta ja dokumentointia, sillä
järjestelmä tarjoaa käytännöllisiä sivupohjatiedostoja kerättyjen tietojen
viemiseksi suoraan tietojärjestelmään. Siinä on myös haku- ja selailutoiminto.
Järjestelmä on jo saatu lähes valmiiksi, joten sen toimintakuntoon saaminen
edellyttää enää tietojen syöttämistä. Kansalliset yhteyspisteet ovatkin vuoden
2005 puoliväliin mennessä vieneet tietokantaan yli 1 700 julkaisua, ja lisäksi
on indeksoitu kyseisellä alalla toimivien järjestöjen ja yksittäisten ihmisten
oikeudellisia asiakirjoja ja yhteydenottoja. Järjestelmään vietävien tietojen
laatua pyritään parhaillaan parantamaan antamalla yleisiä ohjeita tietojen
syöttämisestä. On selvää, että järjestelmään on vielä vietävä runsaasti tietoja,
jotta EMN:n dokumentointikeskus voisi tarjota laajan valikoiman käyttökelpoista
ja ajantasaista maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittista tietoa
päätöksentekijöille, alalla toimiville tahoille ja aikanaan myös yleisölle.
Analysointi ja tutkimustyö EMN on saanut valmiiksi useita analyysejä ja
tutkimushankkeita sekä tuottanut tietoa. Esimerkkeinä voidaan mainita vuoden
2004 pilottitutkimus maahanmuuton vaikutuksesta eurooppalaisiin yhteiskuntiin;
osallistuminen EU:n tilastollisten vuosikertomusten laadintaan vuosina 2001–2003
toimittamalla tietoja jäsenvaltioiden politiikoista ja käytännöistä sekä
analysoimalla jäsenvaltioiden toimittamia numerotietoja; politiikkojen
analysoinnin tuloksista vuonna 2004 laadittu raportti, joka tarjosi
yleiskatsauksen jäsenvaltioiden politiikkojen etenemiseen ja jonka pohjalta
tehtiin vertailuselvitys, sekä muita tutkimusraportteja. Puuttuvien tietojen
keräämiseksi kahdella keskeisellä alalla on parhaillaan suunnitteilla toinen
tutkimus valtioiden suhtautumisesta unionin alueella laittomasti oleskeleviin
kolmansien maiden kansalaisiin sekä pienimuotoisempi selvitys
turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelyistä. Vaikka onkin vielä liian
aikaista arvioida EMN:n toiminnan tulosten laatua kokonaisuudessaan, voidaan
todeta, että kansalliset yhteyspisteet ovat laatineet korkeatasoisia raportteja,
jotka ovat merkkinä verkoston valmiudesta erityisesti tuottaa luotettavia ja
ajantasaisia analyysejä, joiden perusteella voidaan vertailla jäsenvaltioiden
tilanteita. Verkostoituminen ja näkyvyys Kansallisten yhteyspisteiden
kahdenväliset yhteydet ovat lisääntyneet verkoston toiminnan edetessä.
Useimmissa jäsenvaltioissa ne ovat onnistuneet luomaan keskeisten toimijoiden
muodostamia kansallisia verkostoja ja vakiinnuttamaan menettelyjä tietojen
saamiseksi kumppaneiltaan. Kansallisista verkostoista on laadittu hakemisto
yleiskuvan antamiseksi nykyisistä ja mahdollisista tulevista kumppaneista.
Yhteyksiä on pyritty luomaan myös muihin EU:n tasolla toimiviin verkostoihin ja
hankkeisiin. Ne eivät kuitenkaan ole johtaneet yhteistyön tiivistymiseen, mikä
olisi tarpeen, jotta EMN voisi hyödyntää synergiaetua ja välttää
päällekkäisyyksiä. EMN näkyvyys ulkomaailman silmissä on tällä hetkellä
rajallinen, sillä erittäin harvat sen tuotteista ovat (toistaiseksi) yleisön
saatavilla. Sen vuoksi verkoston työn tulokset eivät vielä ole saaneet
ansaitsemaansa huomiota. Näkyvyyden puute johtuu pääasiassa siitä, että verkosto
joutui käynnistämään toimintansa aivan tyhjästä, joten sen ensimmäiset
toimintavuodet kuluivat perustamistöissä. Tällä hetkellä pyritään kuitenkin
monin keinoin lisäämään EMN:n näkyvyyttä ja levittämään sen tutkimustuloksia
laajemmalle. 4.4 Arviointi Vuoden 2005 arviointikertomuksessa tuodaan esiin
useita ongelmia, joita nykyisellä EMN:llä on ollut tehtäviään hoitaessaan. Kaksi
keskeisintä ongelmaa koskevat kansallisten yhteyspisteiden rakennetta ja
hankkeen yleistä organisaatiota. Ensinnäkin kansallisten yhteyspisteiden
oikeudellisessa asemassa ja erikoistumisaloissa ja niiden käyttöön annetuissa
henkilöstö- ja rahoitusresursseissa sekä teknisissä laitteissa esiintyy
huomattavaa kirjavuutta, joten yhteyspisteiden sitoutumisasteet ovat myös
erilaisia. Lisäksi yhteyspisteet on nimetty eri aikoina ja niitä myös vaihdetaan
tiuhaan, mikä johtuu joko henkilöstövaihdoksista tai yhteyspisteiden
siirtämisestä eri ministeriön toimialaan. KOMISSION DIREKTIIVI, annettu 9
päivänä syyskuuta 1987, rehukasvien sekä öljy- ja kuitukasvien siementen
pitämisestä kaupan annettujen neuvoston direktiivien 66/401/ETY ja 69/208/ETY
muuttamisesta (87/480/ETY) EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka ottaa huomioon
Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, ottaa huomioon rehukasvien
siementen pitämisestä kaupan 14 päivänä kesäkuuta 1966 annetun neuvoston
direktiivin 66/401/ETY(), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission
direktiivillä 87/120/ETY(), ja erityisesti sen 21 a artiklan, ottaa huomioon
öljy- ja kuitukasvien siementen pitämisestä kaupan 30 päivänä kesäkuuta 1969
annetun neuvoston direktiivin 69/208/ETY(), sellaisena kuin se on viimeksi
muutettuna komission direktiivillä 87/120/ETY, ja erityisesti sen 20 a artiklan
sekä katsoo, että tieteellisen ja teknisen tietämyksen kehityksen perusteella
direktiivin 66/401/ETY liitettä II ja direktiivin 69/208/ETY liitettä II olisi
muutettava siten, että tiettyjen rehukasvilajien siementen ja tiettyjen öljy- ja
kuitukasvilajien siementen täytettäviä vaatimuksia nostettaisiin Rumex spp:n
siementen enimmäismäärän osalta muiden kuin Rumex acetosellan osalta ja
rehukasvilajeissa muiden kuin Rumex maritimuksen osalta, ja tässä direktiivissä
säädetyt toimenpiteet ovat maataloudessa, puutarhaviljelyssä ja metsätaloudessa
käytettäviä siemeniä ja lisäysaineistoa käsittelevän pysyvän komitean lausunnon
mukaiset, ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 artikla Muutetaan direktiiviä
66/401/ETY seuraavasti: 1. Korvataan liitteessä II olevan I osan 2 kohdan A
alakohdan taulukossa 14 sarakkeessa jäljempänä vasemmalla lueteltujen lajien
kohdalla olevat merkinnät jäljempänä oikealla olevilla merkinnöillä: Alopecurus
pratensis 5(n) Arrhenatherum elatius 5(n) Dactylis glomerata 5(n) Festuca
arundinacea 5(n) Festuca ovina 5(n) Festuca pratensis 5(n) Festuca rubra 5(n)
Lolium multiflorum 5(n) Lolium perenne 5(n) Lolium × boucheanum 5(n) Phalaris
aquatica 5 Hedysarum coronarium 5 Lupinus albus 5(n) Lupinus angustifolius 5(n)
Lupinus luteus 5(n) Medicago lupulina 10 Medicago sativa 10 Medicago × varia 10
Onobrychis viciifolia 5 Pisum sativum 5(n) Trifolium alexandrinum 10 Trifolium
incarnatum 10 Trifolium pratense 10 Trigonella foenum-graecum 5 Vicia faba 5(n)
Vicia pannonica 5(n) Vicia sativa 5(n) Vicia villosa 5(n) Brassica napus var.
napobrassica 5 Brassica oleracea convar. acephala var. medullosa + var. viridis
10 Raphanus sativus var. oleiformis 5. 2. Korvataan liitteessä II olevan II osan
2 kohdan A alakohdan taulukossa 4 sarakkeessa jäljempänä vasemmalla lueteltujen
lajien kohdalla olevat merkinnät jäljempänä oikealla olevilla merkinnöillä:
Alopecurus pratensis 2 Arrhenatherum elatius 2 Dactylis glomerata 2 Festuca
arundinacea 2 Festuca ovina 2 Festuca pratensis 2 Festuca rubra 2 Lolium
multiflorum 2 Lolium perenne 2 Lolium × boucheanum 2 Phalaris aquatica 2
Hedysarum coronarium 2 Lotus corniculatus 3 Lupinus albus 2 Lupinus
angustifolius 2 Lupinus luteus 2 Medicago sativa 3 Medicago × varia 3 Onobrychis
viciifolia 2 Pisum sativum 2 Trifolium alexandrinum 3 Trifolium hybridum 3
Trifolium incarnatum 3 Trifolium resupinatum 3 Trigonella foenum-graecum 2 Vicia
faba 2 Vicia pannonica 2 Vicia sativa 2 Vicia villosa 2 Brassica napus var.
napobrassica 2 Brassica oleracea convar. acephala var. medullosa + var. viridis
3 Raphanus sativus var. oleiformis 2. 2 artikla Muutetaan direktiiviä 69/208/ETY
seuraavasti: Korvataan liitteessä II olevan I osan 2 kohdan A alakohdan
taulukossa 9 sarakkeessa jäljempänä vasemmalla lueteltujen lajien kohdalla
olevat merkinnät jäljempänä oikealla olevilla merkinnöillä: Brassica spp. P
basutsäde 2 P certifikatutsäde 5 Sinapis alba P basutsäde 2 P certifikatutsäde
5. 3 artikla Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän direktiivin noudattamisen
edellyttämät toimenpiteet viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 1990. Niiden on
ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä. 4 artikla Tämä direktiivi on
osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä 9 päivänä syyskuuta 1987.
Komission puolesta Frans ANDRIESSEN Varapuheenjohtaja KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 29
päivänä toukokuuta 1986, päätöksen 83/218/ETY muuttamisesta niiden Romanian
laitosten luettelon osalta, joista tuoreen lihan tuonti yhteisöön sallitaan
(86/289/ETY) EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan
talousyhteisön perustamissopimuksen, ottaa huomioon terveyttä ja eläinten
terveyttä koskevista ongelmista nautaeläinten ja sikojen sekä tuoreen lihan
tuonnissa kolmansista maista 12 päivänä joulukuuta 1972 annetun neuvoston
direktiivin 72/462/ETY (), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella
(ETY) N:o 3768/85 (), ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan ja 18 artiklan 1
kohdan, ottaa huomioon kolmansista maista tuotavan, siansukuisista kotieläimistä
peräisin olevan tuoreen lihan trikiinitutkimuksesta 21 päivänä joulukuuta 1976
annetun neuvoston direktiivin 77/96/ETY (), sellaisena kuin se on viimeksi
muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3768/85, ja erityisesti sen 4 artiklan, sekä
katsoo, että luettelo Romanian laitoksista, joista tuoreen lihan tuonti
yhteisöön sallitaan, vahvistettiin aluksi komission päätöksellä 83/218/ETY (),
sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 85/512/ETY (), direktiivin
72/462/ETY 5 artiklan ja paikalla tehtävistä tarkastuksista nautaeläinten,
sikojen ja tuoreen lihan tuontiin kolmansista maista sovellettavassa
järjestelmässä 8 päivänä huhtikuuta 1983 tehdyn komission päätöksen 83/196/ETY
() 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehty tavanomainen tarkastus on osoittanut,
että joidenkin laitosten hygienian taso on muuttunut edellisestä tarkastuksesta,
sama tarkastus on osoittanut, että yksi uusi laitos täyttää direktiivin
77/96/ETY 2 artiklan edellytykset; tämän vuoksi se voidaan hyväksyä tekemään
tuoreen sianlihan trikiinitutkimus, laitosluettelo on tämän vuoksi tarpeen
muuttaa, ja tässä päätöksessä määrätyt toimenpiteet ovat pysyvän
eläinlääkintäkomitean lausunnon mukaiset, ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla
Korvataan päätöksen 83/218/ETY liite tämän päätöksen liitteellä. 2 artikla Tämä
päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä 29 päivänä
toukokuuta 1986. Komission puolesta Frans ANDRIESSEN Varapuheenjohtaja NEUVOSTON
ASETUS (EY) N:o 1215/1999, annettu 10 päivänä kesäkuuta 1999,
perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta sopimusten ja
yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin annetun asetuksen N:o 19/65/ETY
muuttamisesta(1) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan
yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 83 artiklan, ottaa huomioon
komission ehdotuksen(2), ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(3), ottaa
huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(4), sekä katsoo, että (1)
asetuksella N:o 19/65/ETY(5) neuvosto valtuutti komission säätämään
perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan mukaisesti asetuksella, tämän
kuitenkaan rajoittamatta neuvoston asetuksen N:o 17 eli perustamissopimuksen 81
ja 82 artiklan ensimmäisen täytäntöönpanoasetuksen(6) soveltamista, että
perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta tiettyihin sopimusten
ryhmiin eikä erityisesti sellaisten sopimusten ryhmiin, joiden osapuolina on
ainoastaan kaksi yritystä ja joissa toinen osapuoli antaa toiselle osapuolelle
sitoumuksen siitä, että se toimittaa tiettyjä tavaroita vain tälle osapuolelle
myytäviksi edelleen määrätyllä yhteismarkkinoiden alueella, tai joissa osapuoli
antaa toiselle osapuolelle sitoumuksen siitä, ettei se hanki tiettyjä tavaroita
myytäväksi edelleen muilta kuin tältä osapuolelta, taikka joissa nämä kaksi
yritystä ovat antaneet toisilleen sitoumukset yksinmyynnistä ja yksinostosta
jälleenmyyntiä varten, (2) komissio on asetuksen N:o 19/65/ETY nojalla
erityisesti antanut 22 päivänä kesäkuuta 1983 asetuksen (ETY) N:o 1983/83
perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta yksinmyyntisopimusten
ryhmiin(7) ja asetuksen (ETY) N:o 1984/83 perustamissopimuksen 81 artiklan 3
kohdan soveltamisesta yksinostosopimusten ryhmiin(8) sekä 30 päivänä marraskuuta
1988 asetuksen (ETY) N:o 4087/88 perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan
soveltamista luvakesopimusten ryhmiin(9), jäljempänä "ryhmäpoikkeusasetukset",
(3) komissio julkaisi 22 päivänä tammikuuta 1997 vihreän kirjan "Yhteisön
kilpailupolitiikasta ja vertikaalisista rajoituksista", joka käynnisti laajan
julkisen keskustelun perustamissopimuksen 81 artiklan 1 ja 3 kohdan
soveltamisesta vertikaalisiin sopimuksiin ja yhdenmukaistettuihin
menettelytapoihin, (4) jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, talous- ja
sosiaalikomitean, alueiden komitean sekä asianomaisten tahojen vihreän kirjan
johdosta esittämät näkemykset osoittavat, että yhteisön kilpailupolitiikan
uudistamiseen vertikaalisten sopimusten osalta suhtaudutaan yleensä
myönteisesti; tämä edellyttää edellä tarkoitettujen ryhmäpoikkeustapausten
tarkistamista, (5) tällaisella uudistuksella on varmistettava tehokas suoja
kilpailulle ja riittävä oikeusvarmuus yrityksille; tavoiteltaessa näitä
päämääriä on otettava huomioon myös tarve yksinkertaistaa mahdollisimman paljon
hallinnollista valvontaa sekä asiaa koskevaa lainsäädäntöä; markkinavoiman
samalla tasolla vertikaalisia rajoituksia pidetään yleensä kilpailun kannalta
vähemmän haitallisina kuin horisontaalisia rajoituksia, (6) sen lisäksi, että
edellä mainituissa ryhmäpoikkeusasetuksissa määritellään asetuksen
soveltamisalaan kuuluvat sopimusten ryhmät ja täsmännetään rajoituksia ja
ehtoja, joita sopimuksiin ei saa sisältyä, asetuksissa luetellaan myös ne ehdot,
joille myönnetääan poikkeus; tällaisia sopimussuhteita koskevaa lainsäädäntöä
pidetään yleensä liian kankeana sellaisessa taloudellisessa ympäristössä, jossa
jakelurakenteet ja -tavat muuttuvat nopeasti, (7) mainitut
ryhmäpoikkeusasetukset koskevat ainoastaan sellaisia jälleenmyyntiä koskevien
kahdenvälisten sopimusten ryhmiä, joiden tarkoituksena on joko tavaroiden
yksinmyynti ja/tai -osto tai joilla rajoitetaan teollis- ja tekijänoikeuksien
hankkimista tai käyttöä; niiden soveltamisalan ulkopuolelle jäävät muun muassa
vertikaaliset sopimukset, jotka on tehty useamman kuin kahden yrityksen välillä,
valikoivaa jakelua ja palvelua koskevat sopimukset ja jalostukseen tai
lisättäviksi tarkoitettujen tavaroiden tai palvelujen toimittamista ja/tai
hankkimista koskevat sopimukset; huomattavaan määrään vertikaalisia sopimuksia
voidaan näin ollen soveltaa perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan poikkeusta
ainoastaan komission tapauskohtaisen tutkimuksen perusteella, mikä voi heikentää
oikeusvarmuutta kyseessä olevien yritysten kannalta ja tehdä hallinnollisesta
valvonnasta liian raskasta, (8) vihreän kirjan julkaisemista seurannut
keskustelu osoitti muun muassa, että määriteltäessä tapaa, jolla 81 artiklan 1
ja 3 kohtaa sovelletaan, on tarpeen ottaa asianmukaisesti huomioon
vertikaalisten sopimusten taloudelliset vaikutukset; otettaessa käyttöön
taloudellisia perusteita, joilla rajataan ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaa
kyseisistä sopimuksista mahdollisesti aiheutuvien kilpailun vastaisten
vaikutusten perusteella, on otettava huomioon kyseisten yritysten markkinaosuus
kyseisillä markkinoilla, (9) komission olisi näin ollen saatava valtuudet
korvata asiaa koskeva voimassa oleva lainsäädäntö yksinkertaistamalla,
joustavammalla ja paremmin kohdennetulla lainsäädännöllä, jota voidaan soveltaa
kaikentyyppisiin vertikaalisiin sopimuksiin; kyseisiä sopimuksia koskevan
poikkeusasetuksen soveltamisalan mahdolliselle laajentamiselle on määriteltävä
perusteet, kuten markkinaosuusrajat, joilla täsmennetään ne olosuhteet, joissa
kyseistä asetusta ei kyseessä olevien sopimusten mahdollisten taloudellisten
vaikutusten vuoksi sovelleta; markkinaosuusrajojen määrittelyssä olisi otettava
huomioon kyseisen yrityksen markkinavoima; tietyt ankarat kilpailun vastaiset
vertikaaliset rajoitukset, kuten vähimmäis- ja kiinteät jälleenmyyntihinnat ja
tietyn tyyppinen alueellinen taloudellisten etujen suojaaminen, olisi jätettävä
asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle kyseisen yrityksen markkinaosuudesta
riippumatta, (10) komissio ei voi sille asetuksella N:o 19/65/ETY myönnetyn
toimivallan perusteella uudistaa voimassa olevia sääntöjä, jotka koskisivat
kaikentyyppisiä vertikaalisia sopimuksia; mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdan
a alakohdan ja 2 kohdan b alakohdan soveltamisalaa olisi näin ollen
laajennettava siten, että se kattaisi kaikki 81 artiklan 1 kohdan
soveltamisalaan kuuluvat sopimukset, joiden osapuolina on vähintään kaksi
sopimuksen mukaisia tarkoituksia varten tuotanto- tai jakeluketjun ei tasoilla
toimivaa yritystä ja jotka liittyvät ehtoihin, joiden puitteissa osapuolet
voivat hankkia, myydä tai jälleenmyydä tiettyjä tavaroita tai palveluja,
"vertikaaliset sopimukset", mukaan luettuna yksinmyynti-, yksinosto- ja
luvakesopimukset sekä valikoivaa jakelua koskevat sopimukset ja niiden
yhdistelmät, tietyt kilpailevien yritysten väliset yksipuoliset vertikaaliset
sopimukset sekä pienten ja keskisuurten vähittäiskauppiaitten yhteenliittymän ja
sen jäsenten tai tällaisen yhteenliittymän ja sen tavarantoimittajien väliset
vertikaaliset sopimukset, (11) mainutut ryhmäpoikkeusasetukset antavat
komissiolle asetuksen N:o 19/65/ETY 7 artiklan mukaisesti valtuuden evätä
kyseisen asetuksen soveltamisesta johtuvat edut, jos jollakin sopimuksella tai
samankaltaisten sopimusten verkostolla on jossakin erityisessä tapauksessa 81
artiklan 3 kohdassa määrättyjen edellytysten kanssa ristiriitaisia vaikutuksia;
markkinoiden tehokkaan valvonnan ja yhteisön kilpailusääntöjen hajautetumman
täytäntöönpanon varmistamiseksi on aiheellista säätää, että jos tällaisella
sopimuksella on vaikutusta pääasiassa yhden jäsenvaltion alueella tai sen
osassa, jolla on kaikki erillisten markkinoiden ominaisuudet, kyseisen
jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi evätä ryhmäpoikkeuksen edut
alueellaan tekemällä päätöksen, jonka tarkoituksena on tällaisten vaikutusten
poistaminen; näin ollen on tarpeen täydentää asetuksen N:o 19/65/ETY 7 artiklaa,
jotta voitaisiin määritellä olosuhteet, joissa jäsenvaltioiden toimivaltaiset
viranomaiset voivat evätä ryhmäpoikkeuksen soveltamisesta johtuvat edut, ja (12)
samanlaisten sopimusten muodostamien rinnakkaisverkostojen olemassaolosta
aiheutuvien seurausten tehokkaan valvonnan varmistamiseksi tietyillä
markkinoilla, ryhmäpoikkeusasetuksessa voidaan määrittää edellytykset, joiden
vallitessa tällaiset sopimusverkostot voidaan jättää sen asetuksen mukaisen
soveltamisen ulkopuolelle, edellytykset voivat perustua esimerkiksi tällaisten
sopimusverkostojen kattavuuteen markkinoilla; komissio oikeutetaan vahvistamaan
asetuksella, että tietyillä markkinoilla kyseiset sopimukset täyttävät edellä
mainitut ehdot; tällöin komission on asetettava vähintään kuuden kuukauden
pituinen siirtymäaika, jonka päätyttyä ryhmäpoikkeuksen soveltaminen kyseisiin
sopimuksiin näillä markkinoilla lakkaa, tällä asetuksella, jolla säädetään
ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamatta jättämisestä tiettyjä markkinoita koskevien
sopimusten osalta, on vaikutuksena perustamissopimuksen 81 artiklan soveltaminen
tapauskohtaisesti; komissio neuvottelee neuvoa-antavan komitean kanssa ennen
tällaisen asetuksen antamista ja jäsenvaltion pyynnöstä myös ennen
asetusehdotuksen julkaisemista, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Muutetaan
asetus N:o 19/65/ETY seuraavasti: 1) Muutetaan 1 artikla seuraavasti: a)
Korvataan 1 kohta seuraavasti: "1. Komissio voi, tämän kuitenkaan rajoittamatta
asetuksen N:o 17 soveltamista, perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan
mukaisesti asetuksella säätää, että 81 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta: a)
sellaisten sopimuksen mukaisia tarkoituksia varten tuotanto- tai jakeluketjun
eri tasoilla toimivan kahden tai useamman yrityksen välisten sopimusten ryhmiin,
jotka koskevat ehtoja, joiden mukaisesti osapuolet voivat ostaa, myydä tai
jälleenmyydä tiettyjä tavaroita tai palveluja; b) sellaisten sopimusten ryhmiin,
joiden osapuolina on ainoastaan kaksi yritystä ja jotka asettavat rajoituksia
teollisoikeuksien, erityisesti patenttien, hyödyllisyysmallien, mallien tai
tavaramerkkien, hankkimiselle tai käyttämiselle taikka sellaisille oikeuksille,
jotka luovutus- tai käyttöoikeussopimuksen nojalla on saatu valmistusmenetelmiin
tai teollisten tuotantomenetelmien käyttämistä ja soveltamista koskevaan
tietämykseen."; b) Poistetaan 2 kohdan b alakohdasta sanat "ne ehdot, jotka
sopimuksessa on oltava, tai". c) Korvataan 3 kohta seuraavasti: "3. Mitä 1 ja 2
kohdassa säädetään koskee vastaavasti yhdenmukaistettuja menettelytapoja." 2)
Lisätään artikla seuraavasti " 1 a artikla Edellä 1 artiklassa tarkoitetussa
asetuksessa voidaan säätää niistä edellytyksistä, joiden perusteella sen
soveltamisalan ulkopuolelle voivat jäädä tietyt samanlaisten sopimusten tai
yhdenmukaistettujen menettelytapojen rinnakkaisverkostot tietyillä markkinoilla;
komissio voi vahvistaa asetuksella, että nämä edellytykset täyttyvät, ja asettaa
määräajan, jonka päätyttyä 1 artiklan mukaista asetusta ei enää sovelleta
kyseisiin sopimuksiin tai yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin näillä
markkinoilla; määräajan olisi oltava vähintään kuusi kuukautta."; 3) Korvataan 6
artiklan 1 kohta seuraavasti: "1. Komissio kuulee kilpailun rajoituksia ja
määräävää markkina-asemaa käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa: a) 1 artiklassa
tarkoitetun asetuksen osalta ennen asetusehdotuksen julkaisemista jäsenvaltion
mahdollisesta pyynnöstä ja ennen asetuksen antamista. b) 1 a artiklassa
tarkoitetun asetuksen osalta ennen asetusehdotuksen julkaisemista jäsenvaltion
mahdollisesta pyynnöstä ja ennen asetuksen antamista." 4) Lisätään 7 artiklaan
kohta seuraavasti, jolloin nykyisestä ainoasta kohdasta tulee 1 kohta: "2. Jos
sopimuksilla tai yhdenmukaistetuilla menettelytavoilla, joista on annettu 1
artiklassa tarkoitettu asetus on tietyssä tapauksessa perustamissopimuksen 81
artiklan 3 kohdassa määrättyjen edellytysten kanssa ristiriitaisia vaikutuksia,
jotka ilmenevät jonkin jäsenvaltion alueella tai sen osassa, jolla on kaikki
erillisten markkinoiden ominaisuudet, tämän jäsenvaltion toimivaltainen
viranomainen voi omasta aloitteestaan tai komission taikka sellaisten
luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden pyynnöstä, jotka osoittavat
asian koskevan heidän oikeutettua etuaan, evätä kyseisen asetuksen
soveltamisesta johtuvat edut." 2 artikla Tämä asetus tulee voimaan kolmantena
päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa
lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan
sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Luxemburgissa 10 päivänä kesäkuuta
1999. Neuvoston puolesta K.-H. FUNKE Puheenjohtaja (1) Toimituksen huomautus:
Asetuksen N:o 19/65/ETY nimi on tarkistettu siten, että siinä otetaan huomioon
Amsterdamin sopimuksen 12 artiklan mukainen Euroopan yhteisön
perustamissopimuksen artiklojen uudelleennumerointi; alun perin nimessä oli
viittaus perustamissopimuksen 85 artiklan 3 kohtaan. Neuvoston päätös, tehty 28
päivänä tammikuuta 2002, Bulgarian liittymistä valmistelevan kumppanuuden
periaatteista, ensisijaisista tavoitteista, välitavoitteista ja edellytyksistä
(2002/83/EY) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön
perustamissopimuksen, ottaa huomioon Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneille
valtioille osana liittymistä edeltävää strategiaa annettavasta avusta ja
erityisesti liittymiskumppanuusjärjestelmän perustamisesta 16 päivänä
maaliskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 622/98(1) ja erityisesti
sen 2 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen, sekä katsoo seuraavaa: (1)
Luxemburgissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että liittymistä
valmisteleva kumppanuus on uusi väline ja vahvistetun liittymistä valmistelevan
strategian tärkein osa. (2) Asetuksessa (EY) N:o 622/98 säädetään, että neuvosto
päättää komission ehdotuksesta määräenemmistöllä kutakin liittymistä
valmistelevaa kumppanuutta koskevista periaatteista, ensisijaisista
tavoitteista, välitavoitteista ja edellytyksistä sellaisina kuin ne esitetään
kullekin ehdokasmaalle sekä niitä koskevista myöhemmistä merkittävistä
mukautuksista. (3) Yhteisön tuen saamisen edellytyksenä on olennaisten
edellytysten täyttäminen ja erityisesti Eurooppa-sopimuksiin sisältyvien
sitoumusten noudattaminen ja edistyminen Kööpenhaminassa vahvistettujen
arviointiperusteiden täyttämisessä. Jos olennainen edellytys jää täyttymättä,
neuvosto voi komission ehdotuksesta määräenemmistöllä toteuttaa asiaankuuluvia
toimenpiteitä minkä tahansa liittymistä valmistelevan tuen osalta. (4)
Luxemburgissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti, että liittymistä
valmistelevan kumppanuuden toteuttamista ja edistymistä yhteisön säännöstön
omaksumisessa tarkastellaan Eurooppa-sopimuksella perustetuissa elimissä. (5)
Komission vuoden 2001 määräaikaiskertomuksessa esitetään puolueeton arvio
Bulgarian liittymisvalmisteluista ja yksilöidään valmistelujen jatkamista varten
ensisijaisia alueita. (6) Jäsenyyden valmistelemiseksi Bulgarian olisi
jatkettava yhteisön säännöstön käyttöönottoa koskevan kansallisen ohjelmansa
ajantasaistamista. Tässä ohjelmassa olisi esitettävä aikataulu liittymistä
valmistelevaan kumppanuuteen sisältyvien ensisijaisten tavoitteiden ja
välitavoitteiden saavuttamiselle. (7) Bulgarian on tarpeen huolehtia, että sillä
on liittymistä valmistelevien yhteisön varojen ohjelmointiin, koordinointiin,
hallinnointiin, valvontaan ja arviointiin tarvittavat oikeudelliset ja
hallinnolliset rakenteet, ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA: 1 artikla Asetuksen (EY) N:o
622/98 2 artiklan mukaisesti Bulgarian liittymistä valmistelevaan kumppanuuteen
sisältyvät periaatteet, ensisijaiset tavoitteet, välitavoitteet ja edellytykset
esitetään tämän päätöksen liitteessä, joka on erottamaton osa päätöstä. 2
artikla Liittymistä valmistelevan kumppanuuden toteuttamista valvotaan
Eurooppa-sopimuksella perustetuissa elimissä ja asianomaisissa neuvoston
elimissä, joille komissio raportoi säännöllisesti. 3 artikla Tämä päätös tulee
voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen
virallisessa lehdessä. Tehty Brysselissä 28 päivänä tammikuuta 2002. Neuvoston
puolesta J. Piqué i Camps Puheenjohtaja NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2679/98,
annettu 7 päivänä joulukuuta 1998, sisämarkkinoiden toimivuudesta
jäsenvaltioiden välisen tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta EUROOPAN UNIONIN
NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja
erityisesti sen 235 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen (1), ottaa
huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2), ottaa huomioon talous- ja
sosiaalikomitean lausunnon (3), sekä katsoo, että 1) perustamissopimuksen 7 a
artiklan mukaisesti sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä
rajoja ja jolla erityisesti tavaroiden vapaa liikkuvuus taataan
perustamissopimuksen 30-36 artiklan mukaisesti, 2) kyseisen periaatteen
loukkaamisesta esimerkiksi siten, että tavaroiden vapaa liikkuvuus jossakin
jäsenvaltiossa yksittäisten henkilöiden toiminnan seurauksena estyy, voi
aiheutua vakavaa haittaa sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja
huomattavia menetyksiä asianomaisille henkilöille, 3) varmistaakseen
perustamissopimuksessa asetettujen velvoitteiden täyttämisen ja erityisesti
sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan jäsenvaltiot eivät saisi toteuttaa
sellaisia toimia tai sitoutua sellaiseen menettelyyn, jotka voivat olla kaupan
esteenä, ja toisaalta niiden on toteutettava kaikki tarvittavat ja suhteelliset
toimet tavaroiden vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi alueellaan, 4) kyseiset
toimenpiteet eivät saa vaikuttaa perusoikeuksiin, mukaan luettuna lakko-oikeus,
5) tämä asetus ei estä yhteisön toimia, jotka voivat joissakin tapauksissa olla
tarpeen sisämarkkinoiden toiminnassa ilmenevien ongelmien ratkaisemiseksi,
ottaen tarvittaessa huomioon tämän asetuksen soveltamisen, 6) jäsenvaltioilla on
yksinomainen toimivalta yleisen järjestyksen ylläpitämisessä ja sisäisen
turvallisuuden varmistamisessa sekä sen määrittelemisessä, mitkä toimenpiteet
kussakin tilanteessa ja vaiheessa ovat välttämättömiä ja suhteellisia tavaroiden
vapaan liikkuvuuden edistämiseksi alueellaan, 7) jäsenvaltioiden ja komission on
vaihdettava riittävästi ja nopeasti tietoa tavaroiden vapaan liikkuvuuden
esteistä, 8) jäsenvaltion, jonka alueella tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle
ilmenee esteitä, olisi toteutettava kaikki tarvittavat ja suhteelliset
toimenpiteet tavaroiden vapaan liikkuvuuden palauttamiseksi mahdollisimman pian
alueellaan, jotta vältytään vaaralta, että kyseessä olevat viivytykset tai
menetykset toistuvat, lisääntyvät tai pahenevat ja jotta kauppa ja sen perustana
olevat sopimussuhteet eivät katkeaisi; sen olisi tiedotettava komissiolle ja
tarvittaessa muille jäsenvaltioille toimista, jotka se on toteuttanut tai aikoo
toteuttaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi, 9) täyttääkseen perustamissopimuksen
mukaisen velvoitteensa komission olisi ilmoitettava kyseiselle jäsenvaltiolle
kantansa, jonka mukaan perustamissopimusta on rikottu ja jäsenvaltion olisi
vastattava tähän ilmoitukseen, ja 10) perustamissopimuksessa ei ole sen 235
artiklassa annetun toimivallan lisäksi muita määräyksiä tämän asetuksen
antamiseksi tarvittavista valtuuksista, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla
Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1. "esteellä" sellaista jäsenvaltioiden välisen
tavaroiden vapaan liikkuvuuden estettä, joka johtuu jäsenvaltiosta joko sen
toiminnan tai toimimatta jättämisen vuoksi, ja joka voi merkitä
perustamissopimuksen 30-36 artiklan rikkomista ja joka: a) aiheuttaa
konkreettisesti tai muulla tavalla vakavaa häiriötä tavaroiden vapaalle
liikkuvuudelle estämällä, viivyttämällä tai hankaloittamalla niiden tuontia
jäsenvaltioon, niiden vientiä jäsenvaltiosta tai niiden kuljettamista
jäsenvaltion kautta, b) aiheuttaa huomattavia menetyksiä henkilöille, joita asia
koskee, ja c) vaatii välittömiä toimia kyseessä olevan häiriön ja menetysten
jatkumisen, lisääntymisen tai pahenemisen välttämiseksi; 2. "toimimatta
jättämisellä" tilannetta, jossa jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät
yksittäisten henkilöiden toiminnasta aiheutuvan esteen ilmetessä toteuta kaikkia
tarvittavia ja suhteellisia, niiden toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä esteen
poistamiseksi ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi alueellaan. 2
artikla Tätä asetusta ei saa tulkita niin, että sillä olisi vaikutuksia
perusoikeuksien, mukaan lukien lakko-oikeus, käyttämiseen sellaisina kuin ne
jäsenvaltioissa tunnustetaan. Näihin oikeuksiin voi myös kuulua oikeus tai
vapaus toteuttaa työelämän suhteita koskeviin jäsenvaltioiden erityisiin
järjestelmiin kuuluvia muita toimia. 3 artikla 1. Jos este ilmenee tai on
olemassa vaara sen ilmenemisestä, a) minkä tahansa jäsenvaltion (olipa se
asianomainen jäsenvaltio tai ei), jolla on asiaan liittyvää tietoa, on
toimitettava tiedot välittömästi komissiolle, ja b) komissio toimittaa
välittömästi jäsenvaltioille kyseiset tiedot ja kaikki muista eri lähteistä
saamansa tiedot, joita se pitää asiaan liittyvinä. 2. Asianomaisen jäsenvaltion
on vastattava mahdollisimman pian komission ja muiden jäsenvaltioiden tekemiin
pyyntöihin saada tietoja esteen tai uhan luonteesta sekä toimista, jotka
jäsenvaltio on toteuttanut tai aikoo toteuttaa. Jäsenvaltioiden keskenään
vaihtamat tiedot on toimitettava myös komissiolle. 4 artikla 1. Jos este
ilmenee, ja jollei 2 artiklasta muuta johdu, asianomaisen jäsenvaltion on a)
toteutettava kaikki tarvittavat ja suhteelliset toimenpiteet niin, että
tavaroiden vapaa liikkuvuus jäsenvaltion alueella varmistetaan
perustamissopimuksen mukaisesti, ja b) ilmoitettava välittömästi komissiolle
toimista, jotka sen viranomaiset ovat toteuttaneet tai aikovat toteuttaa. 2.
Komissio toimittaa 1 kohdan b alakohdan nojalla saamansa tiedot välittömästi
muille jäsenvaltioille. 5 artikla 1. Jos komissio katsoo, että jäsenvaltiossa on
ilmennyt este, se ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle syyt, joiden
perusteella komissio on tullut kyseiseen päätelmään, ja pyytää jäsenvaltiota
toteuttamaan kaikki tarvittavat ja suhteelliset toimenpiteet kyseisen esteen
poistamiseksi sellaisen ajan kuluessa, jonka se määrittelee asian
kiireellisyyden mukaan. 2. Komissio tekee päätelmänsä ottamalla huomioon 2
artiklan säännökset. 3. Komissio voi julkaista asianomaiselle jäsenvaltiolle
lähettämänsä ilmoituksen sisällön Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, ja
se toimittaa sen viipymättä kaikille osapuolille, jotka tätä pyytävät. 4.
Jäsenvaltion on viiden työpäivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta joko -
ilmoitettava komissiolle toimet, jotka se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa 1
kohdan täytäntöön panemiseksi, tai - toimitettava perusteltu selvitys siitä,
ettei ole ilmennyt estettä, joka merkitsisi perustamissopimuksen 30-36 artiklan
rikkomista. 5. Komissio voi poikkeustapauksissa myöntää pidennyksen edellisessä
kohdassa mainittuun määräaikaan, jos jäsenvaltio esittää asiaa koskevan,
asianmukaisesti perustellun pyynnön ja esitetyt perusteet on katsottava
hyväksyttäviksi. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä
sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä 7 päivänä
joulukuuta 1998. Neuvoston puolesta J. FARNLEITNER Puheenjohtaja Komission
direktiivi 2004/2/EY, annettu 9 päivänä tammikuuta 2004, neuvoston direktiivien
86/362/ETY, 86/363/ETY ja 90/642/ETY muuttamisesta fenamifossin jäämien
enimmäismäärien osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN
YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon viljojen torjunta-ainejäämien enimmäismääristä 24 päivänä
heinäkuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/362/ETY(1), sellaisena kuin se
on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2003/62/EY(2), ja erityisesti sen
10 artiklan, ottaa huomioon eläinkunnasta peräisin olevissa elintarvikkeissa ja
niiden pinnassa olevien torjunta-ainejäämien enimmäismäärien vahvistamisesta 24
päivänä heinäkuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/363/ETY(3), sellaisena
kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2003/60/EY(4), ja
erityisesti sen 10 artiklan, ottaa huomioon torjunta-ainejäämien enimmäismäärien
vahvistamisesta tietyille kasvikunnasta peräisin oleville tuotteille, mukaan
lukien hedelmät ja vihannekset, 27 päivänä marraskuuta 1990 annetun neuvoston
direktiivin 90/642/ETY(5), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission
direktiivillä 2003/69/EY(6), ja erityisesti sen 7 artiklan, sekä katsoo
seuraavaa: (1) Viljojen ja kasviperäisten tuotteiden osalta, hedelmät ja
vihannekset mukaan luettuina, jäämien enimmäismäärät kuvastavat sellaista
käyttöä, joka on kasveille tehokkaan suojan antava pienin mahdollinen tarvittava
määrä torjunta-ainetta käytettäessä sitä niin, että jäämä on mahdollisimman
alhainen sekä toksikologisesti hyväksyttävä etenkin ympäristönsuojelun ja
kuluttajien ravinnon välityksellä tapahtuvan arvioidun saannin kannalta.
Eläinperäisten elintarvikkeiden osalta jäämien enimmäismäärät kuvastavat sitä,
kuinka paljon eläimet kuluttavat torjunta-aineilla käsiteltyjä viljoja ja
kasviperäisiä tuotteita, ottaen tarvittaessa huomioon eläinlääkkeiden välittömät
vaikutukset. Yhteisön käyttämät jäämien enimmäismäärät edustavat tällaisten
jäämien enimmäismääriä, joita hyödykkeissä voi olla silloin kun hyvää
viljelykäytäntöä on noudatettu. (2) Torjunta-aineiden jäämien enimmäismääriä
arvioidaan jatkuvasti uudelleen, ja niitä muutetaan uuden tietämyksen ja
tutkimustulosten huomioon ottamiseksi. Jäämien enimmäismääriksi vahvistetaan
analyysiherkkyyden alaraja, kun kasvinsuojeluaineiden sallitusta käytöstä ei
aiheudu elintarvikkeisiin tai niiden pinnalle havaittavissa olevia
torjunta-aineiden jäämiä tai kun sallittua käyttöä ei ole tai kun
jäsenvaltioiden salliman käytön tukena ei ole ollut tarvittavia tietoja tai kun
kolmansissa maissa käytön tukena ei ole ollut tarvittavia tietoja ja käytöstä on
aiheutunut torjunta-aineiden jäämiä yhteisön markkinoille mahdollisesti tuleviin
elintarvikkeisiin tai niiden pinnalle. (3) Fenamifossin osalta eräs jäsenvaltio
ilmoitti komissiolle haluavansa tarkistaa kansallisia jäämien enimmäismääriä
direktiivin 90/642/ETY 8 artiklan mukaisesti, sillä kuluttajien jäämille
altistuminen aiheuttaa huolta. Komissiolle esitettiin ehdotus jäämien yhteisön
enimmäismäärien tarkistamiseksi. (4) Kuluttajien elinikäistä ja lyhytaikaista
altistumista tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvalle fenamifossille
elintarvikkeiden välityksellä on arvioitu yhteisössä käytettyjen menettelyjen ja
käytänteiden mukaan ottaen samalla huomioon Maailman terveysjärjestön
julkaisemat ohjeet(7). On laskettu, etteivät tässä direktiivissä vahvistetut
jäämien enimmäismäärät johda kuluttajien liialliseen altistumiseen. (5)
Kuluttajien akuuttia altistumista näille torjunta-aineille kaikkien sellaisten
elintarvikkeiden välityksellä, jotka saattavat sisältää jäämiä, on tarvittaessa
arvioitu yhteisössä käytettyjen menettelyjen ja käytänteiden mukaan ottaen
samalla huomioon Maailman terveysjärjestön julkaisemat ohjeet. Päätelmänä on,
että tässä direktiivissä ehdotettavia jäämien enimmäismääriä vastaavilla tai
niitä alhaisemmilla torjunta-ainejäämillä ei ole akuutteja myrkytysvaikutuksia.
(6) Yhteisön kauppakumppaneita on kuultu tässä direktiivissä esitetyistä jäämien
enimmäismääristä Maailman kauppajärjestön välityksellä ja niiden näitä tasoja
koskevat huomautukset on otettu huomioon. (7) Kasveja käsittelevän tiedekomitean
lausunnot on otettu huomioon. Erityisesti on otettu huomioon neuvot ja
suositukset, jotka koskevat noudatettavaa menettelyä torjunta-aineilla
käsiteltyjen maataloustuotteiden kuluttajien suojelemiseksi. (8) Direktiivien
86/362/ETY, 86/363/ETY ja 90/642/ETY liitteet olisi tämän vuoksi muutettava
vastaavasti. (9) Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat
elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon
mukaiset, ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 artikla Lisätään direktiivin
86/362/ETY liitteessä II olevaan A osaan seuraavat rivit: ">TAULUKON PAIKKA>" 2
artikla Lisätään direktiivin 86/363/ETY liitteessä II olevaan B osaan seuraava
rivi: ">TAULUKON PAIKKA>" 3 artikla Muutetaan direktiivin 90/642/ETY liite II
seuraavasti: "Lisätään direktiivin 90/642/ETY liitteeseen II tämän direktiivin
liitteessä esitetyt fenamifossin jäämien enimmäismäärät." 4 artikla
Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen
edellyttämät säännökset viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2004. Niiden on
ilmoitettava tästä viipymättä komissiolle. Niiden on sovellettava näitä
säädöksiä 1 päivästä elokuuta 2004. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä
on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus,
kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten
viittaukset tehdään. 5 artikla Tämä direktiivi tulee voimaan seitsemäntenä
päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
6 artikla Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty
Brysselissä 9 päivänä tammikuuta 2004. Komission puolesta David Byrne Komission
jäsen Neuvoston päätös 2005/784/YUTP, tehty 7 päivänä marraskuuta 2005, Euroopan
unionin osallistumista käsiaseiden ja kevyiden aseiden epävakauttavan
keskittymisen ja leviämisen torjumiseen Kambodžassa koskevan päätöksen
1999/730/YUTP voimassaolon jatkamisesta ja sen muuttamisesta EUROOPAN UNIONIN
NEUVOSTO, joka ottaa huomioon 12 päivänä heinäkuuta 2002 hyväksytyn neuvoston
yhteisen toiminnan 2002/589/YUTP Euroopan unionin osallistumisesta käsiaseiden
ja kevyiden aseiden epävakauttavan keskittymisen ja leviämisen torjumiseen ja
erityisesti sen 6 artiklan yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 23
artiklan 2 kohdan kanssa, sekä katsoo seuraavaa: (1) Neuvosto teki 15 päivänä
marraskuuta 1999 Euroopan unionin osallistumista käsiaseiden ja kevyiden aseiden
epävakauttavan keskittymisen ja leviämisen torjumiseen Kambodžassa koskevan
päätöksen 1999/730/YUTP . (2) Päätöksen 1999/730/YUTP voimassaoloa jatkettiin ja
päätöstä muutettiin viimeksi päätöksellä 2004/792/YUTP. (3) Eräitä lopullisia
tavoitteita ei ole pystytty saavuttamaan 15 päivän marraskuuta 2005 mennessä,
jolloin päätöksen 1999/730/YUTP voimassaolon on määrä päättyä, ja toisia
tavoitteita olisi vahvistettava edellä mainitun päivämäärän jälkeen. Kyseinen
hanke on monivuotinen. (4) Päätöksen 1999/730/YUTP voimassaoloa olisi näin ollen
jatkettava ja päätös olisi muutettava, ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA: 1 artikla
Muutetaan päätös 1999/730/YUTP seuraavasti: a) Korvataan 3 artiklan 1 kohdassa
oleva rahoitusohjeen määrä "1375565 euroa" määrällä "600000 euroa". b) Korvataan
4 artiklan toisessa alakohdassa ilmaisu " 15 päivänä marraskuuta 2005"
ilmaisulla " 15 päivänä marraskuuta 2006". c) Poistetaan 5 artikla. d) Korvataan
liite tämän päätöksen liitteessä olevalla tekstillä. 2 artikla Tämä päätös tulee
voimaan 16 päivänä marraskuuta 2005. 3 artikla Päätös julkaistaan Euroopan
unionin virallisessa lehdessä. Tehty Brysselissä 7 päivänä marraskuuta 2005.
Neuvoston puolesta Puheenjohtaja J. Straw NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 384/96,
annettu 22 päivänä joulukuuta 1995, polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön
jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta EUROOPAN UNIONIN
NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja
erityisesti sen 113 artiklan, ottaa huomioon maatalouden yhteisten
markkinajärjestelyjen perustamista koskevat asetukset sekä perustamissopimuksen
235 artiklan nojalla annetut asetukset, joita sovelletaan maataloustuotteiden
jalostuksessa syntyneisiin tavaroihin, sekä erityisesti näiden asetusten
säännökset, jotka antavat mahdollisuuden poiketa siitä yleisestä periaatteesta,
että määrällinen rajoitus tai sitä vaikutukseltaan vastaava toimenpide voidaan
korvata ainoastaan näissä asetuksissa tarkoitetuilla toimenpiteillä, ottaa
huomioon komission ehdotuksen (1), ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon
(2), sekä katsoo, että (1) Asetuksella (ETY) N:o 2423/88 (3) neuvosto otti
käyttöön yhteisen järjestelyn, joka koskee polkumyynnillä tai vientituella
muista kuin Euroopan talousyhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta
suojautumista; (2) Tämä yhteinen järjestely otettiin käyttöön olemassa olevien
kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti ja erityisesti sellaisten velvoitteiden
mukaisesti, jotka johtuvat tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen,
jäljempänä `GATT-sopimus`, VI artiklasta, GATT-sopimuksen VI artiklan
täytäntöönpanoa koskevasta sopimuksesta (vuoden 1979 polkumyyntikoodi) sekä
GATT-sopimuksen VI, XVI ja XXIII artiklan tulkintaa ja soveltamista koskevasta
sopimuksesta (vientituki- ja tasoitustullikoodi); (3) Vuoden 1994 monenväliset
kauppaneuvottelut ovat johtaneet uusiin, GATT-sopimuksen VI artiklan
täytäntöönpanoa koskeviin sopimuksiin, ja tämän vuoksi yhteisön sääntöjä olisi
muutettava näiden uusien sopimusten perusteella; ottaen huomioon polkumyyntiin
ja vientitukeen sovellettavien uusien sääntöjen erilaisen luonteen olisi
suotavaa säätää erillisistä yhteisön säännöistä kummallakin alalla; tämän vuoksi
vientituelta suojautumista ja tasoitustulleja koskevat uudet säännöt sisältyvät
erilliseen asetukseen; (4) GATT-sopimuksessa vahvistettujen oikeuksien ja
velvollisuuksien tasapainon säilyttämiseksi näitä sääntöjä sovellettaessa on
erittäin tärkeää, että yhteisö ottaa huomioon sen, miten sen pääasialliset
kauppakumppanit tulkitsevat niitä; (5) Uusi sopimus polkumyyntimenettelystä eli
sopimus tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994 VI artiklan
soveltamisesta, jäljempänä `vuoden 1994 polkumyyntisopimus`, sisältää uudet ja
yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat erityisesti polkumyyntimarginaalin
laskemista, tutkimuksen vireillepanoa ja sen jälkeistä tutkimusta koskevia
menettelyjä, mukaan lukien tosiasioiden vahvistaminen ja käsittely,
väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottaminen, polkumyyntitullien määrääminen
ja kantaminen, polkumyyntitoimenpiteiden soveltamisaika ja tarkastelu ja
polkumyyntitutkimukseen liittyvien tietojen luovuttaminen; muutosten laajuuden
vuoksi ja uusien sääntöjen asianmukaisen ja avoimen soveltamisen varmistamiseksi
yhteisön lainsäädäntö olisi mahdollisimman hyvin saatettava uusien sopimusten
mukaiseksi; (6) On suotavaa vahvistaa selkeät ja yksityiskohtaiset säännöt
normaaliarvon laskemisesta; erityisesti kyseisen arvon olisi kaikissa
tapauksissa perustuttava edustavaan myyntiin, joka on tapahtunut viejämaan
tavanomaisen kaupankäynnin yhteydessä; on tärkeää määritellä olosuhteet, joiden
vallitessa kotimaista myyntiä voidaan pitää tappiollisena ja se voidaan jättää
huomiotta ja voidaan käyttää jäljellä olevaa myyntiä tai laskennallista
normaaliarvoa tai myyntiä kolmanteen maahan; lisäksi olisi suotavaa taata
kustannusten oikeudenmukainen jakaminen myös perustamisvaiheessa; on myös
määriteltävä perustamisen käsite sekä jakamisen laajuus ja jakamismenetelmä;
laskennallisen normaaliarvon muodostamiseksi on lisäksi tarpeen esittää
menetelmä, jota sovelletaan myyntikustannusten, hallinnollisten kulujen ja
muiden yleiskustannusten sekä tähän arvoon sisällytettävän voittomarginaalin
määrittämisessä; (7) Normaaliarvon määrittämiseksi muissa kuin
markkinatalousmaissa vaikuttaisi perustellulta määritellä menettelysäännöt,
joiden mukaan viitemaaksi soveltuva kolmas maa, joka on markkinatalousmaa,
valitaan, ja ellei soveltuvaa kolmatta maata ole löydettävissä, olisi säädettävä
siitä, että normaaliarvo voidaan vahvistaa millä tahansa muulla kohtuullisella
perusteella; (8) Olisi määriteltävä vientihinta ja lueteltava ne tarvittavat
oikaisut, jotka on tehtävä niissä tapauksissa, joissa katsotaan, että tällainen
hinta on syytä laskea pitäen lähtökohtana ensimmäistä hintaa avoimilla
markkinoilla; (9) Vientihinnan ja normaaliarvon välisen tasapuolisen vertailun
varmistamiseksi olisi lueteltava hintoihin ja niiden vertailtavuuteen
mahdollisesti vaikuttavat tekijät ja vahvistettava erityiset säännöt oikaisujen
aiheellisuudesta ja toteuttamistavasta ottaen huomioon, että oikaisujen
toistamista olisi vältettävä; lisäksi on välttämätöntä, että vertailu voidaan
tehdä käyttäen keskimääräisiä hintoja, vaikkakin yksittäisiä vientihintoja
voidaan verrata keskimääräiseen normaaliarvoon, jos vientihinnat vaihtelevat eri
ostajien, alueiden tai ajanjaksojen mukaan; (10) On suotavaa, että vahvistetaan
selkeät ja yksityiskohtaiset suuntaviivat tekijöistä, joilla voidaan määrittää,
onko polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut tai uhkaako se aiheuttaa
merkittävää vahinkoa; jos pyritään näyttämään, että yhteisön tuotannonalalle
aiheutunut vahinko johtuu kyseessä olevan tuonnin määrästä ja hintatasosta, on
syytä ottaa huomioon muiden tekijöiden vaikutukset ja erityisesti vallitsevat
yhteisön markkinaolosuhteet; (11) Olisi määriteltävä käsite `yhteisön
tuotannonala` ja säädettävä siitä, että viejiin etuyhteydessä olevat osapuolet
voidaan jättää tämän käsitteen ulkopuolelle, ja olisi määriteltävä käsite
`etuyhteys`; lisäksi on tarpeen säätää siitä, että polkumyyntimenettely voidaan
aloittaa yhteisön tietyn alueen tuottajien puolesta, ja vahvistaa tällaisen
alueen määrityksen suuntaviivat; (12) On tarpeen vahvistaa, kuka voi tehdä
polkumyyntiä koskevan valituksen, sekä sen tuen merkitys, jota valituksen tekijä
saa yhteisön tuotannonalalta, ja määritellä tarkemmin tällaiseen valitukseen
sisältyvät polkumyyntiä, vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevat tiedot; on myös
määriteltävä valitusten hylkäämistä tai menettelyn aloittamista koskevat
menettelyt; (13) On tarpeen määrittää, millä tavalla osapuolille olisi
ilmoitettava viranomaisten vaatimista tiedoista, ja olisi järjestettävä niille
hyvät mahdollisuudet esittää kaikki olennaiset todisteet ja puolustaa etujaan;
lisäksi on suotavaa määrittää selkeästi tutkimuksen kuluessa noudatettavat
säännöt ja menettelyt ja erityisesti säännöt siitä, miten osapuolien on
ilmoittauduttava, esitettävä näkökantansa ja toimitettava tiedot tietyssä
määräajassa, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon; olisi myös osoitettava
edellytykset, joiden mukaisesti osapuolet voivat saada muiden osapuolien
toimittamia tietoja käyttöönsä ja esittää huomionsa niistä; tietojen keräämisen
osalta olisi lisäksi luotava yhteistyö jäsenvaltioiden ja komission välille;
(14) Olisi määriteltävä edellytykset, joiden mukaisesti väliaikaiset tullit
voidaan ottaa käyttöön, ja olisi erityisesti säädettävä siitä, että niitä ei
voida ottaa käyttöön, jos menettelyn aloittamisesta on kulunut vähemmän kuin
kuusikymmentä päivää tai enemmän kuin yhdeksän kuukautta; hallinnollisista
syistä on lisäksi tarpeen säätää, että komissio voi kaikissa tapauksissa ottaa
kyseiset tullit käyttöön suoraan yhdeksäksi kuukaudeksi tai peräkkäin kuudeksi
ja kolmeksi kuukaudeksi; (15) On tarpeen määritellä polkumyynnin ja vahingon
poistavien sitoumusten hyväksymismenettely sen sijaan, että otettaisiin käyttöön
väliaikaiset tai lopulliset tullit; on myös määritettävä sitoumusten rikkomisen
tai peruuttamisen seuraukset ja säädettävä siitä, että väliaikaiset tullit
voidaan ottaa käyttöön oletetun rikkomisen vuoksi tai jos lisätutkimus on
tarpeen päätelmien täydentämiseksi; sitoumuksia hyväksyttäessä olisi valvottava,
että ehdotetut sitoumukset ja niiden soveltaminen eivät johda
kilpailunvastaiseen toimintaan; (16) On tarpeen säätää siitä että,
toteutettiinpa lopulliset toimenpiteet tai ei, tutkimus olisi tavallisesti
päätettävä kahdentoista kuukauden ja enintään viidentoista kuukauden kuluessa
sen aloittamisesta; tutkimukset tai menettelyt on keskeytettävä, jos
polkumyyntimarginaali on vähimmäistasoa tai vahinko mitätön, ja nämä termit
olisi määriteltävä; jos toimenpiteet on otettava käyttöön, on tarpeen säätää
tutkimusten keskeyttämisestä ja siitä, että tullien määrän on oltava
polkumyyntimarginaalia alhaisempi, jos kyseinen alhaisempi määrä on riittävä
poistamaan vahingon, ja on tarpeen määrittää tullien määrän laskentamenetelmä,
kun kyse on otoksista; (17) On tarpeen säätää väliaikaisten tullien
taannehtivasta kantamisesta, jos se arvioidaan aiheelliseksi, ja määrittää
olosuhteet, joissa tulleja voidaan soveltaa taannehtivasti, jotta vältyttäisiin
siltä, että sovellettavat lopulliset toimenpiteet menettävät merkityksensä;
lisäksi on tarpeen säätää tullien taannehtivasta soveltamisesta, jos sitoumuksia
rikotaan tai jos ne peruutetaan; (18) On tarpeen säätää siitä, että
toimenpiteiden voimassaolo päättyy viiden vuoden kuluttua, paitsi jos
tarkastelussa osoittautuu, että sitä olisi jatkettava; jos tapauksessa on
toimitettu muuttuneista olosuhteista riittävää todistusaineistoa, on myös
tarpeen säätää uusista välivaiheen tarkasteluista tai tutkimuksista sen
määrittämiseksi, olisiko maksettujen polkumyyntitullien palauttaminen
perusteltua; lisäksi olisi säädettävä siitä, että jos polkumyynnin
uudelleenlaskeminen edellyttää vientihintojen uudelleenmuodostamista,
polkumyyntitulleja ei saa pitää tuonnin ja jälleenmyynnin välisenä kuluna, jos
nämä tullit siirretään niiden tuotteiden hintoihin, joita yhteisön toimenpiteet
koskevat; (19) On tarpeen säätää erityisesti siitä, että vientihinnat ja
polkumyyntimarginaalit on arvioitava uudelleen, jos viejä ottaa tullin
tietynlaisen tasoitusjärjestelyn perusteella kantaakseen ja jos tulleja ei
siirretä niiden tuotteiden hintoihin, joita yhteisön toimenpiteet koskevat; (20)
Vuoden 1994 polkumyyntisopimukseen ei sisälly määräyksiä
polkumyyntitoimenpiteiden kiertämisestä, vaikka erillisessä GATTin
ministeripäätöksessä tunnustetaan kiertäminen ongelmaksi ja on siirretty GATTin
polkumyyntikomitean ratkaistavaksi; koska monenväliset neuvottelut ovat tähän
asti epäonnistuneet ja GATTin polkumyyntikomitean käsittelyn päättymistä
odotettaessa on tarpeen säätää uudet säännökset yhteisölainsäädäntöön sellaisten
käytäntöjen, erityisesti yhteisössä tai kolmannessa maassa tapahtuvan pelkän
tavaroiden kokoamisen vastustamiseksi, joiden pääasiallisena tavoitteena on
polkumyyntitoimenpiteiden kiertäminen; (21) On hyväksyttävä
polkumyyntitoimenpiteiden soveltamatta jättäminen, jos markkinaolosuhteiden
väliaikainen muuttuminen tekee niiden soveltamisen väliaikaisesti
tarpeettomaksi; (22) On tarpeen säätää siitä, että tutkimuksen kohteena oleva
tuonti voidaan kirjata tuonniksi siten, että tätä tuontia vastaan voidaan
myöhemmin toteuttaa toimenpiteitä; (23) Toimenpiteiden moitteettoman
soveltamisen takaamiseksi on tarpeen, että jäsenvaltiot harjoittavat valvontaa
ja antavat komissiolle kertomuksen tutkimuksen tai toimenpiteiden kohteena
olevien tuotteiden tuonnista ja tämän asetuksen mukaisesti kannettujen tullien
määrästä; (24) On tarpeen säätää siitä, että tutkimuksen säännöllisissä ja
määrätyissä vaiheissa on konsultoitava neuvoa-antavaa komiteaa; komitea
muodostuu jäsenvaltioiden edustajista, ja sen puheenjohtajana toimii komission
edustaja; (25) On tarpeen säätää tarkastuskäynneistä polkumyyntiä ja vahinkoa
koskevien toimitettujen tietojen todentamiseksi tarkastuskäyntien jäädessä
kuitenkin riippuvaiseksi kyselylomakkeisiin saatujen vastausten
kunnollisuudesta; (26) Tutkimusten päättämiseksi vahvistetussa määräajassa on
olennaisen tärkeää käyttää otoksia, jos osapuolten tai liiketoimien lukumäärä on
suuri; (27) On tarpeen säätää siitä, että mikäli osapuolet eivät toimi
yhteistyössä tyydyttävällä tavalla, voidaan määrityksiin käyttää muita tietoja
ja että nämä tiedot voivat olla asianomaisille osapuolille vähemmän edullisia
kuin ne olisivat, jos osapuolet olisivat toimineet yhteistyössä; (28)
Luottamuksellisten tietojen käsittelystä on annettava säännökset
liikesalaisuuksien paljastumisen estämiseksi; (29) On välttämätöntä, että
kyseessä oleville osapuolille ilmoitetaan asianmukaisesti olennaisista
tosiasioista ja huomioista ja että ilmoittaminen suoritetaan, yhteisön
päätöksentekomenettely huomioon ottaen, sellaisen määräajan kuluessa, että
osapuolilla on mahdollisuus puolustaa etujaan; (30) On perusteltua säätää
hallintomenettelystä, jossa voidaan esittää väitteitä toimenpiteiden
edunmukaisuudesta yhteisön kannalta, mukaan lukien kuluttajen edun mukaisuus, ja
vahvistaa määräaika, jonka kuluessa kyseessä olevat tiedot on toimitettava, sekä
vahvistaa osapuolien tiedonsaantioikeudet; (31) Polkumyynnillä muista kuin
Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22
päivänä joulukuuta 1994 annetulla asetuksella (EY) N:o 3283/94 (4) neuvosto
kumosi asetuksen (ETY) N:o 2423/88 ja otti käyttöön uuden yhteisen järjestelmän
polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta
tuonnilta suojautumiseksi; (32) Asetuksen (EY) N:o 3283/94 tekstissä olevat
huomattavat virheet tulivat ilmi, kun se julkaistiin; (33) Sen lisäksi kyseistä
asetusta on muutettu kaksi kertaa; (34) Selvyyden, avoimuuden ja oikeusvarmuuden
vuoksi kyseinen asetus olisi sen vuoksi kumottava ja korvattava, sanotun
kuitenkaan rajoittamatta kyseisen asetuksen tai asetuksen (ETY) N:o 2423/88
nojalla jo aloitettujen polkumyyntimenettelyjen jatkamista; ON ANTANUT TÄMÄN
ASETUKSEN: 1 artikla Periaatteet 1. Polkumyyntitullia voidaan soveltaa
polkumyynnillä tuotuun tuotteeseen, jos tuotteen luovuttaminen vapaaseen
liikkeeseen yhteisössä aiheuttaa vahinkoa. 2. Tuotetta pidetään polkumyynnillä
tuotuna, jos sen vientihinta yhteisöön on alempi kuin tavanomaisessa
kaupankäynnissä käytettävä samankaltaisen tuotteen vertailukelpoinen hinta
viejämaassa. 3. Viejämaa on tavallisesti alkuperämaa. Se voi kuitenkin olla
välittäjänä toimiva maa, paitsi jos tuotteet esimerkiksi ainoastaan kuljetetaan
sen kautta, sellaisia tuotteita ei valmisteta viejämaassa tai viejämaassa ei ole
vertailukelpoista hintaa näille tuotteille. 4. Tässä asetuksessa ilmaisun
`samankaltainen tuote` on tulkittava tarkoittavan tuotetta, joka on identtinen,
toisin sanoen kaikissa suhteissa samanlainen kuin kysymyksessä oleva tuote, tai
sellaisen tuotteen puuttuessa, muuta tuotetta, joka, vaikka se ei ole kaikissa
suhteissa samanlainen, muistuttaa ominaispiirteiltään kyseistä tuotetta. 2
artikla Polkumyynnin määrittely A. NORMAALIARVO 1. Normaaliarvo perustuu
tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa
kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin. Jos viejä ei
tuota tai myy samankaltaista tuotetta viejämaassa, normaaliarvo määritetään
muiden myyjien tai tuottajien hintojen perusteella. Sellaisten osapuolten,
joiden välillä näyttää olevan yhtiösuhde tai hyvitysjärjestely, välisiä hintoja
ei voida pitää tavanomaisessa kaupankäynnissä sovellettuina ja niitä voidaan
käyttää normaaliarvon määrittämisessä vain, jos vahvistetaan, että tällainen
yhteys ei vaikuta hintoihin. 2. Normaaliarvon määritykseen käytetään
tavallisesti kotimarkkinoiden kulutukseen tarkoitetun samankaltaisen tuotteen
myyntiä, jos myynnin määrä on vähintään viisi prosenttia tutkimuksen kohteena
olevan tuotteen myynnin määrästä yhteisöön. Alhaisempaa myynnin määrää voidaan
kuitenkin käyttää esimerkiksi silloin, kun käytettyjä hintoja pidetään
kyseisillä markkinoilla edustavina. 3. Mikäli samankaltaista tuotetta ei myydä
tavanomaisessa kaupankäynnissä tai myynti on riittämätöntä tai erityisestä
markkinatilanteesta johtuen tällaisen myynnin perusteella ei voida tehdä
asianmukaista vertailua, samankaltaisen tuotteen normaaliarvo lasketaan
alkuperämaan tuotantokustannusten perusteella lisättynä kohtuullisella määrällä
myynti-, hallinto- ja muita kustannuksia sekä voittoa, tai tavanomaisessa
kaupankäynnissä soveltuvaan kolmanteen maahan käytettyjen vientihintojen
perusteella edellyttäen, että hinnat ovat edustavia. 4. Kun samankaltaista
tuotetta myydään viejämaan kotimarkkinoilla tai kolmanteen maahan hinnoilla,
jotka ovat alhaisempia kuin tuotannon (kiinteät ja muuttuvat)
yksikkökustannukset lisättynä myynti-, hallinto- ja muilla kustannuksilla,
myynnin voidaan hintansa vuoksi katsoa poikkeavan tavanomaisessa kaupankäynnissä
käytetystä ja se voidaan jättää huomioon ottamatta normaaliarvoa määritettäessä
vain, jos määritetään myynnin tapahtuneen pidennetyn ajanjakson kuluessa
huomattavissa määrin ja hinnoilla, joilla ei voida kattaa kaikkia kustannuksia
kohtuullisen ajan kuluessa. Jos hinnat, jotka ovat myyntihetkellä kustannuksia
alhaisempia, ylittävät tutkimusjakson kustannusten painotetun keskiarvon, on
niiden katsottava kattavan kustannukset kohtuullisen ajan kuluessa. Pidennetyllä
ajanjaksolla tarkoitetaan tavallisesti vuotta tai ainakin kuutta kuukautta, ja
yksikkökustannuksia alhaisemmilla hinnoilla tapahtuvaa myyntiä pidetään
määrältään huomattavana tämän ajanjakson kuluessa, jos vahvistetaan, että
myyntihinnan painotettu keskiarvo on painotettua keskimääräistä
yksikkökustannusta alhaisempi tai että yksikkökustannuksia alhaisemmilla
hinnoilla tapahtuvan myynnin määrä on vähintään 20 prosenttia normaaliarvon
määrityksessä käytetystä myynnistä. 5. Kustannukset lasketaan tavallisesti
tutkimuksen kohteena olevan osapuolen kirjanpitomerkintöjen perusteella sillä
edellytyksellä, että nämä merkinnät on tehty kyseisessä maassa yleisesti
hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti ja ne antavat kohtuullisen
hyvän käsityksen kyseisen tuotteen valmistukseen ja myyntiin liittyvistä
kustannuksista. Kustannusten asianmukaista kohdentamista koskevat todisteet
otetaan huomioon, jos osoitetaan, että tämäntyyppistä kohdentamista on
todellisesti käytetty. Koska soveltuvampaa menetelmää ei ole, käytetään
mieluiten liikevaihtoon perustuvaa kohdentamisjärjestelmää. Kustannukset
oikaistaan asianmukaisesti niiden uusiutumattomien kustannuserien suhteen, jotka
hyödyttävät tulevaa ja/tai nykyistä tuotantoa, ellei kyseisiä kustannuksia jo
ole otettu huomioon tässä alakohdassa tarkoitetussa kustannusten
kohdentamisessa. Jos kustannuksiin niiden kattamiseen kuluvan tietyn ajanjakson
aikana vaikuttaa uusien, huomattavia lisäinvestointeja vaativien
tuotantovälineiden käyttö ja kapasiteetin heikko käyttöaste koko
tutkimusajanjakson tai sen osan kuluessa tapahtuvan perustamistoiminnan vuoksi,
perustamisajanjakson keskimääräiset kustannukset ovat edellä mainittujen
kohdentamissääntöjen mukaisesti sovellettavat kustannukset perustamisvaiheen
lopussa, ja kyseisen ajanjakson osalta ne sisältyvät 4 kohdan toisessa
alakohdassa tarkoitettuihin painotettuihin keskimääräisiin kustannuksiin.
Perustamisvaiheen kesto määritellään kyseessä olevalle tuottajalle tai viejälle
ominaisten olosuhteiden mukaisesti, mutta se ei ylitä alkuperäistä kustannusten
kattamiseen kulunutta asianmukaista aikaa. Kyseisenä tutkimusajanjaksona
sovellettavien kustannusten oikaisujen osalta perustamisvaihetta koskevat,
tutkimusajanjaksoa myöhempään ulottuvat tiedot otetaan huomioon silloin, kun ne
toimitetaan ennen tarkastuskäyntejä ja kolmen kuukauden kuluessa tutkimuksen
vireillepanosta. 6. Myynti-, hallinto- ja muita kustannuksia sekä voittoa varten
lisättyjen määrien on perustuttava tosiasialliseen tietoon, joka pohjautuu
tutkittavana olevan valmistajan tai viejän samankaltaisen tuotteen
valmistamiseen ja myyntiin tavanomaisessa kaupankäynnissä. Jos kyseisiä määriä
ei näin voida määrittää, ne voidaan määrittää käyttäen seuraavia perusteita: a)
muiden tutkimuksen kohteena olevien viejien ja tuottajien osalta vahvistettujen
tosiasiallisten määrien painotettu keskiarvo samankaltaisen tuotteen tuotannossa
ja myynnissä alkuperämaan kotimarkkinoilla b) kyseisen viejän tai tuottajan
maksamat tai saamat tosiasialliset määrät saman yleisen luokan tuotteiden
tuotannossa ja myynnissä tavanomaisessa kaupankäynnissä alkuperämaan
kotimarkkinoilla c) mikä tahansa muu hyväksyttävä menetelmä sillä
edellytyksellä, että siten määritetty voiton määrä ei ylitä voittoa, jonka muut
viejät tai tuottajat tavallisesti saavat samaan yleiseen luokkaan kuuluvien
tuotteiden myynnissä alkuperämaan kotimarkkinoilla. 7. Muussa kuin
markkinatalousmaista peräisin olevassa tuonnissa ja erityisesti sellaisista
maista, joihin sovelletaan neuvoston asetusta (EY) N:o 519/94 (5), peräisin
olevassa tuonnissa normaaliarvo määritetään kolmannessa maassa, joka on
markkinatalousmaa, käytettävän hinnan tai laskennallisen arvon perusteella tai
sellaisesta kolmannesta maasta muihin maihin, myös yhteisöön, käytetyn hinnan
perusteella taikka, jos tämä ei ole mahdollista, millä tahansa hyväksyttävällä
perusteella, mukaan lukien samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti
yhteisössä maksettu tai maksettava hinta, jota on tarvittaessa oikaistu
kohtuullisella voittomarginaalilla. Soveltuva kolmas maa, joka on
markkinatalousmaa, valitaan hyväksyttävällä tavalla ottaen huomioon kaikki
valintahetkellä käytettävissä olevat luotettavat tiedot. Myös määräajat otetaan
huomioon ja tarvittaessa valitaan saman tutkimuksen kohteena oleva kolmas maa,
joka on markkinatalousmaa. Tutkimuksen osapuolille ilmoitetaan viipymättä
tutkimuksen alkamisen jälkeen suunnitellusta kolmannesta maasta, joka on
markkinatalousmaa, ja niillä on kymmenen päivää aikaa esittää huomautuksiaan. B.
VIENTIHINTA 8. Vientihinta on tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta
tuotteesta, joka on myyty vientiin viejämaasta yhteisöön. 9. Jos vientihintaa ei
ole tai jos näyttää siltä, että vientihinta ei ole luotettava, koska viejän ja
tuojan tai kolmannen osapuolen välillä on yhtiösuhde tai hyvitysjärjestely,
vientihinta voidaan muodostaa sen hinnan perusteella, jolla maahantuodut
tuotteet jälleenmyydään ensimmäisen kerran riippumattomalle ostajalle, tai jos
tuotteita ei jälleenmyydä riippumattomalle ostajalle tai niitä ei jälleenmyydä
samanlaisessa kunnossa, jossa ne olivat tuotaessa, millä tahansa muulla
hyväksyttävällä perusteella. Tällaisissa tapauksissa tehdään oikaisuja tuonnin
ja jälleenmyynnin välisten kaikenlaisten kustannusten, myös verojen ja tullien,
ja voittomarginaalin huomioon ottamiseksi luotettavan vientihinnan laskemiseksi
yhteisön rajalla. Komission asetus (EY) N:o 99/2006, annettu 19 päivänä
tammikuuta 2006, maissin tuontitullin enimmäisalennuksen vahvistamisesta
asetuksessa (EY) N:o 2093/2005 tarkoitetun tarjouskilpailun osana EUROOPAN
YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta
2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 ja erityisesti sen 12
artiklan 1 kohdan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Komission asetuksella (EY) N:o
2093/2005 on avattu tarjouskilpailu, joka koskee enimmäisalennusta kolmansista
maista tuotavan maissin tuontitullista Espanjaan. (2) Komission asetuksen (EY)
N:o 1839/95 7 artiklan mukaisesti komissio voi asetuksen (EY) N:o 1784/2003 25
artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen päättää tuontitullin
enimmäisalennuksen vahvistamisesta. Tässä vahvistamisessa on otettava huomioon
erityisesti asetuksen (EY) N:o 1839/95 6 ja 7 artiklassa säädetyt perusteet.
Tarjouskilpailun voittaa se tarjouksen tekijä, jonka tarjous on tuontitullin
enimmäisalennuksen suuruinen tai sitä alhaisempi. (3) Edellä tarkoitettujen
perusteiden soveltamisesta kyseisen viljan tämänhetkiseen markkinatilanteeseen
seuraa, että tuontitullin enimmäisalennukseksi olisi vahvistettava 1 artiklassa
mainittu määrä. (4) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan
hallintokomitean lausunnon mukaiset, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 2093/2005 tarkoittaman tarjouskilpailun rajoissa 13 ja 19
päivän tammikuuta 2006 välisenä aikana jätettyjen tarjousten osalta maissin
tuontitullin enimmäisalennukseksi vahvistetaan 22,86 EUR/t 84655 t
kokonaismäärään asti. 2 artikla Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä tammikuuta
2006. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan
sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä 19 päivänä tammikuuta
2006. Komission puolesta Mariann Fischer Boel Komission jäsen KOMISSION ASETUS
(EY) N:o 2758/1999, annettu 22 päivänä joulukuuta 1999, yhteisön menettelystä
eläinlääkejäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläinperäisissä
elintarvikkeissa annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2377/90 liitteen II
muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN YHTEISÖJEN
KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ottaa
huomioon yhteisön menettelystä eläinlääkejäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi
eläinperäisissä elintarvikkeissa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston
asetuksen (ETY) N:o 2377/90(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna
komission asetuksella (EY) N:o 2757/1999(2), ja erityisesti sen 7 ja 8 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa: 1) Asetuksen (ETY) N:o 2377/90 mukaisesti jäämien
enimmäismäärät on vahvistettava asteittain kaikille farmakologisesti
vaikuttaville aineille, joita käytetään yhteisössä elintarvikkeita tuottaville
eläimille annettaviksi tarkoitetuissa eläinlääkkeissä. 2) Jäämien enimmäismäärät
voidaan vahvistaa vasta, kun eläinlääkekomitea on tutkinut kaikki asiaan
liittyvät tiedot kyseisen aineen jäämien turvalllisuudesta eläinperäisten
elintarvikkeiden kuluttajalle ja niiden vaikutuksesta elintarvikkeiden
teolliseen jalostukseen. 3) Eläinperäisissä elintarvikkeissa olevien
eläinlääkejäämien enimmäismääriä vahvistettaessa olisi määriteltävä ne
eläinlajit, joissa jäämiä voi esiintyä, sallitut pitoisuudet jokaiselle
hoidetusta eläimestä saadulle lihakudokselle (kohdekudos) ja jäämien valvonnan
kannalta merkityksellisen jäämän luonne (merkkijäämä). 4) Jäämien valvomiseksi
yhteisön lainsäädännön mukaisesti jäämien enimmäismäärät on yleensä
vahvistettava kohdekudokselle, maksalle tai munuaisille. Maksa ja munuaiset
poistetaan kuitenkin usein kansainväliseen kauppaan tarkoitetuista ruhoista, ja
sen vuoksi enimmäismäärät on tarpeen vahvistaa myös lihas- ja rasvakudokselle.
5) Munivalle siipikarjalle, maitoa tuottaville eläimille tai mehiläisille
annettavaksi tarkoitettujen eläinlääkkeiden jäämien enimmäismäärät olisi
vahvistettava myös munille, maidolle ja hunajalle. 6) Aloe vera geeli ja Aloe
veran kokolehtiuute olisi lisättävä asetuksen (ETY) N:o 2377/90 liitteeseen II.
7) Olisi säädettävä riittävästä määräajasta ennen tämän asetuksen voimaantuloa,
jotta jäsenvaltiot voisivat tehdä tämän asetuksen säännösten huomioon
ottamiseksi tarvittavat mukautukset kyseisten eläinlääkkeiden markkinoille
saattamista koskeviin lupiin, jotka on annettu neuvoston direktiivin
81/851/ETY(3), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä
93/40/ETY(4), mukaisesti. 8) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat
pysyvän eläinlääkekomitean lausunnon mukaiset, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: 1
artikla Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 2377/90 liite II tämän asetuksen liitteen
mukaisesti. 2 artikla Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen,
kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan
kuudennestakymmenennestä päivästä sen jälkeen, kun se on julkaistu. Tämä asetus
on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa
jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 1999. Komission
puolesta Erkki LIIKANEN Komission jäsen Komission asetus (EY) N:o 1955/2005,
annettu 29 päivänä marraskuuta 2005, kemianteollisuudessa käytettävän valkoisen
sokerin tuotantotuen vahvistamisesta 1 päivän joulukuuta 2005 ja 31 päivän
joulukuuta 2005 väliseksi ajaksi EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka ottaa
huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ottaa huomioon sokerialan
yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston
asetuksen (EY) N:o 1260/2001 ja erityisesti sen 7 artiklan 5 kohdan viidennen
luetelmakohdan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 7
artiklan 3 kohdassa säädetään, että jossain perustamissopimuksen 23 artiklan 2
kohdassa tarkoitetuista tilanteista oleville ja tiettyjen kemianteollisuuden
tuotteiden valmistuksessa käytettäville mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdan a
ja f alakohdassa tarkoitetuille tuotteille, mainitun kohdan d alakohdassa
tarkoitetuille siirapeille sekä CN-koodiin 17025000 kuuluvalle kemiallisesti
puhtaalle fruktoosille (levuloosille), silloin kun se on välituote, voidaan
päättää myöntää tuotantotukia. (2) Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001
soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen
kemianteollisuudessa käytettävien sokerialan tuotteiden tuotantotuen myöntämisen
osalta 27 päivänä kesäkuuta 2001 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o
1265/2001 säädetään, että kyseiset tuet määritetään valkoiselle sokerille
vahvistetun tuen perusteella. (3) Asetuksen (EY) N:o 1265/2001 9 artiklassa
säädetään, että valkoisen sokerin tuotantotuki on vahvistettava kuukausittain
kunkin kuukauden 1 päivänä alkaviksi kausiksi. (4) Tässä asetuksessa säädetyt
toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset, ON ANTANUT TÄMÄN
ASETUKSEN: 1 artikla Asetuksen (EY) N:o 1265/2001 4 artiklassa tarkoitetun
valkoisen sokerin tuotantotuki vahvistetaan 33,550 EUR/100 kg:ksi 1 päivän
joulukuuta 2005 ja 31 päivän joulukuuta 2005 väliseksi ajaksi. 2 artikla Tämä
asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2005. Tämä asetus on kaikilta osiltaan
velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty
Brysselissä 29 päivänä marraskuuta 2005. Komission puolesta Mariann Fischer Boel
Komission jäsen Komission asetus (EY) N:o 162/2003, annettu 30 päivänä
tammikuuta 2003, rehun lisäaineen hyväksymisestä (ETA:n kannalta
merkityksellinen teksti) EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka ottaa huomioon
Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ottaa huomioon rehujen lisäaineista 23
päivänä marraskuuta 1970 annetun neuvoston direktiivin 70/524/ETY(1), sellaisena
kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1756/2002(2), ja erityisesti
sen 9 artiklan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Direktiivin 70/524/ETY 2 artiklan aaa
alakohdan mukaisesti kokkidiostaattien liikkeelle laskemisen hyväksymiseen
vaaditaan liikkeeseen laskemisesta vastaava henkilö. Hyväksyminen voidaan antaa
kymmeneksi vuodeksi, mikäli kaikki kyseisen direktiivin 3 a artiklan mukaiset
edellytykset täyttyvät. (2) Tämän asetuksen liitteessä yksilöidyn
kokkidiostaattien valmistusta koskevan hyväksymispyynnön arvioinnin perusteella
voidaan todeta, että direktiivin 70/524/ETY 3 a artiklassa mainitut edellytykset
täyttyvät. Kokkidiostaattien valmistus voidaan siten hyväksyä ja sisällyttää
hyväksyttyjen rehujen lisäaineiden luettelon I lukuun kyseisen direktiivin 9 t
artiklan b alakohdan mukaisesti. (3) Eläinten ravitsemusta käsittelevä
tiedekomitea on antanut myönteisen lausunnon kokkidiostaattien valmistuksen
turvallisuudesta ja suotuisista vaikutuksista eläintuotteisiin tämän asetuksen
liitteessä edellytetyin tavoin. (4) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat
elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän komitean lausunnon
mukaiset, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Hyväksytään tämän asetuksen
liitteessä mainittu kokkidiostaattien ja muiden lääkeaineiden ryhmään kuuluva
lisäaine rehun lisäaineeksi kyseisessä liitteessä säädetyin edellytyksin. 2
artikla Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se
julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta
osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 30 päivänä tammikuuta 2003. Komission puolesta David Byrne
Komission jäsen P6_TA(2004)0004 Parlamenttien välisistä suhteista vastaavien
valtuuskuntien sekä parlamentaarisissa sekavaliokunnissa ja
yhteistyövaliokunnissa olevien valtuuskuntien jäsenten lukumäärä Euroopan
parlamentin päätös parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien
sekä parlamentaarisissa sekavaliokunnissa ja yhteistyövaliokunnissa olevien
valtuuskuntien jäsenten lukumäärästä Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon
työjärjestyksen 188 artiklan, - ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2004 tekemänsä
päätöksen parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien sekä
parlamentaarisissa sekavaliokunnissa ja yhteistyövaliokunnissa olevien
valtuuskuntien lukumäärästä , 1. päättää valtuuskuntien jäsenmäärästä
seuraavasti: | D01 | suhteista Sveitsiin, Islantiin ja Norjaan vastaava sekä
Euroopan talousalueen (ETA) parlamentaarisessa sekavaliokunnassa toimiva
valtuuskunta: 17 jäsentä | D02 | suhteista Albaniaan, Bosnia ja Hertsegovinaan
sekä Serbia ja Montenegroon (mukaan lukien Kosovo) vastaava valtuuskunta: 15
jäsentä | D03 | valtuuskunta EU:n ja Venäjän parlamentaarisessa
yhteistyövaliokunnassa: 31 jäsentä | D04 | valtuuskunta EU:n ja Ukrainan
parlamentaarisessa yhteistyövaliokunnassa: 16 jäsentä | D05 | valtuuskunta EU:n
ja Moldovan parlamentaarisessa yhteistyövaliokunnassa: 14 jäsentä | D06 |
suhteista Valko-Venäjään vastaava valtuuskunta: 15 jäsentä | D07 | EU:n ja
Kazakstanin, EU:n ja Kirgisian sekä EU:n ja Uzbekistanin parlamentaarisissa
yhteistyövaliokunnissa toimiva ja suhteista Tadžikistaniin, Turkmenistaniin ja
Mongoliaan vastaava valtuuskunta: | 19 jäsentä | D08 | valtuuskunta EU:n ja
Armenian, EU:n ja Azerbaidžanin ja EU:n ja Georgian parlamentaarisissa
yhteistyövaliokunnissa: 18 jäsentä | D09 | suhteista Israeliin vastaava
valtuuskunta: 20 jäsentä | D10 | suhteista Palestiinan lakia säätävään
neuvostoon vastaava valtuuskunta: 20 jäsentä | D11 | suhteista Maghreb-maihin ja
Pohjois-Afrikan arabivaltioiden liittoon (mukaan lukien Libya) vastaava
valtuuskunta: | 20 jäsentä | D12 | suhteista Mashrek-maihin vastaava
valtuuskunta: | 20 jäsentä | D13 | suhteista Persianlahden valtioihin mukaan
lukien Jemen vastaava valtuuskunta: | 18 jäsentä | D14 | suhteista Iraniin
vastaava valtuuskunta: | 19 jäsentä | D15 | suhteista Yhdysvaltoihin vastaava
valtuuskunta: | 34 jäsentä | D16 | suhteista Kanadaan vastaava valtuuskunta: |
16 jäsentä | D17 | suhteista Keski-Amerikan maihin vastaava valtuuskunta: | 22
jäsentä | D18 | suhteista Andien maiden yhteisöön vastaava valtuuskunta: | 17
jäsentä | D19 | suhteista Mercosur-maihin vastaava valtuuskunta: | 25 jäsentä |
D20 | suhteista Japaniin vastaava valtuuskunta: | 24 jäsentä | D21 | suhteista
Kiinan kansantasavaltaan vastaava valtuuskunta: | 32 jäsentä | D22 | suhteista
Etelä-Aasian maihin ja Etelä-Aasian alueellisen yhteistyön liittoon (SAARC)
vastaava valtuuskunta: | 22 jäsentä | D23 | suhteista Kaakkois-Aasian maihin ja
Kaakkois-Aasian alueellisen yhteistyön liittoon (ASEAN) vastaava valtuuskunta: |
19 jäsentä | D24 | suhteista Korean niemimaahan vastaava valtuuskunta: | 15
jäsentä | D25 | suhteista Australiaan ja Uuteen-Seelantiin vastaava
valtuuskunta: | 20 jäsentä | D26 | suhteista Etelä-Afrikkaan vastaava
valtuuskunta: | 14 jäsentä | D27 | suhteista Naton parlamentaariseen
yleiskokoukseen vastaava valtuuskunta: | 10 jäsentä | DM01 | valtuuskunta EU:n
ja Romanian parlamentaarisessa sekavaliokunnassa: | 25 jäsentä | DM02 |
valtuuskunta EU:n ja Bulgarian parlamentaarisessa sekavaliokunnassa: | 25
jäsentä | DM03 | valtuuskunta EU:n ja Kroatian parlamentaarisessa
sekavaliokunnassa: | 15 jäsentä | DM04 | valtuuskunta EU:n ja entisen
Jugoslavian tasavallan Makedonian parlamentaarisessa sekavaliokunnassa: | 13
jäsentä | DM05 | valtuuskunta EU:n ja Turkin parlamentaarisessa
sekavaliokunnassa: | 25 jäsentä | DM06 | valtuuskunta EU:n ja Meksikon
parlamentaarisessa sekavaliokunnassa: | 14 jäsentä | DM07 | valtuuskunta EU:n ja
Chilen parlamentaarisessa sekavaliokunnassa: | 15 jäsentä | ACP | valtuuskunta
AKT:n ja EU:n yhteisessä parlamentaarisessa edustajakokouksessa: | 77 jäsentä |
EUROMED | valtuuskunta parlamentaarisessa Euro—Välimeri-edustajakokouksessa: |
45 jäsentä | [pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 8.12.2006 KOM(2006)
776 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Neuvoston päätös Euroopan yhteisöjen ja
niiden jäsenvaltioiden sekä Tunisian tasavallan välisestä assosiaatiosta tehdyn
Euro–Välimeri-sopimuksen 84 artiklan täytäntöönpanoa koskevasta
assosiaationeuvostossa vahvistettavasta yhteisön kannasta (komission esittämä)
PERUSTELUT 1. Assosiaatiosopimukset ovat Euroopan unionin ja Barcelonan
prosessiin osallistuvien maiden suhteiden oikeusperusta. 2. EU:n ja eteläisen
Välimeren maiden suhteet muuttuvat teknisesti yhä monimuotoisemmiksi, kun
Euro–Välimeri-sopimuksia ja naapuruuspolitiikkaa pannaan täytäntöön, minkä
vuoksi sopimusten täytäntöönpanoelinten toimintaa on mukautettava vastaamaan
tätä kehitystä. Tästä syystä Euro–Välimeri-sopimuksiin liittyviin
assosiaatiokomiteoihin on perustettu alakomiteoita tarkkailemaan kumppanuuden
ensisijaisten tavoitteiden täytäntöönpanoa ja lainsäädäntöjen lähentämistä. 3.
EU:n ja Tunisian assosiaatiosopimus tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998.
Kuusi alakomiteaa on jo perustettu: Sisämarkkinat, Teollisuus, kauppa ja
palvelut, Liikenne, ympäristö ja energia, Tutkimus ja innovaatio, Maatalous ja
kalastus sekä Oikeus- ja turvallisuusasiat. Lisäksi on muodostettu
tulliyhteistyökomitea ja sosiaaliasioita käsittelevä työryhmä. 4. Ihmisoikeudet
ja perusvapaudet kuuluvat erottamattomasti ja olennaisen tärkeänä osana
toimintakehykseen, joka ohjaa Euroopan unionin ja sen Välimeren alueeseen
kuuluvien kumppanien suhteita niin alueellisesti Barcelonan
prosessin/Euro-Välimeri-kumppanuuden yhteydessä kuin Välimeren alueen
kumppaneiden kanssa tehtyjen kahdenvälisten assosiaatiosopimusten kautta. 5.
Tätä varten komissio ehdottaa EU:n ja Tunisian välillä sovitun
naapuruuspolitiikkaa koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti, että
assosiaatiosopimuksessa määrättyjen tai sillä perustettujen alakomiteoiden ja
ryhmien lisäksi perustetaan virallisesti uusi ihmisoikeuksia ja demokratiaa
käsittelevä alakomitea. 6. Alakomitean puheenjohtajuuteen sovelletaan EU:n
osalta samoja sääntöjä kuin assosiaatiokomitean puheenjohtajuuteen. Kun
keskustellaan asioista, jotka kuuluvat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V ja
VI osastoihin, alakomitean puheenjohtajana toimii neuvoston puheenjohtaja, joka
esittää myös jäsenvaltioiden kannan. Tällöin komissio osallistuu alakomitean
kokouksissa täysipainoisesti toiminnan suuntaviivojen ja tavoitteiden
määrittelyyn. 7. Alakomitean tarkoitus ja toimiala sekä täytäntöönpanomenettelyt
esitetään liitteenä olevassa työjärjestyksessä. Alakomitean tehtävistä ja
työjärjestyksestä on keskusteltu epävirallisesti Tunisian viranomaisten kanssa.
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Neuvoston päätös Euroopan yhteisöjen ja niiden
jäsenvaltioiden sekä Tunisian tasavallan välisestä assosiaatiosta tehdyn
Euro–Välimeri-sopimuksen 84 artiklan täytäntöönpanoa koskevasta
assosiaationeuvostossa vahvistettavasta yhteisön kannasta EUROOPAN UNIONIN
NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja
erityisesti sen 300 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan, ottaa huomioon komission
ehdotuksen, sekä katsoo seuraavaa: (1) Euroopan yhteisöjen ja niiden
jäsenvaltioiden sekä Tunisian tasavallan välisestä assosiaatiosta tehtiin
Euro–Välimeri-sopimus 17 päivänä heinäkuuta 1995, ja se tuli voimaan 1 päivänä
maaliskuuta 1998. (2) Sopimuksen 84 artiklan mukaan assosiaationeuvosto voi
päättää sopimuksen täytäntöönpanossa tarvittavan työryhmän tai elimen
perustamisesta, ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA: 1 artikla Euroopan yhteisöjen ja niiden
jäsenvaltioiden sekä Tunisian tasavallan välisestä assosiaatiosta tehdyllä
Euro–Välimeri-sopimuksella perustetussa assosiaationeuvostossa vahvistettava
yhteisön kanta, joka koskee kyseisen sopimuksen 84 artiklan täytäntöönpanoa,
perustuu liitteenä olevaan luonnokseen assosiaationeuvoston päätökseksi. 2
artikla Alakomitea koostuu Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä
Tunisian tasavallan hallituksen edustajista, ja sen puheenjohtajina toimivat
molemmat sopimuspuolet vuorotellen. Euroopan komission edustaja toimii
alakomitean puheenjohtajana Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta ja
esittää näkemyksiä yhteisön toimivaltaan kuuluvista asioista. Asioissa, jotka
kuuluvat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V ja VI osastoihin, EU:n kannan
esittää neuvoston puheenjohtajana toimivan maan edustaja. EU:n kantojen aukoton
johdonmukaisuus varmistetaan. Jäsenvaltioille ilmoitetaan alakomiteoiden
kokouksista ja ne kutsutaan niihin mukaan. Tehty Brysselissä […] päivänä […]
kuuta […]. Neuvoston puolesta Puheenjohtaja LIITE Luonnos (1.6.2006): EU:N JA
TUNISIAN ASSOSIAATIONEUVOSTON PÄÄTÖS Ihmisoikeuksia ja demokratiaa käsittelevän
alakomitean perustamisesta EU:n ja Tunisian assosiaationeuvosto, joka ottaa
huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tunisian tasavallan
välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen, sekä katsoo seuraavaa:
1. Demokratian periaatteiden, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen
ovat erottamaton ja olennaisen tärkeä osa kehystä, jolla säännellään Euroopan
unionin ja sen Välimeren alueeseen kuuluvien kumppanien suhteita. 2. Demokratian
periaatteita, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevia kysymyksiä käsitellään
niiden tärkeyden vuoksi assosiaatiosopimuksen olennaisina osina ja niistä
keskustellaan asianmukaisesti assosiaatiosopimuksella perustetuissa elimissä. 3.
Naapuruuspolitiikassa asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita, jotka perustuvat
vastavuoroiseen yhteisten arvojen tunnustamiseen: demokratia, oikeusvaltion
periaatteet, hyvä hallintotapa sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. 4. EU:n ja
eteläisen Välimeren alueen maiden suhteet muuttuvat yhä monimuotoisemmiksi, kun
Euro–Välimeri-sopimuksia ja Euro–Välimeri-kumppanuutta pannaan täytäntöön. 5.
Olisi seurattava kumppanuuden ensisijaisten tavoitteiden toteuttamista ja
lainsäädännön lähentämistä. EU:n toimivalta tarjoaa puitteet suhteiden
kehittämiselle ja yhteistyölle Välimeren alueen maiden kanssa tavalla, jossa
otetaan huomioon, että koko Barcelonan prosessin on oltava johdonmukainen ja
tasapainoinen. 6. Assosiaationeuvosto on jo päättänyt perustaa
assosiaatiokomitean yhteyteen alakomiteoita asianmukaisen institutionaalisen
kehyksen luomiseksi yhteistyön täytäntöönpanoa ja tiivistämistä varten. 7.
Sopimuksen 84 artiklan mukaan voidaan perustaa sopimuksen täytäntöönpanossa
tarvittavia työryhmiä tai elimiä, ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA: Ainoa artikla Euroopan
unionin ja Tunisian assosiaatiokomitean alaisuuteen perustetaan ihmisoikeuksia
ja demokratiaa käsittelevä alakomitea ja hyväksytään sen työjärjestys, joka
esitetään liitteessä 1. Ihmisoikeuksia ja demokratiaa käsittelevän alakomitean
toimeksiantoon sisältyviä asioita voidaan myös ottaa käsittelyyn korkeammalla
tasolla osana EU:n ja Tunisian välistä poliittista vuoropuhelua.
Assosiaatiokomitea toteuttaa muut tarvittavat toimenpiteet alakomitean toiminnan
asianmukaisuuden varmistamiseksi ja ilmoittaa toimenpiteistä
assosiaationeuvostolle. Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.
Tehty ... ... Assosiaationeuvoston puolesta LIITE 1 Työjärjestys EU:n ja
Tunisian alakomitea nro 7 Ihmisoikeudet ja demokratia 1. Kokoonpano ja
puheenjohtajuus Alakomitea koostuu Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä
Tunisian tasavallan hallituksen edustajista. Sen puheenjohtajina toimivat
molemmat sopimuspuolet vuorotellen. 2. Asema Alakomitea työskentelee
assosiaatiokomitean alaisuudessa, jolle se antaa kertomuksen kunkin kokouksen
jälkeen. Alakomitealla ei ole päätösvaltaa. Se voi kuitenkin tehdä ehdotuksia
assosiaatiokomitealle. 3. Toimiala Alakomitea tarkastelee assosiaatiosopimuksen
täytäntöönpanoa jäljempänä luetelluilla aloilla. Alakomitea on myös tärkein
tekninen seurantajärjestelmä pantaessa täytäntöön ihmisoikeuksiin ja
demokratiaan liittyviä toimia, jotka sisältyvät EU:n ja Tunisian
naapuruuspolitiikkaa koskevaan toimintasuunnitelmaan. Se arvioi erityisesti
lainsäädäntöjen lähentämisessä, täytäntöönpanossa ja soveltamisessa tapahtunutta
edistystä. Tarvittaessa alakomitea tarkastelee julkishallintojen välisiä
yhteistyöaloitteita naapuruuspolitiikkaa koskevan toimintasuunnitelman
mukaisesti. Alakomitea arvioi jäljempänä luetelluilla aloilla tapahtunutta
edistystä, tarkastelee niillä mahdollisesti ilmeneviä ongelmia ja ehdottaa
toimia niiden ratkaisemiseksi. 3. a Oikeusvaltio ja demokratia, erityisesti
demokratian ja oikeusvaltion lujittaminen; tuomioistuinlaitoksen
riippumattomuus, mahdollisuus saattaa asiansa sen käsiteltäväksi sekä sen
nykyaikaistaminen. 3. b Ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevien keskeisten
kansainvälisten yleissopimusten ratifiointi ja täytäntöönpano sekä edistyminen
Tunisian allekirjoittamiin yleissopimuksiin liittyvien valinnaisten
pöytäkirjojen ratifiointimenettelyssä. 3. c Kansallisten instituutioiden
hallinnollisten valmiuksien lujittaminen. Luettelo ei ole tyhjentävä, vaan
assosiaatiokomitea voi erityisesti EU:n ja Tunisian välisten yhteistyötoimien
toteuttamisen yhteydessä lisätä siihen muita alaan liittyviä aiheita, myös
horisontaalisia kysymyksiä, kuten tilastointi. Myös yksittäisiä tapauksia
voidaan ottaa käsittelyyn kumman tahansa sopimuspuolen pyynnöstä. Kussakin
alakomitean kokouksessa voidaan käsitellä yhtä, useampaa tai kaikkia edellä
luetelluista aloista. 4. Sihteeristö Euroopan komission virkamies ja Tunisian
tasavallan hallituksen virkamies toimivat yhdessä alakomitean pysyvinä
sihteereinä. Kaikki alakomiteaa koskevat tiedonannot toimitetaan sihteereille.
5. Kokoukset Alakomitea kokoontuu aina, kun tilanne sitä edellyttää, ja
vähintään kerran vuodessa. Kokous voidaan kutsua koolle jommankumman
sopimuspuolen pyynnöstä, jonka asianomainen sihteeri toimittaa toiselle
sopimuspuolelle. Toisen sopimuspuolen sihteeri vastaa alakomitean kokouksen
kokoon kutsumista koskevaan pyyntöön 15 työpäivän kuluessa. Alakomitean
kokoukset pidetään sopimuspuolten yhteisesti sopimana ajankohtana ja yhteisesti
sopimassa paikassa. Asianomainen sihteeri kutsuu kokoukset koolle puheenjohtajaa
kuultuaan. Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 2423/2001, annettu 22 päivänä
marraskuuta 2001, rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta (EKP/2001/13)
EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan keskuspankin
valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston
asetuksen (EY) N:o 2533/98(1) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan ja 6
artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon Euroopan keskuspankin soveltamista
vähimmäisvarannoista 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen
(EY) N:o 2531/98(2) ja erityisesti sen 6 artiklan 4 kohdan, sekä katsoo
seuraavaa: (1) Rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 1 päivänä joulukuuta
1998 annettua Euroopan keskuspankin asetusta (EY) N:o 2819/98 (EKP/1998/16)(3)
on aiemmin muutettu asetuksella (EY) N:o 1921/2000 (EKP/2000/8)(4). Kun
kyseiseen asetukseen tehdään nyt uusia merkittäviä muutoksia, on toivottavaa,
että asianomaiset säännökset muotoillaan uudelleen yhdeksi säädökseksi tällä
asetuksella. (2) Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) edellyttää
rahalaitossektorin konsolidoidun taseen tuottamista voidakseen suorittaa
tehtävänsä. Tämän taseen päätarkoituksena on antaa Euroopan keskuspankille (EKP)
kattavat tilastotiedot rahatalouden kehityksestä yhtenä talousalueena
tarkasteltavissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa. Nämä tilastot
kattavat yhteenlasketut rahoitussaamiset ja -velat, jotka ilmaistaan
kantatietoina, korkeatasoisina virtatietoina lainojen osalta, ja myös
rahalaitosten hallussa olevia arvopapereita koskevat virtatiedot esitetään
tarkemmin. (3) EKP antaa asetuksia Euroopan yhteisön perustamissopimuksen
(jäljempänä "perustamissopimus") määräysten mukaisesti sekä Euroopan
keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä
"perussääntö") nojalla siinä määrin kuin se on tarpeen EKPJ:n tehtävien
täytäntöönpanemiseksi. Nämä tehtävät on määritelty perussäännössä ja eräissä
tapauksissa perustamissopimuksen 107 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuissa
neuvoston säännöksissä. (4) Perussäännön 5.1 artiklassa edellytetään, että EKP
kerää kansallisten keskuspankkien avustuksella tarvittavat tilastotiedot joko
toimivaltaisilta kansallisilta viranomaisilta tai suoraan taloudellisilta
toimijoilta EKPJ:n tehtävistä huolehtiakseen. Perussäännön 5.2 artiklassa
määrätään, että kansalliset keskuspankit hoitavat, siinä määrin kuin
mahdollista, 5.1 artiklassa kuvattuja tehtäviä. (5) Kansallisten keskuspankkien
voi olla välttämätöntä kerätä varsinaiselta tiedonantajien joukolta EKP:n
tilastovaatimusten täyttämiseksi tarvittavia tilastotietoja osana laajempaa
tilastointiin liittyvää tiedonkeruuta, jonka ne luovat omalla vastuullaan
hoitaakseen tiedonkeruun yhteisön tai kansallisen lainsäädännön tai vakiintuneen
käytännön mukaisesti ja joka palvelee muita tilastointitarkoituksia, jos EKP:n
tilastovaatimusten täyttäminen ei vaarannu. Tällä tavoin voidaan myös vähentää
tietojen keräämisestä aiheutuvaa rasitetta. Avoimuuden varmistamiseksi
tiedonantajille on näissä tapauksissa ilmoitettava, että tietoja kerätään muita
tilastointitarkoituksia varten. Erityistapauksissa EKP voi käyttää tällaisia
muihin tarkoituksiin kerättyjä tilastotietoja omien vaatimustensa täyttämiseksi.
(6) Asetuksen (EY) N:o 2533/98 3 artiklassa edellytetään, että EKP:n on
täsmennettävä varsinainen tiedonantajien joukko tiedonantajien perusjoukon
puitteissa, ja annetaan EKP:lle valtuudet vapauttaa jotkut tiedonantajien ryhmät
kokonaan tai osittain tilastointiin liittyvistä tietojenantovaatimuksista. Saman
asetuksen 6 artiklan 4 kohdassa säädetään, että EKP voi antaa asetuksia
edellytyksistä, joiden mukaisesti voidaan käyttää oikeutta tarkistaa
tilastotietoja tai toimittaa pakollinen tilastotietojen keruu. (7) EKP
valtuutetaan asetuksen (EY) N:o 2531/98 5 artiklassa antamaan asetuksia tai
tekemään päätöksiä laitosten vapauttamisesta vähimmäisvarantovelvoitteista,
esittämään ehtoja siitä, miten velat muille laitoksille jätetään pois tai
vähennetään varantopohjasta, ja määrittämään erisuuruiset velvoiteprosentit eri
velkaryhmille. Asetuksen (EY) N:o 2531/98 6 artiklassa EKP:lle annetaan oikeus
kerätä laitoksilta varantovelvoitteiden soveltamiseksi tarvittavat tiedot ja
oikeus tarkistaa niiden tietojen paikkansapitävyys ja laatu, jotka laitokset
antavat osoittaakseen täyttäneensä vähimmäisvarantojärjestelmän
tiedonantovelvoitteen. On toivottavaa, että tietojen antamisesta aiheutuvan
rasitteen vähentämiseksi kuukausitasetta koskevia tilastotietoja käytettäisiin
lisäksi EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmän alaisten luottolaitosten
varantopohjan säännölliseen laskemiseen. (8) Asetuksen (EY) N:o 2533/98 4
artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on järjestettävä tilastotietojen
keruu omalta osaltaan ja tehtävä EKP:n kanssa kiinteää yhteistyötä
varmistaakseen perussäännön 5 artiklasta johtuvien velvollisuuksien täyttämisen.
(9) Vaikka on tunnustettua, että EKP:n perussäännön 34.1 artiklan nojalla
antamissa asetuksissa ei anneta mitään oikeuksia eikä aseteta mitään
velvollisuuksia rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille, perussäännön 5
artikla koskee sekä rahaliittoon osallistuvia että siihen osallistumattomia
jäsenvaltioita. Asetuksessa (EY) N:o 2533/98 muistutetaan, että perussäännön 5
artikla sekä perustamissopimuksen 5 artikla tarkoittavat myös sitä, että
rahaliittoon osallistumattomien jäsenvaltioiden on suunniteltava ja
toimeenpantava kansallisella tasolla kaikki asianmukaisiksi katsomansa
toimenpiteet EKP:n tilastovaatimusten edellyttämän tiedonkeruun järjestämiseksi
ja saatava tilastointiin liittyvät valmistelunsa ajoissa valmiiksi tullakseen
rahaliittoon osallistuviksi jäsenvaltioiksi. (10) Varantovelvoitteet on
vahvistettava viimeistään kunkin pitoajanjakson ensimmäisenä päivänä Euroopan
keskuspankin ja luottolaitosten likviditeetin hallinnan helpottamiseksi.
Luottolaitokset saattavat poikkeuksellisesti joutua korjaamaan varantopohjaa tai
vahvistettua varantovelvoitetta. Varantovelvoitteen vahvistamista tai
hyväksymistä koskevat menettelyt eivät rajoita tiedonantajien velvollisuutta
toimittaa aina oikeat tilastotiedot sekä korjata mahdollisesti jo toimittamansa
virheelliset tilastotiedot. (11) Luottolaitoksia koskeviin sulautumisiin ja
jakautumisiin liittyvät erityiset menettelyt on tarpeen määritellä, jotta näiden
laitosten velvollisuudet varantovelvoitteen osalta voidaan selventää. Tässä
asetuksessa esitetyt sulautumista ja jakautumista koskevat määritelmät
perustuvat osakeyhtiöitä koskevan yhteisön johdetun oikeuden mukaisiin
määritelmiin. Nämä määritelmät on mukautettu tämän asetuksen tavoitteiden
mukaisiksi. Nämä menettelyt eivät rajoita mahdollisuutta pitää
vähimmäisvarantoja välittäjän kautta. (12) EKP:n rahataloudelliset tilastot on
saatu asetuksen (EY) N:o 2819/98 (EKP/1998/16) mukaisesti kerätyistä
rahalaitosten tasetilastoista, jotka määriteltiin talous- ja rahaliiton toisessa
vaiheessa ja joita pidettiin vähimmäistietomääränä rahapolitiikan tarpeisiin.
Lisäksi asetus koski ainoastaan taseen kantatietojen keräämistä eikä sellaisten
arvostusmuutoksia koskevien tietojen ilmoittamista, joita edellytetään
virtatietojen laskemiseksi laajan raha-aggregaatin, eli M3:sen, vastaerille,
joista kasvunopeudet puolestaan lasketaan. Kun otetaan huomioon näiden tietojen
rajallisuus, rahalaitosten tasetilastojen laajentaminen oli välttämätöntä. (13)
On välttämätöntä laajentaa kuukausittaisia vaatimuksia, jotta saataisiin
kuukausittainen talletusvelkojen erittely alasektoreittain ja edelleen
maturiteetti-/valuuttakohtaisesti sekä lainojen erittely
alasektorin/maturiteetin ja käyttötarkoituksen mukaan, koska näitä erittelyjä
pidetään olennaisina rahapolitiikan hoitamisen kannalta. Tähän sisältyy tietoja,
joita aikaisemmin kerättiin ainoastaan vuosineljänneksittäin. (14) On tarpeen
muodostaa oikea-aikaiset raha-aggregaattien ja niiden vastaerien kanta- ja
virtatiedot. Konsolidoidun taseen kantatiedoista muodostetaan virtatietoja
käyttäen muita tilastotietoja, jotka liittyvät valuuttakurssimuutoksiin, muihin
muutoksiin arvopapereiden arvossa ja lainojen luottotappioissa/arvonalennuksissa
sekä muihin vastaaviin järjestelyihin, kuten luokituksen muutoksiin. (15) On
välttämätöntä varmistaa lainojen luottotappioita/arvonalennuksia koskevien,
tarkoituksenmukaisesti yhdenmukaistettujen ja korkealaatuisten tietojen
saatavuus kohdistamalla tätä koskeva vaatimus tiedonantajille. Myös
arvopapereiden arvostusmuutoksista on kerättävä tietoja. (16) Taseeseen
sisältynyt erillinen luokka "rahamarkkinapaperit" poistetaan ja sulautetaan
luokkaan "liikkeeseen lasketut velkapaperit" vastattavaa-puolella, Tähän
luokkaan kuuluneet instrumentit kirjataan liikkeeseen laskettuihin
velkapapereihin ja ryhmitellään niiden alkuperäisen maturiteetin mukaan.
Samanlainen uudelleenryhmittely on myös tehty rahalaitosten taseen
vastaavaa-puolella. (17) Talletusten määritelmässä pitäisi ottaa huomioon
saldot, jotka vastaavat sähköiseen rahaan liittyviä ennakkomaksuja, ON ANTANUT
TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa ilmaisuilla
"tiedonantajat", "rahaliittoon osallistuva jäsenvaltio" ja "jossakin maassa
oleva" on sama merkitys kuin niille on määritelty asetuksen (EY) N:o 2533/98 1
artiklassa. 2 artikla Varsinainen tiedonantajien joukko 1. Varsinainen
tiedonantajien joukko koostuu rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden
alueella olevista rahalaitoksista. Tilastointia varten rahalaitoksia ovat
kotimaassa olevat luottolaitokset, siten kuin ne on määritelty yhteisön
lainsäädännössä, ja kaikki muut kotimaassa olevat rahoituslaitokset, jotka
ottavat vastaan talletuksia ja/tai niiden läheisiä vastineita muilta kuin
rahalaitoksilta ja myöntävät luottoja ja/tai tekevät arvopaperisijoituksia omaan
lukuunsa (ainakin taloudellisessa mielessä). 2. Kansalliset keskuspankit voivat
myöntää pienille rahalaitoksille poikkeuksia raportointivaatimuksista, jos
konsolidoidussa kuukausitaseessa mukana olevien rahalaitosten osuus on vähintään
95 prosenttia kunkin rahaliittoon osallistuvan jäsenvaltion kaikkien
rahalaitosten kantatietoina ilmaistusta yhteenlasketusta taseesta. Kansalliset
keskuspankit tarkistavat tämän ehdon täyttymisen hyvissä ajoin, jotta ne voivat
tarvittaessa myöntää tai kumota poikkeuksia kunkin vuoden alusta alkaen. 3
artikla Tilastoinnissa käytettävä rahalaitosten luettelo 1. EKP laatii ja
ylläpitää liitteessä I olevan 1 osan I kohdassa määrättyjen
luokitusperiaatteiden mukaisesti tilastoinnissa käytettävän rahalaitosten
luettelon ottaen huomioon tällaisen luettelon EKPJ:n
vähimmäisvarantojärjestelmän yhteydessä tapahtuvan käytön toistuvuutta ja
oikea-aikaisuutta koskevat vaatimukset. Tilastoinnissa käytettävän rahalaitosten
luettelon laadinta ja ylläpito kuuluu EKP:n johtokunnan toimivaltaan. 2. EKP ja
kansalliset keskuspankit antavat tilastoinnissa käytettävän rahalaitosten
luettelon ja sen päivitykset asianomaisille laitoksille tarkoituksenmukaisella
tavalla, myös sähköisesti Internetin kautta tai asianomaisten tiedonantajien
pyynnöstä paperimuodossa. 3. Tilastoinnissa käytettävä rahalaitosten luettelo on
laadittu ainoastaan tiedoksi. Jos 2 kohdan mukainen luettelon viimeisin
käytettävissä oleva versio on kuitenkin virheellinen, EKP ei määrää seuraamuksia
yhteisölle, joka ei ole asianmukaisesti täyttänyt raportointivaatimuksiaan siltä
osin kuin se on hyvässä uskossa luottanut virheellisen luettelon tietoihin. 4
artikla Tilastointiin liittyvät tiedonantovaatimukset 1. Rahalaitossektorin
konsolidoidun taseen säännölliseksi laatimiseksi kanta- ja virtatietoina
varsinainen tiedonantajien joukko antaa kuukausittain kuukauden lopun tasettaan
ja lainojen luottotappioita/arvonalennuksia ja arvopapereiden arvostusmuutoksia
koskevat raportointikauden tilastotiedot sen jäsenvaltion keskuspankille, jossa
rahalaitos sijaitsee. Eräitä tase-eriä koskevia lisätietoja raportoidaan
neljännesvuosittain kantatietoina. 2. Vaaditut tilastotiedot on täsmennetty
tämän asetuksen liitteessä I. 3. Vaaditut tilastotiedot annetaan tämän asetuksen
liitteessä IV määrättyjen tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä
vastaavuutta ja tarkistuksia koskevien vähimmäisvaatimusten mukaisesti. 4.
Kansalliset keskuspankit määrittelevät ja toteuttavat kansalliset
erityispiirteet huomioon ottaen ne tiedonantomenettelyt, joita varsinaisen
tiedonantajien joukon on noudatettava. Kansalliset keskuspankit varmistavat,
että näillä tiedonantomenettelyillä tuotetaan vaaditut tilastotiedot ja että
niiden perusteella voidaan myös tarkistaa asianmukaisesti 3 kohdan mukaisten
tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia
koskevien vähimmäisvaatimusten noudattaminen. 5. Asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa
tarkoitettujen poikkeusten tarkoituksena on vähentää rahalaitosten tilastointiin
liittyviä tiedonantovaatimuksia seuraavasti: - niitä luottolaitoksia, joihin
sovelletaan tällaisia poikkeuksia, koskevat suppeammat tiedonantovaatimukset,
sellaisina kuin niistä on määrätty tämän asetuksen liitteessä II, - niitä pieniä
rahalaitoksia, jotka eivät ole luottolaitoksia, koskevat suppeammat
tiedonantovaatimukset, sellaisina kuin niistä on määrätty tämän asetuksen
liitteessä III. Pienet rahalaitokset voivat halutessaan olla hyödyntämättä
poikkeuksia ja täyttää sen sijaan tiedonantovaatimuksensa täysimääräisesti. 6.
Kansalliset keskuspankit voivat myöntää rahamarkkinarahastoille poikkeuksen
arvostusmuutosten ilmoittamisen osalta poistamalla rahamarkkinarahastoilta
velvollisuuden ilmoittaa arvostusmuutokset, tämän kuitenkaan vaikuttamatta 2
artiklan 2 kohdassa säädettyyn poikkeukseen. 7. Kansalliset keskuspankit voivat
myöntää poikkeuksen arvopapereiden arvostusmuutosten ilmoittamistiheyden ja
toimittamisajan osalta ja vaatia näitä tietoja vuosineljänneksittäin noudattaen
neljännesvuosittain toimitettavien kantatietojen toimitusaikaa, edellyttäen että
seuraavia vaatimuksia noudatetaan: - tiedonantajat toimittavat kansallisille
keskuspankeille tarkoituksenmukaiset tiedot arvostuskäytännöstä, mukaan lukien
määrällinen arviointi siitä, miten suuri prosenttiosuus niiden hallussa olevista
kyseisistä instrumenteista on arvostettu eri arvostusmenetelmiä käyttäen, -
mikäli on tapahtunut huomattava arvostusmuutos, kansallisilla keskuspankeilla on
oikeus vaatia tiedonantajia toimittamaan lisätietoja siltä kuukaudelta, jona
muutos tapahtui. 8. Jos kyseessä on sulautuminen tai jakautuminen tai muu
uudelleenjärjestelytoimi, joka saattaa vaikuttaa tilastointiin liittyvän
tiedonantovelvollisuuden täyttämiseen, tiedonantaja ilmoittaa, sen jälkeen kun
aikomus tällaisen toimen täytäntöönpanosta on tullut julkiseksi, ja ennen kuin
sulautuminen tai jakautuminen on tullut voimaan, asianomaiselle kansalliselle
keskuspankille suunnitelluista menettelyistä, joiden mukaisesti tässä
asetuksessa asetetut tilastointiin liittyvät tiedonantovelvollisuudet täytetään.
5 artikla Annettujen tilastotietojen käyttö asetuksen (EY) N:o 2818/98
(EKP/1998/15) mukaisesti 1. Jokainen luottolaitos käyttää tämän asetuksen
mukaisesti antamiaan tilastotietoja varantopohjansa laskemiseen
vähimmäisvarantojen soveltamisesta 1 päivänä joulukuuta 1998 annetun Euroopan
keskuspankin asetuksen (EY) N:o 2818/98 (EKP/1998/15)(5) mukaisesti, sellaisena
kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1921/2000 (EKP/2000/8). Jokainen
luottolaitos käyttää näitä tietoja erityisesti tarkistaakseen, täyttääkö se
varantovelvoitteensa pitoajanjakson aikana. 2. Vähimmäisvarantovelvoitteen
alaiset luottolaitokset voivat asetuksen (EY) N:o 2818/98 (EKP/1998/15) 5
artiklassa mainittujen menettelyjen mukaisesti ilmoittaa korjauksia
varantopohjaan sekä varantovelvoitteeseen tämän kuitenkaan vaikuttamatta
tiedonantajille tämän asetuksen 4 artiklassa ja liitteessä IV asetettuihin
velvollisuuksiin. 3. EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmän soveltamista koskevat
erityissäännökset ja siirtymäsäännökset ovat tämän asetuksen liitteessä II.
Tämän liitteen erityissäännöksiä sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2818/98
(EKP/1998/15) säännösten sijasta. Teemana vaihtoehdot ABI-päivä 15.1.2008 15.
tammikuuta Turun yliopisto järjesti ABI-päivän, jolloin tulevan kevään
abiturientit pääsivät mm. tutustumaan yliopistossa opetettaviin aineisiin ja
korkeakoulumiljööseen. Väkeä käytävillä Tunnelma oli katossa, kun tulevan kevään
ylioppilaskokelaita vaelsi sankoin joukoin pitkin Turun yliopiston
Luonnontieteiden talo I:n aulaa. Sijainti oli niin piukassa, että äitiä alkoi
tulla ikävä. Yliopiston ainejärjestöt olivat hyvin edustettuina ja esittelemässä
miksi juuri omaa ainetta on hyvä tulla opiskelemaan. Jokaisella ainejärjestöllä
oli aulassa oma pisteensä, johon oli tuotu mukaan asiaankuluvaa rekvisiittaa sun
muuta lisäkettä. Ilmassa oli selvästi suuren urheilujuhlan tuntua. Valtaosalla
kevään abiturienteista tulevaisuuden suunnitelmat olivat vielä epäselvät, joten
vaihtoehdoille oltiin avoimia. Informaatioteknologia koettiin yhtenä
varteenotettavana vaihtoehtona, ja IT-laitos olikin hyvin edustettuna molempien
ainejärjestöjensä voimin. Asteriskin kojulla abit pääsivät pöydällä olleen,
herra Liskin mukanaan tuoman Macin turvin tutustumaan alaamme hauskojen pelien
muodossa. Tässä kohtaa olikin mitä mainioin tilaisuus iskeä kouraan brosyyria
sekä muuta lippulappua ja karkkitarjoilun ohella antaa tiivistä informaatiota
siitä mitä kaikkea oman oppiaineen opinnot tuovat mukanaan niin ainejärjestön
sisällä kuin vapaa-aikaankin ja mitä yliopistolla opiskelu yleensäkin on. Selvät
sävelet Oli abien joukossa myös niitä, joille päämäärä oli jo tässä vaiheessa
selvä. Tämän saivat esimerkiksi Asteriskin esittelijät kokea. Tiedusteltaessa
erään abin mielenkiintoa informaatioteknologiaa kohtaan, Asteriskin
varapuheenjohtaja Haapanen vastaanottaa armottoman iskun kasvoihinsa, ”Ei”.
Vauhdilla alas Liukastettu Laskiainen 5.2.2008 Jaaaaaaaaaaa tervetuloa hyvät
kuuntelijat mukaan suoraan lähetykseen täältä Turusta ja ICT-talon kellarin
uumenista. Vihreä-asuiset asteriskit ovat toimistollaan jo hyvää vauhtia
valmistautumassa laskiaispäivän koitoksiin ja sama meininki näyttäisi
vallitsevan myös Digitin toimistolla käytävän toisessa päässä. Liukurit ja
pulkat on kaivettu esille ja sisuskalujen huolellinen voitelu on myös
selvästikin aloitettu. Kello lähestyy pikku hiljaa kahta, ja niinpä IT-laitoksen
opiskelijaedustuksen on pian aika lähbzzrzzz.... tsrtssrrr.. Vauhdilla alas
krrrz... I know someone you don’t know... zzzztsts... krrrrätaskijoita ei perin
jäisessä ja vetisessä mäessä vielä näy, mutta mäen yläpäässä
puheenjohtaja-kaksikko Rantanen & Salmela näyttäisi olevan valmiina näyttämään
muille mallia. Lisäksi YLE:n radiotoimittaja on päättänyt vaarantaa uransa
haastattelemalla poikia suoraan radiolähetykseen. No, sitä saa mitä
tilzzzzrrrrtsss... brrrrz... tsrrrkhh... shhrrrrjolla on normaaliin tapaan
poliittista makkaraa mäen pohjalla ja sitoutumatonta hernekeittoa mäen laella.
Leivän lisäksi myös sirkushuvit ovat edustettuina TYY:n ja ÅAS:n järjestämän
mäenlaskukilpailun muodossa. Liukuriviesti oli ja meni, mutta suurimman huomion
keräsi varsinainen show eli perinteinen ryhmälaskukilpailu. Mäessä nähtiin mm.
piraattilaiva, sauna ja poliittisesti korrektisti kahta pahvitornia kohti
suunnannut lentokone. Lunta olisi voinut olla enemmänkin, mutta melko sulavasti
joukkueiden kolossaaliset laskuvälineet etenivät myös vedellä liukastetulla
jäällä. Muiden laskiessa Asteriskin väki panosti normaaliin tapaansa parhaaseen
osa-alueeseensa, eli ”ensi vuonna me kyllä näytetään” -sisältöiseen uhoamiseen.
Uskoo ken tahtsssszzt... brrrzzzt... hei Jipshukka ota kyytssss... tssihhhh...
trrrzzzoimiston ja saunan jälkeen seuraava etappi oli IVA:n toimisto, jonne
terbion väki oli jo kasaantunut nostattamaan tunnelmaa ennen loppuillan Liukuva
laskiainen -bileitä. Vihreähaalaristen saapumisen vaikutuksesta tunnelmaan
voidaan keskustella, mutta ainakaan kukaan ei ole voinut olla huomaamatta Jope
Ruonansuun maneereihin ihastuneita ja mikroluokan tanssilattiaksi konvertoineita
tietojenkäsittelijöitä. Eri asia muistavatko pojat tekemäänsä vaikutusta enää
seuraassstssrrr.... brrrrzzzz ... asia vilipitön... tssssrrr...
rbrzzzzzoverbändi näyttäisi soittavan Billy Jeania, mutta tanssilattialle ei
enää ilman kyynerpäitä mahdu. IT-laitoksen ”edustus” on hajaantunut ympäri
tupaten täyttä Börs Night Clubia, ja raportoinnin näin hankaloiduttua alamme
mekin lopettelemaan tätä laskiaislähetystämme. Mainitaan vielä kuitenkin, että
Asteriskin Jope-imitaattoreita on kuulemma kehoitettu pitämään turpansa kiinni
niin suullisesti kuin fyysisen kontaktin avullakin, mutta emme ole vielä
pystyneet vahvistamaan kyseistä huhua. Oli miten oli, toivoimme juhlijoiden
muistaneen, että alkoholin nauttiminen krapulaa edeltävänä iltana aiheuttaa
pahoinvointia seuraavana aamuna. Mutta nyt, näihin kuviin ja näihin tunnelmiin,
hyvää yötä ja kuulemisiin taas ensi vuonna. Öhö-öhö. Yritysesittely: Accenture
oy Konsultti ei toimistoa kaipaa Helsingin rautatieasema kivimiehineen
huhtikuisena iltapäivänä. Ihmisiä kiirehtimässä junaan, maleksimassa aseman
kahviloissa ja puistelemassa matkan pölyjä yltään. Mutta mitä ihmettä?
Ihmismassan seassa kohti Elielinaukiota suuntaa kaksi Filen toimittajaa, jotka
suuntaavat välillä karttaa vilkuillen, mutta silti päämäärätietoisen oloisesti
kohti Ruoholahtea. Kyseessä täytyy olla jotain erityistä, jos kaksi turkulaisen
ainejärjestölehden toimittajaa on eksynyt Länsi-Venäjälle asti jutuntekoon. Vaan
ehkä Suomen parhaaksi työpaikaksi väitetyn firman kutsusta voi vaivautuakin
vähän kauemmaksi Aurajoen rantamilta. Riku Ruotsalainen ja Ville Säkö ottavat
meidät vastaan Accenturen Helsingin toimipisteen ala-aulassa. Kaappaamme matkaan
kahvia, voileipää ja limonadipullot ja istahdamme pöydän ääreen turinoimaan.
Syömisten ja juomisten jälkeen pääsemme itse asiaan eli kuulemaan, mikä oikein
on Accenture -niminen firma, ja miksi moinen pulju voisi Filen lukijoita
kiinnostaa. Kasvu on kovaa Heti alkuun selviää, että mistään ihan pienestä
nyrkkipajasta ei ole kyse. Accenturella on toimipisteitä 49 maassa, ja kaikkiaan
firman palkkalistoilla olevien ihmisten määrä huitelee 175 000 nurkilla.
Suomessa väkeä on artikkelin kirjoitushetkellä reilut tuhat, mutta määrä on
kovassa nousussa, ja vuoden 2008 aikana onkin tarkoitus palkata kokonaista 350
uutta ihmistä. Toimipisteitä kotimaan kamaralta löytyy kolme, Helsingistä,
Espoosta ja Tampereelta. Vaan mitä Accenturella sitten on globaalille
asiakaskunnalleen tarjota. Ruotsalainen ja Säkö selittävät, että Accenturen
toiminta jakaantuu karkeasti kolmeen osaan: liikkeenjohdon konsultointiin,
järjestelmäintegraatio- ja teknologiakonsultointiin ja ulkoistuspalveluihin.
Molemmat haastateltavamme tekevät konsultin hommia lähinnä ensimmäisen alueen
parissa, mutta toiminnan rajat ovat kuulemma usein häilyviä. Accenturen
asiakkaita ovat mm. niin monien tuntemat suuryritykset kuin julkiset
toimijatkin. Suomalaisista asiakkaista sen kummempia yksityiskohtia
mainitsematta keskustelussa vilahtavat mm. Nokia, Fortum, VR ja Puolustusvoimat.
Asiakkaiden monipuolisuus on valjastettu yhtiön eduksi. ”Kun työskentelee
erilaisten projektien kanssa, on mahdollista viedä toimialarajojen ylitse
ulottuvaa tietoa asiakkaille”, Turun kauppakorkeakoulusta valmistunut ja sen
jälkeen IT-laitoksella opiskellut Säkö sanoo. Mitä sinä haluaisit? Työskentelyä
Accenturen leivissä molemmat haastateltavat kehuvat monisanaisesti. Miesten
mukaan vastuuta annetaan nuoremmillekin työntekijöille eivätkä pomot ole koko
ajan olan takana komentamassa. ”Kun kaikki ovat asiantuntijoita, ei tiukan
hierarkkiselle organisaatiolle tilaa”, Otaniemestä valmistunut Ruotsalainen
toteaa. Molemmat kertovat työskentelevänsä pääosin eri asiakkaiden tiloissa,
yleensä pääkaupunkiseudulla. Ulkomaillekin päätyy usein, joko töiden tai
koulutusten muodossa. Ruotsalainen kertoo kiertäneensä pelkästään viime syksyn
aikana kymmenkunta maata. Konsultin hommiin ehtii viikon aikana sisältymään mm.
palavereja, sähköpostin paiskontaa, puhelimessa roikkumista, telekonferensseja,
workshoppeja ja tietenkin elintärkeitä lounashetkiä asiakkaiden kanssa. Sekä
Ruotsalainen että Säkö kehuvat vuorotellen myös Accenturessa käytössä olevaa
uramallia. Ensinnäkin sen sijaan, että työntekijöitä komennettaisiin milloin
mihinkin projektiin, saa usein kuulla kysymystä ”mitä haluaisit tehdä?”, ja
työntekijän toiveita myös oikeasti kuunnellaan. Lisäksi kyynärpäätaktiikalla ei
kuulemma Accenturella urallaan etene. ”Toista auttamalla pärjää itsekin
paremmin”, Ruotsalainen summaa. Nerokkainkin huippuosaaja aloittaa Accenturella
uramallin alkupäästä, mutta vastineeksi ura etenee vuosien mittaan tasaisesti ja
ennakoitavasti, ja sama koskee palkkapussia. Työntekijältä Accenturella
vaaditaan Ruotsalaisen ja Säkön mukaan jatkuvan oppimisen tarpeen hyväksymistä
ja myös halua kehittää itseään jatkuvasti. 12-tuntisiksi venyviä päiviä ei
suosita, mutta välillä itse kunkin täytyy olla valmis joustamaan ajastaan.
Accenturella ylitöistä pidetään tarkkaa kirjaa ja niistä oikeasti maksetaankin.
Näin ei kuulemma ihan kaikkialla toimita. ”Hyvät työntekijä halutaan mieluummin
pitää firmassa kuin jossain tietyssä projektissa, jossa hän ei jostain syystä
haluaisi olla”, Säkö toteaa. Konsultin hommiin taloon tähtäävälle tärkeitä
piirteitä ovat Säkön mukaan etenkin esiintymistaito ja halu projektiluontoiseen
työskentelyyn, mutta myös tutkintopapereita ja arvosanoja katsotaan.
Järjestelmäasiantuntija hyötyy samoista asioista, mutta sen lisäksi tulee löytyä
halua keskittyä johonkin tiettyyn osa-alueeseen, kuten ohjelmointiin,
tietokantoihin tai testaukseen. Sosiaalisuudesta on apua, mutta hiljaisen
koodarinkin konsulttikaksikko vakuuttaa voivan pärjätä. Pick a seat, any seat
Accenturen mannekiinin Tiger Woodsin komistamien Powerpoint-kalvojen ihmettelyn
jälkeen lähdemme tekemään kiertokäynnin accenturelaisten työtiloihin muutamaa
kerrosta ylempänä. Koska suurin osa työntekijöistä tekee enimmät duuninsa
asiakkaiden tiloissa, ei juuri kenelläkään toimitusjohtajaa lukuun ottamatta ole
omaa toimistoa. Sen sijaan talon ylimpien kerrosten kätköistä paljastuu lukuisia
neuvotteluhuoneita, puhelinkoppeja rauhallisia puheluja kaipaaville sekä useita
kirjaston lukusalilta näyttäviä tiloja. Harvakseltaan kotipesässä vierailevilla
accenturelaisilla ei ole ollenkaan omaa työpistettä, vaan tarvittaessa
kannettavan tietokoneen mukana kulkeva työpiste perustetaan mille tahansa
vapaalle paikalle. Väljissä ja moninaisilla kirkkailla väreillä sisustetuissa
tiloissa jotkut ovat selvästi istuneet samalla paikalla pidempäänkin, kun taas
toiset ovat kuin läpikulkumatkalla: tänään tällä tuolilla, huomenna jossain
muualla. Normaalimmankin näköistä toimistotilaa talosta löytyy, mutta niissä
työskentelevät lähinnä erilaisten tukitoimintojen, kuten laskutuksen ja
henkilöstöhallinnan parissa työskentelevät ihmiset. Kierroksen jälkeen palaamme
takaisin alakertaan. Tiedustelemme isänniltämme, että noinkohan Accenturella
mahtaisi tulevaisuudessa olla toimipiste Turussakin. Vastaus on varovainen.
”Asiakkaamme ovat pääosin suuria yrityksiä, jotka ovat keskittyneet tänne
pääkaupunkiseudulle. Turussa sellaisia ei paljoa ole”, Ruotsalainen toteaa. ”Jos
esimerkiksi Turkuun perustettaisiin uusi yksikkö, se tulisi erikoistumaan
johonkin tiettyyn toimintamme alueeseen.” Reilusti verkon kautta Jos kuitenkin
näkee voivansa tehdä tulevaisuudessa töitä pääkaupunkiseudulla, on Accenturella
kova tarve löytää uusia osaajia. Itseään voi tyrkyttää verkosta löytyvällä
lomakkeella. Kesätöiden perässä epätoivoisesti kymmeniä verkkolomakkeita
täyttäneille kyseinen tapa tuskin tuo mieleen hyviä muistoja, mutta Ruotsalaisen
mielestä järjestely on hyvä. ”Kaikki työpaikat täytetään sitä kautta, joten
menettely on sama kaikille, eikä paikkoja jaeta pöydän alta tutuille tai
sukulaisille.” Jos hakija näyttää lupaavalta, pyydetään hänet esittelemään
itsensä paikan päällä, minkä lisäksi työnhakijaa odottaa kaksi noin tunnin
mittaista haastattelua. Mikäli kaikki menee hyvin, myöhemmin on tiedossa vielä
toinen haastattelukierros, ja jos senkään jälkeen ei ole onnistunut vakuuttamaan
haastattelijoita olemattomista kyvyistään, voi työsopimus olla kourassa hyvinkin
pian. Mikäli ei ole vielä etsimässä vakituista duunia, myös lopputöiden
tekijöille ja kesäduunareille löytyy hommia. Säkö muistelee oman
rekrytointiprosessinsa sujuneen esimerkillisen rivakkaan. ”Helmikuun alussa
pistin useita hakemuksia menemään eri firmoihin. Accenturelta soitettiin
takaisinpäin viikon sisällä ja työt aloitin jo huhtikuun alussa. Sen sijaan
eräästä toisesta firmasta soitettiin takaisin toukokuussa ja kolmannesta
paikasta vasta kesäkuussa.” Filen toimittajat alkavat jo epäillä kehujen vyöryä.
Vaikka Accenture onkin valittu kahdesti peräkkäin Great Place to Work Institute
Finlandin järjestämässä tutkimuksessa Suomen parhaaksi työpaikaksi suurten
yritysten sarjassa, ei kai työ aina voi olla pelkkää ruusuilla tanssimista? Kai
jotain negatiivistakin sanottavaa löytyy? ”Joskus on toki joustettavasta omasta
ajastaan, kun deadline painaa päälle”, Ruotsalainen toteaa yhdeksi työn
miinuspuoleksi. ”Silloin tällöin täytyy myös tehdä hommia jossain perustylsässä
proggiksessa, joka ei sillä hetkellä nappaisi ollenkaan”, toteaa Säkö
puolestaan. ”Vaan jonkunhan nekin työt on tehtävä.” HC Kirvesperseet pääsi
kärkikahdeksikkoon Vetisessä MM-kyykässä Vuoden 2008 MM-kyykkä Mansesterissa ei
tänä vuonna ollut sään puolesta paras mahdollinen. Asteriskin ja Digitin
joukkueita oli kuitenkin matkassa hyvin edustava määrä ja pääsipä varmasti
porukan paras kyykkäjoukkue HC Kirvesperseet sijoille 5.-8. Lopullinen sijoitus
selviää jahka tamperelaiset saavat tuloslaskentansa päätökseen. Loskainen ja
sumuinen aamu Tampereen Hervannassa alkoi toimittajan osalta kahdeksalta kun
kännykän herätys piippasi tarmokkaasti. Tarkistussoitto muulle porukalle, jotka
olivat heränneet Turussa aamuviideltä ja kömpineet bussiin kuudelta, ja saimme
kuulla että yhdeksältä olisi ensimmäinen peli oman joukkueemme, Jyrki Pulliainen
ja Takapaksin Palomiehet, osalta. Mukana matkassa olivat myös muunmuassa
joukkueet HC Kirvesperseet, ADS, Team Koksuk, Pahojen Mutanttien Veljeskunta,
Riski 6, Deekut ja Team Kohtuukäyttäjät. Tekninen tyrmäys ja muut taktiikat
Loskainen keli oli tehnyt kyykkäkenttien rajoista hyvin haastavia tulkita.
Punaiset viivat olivat moninpaikoin kirjaimellisesti valuneet veden mukana.
Vesikeli ei myöskään houkutellut oleilemaan ulkona, siksipä ei käynyt kateeksi
tuomareita ja pitkälle päässeitä joukkueita. Eräälläkin tuomarityttösellä oli
kankaiset tennarit jalassa. Toivottavasti tyttö ei saanut flunssaa. MM-kyykän
hieman erilainen urheiluhenki tiesi sen, että doping ei tässä kisassa auttanut,
vaikutus oli pikemminkin päinvastainen. Ehkä juuri dopingin ansiosta (tai no
mistä muustakaan) aika moni oma joukkueemme putosi jo alussa, jotta pääsi
harrastamaan lisää dopingia jonnekin lämpimään. Toiselle kierrokselle pääsivät
ainakin ADS, Deekut ja HC Kirvesperseet, jotka myös pärjäsivät pisimmälle koko
sakista. Pudonneista joukkueista Jyrki Pulliainen ja Takapaksin Palomiehet
käyttivät rautaista taktiikkaa, jossa kapteenin omin sanoin ”voitamme teknisellä
tyrmäyksellä”. Vaikka taktiikka oli paikoin melkein väkivaltaista, taisi tyrmäys
olla liiankin tekninen kun tamperelaiset Nahkamansikat voittivat joukkueemme
osalta viimeisen pelin. Menestyksen makua Ensimmäisen kierroksen pelien ollessa
lopuillaan oli aika levähtää hetki ja nauttia hyvin ansaittu lautasellinen
hernekeittoa. Jos ei ollut saanut ruokalippua, oli maksettava normaali hinta
ruuasta koska KELA näemmä katsoo, ettemme ole opiskelijoita viikonloppuisin.
Allekirjoittanut sai sentään jostain syystä henkilökuntahinnalla mutta kaikki
eivät saaneet. Lounaan jälkeen oma joukkiomme suuntasi IVA:n tyttöjen kanssa
seuraamaan HC Kirvesperseiden jatkopelejä. Osa katsoi ADS:n pelit loppuun ja
liittyi sitten seuraammme. Kirvesperseiden taktiikkana oli selvästi voitto,
sillä joukkue voitti puhtaasti jokaisen pelinsä kunnes illalla legendaarinen
matsi DDR:n Naisvoimistelijoita vastaan päättyi DDR:n voittoon. HC K:n
kokoonpano oli muuten entisenlainen, eli Aki Halonen, Lasse Saarinen ja Maija
Isoluoma mutta Tuukka Urpin tilalle oli tullut pelaamaan Antti Halonen, joka sai
heti liikanimen Nätti-Urpi. Oli Kirvesperseiden loppusijoitus mikä tahansa, on
se Asteriskin ja Digitin joukkueiden paras sijoitus vuosiin, ainakin tällä
vuosituhannella. Saunan lämpöön Illan pimennyttyä alkoi hieman sadella ja kun
kengätkin olivat aivan litimärät ja olo kohmeinen, oli helpotus päästä lähtemään
Tampereen keskustaan syömään ja saunomaan. Osa porukasta lähti samantien Turkuun
Hybridin järjestämällä bussikyydillä seitsemän maissa, lopuille kotimatka
koittaisi kahdelta yöllä. Luuppi ry:n sauna oli tällä kertaa Sumelius Clubilla,
jossa oli hulppeat tilat ja saunat erikseen molemmille sukupuolille. Löylyssä
oli mukava rentoutua ja samalla tuli laulettua ne tuttua tutummat laulutkin.
Vielä oli muutama tunti aikaa tutustua Tampereen yöelämään, jota lähdettiin
viettämään eri tahoille. Kaikki kuitenkin löysivät bussin lähtöpaikan
loppuillasta ja kuunneltuamme vielä ”turvallinen miesten välinen seksi”-oppaan
neuvot iltasaduksi, bussin jengi hiljeni kotimatkan ajaksi. Monistejäynän
anatomia Leikilliset akateemiset kepposet ovat perinteisesti seuranneet
tekniikan opiskelijoita Yhdysvaltojen itärannikon MIT:stä Otaniemeen. ICT-talo
kerää saman katon alle koko Turun tietotekniikan opetuksen. Suunnittelija
syyttäköön itseään seurauksista. Tässä omahyväinen läpileikkaus kaiken kaikkiaan
melko onnistuneesta yrityksestä aloittaa uusi opiskelijaperinne, josta voitte
todeta joustavuuden tarpeen suunnitelmissa. Etenkin huonoissa sellaisissa. Kuvia
saavutuksestamme ei ole esittää, sillä värvätty kuvaaja koodasi eikä huomannut
tapahtumia. Jäynä suoritetaan onnistuneesti MIT:ssä. Törkeä ideavarkaus.
Algoritmien ja ohjelmoinnin peruskurssin luennoitsija vastaa anonyymisti
lähetettyyn sähköpostiin. Hän ei voi antaa lupaa luennolla toteutettavaan
pienimuotoiseen humpuukiin, mutta vakuuttaa ettei ryhdy toimenpiteisiin mikäli
se pysyy luvatusti lyhyenä eikä lain tai hyvän maun vaan ainoastaan
järjenvastaisena. Outoilijan kannattaa muutenkin olla huomaavainen
ei-kaistapäitä kohtaan, mutta yliopisto on omanarvontuntoinen eikä
henkilönvastaisena tai vakavana häiriönä koettu tempaus välttämättä kohtaa
huumorintajua. 1.11.2007 klo 11.20 Saavun yliopistolle ottaneena tarpeeksi
varoaikaa Murphyn lakia varten. Kirjasto ei aavista pahaa kun ostan pinkan
kortteja ja teen 150 kopiota. Taistelutoverini on ankaran flunssan kourissa eikä
ilmesty paikalle – ollenkaan tehokkaaseen yhteydenpitoon olisi tarvittu
kännykkänumeroiden vaihto. Monisteiden levittäminen jokaiselle penkille täytyy
vaihtaa varasuunnitelmaan, joita onneksi syntyy ideoidessa yrittämättä.
AOP-luento alkaa kiitettävän avarassa Alpha-salissa, jonka edestä ei tarkasti
näe mitä opiskelijat puuhaavat. Laitan salin takaa jakoon sata kappaletta
jäynäämisen perusteiden (0 op) harjoitustyö I:tä. Pinkka kulkee kädestä käteen
hörähdysten seuraamana: monet antavat sen tottumuksesta eteenpäin ennen kuin
huomaavat saaneensa ohjeet, kuinka suorittaa klo 12.40 toimenpidevapaa
”opiskelijamoraalin parantaminen ja akateemisten muistojen valmistus
näennäis-spontaanilla aerodynamiikan demonstraatiolla.” Pinkka ei etene
tarpeeksi nopeasti. Nappaan sen rivin päästä ja kipitän mahdollisimman
salavihkaisesti ojentamaan jokaiselle penkkiriville omat kappaleensa.
Ensimmäiset viisi riviä jäävät väliin liikaa huomiota herättävinä. Pulssini on
tylsästi vain 87. Ensimmäinen monistetta pitelevä käsi kohoaa viiden penkkirivin
päässä. Noin 50–60 paperilennokin armada nousee muutamassa sekunnissa
opiskelijoiden lomasta, suuntaa salin eteen ja sataa lähinnä ensimmäisen viiden
rivin niskaan. Useimmat ovat taittelukaavioidensa mukaisia monisteita, mutta
joukossa on mitä mielikuvituksellisimpia variaatioita samasta teemasta.
Mieleenpainuvinta on ääni: yksittäinen lennokki suhisee hiljaisesti, monen
kymmenen koneen lentueen kahinaa ei ole kuullut kukaan joka ei ole lennättänyt
kirjastoa. Aplodit. Normaali opetus palautuu. Asteriskin hallitus saapuu
paikalle myymään monisteita ja suostuu lyhyen selityksen jälkeen antamaan
pilttipisteitä osallistuneille. Jostain aivokuolleesta syystä jänistän
lennokkien keruusta henkilöllisyyteni varjelemiseksi ja lähden paikalta koska en
kuulu koko kurssille. Tämä oli jäynän ainoa suuri moka: tekijöiden on tarkoitus
siivota omat jälkensä. Luennolla olijoita pyydettiin lopulta kutakin poimimaan
läheinen lennokki. Tuon luennoitsijalle kahviosta viinerin ja kerään jäljelle
jääneet lennokit. Poistun nukkumaan toimistolle. Muuta kaaosrintamalta Turun
Yliopiston IT-laitoksen oppilaat ja henkilökunta tuntuivat olevan mielissään
marraskuisena aamuna löytäessään B-siiven hissistä puhujanpöntön sekä sen takaa
tarjoilijan kyselemässä varauksista. Kiitos hissin tilavuuden kommervenkki ei
haitannut sen käyttöä. Jäynä kesti tasan kaksi tuntia päättyen yllättävästi
vapaaehtoisesti, kun naurut oli naurettu ja hissikorin ylipaine kehittyi
kivuliaaksi. Tänä aikana hissiä käytti 171 henkilöä, joista 14 ilmoitti että
heillä on varaus, ja viisi kysyi tarjoilua. Näille viidelle ojennettiin kullekin
salmiakkia. Seitsemän henkeä jätti käyttämättä hissiä, mutta jokaisessa
tapauksessa koska he nauroivat liian kovaa. Kyseessä lienee siis nettovoitto,
josta voimme oppia yksityiskohtien tärkeyttä kokonaisuudelle mutta myös
valmistautumista odottamattomaan: englantia puhuvien opiskelijoiden suuri määrä
pakotti improvisoituun käännöstyöhön, ja siivoojien kärryjen kanssa tuli
tiukkaa, joskin he suhtautuivat asiaan hyvin ymmärtäväisesti. Molemmat ovat
arvokasta tietoa it-alalla. Spektaakkelin luomiseen tarvittiin - yksi
allekirjoittanut - törkeä ideavarkaus (nettifoorumi, 0 €) - musta puku (pappa
betalar) - valkoinen pyyhe käsivarrelle (lähetystori Fida, 2 €) - tarjoilu
(Asteriskin karkkitiski, 1 €) - puhujanpönttö, jota TYY vuokraa alayhdistyksille
mutta jonka se lainasi, kun kohteliaasti pyydettiin. Huonekasvi Jaska II
(juurrutettu) kuului myös seurueeseen, muttei onnistunut mahtumaan pöntön
päälle. Apuri (kaljat torjuttu), jota voin parhaiten kiittää olemalla nimeämättä
häntä, järjesti kallisarvoisen mööpelin noudon sekä palautuksen lastenvaunuilla.
Paluumatkalla näimme helikopterin. Mahtien mittelöt eli Titeenien taistot
Oulussa 29.2. – 2.3.2008 Helmikuun viimeisenä, karkauspäivänä, koitti jälleen
aika tietoteekkarien taistojen, joka useimpien suussa vääntyy muotoon TiTeTa.
Digitin viimevuotista taistojen voittoa lähti tänä vuonna puolustamaan noin
parinkymmenen teekkarin ja fuksin joukko. Matkaseurana turkulaisilla oli lisäksi
neljä kappaletta tamperelaisia. Tänä vuonna järjestämisvastuu oli Oulun
paikallisella tietoteekkarikillalla joten matkastamme tulisi pitkä, mutta
sitäkin hauskempi. Matkan aikana osa keskittyi ompelemaan lisää merkkejä
haalareihinsa. Osa hyödynsi bussin väljyyden ja vietti aikaa unten mailla.
Lauluakin kuultiin riittämiin. Raumalle saavuttaessa bussin takaosasta alkoi
kuulua selittämätöntä huutoa. Vaasassa pidettiin ensimmäinen kunnon tauko.
Simo-Pekka aiheutti hämmästystä ostamalla evääksi kokonaisen keräkaalin.
Pelkääkkönää poliisia? Päivän käännyttyä iltaan saavuimme vihdoin
määränpäähämme, Kaijonharjulle Ouluun. Suuntasimme suoraan Normaalikoululle,
jonka liikuntasali toimi majapaikkanamme viikonlopun ajan. Jätettyämme suuremmat
taakat majoitukseen siirryimme ulkoilmaan. Alunperin perjantai-illalle oli
suunniteltu kokkaritilaisuutta, joka kuitenkin peruuntui vähäisen osanoton
takia. Niinpä vaihdoimme hetkeksi rakkaaseen joukkueurheilulajiin, kyykkään.
Kentän hieman alakanttiin piirretyistä rajoista ja lumisen kentän hyvästä
luistosta johtuen pelien tulokset olivat paremmat kuin mihin kotoisessa
kyykkäliigassa on tottunut. Osan vielä jäädessä viskomaan karttua koulun pihalle
loput siirtyivät lähipubiin Caioon, jossa oli alkamassa erään irkkikanavan
miitti. Tikkaa tuli hetken tauluun heitettyä mutta piakkoin osasto Turku päätti
siirtyä majapaikan kautta Teekkaritalolle, joka oli myös viikonlopun tapahtumien
keskipiste. Teekkaritalolla oli sauna lämpimänä. Ilta sujui yleisen hengailun
merkeissä. Turkulaiset keskittyivät enimmäkseen kortinpeluuseen koska muutakaan
aktiviteettia ei juuri ollut tarjolla. Jotkut uskaltautuivat jopa lumihankeen
pulikoimaan aataminasussa. Hyvin nukuttujen yöunien jälkeen olisi tiedossa
viikonlopun main event eli TiTeTan ulkolajit. Enemmistö turkulaisista taisi
vielä jäädä majoitukseen parantelemaan oloaan kun hätäisimmillä oli jo kiire
hakemaan menovettä heti laillisen myyntiajan alettua. Teekkaritalolta sai
kiinteämpää vatsantäytettä joten pitihän sielläkin vielä käydä ennen taistoja.
Tarkkuutta ja nopeutta tarvitaan Taistot käytiin majoituksen ja yliopiston
läheisyydessä. Ensimmäinen laji oli nimeltään Tasohyppely. Tässä moniosaisessa
lajissa ylitettiin ensin kuvitteellinen Oulujoki kaljakorien avustuksella. Jalat
eivät tietenkään saaneet kastua matkalla. Seuraavaksi kolmihenkinen joukkue
tetsasi narujen ali ja siirtyi etsimään ykkösolutta sokkelosta. Viimeisessä
osuudessa piti heittää palloilla jotain mörköä. Pelin henki tuli selväksi kun
Turku joutui suorittamaan tuplamäärän pilsneriä muihin joukkueisiin verrattuna.
Reilua peliä, heh heh. Toisena lajina oli verkkoporttikroketti. Ideana oli
heittää tietoliikenneprotokollan nimellä varustettu paketti (käteen sopiva
pallo) johonkin noin viiden metrin päässä sijaitsevista krokettiporteista,
joihin oli merkitty porttinumero. Paketin kulkiessa portin läpi oikeasta
yhdistelmästä sai plussaa ja väärästä miinusta. Kirjoittaja sai http-paketin
osumaan mutta väärin sijoitettu irc-paketti vei mahdollisuudet voittoon. Juvalin
ja Tomin paketit karkasivat bittitaivaaseen. Taisi olla kalibroinnin puutetta,
aijai. Tauolla suurin osa TiTeTa-väestä suuntasi kulkunsa paikallisten suosimaan
kebab-ravintolaan Baabeliin. Paikka oli laajentunut viime näkemästä ja puitteet
olivat mainiot. Lyhyt visiitti majoitukseen ja takaisin pihaleikkien pariin kävi
tie. Kolmannen lajin nimi oli SNR-tölkinetsintä. Jälleen valittiin kolme
edustajaa kultakin paikkakunnalta. Kolmikko niputettiin ja sokaistiin
väliaikaisesti jesarin avulla. Suurelle kentälle oli levitetty pilsneritölkkejä
joita kolmikko lähti etsimään. Eniten tölkkejä tyhjentänyt olisi voittaja. Loppu
porukka ohjasi oman paikkakunnan etsijöitä ääntä käyttäen tölkkien luo. Parhaita
ohjeita taisi olla ”minusta katsoen 30 astetta oikealle”. Turku olisi kuulemma
voittanut tämän lajin ilman tuomarien järjettömiä tuomioita. Neljäs laji oli
selvästi fyysisin kaikista. JukkaOS-lajissa kaikilla neljällä paikkakunnalla oli
oma pesä tietokonetta muistuttavan laatikon kera. Tarkoituksena oli hakea
keskeltä kenttää Linuxin asennuslevyä muistuttava peliväline ja toimittaa se
kotikoneelle tai vaihtoehtoisesti napata Windows-kiekko ja keplotella se
vastustajan koneelle. Ambulanssi olisi ollut syytä tilata paikalle ennen peliä.
Erän verran jokaisella joukkueella oli kentällä kahdeksan pelaajaa, mutta
tungoksen takia loput erät pelattiin neljällä pelaajalla per joukkue. Turku
onnistui pelissä kertaalleen tuomaan Linuxin kotiin. Peli päätettiin lopettaa
suunnitellun kymmenen sijaan kahdeksan erän jälkeen. Viimeisessä erässä sai
ensin otaniemeläinen rajun töötin mukana lievän aivotärähdyksen ja mansen
edustajalta aukesi nenänvarsi. Otaniemi oli tässä pelissä ykkönen tai sitten ei.
Taistojen ratkaisut Olikin aika siirtyä Teekkaritalolle, missä olisi loppuillan
ohjelma. Saunat olivat lämpenemässä, ja kiltojen hallitukset pitivät tapaamisen.
Huippukokouksen tuloksena TiTeTan järjestysvuorot laitettiin uusiksi: Turun
vuoro koittaa seuraavan kerran vasta vuonna 2011. Illan huipennus oli käsillä,
oululaisten juomapeli oli alkamaisillaan. Linnanmaanvaltaus-peli poikkesi hieman
totutusta linjasta, koska onnistuneella strategialla saattoi menestyä paremmin
kuin hyvällä juomansietokyvyllä. Pelin idea taisi jäädä siihen
osallistuneillekin hieman arvoitukseksi. Oulu käytti lopulta reilusti hyödykseen
kotikenttäetunsa ja vei juomapelin suvereenisti. Pisteidenlaskun jälkeen
todettiin että Tampere oli voittanut tämän vuotisen Titeenien taiston.
Onnittelut heille. Jälkipelit jatkuivat saunan puolella. Muutaman tunnin yöunien
jälkeen alkoi matka takaisin Varsinais-Suomeen. Matkaan lähdettiin jo
kahdeksalta. Puolivuotiskatsaus Digitin urheilutoimintaan Sporttivartti
Sammonmaljan turnauksessa kilpaillaan Turun yliopiston ainejärjestöjen välisestä
palloilulajien herruudesta. Turnaus jakaantuu viiteen osaturnaukseen lajeittain.
Syksyllä potkitaan jalkapalloa ja kulutetaan parkettia koripallon merkeissä.
Näin kevätkaudella lajivalikoima koostuu lentopallosta, sählystä ja
kaukalopallosta. Viimeksimainittu laji jäi monien harmiksi tältä vuodelta väliin
koska sopivaa kenttää ei ollut tarjolla. Lentopallossa Digitin joukkueen
pelaajarosteri koostui noin kymmenestä innokkaasta lentopallon ystävästä.
Turnauksen järjestäminen oli kuitenkin vaakalaudalla koska turnaukseen oli
ilmoittautunut vain kourallinen joukkueita ja liikuntasihteerillä oli muutenkin
kädet täynnä töitä. Kuvioihin tuli kuitenkin mukaan kemistiaktiivi jonka
avustuksella turnaus saatiin järjestettyä pari viikkoa suunniteltua ajankohtaa
myöhemmin. Ensimmäinen peli pelattiin kemistien joukkuetta vastaan. Ilmeisesti
kirjoittajan huonosta tiedotuksesta tai edellisen päivän
randombileistä/flunssa-aallosta johtuen laajasta pelaajaringistä paikalle
selvisi vain neljä Digitin pelaajaa. Joukkue pelasi ihan hyvin, mutta
vastustajan ylivoima, kuudella neljää vastaan, tuotti kuitenkin Digitille
tappion selvin erälukemin 3-0. Toiseen peliin joukkue tuli terveenä ja hyvin
harjoitelleena. Mukana oli tällä kertaa jopa kahden kentällisen verran pelaajia.
Vastustajana oli P-klubi. Ensimmäisessä erässä Digitin joukkue oli vielä aivan
jäässä ja vastustaja otti helpon erävoiton. Toiseen erään vaihtopelaajien määrää
vähennettiin, ja tulostakin alkoi tulemaan. Syötön vastaanoton ja yhteispelin
vielä takkuillessa tämäkin erä meni Digitin kannalta verkon väärällä puolella
pelaavalle joukkueelle, joka piti aina onnistuessaan kovaa meteliä. Kolmannessa
erässä luovuttiin kokonaan vaihtopelaajien käytöstä ja joukkueemme peli loksahti
kohdalleen. Sivusta katsottuna peli näytti ihan mallikkaalta: omat aloitukset
olivat myrkkyä vastustajalle ja nopeat hyökkäykset päätettiin kunnon
iskulyönteihin. Hiljaiseksi meni P-klubin lentopallomiehistö. Peli kaventui
tilanteeseen 2-1. Neljännessä erässä oltiin taas pakkovoiton edessä. Kentällä
pelaava kuusikko vaihdettiin edellisestä erästä lähes kokonaan mutta tulos oli
silti sama. Peli tasoittui ja edessä oli viides ja ratkaiseva erä. Joukkueemme
hyvä vire ei kestänyt vaan vastustaja pääsi heti karkaamaan hyvien
aloitussyöttöjen avulla. Peli päättyi siis 3-2 vastustajalle. Siihen päättyi
myös joukkueemme taival tämänvuotisessa lentopalloturnauksessa. Pettymys
nieltiin kuitenkin nopeasti ja joukkueessa oltiin ihan tyytyväisiä omaan
tekemiseen. Sähly on kivaa Seuraavaksi Sammonmaljassa kamppailtiin sählyn
parissa. Joukkueemme pelasi tällä kertaa harrastelijasarjassa, koska
kirjoittajan mielestä joukkueella ei olisi ollut suuria
menestymismahdollisuuksia supersarjassa. Ensimmäisessä pelissä vastaan asettui
Katkolla-niminen joukkue. Alkukankeutta oli vielä aistittavissa ja kuviot sekä
hyökkäys- että puolustuspäässä olivat mitä sattuu. Vastustaja pääsi iskemään
helppoja maaleja, joten taukotilanne oli 9-5 Katkon joukkueen hyväksi. Tauolla
joukkueemme ryhdistäytyi ja oma pää saatiin pidettyä lähes puhtaana.
Lopputuloksena oli tasapeli 10-10. Opexin Herrakerho tuli vastaan seuraavassa
pelissä. Pian alkuvihellyksen jälkeen oli selvää, että vastustajan jalka liikkui
omaa huomattavasti vikkelämmin ja pallokin löysi lähes joka hyökkäyksessä tiensä
Digitin maalin perukoille. Harvassa oli Digitin hyökkäykset tässä pelissä, ja
puolustuspelikin oli hieman laiskanpuoleista loppua kohden. Lopputuloksena
Digitille neljä häkkiä, Herrakerholle parikymmentä. Alkusarjan viimeisessä
pelissä panoksena oli paikka ylempään loppusarjaan. Vastassa oli tuttu Kemistien
raittiusseura. Digitillä oli jopa kaksi kentällistä pelaajia kun taas Kemistit
joutuivat pelaamaan samalla kolmikolla koko pelin. Alkuasetelma oli siis hyvä.
Lähes koko ottelu pelattiin yhtä maalia Kemistien päätyyn. Vastustajan
taktiikkana oli vahva kilpikonnapuolustus johon vetomme useimmiten myös
pysähtyivät. Vastustajan omalta maalilta meidän päätyymme ”roiskitut” pallot
menivätkin sitten lähes kaikki sisään. Peli päättyi harmittavasti 13-8 Kemistien
voittoon. Osa joukkueemme pelaajista oli pelin jälkeen varsin ärtynyt
vastustajan pelityylistä. Koitti parin viikon tauko, kunnes vuorossa oli
sijoitusottelu. Koska kirjoittaja ei päässyt paikalle tähän peliin, niin ottelun
kulusta ei voi juuri raportoida. Ottelu oli hyvin tasainen ja ratkaisua
jouduttiin hakemaan jatkoajalta. Siinä vastustajamme ASS oli parempi ja vei
pelin numeroin 8-9. Yökoristurnaus Turun yliopiston ja kauppakorkeakoulun
ylioppilaskunnat järjestivät yökoristurnauksen, joka pelattiin 13. maaliskuuta.
Digitin riveistä saatiin nopeasti joukkue kasaan. Turnauksessa oli mukana neljä
joukkuetta. Pelit aloitettiin puoli kymmeneltä illalla ja mestari oli selvillä
hieman puolenyön jälkeen. Ottelut pelattiin katukorissäännöin eli yhteen päätyyn
kolmella kolmea vastaan. Alkusarjassa Digitin tiimi vei vaihtarien joukkuetta
kuin märkää rättiä, otti niukan voiton P-klubista ja hävisi KY-hunkseille.
Välieräpelissä otettiin taas mittaa P-klubista. Digit johti peliä jo
kohtuullisen selvin lukemin mutta vastustaja pääsi vielä lähelle. Lopulta Digit
voitti pisteellä ja eteni finaalipeliin, jossa vastaan asettui Hunksit.
Finaalissa joukkueiden peli näytti ihan hyvältä, ja koreja tehtiin hyvällä
prosentilla tasatahtiin. Hunks pääsi hieman karkuun tehdessään tukun kolmen
pisteen koreja. Digit taisteli kuitenkin pelin lopussa hyvin. Kun peliä oli
minuutti jäljellä, eroa oli vain pisteen verran vastustajan hyväksi.
Harmittavasti Digitin yritykset eivät tuottaneet pisteitä ja vastustaja sai
pidettyä palloa pelin loppuun saakka. Voittaja oli siis KY-Hunks, mutta hienoa
peliä pelasi myös joukkueemme. Avoimien ohjelmien päivä 8.3.2008 Turun seudun
vapaiden ohjelmien käyttäjien ryhmä, Turuxi, järjesti ICT-talolla 8.3. Avoimien
ohjelmien päivän. AOP on vuosittain Turuxin Turussa järjestämä
seminaaritapahtuma, jonka tarkoituksena on korostaa avoimien ohjelmien käyttöä
ja tuoda esiin ihmisten kokemuksia tällä saralla. Tänä vuonna AOP keskittyi
vapaiden ohjelmien ammattikäyttöön työelämässä. Tapahtuma veti lauantaipäivälle
noin 60 vierasta Beta-saliin sekä vajaa kymmenkunta näytteilleasettajaa
ICT-talon käytäville. Näytteilleasettajien joukossa olivat yrityksistä mm.
Suomen opensource-keskus COSS, IT-mill, Globate ja yhdistyksistä sekä
yhteisöistä Effi ry., Ubuntu Suomi ja OpenOffi cen Suomen lokalisaatiotiimi.
Salin puolella yleisö sai nauttia neljästä pääpuhujasta sekä seitsemästä viiden
minuutin salamapuheesta. Supertietokoneista koululaisiin Päivän seminaarit
aloitti Finnish Linux User Groupin Arto Teräs. Seminaarin aiheena oli Linuxin
levinneisyys eri alustoille, aina kännykästä supertietokoneisiin. Seminaari
antoi kuulijoille hyvän käsityksen siitä, mihin kaikkeen Linux nykyään kykenee
ja missä sitä käytetään kaupallisesti. Seminaari käsitteli myös Linuxin
ympärille muodostuneen yhteisön vaikutusta sen levinneisyyteen sekä
alustariippumattomuuteen, ja myös muutamat tärkeimmät lisensointimallit
esiteltiin. Arto Teräksen jälkeen lavalle astui Ubuntu Suomen yhteisöistäkin
tuttu Asmo Koskinen. Asmo Koskinen ylläpitää ja kehittää vakinaisen toimensa
ohella Noormarkussa koulun päätejärjestelmää. Seminaariluento valotti hyvin
ongelmia ja käytännön haasteita, joita päätejärjestelmän käyttöönotossa sekä
päivittäisessä käytössä voi esiintyä, mutta toisaalta myös kertoi siitä
saaduista kustannussäästöistä niin laitehankinnoissa kuin ylläpidossa. Samalla
tutuksi tuli myös Linux Terminal Server Projectin seuraava version LTSP 5, joka
parantaa edelleen Linuxin päätekäyttöä. Myös seminaarivierailla oli kysymyksiä
Asmolle sekä käyttökokemuksia muista päätejärjestelmiä käyttävistä kouluista.
Paikannusjärjestelmät ja sulautetut laitteet Toimituksen nautittua lounaan
läheisessä kuppilassa seminaaria jatkettiin Globate Oy:n toimesta. Globate on
turkulainen karttoihin ja paikantamiseen erikoistunut yritys. Globaten Teemu
Välimäki puhui vapaiden ohjelmien taloudellisista ja eettisistä eduista
yritykselle. Valitettavasti luennosta jäi käteen hieman kaupallisen esittelyn
maku, eikä taloudellisia tai eettisiä näkökohtia käsitelty kovinkaan kattavasti.
Myös hämmästystä aiheutti se, ettei avoimen lähdekoodin puolestapuhuja
mainospuheistaan huolimatta tarjonnut omaa ohjelmistoaan avoimena vielä
artikkelin kirjoitushetkelläkään. Mainospuheiden jälkeen päivän päätti Inoi Oy:n
Tommi Virtanen. Tommin aihe oli, ainakin allekirjoittaneen mielestä, päivän
konkreettisin esimerkki siitä, miten avoin lähdekoodi ja Linux valtaavat uusia
alueita sulautetuissa laitteissa. Esitelmä käsitteli taloudellisia aspekteja,
laitetukea ja käytännön ongelmia, joita sulautettujen laitteiden parissa tulee
vastaan. Samalla käytiin myös läpi Linuxin mahdollisuuksia tällä saralla. Tommin
luento sai myös erittäin positiivisen vastaanoton yleisöltä. Salamapuheista
pieniä tiedonpalasia Virallisten puhujien jälkeen halukkailla oli vielä
mahdollisuus esitellä aihettaan tai kiinnostuksen kohdettaan salamapuheilla.
Salamapuhe on maksimissaan viiden minuutin esitelmä vapaavalintaisesta, edes
jotenkin päivän aihetta sivuavasta, aiheesta Salamapuheista mieleen jäivät
ainakin Effi ry:n esittely ja mielenkiintoinen avoimen lähdekoodin Ajatus-CRM.
Kaikin puolin Avoimien ohjelmistojen päivä oli onnistunut, mitä nyt
allekirjoittaneen töpeksinnän takia jäivät käytävien valot saamatta. Kiitosta
tuli myös Turuxin taholta tiloista, jotka Asteriski ry oli ICT:ltä hankkinut.
Suosittelen siis kaikkia, joissa tämä artikkeli sai edes pienen kiinnostuksen
heräämään, tutustumaan tapahtumaan ensi vuonnakin. Olemme yhtä Hyvä Index-kansa,
Mikään ei ole enää entisensä. Olen saanut velvollisuudekseni tutustua moniin
uusiin ihmisiin, yhdistyksen toimintaan kokonaisvaltaisesti ja vieläpä opetella
olemaan altis vuoden loppupuolella kehittämään sitä. Ja sitten on tämä uusi
kymmenluku, johon totuttautuminen kestää varmasti oman aikansa. Todellisuus ei
ole kuitenkaan näyttänyt näin työntäyteiseltä saati kasvottomalta. Tai ainakin
jotkut asiat ovat olleet helpottamassa sitä. Ihmiset ympärillä ovat vaikuttaneet
laumatovereilta – niin kovaa on ollut yhdessä tekemisen meininki ja se oikea
me-henki, jonka entiset toimijat ovat välittäneet meille uusille
hallituslaisille hengenperintönä. Uudet Index-toimijat saivat aiemmilta
toimijoilta ehkä parhaimmat lähtökohdat koskaan toiminnan jatkamiseen
vastuualueiden testamenttien muodossa. Toiminta pantiin napakasti alulle jo heti
ensimmäisessä kokouksessa. No entäpä tämä kevät? Mitä tähän asti on tehty ja
ennen kaikkea; mitä kaikkea kivaa on vielä vuoden aikana edessä? No voi kuulkaa!
Jokainen on toivon mukaan päässyt osaksi oman ainejärjestönsä toimintaa
jokaiselle jäsenjärjestölle tunnusomaisen toiminnan muodossa – olipa se sitten
toimintaa hallituksessa tai normaalina rivijäsenenä. Toivon mukaan jokaisella
Indexin jäsenjärjestöllä on perinteiden lisäksi tarjolla jotain uutta ja
mullistavaa kuluvalle vuodelle! Me Indexissä olemme ottaneet asiaksemme päästä
tutustumaan Suomen rajojen ulkopuolelle ulkomaanekskursiolla vihdoin tänä vuonna
ja elvyttää Indexin vaatimatonta excukulttuuria. Ulkomaanexcursiota on yritetty
toteuttaa viimeisenä kahtena vuonna siinä kuitenkaan onnistumatta. Koen, että
tänä vuonna olisi se oikea aika. Myös hyvinvointitoiminta on katsottu tärkeäksi,
jota pohjustettiin hienosti viime vuonna jäsenjärjestöjen liikuntavastaavien
tapaamisessa. Nyt olisi ns. operationalisoinnin aika. Olemme vuoden alussa
tarjonneet teille jäsenistölle mahdollisuuden osallistua Indexin toiminnan
suunnittelemiseen ja kehittämiseen juhla-, excu- sekä kopo-toimikuntien muodossa
Indeksi-lehden toimituskuntaa unohtamatta. Haluan korostaa, että toimikunnat
ovat hyvät ihmiset juuri Teitä varten ja kaikille avoimia! Toimikuntiin
osallistuminen on vapaaehtoista eikä se sido mihinkään, mutta saattaa olla
kullanarvoista meidän normaalien hallitustoimijoiden työn näkökulmasta. Index
panostaa vuoden aikana myös perinteisiin tapahtumiin, joihin viime vuoden
lopulla toteutetun palautekyselyn tulosten perusteella on kysyntää. Jäsenistö
näyttää kokonaisvaltaisesti kyselyn perusteella olevan tyytyväinen Indexin
toimintaan. Palautekyselyä käsiteltiin kevään alussa Indexin jäsenjärjestöjen
puheenjohtajatapaamisessa. Edunvalvontasektorilla Index on esittänyt hallituksen
opintosihteeriä Saku Lehtistä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan
kopo-koordinaattoriksi. Kopo-koordinaattorin toimenkuva vastaa lähes täysin
opintosihteerin toimintasuunnitelmaan kirjattua toimenkuvaa tiedonvälittäjänä ja
–vastaanottajana tiedekunnan hallinnon opiskelijaedustajiin tiedekunnan
johtokunnassa, laitosneuvostoihin, tiedekuntajärjestöihin ja TYYn toimistoon.
Opintosihteerin toimiessa kopo-koordinaattorina Index varmistaa opiskelijoiden
edunvalvonnan laadukkuuden. Yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan perustettiin
myös peruskoulutus- ja tiedotustoimikunnat, joihin Index esitti yhteensä kuutta
opiskelijajäsentä. Vaan ei Index ole kaikessa tiimellyksessä unohtanut
juhliakaan, sillä perinteistä Winter Touria vietetettiin laskiaisena kirpeän
asiaankuuluvan pakkassään vallitessa ja kuuman kaakaon lämmittäessä opiskelusta
uupuneita opiskelijoita. Ehkäpä illan aikana joidenkin ruumiita lämmitti myös
jokin muu kemikaali siivittäen kiertäjät lopulta kokeilemaan tanssijalkansa
vipatusta Sykkesseen Kauppatorin laidalle. Yhdistys on saamassa myös yhden uuden
tulokkaan, jos tulokkaasta voi tässä yhteydessä puhua, sillä logopedian
opiskelijoiden ainejärjestö PuTeX ry. on vihdoin liittymässä myös paperilla
yhdistyksen vaikutuspiiriin asian ollessa esillä sääntömääräisessä
kevätkokouksessa maaliskuun alussa. Näin ollen Index peittoaa kirjaimellisesti
vaikutuspiiriinsä kaikki yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yksittäiset
oppiaineet. Vuosi on pantu kaiken kaikkiaan siis hienosti alulle ja
toivottavasti meininki tulee jatkumaan vuoden loppuun saakka. Eikä siitä ole
epäilystäkään, mikäli on alkuvuoden upean aktiivisiin hallituslaisiin ja teihin
jäseniin uskominen. Muistakaa opiskella, hakea kesätöitä, mutta ehkä ennen
kaikkea: pitää huolta toisistanne ja muistaa vaihtaa myös vapaalle ettei
opiskelu lehden teeman mukaisesti kävisi liian työstä! Teidät käsitetään
opiskelijoina, mutta älkää unohtako olevanne myös ainutlaatuisia ihmisiä. Index
on olemassa teitä varten ja juuri parhaimmillaan opiskelijoiden välisen
yhteisöllisyyden luojana laitos- ja tiedekuntarajoista välittämättä! Antakaa
palautetta ja osallistukaa toimintaan! Pois siis murheet ja huolet! Eläkää tässä
ja nyt, sillä olemme yhtä. Joutilaiden vallankumous Seuraa ote eräästä
tavanomaisesta torstaipäivästä. Herään katkonaisesta unestani kännykkäni
herätyskellon pirinään. Olen masokistisesti asettanut kännykän kirjahyllyyni
siten, että olen pakotettu nousemaan sängystäni ja kävelemään huoneen poikki
sammuttaakseni kellon. Näin tehtyäni pohdin muutaman hetken siirtymistä
kofeiinipitoisen aamiaisen pariin keittiöön, mutta huoneilman hyytävä kylmyys ja
jäsenieni uninen kohmeisuus pakottavat minut palaamaan peiton alle vielä
viideksitoista minuutiksi. Vartin venähdettyä yllättäen kolminkertaiseksi
riennän myöhässä yliopistolle omatunto kolkuttaen siitä, etten ehtinyt edes
lukea sanomalehteä – joudun julkeasti astumaan ulkomaailmaan tietämättä
tämänpäiväisestä maailmantilasta mitään! Luennon jälkeinen lounastauko kuluu
raivoisaan selviytymistaisteluun Macciavellin keskipäivän jonoviidakossa, ja
ruokapöytäkeskustelu pyörii muuan nimeltä mainitsemattoman kahden opintopisteen
kurssin aiheuttaman infernaalisen työmäärän ja tästä syntyvän paniikin
ympärillä, minkä lisäksi jaamme ahdistuksemme myös ehtimisestä seuraavalle
luennolle. (Emme ehtineet.) Koko päivän ajan omatuntoni ruoskii minua käsiin
levinneistä aikatauluista, koulutöiden aloittamisen siirtämisestä ja muusta
yleisestä saamattomuudesta. Vielä hetki sitten olin vakuuttunut siitä, että vika
on minussa ja tilanne täysin korjattavissa kofeiinitableteilla, asenneremontilla
ja perselihaksilla, mutta onnekseni satuin lukemaan muuan kirjan, joka sai minut
ymmärtämään, miten väärässä olin ollut. Tom Hodgkinson on englantilainen
kirjailija ja toimittaja, joka tunsi nuoruudessaan yhtä kalvavaa syyllisyyttä
laiskuudestaan kuin minäkin, mutta joka sittemmin koki valaistuksen
tutustuttuaan tohtori Johnsonin kirjoituksiin 1700-luvulta. Hodgkinson oivalsi,
että tiukan työmoraalin raiskaamaan länsimaiseen kulttuuriin kasvaminen johtaa
päättömään ryntäilyyn, onnettomaan raatamiseen ja mahahaavaan, mutta
paradoksaalisesti saisimme paljon enemmän aikaan antautumalla laiskuudelle ja
velttoilulle. Entä jos nousisimmekin sängystä vasta sitten, kun meitä ei enää
väsytä? Jos tekisimme töitä vain tunnin tai muutaman rupeamissa, ja unohtuisimme
lounastauolle pitkälle iltapäivään saakka? Hodgkinsonin mukaan suoriutuisimme
töistämmekin tehokkaammin, jos erilaisten nautintojen ravitsemina ja kroonisesta
stressistä irrottautuneina pitäisimme energiatasomme tasaisesti katossa koko
päivän ajan. Teoksessaan Joutilaisuuden ylistys (Basam Books Oy, 2006)
Hodgkinson valottaa elämänfilosofiaansa ja yllyttää meitä hedonistiseen
kulttuurivallankumoukseen: unohtakaamme herätyskellot, täyteen buukatut
kalenterit, pikalounaat ja ylityöt! Sen sijaan että orjuuttaisimme itseämme
hamassa tulevaisuudessa epämääräisesti häämöttävän palkinnon toivossa, tulisi
meidän vapautua suorituspaineistamme, karistaa ylimääräinen vastuuntunto
harteiltamme ja ryhtyä nauttimaan raukeasta elämästä. Hodgkinson ei ole
asenteineen yksin. Talouden globalisoituminen on tehnyt työelämästä entistä
kiihkeätempoisempaa ja kuluttavampaa, ja ilmassa on kollektiivista kaipuuta
oravanpyörästä irrottautumiseen. Työmarkkinat, joilla mahdollisuutta
hidastamiseen harvoin tarjotaan hopeatarjottimella, ovat ajaneet muutosta
etsiviä työntekijöitä radikaaleihin ratkaisuihin, kuten palkkatyön täydelliseen
tai määräaikaiseen lopettamiseen. Mediassa kuhistaan näistä downshiftaajiksi,
suomalaisittain kohtuullistajiksi kutsuituista joutilaamman elämän ylistäjistä,
jotka peräänkuuluttavat paitsi työkulttuurin hidastamista, myös yhteisöllisyyttä
ja ekologisuutta. Joutilas kansanliike on herättänyt toki myös kritiikkiä.
Downshiftaamista on ansaitusti arvosteltu hedonistisen eliitin etuoikeudeksi,
johon köyhällä kansanosalla ei ole varaa. Akateemisesti koulutettu ja tukevasti
verkostoitunut viestintäammattilainen voi helposti heittäytyä freelanceriksi,
aloittaa työt silloin kun toisaalla lounastetaan ja julistaa viikonloppunsa
alkavaksi torstaina, mutta vaikkapa siivoojan palkalla kitkuttelevan
yksinhuoltajan mahdollisuudet vastaavaan ovat varsin laihat. Kohtuullistamisessa
on kysymys elintason vapaaehtoisesta laskemisesta, ja olennaista on se, että on
jotain, mistä laskea. Myös talouden asiantuntijoiden taholta kuuluu soraääniä:
jos kaikki ryhtyisivät tasapuolisesti joutilaiksi ja työskentelisivät vain
minimimäärän, millaiset vaikutukset tällä olisi kansantaloudelle ja
hyvinvoinnille? Eräs esimerkki downshifting-ilmiöön kriittisesti suhtautuvien
näkökulmasta on myös tutkija Tuuli Hirvilammin kysymys yrittäjä Ilkka Seppälälle
Ylen Voimalassa (17.2.2010): ”Eikö sua ärsytä se, että sä teet ihan hirveesti
töitä, maksat kauheesti veroja, sun yritys maksaa veroja ja pitää kaupunkia ja
valtiota pystyssä, ja sit hipit joogaa?”. Lopulta downshiftaajat ovat kuitenkin
vain osa ilmassa väreilevää laajempaa asennemuutosta, jossa materialismi on
menettämässä asemiaan, ja tilalle ovat nousemassa yhteisölliset ja ekologiset
arvot sekä kriittisyys kiireistä ja kulutuskeskeistä elämänmuotoa kohtaan.
Tällaiset ruohonjuuritason merkit, vaikka vaikeatulkintaisia ja osin
ongelmallisia ovatkin, herättävät optimistissa toivoa länsimaisen yhteiskunnan
kehittymisestä inhimillisempään ja sosiaalisesti vastuullisempaan suuntaan. Sitä
paitsi myönnettävä on, etten voi olla sivuuttamatta tästä kaikesta saamaani
henkilökohtaista hyötyä. Kun seuraavan kerran huomaan nukkuneeni läpi
tilastotieteen luennon, imuroineeni viimeksi kuukausi sitten tai vaihtavani
tenttikirjat kriittisellä hetkellä Facebookiin, voin unohtaa raastavat
itsesyytökset ja tuudittautua seuraavaan ajatukseen: Työnteko on niin last
season. Otsa hiessä pitää sinun leipäsi ansaitseman? Kokeile joskus, kuinka
pitkään pystyt keskustelemaan uuden, mielenkiintoisen ihmisen kanssa kysymättä,
mitä hän tekee työkseen. Tehtävä on vaikea, sillä ammatti on ensimmäinen ja
tärkein asia, jonka avulla luokittelemme ihmisen. Jos emme tiedä, mitä toinen
tekee työkseen tai opiskelee, tuntuu, että olennaisin tieto hänestä puuttuu.
Meillä ei ole kiinnekohtaa, johon liittäisimme muun tiedon. Vaikka sinänsä onkin
tärkeää tietää, harrastaako ystävämme kaukalopalloa vai ratsastusta, ja onko hän
avoliitossa vai ikisinkku, pystymme muodostamaan hänestä kokonaiskuvan vasta,
kun tiedämme hänen olevan toimittaja, fysiikan opiskelija tai sairaanhoitaja.
Muut asiat ovat yksityiskohtia; ammatti paljastaa ihmisen syvimmän olemuksen. En
väitä tekeväni toisin. Päinvastoin, määrittelen itsenikin ensisijaisesti
ammattinimikkeeni perusteella. Pidän itseäni ennen kaikkea opiskelijana,
tarkemmin yhteiskuntatieteiden opiskelijana, sen sijaan että kokisin olevani
pohjimmiltani turkulaistuva raumalainen, tyttöystävä tai Walter Moersin
tuotannon intohimoinen lukija. Opiskelu on niin merkittävä osa identiteettiäni,
että kukaan joka ei osaa nimetä opiskelupaikkaani ei voi mielestäni
varsinaisesti tuntea minua. Jos kerran hahmotamme asemamme maailmankaikkeudessa
pääasiassa ammattimme kautta, lienee selvää, että työn asema elämässämme on
valtava. Paitsi että käytämme sen tekemiseen kolmasosan vuorokaudestamme,
murehdimme sitä hyvillä mielin myös jäljelle jäävinä kolmanneksina. Urakehitys
mittaa inhimillistä kasvua. Työ valtaa elämästämme suuremman osan kuin edes
siihen käytetyt tunnit osoittavat: se ei enää kerro vain mitä teemme, vaan myös
mitä olemme. Ja jos työ muodostaa identiteettimme ytimen, työssä epäonnistumisen
merkitys on helppo laskea. Huono työntekijä, huono ihminen. Talouden kannalta
kyseisen elämänkatsomus on näppärä, suorastaan nerokas. Olemme valmiita
opiskelemaan vuosia, paiskimaan pitkiä päiviä, tekemään ylityötä ilman
korvauksia. Kun joku mainitsee epähuomiossa sanan kannustinloukku,
sosiaalipoliitikot hyökkäävät kilvan todistamaan, että työttömät kyllä haluavat
töihin, vaikka verojen, etuuksien laskun ja maksujen nousun jälkeen käteen jäävä
raha olisi työttömyyskorvausta pienempi. Työllähän on paljon muitakin kuin
taloudellisia merkityksiä: se tarjoaa mielekästä tekemistä, sosiaalisia
kontakteja ja omanarvontuntoa, joita on muuten valitettavan vaikea hankkia. Joka
kuvittelee, että työtä tehdään vain koska on asioita jotka jonkun on pakko
hoitaa, ei juuri ole seurannut tämän päivän yhteiskuntaa. Työn ikeestä
vapautuminen on toki ollut ihmiskunnan ikiaikainen unelma, mutta se voidaan
vihdoin julistaa auttamatta vanhentuneeksi. Ajatus, että teknologian kehitys
olisi siunauksellista hoitaessaan osan epämiellyttävistä tehtävistä ja
lisätessään mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon, on naiivi virhepäätelmä. Työn
määrän väheneminen nimittäin on yksi nyky-yhteiskunnan pahimpia ongelmia. Oma
työorientaationi kuitenkin rakoilee. Järkytykseni oli suuri, kun viimekesäistä
kolmen kuukauden lomaa viettäessäni tajusin, etten kärsinyt tekemisen
puutteesta, sisällöttömyydestä tai hyödyttömyyden tunteesta. Päinvastoin: kesäni
oli paras vuosiin. Olenkin joskus sanonut ääneen, etten välttämättä halua edetä
urallani erityisen korkealle, vaan toivon saavani mukavan koulutustani vastaavan
työn, jonka hoitamiseen ei liity jatkuvaa kilpailua ja stressiä, ja joka sallii
tarvittaessa myös kelvollisen perhe-elämän. Paljastukseni herättää yleensä
myötätuntoa: on se niin sääli, että nykyajan nuorilla naisilla ei ole
kunnianhimoa. Hämmentävää on, kuinka sukkelasti monet rajaavat kunnianhimon
käsitteen koskemaan vain uraa ja työelämää. Eikö se, että tavoitteenani on olla
onnellinen, ole kunnianhimoista? Eikö tahdossa löytää itse se tapa, jolla
eläminen tekee kaikkein onnellisimmaksi, ole kunnianhimoa kerrakseen? Väitän,
että onnellinen elämä voi olla vaativampaa kuin ripeä ja nousujohteinen
urakehitys. Sitä kun ei saavuteta hankkimalla tasokas koulutus, hyödyllistä
kokemusta ja oikeat kontaktit. Ja stressittömän yhteiskunta-alan työn löytäminen
nykyaikana – kuinka paljon enemmän voi itselleen haastetta asettaa? Tätä ei
kuitenkaan parane varauksetta julistaa. Omaehtoisen, miellyttävän elämän
puolesta puhuminen on nimittäin yhteiskunnallisesti vastuutonta. Onnellisuus kun
ei kasvata kansantaloutta. Työurien pidentämistä vastustava kansa on jo
muutenkin alkanut osoittaa vakavia höllentymisen merkkejä. Onneksi sentään olen
nainen. Kunnianhimoton nainen kun on taantumuksellisuudestaan huolimatta
edelleen sosiaalisesti huomattavasti hyväksytympi konsepti kuin kunnianhimoton
mies. Nainen saa oikeutuksen laistaa uralla etenemisestä, jos korvaukseksi
synnyttää lapsia. Niin kauan kuin työnteko pysyy arvossaan, yhteiskunnan rattaat
pyörivät iloisesti. Välillä taantuma laskee tunnelmaa, mutta uutteralla
työllähän siitäkin selvitään. Ikävä kyllä työn ylikorostamisella voi kuitenkin
olla taloudellisesti ongelmallisia sivuvaikutuksia. Jatkuva kiire, stressi ja
riittämättömyyden tunne voivat johtaa työuupumukseen, jopa masennukseen. Niistä
seuraavat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet aiheuttavat työnantajille
ja yhteiskunnalle suuret kustannukset, eivätkä ainakaan edistä työurien
pidentymistä. Mielenterveyshäiriöiden hoito puolestaan kasvattaa
terveydenhuoltomenoja ja rasittaa julkista taloutta. Vähemmän
velvollisuudentuntoisuutta ja uurastusta painottava asenneilmasto voisikin siis
olla yhteiskunnalle myös eduksi. ”Älä stressaa” on hyödytön neuvo, eikä
laiskuuteen yllyttäminen sekään kuulosta kovin vastuulliselta. Ehkä voisimme
kuitenkin opetella edes olemaan potematta syyllisyyttä siitä, jos elämämme on
kivaa. Ihan vain Suomen kilpailukyvyn nimissä. 27 tuntia työtä. Opintopiste on
periaatteessa hyvin yksinkertainen asia. Yksi piste vastaa noin 27 tuntia työtä.
Vuodessa Perttu Perusopiskelijan tulisi keräillä yliopiston käytäviltä mukaansa
noin 60 opintopistettä. Pisteitä tarkkaillaan, ja niiden kertymisen avulla
seurataan opintojen etenemistä. Erittäin simppeliä, kellään ei liene kysyttävää?
Totuus ei ole aivan näin yksinkertainen, ja tämä tulee yliopistolla selväksi
yleensä hyvin nopeasti opintojen alun jälkeen. Tositilanne on nimittäin se,
ettei kellään vaikuttaisi olevan juuri minkäänlaista yleispätevää käsitystä
siitä, mitä tuo 27 tunnin työmäärä käytännössä tarkoittaa. Mistä tiedetään,
paljonko työtä tietty kurssi on opiskelijalta vaatinut? Tai edes kuinka paljon
uutta asiaa hän on kurssilla oppinut? Kurssin todellisen laajuuden ja raskauden
määrittäminen voi olla hyvinkin hankalaa, ja tilanteen tulkinnanvaraisuus voi
johtaa erittäin mielenkiintoisiin lopputuloksiin. Tarkastellaanpa hieman
esimerkkejä: 1. Monille tiedekuntamme opiskelijoille rakkaan SPSS-ohjelmiston
käyttökurssi: kaksi tuntia luennointia, kahdeksan tuntia harjoituksia.
Lopputulos: kaksi opintopistettä. 2. Poliittisen historian korvaava
luentokurssi: 24 tuntia luentoja ja luentokuulustelu. Lopputulos: jälleen kaksi
opintopistettä. 3. Valtio-opin korvaava opetusseminaari: Kurssilla sovittava
määrä tapaamisia, yhteensä noin 20 tuntia, sekä kurssin aikana tehtävä 10-20
sivun mittainen harjoitustyö, johon hankittava tutkimusmateriaali ja
taustakirjallisuutta. Jokaisen seminaarilaisen on palautettava jokaiselle
tapaamiskerralle harjoitustyöstä eriasteisia versioita, jotka kaikki
seminaarilaiset lukevat ja opponoivat. Lopputulos: edelleen kaksi
opintopistettä. Olen vasta toisen vuoden opiskelija, joten ehkä ajattelukykyni
on vielä hieman puutteellinen, mutta minun silmiini nuo kolme eri kurssia
vaikuttaisivat jakavan opintopisteensä hyvin erilaisiin työmääriin perustuen.
Näiden esimerkkien lisäksi tiedekuntamme sisältä löytyy kyllä myös monia
välimalleja opintopisteisiin vaadittavista työmääristä. Eri kurssit eri
oppiaineissa eivät toki ole täysin vertailukelpoisia. Esimerkiksi valtio-opin
perusopintoihin kuuluva luentokurssi vaatii takuuvarmasti eri määrän työtä ja
panostusta riippuen siitä, onko kyseessä pää- vai sivuaineopiskelija. Toisaalta
myös pienet ja lyhyet kurssit voivat olla sisällöltään tarpeellisia, ja
suppeudestaan huolimatta niistäkin on pakko antaa jotain pisteitä.
Lisäsekavuutta tilanteeseen tuo vielä käytettyjen opetustapojen moninainen
kirjo. Tämän kaiken huomioon ottaenkin törmää yliopistolla jatkuvasti
tapauksiin, joissa saman oppiaineet samantasoisille opiskelijoille suunnatut
kurssit vaativat selkeästi erilaisen työmäärän, mutta antavat työstä saman
määrän opintopisteitä. En halua vaikuttaa opiskelijalta, joka syyttää yliopistoa
siitä, ettei saa opintojaan organisoitua ja ihmettelee kun opintopisteet eivät
kartukaan itsestään. Yliopisto-opiskelun ei mielestäni pidäkään olla liian
helppoa, enkä siis sinänsä protestoi sitä, että pisteiden saamisen eteen joutuu
välillä työskentelemään rajustikin (vaikken toisaalta suoranaisesti vastustelisi
jos opintopisteitä muutama kappale silloin tällöin minulle vain itsestään
ilmestyisi). On silti mielestäni ongelma, että tietystä työmäärästä saadut
opintopisteet riippuvat oppiaineesta, tai vain kurssille sattuneesta
opettajasta. Opiskelu on kovaa työtä, ja opintojen suunnittelu vaatii aikaa ja
vaivaa. Erityisen vaikeaa tästä suunnittelusta tekee se, ettei etukäteen voi
kovin helposti arvioida paljonko työtä yksi kurssi vaatii. Ongelma korostuu
opiskeltaessa sivuainetta, jonka opettajia ja yleisiä työtapoja ei vielä tunne.
Lopputuloksena on läjä keskeytettyjä kursseja. Ja joskus myös kotona odottava
kirje jossa Kela kyselee, miksei opintopisteitä kerry? Riittävän
opintopistemäärän kasaan raapiminen vaikeutuu sitä mukaa, mitä pidemmälle
opinnot etenevät. Tällöin eri kurssien toisistaan eroavat työmäärät voivat
johtaa siihen, että opiskelija valitsee itselleen ja opinnoilleen hyödyllisimmän
tai yleisesti mielenkiintoisimman kurssin sijaan sen kurssin, josta tietää
opintopisteitä helpoimmin irtoavan. Tämä tuskin on erityisen suotava malli
kenenkään mielestä. Kysäisin taannoin Politiikan tutkimuksen laitoksella
vaikuttavalta professori Timo Soikkaselta, mikä on hänen mielestään sopiva
työmäärä vaadittavaksi yhden opintopisteen eteen. Professori Soikkasen
alkuperäinen vastaus ei ole painokelpoinen, mutta sisällöllisesti hän totesi,
että on hänen mielestään hieman huono asia, että opiskelijoita vahditaan
opintoihin upotetun työmäärän perusteella, kun pitäisi pyrkiä mittaamaan
opiskelijoiden oppimista. Olen samaa mieltä. Ihannetilanteessa seurattaisiin
vain opiskelijoiden oppimista. Kuitenkin niin kauan kuin pysytään nykyisessä
mallissa, jossa opiskelijan arvo mitataan kerätyillä opintopisteillä (ja joista
samalla myös riippuu opiskelijan toimeentulo), tulisi ainakin oppiaineen, mutta
mieluiten koko tiedekunnan sisällä olla selkeät ja oikeasti noudatettavat
pelisäännöt siitä, kuinka paljon ja minkälaista työtä opiskelijalta yhden
opintopisteen eteen vaaditaan. Kesäyliopistoon maailmalle Elohopea on vielä
miinuksen puolella ja toppahousujen alla on hyvä vielä pitää ”Veijoja”.
Höyryävän kuuma glögi on vieläkin hyvää vastapainoa hyytävälle kylmyydelle. Ei
kuitenkaan aikaakaan, kun pakkasherra saa väistyä leskenlehtien tieltä ja
aurajoen rantaa kehtaa taas tarpoa sandaaleissa. On kesä. Mitäs sitä sitten
keksisi? Töissä ei viitsisi rehkiä ihan koko kesää ja jotain ”jännää” pitäisi
kehitellä. Teneriffan havaijipaitalomat on nähty, Ruisrock on taas sitä samaa ja
salkkaritkin jää kesätauolle. Mikä siis avuksi? Itse painiskelin samojen
kysymysten äärellä jokunen vuosi sitten. Apuun riensi eurooppalainen
opiskelijajärjestö AEGEE (Association des Etats Généraux des Etudiants de
l’Europe – älä kysy miten tuo kuuluu lausua...) AEGEE on kansainvälinen,
poliittisesti ja uskonnollisesti riippumaton eurooppalaisten opiskelijoiden
foorumi. Toiminta perustuu tuhansiin vapaaehtoisiin nuoriin, jotka järjestävät
kansanvälistä ohjelmaa. AEGEE:n suurin vuosittainen ponnistus on järjestää
kesäyliopistoja ympäri Eurooppaa. Itse olen vuosien saatossa osallistunut
kahteen kahteen ulkomailla ja moneen Suomessa järjestettyyn kesäyliopistoon.
Kesäyliopiston idea on kerätä eurooppalaisia nuoria pariksi viikoksi yhteen
viettämään unohtumatonta kesää. Teema vaihtelee laidasta laitaan. Miltäpä
kuulostaisi esimerkiksi italian kielikurssi Italian Salernossa? Tai haluaisitko
kokea millaista oli neuvostoajan pioneerileirillä Tallinnassa? Entäpä Travelling
Summer University Barcelonan ympäristössä, jossa vietetään pari viikkoa
matkustellen ympäri Kataloniaa? Kaikki nämä ovat mahdollisia jos haluat
kesältäsi unohtumattomia kokemuksia! ”Kuulostaa kivalta, mutta eikö tuo ole aika
kallista?” Ei suinkaan. Osallistumismaksu on enimmillään 180€ ja se sisältää
majoituksen, kesäyliopiston ohjelman sekä kaksi ateriaa joka päivä. Matkat
kustannetaan luonnollisesti itse. Osallistua voi kuka tahansa, joka on
opiskelija ja haaveet vievät kesäksi ulkomaille. Osallistujat tulevat ympäri
Eurooppaa, englanti on yleensä käyttökieli. Tiivistettynä: jos haluat kotiin
palaamisen jälkeen puhua vain loistavasta kahdesta viikostasi niin kauan, että
muut kyllästyvät jo juttuihisi, HAE kesäyliopistoon! Lehti AEGEE
kesäyliopistoista julkaistaan maaliskuun aikana, ja viimeinen päivä pyrkiä
kesäyliopistoihin on 30.4.2010. Joten alapas miettiä minne päin maailmaa haluat
mennä? Turkkiin, Espanjaan, Puolaan vai kenties Romaniaan? Ota siis rohkeasti
yhteyttä AEGEE-Turun hallitukseen (aegee-turku@utu.fi) ja lähde viettämään
ikimuistoista kesää! Kännitzer tuo kännin selvään päivään! Onko sinun koskaan
tarvinnut nettikeskustelussa esittää olevasi kännissä? Tipaton tammikuu
tiedossa? Vai oletko peräti absolutisti? Ei haittaa, nyt elämä mullistuu
kännitzerin avulla! Kännitzer on tietokoneohjelma, joka muuttaa annetun tekstin
sellaiseksi, kuin se olisi kirjoitettu kännissä. Se analysoi tekstin kirjain
kerrallaan, ja tietää useimmat alkoholin vaikutuksesta johtuvat
kirjoitusvirhetyypit. Ohjelma laskee syntyvän virheen todennäköisyyden käyttäen
avuksi normoitua kännin voimakkuus -parametria. Tunnetuin virhetyyppi on
kokonaan väärä kirjain. Välillä sormi lipsahtaa oikean näppäimen ohi, ja osuukin
johonkin vieressä olevaan kirjaimeen tai merkkiin. Sivuosuman simuloimista
varten kännitzeriin on tehty taulukko, jossa on listattu näppäimistön näppäimien
lähellä sijaitsevat näppäimet. Joskus taas näppäintä painetaan liian kauan,
jolloin yksi kirjain venyy moneksi. Ja luonnollisesti kun kännin suuruus ylittää
tietyn kriittisen rajan, alkaa kännitzer lisätä voimasanoja tekstin joukkoon.
Turingin testi on koe, jolla pyritään selvittämään tekoälyn ihmismäisyyttä ja
sen kykyä ajatella. Toisin sanoa, laitetaan tietokone keskustelemaan ihmisen
kanssa. Jos tietokone pystyy keskustelemaan riittävän järkevästi, ei
keskustelukumppani pysty sanomaan jutteleeko se tietokoneen vai oikean ihmisen
kanssa. Turingin testistä voidaan tehdä muunnelma myös testaamaan kännitzeriä.
Tällöin tarkoituksena on selvittää, onko keskustelukumppani oikeasti kännissä
vai käyttääkö hän vain kännitzeriä. Naistutkimuksen perusteet Naistutkimuksesta
puhutaan kaikenlaista. Lyhyesti sanottuna: sille nauretaan. Niinpä päätimmekin
testata Naistutkimuksen peruskurssin (5 op) ihan itse. Testiryhmämme koostui
kahdesta fyysikkopojasta. Turvamieheksemme oli otettu eräs opexilaistyttö, joka
suojeli meitä pelottavilta feministeiltä. Periaatteena oli pukeutua joka
luennolla vaaleanpunaiseen paitaan, mutta siitä lipsuttiin loppua kohden. Sillä
ei myöskään tuntunut olevaan minkäänlaista vaikutusta feministeihin. Ainakaan
kukaan ei tullut sanomaan mitään, mutta toisaalta kanssaopiskelijat tuntuivat
olevan hieman hiljaisia ja ujoja. Se voi johtua osittain siitä, että moni heistä
vaikutti olevan pilttejä, jolloin heidän rohkeutensa ei ollut samalla tasolla
kuin urheilla fyysikkopojillamme. Esitimmehän jopa yhden kovan kysymyksen, johon
luennoitsija vastasi kuin öljyssä pyöritelty poliitikko. Väite oli, että ei ole
yhtään objektiivista tiedettä. Ilmeisesti Matematiikka kuitenkin pääsee lähelle
moista tavoitetta. Olisi helppo sulkeutua omaan maailmaansa, kieltäytyä
ajattelemasta asioita uudelta kantilta ja sanoa, että naistutkimus on hirveää
kakkaa. Luennoilla oli paljon mielenkiintoisia juttuja, jotka oikeasti saivat
miettimään. Suurelta naistutkimus kaatui kuitenkin liian naiiviin
yksinkertaistettuun provosointiin ja propagandaan, mikä aiheutti vain kielteisen
vastareaktion. ”Höhöö, vähänks tää on tyhmää!” Tästä huolimatta pitäisimme
kurssia valaisevana kokemuksena, mahdollisuutena nähdä maailma vähän eri
perspektiivistä. Olemme kuitenkin huojentuneita, että pääsimme palaamaan omiin
miehisiin (lue: fyysikko-/nörtti-) normeihin peruskurssin loputtua. Olisihan se
ihan kamalaa, jos joutuisi koko loppuelämänsä olemaan sitä mieltä, ettei ole
aina oikeassa. Loppujen lopuksi naistutkimuksen tarkoituksena on tutkia keinoja
höllentää sukupuolen otetta elämästä, että ihmiset saisivat tuomitsematta tehdä
mitä haluavat sukupuolesta riippumatta. Tasa-arvo naisten ja miesten ei tällä
hetkellä toteudu, ja se on totuus. Miksi siis nauraa naistutkimukselle? Jonkun
täytyy ajaa vähemmistön etuja, toistaiseksi naisia on vähemmän erinäköisten
järjestöjen päättävissä elimissä, mutta eiköhän tilanne muutu tulevien
vuosikymmenten aikana. Sitten saadaan miestutkimuskin omaksi oppiaineeksi
yliopistoihin. Luennot erosivat hyvin paljon fysiikan ja matematiikan
laitoksilla totuttuun menoon. Luennoitsija oli erittäin energinen, hauska ja
paljon ironiaa käyttävä täti. Hän haukkui miehiä siihen malliin, että välillä
tuntui olevan syytetyn penkillä kaikkien feministien huohottaessa niskaan. Tosin
olihan se ihan kivaa vaihtelua, että kaikki eivät ajatelleet samalla tavalla ja
sai olla erilainen kuin muut oppilaat. Meininki muistutti yläastetta, jossa
tupakkaa välitunnilla polttelevat kovikset olivat vaihdettu feministeihin, mutta
yhtä kaikki. Naistutkimuksen ainejärjestön F-pisteen toiminta vaikutti sopivan
hassulta. Lehteään varten heillä on ”Parrakkaat naiset haastattelevat”-sarja.
Jossakin tilaisuudessa oli naisille ja miehille eri kakut, ja miehet saivat
kerrankin kokea millaista on olla syrjityssä asemassa. Heidän kakustaan
nimittäin puuttui ainakin 0,1 % -kokoinen pala. Kurssiin kuului tentti, jossa
kolmesta essee-kysymyksestä sai valita kaksi joihin vastaa. Lisäksi kurssiin
kuului oppimispäiväkirja, jota piti kirjoittaa ”liuskan verran”. Jäi epäselväksi
tarkoittiko se liuskaa yhteensä kaikista luennoista vai liuskaa per luento. Ei
myöskään tiedetty, montako sivua on yksi liuska. Eikä sitten vaivauduttu
kysymään. Mahdollisia sivumääriä oppimispäiväkirjalle olivat siis 1, 2, 11 ja
22. Simo palautti 1,5-sivuisen päiväkirjan ja Juha 5-sivuisen.
Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen aiheutti hajoilua, jota kuvastaa parhaiten
parivaljakkomme päiväkirjaan kirjoittamat nimet: ”mies Simo Kauhala, huomaa
syrjivä etuliite” ja ”J. Rajajärvi” häpeillen miehekästä etunimeään. Hajoilu
johtui kuitenkin vain omasta laiskuudesta: kumpikin kirjoitti oppimispäiväkirjan
vasta palautuspäivää edeltävänä yönä. Liiallisesta omistautumisesta alalleen ei
naistutkijoita voida syyttää. Tenttitulokset myöhästyivät neljä viikkoa, koska
luennoitsijalla oli jalka paketissa. Simo pääsi kurssista läpi tolpalla. Juha,
joka ilmeisesti oli parempi ihminen, sai kakkosen. Luentojen kohokohtia -
Luennoitsija kysyy, että kuinka moni ei tiedä kuka on Caster Semenya. Vain Simo
viittaa. Luennoitsija osoittaa ja huutaa: ”Hölmö!” - Powerpoint-esityksestä on
kirjoitusvirhe, minkä takia lauseesta on vaikea ottaa selvää. Simo kommentoi
sitä hiljaa vierustoverille: ”Ei tossa ole mitään järkeä.” Edessä istuva tyttö
kääntyy ja tiuskaisee: ”Onpas!” Myöhemmin Simo sai kuulla, että samainen edessä
istuva tyttö oli turhautunut Simon höpinöihin luennon aikana aikaisemminkin. Se
onkin hyvä esimerkki joko miesten röyhkeydestä tai urhean fyysikkotutkijamme
huomiokyvystä. - Luennoitsija kysyy ja vastaa itse: ”Mikä on ihminen? No se on
se mies!” - Joku opiskelija kertoo, että vaaliadressiin oli joku laittanut
ammatiksi ”koti-isä”. Luennoitsija ihaili tämän rohkeutta. Sitten Simo toteaa:
”Mut sekin voi ostaa äitien tekemää ruokaa Atrialta.” Koko sali repeää, ja Juhaa
hävettää. Delta on the Road FysikerFest 2009 Tänä vuonna FysikerFest palasi
syntysijoilleen Onaniemeen. Lue haalarinsa hukanneista deltalaista, hämäristä
saunatesteistä ja teekkarijäynistä! Juhlantäyteinen viikonloppu alkoi
deltalaisten osalta kosteissa merkeissä; kahdeksalta aamulla pakkauduttiin
ajoneuvoihin Quantumin varjossa ja aloitettiin reissun ensimmäisen
siirtymäosuus. Ajomatkan pelottavat tapahtumat ja yllätykselliset valaistumiset
saivat tauon eräällä Kiboililla, josta löytyi olutta. Ensipuraisu merkittiin
kellonlyömällä 09:27, joka oli ennätys osalle porukkaa. Ensimmäinen autolasti
saapui oikeaoppisesti ajoissa paikalle, mutta sai odottaa toista, jonka
navigaattori ei ollut aivan ammattitasoa. Lopulta retkueen toinenkin osuus
paikallisti itsensä Festien avausluennolta eeppisen kaljun hohteesta. Toisilla
kaljaa oli kaljaa, mutta toisilla ei. Otaniemen säätila takasi kostean olon myös
holittomalle osalle festiväkeä, jota vahvisti kuraisella ruohikolla pelattu
parijalkapallo. Voittoa taatessa joukkueemme kärsi raskaita henkilö- ja
haalarivahinkoja. Tämän vuoksi Jupsu päätyi puolialastomana Fyysikkokillan
kiltikselle. Onneksemme festi-isännät lainasivat hänelle sikäläiset epäluonnon
valkoiset haalarit, eikä Jupsun mönjät päässeet leviämään. Kellon lähetessä
viittä ryhmässämme oli huomattavissa väkivallan moottoreita, johtuen ehkä
luvallisesta ajasta olla humalassa. Otaniemen alkuasukkaat olivat onnistuneesti
järjestäneet meille ekskun VTT:n koereaktori FIR-1:selle, jonka meille esitteli
ilmiselvä tohtori Emmett Brown. Tämän huomasimme miehen ulkonäöstä ja
lokikirjaan myöhemmin jo neljän aikaan ilmestyneestä merkinnästä. Ekskun jälkeen
festiseurueemme palasi kiltikselle, jossa killan tietokoneet joutuivat
turkulaisten himojen välikappaleiksi. Lopulta kiltahuoneen tietokonenäyttöjä
koristikin laitoksemme kasvot. Festien ensimmäinen luento alko luennoitsijan
tunnustuksella kaljanhimosta ja vaikkei kaljaa liiennytkään hänelle, saimme
nauttia oivallisesta luennosta. Opimme fyysikoiden taitavan ”Let’s assume a
spherical cow”-lähestymistavan ja luennolle sammumisen jalot taidot. Seuraavana
ohjelmaan kuului saunominen, jonne lähdettiin iloisin mielin kilisevin kassein
varustettuna. Illan saldona oli haalariuintia, haalaritonta uintia, skumppaa,
ruotsalaisia, oululaisia ja Gambinan nautittavuuden tarkastelua. Jossain välissä
siirryttiin kovan kännin puolelle, ja festiretkueemme taisi olla virallisesti
kännissä. Myöhässä retkikuntaan liittynyt JLo suoritti innolla saunatestiä,
mutta joutui perääntymään lennettyään ulos naisten saunavuorolta. Kyseinen sauna
saikin huonon arvostelun. Jossain välissä iltaa festilokiin oli saatu merkintöjä
oululaisten ja koneteekkareiden kielillä, käsittääksemme he ihmettelivät
turkulaisuutta yhdessä mielin. Sauna myös kirvoitti kielenkantoja laulun
muodossa, kuten perinteisestikin. Laulua saatiin kuulla paljon ja korkealta;
joku epäili lokiin eräiden miespuolisten festeilijöiden kivesten kadonneen.
Jossain puolen yön tienoilla oli tapahtunut migraatio festiläisille varattuihin
makuutiloihin, jossa bileet vain jatkuivat. Jupsun teltta oli kovassa käytössä
ja heilui melko lailla; ruotsalaiset jäivät tuijottamaan tapahtumaa
haltioissaan. Vuorokauden vaihtuessa lopputulos oli, että teltan kangas kahisee
liikaa varsinkin kun JLo on siellä. Yö kului juhlallisen kiljahtelun
siivittämänä hyvin outoa ulkomaista korttipeliä seuraten, vaikkakin eräs
joukkueen jäsen olikin pelaamassa korttia aivan muualla, ihan keskellä päivää.
Teekkarijäynätkin (tällä kertaa kyse oli teekkarin jäynäämisestä, toim. huom.)
onnistuivat, vaikka osa seurueesta ihmettelikin vain rakoja ja välejä. Herätys
oli hurmaavasti puoli yhdeksän aikaa ja kaikki löysivät housunsa. Korjaussarjan
kalahtelu ei kylläkään häirinnyt teekkareita, jotka valuivat festiretkeilijöiden
yösijoille niiden vapautuessa. Hiljainen aamupäivä meni namusetä-JLon kanssa
merkkejä ommellessa kunnes jouduimme Cernistä kertovalle luennolle.
Vankilakartellin tarjoama ruoka maittoi päivällä ja lämmitti vatsassa iltapäivän
kyykkäturnauksessa ensimmäisen minuutin ajan. Sääntömääräinen sadesää ei estänyt
Deltan voittoa alkuerissä, jossa peittosimme ruotsalaiset ensikertalaiset
puolipelein. Kyykkäottelun aikana teekkaria huhupuheiden mukaan jäynättiin
toiseen kertaan. Alkuilta tuli vietettyä erittäin mielenkiintoisella luennolla.
Jännittävyydestä huolimatta ainakin yksi teekkari kuitenkin sammui luennon
aikana. Suuren mielenkiinnon yleisössä nostatti keskustelu ihmisolennon kyvystä
kestää avaruuden tyhjiötä ja natsikorttikin pelattiin. Luennon päätyttyä osa
läsnäolijoista siirtyi valmistautumaan illan sitsejä varten, kun taas jotkut
jäivät houkuttelemaan herra luennoitsijaa mukaan sitsiin. Loki osaa kertoa vain
sitsien ulkopuolisista tapahtumista, sillä toinen lokikirjamme hävisi sitsien
saatossa. Lokikirjaa ei löytynyt suurien haalarikaiveluiden jälkeenkään. Osa
retkueesta karkasi rallittamaan pääkaupungin keskustaan ja toiset jäivät
kebab-illalliselle majoitustiloihin. Sätkä onnistuttiin kääntämään selällään,
muttei onnistuttu hajottamaan talon ikkunoita falsettilaululla, ainakaan ennen
sitsiläisten paluuta. Festiläisten kunto oli erittäin hyvä, jopa niin hyvä, että
teekkarit esittelivät meille erittäin mielenkiintoisia sammumisasentoja.
Sitsaajat vaikeuttivat lokikirjaan merkitsemistä huomattavasti, vaikkeivat omien
sanojensa mukaan vetäneet kännejä, mutta ottivat slipoverin pois. Räikeä
riekkuminen vei pitkälle aamuyöhön ja ajoi ruotsalaiset toiseen tilaan
nukkumaan. Lokikirjan hukkumisesta huolimatta sitsit sujuivat mallikaasti. Laulu
raikasi, puheita pidettiin, ruoka oli hyvää ja teekkaritkin osasivat käyttäytyä.
Pääruoan jälkeen perjantai-iltana mystisesti kadonnut saunahedelmä ilmestyi
yllättäen ja tarjosi sitsaajille raikkaan esijälkiruokaisan
nablameloniyllätyksen. Sitsi huipentui tyylikkäästi tansseihin, sillä Retuperän
WBK saapui kunnioittamaan juhlijoita läsnäolollaan. Tanssien päätyttyä sitsaajat
hajaantuivat jatkoille kukin minnekin. Villit huhut kertovat mm. muuan
uskalikosta, joka matkusti pienessä autossa eläinlääkärin, kolmen
fuksianpunaisen fyysikon ja diplomi-insinöörin kanssa Helsinkiin Matlun
Klusterille tanssimaan pöydillä palaten Otaniemeen mukanaan järjestölehtipornon
hienoin saavutus. Sunnuntai-aamuna huomattiin, että perjantai-iltana nautittu
pontikka oli hyvää ja valmistauduttiin kyykkäfinaaliin sekä SFO:n kokoukseen.
Paremman sään ilahduttamina kyykkäkansa kokoontui Otaniemen Miinusmaahan
seuraamaan tiukkaa finaalia, jossa vastakkain olivat Turun huipputiimi ja
Tampereen epäonnistuneet teekkarit. Alku näytti pahalta, koska mestaruusvyöt
olivat hukassa ja katsomoon varattu Deltan lippu oli jäänyt autoon. Lopulta
Deltan edustajien oli pakko nöyrtyä, tosin yllättävän pienellä tappiolla.
Eräiden salaliittoteoreetikoiden mukaan kyykkäfinaali oli ns. sopupeli ja johtui
ennen kisaa lyödystä ”voittaja järjestää ensi vuoden Festit”-vedosta.
Keskipäivän tienoilla SFO:n kokouksen päättymistä odotellessa osa festiläisistä
paneutui kadonneesta lokivihkosta saatujen mahdollisten havaintojen
tarkistamiseen. Vihkoa ei valitettavasti löytynyt edes näiden suurten etsintöjen
päätteeksi. Kotiin oli palattava Festeistä palautumisen takia. Ajomatkan kotiin
keskeytti hesepysähdys ja Pedobearin ilmestyminen takapenkin porno-huuruihin.
Kaaoksen alkeet Kulttuuritutkijan (sekalaisia) ajatuksia kaaoksesta Australian
aboriginaalien perinteiseen maailmankäsitykseen kuuluu tiiviisti termi alchera,
“uniaika”. Uniaika tarkoittaa myyttistä alkuaikaa, jona Esi-Isät vaelsivat vielä
hahmottomassa maassa ja rakensivat kosmoksen. Tässä yhteydessä kosmos merkitsee
paitsi fyysistä maailmaa, myös aboriginaalien kulttuurin keskeisiä piirteitä,
sosiaalisen elämän sääntöjä ja niin edelleen. Myytissä kerrotaankin, kuinka
Esi-isät loivat myös ensimmäiset ihmiset ja antoivat heille tiedon, millainen
luotu kosmos on ja kuinka siinä tulee elää ja toimia. Luomistyönsä tehtyään
Esi-isät vetäytyivät takaisin uniaikaan. Aboriginaalit ovat kuitenkin
säilyttäneet heidän opetuksensa ja kartan kosmoksestaan lauluissa. Tätä
lauluihin koodattua maailmanjärjestystä kutsutaan nimellä Songlines. Uniaika ei
kuitenkaan tarkoita ajan hamaa alkupistettä siinä mielessä, kuin länsimaisittain
tyypilliseen lineaariseen aikakäsitykseen tottunut lukija voisi kuvitella.
Uniaika on läsnä joka hetki: se on täysin toinen todellisuuden taso, joka on
olemassa limittäin ihmisten kosmoksen kanssa. Esi-isiin ja uniaikaan voi myös
olla yhteydessä rituaalin keinoin, mikä onkin perinteisesti ollut tärkeä osa
aboriginaalien elämää ja uskonnonharjoitusta. Vastaava ajattelutapa on
nähtävissä lukuisissa shamanistisiksi kutsutuissa kulttuureissa, joita löytyy
ympäri maailmaa. Näissä maailmankaikkeuden nähdään rakentuvan eri tasoista.
Esimerkiksi Siperian shamanismissa kosmos on kolmikerroksinen: alimpana
sijaitsee alinen — maailma, joka sisältää kaaosmaisia, järjestymättömiä ja
jäsentymättömiä olentoja ja voimia. Ylhäällä taasen on ylinen, eräänlainen
ideaalimaailma, jota asuttavat myös suuret jumaluudet, kosmoksen luojat. Näiden
kahden välillä on keskinen maailma, ihmisten asuinsija, joka tasapainoilee
ylisen ja alisen välisessä jännitteessä. Ilman tätä eläväksi tekevää jännitettä
sitä ei voisi oikeastaan lainkaan olla. Ihmisyhteisö kurottautuu kohti ylistä,
sen harmonista järjestystä. Kuitenkaan kaaokselle ei käännetä selkää: vaikka
alinen on uhkaava muodottomuudessaan ja hajottavuudessaan, sieltä löytyvät myös
todella suuret voimat. Alisen maille transsin siivin matkaava shamaani
kamppailee kaaoksen voimia vastaan saadakseen sairaan sielun palautettua
ihmisten kosmoksen piiriin. Kannattaa myös pitää mielessä, ettei
ylinen/alinen-jaottelu vastaa kristillistä taivas/helvetti-jaottelua. Yliseen ja
aliseen ei yleensä liitetä varsinaisia moraalisia ulottuvuuksia. Alinen ei ole
moraalisesti paha — kuinka se voisikaan olla, kun moraalisäännöt eivät
kaaoksessa päde. Alinen on kuitenkin arvaamaton, ja se voi olla myös vaarallinen
ihmiselle, joka ei tiedä varmaksi mitä on tekemässä. Toisinaan alinen on myös
sijoitettu tiettyyn ilmansuuntaan, esimerkiksi Suomessa pohjoiseen. Egyptissä
kaaos sijoitettiin polttavalle aavikolle, joka reunusti hedelmällistä Niilin
laaksoa, siis ihmisten maailmaa. Asettelulla sinänsä ei ole suurta väliä.
Olennaista on ajattelun logiikka, jonka mukaan on olemassa inhimillinen kosmos,
jossa on tietty järjestys, jonka harmonian ylläpito on ihmisten välttämätön
velvoite. Tätä ilman yhteisö lakkaisi kokonaan olemasta. On myös olemassa
kosmoksen vastakohta, kaaos. Kaaos on muodoton alkuvesi, josta kaikki saa
alkunsa ja johon kaikki palautuu. Kaaos uhkaa jatkuvasti ihmisten kosmosta, eikä
rajojen ylläpitoa voi hetkeksikään lopettaa. Toisaalta kaaos on myös voimavara,
paikka josta välttämättömiä muutoksia haetaan. Rajanvedon välttämättömyys ja
ristiriita Havainnointimme ja tiedonkäsittelymme ovat rakentuneet siten, että
pyrimme harmoniaan ja jäsentyneeseen kokonaisuuteen. Jos ottaisimme Humen
giljotiinin* elämänohjeeksemme, emme voisi suunnitella elämäämme emmekä
ylipäätään... no, tehdä paljon mitään. Emme kuitenkaan voi kiistää sitä
tosiasiaa, että muutos — ajankulu, sattuma, kaaos — ovat olemassaolevia voimia.
Kuinka näitä sitten käsitellään? Kuinka kaiken aikaa muuttuvan, hahmottoman ja
virtaavan voi asettaa pysyväksi tarkoitettuun systeemiin, ihmisten
maailmankaikkeuteen? Ei mitenkään — se siis rajataan kosmoksen ulkopuolelle, sen
vastavoimaksi. Suhtautuminen tähän vastavoimaan on syvästi ristiriitainen. Kaaos
uhkaa jatkuvasti murtaa ihmisten rakentamat rajat, joten sitä vastaan on
alituiseen kamppailtava ja rajoja ylläpidettävä. Koska muutos on kuitenkin läsnä
— syntymä, kasvu, sairaus ja kuolema ovat tästä kiistämättömiä esimerkkejä — on
kaaokselle sallittava jokin rooli. Jotta kaaos ei pääsisi murtautumaan
kosmokseen tuhovoimaisena, sitä käsitellään rituaalien avulla. Näin kaaos toimii
tunnustettuna muutosvoimana yhteisössä. Jos kaaos pyrittäisiin patoamaan
kokonaan ulos, se murskaisi padon hyvin äkkiä ja hyökyisi tuhotulvan tavoin
kosmokseen. Hallittuja jokia ja kastelukanavia rakentaen ihmiset kykenevät
jokseenkin hallitsemaan kaaosta, tekemään siitä mielekkään — vaikka yhä
vaarallisen — osan kosmoksen rakennetta. Ihmiselämässä on useita erilaisia
kynnyksiä, kuten astumista sosiaalisesta statuksesta toiseen elämänkaaren
aikana. Näitä ovat esimerkiksi syntymä ja erityisesti nimen antaminen, joka
liittyy yhteisön jäseneksi ottamiseen, sukukypsyyden ja avioliiton solmimiseen
soveliaan iän saavuttaminen, sekä tietenkin kuolema. Näissä taitekohdissa
yhteisö joutuu kasvotusten kaaoksen kanssa. Esimerkiksi Arnold Van Gennep
-niminen kulttuuriantropologi on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka
tällaisissa tilanteissa avuksi otetaan erityinen siirtymäriitti, jonka avulla
yksilö ensin irrotetaan entisestä statuksestaan ja siirretään ns.
liminaalivaiheen kautta uuteen. Otetaan esimerkiksi lapsuuden ja aikuisuuden
raja. Lapsi kuuluu lapsen sosiaaliseen kategoriaan, ja häntä kohdellaan
yhteisössä tämän mukaan. Kun lapsi alkaa lähestyä puberteetti- ikää, tulee
näkyväksi muutos. Muutos merkitsee kaaoksen läsnäoloa, jotakin mille
ihmisyhteisö ei voi mitään, vaikka se kuinka kamppailee pysyvän ja harmonisen
kosmoksen puolesta. Niinpä muutos ritualisoidaan. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan
Shawnee-intiaanien rituaalisessa elämässä olennainen oli initiaatiorituaali,
jossa puberteetti- ikää lähestyvä lapsi lähetettiin yksin metsään tai muualle
pois yhteisön piiristä. Näin hänet oli lähetetty pois kosmoksesta, kaaokseen.
Matkan tarkoituksena oli näyn hakeminen: lapsi pyrki esimerkiksi syömättömyyden
avulla saavuttamaan tilan, jossa hänen voimahenkensä ilmenisi hänelle. Kun lapsi
on löytänyt voimahenkensä, hän palaa yhteisöön. Jotain olennaista on kuitenkin
tapahtunut: lapsesta on tullut aikuinen, hän on siirtynyt sosiaalisesta
kategoriasta toiseen. Tämä on tapahtunut turvallisesti ja ritualisoidusti: kaaos
ei ole ollut läsnä kosmoksessa, vaan muutoksenalainen yksilö on itse käynyt
kaaoksessa, jolla on muuan olennainen ominaisuus kosmokseen verrattuna: sillä on
voima ja mahdollisuus tehdä tällaisia muutoksia, jotka kosmoksessa eivät
periaatteessa voisi olla mahdollisia. Vaikka esimerkki on otettu
alkuperäiskansojen uskonnollisuudesta, on erilaisia siirtymäriittejä tietysti
löydettävissä muistakin kulttuureista, myös modernista länsimaalaisesta
kulttuurista. Suuri osa suomalaisista sanoo yhä pysyvänsä luterilaisen kirkon
yhteydessä lähinnä “kasteen, häiden ja hautajaisten” vuoksi. Siirtymäriitit
eivät myöskään rajoitu tavallisesti uskonnollisiksi miellettyjen asioiden
piiriin. Vai mitä muuta fuksiaiset ovat kuin initiaatio tietyn ryhmän
jäsenyyteen? Kaaoksen inflaatio? Shamanistisessa maailmankuvassa kaaos ja kosmos
ovat olemassa suhteessa toisiinsa, ja ihmiselämä onnistuu vain
vuorovaikutuksessa näiden kahden ääripään välillä. Mikä mahtaa olla tilanne
jälkimodernissa länsimaalaisessa yhteiskunnassa? Kuten sosiologit toistelevat
toistelemasta päästyään, suuret kertomukset ovat kuolleet. Koko yhteiskuntaa
yhdistävää koherenttia maailmankuvaa ei enää ole, vaan yksilö itse on vastuussa
oman maailmankuvansa ja identiteettinsä rakentamisesta ja hahmottamisesta.
Ihminen kuitenkin tuntuu kaipaavan järkeenkäypää kokonaiskuvaa. Hän etsii
totuutta: jonkinlaisia rajalinjoja ja perusperiaatteita, joiden mukaan
suunnistaa elämässä. Monet nykyajan “heimot” kuten intomieliset vegaanit tai
talvisotaa lähipubissa hehkuttavat suomileijonat voidaan ymmärtää tältä
pohjalta: ne tarjoavat jäsenilleen jonkinlaisen tunnustetun identiteetin.
Identiteettejä pyritään kokoamaan myös kulutusvalinnoilla — ilmiö, jota
bränditeollisuus pyrkii kaikin keinoin käyttämään hyväkseen. Kulutustottumuksesi
kertovat, kuka olet. Amatööritiirailua Akateemisen putkimiehen tarina Herra
Päätoimittajan pyytäessä tekstiä kuvien tueksi en tiennyt, mitä kirjoittaa. Enkä
oikein tiedä vieläkään... Joten aloitan alkusyksystä ja hetkestä, jolloin
työkalu oli jo tuotu kotiin ja ihmettelin paketin sisältöä. Fiilis oli vähän
saman tapainen, kuin armeijan käyneet tietävät varusteet saadessa. Tällä kertaa
vain erona oli se, että yksittäisiä esineitä ei tarvitse tunkea liian pieneltä
tuntuvaan kaappiin, vaan niistä pitäisi saada kasattua kaukoputki. Vaikken
insinööritieteitä opiskele, tehtävä ei osoittautunut mahdottomaksi.
Valitettavasti piti muutama päivä odotella otollista keliä. Tai siis siinä
vaiheessa vuotta ei sellasia edes ole, mutta aloittelijalle pilvetön ilma
riitti. Sitten eräänä päivänä sattui sopiva ilma ja kuukin oli näkyvillä. Putki
pihalle ja ihmettelemään. Tarkennuksen jälkeen tuli kyllä pieni wou-elämys, kun
pystyi näkemään kuun pinnalta erinäisiä muotoja. Kraaterit ja kukkulat näkyivät
oikeasti, eikä vain tummempina alueina kuun pinnalla, kuten paljaalla silmällä
katsottaessa. Notaationa voisin sanoa, että kameralle saamani kuvat eivät ole
lähelläkään tätä näkyä. Kellon lähestyessä puolta yötä alkoi eteläisellä
taivaalla näkyä valopiste. Tähtikarttojen tarkastelu osoitti, että kohde oli
Jupiter — tai niin ainakin oletin. Suuntaamisen jälkeen okulaarista näkyi
tummalla taustalla punertava läikkä. Tarkennuksen jälkeen näkyi vieläkin
punertava läikkä — ammattimiehet toteavat tässä vaiheessa, että huono seeing —
mutta sillä erolla, että läikän poikki kulki raita ja ympärillä oli pieniä
valopisteitä. Eli kyllä, Jupiterhan se siinä. Juuri ja juuri eroittui myös
tosiaan raita tai kaksi ja muutama ympärillä kiertelevä kuu. Näky oli
vaikuttava, toisia planeettoja on siis oikeasti olemassa! Tähän aikaan vuodesta
tosiaan keli ei ollu lähelläkään optimia. Taustataivas ei Auringon laskun ja
nousun välissä ole missään vaiheessa lähelläkään riittävän tumma syvän taivaan
kohteiden katseluun, ainakaan amatöörille. Mutta muutama viikko myöhemmin oli.
Ja eikun ihmettelemään jälleen. Tuskaisen pitkän ajan kuluttua M31 eli
Andromedan galaksi löytyi. Toisin kuin Hubblen hienoissa Deep Field -kuvissa
näkymä ei ollut lähelläkään tätä. Onneksi olin tästä tietoinen, joten vältyin
pettymykseltä. Itse asiassa tunne oli jälleen hieno, kun itse omin silmin näki
”järjettömän” kaukana olevan kohteen — vaikkakin se näytti vain utuiselta
läiskältä. Lisättäköön tähän, että itse asiassa M45 eli Plejadit (Seulaset) ovat
kirkkain syvän taivaan kohde (avoin tähtijoukko), mutta tähän aikaan en siitä
ollut tietoinen. Lisäksi niiden asema taivaalla oli tähän aikaan vuodesta vähän
kenkkumainen, ne tulivat näkyviin aamuyöstä. Itse kuvaaminen tapahtui ihan perus
digipokkarilla okulaarin läpi. Hankintalistalla kyllä olisi okulaarin tilalle
kiinnitettävä CCD-kenno, mutta kunnollisen hinta on vähän suolainen. Kuvien
laatu olisi tosin huomattavasti parempi verrattuna toimittajan vapisevin käsin
ottamiin kuviin ja voisi ottaa pitkillä valotuksilla kuvia esim. galakseista.
Laatu oli toisaalta parempi kuin uskalsin odottaa. Lisäksi planeettojen
kuvaaminen tällä menetelmällä tuntuu olevan mahdotonta, johtuen kamerasta tai
kameraa operoivasta amatööristä. Kuvaaminen tapahtui minimivalotusajalla ja
sarjakuvauksella. Hävikki kuvista oli ”vain” 90 % tärähtämisen takia. Vaikkakin
seurantamoottorilliset putket yleistyvät, on taivaan tunteminen siltikin
tärkeää. Vähintäänkin sen verran, että tunnistaa muutaman kirkkaan tähden
alkukohdistusta varten. Tähtikuviot kannattaa myös osata ja itse ainakin pidin
alussa kuvioiden etsimistä hauskana osana harrastusta, hahmottaminen ei ole
aluksi ihan triviaalia. Osasyynä tähän(kin) opetteluun on ollut laiskuus eli
mukavuudenhalu; en jaksanut kohdistaa putkea muutaman tunnin havainnoinnin
ajaksi, vaan mielummin etsin kohteet manuaalisesti. Jouluna olisi sitten
tarkoitus viettää ainakin yksi kokonainen yö ulkona, jolloin kohdistus helpottaa
elämää huomattavasti. Koneeseen on nimittäin ohjelmoitu jo valmiiksi kohteiden
sijainteja. Lopuksi voisin suositella tähtiharrastusta kaikille vähänkään
kiinnostuneille. Yötaivas aukeaa aivan uudella tavalla, kun katsoo sitä
okulaarin läpi. Luulisin, että näky herättää ainakin suurimmassa osassa jotain
uusia ajatuksia. Vaikkakin putki voi olla opiskelijabudjetissa iso lovi, se
kestää oikein pidettynä koko elämän. Ei siis loppupeleissä niin kauhean suuri
investointi. Tai sitten ne, jotka eivät vielä tiedä, mitä pyytää joululahjaksi,
voivat laittaa sellaisen toivomuslistalleen. Potenssi testaa - luentosalit
Luentosali on opiskelijan paras ystävä. Niissä haaveillaan, opitaan, nukutaan,
juhlitaan, noustaan, lasketaan, korjataan, riidellään, rakastellaan ja nauretaan
- saattaapa jossakin b-luokan salissa päästä harrastajateatterin luentonäytelmää
seuratessa epätoivon kyynelkin. Tässä Potenssin syväluotaavassa artikkelissa
tutustutaan Yliopistonmäen isoimpiin saleihin ja selvitetään, missä saleissa ja
millaisilla luennoilla kannattaa aikaansa viettää. Testit suoritettiin 1-2
-henkisellä mittausryhmällä aidoissa luento-olosuhteissa ympäristöä
häiritsemättä. Jokainen luentoviihtyvyyteen vaikuttava tekijä pyrittiin
havaitsemaan ja mittaamaan. Mittausdatan analysointia suoritettiin pitkään ja
hartaasti ja vain parhaita mittauspisteitä käytettiin tämän artikkelin teossa.
Lähes puolueettoman arvostelun ylivoimaiseksi voittajaksi päätyi Quantumin
auditorio, jonka mukavuus kyettiin havaitsemaan kaikilla mittareilla. Muut
testin salit olivat joko hyviä, välttäviä tai suorastaan ala-arvoisia. Quantumin
auditorio Sijainti: Quantum Luento: Kalevi Kokon "Fysiikka 2" Huolitellun aulan
vierestä löytyvä niinikään huoliteltun auditorion ulkoasu hivelee silmää.
Bunkkerimaiset betonielementtiseinät yhdistettynä taiteelliseen puurimastoon
käyvät mielenkiintoista arkkitehtonista dialogia. Hyvin sijoitetut valoisat
ikkunat lisäävät viihtyvyyttä ja ikkunoista näkyvät Ylioppilastalot muistuttavat
luennolla istuvaa kodin lämmöstä. Quantumin auditorion pöytiä ei voi kuin
ylistää. Pöydällä on tilaa mielin määrin, luentolehtiön ja penaalin lisäksi
pöydälle mahtuu helposti kahvikuppi ja pieni läppärikin. Etureuna on
nojausystävällisen pyöreä ja takareuna turvallisesti kiinni edeltävän penkin
selkänojassa. Lisäksi selkänojiin raapustetut humoristiset tekstit keventävät
pitkien luentojen tunnelmaa. Salin penkit ovat testiryhmän havaintojen
perusteella yliopiston parhaat. Penkit ovat tilavat, uskomattoman pehmeät ja
mukavalla kankaalla päällystetyt. Lisäksi korkeutta on riittävästi, eikä mukavan
asennon löytäminen ole todellakaan hankalaa. Penkkien välissä olevat käsinojat
lisäävät yksityisyyden tunnetta, mahdollistavat asentojen optimoinnin ja tuovat
tyylikkään ripauksen ryhtiä penkkien muuhun pehmeyteen. Kokonaisuuden kruunaa
upottavan pehmeä ja suorastaan nautinnollinen niskatuki. Varustuksena salissa on
mm. videotykki, joka tosin on ikävästi sijoitettu penkkien keskelle. Valkokangas
on valtaisa ja salin muiden toimintojen tapaan etähallittavissa salin edestä.
Takaseinältä löytyy lisäksi lasivitriinillinen vanhoja fysiikan mittalaitteita
ja muuta historiallista esineistöä. Ainoa ovi on salin takapäässä, joten
luennolta on helppo poistua. Salin kaltevuuskulma on hyvin lähellä täydellistä.
Tämän lisäksi salissa on kuuleman mukaan mahdollista päästä seuraamaan
vanhempien opiskelijoiden hassunhauskoja demonstraatioita. Kehumme: Penkkejä,
kotoisuutta, mukavuutta, ihanuutta Moitimme: Penkkien väri ja käsinojat jakavat
testiryhmän mielipiteitä Arvosana: 3- Lainaus: "Nyt tarvitaan kaksi
vapaaehtoista, sillä tässä kokeessa käytetään 96-tilavuusprosenttista etanolia."
I Sijainti: Päärakennus Luento: Nimettömäksi jääneen luennoitsijan
"Yhdysvaltalainen poliittinen ajattelu 1900-luvulla" Tauno Nurmelan mukaan
nimetty sali on testiryhmän hämärien muistikuvien mukaan suurten ikkunoiden
ansiosta raikkaan valoisa ja avara. Salin penkitkin lienevät lähes Quantumin
löhöpenkkien veroiset. Valitettavasti luentoa ei näkynyt eikä kuulunut ja salin
ovet olivat lukossa, joten tarkempi analyysi jäi tekemättä. Kehumme: Hyviä
muistikuvia Moitimme: Huonoa luentoa Arvosana: Hylsy Lainaus: Ei mitään
painokelpoista IX Sijainti: Luonnontieteiden talo 1 Luento: Timo Vuorisalon
"Maapallon geologinen ja biologinen kehitys" Luonnontieteiden talo 1:ssä
sijaitseva Jääkaappi on luentosalien mammutti. Tähän suureen saliin mahtuu
tarvittaessa suurikin määrä opiskelijoita, mutta leveytensä vuoksi salissa ei
ole autiota kovin pienelläkään ihmismäärällä. Salin jyrkkyys on koko
huomioonottaen hyvää luokkaa. Ikkunoiden koko on miellyttävä ja yhdessä salin
korkeuden kanssa ne luovat saliin reippaan ilmavan tunnelman. Ilmastointi
toimii, mutta se on pääteltävissä jo lempinimestäkin - näillä luennoilla ei tule
kuuma! Pöydät ovat valitettavan kapeat ja pöydän etureunassa on ärsyttävä
koroke. Tavaroiden tippuminen kapealta pöydältä ei onneksi ole todennäköistä,
sillä etummaisen penkin selkänoja on kiinni pöydän takareunassa. Silti suurempaa
pöytätilaa jää kaipaamaan. Järjestyksestä pitäviä ilahduttaa varmasti pöytien
siisti numerointi. Salin penkit ovat kohtuullisen pehmeät, mutta lisäpehmeyttä
ja -mukavuutta jää kaipaamaan. Suuri ongelma on myös niskatuen puute, joka
aiheuttaa monissa muissakin saleissa ilmenevän hiukset takana istuvan tavaroille
-ilmiön mukavaan asentoon valuessa. Penkeillä on kuitenkin mahdollista saavuttaa
sangen siedettäviä asentoja. Salissa on videotykki, valtaisa valkokangas ja
varmasti riittävä määrä taulutilaa. Taulutkin ovat ajan hengen mukaisesti
tussitauluja, vaikka liitutaulujen tunnelmaa jotkut saattavatkin jäädä
kaipaamaan. Salissa on ovet sekä etu- että takapäässä, jolloin luennolta
poistuminen on helppoa ja vaivatonta. Takaovi on lähes samassa potentiaalissa
Deltan toimiston kanssa, mikä lisää kyseisen poistumisreitin käytännöllisyyttä.
Luennolla esiteltiin paljon dinosauruksia ja jollain kummalla tavalla moinen
tuntui sopivan tähän saliin. Kehumme: Kokoa, näköä ja fiilistä Moitimme: Sangen
huonoa pöytäratkaisua ja mitäänsanomattomia penkkejä Arvosana: 2+ Lainaus:
"Raptoreita!" X Sijainti: Luonnontieteiden talo 1 Luento: Kari Enqvistin
vierailuluento "Kosmologian mekanismit" Jääkaapin yläpuolella sijaitseva
pakastin on lempinimensä ansainnut. Sali muistuttaa mittasuhteiltaan
jenkkikaapin pakastinta ja siellä on hyytävän kylmä. Huippuunsa säädetyn
ilmastoinnin jäähdytys pureutuu opiskelijaan ja pitää virkeänä, vaikka kuinka
yrittäisikin kääriytyä toppatakkiinsa. Lisäksi sali aiheutti järjettömällä
korkeudellaan epämukavuutta korkeanpaikankammoiselle testiryhmälle. Oma asunto
häviää pian vuokra-asunnolle Tilastoissa asuntojen hintojen nousu näyttää
maltilliselta ja omistusasuminen vaikuttaa vuokraamista viisaammalta. Onko
tosiaan näin? Katso, kuinka paljon asunnonostajan lasku kallistui vuodessa.
Vuokrat nousussa! Omistusasuminen kannattaa! Tätä mantraa on toisteltu matalien
korkojen aikoina tiuhaan. Omistusasumista on pidetty fiksuna, vaikka asuntojen
hinnat ovat olleet historiallisesti verrattain korkealla. Nyt harkinta eri
asumisvaihtoehtojen välillä on aiempaa visaisempaa: Taloussanomien Suomen
Rahatiedolta tilaama selvitys osoittaa, että omistusasunnon ostajan lasku on
paisunut vuoden aikana kuin varkain. Pääkaupunkiseudulta asunnon hankkiva
velallinen joutuu maksamaan lainamaksuina useita tuhansia euroja enemmän kuin
viime vuonna vastaavaan aikaan. Kuukausimaksu esimerkiksi pienestä
omistusyksiöstä tai -kaksiosta Helsingissä on noussut vuodessa lähes sadalla
eurolla. Hinnat nousevat, samoin korot Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan
vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat vuoden toisella
neljänneksellä edellisvuoden huhti–kesäkuuhun verrattuna 3,2 prosenttia koko
maassa. Pääkaupunkiseudulla nousua oli 3,7 prosenttia. Hintojen nousu on ollut
aivan viime kuukausina tätä maltillisempaa. Samaan aikaan nousevat kuitenkin
korot. Tästä syystä omistusasunnon ostajan kustannukset kasvavat jo tuntuvasti,
Suomen Rahatiedon toimitusjohtaja Seppo Rekonen korostaa. – Vuokra-asumisen
kustannuksista on puhuttu paljon, mutta kun tilastoja nyt katsoo, herää kysymys,
onko omistusasuminen enää parempi vaihtoehto. Oheinen laskelma (ks. alla)
osoittaa, että 30 neliön vanhan kerrostaloasunnon Helsingissä ostava joutuu
ottamaan keskimäärin runsaat 118 000 euroa lainaa asuntonsa rahoittamiseksi.
Samantyyppisen asunnon sai viime vuonna vastaavaan aikaan vajaat 8 000 euroa
pienemmällä lainasummalla. Kuukaudessa 30 neliön yksiön ostajan lasku
Helsingissä on nyt 81 euroa suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan,
yhteensä 653 euroa. – Jos ajattelee, että omistusasunnossa lainamaksujen päälle
tulee vielä yhtiövastike, jota vuokra-asunnosta ei makseta, kyllä
omistusasuminen alkaa olla hinnoissaan, Rekonen sanoo. Vertailua
vuokra-asumiseen voi tehdä tarkastelemalla vapaarahoitteisten asuntojen vuokria
Helsingissä. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yksiöiden keskivuokra oli 19,28
euroa neliöltä. Tällöin 30 neliön vuokra-asunnon hinnaksi tulee 578 euroa. Aivan
keskusta-alueella hinnat ovat tätä kalliimpia. Vapaarahoitteisten asuntojen
vuokrat nousivat koko maassa ensimmäisellä neljänneksellä 3,6 prosentin
vuosivauhtia koko maassa ja 7,3 prosentin vauhtia pääkaupunkiseudulla. Onko
lainan ottamiseen varaa? Rahatiedon vertailussa tarvittavan asuntolainan
määräksi laskettiin 85 prosenttia asunnon arvosta. Asuntojen hinnat puolestaan
laskettiin Tilastokeskuksen velattomien neliöhintojen perusteella vuoden
toisella neljänneksellä. Rahatiedon Seppo Rekonen toteaa, että selvitys herättää
ennen muuta kysymyksen siitä, kuinka monella on enää varaa asuntolainan
alkupääoman rahoittamiseen. Entä: onko kookkaiden lainojen ottaminen epävakaina
talousaikoina järkevää? Esimerkiksi edellä mainitun esimerkkiyksiön 15 prosentin
omarahoitusosuus nousee liki 21 000 euroon. Rekonen muistuttaa, että asuntojen
hinnat ovat hyvin korkeat, ja niin pankkien korkomarginaaleissa kuin
viitekoroissa suunta on ennemmin ylös kuin alas. Uuden asuntolainan
kokonaiskorko nousi heinäkuussa 2,72 prosenttiin kesäkuun 2,68 prosentista.
Kokonaiskorko kertoo, mitä asuntolaina todellisuudessa maksaa. Mukaan on
laskettu viitekorko, marginaali sekä nostokulut ja laskutuslisät laina-ajalle
jaksotettuna. Korkojen nousun on ennustettu jatkuvan lähiaikoina. Tämä on
kasvattanut viime aikoina huolia suuria asuntolainoja ottavien kotitalouksien
velkakestävyydestä. Suomen Pankki varoitti kesäkuisessa talouskatsauksessaan,
että kasvanut velkaantuneisuus lisää kotitalouksien haavoittuvaisuutta talouden
epävakaina aikoina. Tällä taas voi olla vaikutusta myös koko Suomen talouden
suhdanneherkkyyteen. – Kysymys on nyt, onko tämä oikea hetki ostaa asuntoa,
ettei tule Musta Pekka käteen, Rekonen toteaa. Maailmantalous matkalla uuteen
kuiluun Maailmantalous on ajautunut pienen hengähdystauon jälkeen uuteen
epävarmuuden aikaan. Ongelmia on nyt joka suunnalla – niin Euroopassa,
Yhdysvalloissa kuin Aasiassakin. Maailmantalous näytti jo pääsevän kuiville
vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttamasta kaaoksesta. Viime päivien tapahtumat
osoittavat, että globaalitalouden tila on kaikkea muuta kuin hyvä. Yhdysvaltain
kongressin löytämä velkakattosopu synnytti maanantaina markkinoille hetkeksi
hyvän meiningin. Vire lopahti, kun Yhdysvaltain ostopäällikköindeksin ISM:n
kerrottiin vajonneen heinäkuussa lukemaan 50,9. Ekonomistit olivat povanneet
teollisuustuotannon kehitystä kuvaavalle indeksille lukua 54,5. Heinäkuun luku
oli alhaisin kahteen vuoteen. Alle 50 pisteen lukema merkitsisi jo tuotannon
supistumista. – ISM-indeksin selvä lasku herättää muiden jo aikaisemmin
heikentyneiden indikaattoreiden kanssa pelkoja, että talouden hidastuminen on
muutakin kuin vain tilapäisistä häiriöistä johtuvaa, Nordea arvioi
katsauksessaan. Yhtä huonoja olivat uutiset Euroopasta ja Aasiasta. Euroalueen
ostopäällikköindeksi laski heinäkuussa 50,4:ään eli alimmilleen sitten lokakuun
2009. Euroopan ja Yhdysvaltain talouksien mataessa vuoden 2008 jälkeen
maailmantalouden veturina on toiminut Kiina. Nyt senkään tilanne ei ole
pelkästään valoisa: teollisuustuotannon kehitystä kuvaava indeksi putosi
heinäkuussa alimpaan pistelukuun sitten syyskuun 2009. Tuplataantuman huoli
kasvaa Talousuutistoimisto Bloombergin mukaan teollisuuden huonot näkymät
nostavat huolta "kaksoistaantumasta" eli uudesta maailmanlaajuisesta alamäestä.
– Luvut ovat lisänäyttöä siitä, että maailmantalouden kasvu hidastuu sekä
jyrkästi että laajalla rintamalla, analyysiyhtiö Capital Economicsin ekonomisti
Andrew Kenningham sanoi Telegraph-lehdelle. Britanniassa teollisuuden näkymät
ovat vielä huonommat kuin euroalueella: ostopäällikköindeksi on pudonnut jo alle
50 pisteen. Nordean mukaan "erityisen huolestuttavaa nyt julkaistuissa luvuissa
on eteenpäin katsovien uusien tilausten vielä pääindeksiäkin selvempi lasku,
mikä ennakoi indeksin heikkouden jatkuvan". – Britanniassa on nähtävissä jotain
muuta kuin vain pieniä paikallisia ongelmia. Maailmantalouden kasvu on
hidastunut ja kotimainen kysyntä alentunut. Se on melkoisen myrkyllinen
yhdistelmä, Commerzbankin ekonomisti Peter Dixon sanoi uutistoimisto
Reutersille. USA:n tuotantoluvut "sokeeraavia" Yhdysvalloissa ongelmia on
teollisuuden ohella kysyntäpuolella. Maan kauppaministeriö kertoi tiistaina,
että maalle erittäin tärkeä yksityinen kulutus lähti kesäkuussa laskuun
ensimmäisen kerran melkein kahteen vuoteen. Toisella neljänneksellä
kansantuotteen kasvuvauhti hidastui 1,3 prosenttiin, kun ekonomistit olivat
odottaneet 1,8 prosentin kasvutahtia. Ministeriö alensi ensimmäisen neljännen
kasvuvauhtiarvionsa 1,9 prosentista 0,4 prosenttiin. Luvut olivat "sokeeraavia",
Solaris Asset Management -sijoituspäällikkö Tim Ghriskey sanoi Britannian
yleisradiolle BBC:lle. Markkinat odottavat nyt jännityksellä perjantaina
julkistettavia tilastoja uusista työpaikoista Yhdysvalloissa. Velkasopu hidastaa
kasvua Yhdysvaltain velkakattosopimuksen pääpaino on liittovaltion menojen
leikkauksessa, eikä tulojen nostossa veroja korottamalla. Talousnobelisti Paul
Krugman pitää tätä linjaa "katastrofina". Menoleikkaukset lisäävät työttömyyttä
ja jarruttavat talouskasvua. Reutersin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan
vuosikymmenen kestänyt väärä talouspolitiikka on riistänyt päätöksentekijöiltä
keinot, joilla maailman suurin talous saataisiin kasvun syrjään kiinni. – Nyt
näemme, millaista budjetin tasapainotus todella on. Se ei tule olemaan kaunista
katsottavaa kansantalouden näkökulmasta, kanadalaisen Gluskin Sheffin
pääekonomisti David Rosenberg sanoi Reutersille. – Addikti on nyt saanut uuden
annoksensa. Silti se on edelleen addikti – ja vielä toivoton sellainen. On
päivänselvää, että vaje ei ole hallinnassa, sanoi puolestaan brittiläisen
T1ps-sijoitusyhtiön perustaja Tom Winnifrith. Eurooppalaisen velkapommin purku
ei sekään ole vain läpihuutojuttu. Monessa Etelä-Euroopan maassa julkinen velka
on kestämättömällä tasolla, ja maassa kuin maassa 2009 lamaa torjuttiin
ottamalla lisää lainaa. Moni maa on jo syönyt velkaantumisvaransa.
Teollisuusmaiden järjestö OECD arvioi, että Kreikalta menee kokonainen sukupolvi
ennen kuin velka on saatu hallintaan. Kiina varoittaa USA:n velan "räjähtävän"
Yhdysvaltain liittovaltion suurin lainanantaja on Kiina, jonka jättimäisestä
valuuttavarannosta noin 70 prosenttia on dollarimääräisiä sijoituksia.
Kommunistisen Kiinan virallinen People's Daily -lehti kommentoi tiistaina
julmasti Yhdysvaltain velkakattosopua. Maailma odottaa nyt Yhdysvaltain
laittavan taloutensa ojennukseen, lehti kirjoitti. – Valtion on perheiden tapaan
elettävä tulojensa mukaan. Oli kyse sitten Yhdysvaltain kaltaisesta suuresta
maasta tai Kreikan kaltaisesta pienestä maasta, sen on lopetettava ylellinen
elämäntapansa ja palattava tiukkaan taloudenpitoon, jos se ei halua kansallisen
velan paisuvan kestämättömälle tasolle ja räjähtävän. – Niin kipeää kuin se
tekeekin, vajeen pienentäminen merkitsee, että amerikkalaiset saavat
lautasilleen aiempaa vähemmän. Olisi kuitenkin erittäin itsekästä ja
katastrofilla leikkimistä, jos Yhdysvallat jatkaisi linjallaan ja jättäisi
lapsilleen 20 000 miljardin, tai vieläkin suuremman, velkataakan. Katainen:
Äärettömän huolestuttavaa ja pelottavaa Maailmassa on kriisi. Ei ainoastaan
eurooppalainen, vaan myös Yhdysvaltain kriisi, pääministeri Jyrki Katainen
kertoi Huomenta Suomessa. Ylen Aamu-tv:ssä Katainen vaati euromailta muun muassa
veronkorotuksia ja menoleikkauksia, jotta velkaantuminen saadaan pysäytettyä.
Suomessa Euroopan ja Yhdysvaltain kriisi ei vielä näy tavallisen kansalaisen
elämässä. Katainen kuitenkin muistuttaa, ettei Suomenkaan talous pysy hyvällä
nykytolallaan itsestään. – Meidän pitää täällä Suomessa tehdä sellaisia
yhteiskuntapoliittisia uudistuksia ja harjoittaa sellaista talouspolitiikkaa,
että me olemme saletissa. Eli tapahtuu maailmalla sitten mitä tahansa, niin
Suomi ei kaadu, Katainen sanoi MTV3:n Huomenta Suomessa. Kataisen mukaan Suomen
on tehtävä kotiläksyt niin huolella, että muut maat eivät Suomea heilauta.
Vientimaana Suomi on joka tapauksessa riippuvainen muiden maiden kehityksestä. –
Koko Eurooppa on erittäin vaarallisessa tilanteessa. Tänä aamuna pystyimme
lukemaan lehdistä, että Italian ja Espanjan valtionvelkojen korot ovat uuteen
ennätykseensä. Se on äärettömän huolestuttava ja pelottava ajatus, Katainen
kertoi Ylen TV1:n Aamu-Tv:ssä. Maailman kriisiytyessä on Kataisen mielestä
epäolennaista puhua Suomen kärsimistä voitoista tai tappioista Kreikan
pelastuspaketissa. Tärkeämpää on, että Yhdysvallat ja Euroopan reunavaltiot ovat
valmiita toimiin talouksiensa oikaisemiseksi. – (Epäilyksenalaisten
eurooppalaisten) maiden on tehtävä niin rivakoita toimia omassa
talouspolitiikassaan, että ne takaavat maan tervehtymisen. Eli
budjettileikkauksia, verojen korotuksia ja rakenteellisia uudistuksia, Katainen
vaati Huomenta Suomessa. Osakkeet putoavat Osakekurssit putosivat railakkaasti
Helsingin pörssissä keskiviikkona aamupäivällä. Helsingin pörssissä kaupankäynti
jatkui sieltä, mihin se tiistaina päättyi – jyrkässä alamäessä. Lähes kaikki
yhtiöt aloittivat päivän punaisella. Tulosjulkistaja UPM alkoi vajota rajusti
vetäen muita metsäyhtiöitä mukanaan. Helsingin pörssin yleisindeksi OMXH oli
aamupäivällä noin kolmen prosentin laskussa. Nokian lasku oli vajaat kaksi
prosenttia. Metsäyhtiö UPM:n liikevaihto kasvoi huhti–kesäkuussa, mutta sen
tulos heikkeni. UPM:n mukaan sen tuotteiden kysyntänäkymät vuoden
jälkipuoliskolla ovat pääosin vakaat. UPM:n osakkeen pudotus oli aamupäivällä
seitsemän prosenttia. Muut metsäyhtiöt syöksyivät UPM:n vanavedessä, mutta
hieman rauhallisemmin. Osakkeet halventuivat keskiviikkoaamuna ympäri Eurooppaa.
Stoxx Europe 600 -indeksi laski 1,7 prosenttia heti kaupankäynnin alettua.
Aamupäivällä tilanne rauhoittui hieman, ja lasku loiveni 0,9 prosentiksi. Stoxx
Europe 600 on pudonnut helmikuussa saavutetusta vuoden huippulukemasta
kolmetoista prosenttia, uutistoimisto Bloomberg kertoi. Osakkeita painoivat
muiden muassa huolet Yhdysvaltain kiikkerästä taloustilanteesta sekä epävarmuus
Italian ja Espanjan velkakuormasta. Kulta kallistui keskiviikkona markkinoilla
uuteen ennätyslukemaan, 1 671,82 dollariin unssi. Kulta on kallistunut
kuukaudessa yksitoista prosenttia. Rankka väite: Viranomaiset ovat lisänneet
pitkäaikaistyöttömyyttä Liian hitaat päätökset ja niiden toimeenpano ovat
johtaneet pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun. Koko työttömyyden rakenne on
muuttunut, kun tukityöllistämisessä on epäonnistuttu, väittää tutkimusjohtaja
Heikki Räisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Kokonaistyöttömyys laskee, mutta
krooninen työttömyys pahenee. Palkansaajajärjestö SAK:n mukaan
pitkäaikaistyöttömien määrä on jämähtänyt 55 000 henkilöön. Työ- ja
elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisäsellä on rankka väite:
viranomaistoimet ovat lisänneet pitkäaikaistyöttömyyttä. Räisäsen mukaan
suhdannepoliittiset toimenpiteet olivat taantuman aikaan liian vaatimattomia ja
ne tulivat liian myöhään. – Siihen on tietysti monia syitä. Budjettirajoite on
yksi, kun työllistämistoimenpiteet ovat kalliita. Räisäsen mukaan poliitikot
ovat myös turhan toiveikkaita tulevaisuuden suhteen. – Katsotaan, että tilanne
kääntyy kuitenkin paremmaksi, eikä olla valmiita nostamaan toimenpiteiden
volyymia niin paljon kuin olisi tarpeen. – Aktivointitoimenpiteitä nostetaan
liian varovaisesti, ja ne saavuttavat huippunsa siinä vaiheessa, kun niitä
pitäisi jo laskea talouden lähdettyä kasvuun. Pitkäaikaistyöttömyys pitää
välttää Heikki Räisäsen mukaan ongelma johtuu päätöksenteko- ja
toimeenpanoviiveestä. – Vaikka tilanne nähdään jo etukäteen, siihen ei pystytä
optimaalisesti reagoimaan. Työllistämistoimenpiteiden viivästyminen iskee
erityisen rankasti juuri pitkäaikaistyöttömyyteen. Vaikka toimenpiteisiin
ryhdyttäisiin, ne eivät välttämättä auta ollessaan myöhässä. Räisänen sanoo,
että pitkäaikaistyöttömien työllistyminen toimenpiteiden jälkeenkin on heikkoa.
Tämän vuoksi tärkeää olisi ryhtyä työllistämistoimenpiteisiin ennen kuin
työttömyydestä uhkaa tulla pitkäaikaista. – Poistumaa pitkäaikaistyöttömyydestä
on hankala kiihdyttää. Työttömyys ei ole luonnonlaki Päätöksenteko- ja
toimeenpanoviiveet eivät ole ylitsepääsemättömiä esteitä. TEM:n Räisänen nostaa
esimerkiksi tuoreen hallituksen ja eduskunnan toiminnan. – Hallituksen
vaihdoksen yhteydessä tehty työvoimapolitiikan lisäbudjetti oli kaikkine
eduskuntakäsittelyineenkin nopeasti käytössä. Pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy on
tärkeää, mutta Räisänen muistuttaa, että jo syntyneeseen
pitkäaikaistyöttömyyteen on pystytty ajoittain puuttumaan. – 90-luvun
loppupuolella oli erikoinen tilanne, jolloin rakenteellinen työttömyys laski
nopeammin kuin kokonaistyöttömyys. – Silloin oli uusia
työllistämistoimenpiteitä, ja työvoimankysyntä kehittyi useita vuosia
myönteisesti. Se alkoi vaikuttaa myös vaikeammin työllistyviin ihmisiin.
Räisänen muistuttaa, että työttömyys ei ole luonnonlaki. – Julkisella
politiikalla ei voida juuri vaikuttaa siihen, kuinka paljon työttömyyttä on,
mutta sillä voidaan olennaisesti vaikuttaa siihen, kuinka pitkäkestoista se on.
– Pitkäaikaistyöttömyys on seurausta talouden taantumasta, ja siihen ei ole
pystytty riittävästi pureutumaan. OP-Pohjolan lainaama raha tuotti hyvin
Op-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen OP-Pohjola -ryhmän toinen vuosineljännes
oli viime vuoden vastaavaa jaksoa parempi. Tulos ennen veroja koheni lähes 13
prosenttia 155 miljoonaan euroon. Pankkitoiminnassa ja vahinkovakuutuksessa
tulos parani lähes kolmanneksen. Henkivakuutus ei sen sijaan yltänyt viime
vuoden tulostasoon. Keskeinen tuottojen lähde eli korkokate kasvoi
huhti-kesäkuussa 12 prosenttia vuodentakaisesta 255 miljoonaan euroon.
Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotoissa kasvua oli 10 prosenttia.
Henkivakuutustoiminnan nettotuotot sen sijaan supistuivat lähes 13 prosenttia.
Palkkiotuotot kasvoivat jonkin verran. Kaikkiaan OP-Pohjolan tuotot kasvoivat
7,5 prosenttia. Kulut kasvoivat enemmän eli 8,1 prosenttia. Saamisten
arvonalentumiset supistuivat 31 miljoonaan euroon 40 miljoonasta eurosta.
Arvonalentumiset olivat 0,18 prosenttia luotto- ja takauskannasta. OP-Pohjolan
koko alkuvuoden tulos ennen veroja parani 36 prosenttia viime vuodesta 362
miljoonaan euroon. - Tulosparannus oli merkittävä ja puolivuotistuloksemme
tasoltaan paras sitten finanssikriisiä edeltäneen ennätysvuoden 2007.
Tulosparannusta siivitti tuottojen vahva kasvu. Erityisen ilahduttavaa oli
korkokatteen kasvun kiihtyminen, pääjohtaja Reijo Karhinen sanoo
osavuosikatsauksessa. OP-Pohjola odottaa, että koko vuoden tuloksesta tulee
viime vuotta parempi. Kiinasta paljastui vale-Ikea Ikea avasi 43 000 neliön
liikeen Pekingiin 2006. Kiinasta löytyi tavaratalo, joka jäljittelee
voimakkaasti ruotsalaisen tavarataloketjun Ikean myymälöitä. Ikea on ryhtynyt
asiassa oikeustoimiin. Kiinasta löytyi jo aiemmin teknologiavalmistaja Applen
myymälöiden kopioita. Kiinan Kunmingissä sijaitseva 11 Furniture
-huonekalutavaratalo jäljittelee silminnähden ruotsalaisen Ikean myymälöitä.
Ruotsalaisen Dagens Nyheterin tietojen ja kuvien mukaan myymälä on samalla
tavalla sisustettu kuin Ikean tavaratalot, esillepano muistuttaa Ikeaa,
keltasininen väritys on sama ja jopa ostoslistan tekemiseen tarkoitetut pienet
lyijykynät on kopioitu Ikealta. Tavaratalo on nelikerroksinen ja 10 000
neliömetrin suuruinen. Ikean maailmanlaajuista franchise-toimintaa pyörittävä
Inter Ikea Systems on käynnistänyt oikeustoimet kiinalaisyritystä vastaan. –
Ikealle on erittäin tärkeää suojella tavaramerkkiään niin, että asiakkaat voivat
olla varmoja saavansa tismalleen sitä, mitä Ikea edustaa. Jos muut toimijat
kopioivat meidän konseptin, siitä voi olla haittaa tavaramerkillemme, Ikean
tiedottaja Ylva Magnusson sanoi DN:lle. Inter Ikea Systemsillä on ongelmaan myös
lääke tiedossa. – Parasta, mitä voimme tehdä estääksemme vastaavat tapaukset
tulevaisuudessa, on avata useita Ikea-tavarataloja lisää ja laajentaa Ikean
tuotteiden saatavuutta, yhtiö kirjoittaa tiedotteessaan. Ikea on ollut Kiinan
markkinoilla vuodesta 2003. Sillä on maassa yhdeksän tavarataloa ja suunnitelmia
laajentumisesta. Kunmingin lähellä ei kuitenkaan ole Ikeaa. Kunmingistä löytyi
heinäkuussa myös teknologiavalmistaja Applen myymälöitä sisustuksellaan,
esillepanollaan ja suunnittelullaan jäljitteleviä myymäläkopioita. Ne on
kuitenkin jo suljettu Kiinan viranomaisten toimesta. SS: Kultakoruista ei
makseta reilua hintaa Kullan hinta on viime kuukausina loikkinut ennätyksestä
toiseen. Kultaesineitä ostavat liikkeet maksavat kuluttajalle kullasta hinnan,
joka ei ole lähelläkään maailmanmarkkinahintaa, kertoo Savon Sanomat. Lehden
testissä 14-karaatin sormusta vastaan olisi saanut summan, joka olisi ollut noin
puolet sen sisältämän kullan todellisesta arvosta. 24 karaatin eli täyden kullan
sormuksesta myyjälle olisi maksettu jo paremmin, 88 prosenttia
maailmanmarkkinahinnasta. – Reilu hinta on korkeintaan 15 prosenttia alle
maailmanmarkkinahinnan. Kulta on kultaa, eikä siitä pitäisi maksaa niin vähän,
kullanostoliike Tavexin kultatoimintojen päällikkö Meelis Atonen totesi Savon
Sanomille. Näin tyhmäilet itsesi syvemmälle velkasuohon Lomalla viini virtaa ja
visa vinkuu. Syksyn alkaessa tilit näyttävät miinusta, ja eteismatolla odottaa
perintätoimiston kirje poikineen. Siitä on hyvä aloittaa velkaantumisen kierre.
Taloussanomat kokosi viisi varmaa vinkkiä, joilla tyhmyri taituroi itsensä yhä
syvemmälle velkasuohon. Talous- ja velkaneuvojien vastaanotolla puhelin alkaa
näinä päivinä piristä kiihtyvää tahtia: kesälomien loppu ja alkusyksy ovat
velkaneuvojille vuoden kiireisintä aikaa. Tänä syksynä yhteydenottojen tahti voi
olla entistäkin kovempi. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla yksityishenkilöiden
maksuhäiriömerkintöjen määrä oli selvässä kasvussa. Myös käräjäoikeuksien
käsittelemien velkajärjestelyhakemusten määrä oli alkuvuonna aiempaa suurempi.
Velkaa on helppo kerryttää, mutta siitä eroon pääseminen voi olla vuosien työ,
sanoo Helsingin talous- ja velkaneuvonnan yksikön päällikkö Pekka Mäki. Hän ja
muut velkaantumisen asiantuntijat kertovat Taloussanomille viisi tyhmyyttä,
jolla velkaantunut ajaa itsensä yhä syvemmälle velkasuohon. 1. Kiellä kolmesti,
viivyttele ja unohda Velkaantuneen pahin virhe on ongelman kieltäminen ja sen
hoitamisen viivyttely. Kun velkataakka kasvaa, luottokorttilaskuja ja
perintäkirjeitä ei viitsitä enää edes avata. Laskupino pöytälaatikossa paisuu.
Korkokulut juoksevat. – Moni uskoo sokeasti pärjäävänsä omin avuin. Pahalta
velkaongelmalta voitaisiin kuitenkin usein välttyä, jos yhteyttä velkojiin ja
velkaneuvontaan pidettäisiin ajoissa, Pekka Mäki sanoo. Myös Nordean
yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen pitää velkaongelman kieltämistä
kierteen varmimpana alkuna. – Ongelman kärjistymisen voisi monessa tapauksessa
välttää tarttumalla härkää sarvista heti, kun ensimmäiset merkit ongelmista
ilmenevät. Numminen muistuttaa, että velkaongelmiin voi joutua, vaikka oma
taloudenpito olisi asianmukaista. Joskus riittää äkillinen muutos
elämäntilanteessa, esimerkiksi avioero, työttömäksi joutuminen tai
sairastuminen. – Myös tällaisessa tilanteessa tulevaa pitäisi jaksaa ennakoida
ja ottaa yhteyttä velkojiin mahdollisimman nopeasti. Pankit voivat tulla melko
helposti vastaan asuntovelan ja muiden luottojen hoitamisessa. Asiat mutkistuva
kuitenkin heti, jos henkilössä on esimerkiksi maksuhäiriömerkintä tilillään, hän
muistuttaa. Maksuhäiriömerkinnän saaneen henkilön on vaikeaa saada esimerkiksi
pankkilainaa ilman takaajaa. Myös luottokorttien saaminen ja esimerkiksi asunnon
vuokraaminen vaikeutuvat selvästi. 2. Ota vielä yksi pikavippi Velkaongelmasta
kärsiviä on Suomessa tuhansia. Tarkkaa lukua tietää tuskin kukaan. Osviittaa
antavat tilastot maksuhäiriöistä. Asiakastiedon rekisterissä on tällä hetkellä
yhteensä jo 330 000 suomalaisen tiedot. Velkaantuneiden määrästä kertovat myös
tilastot velkajärjestelyistä. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemuksia
käsitellään käräjäoikeuksissa vuosittain noin 3 000 kappaletta. Suomalaisia
ylivelkaantumistapauksia yhdistää se, että eri velkojen määrä on suuri. Vuonna
2010 keskimääräinen velkasuhteiden määrä (mediaani) oli 15 ja summa yhteensä
noin 30 000 euroa. Velat kertyvät useimmiten useista maksamattomista laskuista
sekä vipeistä ja kulutusluotoista, osoittaa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen
talous- ja velkaneuvonnan asiakkaista hiljattain tekemä selvitys. Nordean Anu
Nummisen mukaan tyypillinen velkaantuneen virhe on, että erääntyviä laskuja
yritetään hoitaa aina vain uudella lainalla, pahimmassa tapauksessa kalliilla ja
helposti saatavalla pikavipillä. Pikalainoissa todellinen vuosikorko nousee
helposti satoihin, joskus tuhanteenkin prosenttiin. Pankit taas tarjoavat
luottoja useimmiten yksinumeroisilla korkoprosenteilla. Myös korttiluottojen
korot ovat pikavippien korkoja pienempiä. 3. Maksa yhtä velkaa, unohda muut
Velkaantunut voi pahentaa omaa tilannettaan selvästi myös unohtamalla
kokonaiskuvan ja keskittymällä yhden velan hoitamiseen. – Monesti näkee, että
velkaantunut henkilö keskittyy hoitamaan jotakin yhtä tiettyä velkaa ja unohtaa
samalla kaiken muun, Helsingin talous- ja velkaneuvonnan Pekka Mäki sanoo.
Taustalla voi tällöin olla esimerkiksi huoli siitä, että velka kaatuu takaajan
vastuulle, hän arvelee. Mäen mukaan paras lääke on laatia selvä budjetti. Sen
voi tehdä esimerkiksi parin edellisen ja parin tulevan kuukauden tuloja ja
menoja tarkastelemalla: paljonko rahaa tulee kuukaudessa sisään ja paljonko
velkoja on maksettavana. – Sitten vain pitää ottaa rohkeasti yhteys velkojiin
tai perintätoimistoon. Jopa ulosottomiehen kanssa voi nykyisin sopia ja
keskustella asioista, Mäki sanoo. Kun kokonaiskuva on hallussa, kannattaa velat
laittaa tärkeysjärjestykseen. Kuluttajavirasto ohjeistaa hoitamaan terveyteen,
asuntoon ja ruokaan liittyvät maksut ensin, esimerkiksi puhelimen ja auton vasta
tämän jälkeen. Syy on selvä. Laiminlyönnit päivittäiseen elämään liittyvissä
menoissa voivat tuntua hyvin nopeasti. Sähkö voidaan katkaista tietyissä
tapauksissa jo, kun lasku on viisi viikkoa myöhässä. Vuokranantajalla on
puolestaan oikeus tietyin ehdoin purkaa vuokrasopimus, jos maksua ei suoriteta
sovitussa ajassa. 4. Pelaa, voit saada pikavoiton Suurituloisimpien suomalaisten
joukkoon on viime vuosina noussut useita pokeriporhoja. Miljoonat viuhuvat ja
maine kasvaa. Nordean Nummisen mukaan pelaamisinto näkyy nykyisin myös
tavallisten suomalaisten velkaongelmien taustalla. Syynä voivat olla
nettipokerin ja muiden pelien saama huomio ja pelaamisen helppous. Ongelma
tunnistetaan myös peliongelmissa auttavassa Peluurissa. Peluurin auttavaan
puhelimeen tulleet yhteydenotot ovat viime vuosina liittyneet yhä useammin juuri
nettipelaamiseen, kertoo kehittämispäällikkö Mari Pajula. Tuntuma on hänen
mukaansa, että nettipelaamisen yleistyttyä myös puhelimeen soittavien
asiakkaiden velkamäärät ovat kasvussa. – Netissä rahan häviäminen on helpompaa,
koska panokset ovat suuria. Esimerkiksi kolikkoautomaateilla panokset pysyvät
pieninä, ja suuren velan kerryttäminen on vaikeampaa, Pajula sanoo. 5. Syyllisty
tästä artikkelista hiukan lisää Velkojen hoito viivästyy ja velkaongelma pahenee
usein yhdestä ja samasta syystä: velka on suomalaiselle häpeä. Tästä syystä
esimerkiksi pelivelat tai maksuhäiriö halutaan usein salata läheisiltä, kuten
puolisolta. Pian myös perheriidan ainekset ovat koossa. Nordean Anu Numminen
muistuttaa, että häpeä kannattaa koettaa unohtaa, olipa velkaantumisen syy mitkä
hyvänsä. Syyllistyminen vain pahentaa ongelmaa. Kulutusluottoja antaville
yrityksille ja pankeille velkaongelmat ovat arkea, ja niistä voi neuvotella sen
enempää pelkäämättä. – Kukaan ei varmasti ole yritykselle ensimmäinen maksujensa
kanssa vaikeuksissa oleva asiakas, Numminen sanoo. Ylilääkäri: Varokaa makkaraa
Syöpäyhdistyksen ylilääkäri haluaa herätellä suomalaista makkarakansaa. Runsas
makkaransyönti lisää riskiä sairastua syöpään. Tutkimukset osoittavat runsaan
punaisen lihan syönnin nostavan riskiä sairastua suolistosyöpään. Yhtä
haitallista on syödä paljon pitkälle jalostettuja lihatuotteita, kuten makkaraa.
Varsinainen syöpäpötkö syntyy kärventämällä makkara grillissä nokiseksi,
asiantuntija varoittaa. Suomalainen syö punaista lihaa keskimäärin 200 grammaa
päivässä. Kulutus ylittää moninkertaisesti syöpäjärjestöjen enimmäissuosituksen,
joka on 300 grammaa koko viikolle, kertoo Helsingin Sanomat. Punaiseksi lihaksi
lasketaan muun muassa nauta, sika ja lammas. Suomen syöpäyhdistyksen ylilääkäri
Katja Aktan-Collan haluaa keskustelua punaisen lihan suuresta osuudesta
ruokavaliossa. – Runsas punaisen lihan syönti on yhteydessä tilastollisesti
merkitsevästi kohonneeseen paksu- ja peräsuolen syövän riskiin. Pitkälle
prosessoiduilla lihatuotteilla, kuten makkaralla ja leikkeleillä, on todettu
olevan itsenäinen riski, joka ei juurikaan eroa punaisesta lihasta.
Tutkimustulosten perusteella suositellaan näiden tuotteiden käytön vähentämistä,
ylilääkäri sanoo Taloussanomille. Grillimakkara harvinaiseksi herkuksi Katja
Aktan-Collan painottaa, että tietämys ei ole vielä kovin pitkällä siitä, miten
runsas lihan syönti vaikuttaa elimistöön. Asiaa tutkitaan koko ajan lisää, mutta
ymmärrys erilaisten ruokien vaikutuksesta ylipäätään on vielä riittämätöntä.
Myös sillä, miten liha on valmistettu, on havaittu olevan vaikutusta
todennäköisyyteen sairastua syöpään. Grillauksen ja erittäin korkeassa
lämpötilassa kypsentämisen epäillään muodostavan yhdisteitä, jotka nostavat
syövän riskiä. – Grillimakkaraa kannattaa nykytiedon valossa pitää harvinaisena
herkkuna. Mökillä grillataan makkaraa -kulttuurin tilalle voitaisiin miettiä
muita vaihtoehtoja. Voisi kuitenkin arvella, että yksi makkara silloin tällöin
ei ole vaarallista, Aktan-Collan sanoo. Monipuolinen ruokavalio turvallisin
Ylilääkäri Katja Aktan-Collan korostaa, että kokonaisvaltainen ruokavalio vie
turvallisimmille vesille. – Ruokalistalla pitäisi olla mukana monipuolisesti
kaikenlaisia ruokia. Ravinto on niin monimutkainen asia, että on vaikeaa
etukäteen arvioida, mitä seurauksia on jonkin tietyn ruoan runsaalla
nauttimisella joka päivä. – Jos ruokavalioon kuuluu suuria määriä punaista
lihaa, se saattaa tarkoittaa kuitupitoisten ruokien ja kasvisten osuuden olevan
pienempi. Lihan vähentäminen ruokavaliossa tekee tilaa sellaisille ruoille,
joiden on todettu toimivan syöpää ehkäisevästi, hän sanoo. Hollantilaiset
keksivät: Tutkitaan ekstaasin edut Maastrichtin yliopistossa Hollannissa
aloitetaan tutkimus ekstaasin käytön myönteisistä vaikutuksista. Tutkimukseen on
myönnetty 200 000 euron apuraha. Hollannin tieteellisen tutkimuksen organisaatio
on myöntänyt Maastrichtin yliopiston Psykologian ja neurotieteen tiedekunnan
kahdelle tutkijalle, tohtori Kim Kuypersille ja professori Jan Ramaekersille 200
000 euron tutkimusapurahan ekstaasin myönteisten vaikutusten tutkimiseen,
yliopisto kertoo tiedotteessaan. Tutkimuksella pyritään ymmärtämään tavaksi
muodostunutta huumeidenkäyttöä. Tutkijoiden tavoitteena on tunnistaa ne
neurologiset mekanismit, jotka ovat ekstaasiin liitettyjen myönteisten
vaikutusten taustalla. Suurin osa ekstaasitutkimuksesta keskittyy aineen käytön
kielteisiin kognitiivisiin vaikutuksiin, kuten huonontuneeseen muistikykyyn.
Ekstaasin käytön myönteisiä vaikutuksia, kuten lisääntynyttä empatiakykyä,
energisyyttä ja euforiantunnetta ei ole tutkittu juuri lainkaan. – Ekstaasin
vaikutuksen alaisena ihmiset tuntevat enemmän yhteyttä toisiinsa sekä suurempaa
tarvetta viestiä toistensa kanssa ja liikkua. Jotkut vertaavat sitä rakastumisen
tunteeseen, mutta paljon, paljon vahvempaan sellaiseen, Kuypers sanoo
tiedotteessa. Kuypers ja Ramaekers toivovat täyttävänsä tutkimuskentässä olevan
aukon uudella tutkimuksellaan. – On tärkeää tunnistaa ekstaasin myönteiset
vaikutukset, sillä sen takia ihmiset alkavat huumetta käyttää. Arvioimme, että
myönteiset vaikutukset johtavat toistuvaan käyttöön, joka voi olla vahingollista
pitkällä aikavälillä, Kuypers jatkaa. Tutkimuksessa mitataan ekstaasin
vaikutuksia sosiaaliseen toimintaan käyttäytymiskokeiden avulla. Myönteisen
käytöksen laukaisevia neurologisia tekijöitä seurataan magneettikuvauksin.
Tutkijat uumoilevat, että geeneillä on vaikutusta ekstaasin tuomaan
onnentunteeseen. Ne, jotka kokevat kaikkein voimakkaimman vaikutuksen, myös
kokevat pahimman pudotuksen huumeen vaikutuksen loppuessa. Heistä tuleekin
todennäköisimmin toistuvia käyttäjiä. Harvat ja valitut kuuluvat kolmen A:n
kerhoon Yhdysvaltain velkasopu antaa maalle rauhaa kansainvälisten
luottoluokittajien uhkauksilta. Vaarana oli menettää tärkeä kolmen A:n luokitus.
Lue, mistä valtioista ja yrityksistä kolmen A:n kerho koostuu. Yhdysvallat on
yksi niistä harvoista valtioista, joilla on kaikista korkein eli kolmen A:n
luottoluokitus suurilta luottoluokitusyrityksiltä. AAA-kerhoon kuuluminen on
ollut jopa katkolla, kun luottoluokitusyritykset ovat uhanneet Yhdysvaltoja
luokituksen laskulla, jos kongressi ei pääsisi sopuun maan velkakatosta.
Luottoluokittaja Moody's varoitti Yhdysvaltoja 13. heinäkuuta. Myös kaksi muuta
suurta luottoluokittajaa, Standard & Poor's ja Fitch Ratings, uhkasivat
Yhdysvaltoja luokituksen laskulla. Uhka väistyi ainakin toistaiseksi, kun
Yhdysvaltain republikaani- ja demokraattijohtajat pääsivät yksimielisyyteen
velkakattoesityksen sisällöstä. Samalla mahdollisen luottohäiriön riski pieneni.
Moody's totesi jo perjantaina, että Yhdysvaltain luottoluokitus pysyy kolmen A:n
luokassa, jos sopu velkakatosta syntyy. Luokitusnäkymät tosin ovat negatiiviset,
mikä tarkoittaa sitä, että uhka luokituksen laskusta säilyy. Luokituksen lasku
olisi ollut runsaan velkamäärän kanssa taiteilevalle maalle huono uutinen.
Korkein AAA-luokitus takaa valtioille ja yrityksille muita alemmat
rahoituskustannukset. Jos luokitus laskee, velkakustannukset kasvavat. Kolmen
A:n valtioiden hallintoa pidetään vakaina ja niiden velkakirjoja turvallisina.
17 valtiolla AAA-luokitus Moody'sin ja Standard & Poor'sin kolmen A:n kerhoon
kuuluu Yhdysvaltain lisäksi 16 muuta maata tai aluetta. S&P:n lista on yksistään
muutamaa maata isompi. S&P kertoo, että se antaa AAA:n ainoastaan, jos
luokitettava pystyy erittäin hyvin vastaamaan veloistaan. Pohjois-Amerikasta
listalle kuuluu Yhdysvaltain lisäksi Kanada, muuten AAA-kerho on hyvin
Eurooppa-keskeinen lukuun ottamatta Uutta-Seelantia ja Singaporea. Euroopassa
listalle kuuluvat muun muassa suuret Saksa, Ranska ja Britannia. Pohjoismaista
mukana ovat Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja. Paras luokitus on harvoilla
yrityksillä * Automatic Data Processing * Exxon Mobil * Johnson & Johnson *
Microsoft Fitch vahvisti Suomen valtion AAA-luokituksen 20. heinäkuuta.
Luokittajan mukaan Suomen näkymät ovat vakaat. Suomi on saanut korkeimmat
luokituksen mMyös Standard & Poor'silta ja Moody'silta. Ranskan AAA uhattuna?
Wall Street Journalissa epäiltiin maanantaina, että Yhdysvaltojen lisäksi
Ranskan kolmen A:n luokitus saattaisi olla uhattuna. Kansainvälinen
valuuttarahasto IMF on varoittanut Ranskaa siitä, että se ei välttämättä pääse
tavoitteisiinsa vajeiden kuromisessa, jos menokehitystä ei suitsita nykyistä
tarmokkaammin. Ranskan valtion velka on 84 prosenttia maan
bruttokansantuotteesta. Tulilinjalla luokituksensa kanssa on Wall Street
Journalin mukaan myös Britannia, jossa valtionvelan osuus bkt:sta on 77
prosenttia. Ranskan luottoluokituksen lasku ei tietäisi hyvää Euroopan
vakausrahastolle, ovathan Ranska ja Saksa sen isoimmat maksumiehet. Kolme A:ta
vain neljällä yhtiöllä Yhtiöille kolmen A:n luokitus isoilta luottoluokittajilta
on nykyään selkeä harvinaisuus. Standard & Poor's on kelpuuttanut tähän joukkoon
vain neljä yhtiötä eli Microsoftin, ADP:n, Exxon Mobilin ja Johnson & Johnsonin.
Viime vuonna joukkoon kuului vielä Warren Buffettin Berkshire Hathway. Yhtiö
kuitenkin putosi kolmen A:n kerhosta alempaan luokkaan ison yrityskaupan vuoksi.
Vielä 1980-luvun alussa parhaan luokituksen saaneita yhtiöitä oli yli 30. Kolmen
A:n kerhon neljästä yhtiöstä tuntemattomin Suomessa lienee ADP eli Automatic
Data Processing. Yhtiö on keskittynyt henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan
palveluihin. Moody'sin mukaan nämä neljä yhtiöitä eivät ole vaarassa menettää
luottoluokitustaan, vaikka Yhdysvaltain valtion luokitus laskisikin. Katainen
Verkkouutisille: En ylittänyt valtuuksiani Pääministeri Jyrki Katainen kiistää
opposition väitteet, joiden mukaan hän olisi ylittänyt valtuutensa sopiessaan
Kreikan tukipaketista. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) kiistää
Verkkouutisille väitteet, joiden mukaan hän olisi ylittänyt omat valtuutensa
sopiessaan Kreikan tukipaketista EU:n huippukokouksessa. – Ei tarvitse
puolustautua kuin ihan todeta tosiasiasiat. Se on väärä väite. Sen pystyy
jokainen katsomaan julkisista asiakirjoista, hän sanoi Verkkouutisille. EU piti
heinäkuussa ylimääräisen huippukokouksen, jossa päätettiin Kreikan
lainaehdoista. Katainen antoi tänään kokouksesta selvityksen suurelle
valiokunnalle. Katainen torjuu myös keskustan väitteet, joiden mukaan Suomen
vaatimalla vakuuskirjauksella on ainoastaan sisäpoliittista merkitystä. – Se ei
pidä paikkansa. Jos vakuuksia ei saada, Suomi ei ole paketissa mukana, eli se on
väärä väite. Keskustan Kimmo Tiilikainen on sanonut puolueen lehdelle
Suomenmaalle, että Katainen olisi ylittänyt neuvotteluvaltuutensa sopiessaan
Kreikan auttamisesta edellisessä EU-huippukokouksessa. Yle: Seniori-sana ei
kelpaa kotien markkinointiin Väestön ikääntyessä myös asuntorakentamisen
vaatimukset muuttuvat. Rakennusliikkeet pohtivat nyt joukolla asuntorakentamista
senioreille, mutta markkinointiin käytetään hienovaraisia keinoja, kertoo Yle.
Suomalaisten ikääntyessä myös asuntorakentamisen vaatimukset muuttuvat. Väestön
ikääntyminen on saanut rakennusliikkeet pohtimaan asuntorakentamista
senioreille, kertoo Yle. Seniorit eivät kuitenkaan pidä seniori-sanasta, ja
asuntoja markkinoidaan hienovaraisin keinoin. Asuntorakentamisen tiukentuneet
säännöt ovat tehneet uusista asunnoista entistä esteettömämpiä. Esimerkiksi
rakennusyhtiö NCC lanseerasi oman tuotteensa ikäihmisille Aktiivikodiksi.
Senioreille suunnattujen konseptikotien vetovoima on kuitenkin ehtynyt, ja
seniori-sana ei edistä asuntomyyntiä. Suurin osa rakennuttajista tyytyykin
tarjoamaan muutostöitä tavallisiin asuntoihin. Rakennuttajat arvelevat, että
palvelut uhkaavat muodostua senioriasumisen pullonkaulaksi. Jo tällä hetkellä on
pulaa palveluista, joiden turvin ikääntyvät voisivat asua kotona myös kunnon
huononnuttua. Suomalaiset vaihtoivat Tukholman Tallinnaan
Suomalaisristeilijöiden määrä Virossa yli kaksinkertaistui kesäkuussa
vuodentakaiseen verrattuna. Ruotsi sen sijaan on menettänyt hieman
kiinnostavuuttaan suomalaismatkailijoiden keskuudessa, ilmenee Tilastokeskuksen
selvityksestä. Kesäkuussa Viroon risteili 41 000 suomalaista. Virossa yöpyneiden
määrä oli 77 000, jossa on laskua kymmenen prosenttia viime vuodesta. Ruotsissa
yöpyneiden määrä putosi kolmanneksen ja sinne risteilleiden viidenneksen. Kaiken
kaikkiaan suomalaiset tekivät kesäkuussa 512 000 ulkomaille suuntautunutta yli
yön kestänyttä vapaa-ajanmatkaa. Ulkomaanmatkat lisääntyivät yhdeksän prosenttia
viime vuodesta. Kotimaanmatkoja suomalaiset tekivät vapaa-ajallaan yhteensä 2,7
miljoonaa, mikä tarkoittaa neljän prosentin kasvua vastaavaan ajankohtaan vuosi
sitten. Ainoastaan joka viidenteen näistä matkoista liittyi yöpyminen
maksullisessa majoituksessa. Loput olivat mökki- ja vierailumatkoja. Tiedot
käyvät ilmi Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -tutkimuksesta, joka
pohjautuu 1 377 Suomessa asuvan 15-74-vuotiaan henkilön heinäkuussa tehtyyn
haastatteluun. Kysely: EKP:n toimet nostavat inflaatiota Inflaatio nousee, ja
Euroopan keskuspankin epätavalliset liikkeet eurokriisissä lyövät vettä myllyyn.
Sijoituspankki ING Invest Managementin tekemässä kyselyssä vain seitsemän
prosenttia vastaajista uskoo, etteivät EKP:n viimeaikaiset toimet nosta
inflaatiota. Sijoittajat uskovat inflaation pysyvän suhteellisen korkeana, koska
EKP ei kykene hoitamaan tehtäviään kyllin hyvin. ING Invest Managementin
tutkimuksessa keskuspankin uskottavuus näyttää selvästi rapautuvan. Kyselyyn
vastanneista sijoittajista vain 23 prosenttia uskoo täysin EKP:n kykyyn pitää
inflaatio matalalla ja vakaalla tasolla keskipitkällä aikavälillä. EKP:n
nykyiset toimet sen sijaan lähinnä nostavat inflaatiota, sijoittajat uskovat.
Vain seitsemän prosenttia ei usko esimerkiksi kriisimaiden velkakirjojen oston
ja rajattoman likviditeetin tarjoamisen nostavan inflaatiota. Kyselyssä
selvitettiin 52 suuren eurooppalaisen institutionaalisen sijoittajan näkemyksiä
inflaatiosta. 36 prosenttia uskoo inflaation olevan yli kaksi prosenttia
seuraavien viiden vuoden kuluessa. Vain kahdeksan prosenttia näkee inflaation
yli neljän prosentin tasolla. Kaksi prosenttia uskoo euroalueen ajautuvan
deflaatioon. Inflaation suurimmat riskialueet hajautuvat kyselyssä. 42
prosenttia uskoo, että inflaatio on suurin riski kehittyvissä talouksissa.
Kuitenkin 28 prosenttia pitää inflaatiota suurimpana riskinä Yhdysvalloissa ja
22 prosentin mielestä vaarassa on ennen kaikkea Eurooppa. Vaikka Britanniassa
inflaatio on laukannut villisti, vain kahdeksan prosentin mielestä maassa on
merkittäviä inflaatioriskejä tulevaisuudessa. Kyselyn sijoittajat uskovat, että
Saksan inflaatio saattaa nousta vuoden loppua kohden, koska työttömyys on jo
alempana kuin ennen kriisiä. Saksan inflaatio saattaa nostaa inflaatiota myös
muualla Euroopassa. Videovalvonta rokotti Telesten tulosta Teknologiakonserni
Telesten tulos ennen veroja kutistui huhti-kesäkuussa lähes puoleen viime vuoden
vastaavasta ajasta. Myös liikevaihto oli laskussa. Yhtiö pitää kuitenkin koko
vuoden näkymänsä ennallaan ja uskoo liikevaihtonsa ja liiketuloksensa paranevan
viime vuodesta. Telesten tulos ennen veroja laski huhti-kesäkuussa 46 prosenttia
vuodentakaisesta 0,8 miljoonaan euroon. Osakekohtainen tulos painui 0,03 euroon
0,05 eurosta. Liikevaihto laski vertailukaudesta vajaat neljä prosenttia 41,9
miljoonaan euroon. Yhtiön saamat tilaukset kuitenkin kasvoivat 39 prosenttia ja
olivat 50,6 miljoonaa euroa. Video and Broadband Solutions liiketoiminnan
tilaukset kasvoivat 26 prosenttia ja Network Servicesin tilaukset 34 prosenttia.
– Pääsyy pienentyneeseen liikevaihtoon oli tiettyjen operaattoreiden
verkkopäivitysten vertailukautta alhaisempi taso sekä videovalvonnan
jälleenmyyntiasiakkaiden laskenut kysyntä, toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara
kommentoi osavuosikatsauksessa. – Tilauskanta vahvistui selvästi
vertailukaudesta, joten arvioimme liikevaihdon kasvavan toisella
vuosipuoliskolla. Teleste pitää loppuvuoden näkymänsä ennallaan. Yhtiö arvio
liikevaihtonsa ja liiketuloksensa paranevan vuodesta 2010. Parannuksen
edellytyksenä on Saksan palvelutoiminnan kehitysohjelman toteutus loppuvuoden
aikana. Nokia irtisanoi – näin kävi Jyväskylässä Nokian lakkautettu toimipiste
Jyväskylässä. Nokian irtisanomiset eivät hetkauttaneet jyväskyläläisten tieto-
ja viestintätekniikan ammattilaisten työtilannetta, kertoo Jyväskylän yliopiston
tuore raportti. Nokia lopetti vuonna 2009 Jyväskylästä yksikön, joka työllisti
320 ihmistä. Jyväskylän yliopiston raportin mukaan nokialaiset pystyttiin
sijoittamaan uudelleen erinomaisesti, eivätkä irtisanomiset näkyneet
työttömyyden lisääntymisenä. – Nokian irtisanomiset eivät ole vaikuttaneet
tieto- ja viestintätekniikan osaajien työllisyyteen Jyväskylässä. Mitä korkeampi
koulutus, sitä vakaampi työura, professori Pekka Neittaanmäki sanoo
tiedotteessa. Tammi-kesäkuussa vain 6,7 prosenttia ylemmän korkeakoulututkinnon
suorittaneesta jyväskyläläisestä tieto- ja viestintätekniikan osaajasta oli
työttömänä. Alemman korkeakouluasteen suorittaneista työttömänä oli 24
prosenttia ja keskiasteen suorittaneista 54,9 prosenttia. – Ammatillisen
koulutuksen osalta työttömyysvolyymi on siis jäänyt Keski-Suomessa pysyvästi
varsin korkeaksi. Tässä tilanteessa olisi kiinnitettävä huomiota
koulutustarjonnan ja työvoiman kysynnän kohtaamiseen ja tarpeen mukaan
uudistettava koulutusta vastaamaan työvoiman kysyntää, Neittaanmäki sanoo.
Neittaanmäki huomauttaa, että akateemisesti koulutettujen kohdalla vallitsee
lähes täystyöllisyys. Espanjan lainakorko lähellä "pelastusrajaa" Espanjan
pääministeri Jose Luis Rodriguez Zapatero on lykännyt kesälomaansa, kun maan
valtionlainan korko nousi jälleen uuteen ennätykseen ja otti askeleen lähemmäs
seitsemän prosentin rajaa. Aiemmin Kreikan, Portugalin ja Irlannin tapauksissa
seitsemän prosentin korko ennakoi pelastuspakettien avaamista. Espanjan ohella
Italian valtion kymmenvuotisen lainan korko on tänään noussut euroajan
ennätykseensä, kun markkinoilla pelätään kasvavien lainakustannusten syövän
talouden tasapainottamistoimien hyödyt ja hidastavan talouden kasvuvauhtia.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF sanoi perjantaina, että Espanja on "vaaran
vyöhykkeellä". Saman päivänä pääministeri Zapatero ilmoitti, että maan
parlamenttivaaleja aikaistetaan marraskuulle aiemmin aiotusta maaliskuusta.
Iltapäivällä Espanjan valtion kymmenvuotisen lainan korko oli noussut 6,39
prosenttiin ja ero Saksan liittovaltion vastaavan lainan korkoon levinnyt 399
korkopisteeseen. Espanjalaislehdissä kerrottiin huhuista, joiden mukaan Kiina
olisi ostamassa lainapapereita ja veikattiin korkoeron pysyvän sen ansiosta alle
400 korkopisteessä. Italian kymmenvuotisen lainan korko oli noussut 21
korkopistettä 6,21 prosenttiin. Gaddafi etsii pr-toimistoa – "Meillä on
oikeutus" Libyan diktaattori Muammar Gaddafi etsii viestintätoimistoa putsaamaan
maan hallinnon mainetta. Maan hallinnon mukaan Libya on joutunut
epäoikeudenmukaisen hyökkäyksen kohteeksi. Libyan diktaattori Muammar Gaddafi
etsii viestintätoimistoa puhdistamaan maan hallinnon tahriintunutta brändiä, New
York Post -lehti kirjoittaa. Maan hallitus haluaa korostaa, että Muammar
Gaddafin johtamalla hallituksella on oikeutus maan johtamiseen. Hallitus haluaa,
että sen viestiä kuunneltaisiin tarkemmin tiedotusvälineissä. – Meillä on hyvät
moraalinen, poliittinen ja laillinen oikeutus Libyan laillisena, itsenäisenä ja
suosittuna hallituksena, informaatioministeriön kirjoittamassa kirjeessä
kirjoitetaan. Libyan lähetystö New Yorkissa on vahvistanut sähköpostin aidoksi.
Maassa alkoi massiivinen kansannousu 17. helmikuuta, jonka yhteydessä
kansalaiset vaativat itselleen äänioikeutta ja sananvapautta. Valtavat
mielenosoitukset ovat johtaneet sisällissotaan, joka on edelleen käynnissä. Myös
Nato on aloittanut ilmaiskut Libyaan tukeakseen kapinallisia. – Libya on
joutunut epäoikeudenmukaisen media- ja pr-hyökkäyksen kohteeksi, joka on
johtanut Naton hyökkäyksiin, sähköpostissa kirjoitetaan. Toistaiseksi mikään
viestintätoimisto ei ole solminut sopimusta Gaddafin kanssa. – Epäilen todella
vahvasti, että mikään pr-firma vastaisi tähän pyyntöön, New York Postin
haastattelema Ronn Torossian viestintätoimisto 5WPR:stä sanoi. Toimittajien
sananvapausjärjestö Toimittajat ilman rajoja on listannut Gaddafin vapaan median
saalistajaksi. Yhdysvallat putoaa ja niin tekee pörssikin Helsingin pörssi on
tänään jatkanut selvää laskuaan. Myös muualla Euroopassa tunnelma on ollut
alavireinen. Aasiassakin tultiin tänään selvästi alaspäin. Yhdysvaltain heikko
taloustilanne painaa tunnelmia kaikkialla. Yhdysvaltain velkakattokiistassa
löytyi ratkaisu viime hetkillä. Nyt osakesijoittajien huolena on taas maan
talous, josta eilen saatiin uutta huolestuttavaa tietoa teollisuustuotannon
kasvun hidastuttua heinäkuussa selvästi odotuksia enemmän. Helsingin pörssin
yleisindeksi OMXH oli kello 14.55 laskenut 1,8 prosenttia. Painorajoitettu
Cap-indeksi oli 1,9 prosenttia miinuksella. Vaihtoa oli kertynyt 255 miljoonaa
euroa, josta Nokiaa 50 miljoonaa euroa. Nokian lisäksi vaihtokärjessä olivat
UPM, Nokian Renkaat ja Metso. Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor's kertoi
laskeneensa Nokian pitkien lainojen luokitusta yhdellä pykälällä tasolle BBB
tasolta BBB+. Viime viikolla luokitusta pudotti Moody's. Saksalainen talouslehti
Handelsblatt uutisoi, että Nokia putosi neljänneksi Saksan
älypuhelinmarkkinoilla. Lehden mukaan taiwanilainen Android-valmistaja HTC kiri
Nokian ohi. Nokian osake oli laskenut 1,2 prosenttia 3,84 euroon. Metsäjätti UPM
kertoi, että se on saanut päätökseen metsäyhtiö Myllykosken oston. UPM:n haltuun
siirtyy seitsemän Myllykosken ja sen saksalaisen kumppanin Rhein Papierin
painopaperitehdasta Suomessa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Kaupan rahoittamiseksi
UPM laskee liikkeeseen viisi miljoonaa uutta osaketta Myllykosken ja Rhein
Papierin omistajille. UPM:n osake oli laskenut 3,3 prosenttia.
Yhdysvaltalaispankki Goldman Sachs kertoi nostavansa Stora Enson
sijoitussuosituksen tasolle" neutraali", kun se aiemmin oli "myy". Stora Enson
R-osakkeen kurssi oli laskumarkkinoilla vajonnut 2,1 prosenttia. Öljynjalostaja
Neste Oilin osake oli 4,2 prosentin laskussa. Sveitsiläispankki Credit Suisse
alensi eilen Nesteen osakkeen tavoitehintaa aikaisemmasta 13,6 eurosta 11,5
euroon. Lääkevalmistaja Orion raportoi parantuneesta tuloksesta ja kasvaneesta
liikevaihdosta huhti-kesäkuussa. Yhtiön tulos koheni kulujen kasvusta
huolimatta. Tulos ylitti selvästi analyytikoiden odotukset. Yhtiön B-osake oli
0,2 prosentin laskussa. Yksi hullu ei saa lopettaa keskustelua Keskustelu
maahanmuuton ongelmista ei saa loppua siksi, että norjalainen psykopaatti teki
hirveitä. Anders Behring Breivikin käsittämättömät hirmuteot ovat aiheuttaneet
Suomessa outoja haittavaikutuksia. Suoraviivaisimmat luokittelijat ovat
niputtaneet Breivikin kanssa samaan psykopaattijoukkoon kaikki, jotka ovat
uskaltaneet puhua maahanmuuton lieveilmiöistä. Tämä puolestaan saattaa pysäyttää
keskustelun ja lisätä entisestään ahdistusta ja aggressiota. Suomessa vallitsee
ilmeisesti edelleen jonkinlainen kansalaissodan jälkeinen trauma, minkä vuoksi
ihmiset ja ajatukset jaetaan mustavalkoisesti kahteen leiriin. Olet joko euron
puolesta tai sitä vastaan. Kannatat maahanmuuttoa tai vastustat sitä. Olet joko
hyvä tai huono. Samaan mustavalkoiseen luokitteluun syyllistyvät yhtä lailla
ääriänkyrät kuin moniarvoisena itseään pitävät liberaalit. Kahtiajaon kulttuuri
on ahdistava kehityksen este. Kun ongelmat kielletään, niitä ei myöskään voi
korjata. Tästä syystä koko euroalue on nyt valtavissa vaikeuksissa, jotka
pääsivät syntymään vain siksi, että aikanaan oli epäkorrektia epäillä pyhän
euroideologian puhtautta. Samasta syystä monille on syntynyt kuva, että
maahanmuuton ongelmiin ei puututa, vaan ne lakaistaan maton alle. Keskustelu
veneenkeikuttamista Ongelmista puhuminen on ollut erityisen epäsuosittua
diktatuureissa. Kieltämisen takana on ilmeisesti ajatus, että vaikeneminen
vahvistaisi yhtenäisyyttä. Stalinin ja Hitlerin kaltaiset diktaattorit ovat
kohdelleet vastarannankiiskejä erityisen kovilla otteilla. Jokaisessa
diktatuurissa syntyy kuitenkin kapina, koska kansalaiset alkavat aina jossain
vaiheessa vaatia vapauksia. Siksi kieltäminen ei vahvista vaan hajottaa
yhteiskuntaa. Demokratioissa veneenkeikuttajia yritetään vaientaa
hienovaraisemmin kuin diktatuureissa. Täällä kriittinen pohdiskelu pyritään
leimaamaan jollain tavalla kelvottomaksi. Tällaiseen ylimielisyyteen sortui muun
muassa presidentti Martti Ahtisaari haastattelussa, jossa hän totesi
perussuomalaisten kannatuksen olevan jätkämiesten kapinaa. Ahtisaaren mukaan
perussuomalaisilla on riveissään aika vähän älymystönaisia. Ahtisaaren lausunnon
takana on ajatus, että jätkämiesten huoli maailmanmenosta olisi jotenkin
vähäarvoisempaa kuin älymystönaisten näkemykset. Yhteiskuntaa ei voi kuitenkaan
rakentaa vain älymystönaisten opeilla. On erikoista puhua moniarvoisesta
yhteiskunnasta, jos samaan aikaan todetaan, että jonkin ihmisryhmän puheita ei
kannata kuunnella. Kahtiajaon yhteiskunnassa tällainen erikoisuus on enemmän
sääntö kuin poikkeus. Monille riittää, että jonkin asian takana on gallupin
mukaan 51 prosenttia kansalaisista. Silloin voidaan todeta, että ”enemmistö
suomalaisista kannattaa asiaa”. Keskustelua gallupien lisäksi Yhä useammin
kannattaisi pohtia, miksi 49 prosentin vähemmistö on eri mieltä. Kahtiajaon
yhteiskunnassa tätä keskustelua käydään liian vähän. Siksi monet ongelmat jäävät
kytemään ja räjähtävät silmille muodossa tai toisessa. Tämän räjähdyksen
välttämiseksi keskustelua esimerkiksi maahanmuutosta pitäisi lisätä eikä
vähentää. Siinä keskustelussa ydinkysymys ei ole gallup-henkinen "kannatatko
maahanmuuton lisäämistä?” Ikääntyvä Suomi tarvitsee joka tapauksessa lisää
maahanmuuttajia. Keskustelun pitäisi mennä monimutkaisiin yksityiskohtiin, joita
gallupeilla ei pysty kartoittamaan. Pitäisi puhua muun muassa koulutuksesta,
työelämästä ja asumisesta. Lisäksi siinä pitäisi huomioida maahanmuuttajien
ohella myös suomalaiset. Perussuomalaiset ovat tehneet Suomelle eräänlaisen
palveluksen nostaessaan maahanmuuton keskustelunaiheeksi. Puolue voisi tehdä
toisen palveluksen laajentamalla keskustelua kehittävään suuntaan, sillä nyt
puheet ovat sisältäneet enemmän kritiikkiä kuin ratkaisuja. Kansanedustaja Jussi
Halla-ahon ”demari on matelija”-lausunto on tässä mielessä erittäin kehno
aloite. Saastekaupunki yrittää huijata Googlea Tšeljabinskin kaupunki Venäjällä
yrittää puhdistaa mainettaan yhtenä maan saastuneimmista kaupungeista. Hallinto
on luvannut 300 000 ruplan palkkion henkilölle, joka saa hakukoneiden tulokset
kertomaan kaupungista hyviä asioita. Tšeljabinskin hallinto ei häpeile käyttää
veronmaksajien rahoja pystyäkseen huijaamaan Googlea ja venäläistä
Yandex-hakukonetta. Kaupunki on luvannut 300 000 ruplan (noin 7 500 euron)
palkkion henkilölle, joka saa kaupungin näyttämään vihreämmältä hakukoneiden
tuloksissa. Tšeljabinsk oli 90-luvun alkuun virallisesti Venäjän saastunein
kaupunki. Vuonna 1957 sattunut ydinjätteiden käsittelylaitos räjähti alueella
sijaitsevassa Ozjorskin kaupungissa saastuttaen myös Tšeljabinskin. Kaupunki on
yhä kymmenen saastuneimman kaupungin joukossa, ja tulee usein esille hauissa
kuten "Venäjän likaisin kaupunki" ja "ekologia Uralilla", St. Petersburg Times
kertoo. Palkkion saadakseen Googlen ja Yandexin 150 ensimmäisen hakutuloksen on
oltava 80-prosenttisesti positiivisia tai neutraaleja. Hakukoneyhtiöt eivät ole
innoissaan Tšeljabinskin tarjoamasta palkkiosta. Sekä Yandex että Google
painottavat hakujensa puolueettomuutta ja haluavat pitää peukaloijat loitolla.
Orion ratsasti Parkinson-lääkkeellään Lääkeyhtiö Orionin toinen vuosineljännes
sujui viime vuoden vastaavaa aikaa paremmin. Liikevaihto kasvoi ja tulos koheni.
Koko vuoden näkymät ovat ennallaan. – Orionin päämarkkina-alueella
Länsi-Euroopassa terveydenhuoltojärjestelmien kautta korvattavien lääkkeiden
hinnat ovat useissa maissa jatkaneet laskuaan. Olemme kuitenkin menestyneet
hyvin tässä erittäin haastavassa toimintaympäristössä, toimitusjohtaja Timo
Lappalainen sanoo osavuosikatsauksessa. Orionin Parkinson-lääkkeiden myynti on
noussut, mikä Lappalaisen mukaan johtuu lähinnä Novartikselle tehtyjen
toimitusten kasvusta. Myös muu myynti on alkuvuonna kehittynyt myönteisesti.
Toisaalta myös kulut ovat olleet kasvussa. Liikevaihtoaan Orion kasvatti
huhti-kesäkuussa 10 prosenttia vuodentakaisesta 227,0 miljoonaan euroon.
Liikevoittoa kertyi 65,1 miljoonaa euroa eli 28,7 prosenttia liikevaihdosta.
Viime vuonna liikevoittoprosentti oli hieman korkeampi, 28,9 prosenttia. Tulos
ennen veroja parani 64,8 miljoonaan euroon 59,4 miljoonasta eurosta. Tulos
ylitti selvästi analyytikko-ennusteet. Uutistoimisto Bloombergin kokoaman
ennusteen mediaaniarvio oli 45,4 miljoonaa euroa. Ennusteet vaihtelivat
42,5-57,0 miljoonan euron haarukassa. Osakekohtainen tulos nousi 0,34 euroon
0,31 eurosta. Orion on pitänyt koko vuoden näkymänsä ennallaan. Yhtiö uskoo
liikevaihtonsa kasvavan hieman tänä vuonna viime vuodesta ja liikevoiton ilman
kertaeriä paranevan. Putin: Yhdysvallat toimii kuin loinen Venäjän pääministeri
Vladimir Putin haukkuu Yhdysvaltoja maailmantalouden loiseksi, joka ei elä
varojensa mukaan ja siirtää vastuun taakan muille maille. Venäjän pääministeri
Vladimir Putin kutsuu Yhdysvaltoja maailmantalouden ”loiseksi”, kertoo The Wall
Street Journal. – Yhdysvallat ei elä omilla tuloillaan, mikä siirtää vastuun
sitä lainoittaville maille, Putin sanoi poliittisella nuorisoleirillä pitämässä
puheessaan eilen. – Yhdysvallat toimii loisen tavoin. Putinin mukaan päätös
nostaa Yhdysvaltain velkakattoa vain ”viivästytti järjestelmällisempää
ratkaisua”. Putin sanoi, että vaikka velkakaton nosto on hetkellinen helpotus,
Yhdysvallat vain jatkaa velaksi eloa. Yhdysvaltain valtionvelka ylittää tänä
vuonna maan bruttokansantuotteen koon. Vielä vuonna 2007 Yhdysvalloilla oli
velkaa 62 prosenttia bkt:sta, mutta tänä vuonna velka tulee ylittämään sadan
prosentin rajan. Venäjällä on velkaa vain 10 prosenttia bkt:sta. Jos
valtionyhtiöiden velat lasketaan mukaan, Venäjän valtionvelka on Deutsche Bankin
raportin mukaan viidennes maan bkt:sta. HS: Valio haastoi Olvin ja Poutun
käräjille Maidonjalostaja Valio on haastanut virvoitusjuomayhtiö Olvin sekä
lihanjalostaja Poutun oikeuteen tavaramerkkiriidoista, Helsingin Sanomat kertoo.
Kiista liittyy Olo- ja Onni-nimien tavaramerkkien oikeuksiin. Olvi on
rekisteröinyt Raikas Kevyt Olo -tavaramerkin kivennäisvesien,
hedelmätuoremehujen ja hedelmäjuomien myyntiin, mutta Valion mukaan
tavaramerkkiä ei ole käytetty viiteen vuoteen. Valio haluaa itsekin myydä juomia
Olo-merkillä, mutta Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan Olvin rekisteröimä
nimi estää sen. Valiolla on jo muun muassa Olo-ruoansulatusjogurtteja. Olvin
vastauksen mukaan se on valmistanut Kevyt olo -kivennäisjuomia yli kymmenen
vuoden ajan, ja Kevyt olo on sille merkittävä tuoteperhe. Asian oikeuskäsittely
alkaa ensi vuonna Helsingin käräjäoikeudessa. Poutun kanssa Valiolla on riitaa
Onni-tavaramerkistä. Pouttu on rekisteröinyt Onni-nimen lihanjalosteilleen,
mutta myös maito ja maitotuotteet kuuluvat tavaramerkin alaisuuteen. Valion
mukaan myöskään Onni-tavaramerkkiä ei ole käytetty viiteen vuoteen. Pouttu ei
ole vielä vastannut käräjäoikeudelle asiaan liittyen. Valio sanoo, että se
haluaisi ratkaista asian ilman oikeudenkäyntiprosessia. Valion lakiasioista
vastaava Kyösti Parttimaa kertoo Helsingin Sanomille, että Valio haluaa käyttää
merkkejä vain kategorioissa, joissa muu valmistaja ei käytä samaa merkkiä. Valio
ei siis halua estää Olvia käyttämästä Olo-nimeä tai Pouttua käyttämästä
Onni-nimeä. Android-jyrä valtasi älypuhelinmarkkinat Tutkimusyhtiö Canalysin
mukaan Android-käyttöjärjestelmällä varustettuja älypuhelimia myydään selkeästi
muita enemmän. Android on vallannut markkinoita huimaa vauhtia, ja tämän vuoden
huhti-kesäkuussa Android-laitteiden myynti kasvoi 379 prosenttia.
Android-laitteiden maailmanlaajuinen markkinaosuus älypuhelimissa oli 48
prosenttia toisella neljänneksellä. Canalys seuraa matkapuhelinmarkkinoiden
kehittymistä 56 maassa, ja niistä Android oli johtava käyttöjärjestelmä 35
maassa. Älypuhelinmarkkinat kasvoivat huhti-kesäkuussa 73 prosenttia
vuodentakaisesta 107,7 miljoonaan myytyyn puhelimeen. Älypuhelinmarkkinat ovat
edelleen suurimmat Aasiassa ja Tyynenmeren alueella. Siellä myytiin toisella
vuosineljänneksellä 39,8 miljoonaa älypuhelinta. EMEA-alueella (Eurooppa,
Lähi-itä ja Afrikka) myytiin 35,0 miljoonaa ja Pohjois- ja Latinalaisessa
Amerikassa yhteensä 32,9 miljoonaa älypuhelinta. Android on ollut viime vuoden
viimeisestä neljänneksestä lähtien älypuhelinmarkkinoiden suosituin
käyttöjärjestelmä. Kasvu on ollut huimaa, eikä sille näy päätöstä. Tämän vuoden
toisella neljänneksellä Android-pohjaisten laitteiden myynti kasvoi 379
prosenttia viime vuodesta 51,9 miljoonaan kappaleeseen. Androidin menestystä
tukee se, että käyttöjärjestelmää hyödyntävät useat eri laitevalmistajat kuten
Samsung, HTC, LG, Motorola, Sony Ericsson, ZTE ja Huawei. Androidilla on
hallitseva markkina-asema esimerkiksi Etelä-Koreassa, jossa sen markkinaosuus on
85 prosenttia. Applen iOS markkinakakkonen Käyttöjärjestelmistä kakkoseksi
Androidin jälkeen nousi huhti-kesäkuussa Applen iOS-käyttöjärjestelmä. Yhtiön
iPhone-alustana toimivan iOS:n markkinaosuus oli 19 prosenttia ja laitteita
myytiin yhteensä 20,3 miljoonaa kappaletta. Myyntinsä kasvulla Apple nousi
Nokian ohi maailman johtavaksi älypuhelinvalmistajaksi. Nokian
Symbian-käyttöjärjestelmä on jäänyt Androidin ja iOS:n taakse
älypuhelinmarkkinoiden kolmanneksi suosituimmaksi käyttöjärjestelmäksi. Nokian
asema on ollut vakain kehittyvissä BRIC-maissa (Brasilia, Venäjä, Intia ja
Kiina). Menestyksestään huolimatta Nokia on tippunut kolmanneksi myös
älypuhelinten myynnissä. Applen lisäksi Samsung on kirinyt Nokian ohi.
Korealaisvalmistajan Android-pohjaisten laitteiden myynti kasvoi viime vuodesta
421 prosenttia 17,0 miljoonaan puhelimeen. – Nokian ongelmana on, että sen
Symbian-pohjaisten laitteiden kysyntä on laskenut erittäin nopeasti erityisesti
operaattorivetoisilla markkinoilla kuten Länsi-Euroopassa, Canalysin
pääanalyytikko Pete Cunningham sanoo. – Nokia tarvitsee kipeästi ensimmäiset
Windows-puhelimensa pysäyttääkseen markkinaosuuden laskun ja hiljentääkseen
kriitikot. Microsoftin osuus älypuhelinmarkkinoilla mitätön Nokia laskee
Microsoftin varaan paljon, ja historia ei esitä tulevaisuutta valoisana. Samaan
aikaan kun Android- ja iOS-pohjaisten laitteiden menekki on liitänyt aina vain
korkeammalle, on Microsoftin käyttöjärjestelmällä varustettujen älypuhelinten
myynti laskenut viime vuodesta. Toisella neljänneksellä Microsoft-pohjaisia
laitteita myytiin 1,5 miljoonaa kappaletta, 52 prosenttia vähemmän kuin viime
vuoden huhti-kesäkuussa. Microsoft-pohjaisten laitteiden markkinaosuus maailman
älypuhelinmarkkinoilla oli vaivaisen prosentin suuruinen. Yhdysvallat saattaa
tarjota kuitenkin mahdollisuuden Nokialle ja Windows-puhelimille.
Matkapuhelinvalmistaja HTC, joka käyttää sekä Androidia että Windowsia
älypuhelintensa käyttöjärjestelmänä, menestyi Yhdysvalloissa kasvattaen
markkinaosuuttaan 21 prosenttiin. Samaan aikaan Applen markkinaosuus
Pohjois-Amerikassa laski 25 prosenttiin edellisen neljänneksen 31 prosentista.
Blackberry-valmistaja Research In Motionin (RIM) markkinaosuus romahti
Pohjois-Amerikassa 12 prosenttiin viime vuoden toisen vuosineljänneksen 33
prosentista. RIM:n maailmanlaajuinen myynti kasvoi kuitenkin Latinalaisen
Amerikan vetämänä, missä RIM on markkinajohtaja 28 prosentin osuudellaan. AL:
Kotitalousvähennys ei ole köyhien puuhaa Kotitalousvähennys on keskituloisten ja
vauraiden käyttämä etuisuus, Aamulehden teettämä kysely kertoo. Hyvätuloiset
ovat myös kärkkäimpiä tinkimään kotipalveluista ja remonteista, jos
kotitalousvähennystä leikataan. Kotitalousvähennys on etu, joka muuttuu
käyttökelpoiseksi vasta, kun tulot ylittävät tietyn rajan. Aamulehden
Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä kotitalousvähennyksen käyttö kasvoi
selvästi, jos talouden vuosittaiset bruttotulot nousivat yli 70 000 euron. Yli
70 000 euroa vuodessa bruttona ansaitsevista talouksista 30 prosenttia käytti
kotitalousvähennystä säännöllisesti ja 31 prosenttia oli joskus hyödyntänyt
sitä. 50 000–70 000 euron talouksissa 17 prosenttia käytti vähennystä
säännöllisesti ja 24 prosenttia oli joskus käyttänyt sitä. Kotitalousvähennyksen
käyttö vähenee, mitä niukemmin kotitalous ansaitsee. Kun vuosittaiset
bruttotulot putoavat alle 20 000 euron, vain viisi prosenttia hyödyntää
kotitalousvähennystä säännöllisesti ja vain 6–7 prosenttia on joskus käyttänyt
sitä. Kyselyn mukaan vauraat ovat valmiita myös tinkimään kotitalousvähennykseen
oikeuttavien töiden teettämisestä, jos kotitalousvähennykseen kosketaan. Silti
vain neljäsosa yli 70 000 euroa vuodessa ansaitsevista talouksista ilmoitti,
että vähennykseen koskeminen vähentäisi haluja kotiavun käyttöön. Tuloksia
tulkitessa on hyvä muistaa, että 70 000 euron bruttovuosituloilla kotitalous on
vielä keskituloinen, jos tulonsaajia on perheessä useampia. Taloustutkimuksen
tekemään kyselyyn haastateltiin reilua tuhatta suomalaista. Tutkimuksen
virhemarginaali on 2,5 prosenttia. E-S: Suomi ja Venäjä junakiistassa Yksi
Helsingin ja Pietarin välinen Allegro-junavuoro uhkaa jäädä ajamatta
suomalaisten ja venäläisten aikataulukiistojen vuoksi, Etelä-Saimaa kirjoittaa.
Suomen ja Venäjän välinen aikaero kasvaa marraskuussa kahteen tuntiin, kun Suomi
siirtyy talviaikaan. Venäläiset haluaisivat aikaistaa yhden Helsingistä lähtevän
Allegro-vuoron lähtöä, jotta jatkoyhteyksissä voitaisiin käyttää Pietarin
metroa. Suomalaiset eivät halua muuttaa aikatauluja, koska Karjalan radan
liikennettä on vaikea sovittaa junan aikaisempaan lähtöön. Nopeilla
Allegro-junilla on tarkoitus ajaa neljä vuoroa päivässä Helsingistä Pietariin.
Jos aikataulukiistaan ei löydy sopua, yksi vuoroista uhkaa jäädä ajamatta,
Etelä-Saimaa kirjoittaa. Lennonjohtokiistaan löytyi ratkaisu Lennonjohtajien
työehtokiistaan on löytynyt sovinto. Sovun myötä tiistaina alkavaksi
suunnitellut pistelakot peruuntuvat. Uuden sopimuksen myötä lennonjohtajien
palkat nousevat. Monet neuvotteluja hiertäneet tekstikysymykset ovat kuitenkin
yhä auki. Palvelualojen työnantajien (PALTA) ja Suomen Lennonjohtajien
Yhdistyksen (SLJY) väliseen työehtokiistaan on löytynyt sovinto. PALTA ja SLJY
hyväksyivät valtakunnansovittelija Esa Lonkan sovintoesityksen myöhään viime
yönä. Tiistaiaamuksi alkavaksi suunnitellut pistelakot peruuntuvat sovun myötä.
Neuvottelut koskivat työehtosopimuksen soveltamisalaa, palkankorotuksia ja
vuoron sisäisiä tauotuksia. Kivenä kengässä olleet tekstikysymykset ratkaistiin
pääosin siirtämällä kysymykset työryhmien ratkaistavaksi. Sovun myötä palkkoja
korotetaan 1. elokuuta 2011 lähtien 2,9 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.
Lennonjohtajat saavat lisäksi 500 euron korvauksen hyvitykseksi pitkittyneiden
sopimusneuvotteluiden vuoksi viivästyneistä palkankorotuksista. Ensi vuonna
lennonjohtajien palkkoja korotetaan 1. elokuuta alkaen 2,8 prosentin suuruisella
yleiskorotuksella. Lisäksi ensi keväästä lukien osalle kentistä aletaan maksaa
kohdennettuja korvauksia. Sopimuskausi on voimassa 15. toukokuuta 2013 asti.
SLJY:n puheenjohtaja Antero Utunen kertoo Ylelle, että neuvottelut sujuivat
asiallisessa ja rakentavassa hengessä. – Palkkaratkaisu ei tietenkään ollut ihan
tyydyttävä, mutta yhtä kaikki kompromissistahan tässä puhutaan, Utunen sanoo
Ylelle. – Asiakysymykset olivat äärimmäisen vaikeita ja eräät kohdat teknisesti
haastavia. Tässäkin tilanteessa katsoisin, että laiha sopu oli parempi kuin
lakkojen alkaminen, PALTAn varatoimitusjohtaja Harri Hietala kuvailee
neuvottelutulosta Ylelle. AL: Antibioottilihan superbakteerit voivat siirtyä
ihmiseen Antibiooteilla kyllästetyssä lihassa on lääkkeelle vastustuskykyisiä
bakteereja, jotka voivat siirtyä lihan syöjään, kirjoittaa Aamulehti. Aamulehden
mukaan antibioottivaara koskee etenkin ulkomaista lihaa. Esimerkiksi
tanskalaiset tuotantoeläimet saavat kaksi kertaa enemmän antibiootteja kuin
suomalaiset eläimet. Vaarassa ovat muun muassa matkailijat. – Esimerkiksi
turistiripulin ensisijainen lääkehoito on joillakin alueilla käyttökelvoton.
Sille lääkkeelle on niin moni bakteeri vastustuskykyinen, Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Antti Hakanen sanoo. Eurooppalaisten
viranomaisten seurantaraportin mukaan salmonella- ja kampylobakteerien
antibioottien vastustuskyky on hyvin tavallista Suomen, Ruotsin ja Norjan
ulkopuolella. Antibiooteilla paikataan usein huonoa hygieniaa ja ahtaita
elinolosuhteita. Erityisen paljon antibiootteja Hollannissa ja Yhdysvalloissa.
Suomessa antibiootteja käytetään vähemmän kuin muissa maissa. – Lisäksi Suomessa
on tehty paljon taudinvastaista työtä, eli hävitetty maasta eläintauteja
kokonaan., lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean eläinlääkäri Fia
Westerholm sanoo. Pakettiautomyynti kiihdytti edellisvuodesta Uusien autojen
rekisteröinnit olivat huomattavassa kasvussa edellisvuoteen verrattuna.
Varsinkin pakettiautot kävivät hyvin kaupaksi. Tämän vuoden tammi-heinäkuussa on
rekisteröity 79 940 henkilöautoa. Kasvua karttui 14,6 prosenttia viime vuoden
vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Heinäkuussa rekisteröitiin 8 600 uutta
henkilöautoa. Vuotta aiempaan verrattuna uusia ajoneuvoja rekisteröitiin 17,6
prosenttia enemmän. Heinäkuussa rekisteröidyistä uusista autoista 874 oli
pakettiautoja. Pakettiautoja rekisteröitiin 40,3 prosenttia enemmän kuin viime
vuoden heinäkuussa. Kuluvana vuonna on ensirekisteröity 7 893 uutta
pakettiautoa, mikä on 32,8 prosenttia enemmän viime vuoden vastaavaan
ajankohtaan verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Autoalan Tiedotuskeskuksen
ylläpitämistä ensirekisteröintitilastoista. Suomalaisia ei henkilötietojen
suojaus paljon kiinnosta Kun kauppaketju tai nettipalvelu kysyy henkilötietoja,
suomalainen antaa ne muita eurooppalaisia auliimmin. Jopa paljon parjattuihin
verkkopalveluihin suhtaudutaan muita luottavaisemmin. Asia käy ilmi Euroopan
komission tutkimuksesta. Suomalaiset ovat huolettomimpien EU-kansalaisten
joukossa, mitä tulee ostokäyttäytymisen seurantaan. Kauppojen
kanta-asiakaskortteja suomalaisilla on enemmän kuin minkään muun EU-maan
kansalaisilla. Jo 87 prosentilla suomalaisista on joku kanta-asiakaskortti.
Maksukorttien ja nettisivujen kautta tapahtuva seuranta huolestuttaa vain
virolaisia vähemmän kuin suomalaisia. Suomessa ei murehdita myöskään
yhteystietojen päätymistä vääriin käsiin, komission tutkimuksesta selviää. Kun
kaksi kolmesta britistä ja saksalaisesta pitää kännykkänumeroaan
henkilökohtaisena tietona,vain kolmannes suomalaisista oli samaa mieltä.
Sormenjäljistään suomalaiset eivät huolehdi. Suomalaisista 46 prosenttia pitää
sormenjälkiä henkilökohtaisena tietona. Vai Italiassa sormenjälkiin
suhtauduttiin välinpitämättömämmin. Googlen ja Facebookin tietosuojalupauksiin
suhtaudutaan epäluuloisemmin. Suomalaisista 54 prosenttia ei luota siihen, että
verkkopalvelujen tarjoajat suojaavat käyttäjän henkilötietoja. Koko unionin
alueella epäluuloisia on 62 prosenttia. Suomalaisten mielestä kaikkein
arkaluonteisin on tieto ihmisen taloudellisesta asemasta. Niin sanoi 88
prosenttia vastaajista. Henkilötunnustaan piti arkaluonteisimpana 85 prosenttia
ja terveystietojaan 80 prosenttia. Yhdysvaltojen huono talousdata masensi
Helsingissäkin Kaupankäynti Helsingin pörssissä lopetettiin tänään miinukselle.
Mollitunnelma tarttui Helsinkiin Yhdysvalloista, jossa julkistettiin tänään
teollisuustuotannon ostopäällikköindeksi. Indeksin mukaan Yhdysvaltain
teollisuustuotannon kasvu jäi odotettua heikommaksi. Yleisindeksi OMXH laski ja
painorajoitettu OMXH Cap laskivat kumpikin 2,8 prosenttia. Vaihtoa kertyi 521
miljoonaa euroa, josta Nokiaa 138 miljoonaa euroa. Nokian jälkeen vaihdetuimmat
osakkeet olivat Metso, Sampo, Outotec ja Fortum. Konepajayhtiö Metso kertoi
ostaneensa kaivoshuoltajan Arizonasta. Kauppahintaa ei kerrottu. Yhtiö kertoi,
että kauppa vahvistaa yhtiön asemaa Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Kanadassa.
Osake laski 6,9 prosenttia. Kaivosteknologiayhtiö Outotecin osake sukelsi 10,1
prosenttia saatuaan Danskelta myyntisuosituksen. Myös Neste Oilin osake oli
navakassa 6,8 prosentin laskussa. Sveitsiläispankki Credit Suisse laski Neste
Oilin osakkeen tavoitehintaa 13,60 eurosta 11,50 euroon. Yhtiö ilmoitti tänään
myyvänsä Virossa sijaitsevan kaasuyhtiön Reola Gaasin virolaiselle
Alexela-yhtiölle. Pohjola-pankki laski tulosvaroituksen perjantaina antaneen
viestintäkonserni Sanoman osakesuositusta. Yhtiön kurssi painui 1,72 prosenttia.
Ålandsbanken ja Ilkka julkistivat tänään tuloksensa. Ålandsbanken kertoi, että
yhtiön toisen vuosineljänneksen tulos painui tappiolliseksi Ruotsin-toimintojen
uudelleenjärjestelykulujen vuoksi. Pankin A-osake eteni 3,4 prosenttia
perjantain päätöskurssiin verrattuna. Mediatalo Ilkka kertoi odotuksia
suuremmasta tuloksesta sekä valoisista näkymistä loppuvuodelle. Y htiön osake
nousi 2,7 prosenttia. Verkkoviestintäyhtiö Soprano antoi tänään ennakkotietoja
tuloksestaan. Yhtiön mukaan toisesta vuosineljänneksestä tulee odotettua
parempi. Osake heikkeni 4,2 prosenttia. Kyberrikollisuuden hintalappu paisui
rajusti Tietokonevirus sulki Nordean konttoreita pääkaupunkiseudulla 2003.
Kyberhyökkäykset häiritsevän yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden työtä
reippaasti aiempaa enemmän. Myös hyökkäysten hintalappu on paisumaan päin, tuore
tutkimus kertoo. Tietokonevalmistaja HP:n tilaamaan tutkimukseen osallistui 50
yritystä, joihin kohdistui yhteensä 72 hyökkäystä joka viikko. Määrä on noussut
42 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tutkimuksen mukaan kyberrikollisuus
aiheutti tutkituille yrityksille keskimäärin 4,15 miljoonan euron vuotuiset
kustannukset. Nousua karttui jopa 56 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Eniten maksavat hyökkäysten havaitseminen sekä tiedon palauttaminen. –
Verkkohyökkäykset ovat lisääntyneet ja kehittyneet aiheuttaen entistä suurempia
riskejä yritysten taloudelle, HP:n ohjelmistoista vastaava johtaja Heikki
Rouhesmaa sanoo tiedotteessa. Hyökkäysten selvittäminen on kallista puuhaa,
sillä keskimääräinen kyberhyökkäyksen selvittämiseen kuluu 18 päivää.
Helsinki-Tallinna -ennätys: lähes miljoona matkaa Helsingin ja Tallinnan
välisessä laivaliikenteessä on tehty kaikkien aikojen ennätys. Yhdessä
kuukaudessa pääkaupunkien välillä on tehty yli 900 000 matkaa. Tallinnan ja
Helsingin välisessä liikenteessä tehtailtiin heinäkuussa liuta ennätyksiä.
Ensimmäisenä niistä ehätti kertomaan ahvenanmaalainen Eckerö Line. Eckerö Linen
Nordlandialla ja Translandialla kulki heinäkuussa 130 005 matkustajaa, joka oli
seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisenä ennätyskuukautena vuosi sitten.
Viking XPRS teki niin ikään ennätyksensä. Se kuljetti 221 079 matkustajaa, joka
oli 5,1 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Keskimääräinen
matkustajamäärä oli 1800 per lähtö. Hurjimmat luvut löi tiskiin Tallinnan
pörssissä noteerattu Tallink Group. Se kertoo laivojensa kuljettaneen Tallinnan
reitillä yhdessä kuukaudessa yli puoli miljoonaa matkustajaa. Tallinkin tarkka
luku oli 520 244 matkustajaa, jossa oli kasvua edellisvuoteen kymmenen
prosenttia. Jo kesäkuussa Tallinkilla oli sama kasvutahti. Tuolloin Star,
Superstar ja Baltic Princess -alukset kuljettivat Helsingin ja Tallinnan välillä
395 614 matkustajaa. Kun mukaan luetaan kahdella katamaraanilla operoiva Linda
Line varustamo, heinäkuun matkustajien kokonaismäärä nousi yli 900 000:een.
Tilastoluku kertoo yhdensuuntaisten matkojen määrä, joten liikkeellä olleiden
matkustajien määrä oli runsas 450 000. Ainakin suomalaiset tuntuvat vaihtaneen
Tukholman Tallinnaan kiinnostavimpana risteilykohteena. Tilastokeskuksen
keskiviikkona julkistamien lukujen mukaan Ruotsiin risteilleiden määrä putosi
kesäkuussa viidenneksen, kun ulkomaanmatkat kokonaisuudessaan lisääntyivät
yhdeksän prosenttia viime vuodesta. Tallinna on tänä vuonna Turun ohella
Euroopan kulttuuripääkaupunki. Espanjassa kriisikokous – Tremonti tapasi
Junckerin Espanjan ja Italian johtajat yrittävät kuumeisesti saada maita
uhkaavan markkinoiden paniikkireaktion kuriin. Espanjan hallitus ilmoitti, että
pääministeri Jose Luis Rodriguez Zapatero keskeytti tiistaina alkaneen lomansa
ja palasi Madridiin keskiviikkoaamuna. Zapatero pitää ministereidensä kanssa
kriisikokouksen tilanteesta, uutistoimisto Bloomberg kertoi. Zapatero tapaa
vielä iltapäivän aikana valtiovarainministeri Elena Salgadon ja valtioneuvoston
tiedottajan Jose Blancon. Pääministeri aikoo myös tiedottaa tilanteesta
poliittisille puolueille. Zapatero lykkäsi tiistaina lomallelähtöään
iltayhdeksään keskustellakseen muiden eurooppalaisten johtajien ja EU-komission
kanssa. – Se, että Zapatero on keskeyttänyt lomansa, osoittaa että tilanne on
epätoivoinen, 4Cast-konsulttiyhtiön analyytikko Jo Tomkins sanoi uutistoimisto
Reutersille. Sijoittajat hermostuneet Sijoittajien uusilta Espanjan lainoilta
vaatima korko on alkanut lähestyä seitsemää prosenttia eli samaa tasoa, joka
nähtiin juuri ennen kuin Kreikalle, Portugalille ja Irlannille piti koota
pelastuspaketit. Kymmenvuotisten valtionlainojen tuottoprosentit nousivat
tiistaina euroajan ennätyksiin: Espanjassa 6,42 prosenttiin ja Italiassa 6,26
prosenttiin. Pääministeri Silvio Berlusconi ilmoitti pitävänsä tänään kaksi
puhetta vakuuttaakseen kansalaiset ja sijoittajat siitä, että Italia pystyy
estämään ajautumisen velkakriisin uudeksi uhriksi. Italian valtiovarainministeri
Giulio Tremonti tapasi keskiviikkona Luxemburgin pääministerin ja euromaiden
valtiovarainministereiden ryhmän puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin. Juncker
kertoi, että keskustelussa käsiteltiin "kaikkia ongelmia", joita seitsemäntoista
euromaan ryhmällä on vastassaan. Tremonti puolestaan kuvasi keskustelua
"pitkäksi ja hedelmälliseksi". Finavia: Lennonjohtajien lakko ei peru lentoja
Finavian mukaan kaikki lennot voidaan lentää, vaikka lennonjohtajat
aloittaisivatkin lakkonsa. Myöhästymiset ovat kuitenkin mahdollisia. Finavia
kehottaa matkustajia tulemaan kentälle tavalliseen tapaan. Mahdollinen lakko voi
aiheuttaa muutoksia lähtöaikoihin, joten oman lennon tilannetta kannattaa
seurata esimerkiksi lentoyhtiön tarjoaman tekstiviestipalvelun kautta.
Lennonjohtajat aloittavat huomenna aamulla kahden tunnin pistelakot, jos Suomen
Lennonjohtajien ja Palvelualojen työnantajien väliseen työehtokiistaan ei löydy
tänään sopua. Työehtokiistassa on kyse muun muassa työehtosopimuksen
soveltamisalasta, tauoista sekä palkankorotuksista. Kreikkalaisilla sairaaloilla
miljardivelat Saksalaiset lääkeyritykset syyttävät kreikkalsia sairaaloita ja
lääkeyrityksiä yli miljardin euron veloista. Saksan lääketeollisuuden
etujärjestö BPI syyttää kreikkalaisia sairaaloita ja lääkäriasemia laskujen
laiminlyönnistä. Sairaaloilla ja lääkäriasemilla on yhteensä 1,2 miljardin euron
arvosta maksamattomia laskuja, etujärjestön tiedottaja kertoo saksalaislehti Der
Spiegelille. Kreikkalaiset uhkailevat, että he voivat maksaa laskuista vain
osan, vaikka lääketeollisuus on alentanut useiden tuotteiden hintoja viime
vuonna. Nyt järjestössä pohditaan, saako järjestön edustama yritys koskaan
rahojaan Kreikasta. Kreikka on aloittanut tiukan säästökuurin, joka koskee myös
maan sairaaloita. Näinkö tässä kävi: Euromaista liittovaltio puolivahingossa
Euroopan unioni joutuu käyttämään velkamaiden pelastukseen epätavallisen järeitä
toimia. Unionin perusluonne on samalla muuttumassa. Euromaista on tulossa
liittovaltio kuin puolivahingossa. Euroalueen johtajien sopiman Kreikan toisen
pelastuspaketin yhteydessä tehtiin merkittäviä rakenteellisia muutoksia
euroalueen väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n toimintavaltuuksiin.
Muutokset koskevat myös heinäkuussa 2013 voimaan astuvan pysyvän
vakausmekanismin (EVM) toimintaa. ERVV ja EVM voivat Valtioneuvoston tiedotteen
mukaan vastaisuudessa käyttää ennakoivaa varautumista kriisien hallitsemiseksi
samaan tapaan kuin Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vastaavat mekanismit.
Vakausvälineille annetaan lupa pääomittaa pulassa olevia pankkeja. Lisäksi
vakausvälineet voivat vastedes toimia joukkovelkakirjalainojen
jälkimarkkinoilla, jos euroalueen keskuspankki EKP arvioi rahoitusmarkkinoiden
vakauden olevan uhattuna. Joukkovelkakirjojen ostoon tarvitaan kaikkien EKP:n
jäsenmaiden suostumus. Muutoksia perustellaan tarpeella pienentää maasta toiseen
leviävien kriisien todennäköisyyttä. "Kyseessä on Euroopan valuuttarahasto"
Brysselissä sovitut uudistukset tekevät vakausvälineistä kuin eurooppalaisen
version IMF:stä, arvostettu saksalainen Spiegel-lehti kirjoittaa artikkelissaan.
ERVV:n uudet valtuudet merkitsevät, että kehitys kohti Euroopan valuuttarahastoa
on selkeästi saatu alulle. Ennakoivan luoton myöntäminen maille, joiden
epäillään joutuvan pulaan, sekä pankkien pääomittamisoikeudet ovat merkittäviä
askelia kohti euromaiden yhteistä talouspolitiikkaa. – Olemme sopineet Euroopan
valuuttarahaston pohjan luomisesta, Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy
riemuitsi Spiegelin mukaan. Lehden mukaan jopa Saksan liittokansleri Angela
Merkel, joka on pitkään vastustanut ideaa Euroopan valuuttarahastosta, myönsi,
että "vertauksen Kansainväliseen valuuttarahastoon voi kyllä tehdä".
"Yhteisvaluutta ei toimi ilman yhteistä talouspolitiikkaa" Useat asiantuntijat
ja johtavat taloustieteilijät ovat sanoneet euroalueen kriisin johtuvan
rakenteellisista valuvirheistä. Tällä tarkoitetaan sitä, että alueella on
yhteinen valuutta- ja rahapolitiikka, mutta finanssi- ja talouspolitiikka on
jokaisen maan oma. New Yorkin yliopiston taloustieteen professori Nouriel
Roubini kirjoitti vastikään, että vaihtoehtoina ovat tiukempi
taloudellis-poliittinen yhdentyminen, käytännössä liittovaltio, tai päätyminen
sekavaan kriisitilaan ja lopulta euroalueen hajoamiseen. Brysselin kokouksessa
valuvirheitä alettiin korjata suuntaan, jonka päässä voi häämöttää Euroopan
liittovaltio. – Tämä on tietysti iso muutos EU:n aikaisempaan tilanteeseen
nähden. Mukaan tulee samanlaisia käytännöllisiä instrumentteja kuin IMF:llä,
kuten esimerkiksi interventiovalmiudet, Helsingin yliopiston
Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Juhana Aunesluoma sanoo. Aunesluoman
mukaan sisämarkkinayhdentymisen rajat ovat tulleet vastaan, ja lisäintegraation
mahdollistamiseksi järjestelmää nyt muutettiin. Viimeksi kuluneen vuoden aikana
integraation syventämisestä talouspolitiikan puolelle on alettu puhua enemmän. –
Pikku hiljaa on kypsytty ajatukseen, että talouspolitiikan puolelle on
rakennettava samankaltaista kansallisvaltioiden suvereniteetin luovuttamista,
jota ulkomaankaupan ja valuuttajärjestelmän puolella on ollut jo aiemmin,
Aunesluoma sanoo. "Aiempaan ei ole paluuta" Juhana Aunesluoma pitää hyvin
epätodennäköisenä, että kriisejä edeltävään aikaan olisi enää paluuta. Vaikka
tilanne saataisiin rauhoitettua ja purettua hallitusti, kukaan ei haluaisi ottaa
riskiä, että kriisi toistuisi. – Ei varmasti haluta ottaa uusiksi sitä, mitä
viimeisen parin vuoden aikana on tapahtunut. Sen estäminen edellyttää uusia
mekanismeja, joilla pystytään entistä aikaisemmin puuttumaan esimerkiksi
holtittomaan velkaantumiseen ja valtioiden verotusjärjestelmiinkin, Aunesluoma
sanoo. Kriisi voidaan nähdä jopa oppituntina. EU:n talousjärjestelmä joutui
ensimmäistä kertaa kovaan testiin, joka paljasti järjestelmän virheet. –
Järjestelmän riskit eivät realisoituneet niin kuin odotettiin. Nyt on käyty
empiirinen testi läpi ja todettu, että ilman yhteistä finanssipoliittista kykyä
koko rakenne on epävakaa. Laajempi yhdentyminen toisi mukanaan myös poliittista
vastustusta, kun kansallisvaltiot joutuisivat luopumaan
itsemääräämisoikeudestaan. – Integraatiota vastustetaan periaattellisista
syistä. Käytännössähän tässä rajoitetaan kansallisvaltioiden suvereniteettia
talouspolitiikan puolella, Aunesluoma toteaa. "Euroopasta tulee Saksan johtama
imperiumi" Brittiläisen Telegraph-sanomalehden johtavan poliittisen
kommentaattorin Peter Obornen mukaan euromaiden päätöksen merkityksellisyyttä ei
voi korostaa liikaa. Hänen mukaansa vakausvälineen valtuuksien valtavalla
laajentamisella on otettu ratkaiseva askel kohti talouspoliittista unionia. –
Viime viikon torstai tulee näyttäytymään käännekohtana, jonka jälkeen euroalue
lakkasi olemasta kansallisvaltioiden joukko. Sillä tulee olemaan yksi
talouspoliittinen hallitus, yksi valuutta ja yksi yhteinen ulkopolitiikka.
Integraatio tulee olemaan niin täydellistä, että vauraampien maiden
veronmaksajien odotetaan maksavan heikkojen ja epäonnistuvien EU-maiden
hyvinvointijärjestelmät ja eläkerahastot, hän kirjoittaa. Obornen näkemyksen
mukaan Etelä-Euroopan maiden taloudellinen itsemääräämisoikeus tullaan tuhoamaan
ja maista tehdään ainoastaan raaka-aineita tuottavia ja lopputuotteita ostavia
vasallivaltioita. Saksalle pelastuspaketit ovat viimeisen sentinkin arvoisia,
sillä ne takaavat markkinat saksalaisille tuotteille. Saksa on yhä lähempänä
saavuttaa Otto von Bismarckin unelman Euroopan laajuisesta taloudellisesta
imperiumista, Oborne kirjoittaa. Helsingin yliopiston Juhana Aunesluoma
kommentoi Obornen ajatuksia sanomalla, että ne ovat provokaatioksi tarkoitettu
heitto, jossa on kuitenkin osa totuutta. – Eihän se ihan mahdotonta olisi, että
kävisi näin. Se olisi ison talousmaantieteellisen muutoksen lopputulos. Ajatus
Etelä-Euroopasta pohjoisen raaka-aineaittana ei ole mikään uusi näkemys. – Tämä
ajatus on ollut olemassa jo ainakin sata vuotta. Se on toki aika kolonialistinen
näkökulma. Huoneentaulusta kohti kaikkien koulutietä SKS julkaisee Suomen
kasvatuksen ja koulutuksen historiaan perehtyvän suurteoksen, jonka ensimmäisen
osan on toimittanut Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen Turun
yliopistosta. Suomen Historiallisen Seuran suurhankkeen ensimmäinen osa
"Huoneentaulun maailma. Kasvatus ja koulutus Suomessa keskiajalta 1860-luvulle"
selvittää, millaista kasvatusta ja koulutusta lapsille ja nuorille tarjottiin
ennen vuoden 1920 yleistä oppivelvollisuuslakia. Teos lupaa tarjota uudenlaisen
näkökulman suomalaiseen kasvatus- ja koulutushistoriaan. Kirjassa koulutus
ymmärretään teoksessa laaja-alaisemmin kuin aikaisemmin. Kasvatukseksi nähdään
kaikki sellainen toiminta, jossa lapset ja nuoret pyrittiin sosiaalistamaan
osaksi yhteisöä ja yhteiskuntaa. Kirjassa pohditaan, mikä oli eri
yhteiskuntaryhmien mahdollisuus ja tarve koulutukseen. Miten oppiminen toimi
valtion ja kirkon intressien välineenä? Miten säätyjen väliset jännitteet ja
vallan tasapaino ilmenivät kasvatuksessa? Millainen oli oppimisen pimeä puoli
kansanomaisine lukupelkoineen, kirjakammoineen ja ruumiillisine kurituksineen?
Keskeisiä kysymyksiä lähestytään yhteiskunnan rakenteista käsin säätyjaon
mukaisesti. Kirjassa mietitään, millaisia koulutuksellisia ja kasvatuksellisia
tarpeita aateluus, pappeus, porvarius ja talonpoikainen maatalous asettivat
säätyihin kuuluville ja toisaalta niihin pyrkiville pojille ja tytöille. Neljään
valtiopäiväsäätyyn kuului kuitenkin vain vähemmistö kansasta. Kirjassa
perehdytään myös siihen, miten kasvatettiin yhteinen rahvas eli yhteiskunnan
vähäosaiset, joita olivat esimerkiksi tilattomien lapset, orvot, huutolaiset ja
mustalaislapset. Kirja kattaa suomalaisen koulutuksen ja kasvatuksen historian
keskiajalta autonomiselle 1800-luvulle. Ruotsin ajalla katekismuksen
huoneentaulun mieleeniskostetut sanat olivat kasvatuksen ydintä. − Vain
äärimmäisen pieni osa ihmisistä oli sellaisen koulutuksen piirissä, jonka me
nykyään miellämme koulutukseksi, kertoo nyt julkaistavan ensimmäisen osan
toimittanut Kirsi Vainio-Korhonen. Koulutus- ja kasvatusolot pysyivät pitkään
melko samanlaisia, kun kasvatus ja koulutus tapahtuivat kotitalouksissa, joissa
opittiin seuraamalla ja esimerkin kautta. Suurimmat muutokset suomalaisessa
koulutuksessa alkoivat tapahtua 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla.
Autonomisessa Suomessa ei enää riittänyt, että vain ylimpiin säätyihin
lukeutuvat poikalaset saatettiin koulutielle. Kehittyvä kansakunta tarvitsi
runsaasti henkisiä voimavaroja. Eurooppalainen aikalaiskeskustelu nosti yhä
kiivaammin esille myös rahvaan lasten ja tyttöjen tarpeen opintoihin. − Sen
jälkeen kun Naantalin birgittalaisluostari katolisena laitoksena suljettiin
keskiajan ja uuden ajan taitteessa, ei tytöille ja naisille ollut Suomessa
mitään koulutusinstituutiota ennen 1800-lukua. Torstaina 6.5.2010 SKS:n
juhlasalissa Helsingissä julkaistavan suurteoksen ensimmäisen osan on
toimittanut professori Vainio-Korhonen on myös osallistunut kirjan
kirjoittamiseen. Hänen lisäkseen Turun yliopiston historiantutkijoista
edustettuina ovat teokseen kirjoittaneet Anu Lahtinen ja Liisa Lagerstam. Kevät
tuli kemiaan Kemian opiskelijat esittelivät tekemiään opinnäytteitä
vuosittaisessa Kemian kevät -tapahtumassa. Tilaisuus alkoi kemian oppiaineen
linjaesittelyllä, joka oli tarkoitettu toisen vuoden opiskelijoille. Sen jälkeen
maisterivaiheen opiskelijat pitivät erikoistyöesitelmiä ja esittelivät
saavuttamiaan kokeellisia tuloksia posterien avulla. -Tämä on yksi harvoja
tilanteita opiskelujen aikana, jolloin pitää puhua melko laajalle
kuulijakunnalle,sanoi tapahtuman avannut Jorma Arpalahti. Kyky käyttää puheessa
kemian kieltä on tärkeä taito työelämässä, esimerkiksi kansainvälisissä
konferensseissa. Näin kuulija vakuutetaan puhujan asiantuntevuudesta . -
Esitelmän tekijälle osoitetut kysymykset eivät ole merkki siitä,että esittelijä
on tehnyt huonoa työtä. Se tarkoittaa sitä, että kysyjä on kiinnostunut aiheesta
ja haluaa lisätietoa, Arpalahti kertoi. Henri Sund teki erikoistyönsä otsikon
aiheesta. Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? -Työn ideana oli käytössä olleiden
yleisten kelaattien hydrofiilisyyden lisääminen eli niiden vesiliukoisuuden
parantaminen. Jos tämä onnistuisi, se voisi antaa lisävaihtoehtoja muuhun
kehitykseen,luoda uudenlaisia kelaatteja,Sund kertoi. Mihin niitä kelaatteja
sitten käytetään? Lantanidikelaattejen käyttö merkkiainemolekyyleinä
bioaffiniteettimäärityksissä on mahdollistanut erittäin herkkien menetelmien
kehittämisen esimerkiksi kliiniseen diagnostiikkaan. - Innotrac Diagnostics,
jossa tein työni,valmistaa laitteita, joita käyttämällä pystytään
sairaanhoitajan vastaanotolla tai lääkärinvastaanotolla tutkimaan esimerkiksi
verinäytteestä sydäninfarktiriski. Analyyttimäärät saattavat olla erittäin
pieniä jolloin on olennaista, että menetelmät ovat erittäin herkkiä . Agricola
ja kolme vekkulia -patsaskävely saa historian elämään Koululaisryhmät tutustuvat
historiankirjojen sivuilta tuttuihin paikkoihin Turun yliopiston järjestämällä
kierroksella. Luokkaretkiryhmä kuudesluokkalaisia Savonlinnan normaalikoulusta
hytisee Tuomiokirkon portailla. Turun toukokuu on kylmä, mutta koululaiset eivät
moisesta lannistu, sillä historiallisessa kaupungissa riittää vielä koluttavaa.
− Tulemme juuri Turun linnasta ja ohjelmassa on vielä Aboa Vetus, kertoo
opettaja Heli Lepistö. Retken historiallinen anti saa täydennystä, kun
savonlinnalaiset osallistuvat Turun yliopiston järjestämälle Agricola ja kolme
-vekkulia kierrokselle, jossa kierrätetään viides- ja kuudesluokkalaisia
koululaisryhmiä Tuomiokirkon ympäristössä ja Yliopistonmäellä. Agricola ja kolme
vekkulia -opastuskierros on uusin lisä Turun yliopiston lapsille tarjoamaan
tiedetoimintaan. − Tarkoitus on havainnollistaa historiaa, jota oppilaat
koulussa jo opiskelevat, sanoo opas Eeva-Maria Soikkanen. Agricola ja kolme
vekkulia -kierroksella lähestytään historiaa oppineisuuden kautta. Eeva-Maria
Soikkanen kertoo koululaisryhmälle, että Tuomiokirkon kupeessa sijaitsi Suomen
ensimmäinen koulu. − Tuolloin tytöt eivät saaneet käydä koulua, tietävät useat
historianläksynsä lukeneet opastettavat. Mikael Agricolan patsaalla perehdytään
suomen kirjakielen syntyyn. − Miksei keskiajalla ollut suomenkielisiä kirjoja,
Soikkanen kysyy oppilasryhmältä. − Suomea ei vielä osattu kirjoittaa, kuuluu
joukosta jälleen oikea vastaus. Vaikka koululaiset tietävät paljon historiasta
ja äidinkielestä, oppivat he kierroksella myös uutta. Soikkanen kertoo, että
Agricola joutui keksimään uusia sanoja, kun kehitti suomen kirjakieltä. −
Tiedättekö mikä on näköpaikka, Soikkanen kysyy. Tämäkin päätellään nokkelasti −
teatteri. Sen sijaan ruohonpäristäjän merkitystä ei olekaan enää niin helppo
arvata. Kyseessä on pelikaani. Kolme vekkulia heräävät henkiin Yliopistonmäellä.
Soikkanen kertoo, että Lönnrot, Runeberg ja Snellman tulivat kaikki Turun
vanhaan yliopistoon opiskelemaan samana vuonna ennen kuin kaupunki paloi ja
yliopisto siirtyi Helsinkiin. Outi sanoo, että Agricola ja kolme vekkulia
-kierroksella oppi uutta. "Mieleen jäi se, kuinka koulutus on Suomessa
kehittynyt monessa sadassa vuodessa." Eeva-Maria Soikkanen toimii kierroksen
oppaana. − Palo muutti kaiken. Lönnrot lähti keräämään kansanrunoutta, Snellman
Helsinkiin ja Runeberg Paraisille, mistä hän löysi Fredika-vaimonsa −
runebergintortun kehittäjän. Olisikohan torttua ilman Turun paloa, Soikkanen
pohtii. Lönnrot-mitali ksylitolin kehittäjälle Loimaalla tiistaina pidetyssä
vuosijuhlassaan Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto jakoi maakunnan tieteelle ja
taiteelle apurahoja yhteensä lähes 900 000 euroa. Profesori Kauko Mäkiselle
ojennettiin Elias Lönnrot -mitali. Professori Kauko Mäkinen sai Elias Lönnrot
–mitalin ansioistaan ksylitolin löytämisessä ja suomalaisen
elintarviketutkimuksen kansainvälistämisessä. Palkinnon ojentanut Suomen
Kulttuurirahaston asiamies Juhani Putkonen totesi Kauko Mäkisellä olleen
ratkaiseva vaikutus ksylitolin voittokulkuun maailmalla. Ksylitolin
hammasterveyteen vaikuttavat ominaisuudet todettiin 1970-luvulla professori Arje
Scheininin ja Kauko Mäkisen johdolla Turun yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa:
kun muut makeutusaineet lisäsivät hammaskariesta, ksylitoli osoittautui kariesta
ehkäiseväksi. Myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet ksylitolilla olevan
muitakin terveyttä edistäviä vaikutuksia. Kauko Mäkisellä on ollut ratkaiseva
vaikutus ksylitolin voittokulkuun maailmalla. Hän oli ideoimassa ja ohjaamassa
töitä, joissa osoitettiin, että ehkäistäessä kariesta fluorilla ksylitolista
saadaan selvää lisähyötyä. Muun muassa nämä tutkimukset ovat olleet tärkeitä
ksylitolin hyväksymiselle länsimaissa. Mäkinen on luennoinut ksylitolista ympäri
maailmaa, ja esimerkiksi Koreassa ja Japanissa ksylitoli on jo toistakymmentä
vuotta ollut yhtä tunnettu kuin Suomessa. Nykyisin ksylitolia myydään yli 35
maassa. Turun yliopiston tutkijat olivat vahvasti esillä V-S Kulttuurirahaston
tämänvuotisten apurahojen saajina. Apurahoja sai yhteensä 99 hanketta, joista 55
edustaa tiedettä, 40 taidetta ja 4 perustutkinto-opintoja. Apurahat jakoi
Varsinais-Suomen Kulttuurirahaston puheenjohtaja Riitta Pyykkö asiamies Paula
Sjöblomin avustamana. Kokovuotisen työskentelyn mahdollistavia, 21 000 euron
apurahoja myönnettiin viisi ja puolivuotisia apurahoja 26. Kokovuotisen apurahan
saivat kuvataitelija Sirpa Särkijärvi, kirjailija Leena Parkkinen ja filosofian
maisteri Kati Miettinen sekä kasvatustieteiden tohtori Liisa Granbom-Herranen ja
diplomi-insinööri Joona Marku. Maakunnallisesti merkittäväksi hankkeeksi rahasto
oli tänä vuonna valinnut Kuninkaantien muusikoiden toiminnan. Rahasto tukee
barokkiorkesteria ja kuoroa 30 000 euron apurahalla. Kuninkaantien muusikot on
yksi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden viestinviejistä. Kuninkaantien muusikot on
ensimmäinen vakituisesti ja ammattimaisesti toimiva barokkiorkesteri ja kuoro
Helsingin ulkopuolella, minkä vuoksi sen toiminta on paitsi maakunnan kannalta
myös kansallisesti merkittävää. Kuninkaantien muusikoiden taiteellinen johtaja
on kapellimestari Markus Yli-Jokipii, joka perusti orkesterin yhdessä
intendentti Sami Palsion kanssa syksyllä 2008. Loimaan Heimolinnassa pidetyn
Varsinais-Suomen rahaston vuosijuhlan teema oli tänä vuonna ruokakulttuuri.
Juhlaesitelmän piti professori Kari Teräs aiheesta Elintarviketeollisuus,
kansallinen kulttuuri ja globalisoituva maailma. – Monet johtavat
elintarviketehtailijat, kuten vuorineuvos Heikki Huhtamäki, ovat tukeneet
voimakkaasti kansallista kulttuuria ja ajatelleet tuotantotoiminnan olevan ensi
sijassa yhteiskunnan palvelemista, totesi Teräs. Kreikan apupaketti luo uusia
sääntöjä EU:lle "Yhteistä talouspolitiikkaa täytyy olla enemmän", Ville Itälä
sanoi politiikan tutkimuksen laitoksen järjestämässä EU-paneelikeskustelussa.
Keskustelussa palattiin vapun jälkeiseen arkeen puhumalla talousvaikeuksiin
vajonneelle Kreikalle vahvistuneesta talousapupaketista sekä tilanteen
kirvoittamista kysymyksistä liittyen EU-politiikan tulevaisuuteen. Keskusteluun
osallistunut eurokansanedustaja Ville Itälä (Kok., EPP) sanoi Kreikan tilanteen
hallitsevan koko Euroopan politiikkaa. − Kyse ei ole vain yksittäisestä
kansantaloudesta, jota joko autetaan tai ei auteta. Nyt luodaan säännöt, jotka
tulevat käyttöön, jos muut maat joutuvat samaan tilanteeseen. Ville Itälän
(kuvassa vasemmalla) mukaan Suomessa ei keskustella riittävästi EU-asioista. −
Suomessa EU on joko niin paha, että siitä pitää erota, tai niin hyvä, että sitä
ei voi kritisoida. Tilaisuudessa keskusteltiin myös mekanismeista, joilla
Kreikan taloutta ja sen uudistumista voidaan valvoa. − Tässä joudutaan menemään
kohti liittovaltioprosessia. Yhteistä talouspolitiikkaa täytyy olla enemmän,
Itälä sanoi. Professori Kari Liuhto Turun kauppakorkeakoulusta kertoi näkevänsä
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) puuttumisen Kreikan tilanteeseen
välttämättömyytenä. − Ketjureaktio on pakko estää, Liuhto sanoi. Liuhto nosti
Kreikan tapauksen yhteydessä esille kysymyksen siitä, miten Euroopan unionissa
yleisesti sanktioidaan pelisääntöjen rikkomisesta. Hän toivoi myös, että Kreikan
kriisi ja muun EU:n suhtautuminen eivät ylibyrokratialla halvaannuttaisi
esimerkiksi EMU-jäsenyyttä haikailevien Baltian maiden mahdollisuutta liittyä
rahaliittoon. Dosentti Marko Lehti toi keskustelussa esiin EU:n poliittisen
legitimiteetin. − Kokevatko kreikkalaiset, että isot EU-valtiot tulevat ja
pakottavat heidät tekemään muutoksia? Levottomuudet ja mielenosoituksen kaduilla
tulevat lisääntymään isoveli−pikkuveli-asetelmassa. Dosentti Kimmo Elo vahvisti,
että talouskriisit voivat muuttua poliittisiksi kriiseiksi. Panelistit näkivät
Lissabonin sopimuksen mahdollisuutena demokratian ja parlamentarismin
vahvistamiselle legitimiteettiongelmissa. − Legitimiteetti saattaa
kyseenalaistua, mikä on jäänyt keskustelussa liian vähälle huomiolle. Kyse ei
ole pelkästä taloudenpidosta. Kriisissä on voimakkaasti mukana Euroopan unionin
poliittinen toiminta ja poliittinen tulevaisuus. Elo mainitsi ongelmana myös
eriaikaisuuden Euroopan unionin rakenteiden kehittymissä. − Taloudessa on
sisämarkkinoissa menty hurjasti eteenpäin. Toisaalta yhteiset pelisäännöt
laahaavat jäljessä. Menestystä turkulaiselle biodiversiteettitutkimukselle
Koneen Säätiö jakoi yli miljoona euroa suomalaisten yliopistojen ja
tutkimuslaitosten biodiversiteettiä tutkiville hankkeille. Turun yliopistossa
toimivien tutkimusryhmien osuus rahoituksesta on lähes 800 000 euroa.
Biodiversiteetin merkitys -hankehaussa tukea myönnettiin kaikkiaan kuudelle
tutkimusprojektille ja yhdelle digitointihankkeelle. Hankkeista neljä toimii
Turun yliopistossa. Professori Risto Kalliolan johtama keräilytalouden
ekologisia ja sosiaalisia vuorovaikutuksia ja biodiversiteettivarojen ylikäyttöä
Amazoniassa tutkiva hanke saa 199 200 euroa. Dosentti Kai Ruohomäen hanke
Effects of forest diversity on ecosystem functioning: an experimental approach
saa 154 502 euroa ja dosentti Ilari E. Sääksjärven johtama Biodiversity and
multiple trophic interactions ?hanke 198 058 euroa. Suurimman yksittäisen
rahoituksen saa dosentti, akatemiatutkija Niklas Wahlbergin johtama
tutkimushanke, jonka otsikkona on Diversification of plant-feeding insects over
millions of years: what is the role of dramatic climate changes? (226 200
euroa). Muita tuettuja hankkeita olivat Helsingin yliopiston kirjaston
biodiversiteettikirjallisuuden digitointihanke (38 400 euroa), dosentti Heikki
Henttosen biodiversiteettiin ja terveyteen liittyvä hanke Jyväskylän
yliopistossa (158 100 euroa) sekä metsäntutkimuslaitoksen professori Janne
Kotiahon biodiversiteetin evoluutioon ja sen ekosysteemin prosesseihin
kohdistuviin vaikutuksiin liittyvä tutkimushanke (144 900 euroa). Turun
yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori Pekka Niemelä iloitsee Koneen
säätiön rahoituspäätöksistä. - Näin hyvä menestys Koneen Säätiön
biodiversiteetutkimuksen rahoitushaussa alleviivaa alan tutkimuksen vahvuutta
Turun yliopistossa. Kolme rahoitetuista hankkeista kytkeytyy lisäksi vahvasti
yliopiston strategiseen vahvuusalaan, ekologisten vuorovaikutusten ja ekologisen
genetiikan tutkimukseen, Niemelä sanoo. Koneen Säätiö järjestää lähes vuosittain
suunnattuja hankehakuja, joiden tarkoituksena on edistää monitieteisiä
tutkimushankkeita sekä kiinnittää huomiota ajankohtaisiin ilmiöihin suomalaisen
tieteen ja kulttuurin kentällä. Biodiversiteetin merkitys -hankehaun
tarkoituksena on edistää biodiversiteetin olemuksen ja toiminnallisten aspektien
tutkimusta. Turun yliopiston varainkeräyskampanja on saavuttanut merkittävän
virstanpylvään: lahjoituksen hyvään tarkoitukseen on tehnyt jo yli tuhat
henkilöä, yritystä, järjestöä ja yhdistystä. - Keräys on nyt päässyt hyvään
vauhtiin ja lahjoittajien määrä kasvaa koko ajan. Toivon hyvien uutisten
kannustavan ihmisiä levittämään tietoa keräyksestä edelleen, Turun yliopiston
vararehtori Tapio Reponen sanoo. - Varainhankinnassa on kyse yhteisestä asiasta.
Turun yliopiston tuottaa eri alojen asiantuntijoita ja tutkimusta yhteiskunnan
jokaiselle sektorille. Yliopisto on keskeinen moottori alueen hyvinvoinnin
kannalta. Lahjoittajia on mukana vauvasta vaariin ja lahjoitetut summat ovat
vaihdelleet kahden euron ja miljoonan välillä. - Jokainen lahjoitus on
kannanotto Turun yliopiston puolesta ja jokainen summa on yhtä arvokas, Reponen
painottaa. Yksi tuoreimmista lahjoittajista on Turun kauppakorkeakoulusta
valmistunut Turun konservatorion yhteyspäällikkö Tommi Saalas. - Haluan jatkaa
lahjoituksellani sukuni perinteitä. Isoisäni osallistui Turun yliopiston
1920-luvun perustamiskeräykseen, Saalas sanoo. Valtio antaa 2,5-kertaisen
sijoituksen yksityisiltä saatujen lahjoitusten päälle. Yksi euro on siis 3,5
euroa yliopiston hyväksi. Varainhankinnalla vahvistetaan Turun yliopiston
pääomaa, jonka tuotto käytetään varmistamaan laadukkaan toiminnan, tutkimuksen
ja koulutuksen, jatkuminen myös tulevaisuudessa. Tutkimuksella tuetaan hoitotyön
kehitystä Kliinisen hoitotieteen päivässä 29.4. pohdittiin käytännön hoitotyötä
ja osaamisen kehittämistä. Kliinisen hoitotieteen päivä järjestettiin kolmatta
kertaa 29.4. Tämän vuoden teemana oli osaaminen hoitotyössä. Asia on
ajankohtainen, koska Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin on luotu osaamisen
kehittämisstrategia ja sitä lähdetään parhaillaan kokeilemaan käytännössä. Turun
yliopiston hoitotieteen laitoksella on tehty paljon osaamisen kehittämiseen
liittyvää tutkimusta, kertoi päivän avannut professori Sanna Salanterä. - Päivän
ohjelma on suunniteltu siten, että se palvelee myös käytännön hoitotyötä.
Tarkoituksena on antaa eväitä osaamisen kehittämiselle omassa yksikössä,
Salanterä sanoi. Päivän aikana kuultiin puheenvuoroja mm. vuodeosaston hoitajien
osaamisesta, rokottamisesta avoterveydenhuollossa sekä teho-osastohoitajien
kompetenssista. Eurooppaa, myymäläautoja ja kinky-bileitä Turun yliopiston
kansatieteen oppiaine järjesti vapun aatonaattona tilaisuuden, jossa
julkistettiin kaksi oppiaineen uutta julkaisua sekä jaettiin Ilmar Talve
-palkinto. Professori Pekka Leimu on soveltanut opettajansa Ilmar Talven oppeja
ja ajatuksia teoksessaan Kansatiede ja Euroopan kansat. Kirjaa esitellessään hän
viittasi Talven 1960-luvulla esittämiin ajatuksiin Euroopan kansojen
jakautumisesta läntiseen ja itäiseen kulttuuriin. Talven määrittelyjen mukaan
valtaosa suomalaisista kuuluu läntiseen kulttuuriin, joskin maan itäosan
ortodoksisilla alueilla kulttuuri-identiteetti on itäinen. Tuolloin –
rautaesiripun jakaessa Eurooppaa – tuntui yllättävältä, että Talve katsoi myös
mm. Viron ja muiden Baltian maiden kuuluvan läntiseen kulttuuriin. Kirjassaan
Leimu matkailee Euroopan halki tarkastellen kansankulttuurien piirteitä edellä
mainitussa viitekehyksessä ja ennen muuta suomalaisesta ja ruotsalaisesta
näkökulmasta käsin. Kirja on tarkoitettu alan oppi- ja käsikirjaksi, mutta
kiinnostaa varmasti laajempaakin lukijakuntaa. Assistentti Jussi Lehtonen on
kirjoittanut vuonna 2000 julkaistun gradunsa ja valmistumassa olevan
väitöstutkimuksensa aineiston pohjalta myymäläautojen historiaa ja niihin
liittyvää kulttuuriperinnettä esittelevän kirjan Viettelyksen vaunu. Kirjan
aineisto perustuu suurelta osin myymäläautoissa palvelleiden henkilöiden ja
heidän asiakkaidensa haastatteluihin ja kertomuksiin. Kirja vie lukijansa moniin
nostalgisiin muistoihin, joissa myymäläauton saapuminen kylätien risteykseen
herätti arkisen juhlahetken. Tänään rämistelevät viimeiset kolmekymmentä
myymäläautoa Suomen kyläteillä. Pian on tämäkin haja-asutuspalvelu tiensä
päässä. Parhaimmillaan vuonna 1970 kauppa-autoja oli liikenteessä yhteensä
peräti 1228 kappaletta. Myymäläautojen "nousu ja tuho" liittyvät Lehtosen mukaan
kiinteästi Suomessa tapahtuneeseen suureen murrokseen, jonka keskeisiä piirteitä
ovat elinkeinorakenteen muutos, maaltapako ja autoistuminen. Kansatieteen
oppiaine jakoi ensimmäistä kertaa Ilmar Talvelle omistetun palkinnon. Se on
tarkoitus antaa vuosittain opinnäytetyöstä, joka on innovatiivinen, esittelee
etnologisen kentän laaja-alaisuutta tai tuo jotain merkittävää uutta tieteen
kentälle. Palkinnon sai fil. yo. Johanna Pohtinen proseminaarityöstään Piiskan
läiskettä ja PVC:n kahinaa. Työ tarkastelee kinky-bileitä omana alakulttuurinaan
sekä yhteisöllisyyden että arjesta irtautumisen näkökulmista. Pohtinen lukee
kinkyn piiriin fetisismin, sadomasokismin, trans-pukeutumisen ja muut
"normaalista" poikkeavat seksuaalisuuden muodot. Tutkielmassa käytettiin
metodina mm. osallistuvaa havainnointia. Pohtinen osallistui paikallisen
kinky-klubin tilaisuuteen ja havainnoi tapahtumia. Vain klubin hallitus oli
etukäteen selvillä tutkielman tekijän tarkoituksista. Kolme vuotta sitten
edesmennyt professori Talve olisi epäilemättä tervehtinyt ilolla raadin
ennakkoluulottomuutta hänen ensimmäistä nimikkopalkintoaan valittaessa.
Humanistinen tiedekunta valitsi vuoden 2009 humanistitohtorin ja humanistiteon
Tunnustukset jaettiin keskiviikkona tiedekunnan tilaisuudessa, jossa katsottiin
myös turkulaisen humanismin tilaan. Humanistiteoksi valittiin Avain-kustantamo
ja humanistitohtoriksi Tanja Sihvonen. − Yliopistot elävät voimakkaassa
muutoksessa, mutta perustehtävät pysyvät keskeisinä. Uutena tehtävänä
tutkimuksen ja koulutuksen rinnalle on noussut niin sanottu kolmas tehtävä,
yhteiskunnallinen vuorovaikutus, tiedekunnan dekaani Risto Hiltunen sanoi
tilaisuutta avatessaan. − Tämä tilaisuus on suuntautunut viestimään meistä
ulospäin. Tarkoitus on arvioida, miten tiedekunta näkyy yliopiston ulkopuolella
ja millaisena se näyttäytyy muun maailman silmissä. Humanistisen tiedekunnan
tilaisuudessa julkistetut humanistitohtorin ja humanistiteon kunniamaininnat
liittyvät osaltaan siihen, miten tiedekunnan kasvatit ja tutkimus näkyvät
yhteiskunnassa. Anna-Riikka Carlson toivoo, että humanistit eivät olisi erillään
liike-elämästä. Vuoden humanistiteoksi valittiin yleisöäänestyksellä Anna-Riikka
Carlson ja Avain-kustantamo. Carlson on valmistunut maisteriksi Turun
yliopistosta ja perustanut vuonna 2003 oman kustantamon. − Hän on osoittanut
toiminnallaan suurta rohkeutta ja näyttänyt mallia siitä, mihin määrätietoinen
nuori humanisti voi pystyä, totesi vuoden humanistiteon valintaperusteet ja
Carlsonin esitellyt dekaani Hiltunen. − Avain on tarjonnut kustannusväylän myös
monelle Turun yliopiston kasvatille. Näistä voidaan mainita esimerkiksi Avaimen
ensimmäinen kotimainen kaunokirjallinen teos, Turun yliopistosta valmistuneen
Elina Hirvosen esikoiskirja Että hän muistaisi saman, joka päätyi heti
ilmestyttyään Finlandia-palkintoehdokkaaksi. Humanismin yhteiskunnalliseen
merkittävyyteen liittyen Carlson toivoi, että humanistit eivät olisi niin
erillään talous- ja liike-elämästä. Tanja Sihvonen kiitteli erityisesti
humanistisen tiedekunnan laajoja ainevalintamahdollisuuksia sekä
väitöskirjatyönsä osalta vanhempien tutkijoiden innostavaa esimerkkiä. − Me
humanistit usein koemme, että tuomme raakaan talouselämään jotain pehmeämpää tai
vastavirtaa, vaikka vastavirran ja pehmeämpien arvojen pitäisi olla jatkuvasti
limittäin ja lomittain mukana kovassakin työelämässä. 2009 humanistitohtoriksi
valittiin mediatutkija Tanja Sihvonen, jonka väitöskirjatutkimus käsitteli The
Sims -tietokonepeliä. − Sihvosen tutkimuksessa osoitetaan, miten tietokonepelien
modausta analysoimalla päästään tarttumaan laajempaan digitaalista kulttuuriamme
määrittävään dynamiikkaan. Kulttuurintuotteet tulevat olemassa oleviksi vasta
vuorovaikutuksessa käyttäjiensä kanssa, sanoi vuoden humanistitohtorin valinnan
tehnyt emeritusprofessori Reino Kero. − Sihvosen voidaan jopa katsoa
uudelleenkirjoittaneen tietokonepelien historian. Turun yliopistoon yhdeksän
uutta akatemiatutkijaa Suomen Akatemian toimikunnat valitsivat uudet
akatemiatutkijat seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Suomen Akatemian biotieteiden
ja ympäristön tutkimuksen toimikunnalle lähetettiin 117 hakemusta, joista
valittiin neljätoista uutta akatemiatutkijaa. Turun yliopistosta viran saivat
Petteri Alho, Petteri Ilmonen, Erica Leder, Mikko Metsä-Ketelä ja Anton
Zavialov. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan akatemiatutkijaksi
taas oli 147 hakijaa. Kuudestatoista viran saajasta neljä oli Turun
yliopistosta. Heitä olivat Teemu Kautonen,Riitta Laitinen,Tutta Palin ja Matti
Peikola. Akatemiatutkijuus tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden pätevöityä
täysipäiväisesti ylimpiin tutkijatehtäviin tai muihin asiantuntijatehtäviin.
Työtehtäviin sisältyy oman alan opinnäytetöiden ohjausta sekä tutkimustyöhön
liittyvää opetusta noin viisi prosenttia vuosityöajasta. Työhön saatava rahoitus
kattaa tutkijan palkan ja valituilla on mahdollisuus hakea myös
tutkimuskulurahoitusta. Tehtävän saaminen edellyttää tohtorin tutkintoa ja
menestyksekästä tieteellistä työskentelyä. Eero Vuoriolle Turun yliopiston
mitali Turun yliopiston entinen kansleri Eero Vuorio on palkittu Turun
Yliopiston perustamisen suurella muistomitalilla. Mitalin myöntämisestä
päättävän lautakunnan perustelu mitalin myöntämiselle oli, että Vuorio on
huomattavalla tavalla toiminut Turun yliopiston henkisten päämäärien hyväksi ja
aineellisen vaurastumisen edistämiseksi. Mitali myönnettiin myös tunnustuksena
pitkäaikaisesta nuhteettomasta ja erittäin ansiokkaasta toiminnasta Turun
yliopiston palveluksessa. Eero Vuorio nimitettiin 1.1.2010 alkaen Biokeskus
Suomen johtajaksi. Vuorio on aiemmin toiminut mm. Turun yliopiston
molekulaarisen biologian professorina 1989 - 2003, jolloin hänestä tuli Turun
yliopiston kansleri. Hän on toiminut myös Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen
toimikunnan puheenjohtajana ja tutkimuseettisen neuvottelukunnan
puheenjohtajana. Vuoriolla on em. tehtävien lisäksi lukuisia kansallisia ja
kansainvälisiä luottamustehtäviä. Hän toimii mm. Euroopan Molekyylibiologian
Laboratorion (EMBL) hallintoneuvoston puheenjohtajana. Turun Yliopistosäätiön
hallituksen jäsenenä Eero Vuorio toimi vuodesta 2003 lähtien aina kuluvaan
kevääseen saakka. Sitä ennen Vuorio on toiminut 1990-luvun alusta lähtien
säätiön tieteellisenä asiantuntijana. Turun Yliopiston perustamisen suuri
muistomitali luovutettiin Turun Yliopistosäätiön valtuuskunnan kevätkokouksessa,
joka samalla myönsi Vuoriolle hänen pyytämänsä eron Turun Yliopistosäätiön
hallituksesta. Säätiön hallituksen uudeksi jäseneksi valtuuskunta valitsi
vararehtori Tapio Reposen. Turun Yliopiston perustamisen suuri muistomitali
lyötettiin vuonna 1922 Turun Yliopiston avajaisten muistoksi. Mitalin
myöntämisestä päättävään lautakuntaan kuuluvat Turun Yliopistosäätiön
hallituksen jäsenet. Merkittävä lahjoitus Turun yliopistolle Turun kauppakamarin
tytäryhtiö Turun Viestintäkamari Oy lahjoitti tiistaina 27.4. Turun yliopiston
varainhankintaan 100 000 euroa. Lahjoituksella halutaan tukea laadukasta
varsinaissuomalaista opetus- ja tutkimustyötä, jota Turun yliopisto ja
elinkeinoelämän kannalta erityisesti Turun kauppakorkeakoulu tekevät. - Samalla
toivomme lahjoituksen toimivan esimerkkinä alueemme elinkeinoelämälle, jotta
yhdessä varmistamme yliopiston merkittävän ja kansainvälisen työn jatkumisen
myös tulevaisuudessa, kertoo toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Turun
kauppakamarista. - On hienoa, että Turun kauppakamari on lähtenyt mukaan Turun
yliopiston varainhankintakampanjaan sekä lahjoituksella että välittämällä tietoa
jäsenyrityksilleen, Turun yliopiston vararehtori Tapio Reponen sanoo. Turun
yliopiston varainhankintakampanjan avulla kerätään varoja opetus- ja
tutkimustoiminnan vahvistamiseksi. Valtio antaa 2,5-kertaisen sijoituksen
saatujen lahjoitusten päälle: yksi euro on 3,5 euroa yliopiston hyväksi.
Viestintäkamarin lahjoitus tuo siis 350 000 euroa yliopiston pääomaan. Ylempi
AMK-tutkinto tunnetaan huonosti työelämässä Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon
huono tunnettuus vaikeuttaa tutkinnon suorittaneiden etenemistä uralla. –
Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet joutuvat työnhakutilanteissa usein
selittämään tutkinnon laajuutta, sisältöä ja vastaavuutta maisterin tutkintoon
nähden, koulutuksen tunnettuutta selvittäneet Loretta Galli ja Sakari Ahola
Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksesta toteavat. Tulokset
selviävät keskuksen juuri ilmestyneestä julkaisusta Elinikäiset oppijat
lähikuvassa – Kokemuksia ja näkemyksiä ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista.
Vaikka jatkotutkintokokeilut alkoivat jo vuonna 2002, kaikki eivät vielä näytä
tietävän millaisesta ja minkä tasoisesta koulutuksesta on kyse. Ylempi
AMK-tutkinto antaa virkoihin saman kelpoisuuden kuin maisterin tutkinto, mutta
yksityisellä sektorilla tilanne on mutkikkaampi. Tutkinto saatetaan mieltää
samantasoiseksi AMK-perustutkinnon kanssa. Huonon tunnettuuden lisäksi
omaleimaiset tutkintonimikkeet aiheuttavat ongelmia. Ne eivät vertaudu
yliopistojen tuttuihin kandidaattiin ja maisteriin. Osin jopa harhaanjohtavat
nimikkeet hankaloittavat työnhakua, kun työnantajalle pitää juurta jaksaen
selittää, mistä on kyse. Työnhakuun liittyvistä ongelmista ja huonosta
tunnettuudesta huolimatta suurin osa Gallin ja Aholan haastattelemista ylemmän
AMK-tutkinnon suorittaneista oli kuitenkin onnistunut etenemään urallaan.
Koulutus oli myös vastannut haastateltujen odotuksia. He olivat tyytyväisiä
koulutuksen työelämäläheisyyteen, laadukkaaseen opetukseen sekä omaan
ammatilliseen kehittymiseensä. Koulutuksen vaatimustasoa pidettiin korkeana
mutta sopivana. Samat aiheet toistuivat myös kehittämisehdotuksissa, mikä kertoo
uuden tutkinnon asiakaskunnan erilaisista koulutuskokemuksista ja -odotuksista
sekä koulutusohjelmien tasoeroista: jossain on onnistuttu hyvin, toisaalla on
vielä kehitettävää. Kaikki haastatellut olivat sitä mieltä, että ylemmästä
AMK-tutkinnosta tulisi tiedottaa enemmän työelämän suuntaan. Tutkinnon
erityispiirteitä ovat muun muassa työelämäläheisyys ja työelämän
kehittämisnäkökulma. Koulutus on käytännönläheistä, työn ohella suoritettavaa,
ja esimerkiksi opinnäytetyön kehittämistehtävä tehdään omaan työpaikkaan
liittyvästä ongelmasta. Gallin ja Aholan tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että
työantajat harvoin tietävät tästä mahdollisuudesta, ja aloite koulutukseen
hakemisesta tulee yleensä opiskelijalta itseltään. – Tunnettuusongelma tulee
varmasti helpottumaan myös itsellään tutkinnon aseman vakiintuessa, kun yhä
useampi työnantaja tutustuu uuteen koulutusmuotoon, tutkijat arvioivat. Samoin
kävi aikoinaan ammattikorkeakoulututkintojen kanssa. Ylemmän tutkinnon
suorittaneet ovatkin nyt "esimerkkityöllistyjiä" ja viitoittavat tietä uusille
opiskelijoille ja tutkinnosta valmistuville. Yrityskaupoissa ajoitus on
tärkeintä Turun kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitos järjesti yhteistyössä
PricewaterhouseCoopers Oy:n kanssa jo perinteeksi muodostuneen Talousfooruminsa
22.4. Tilaisuudessa käsiteltiin yrityskauppaa. Pääomasijoittajan näkökulmasta
asiasta puhui toimitusjohtaja Panu Routila Ahlström Capital Oy:stä.
Neuvonantajan roolista yrityskaupassa taas kertoi partner Kimmo Vilske
PricewaterhouseCoopers Oy:stä. Foorumin avasi professori Kari Lukka.
Pääomasijoittamisessa on tärkeintä ajoitus. Voittoa tekee kun ostaa silloin kun
yhtiö on halpa ja myy silloin kun se on kallis. - Yhtiöön ei saa rakastua. Siitä
täytyy myöskin pystyä irroittautumaan. Oikea hetki on äärimmäisen tärkeä asia,
Panu Routila painotti. Kärsivällisyyttä vaaditaan, koska pääomasijoittaminen on
pitkä projekti. - Yrityksen ostoprosessi on tyypillisesti vuoden mittainen. Sen
jälkeen yrityksen pitoaika on noin 4-8 vuotta, jonka jälkeen kuluu vielä
puolesta vuodesta vuoteen ns. exit -vaiheeseen, Routila sanoi. Megatrendejä
selvittämällä ja niihin onnistuneesti reagoimalla voi saavuttaa suuria voittoja.
Yksi megatrendi on puhtaaseen teknologiaan satsaaminen. - EU on päättänyt, että
vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia Euroopan sähköstä pitää olla tuotettu
uusiutuvilla energiamuodoilla. Esimerkiksi Suomen valtio tukee hanketta siten,
että kuka tahansa, joka tekee tuulivoimaa ja syöttää sitä valtion verkkoon, saa
yli kaksinkertaisen hinnan verrattuna normaalisti tuotettuun sähköön, Routila
kertoi. Ulkoisia neuvonantajia käytetään tyypillisesti kun halutaan ostaa jotain
puuttuvaa erikoisosaamista. Ulkopuolelta haetaan myös sparrauskumppania. - On
johtoryhmiä, joissa on selkeästi yksi dominoiva henkilö. Tällöin muiden voi olla
hankalaa esittää vaihtoehtoisia näkökulmia. On helpompaa, että joku ulkopuolinen
tulee esittämään niitä kysymyksiä, jotka voivat olla olennaisia lopputuloksen
kannalta, kertoi Kimmo Vilske. Vilskeen mukaan neuvonantajan tehtävä on auttaa
asiakkaita tavoitteiden saavuttamisessa, mutta toisaalta välillä haastaa se mitä
ollaan tekemässä. - Neuvonantaja on kuitenkin palveluammatissa. Hänen roolinsa
ei ole tehdä kauppaa tai päättää siitä. Tilaisuuden yhteydessä jaettiin 1000
euron arvoinen PricewaterhouseCoopers -stipendi parhaasta laskentatoimen ja
rahoituksen gradusta. Palkinnon jakoivat Petri Palmroth PricewaterhouseCoopers
Oy:stä ja professori Kari Lukka Turun kauppakorkeakoulusta. Stipendin sai Samuel
Saloheimo. Hänen tutkielmansa aiheena oli "Kustannustiedon jakaminen
alihankintaverkoston ohjauksessa. Case: Sandvik Mining and Construction." Gradun
olivat ohjanneet professori Markus Granlund ja KTM Ulla-Maija Lakka.
Lääketieteen opettajan Duodecim-palkinto Pekka Käävälle Suomalainen Lääkäriseura
Duodecim on myöntänyt Lääketieteen opettajan Duodecim-palkinnon professori, LKT
Pekka Käävälle. Hän työskentelee Turun yliopistossa lastentautiopin opettajana
ja lääketieteellisen koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikön johtajana. Pekka
Kääpä on osallistunut monipuolisesti koulutuksen ja oppimisen laadun
kehittämiseen. Hän on Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan laatutyön
ohjausryhmän jäsen ja lääketieteen opettajien pedagogisten kurssien
koordinaattori. Kääpä on myös mm. opettajatuutorointijärjestelmän ja sähköisen
palautejärjestelmän suunnittelija ja kehittäjä. Palkintoperusteluissa todetaan,
että Pekka Kääpä on ollut avainhenkilönä Turun yliopiston lääketieteellisessä
tiedekunnassa vuosina 2001–2008 toteutetussa opintouudistuksessa. Hänen
panostuksensa koulutuksen laadun kehittämiseen on johtanut myös Korkeakoulujen
arviointineuvoston Turun yliopiston lääketieteelliselle tiedekunnalle myöntämään
laatuyksikkö 2010–2012 -nimitykseen. Kääpä toimii Lääketieteen koulutuksen
yhdistyksen puheenjohtajana ja on lisäksi yhteistyökumppani monissa
kansainvälisissä lääkärikoulutukseen liittyvissä tieteellisissä verkostoissa. 10
000 euron suuruinen palkinto jaettiin 22.4. Duodecimin Opetuksen
kehittämisseminaarin yhteydessä Espoossa. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
perusti vuonna 2003 Lääketieteen opettajan Duodecim-palkinnon, jonka
tarkoituksena on lääketieteen opetuksen arvostuksen lisääminen. Palkinto jaetaan
joka kolmas vuosi pitkäjänteisesti lääkärien perus-, jatko- tai
täydennyskoulutuksen tai tutkijakoulutuksen ansiokkaana kehittäjänä toimineelle
henkilölle. Yliopistojen on aika vastata yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen
haasteeseen. – Uuden yliopistolain myötä yliopistot ovat saaneet paljon huomiota
julkisuudessa. Yliopistojen yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen kohdistuu
suuria odotuksia. Yliopistoissa onkin nyt aika keskustella, miten odotuksiin
voidaan vastata, Turun yliopiston vararehtori Harri Lönnberg totesi avatessaan
Uuden Teknologian Säätiön järjestämän "Uusi yliopisto ja aluetehtävä"
-teemailtapäivän 21.4. Tutkijat Emma Vironmäki ja Leena Jokinen esittelivät
tilaisuudessa, mitä odotuksia yliopistojen yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen
kohdistuu heidän tekemänsä selvityksen valossa. Turun yliopiston tulevaisuuden
tutkimuskeskus julkaisi vuonna 2009 Vironmäen ja Jokisen kirjoittaman raportin
Uusi yliopisto ja aluetehtävä. Raporttia varteen Jokinen ja Vironmäki kutsuivat
25 eri tahoja edustavaa henkilöä keskustelemaan yliopistojen yhteiskunnallisesta
vuorovaikutuksesta. – Tavoitteena oli koota yhteen heterogeeninen joukko ja
saada aiheeseen mahdollisimman rikas näkökulma. Emme edes pyrkineet tiukkaan
yksimielisyyteen tai yhden reseptin löytämiseen, Leena Jokinen kertoi.
Keskustelun tuloksista kiteytyivät teemoiksi viestinnän kehittäminen,
yhteistyöhön kannustaminen, strategian ja johdon roolin selkiyttäminen sekä
sidosryhmäyhteistyön vahvistaminen. Vironmäki totesi, että yliopistot liian
helposti viestivät organisaatiorakenteestaan käsin. – Tietoa ja
yhteistyömahdollisuuksia etsivät ihmiset kuitenkin lähestyvät aihetta
tutkimusongelmittain. Tavoitteena on, että päästäisiin kohti yhden luukun
periaatetta. Tähän onkin pyritty vastaamaan esimerkiksi
korkeakoulukumppani-sivuston avulla. Tutkijoiden viestintävalmiuksia olisi
Vironmäen ja Jokisen mukaan kehitettävä määrätietoisemmin. Nyt tilanne on heidän
mukaansa liian usein se, että ensimmäinen yritys viestiä tutkimuksestaan on
väitöskirjatiedotteen laatiminen. – Viestintäkoulutus tulisi integroida
kiinteäksi osaksi tohtorikoulutusohjelmia. Vararehtori Harri Lönnberg nosti
kommenttipuheenvuorossaan esiin aluetehtävän kansainvälisen ulottuvuuden. –
Nykyajan maailmassa alueet pärjäävät, jos ne pystyvät kilpailemaan globaalisti.
Tällä hetkellä esimerkiksi EU-rahoitusta hyödynnetään alueen yrityksissä
heikosti. Yliopistojen ja yritysten pitäisi kehittää Eurooppa-osaamistaan ja
globaalia osaamistaan. Kenties tämä voisi olla yhteinen alueellinen tehtävämme,
Lönnberg visioi. Yksi vastaus kolmannen tehtävän kansainvälistämiseen on
yrittäjyyteen liittyvä tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyö, jota Turun
kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori Antti Paasio esitteli. Paasio
työskentelee kauppakorkeakoulun BID Innovaatiot ja yrityskehitys -yksikössä,
joka on keskeinen toimija Turku Innovation Platformissa (TIP). TIPissä
yhdistyvät ICT-, Life Science- ja luovien alojen tutkimus sekä
liiketoimintaosaaminen. Turkulaisten toimijoiden lisäksi keskeisiä
yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi tukholmalaiset yliopistot Karolinska
Institutet ja Kungliga Tekniska högskolan. – Tavoitteena on
liiketoimintamahdollisuuksien entistä parempi tunnistaminen ja
osaamisintensiivisten yritysten synnyttäminen. Koulutuksen saralla meillä on
käynnissä esimerkiksi uusi MBA-ohjelma Innovation and Growth, jossa
tohtoriopiskelijat saavat myös liiketoimintaosaamisen koulutuksen.
Kansainvälinen osallistujajoukko koostuu TUCSin ja Kungliga Tekniska högskolanin
tohtoriopiskelijoista, Paasio kertoi. Lukiolaiset tutustuivat yliopistoon
Yliopistonmäellä järjestettiin 20.4.2010 perinteinen yliopistoon tutustumispäivä
lukion ykkös- ja kakkosluokkalaisille. Juhana Herttuan lukiolaista Hanna
Grönroosia kiinnosti yleinen kirjallisuustiede ja hänen opiskelutoveriaan
Rosa-Maria Ketolaa kiehtoi logopedia. Ohjelmana olivat yleisesti
yliopisto-opiskelun luonteeseen tutustuminen sekä tiedekuntien esittelyt. Näiden
lisäksi tiedekuntien oppiaineet järjestivät omia esittelytilaisuuksiaan päivän
aikana ja lukiolaisten oli mahdollista seurata joidenkin oppiaineiden opetusta.
Lukiolaisten päivän yhteydessä järjestettiin myös lukioiden opinto-ohjaajille
oma informaatiotilaisuus. Lukiolaiset kuuntelivat esittelyjä oman valintansa
mukaan. Kiinnostuksen kohteissa oli paljon hajontaa. Opetusministeriön ehdotus
ylioppilastutkinnon suuremmasta painotuksesta korkeakouluihin valittaessa ei
saanut lukiolaisten keskuudessa kovin vahvaa kannatusta. Klassikon lukiolaiset
Janne Talvitie ja Matti Juhanoja harkitsevat matemaattis-luonnontieteelliseen
tiedekuntaan hakemista. - Valintakokeiden poistaminen ei ole hyvä asia, koska
sitten ylioppilaskirjoituksissa pitäisi onnistua, jos haluaisi saada
jatko-opiskelupaikan, sanoivat Juhana Herttuan lukiolaiset Hanna Grönroos ja
Rosa-Maria Ketola. Toisaalta esimerkiksi Luostarinvuoren lukiolaiset
ajattelivat, että valintakokeiden tarpeellisuus riippuu siitä mitä menee
opiskelemaan. - On ymmärrettävää, että poistetaan kokeet kielistä tai jostakin
humanistisesta alasta. Mutta sen sijaan esimerkiksi lääketieteessä ja
oikeustieteessä ne on hyvä olla. Muuten pitäisi tietää jo lukion ensimmäisenä
vuotena, aikooko hakea niihin. Luostarinvuoren lukiolaiset pohtivat myös, että
oli valintakokeita tai ei, opiskelupaikkoihin liittyvästä rahastuksesta ei
päästä eroon. - Jos kokeet poistettaisiin, niiden tilalle tulisi
ylioppilaskokeisiin valmistavia kalliita valmennuskursseja. Turun yliopisto
kasvatti hakijamääräänsä Opiskelupaikkaa Turun yliopistosta tavoittelee yhteensä
14 634 hakijaa. Hakijoita on kolmannes enemmän kuin viime vuonna. Hakijoiden
määrän runsasta kasvua selittää osaltaan se, että luvussa on mukana ensimmäistä
kertaa Turun kauppakorkeakouluun hakeneet. Turun yliopisto ja Turun
kauppakorkeakoulu yhdistyivät 1.1.2010. – Kasvua on yliopistojen viime vuoden
yhteishakijamääräänkin verrattuna 850 hakijan verran. Uusi, entistäkin
monitieteisempi Turun yliopisto selvästi kiinnostaa opiskelupaikkana. Erittäin
positiivista on myös se, että Turun kauppakorkeakoulu on osana Turun yliopistoa
onnistunut kasvattamaan hakijamääräänsä, rehtori Keijo Virtanen toteaa.
Hakemusmääräänsä kasvattivat viime vuodesta Turun kauppakorkeakoulu,
kasvatustieteiden tiedekunta, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja
humanistinen tiedekunta. – Esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellinen
tiedekunta on panostanut opiskelu- ja uramahdollisuuksista kertomiseen muun
muassa Luonnontieteet tutuksi -verkkosivuston avulla. Hakijamäärä tiedekunnan
kaikkiin hakukohteisiin kasvoi tasaisesti, opintohallintopäällikkö Petri Sjöblom
sanoo. Kaikkien Suomen yliopistojen hakijamäärästä Turun yliopiston osuus on
lähes 13 prosenttia. Hakijoista naisia on 62,5 prosenttia. Aloituspaikkoja Turun
yliopistossa on vuonna 2010 yhteensä 1913. Uusien ylioppilaiden määrä hakijoista
selviää toukokuun lopussa ja hyväksyttyjen määrä pääsykokeiden jälkeen heinäkuun
lopussa. Lapset pystyvät arvioimaan omaa sairaalahoitoaan Lea Pulkkisen
väitöskirjapalkinto on jaettu Turun yliopistossa väitelleelle terveystieteiden
tohtori, sairaanhoitaja Tiina Pelanderille. Jyväskylän yliopiston
Perhetutkimuskeskus jakoi Lea Pulkkisen väitöskirjapalkinnon Tiina Pelanderille
viime viikolla Perhetutkimuksen päivillä. Väitöskirjatutkimus "Hoitotyön laatu −
lasten näkökulma" ansioitui lapsen näkökulman valottamisessa. Pelander teki
väitöskirjansa Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella. Hän tarkasteli
tutkimuksessaan lasten näkemyksiä hyvästä hoidosta haastattelemalla lapsia,
joilla oli kokemuksia sairaalahoidosta. Lapset myös piirsivät toivesairaalan,
jossa haluaisivat itseään hoidettavan. Palkitusta väitöskirjasta selviää, mitä
lapset odottivat sairaalahoidoltaan. Hoitajien odotettiin olevan kivoja,
luotettavia sekä käyttävän värikkäitä vaatteita. Lapset toivoivat, että hoitajat
auttavat, kuuntelevat, tekevät toimenpiteitä ja selittävät, mitä sairaalassa
tapahtuu. Erityisesti lapset toivoivat, että hoitajat leikkivät ja pelaavat
heidän kanssaan. Vanhemmiltaan lapset odottivat sairaalassa turvallisuutta ja
viihdyttämistä. Lapset kertoivat myös, että hyvässä sairaalassa on tekemistä,
kavereita ja omaa rauhaa. Palkittu tutkimus osoitti, että lapset pystyvät
arvioimaan omaa hoitoaan ja että lasta kuulemalla hoidon laatua voidaan parantaa
lapsiystävällisempään suuntaan. Tutkimuksessa kehitetty lapsille suunnattu
kyselylomake on yksi askel lapsen äänen kuuluville saamiseksi. Tiina Pelander
väitteli Turun yliopistossa vuonna 2008. Pelander jatkaa tutkimusta hoitotieteen
laitoksella. Väitöskirja löytyy Turun yliopiston Annales Universitatis
Turkuensis -sarjan kokoelmista Doria-tietokannasta. Keskinkertaisuus ei riitä
lääkekehitykselle Risto Lammintaustan 60-vuotispäivää juhlistettiin
farmakologian, lääkekehityksen ja lääkehoidon oppiaineen järjestämässä
symposiumissa. − Risto Lammintausta on monellakin tavalla ainutlaatuinen ihminen
tällä alalla Suomessa. Hän on tehnyt pitkän elämäntyönsä ensin Turun yliopiston
farmakologian laitoksella ja siirtynyt erilaisiin johtotehtäviin.
Lääketeollisuuden johtotehtävien lisäksi hän on ollut mukana esimerkiksi Suomen
Akatemian toiminnassa. Hän on kummisetä ja harmaa eminenssi koko suomalaiselle
lääkekehitykselle, luonnehti symposiumin avannut professori Markku Koulu. Onko
lääkekehityksellä tulevaisuutta Suomessa? -symposiumin ensimmäisen puheenvuoron
käytti emeritusprofessori Risto Santti. Hän keskittyi pohtimaan
lääkekehitystoiminnan ja laajemmin bioalan tilaa, sijaa ja merkitystä Suomessa.
Santti pohjusti, että menestyneille suomalaisille bioalan akateemisille ryhmille
on ollut ominaista teoreettinen työ, samanaikainen laite- ja menetelmäkehitys
sekä kiinnostus tulosten kaupalliseen soveltamiseen. − Akateemisen tutkimuksen
ja liiketoiminnan välinen suhde on bioalalla kiinteämpi kuin muilla aloilla.
Santin mukaan perustutkimusta tekevien tutkijoiden pitäisi olla avainasemassa,
jos bioala haluaa menestyä. Hän arvioi, että tutkijoiden nykyinen asema on
huono. Santti kuvaili myös perustutkimusta tekevien roolia menestyksen
tavoittelussa. − Heidän tulee olla kiinnostuneita sovellutuksista ja olla
aktiivisessa ja luottamuksellisessa yhteistyössä yritysten kanssa. Santti
luonnehti päivänsankarista Risto Lammintaustasta löytyvän juuri niitä
ominaisuuksia, joita kaivataan, jos bioalasta halutaan Suomen kansantalouden
pelastajaa ja alalla halutaan olla keskinkertaista parempia. − Lammintaustan
pistämätön tavoitteellisuus kertoo, että ilman tahtoon kytkeytyvää vauhtia,
voimaa ja ammattitaitoa on vaikeaa saavuttaa keskimääräistä kummempaa.
Siitepölypäiväkirja allergikkojen avuksi Maksuttoman palvelun avulla käyttäjä
voi arvioida allergiaoireidensa yhteyttä siitepölymääriin. Siitepölypäiväkirja
on uusi netin kautta käytettävä maksuton palvelu, johon voi tallentaa tietoja
allergiaoireiden voimakkuudesta päivittäin. Palautteena saa kuvaajan, josta voi
todeta kuinka omat oireet vaihtelevat ja miten ne ovat yhteydessä
siitepölymääriin. Lisäksi voi arvioida omaa herkkyystasoaan esimerkiksi yhdessä
hoitavan lääkärin kanssa. Siitepölypäiväkirjan Suomen-osuudesta vastaa Turun
yliopiston aerobiologian yksikkö. – Tavoitteena on tieteellinen tutkimus ja
siitepölytiedotteiden kehittäminen. Siitepölypäiväkirjan avulla voidaan
vertailla eroja oirekynnysarvoissa eri ihmisten sekä alueiden välillä ja
tarkentaa eri allergiakasvien oirekynnysarvoja, projektitutkija Mervi Oikonen
kertoo. Samastakin määrästä siitepölyä eri ihmiset voivat saada eri tavalla
allergiaoireita. Siitepölypäiväkirja tuottaa kuvaajan allergiaoireista
verrattuna ilman todellisiin siitepölymääriin ja siitä voi itse arvioida, kuinka
herkkä on saamaan oireita. Tallentamalla päivittäin tiedon yleisestä
terveydentilasta voi myöhemmin arvioida kuinka paljon allergiaoireet vaikuttivat
terveydentilaan ja sitä kautta omaan elämänlaatuun. Päivittäin käytetystä
allergialääkityksestä voi tulostaa lääkitystä ja oireita vertailevan kuvaajan.
Sen voi ottaa mukaan allergiaa hoitavan lääkärin vastaanotolle, ja pohtia
yhdessä, kuinka hyvin lääkitys toimii allergiaoireisiin. Siitepölypäiväkirjan
käyttö on vapaaehtoista ja maksutonta, ja käyttäjäksi rekisteröidytään
nimettömänä. Rekisteröitymiseen tarvitaan vain toimiva sähköpostiosoite.
Esimerkiksi vanhemmat voivat täyttää päiväkirjaan lapsensa allergiaoireita, jos
lapsella on oma sähköpostiosoite. Palvelu on käytössä siitepölykauden aikana ja
sitä voi käyttää haluamansa ajan, mutta mitä pidemmältä jaksolta antaa tietoja,
sitä luotettavampia tulokset ovat. Palvelusta saa halutessaan tilata
sähköpostiinsa muistutuksia. Siitepölypäiväkirja on yhteiseurooppalainen
tutkimushanke, jonka ohjelmisto on kehitetty Itävallassa. Päiväkirjaa voi
käyttää suomeksi ja useilla muilla kielillä. Huhtikuun aikana laaditaan myös
ruotsinkielistä versiota. Siitepölypäiväkirja löytyy osoitteesta
www.pollendiary.com Palkinto terveydenhuollon kieliteknologiaa kehittävälle
konsortiolle Turun kauppakamari ja Uuden Teknologian Säätiö valitsivat
IKITIK-konsortion vuoden ICT-teoksi. Erilaisten tietojen hallinta on keskeinen
osa terveydenhuollon toimintaa. Rakenteettoman, usein tekstimuotoisen tiedon
hallinta on keskeistä terveydenhuollon toiminnalle ja laadulle. Tämän tiedon
hallinnassa on kuitenkin useita erityisongelmia. - IKITIK-konsortio on tarttunut
tähän ongelmaan ansiokkaasti. Se on pystynyt erinomaisella tavalla yhdistämään
usean eri alan osaamista kokonaisuudeksi, joka on tuottanut näkyviä tuloksia
sekä perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen, käytännön toiminnan tukemisen,
tuotteistamisen että asian julkistamisen ja kansantajuistamisen rintamilla,
sanotaan Turun kauppakamarin ja Uuden Teknologian Säätiön palkintoperusteissa.
IKITIK-konsortiossa kehitetään terveystiedon ja -kommunikaation ratkaisuja uuden
teknologian avulla. Konsortiossa rakennettu kliinisen suomen kielen
työkalupaketti on havaittu toimivaksi koekäytössä TYKSin lastenklinikalla. -
Työkalupaketti sisältää nykyisellään muun muassa oikeakielisyyden tarkistimia
sekä suoran linkityksen tekstissä käytetyistä sanoista termiselityksiin ja
käännöksiin, professori Tapio Salakoski Turun yliopiston informaatioteknologian
laitokselta kertoo. Konsortiossa toimivat tällä hetkellä Turun yliopiston
hoitotieteen ja informaatioteknologian laitokset, Turku Centre for Computer
Science (TUCS), Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turku Science Park, Kites
sekä kommunikaatioteknologiaan erikoistuneita yrityksiä, kuten Lingsoft ja
Acentra. - Konsortion työ on hyvä osoitus Turun yliopiston yhteiskunnallisesta
vaikuttamisesta ja monitieteisyydestä: eri tieteiden ja alojen toimijat löytävät
uusia innovaatioita yhdistämällä voimansa, Salakoski sanoo. Hoitotiede tuo
konsortioon professori Sanna Salanterän johdolla esimerkiksi tietoa kliinisestä
kirjaamisesta ja päätöksenteosta. Monitieteisessä yhteistyössä lingvististä
näkökulmaa edustaa mm. ranskan kielen tutkija Veronika Laippala. TUCSin
bioinformatiikan laboratorio kehittää professori Salakosken johdolla työkaluja
aineistojen analysointiin. Yritykset ovat osallistuneet yhteistyöhön tukemalla
tutkimusta sekä omien tuotekehitysprojektiensa muodossa. Konsortion
kielityökaluja on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2012 avautuvassa TYKSin
uudessa T-sairaalassa. Aitojamakuja.fi-palvelussa mukana 1000 yritystä Turun
yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskuksen johtamassa hankkeessa lisätään
tietoisuutta elintarvikkeiden pientuotannosta. Kiinnostus ruokapöydän antimiin
on lisääntynyt. Keskusteluissa nousee esille ruoan alkuperä, tuotantotapa,
jäljitettävyys ja turvallisuus. Aitojamakuja.fi-sivusto on elintarvikealan
yritysten oma, valtakunnallinen hakupalvelu, jossa esittäytyvät erityisesti
pienet ja keskisuuret elintarvikeyritykset. Sivustolla esittäytyy jo 1000
yritystä ympäri Suomen. Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskuksen
johtaman valtakunnallisen Aitoja makuja –hankkeen tarkoituksena on lisätä
pienyrittäjien näkyvyyttä ja löydettävyyttä niin ruoka-alan ammattilaisten kuin
suuren yleisön keskuudessa. Ritarit ja julkkisprinsessat kiinnostivat Lasten
yliopiston luennoilla Söivätkö ritarit muuta kuin lihaa? Tekivätkö prinsessat
mitään kotitöitä? Mitä kuninkaallisten peruukit maksoivat? Prinsessan elämän
erikoisuudet kahlitsivat lapsiyleisön mielenkiinnon. Vuoden 2010 Lasten
yliopiston luentosarja alkoi lauantaina pikkuopiskelijoiden mielenkiinnon
herättäneillä luennoilla kuningattarien ja prinsessojen kohtaloista sekä
ritareista. Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen kertoi
Julkkisprinsessat-luennolla, millaista oli olla prinsessa ja kuningatar 250
vuotta sitten. Luennolla kuultiin maailman kuuluisimman kuningattaren, Marie
Antoinetten elämästä tämän lapsuudesta Ranskan vallankumoukseen saakka.
Kuninkaallisten elämä herätti Lasten yliopiston tarkkaavaisissa kuulijoissa
paljon lisäkysymyksiä. Yleisöä kiinnostivat esimerkiksi kuninkaallisten arkeen
kuuluneet julkiset peseytymiset ja pukeutumiset, peruukkien käyttö ja lasten
kohtelu pikkuaikuisina. Myös unohduksissa oleva kirjeenkirjoittamiskulttuuri
nousi esille 1700-luvun kuninkaallisten elämää käsitelleellä luennolla. −
Käytössä ei ollut internettiä eikä sähköpostia, vaan yhteydenpito hoidettiin
kirjeitse. Kuninkaalliset kirjoittivat joka päivä useita kirjeitä.
Kirjoittaminen tapahtui aidolla sulkakynällä ja musteella, joten se oli hyvin
vaativaa ja pikkutarkkaa hommaa, luennoitsija kertoi.
Kirjeenkirjoittamispuuhassa yleisön keskuudessa ihmeellisimpänä pidettiin
kirjoitusvälinettä. Täsmennystä kaivattiin ainakin sulkakynän hankintatapoihin,
kun yleisöstä tiedusteltiin, käytettiinkö kynissä oikeiden lintujen sulkia ja
otettiinko sulat eläviltä linnuilta. Lasten yliopiston luennolla opiskelijoiden
aktiivisuus on huipussaan. Yleisen historian yliopistonlehtori Meri Heinonen
tutustutti lastenyliopistolaiset keskiajan ritareihin. Heinonen valotti
ritarisotilaiden elämää suhteessa keskiaikaisiin ritaritarinoihin, jotka
edelleen elävät osana eurooppalaista tarinaperinnettä. Myös ritarit innostivat
lapset esittämään kysymyksiä. Käytännön asiat olivat päällimmäisenä mielessä,
kun Meri Heinonen sai vastata kysymyksiin wc-asioinnista haarniskassa,
kiinalaisten ritarien mahdollisista paperihaarniskoista sekä ritarien
voittopuolisesti lihapitoiseksi arvellusta ruokavaliosta. Lasten kysymyksille
oli lauantaina tilaa, sillä tänä vuonna Lasten yliopiston luennoille otetaan
pienempi salillinen tieteen ystäviä. Pienemmän osallistujamäärän on tarkoitus
taata mahdollisuus esimerkiksi juuri kysymysten esittämiseen. Kun lapset
tutustuivat tieteeseen ja tutkimukseen, viihtyivät heidän vanhempansa lauantaina
äiti- ja isäparkissa, jossa professori Hannu Ruonavaara puhui
asuntovarallisuudesta vanhuudenturvana ja PsT Katja Valli kertoi lasten
nukkumisesta ja unennäöstä. Lasten yliopiston luennot jatkuvat vielä kahtena
tulevana lauantaina. Äiti- ja isäparkin ohjelma jatkuu niin ikään. Vuonna 2008
Turun yliopistossa käynnistynyt Lasten yliopisto on tarkoitettu 7−10-vuotiaille
koululaisille. Luennoilla on tarkoitus tarjota pieniä vastauksia tieteen suuriin
kysymyksiin. Akatemian Viksu-palkinto Turkuun Suomen Akatemian lukiolaisille
järjestämän vuoden 2009 Viksu-tiedekilpailun kansainvälisen sarjan 4000 euron
suuruisen ykköspalkinnon voitti Salli Anttila Turun normaalikoulusta fysiikan
alan työllään. Palkintoraati kuvasi Anttilan työtä aiheeltaan erittäin
haastavaksi ja myös kokeelliselta osuudeltaan hyvin ansiokkaaksi. Anttilan
lääkeaineiden annostelun kehittämiseen liittyvässä perustutkimuksessa
selvitettiin, miten läääkeaineiden vaikuttavien ainesosien kiteisyys tai
kidetyyppi vaikuttaa lääkkeen tehokkuuteen. Salli Anttila teki tutkimuksensa
Turun yliopiston teollisuusfysiikan laboratoriossa. Yliopisto on jo vuosia
järjestänyt fysiikan harjoitustyökursseja lukiolaisille. Niihin osallistuvat
lukiolaiset saavat opintopistehyvityksen kurssista, mikäli tulevat yliopistoon
opiskelemaan. - Hienoa, että tämä yhteistyö on nyt poikinut näin upeaa tulosta,
iloitsee dosentti Jarno Salonen fysiikan ja tähtitieteen laitokselta.
Viksu-tiedekilpailun kansallisen sarjan ykköspalkinnon voittivat Savonlinnan
lyseon oppilaat Eveliina Tahvanainen ja Siniriikka Ventelä psykologian alan
parityöllä, joka koski anoreksiaa. Molemmat palkittiin 2500 eurolla.
Opetusministeri Henna Virkkunen ja Akatemian pääjohtaja Markku Mattila
palkitsivat voittajat palkintojenjakotilaisuudessa keskiviikkona 7.4. Palkinnon
sai yhteensä 16 opiskelijaa, kuusi koulua ja yksi opettaja. Lukiolaisten
Viksu-tiedekilpailu järjestettiin kahdettatoista kertaa. Kilpailuun voi
osallistua tekemällä tutkielman mihin tahansa lukion oppiaineeseen liittyen.
Kilpailun avulla Akatemia haluaa osoittaa nuorille, että tutkijan ammatti voi
olla yksi mahdollinen uravaihtoehto. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 143
kilpailutyötä 27 lukiosta. Tämän maailman Venäjä − Venäjää on Suomessa tapana
tarkastella yleensä hyvin suomalaisesta näkökulmasta, sanoo Moskovan
suurlähettiläs Anttonen. Viimeiset kaksi vuotta Suomen Moskovan suurlähettiläänä
toiminut Matti Anttonen esitteli vierailuluennollaan Turun kauppakorkeakoulussa
erilaisia näkökulmia nyky-Venäjään ja sen talouteen. Maata tarkasteltiin sekä
maailmanlaajuisesta näkökulmasta, EU-tasolla että Suomen naapuriasemasta. Sekä
Turun yliopistosta että Turun kauppakorkeakoulusta valmistunut suurlähettiläs
Anttonen muistutti, että Venäjän läheiset suhteet Eurooppaan eivät ole uusi
asia. Suurlähettiläs keskittyi nykyhetkeen ja tulevaisuuteen, mutta muistutti,
että vanhan idän ja lännen asetelmat on kaikkiaan syytä unohtaa, kun
supervaltojen vastakkainasettelu ei enää määritä maailmaa. Maailman suurin öljyn
ja kaasun tuottaja on toistaiseksi pysytellyt WTO:n ulkopuolella. Suurlähettiläs
Anttosen mukaan Venäjällä ei ole sisäisiä paineita liittyä kauppajärjestöön. −
Venäläisessä keskustelussa kysymys kuuluu, miksi liittyä WTO:iin. Liittymiselle
ei löydy tällä hetkellä poliittista tahtoa. Luennolla kävi ilmi, että Venäjällä
on WTO:n lisäksi joissain asioissa oma erityinen asemansa maailman maiden
joukossa. Esimerkiksi ilmastokysymysten suhteen Venäjä tuntuu olevan muun
maailman ulkopuolella. Tämän lisäksi Anttonen mainitsi kehitysyhteistyön, johon
Venäjä ei ole sitoutunut mitenkään. Suurlähettiläs Anttonen korosti, että vaikka
Venäjä nähdään helposti vain suurena raaka-aineiden tuottajamaana, on se itse
asiassa normaali palveluyhteiskunta. Venäjän talouden modernisoitumisesta
puhuttaessa ei palvelualojen merkitystä voidakaan Anttosen mukaan korostaa
liikaa. − Puolet taloudesta on palvelualoilla. Vähittäiskauppa tarvitsee
esimerkiksi pankkeja ja vakuutusyhtiöitä sekä tietotaitoa, joiden on sijaittava
Venäjällä. Venäjällä on palvelualoilla useita alueita, joilla se voisi
kilpailla, jos palvelualat vain miellettäisiin tärkeiksi. Esimerkiksi
itä−länsi-kuljetuksissa on mahdollisuuksia, joita ei käytetä. Anttonen arvioi
tiistaina, että Venäjän talouden modernisoituminen on todellinen seuraava askel,
vaikka viimevuotinen tullisopimus Ukrainan ja Kazakstanin kanssa hidastaa
kehitystä. Suomen ja Venäjän kahdenvälisten suhteiden osalta Anttonen teilasi
puheet, joiden mukaan suomalaiset ovat unohtaneet Venäjän. Suurlähettiläs kehui
alueellisen yhteistyön Suomen ja Venäjän lähialueiden välillä olevan monessa
mielessä esimerkillistä. − Muut EU-maat voisivatkin hyvin ottaa yhteistyöstä
mallia suhteissaan omiin itänaapureihinsa. Moskovan suurlähettiläs luennoi
Turussa tiistaina 6.4. osana Turun kauppakorkeakoulun kansainvälisen
liiketoiminnan The Development of EU-Russia Economic Relations
-intensiivikurssia. Anttonen muistutti kuulijoille, että Venäjän markkinat ovat
tärkeitä suomalaisille alueellisille palvelusektorin brandeille. Myös
viisumiasioiden hyvin hoitaminen on tärkeää, sillä venäläiset matkustelevat
paljon Suomessa ja Euroopassa, kuluttavat rahaa ja ostavat kiinteistöjä.
Horisontaalisuus näkyy oikeuskäytännössä EU-tuomioistuimen tuomari Allan Rosas
luennoi keskiviikkona 31.3. oikeustieteellisen tiedekunnan järjestämässä
seminaarissa Euroopan unionin perusoikeuksien horisontaalivaikutuksista
EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa. Perustuslakien perusoikeudet ja
kansainväliset ihmisoikeudet määrittelevät ensisijaisesti julkisen vallan ja
yksityisten henkilöiden välisiä vertikaalisia suhteita. Seminaarissa "Perus- ja
ihmisoikeuksien horisontaalisuus - ajankohtaisia haasteita" tarkasteltiin sen
sijaan minkälaista on perus- ja ihmisoikeuksien suojaaminen ja toteuttaminen
horisontaalisissa suhteissa. Horisontaalivaikutuksella tarkoitetaan yksityisten
toimijoiden välisiä suhteita ja riitoja. Rosasin mukaan on kuitenkin vaikea
välttää sellaisia tilanteita, joissa valtiovalta ei liittyisi näihin suhteisiin.
Horisontaalivaikutukset näkyvät kolmella tasolla. Ensinnäkin asia voi olla
yksityisten subjektien ja viranomaisen välinen asia, joka koskee julkisen vallan
lainsäädäntö- tai hallintotoimia. Toiseksi asia voi olla pelkkä yksityisten
subjektien välinen asia, joka koskee julkisen vallan lainsäädäntö- tai
hallintotoimia. - Tämä on niin sanottu kolmiodraamatilanne, jossa julkisen
vallan toimenpide on myös osa yksityisten subjektien välistä riitaa, sanoi
Rosas. - Esimerkiksi riidan toinen osapuoli voi väittää, että jokin asia -
kansallinen laki, kielto tai normi - on EU-oikeuden vastainen ja siksi sitä ei
voida noudattaa. Julkinen valta vastaa tilanteeseen joko tekemällä tai olemalla
tekemättä asialle jotain, Rosas selitti. Kolmanneksi asia voi olla yksityisten
subjektien välinen asia, joka ei koske julkisen vallan toimia, kuten
työtaistelutilanne. Tässä valtiovalta on pelkästään tarkkailevassa asemassa.
EU-tuomioistuimesta puhuttaessa on pidettävä mielessä, että termi on
moniselkoinen. EU-tuomioistuimen toimintaa kuvastaa esimerkiksi ratkaistut
asiat, joiden suurimpia asiaryhmiä olivat vuonna 2009 muun muassa ympäristö ja
kuluttajat, verotus, sosiaalipolitiikka sekä vapauden, turvallisuuden ja
oikeuden alue. Horisontaalivaikutus tulee näkyviin usein jäsenvaltioissa,
kansallisissa tuomioistuimissa. Niissä tapahtuu EU-oikeuden jokapäiväinen
soveltaminen. - Kun olemme EU-oikeuden piirissä, pitää näitä lakeja toteuttaa
myös kansallisella tasolla, Rosas sanoi. Erityisen tärkeäksi keskustelun
aiheeksi horisontaalivaikutusten yhteydessä on noussut ihmisarvon
kunnioittamisen periaate. - Myös sellaiset asiat kuin mielenosoitusvapaus,
kokoontumisvapaus ja sananvapaus, jotka kumpuavat EU:n ihmisoikeussopimuksesta,
puhuttavat paljon, Rosas kertoi. Rosasin mukaan voidaan intuitiivisesti todeta,
että perusoikeuksia ei voida sulkea pois päätöksenteosta ja että velvollisuudet
koskevat myös kansalaisia. Nimenomaan tästä seuraa horisontaalivaikutus. -
Yksityisten toimijoiden välillä ilmenevät kysymykset ovat niin monitahoisia,
että usein asioita voidaan selittää vain "case by case"-mentaliteetilla, Rosas
sanoi. Rosas uskoo, että horisontaalikehitys tulee jatkumaan tulevaisuudessa ja
näkymään erityisesti yksityisten välisissä riidoissa. Seminaarissa puhuivat myös
dekaani Jukka Mähönen, dosentti Pekka Länsineva ja professori Merja Pentikäinen.
Seminaarin puheenjohtajana toimi professori Veli-Pekka Viljanen.
Logistiikka-alan suhdanneodotukset myönteisiä Talouden käänne näkyy Etelä-Suomen
logistiikkayritysten suhdannekyselyn tuloksissa. Turun yliopiston Merenkulkualan
koulutus- ja tutkimuskeskuksen toteuttama Etelä-Suomen logistiikka-alan
suhdannebarometri julkaistiin 31. maaliskuuta. Kyselystä ilmenevien
logistiikkayritysten positiivisten suhdannenäkymien taustalla ovat odotukset
palvelujen kysynnän elpymisestä. Valtaosalla yrityksistä kysyntä on heikentynyt
viimeisen vuoden aikana. Odotukset tulevan vuoden jaksolle ovat kuitenkin
huomattavasti useammalla barometrin vastaajista myönteiset kuin kielteiset.
Logistiikan toimialoista lentoliikenteen yritykset näkevät kysynnän elpymisen
jonkin verran muita voimakkaampana. Vähentyneen kysynnän lisäksi
logistiikkayritysten liikevaihtoa ovat viimeisen vuoden aikana supistaneet
alentuneet logistiikkapalvelujen hinnat. Hintojen odotetaan vuoden kuluessa
kuitenkin kohoavan tämänhetkisestä tasosta. Toiminnan kustannusten noususta
raportoi valtaosa vastaajista. Lähes yhtä suurella joukolla odotetaan
kustannusten nousevan myös tulevan vuoden aikana. Sopeutuminen laskeneeseen
kysyntään on aiheuttanut henkilöstömäärän vähentämistä lähes kolmasosassa
vastanneista yrityksistä. Tulevan vuoden aikana kolme yritystä neljästä odottaa
henkilöstömääränsä pysyvän nykyisellään. Neljännes yrityksistä ennakoi
lisäävänsä henkilöstöään. Etelä-Suomen logistiikka-alan suhdannebarometri on
Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen sivuilla. Kansainvälisillä
toimijoilla tilaa kaupungistuvassa Kiinassa Kiinassa on tällä hetkellä yli sata
miljoonakaupunkia. On arvioitu, että viidentoista vuoden kuluttua Kiinan
miljoonakaupunkien määrä on kaksinkertaistunut. − Kaikkein nopeimmin kasvavat
1−5 miljoonan asukkaan kaupungit ovat Kiinan talouskasvun tärkeimmät moottorit
2010- ja 2020-luvuilla, sanoo VTT Outi Luova. Luova on toimittanut maanantaina
29.3. julkaistun kirjan Kiinan miljoonakaupungit − Hallinto, liike-elämä ja
elinympäristö muutoksessa (Gaudeamus). Tietoteoksen turkulaiskirjoittajat
tulevat Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuskeskuksesta ja biologian
laitokselta. Tuoreessa teoksessa tarkastellaan Kiinan kaupunkien monimutkaista
muutosta ja kiinnitetään huomiota muun muassa kaupunkisuunnitteluun. −
Yksipuoluemaassa päätökset tehdään nopeasti ja kaupunkeja pystytään kehittämään
ja kasvattamaan nopeasti, Luova kuvailee. Hän kertoo, että kiinalaisten
kaupunkien käymä kilpailu kansainvälisestä rahoituksesta on näkynyt
lasiseinäisten pilvenpiirtäjien kohoamisessa kaupunkikuvaan. − Samalla ihmisten
elinympäristöt ovat jääneet vähemmälle huomiolle ja rakentamisen jalkoihin.
Kiinassa ihmiset eivät pysty vaikuttamaan omaan ympäristöönsä, kuten siihen,
mitä rakentamisen tieltä puretaan ja mitä ei. Sosialistisen suunnitelma- ja
kontrollijärjestelmän purkautuminen on johtanut Kiinassa poikkeuksellisen
kirjavaan kaupunkikulttuuriin. Luova valaisee, että Kiinassa on alettu
kiinnittää huomiota kaupunkien toimivuuden parantamiseen, sillä se on edellytys
Kiinan talouskasvun jatkumiselle ja yhteiskunnan tasapainolle. −
Miljoonakaupunkien ihmiset halutaan pitää tyytyväisinä. Esimerkiksi Shanghaissa
satsataan parempaan elinympäristöön, mikä näkyy myös toukokuussa käynnistyvän
Shanghai EXPO-maailmannäyttelyn teemassa 'parempi kaupunki, parempi elämä'.
Kiinan kaupungistumisen ilmiöistä kirjoittanut Outi Luova kertoo, että
kiihkeätahtinen kaupungistuminen tarvitsee rakentamiseen ja
kaupunkisuunnitteluun kansainvälistä apua. − Kiinalaiset hakevat mielellään
konsepteja ulkomailta. Myös suomalaisille yrityksille ja yhteisöille on sijaa
kaupungistuvassa Kiinassa. Outi Luova kertoo turkulaisvoimin tehdystä
ekokaupunkisuunnitelmasta, joka on saanut hyvän vastaanoton. − Turun
ystävyyskaupunkiin Tianjiniin on suunniteltu kelluva ekokaupunginosa
turkulaisten yritysten, Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuskeskuksen ja Turun
ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Jos suunnitelma toteutuu, sillä on hyvä
vaikutus myös Turun seudun meriteollisuuden työllisyystilanteeseen, Luova sanoo.
Itä-Aasian tutkimuskeskus on tarjonnut turkulaisprojektille asiantuntija-apua
Kiinan kaupunkihallinnosta ja kiinalaisesta kaupunkisuunnittelusta. Nyt
julkaistussa Kiinan miljoonakaupungit − Hallinto, liike-elämä ja elinympäristö
muutoksessa -teoksessa kiinnitetään kaupunkisuunnittelun lisäksi erityistä
huomiota muun muassa kaupunkilaisten kulutustottumuksiin, järjestötoimintaan
sekä ympäristökysymyksiin. Normaalius osana yliluonnollisia kokemuksia - Ihmiset
ovat kertoneet kohdanneensa muun muassa enkeleitä, perheenjäsenen kummituksen,
tunnistamattoman ihmisen muotoisen hahmon, paholaisen, jeesuksen, jumalan tai
eläimen, kertoi Kirsi Hänninen vierailuluennolla nykysuomalaisten
yliluonnollisista kokemuksista. Ph.D Kirsi Hänninen luennoi väitöskirjaansa
"Narrative Construction of Self in Finnish First-Person Supernatural Encounter
Narratives" pohjautuen siitä, miten yliluonnollisista kokemuksista tehdään
ymmärrettäviä. Yliluonnollisia asioita ei ole nimittäin helppo selittää.
Yliluonnollisen olennon tai hahmon kokenut pyrkii Hännisen mukaan selittämään
asiaa usein normaaliksi. - Henkilö voi kokea itsensä normaaliksi kertomalla
yliluonnolliseen liitettyjä tunteita. - Tunteiden kautta puhuminen tekee
ylipäätään kokemuksesta helpommin toisten kanssa jaettavan, Hänninen selitti.
Ongelmalliseksi tunteista puhumisen ja analysoimisen tekee kuitenkin se, että
länsimaisessa diskurssissa tunteet on monesti tulkittu muun muassa
eläimellisiksi, irrationaalisiksi ja feminiinisiksi. - Toisaalta kulttuurimme on
terapia-ajattelun läpäisemää. Näin ollen jokaisella nähdään olevan oikeus puhua
omista tunteistaan ilman että niiden todellisuutta kiistetään, Hänninen kertoi.
Yliluonnollisia kokemuksia kokeneet pelkäävät usein sosiaalisten stigmojen eli
negatiivisten leimojen saamista itseensä. Tällä tarkoitetaan erityisesti
leimaantumista mielenterveysongelmaiseksi. Hännisen mukaan yliluonnollisten
kokemusten poikkeavasta luonteesta huolimatta, niiden kokeminen voidaan esittää
tavalla, jolla henkilö kokee itsensä osaksi yhteiskuntaa ja normeja
noudattavaksi yksilöksi. Yliluonnolliset kokemukset kuulostavat usein
pelottavilta ja saavat helposti negatiivisen sävyn. Koetuista tunteista yleisin
on pelko. - Pelottavakin kokemus voidaan kuitenkin tulkita positiiviseksi,
esimerkiksi lohduttavaksi, sanoi Hänninen. - Esimerkiksi entisten
perheenjäsenten piirteitä omaavien kummitusten koetaan tuovan turvaa.
Yliluonnolliset kokemukset merkitsevät ihmisille muun muassa varoitusta,
ennettä, todistetta, tukea tai korjausta. Filosofit ja natsi-Saksa Professori
Gereon Wolters piti maanantaina filosofian vierailuluennon Turun yliopistossa.
Filosofian ja tieteenhistorian professori Woltersin luento käsitteli filosofiaa
ja filosofeja natsi-Saksassa. Wolters (University of Konstanz, Helsinki
Collegium for Advanced Studies) puhui Publicumissa otsikolla "The Führer and his
thinkers: philosophy in the Third Reich". Wolters muun muassa esitteli luennolla
jaon, jonka mukaan hän määrittelee saksalaisia filosofeja ja heidän ajatteluaan
suhteessa natseihin, Hitleriin ja natsi-ideologiaan. Wolters jakaa natsi-Saksan
filosofit kolmeen ryhmään. Woltersin jaon mukaan filosofi saattoi olla lojaali
natseille, jolloin tämä oli esimerkiksi poliittisesti aktiivinen tai
ideologialtaan asemoitui natsiksi, vaikka ei välttämättä ollut puolueen jäsen.
Natsipuolueeseen kuulumattomana, mutta ideologialtaan natsina Wolters mainitsi
filosofi ja matemaatikko Oskar Beckerin, jonka sodanjälkeisten oppilaiden hän
totesi olleen tietämättömiä opettajansa taustasta. Filosofi saattoi myös
vastustaa natseja. Woltersin mukaan tämä joukko oli harvalukuinen. Suurimmaksi
filosofijoukoksi Wolters mainitsi opportunistit, jota eivät olleet natseja,
mutta eivät myöskään vastustaneet natsihallintoa. Wolters kertoi, että monet
filosofit toimivat sen mukaan, mikä mahdollisti heidän akateemisen
olemassaolonsa natsi-Saksassa. Wolters muotoili opportunistifilosofien
puntaroineen, ylittääkö henkilökohtainen hyvä sen pahan, jota muille ihmisille
tapahtuu. Antisemitistisiä ajatuksia ja kirjoituksia oli niilläkin, jotka eivät
puolueeseen kuuluneet. Vierailuluennon yleisö käytti mahdollisuuden esittää
kysymyksiä professori Woltersille. Kysymykset käsittelivät muun muassa
filosofian immuniteettia natsismille, Rosenbergiä ja Nietzscheä. Suvaitsevaisuus
on tärkeä osa vähemmistökeskustelua Lars Binderup luennoi perjantaina
suvaitsevaisuuden eri tasoista filosofiselta kannalta katsottuna. Esiin nousi
erityisesti vähemmistöjen asema. Southern Denmarkin yliopistossa Associate
Professorina työskentelevä Binderup nosti esiin kysymyksen siitä, miten pystymme
kansalaisina käsittelemään kulttuurisia eroja ja konflikteja moderneissa
monikulttuurisissa yhteiskunnissa. Binderupin mukaan eroihin ja erimielisyyksiin
on olemassa monia tapoja reagoida. Näistä kaksi pääsuuntaa ovat sitoutuminen ja
välinpitämättömyys. Niistä juontuvat mahdollisuudet suvaitsemattomuuteen,
negatiiviseen suvaitsevaisuuteen ja positiiviseen suvaitsevaisuuteen.
Negatiivisella suvaitsevaisuudella tarkoitetaan muun muassa jokaisen ihmisen
autonomian hyväksymistä. Tällä suvaitsevaisuudella on kuitenkin rajoituksia.
Positiivinen suvaitsevaisuus tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa ollaan
päästy sellaiseen yhteiskunnalliseen tilaan, ettei asioita kansalaisten välillä
enää tarvitse sovitella ja ihmiset hyväksyvät toistensa erilaisuuden. Binderupin
mukaan suvaitsevaisuuden kohde voi olla muun muassa yksilö, ryhmä tai valtio. -
Liberaalien valtioiden täytyy olla neutraaleja, jotta ne voivat taata
kansalaisilleen riittävät edellytykset hyvään elämään, sanoi Binderup.
Valtioissa tarkastelun kohteeksi asettuvat valtaväestö ja vähemmistöt. -
Valtaväestö paheksuu usein vähemmistöja ja toisaalta valtio antaa niille
symbolista tunnustusta, Binderup sanoi. Ongelmaksi muodostuu se, että
vähemmistöt joutuvat marginaaliin usein vain koska valtaväestö ei pidä niistä,
vaikka niillä olisikin laillisesti tasa-arvoiset oikeudet. Binderup ei usko
liberaaleissa autonomisissa yhteiskunnissa koskaan tultavan sellaiseen
pisteeseen, etteikö suvaitsemattomuutta enää ilmenisi tai asian ympärillä
käytäisi jonkinlaisia kamppailuja. Binderup kuitenkin peräänkuuluttaa
suvaitsevaisuuden lisäämistä ja kansalaisten identiteettien ymmärtämistä
samanarvoisiksi. Esimerkiksi hän ottaa suvaitsevaisuuden homoseksuaaleja
kohtaan. - Suvaitsevaisuutta voidaan lisätä, kun ymmärretään, että
vähemmistöidentiteetti voi olla vähemmistön edustajalle aivan yhtä tärkeä kuin
valtaväestön identiteetti valtaväestölle, Binderup sanoi. Nuoret tutkijat
esittelevät osaamistaan Biokemian opiskelijoiden Laura Ahervon ja Mari
Jääskeläisen tiistaiset erikoistyöesitelmät kirvoittivat seminaariyleisössä
kiitettävästi kommentteja ja kysymyksiä. Biokemian ja elintarvikekemian
laitoksen nuoret tutkijat toivat tiistaina erikoistyönsä näytille. Töiden
tieteelliset tulokset ovat nähtävillä Arcanumissa 23.3.−26.3. Järjestyksessä 31.
Nuoret tutkijat -erikoistyötapahtuma esittelee 31 pro gradu -vaiheen opiskelijaa
ja heidän erikoistyönsä yleisölle. Arcanumin aulassa nähdään maisterivaiheen
opintietään päättelevien opiskelijoiden erikoistöistään laatimia tieteellisiä
postereita. Kansainvälisen tiedemaailman kongresseja jäljittelevässä
tapahtumassa nuoret tutkijat esittelevät viikon mittaan töitään myös yleisölle
avoimissa seminaariesityksissä. Nuoret tutkijat -viikon avannut professori Tero
Soukka painotti tiistaisessa avajaispuheenvuorossaan, kuinka tärkeää nuorelle
tutkijalle on pystyä puhumaan omista tutkimustuloksistaan. Opiskelijoiden
keskuudessa suosittua erikoistyötapahtumaa 1980-luvun alussa kehittämässä ollut
erikoistyötapahtuman isä, dosentti Seppo Sarimo muistuttaa, että
erikoistyötapahtuma on usein nuorelle tutkijalle ensimmäinen julkinen
esiintyminen. −Tapahtumassa harjoitellaan myös esiintymistaitoa, Sarimo sanoo.
Biokemian ja elintarvikekemian laitoksen opiskelijat laativat lopputyönään lähes
puoli vuotta kestävän kokeellisen tutkimuksen. Nuoret tutkijat -tapahtuma antaa
itsenäisesti erikoistöitään laatineille mahdollisuuden kertoa paitsi yleisölle
myös toisilleen, millaisten asioiden parissa laboratorioissa on ahkeroitu.
Erikoistyötapahtuman luonteeseen kuuluu, että niin opinnoissaan varhaisemmassa
vaiheessa olevat opiskelijat kuin varttuneemmat tutkijatkin pääsevät
tarkastelemaan laitoksen viimeaikaisia tutkimustuloksia. Tänä vuonna tapahtumaan
on ensimmäistä kertaa kutsuttu myös alumneja kertomaan seminaarilaisille muun
muassa valmistumisen jälkeisistä vaihtoehdoista. Takalan rahaston apurahat
jaettiin Turun Suomalainen Yliopistoseura jakoi tiistaina 23. maaliskuuta
yhteensä 24 apurahaa pro gradu -tutkielman tekijöille ja nuorille tutkijoille.
Turun Suomalainen Yliopistoseura jakoi apurahan Turun yliopiston 17
opiskelijalle ja 7 nuorelle tutkijalle. Apurahojen yhteissumma on noin 27 000
euroa. Opiskelijoiden saamat apurahat ovat pääosin 1000 euroa ja nuorten
tutkijoiden 1500 euroa. Turun Suomalainen Yliopistoseura perustettiin vuonna
1917 organisoimaan varojen keräystä suomalaisen yliopiston perustamiseksi
Turkuun. Nykyään seura tukee Turun yliopiston toimintaa muun muassa apurahoin ja
toimimalla yhdyssiteenä yliopiston toiminnasta kiinnostuneiden ja yliopiston
välillä. Yliopiston päärakennuksessa järjestetyssä tilaisuudessa puhuivat
jakolautakunnan puheenjohtaja rehtori Keijo Virtanen ja Yliopistoseuran
hallituksen puheenjohtaja VTM Juhani Heimonen. Valto Takalan rahasto on
perustettu merkittävän testamenttilahjoituksen turvin vuonna 1977. Rahastosta
myönnetään vuosittain apurahoja pääasiassa opintojensa loppuvaiheessa oleville
opiskelijoille ja myös loppututkinnon suorittaneille nuorille tutkijoille.
Ohjauksella voimavaroja potilaalle Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella
kehitetään voimavaraistumista tukevaa potilasohjausta yhteistyössä
terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Hoitotieteen laitos järjesti 17.3.
yhteistyössä Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien kanssa
potilasohjaus-symposiumin. Symposiumissa pohdittiin, millaista tietoa potilas
tarvitsee sairastuttuaan. – Hoitotieteellisesti ajatellen potilaalla on oikeus
kaikkeen tietoon, joka jollain tavalla liittyy hänen sairauteensa, professori
Helena Leino-Kilpi pohti esitellessään voimavaraistumista tukevan
potilasohjauksen teoreettista perustaa. Samantekevää ei kuitenkaan ole,
millaista tietoa ja missä muodossa potilaalle tarjotaan. Potilaan
voimavaraistumista tukevan ohjauksen ideana on se, että potilas saa tietoa, joka
vastaa hänen omia odotuksiaan ja tietorakenteitaan. Potilaan on kyettävä
toimimaan saamansa tiedon avulla. – Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että
hoitajan on tiedettävä ja tunnettava potilaansa hyvin. Potilasohjauksessa on
otettava huomioon, mitä potilas itse ajattelee tietävänsä. Tiedon välittäminen
ei riitä, vaan potilasohjaukseen on sisällytettävä sen arviointi, kykeneekö
potilas todella hyödyntämään saamaansa tietoa. Voimavaraistuvista tukevassa
potilasohjauksessa on tärkeätä, että potilas kokee itsensä arvostetuksi.
Hoitotyöntekijän on tuettava potilasta voimavarojen löytämisessä ja
tunnistamisessa. – Voimavaroja ei voi antaa toiselle. Sen sijaan hoitotyöntekijä
voi auttaa potilasta löytämään voimavaransa ja huolehtimaan siitä, että niiden
käytön edellytykset ovat olemassa. Suunnittelija Sini Eloranta Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirin hoitotyön toimistosta esitteli symposiumissa hanketta, jossa
kehitetään potilasohjauskäytäntöjä ortopedian ja traumatologian sekä kirurgian
klinikoissa. – Kaikki potilasasiakirjat ovat jo sähköisiä. Nyt kehitämme myös
potilasohjauksen lomakkeistoa sähköiseksi. Esimerkiksi polvileikkauspotilas saa
jatkossa jo ennakkoon sähköisen asiointilomakkeen, jossa kartoitetaan hänen
tiedon tarpeitaan. Sähköiseen asiointiin voidaan liittää myös erilaisia
potilasohjeita tutustuttaviksi. – Ortopediset potilaat ovat sairaalassa vain
päivän tai kaksi. Näin ollen ohjaukseen käytettävissä oleva aika on lyhyt.
Sähköinen ennakkokartoitus parantaakin potilasohjauksen onnistumisen
edellytyksiä. Kasvitieteellinen puutarha sai Paratiisimäen Turun yliopiston
kasvitieteellinen puutarha on saanut merkittävänä testamenttilahjoituksena
kesämökkikiinteistön Kiikalasta. Lahjoituskirjoja allekirjoittamassa Carmen
Sarelli ja Keijo Virtanen, takana Pekkka Niemelä ja Matti Yli-Rekola. Turun
yliopiston rehtori Keijo Virtanen ja kasvitieteellisen puutarhan edustajat
professori Pekka Niemelä ja amanuenssi Matti Yli-Rekola vastaanottivat
maanantaina 15.3. Salon kaupungin Kiikalassa sijaitsevaa kesämökkikiinteistöä
koskevan lahjoituksen. Lahjoitus perustuu vantaalaisten Jorma ja Carmen Sarellin
tekemään testamenttiin sekä leskeksi jääneen Carmen Sarellin lahjakirjaan, mikä
mahdollistaa kiinteistön täydellisen omistus- ja hallintaoikeuden siirtymisen
Turun yliopistolle ja sen kasvitieteelliselle puutarhalle. Kesämökkikiinteistö
sijaitsee Kiikalan Kesälän kylässä, noin viiden kilometrin päässä Kiikalan
kirkonkylästä. Kiinteistö käsittää lähes viiden hehtaarin maa-alueen sekä
kesämökin ja ulkorakennuksen. Paratiisimäki-niminen tila on lounaisrinteessä
luonnonkauniilla paikalla kalliomännikköisen mäen juurella. Tilan puiden lomitse
pilkahtelee Hitolanjoki. Tontille on istutettu muutama vuosikymmen sitten
huomattava määrä eksoottisia puita ja pensaita, joukossa mm. lehtikuusia ja
amerikkalaisia punatammia ja douglaskuusia. Kasvitieteellisen puutarhan
amanuenssi Matti Yli-Rekola iloitsee lahjoituksesta. - Alue tarjoaa tutkimus- ja
opetusmielessä erinomaisia mahdollisuuksia vieraiden puuvartislajien
menestymisen seurantaan, Se voi toimia ekologisen maastotutkimuksen koealueena
ja tukikohtana bio- ja geotieteiden opiskelijoiden kenttäretkeilyille,
Yli-Rekola sanoo. Opiskelijoiden innovatiivisuus loisti projektitöissä Torstaina
11.3. pidetyssä ICT ShowRoom -tapahtumassa nähtiin IT-alan opiskelijaryhmien
omia projektitöitä. Samaan aikaan pidettiin ICT Kampus -rekrytointitapahtuma.
Kolmatta kertaa pidetyssä ICT ShowRoom -tapahtumassa Turun yliopiston, Åbo
Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun yli 30 opiskelijaryhmää esittelivät
projektitöitään. Turun ammattikorkeakoulussa rakennustekniikan yliopettajana
toimivan Jouko Lehtosen mukaan osa projektitöistä oli tehty asiakkaille ja osa
virtuaalihankkeina. - Projektitöiden tekemisen ideana on yritystoiminnan
perustamisen tukeminen ja opiskelijoiden innostaminen työelämään, Lehtonen
sanoi. Tapahtumassa esiteltiin nimenomaan opiskelijoiden innovatiivisuutta. -
Osa projekteista on niin hyviä, että ne voisivat hakea patenttia, kertoi
Lehtonen. Eräs esillä olleista projekteista oli "Green Pooler". Sen
tarkoituksena on tarjota internetpohjainen palvelu kimppakyytien
järjestämiselle. Kyseessä on karttasovellus, jossa voidaan luoda omia kyytiä
tarjoavien tai kyytiin haluavien profiileja. Ohjelmassa on käytössä
karttapalvelu, matkustajatiedot ja oman matkan luomisen mahdollisuus. - Ohjelman
avulla voidaan säästää aikaa ja rahaa sekä vähentää autojen käyttöä, sanoi Ilia
Vassiliev. Projektiryhmä koostuu 15 opiskelijasta, johon kuuluu suomalaisten
opiskelijoiden lisäksi myös venäläisiä vaihto-opiskelijoita. Ryhmä on
työskennellyt projektin parissa viime syksystä lähtien. Turun
ammattikorkeakoulun jatko-opiskelija Markus Åfelt kertoi projektiryhmän toivovan
myös lähialueen mainostajien lähtevän mukaan yhteistyöhön. - Tällaiselle
palvelulle on jo kysyntää Suomessa ja Venäjällä, Åfelt kertoi. ICT-talossa
pidettiin samaan aikaan myös ICT Kampus -rekrytointitapahtuma, joka oli
keskittynyt erityisesti kesätöiden tarjontaan. Tapahtumassa oli mukana 12
työnantajaa, muun muassa Fujitsu ja Affecto. Paikalla ollut Funet Network
Services tarjosi kesätöitä tietotekniikkaa sekä ohjelmisto- ja
käyttöliittymäsuunnittelua opiskeleville. - Meillä on tarjota lähinnä kesätöitä,
mutta aina on olemassa mahdollisuus, että opiskelija saa kesätyön jälkeen
vakinaisen työpaikan, sanoi henkilöstöpäällikkö Jari Rajala. Ensimmäistä vuotta
tietotekniikkaa Åbo Akademissa opiskeleva Niklas Björk oli toiveikas kesätöiden
saannin suhteen. - Mielestäni opiskelualallani on hyvät kesätyönäkymät, Björk
sanoi. Rekrytointitapahtumasta Björk sai mielestään mukaansa hyvää perustietoa.
Tutkijakollegiumit kokoontuivat Turun yliopiston kaksi monitieteistä
tutkijakollegiumia kokoontuivat keskiviikkona 10.3. yhteiseen seminaariin
Caloniassa. Turun yliopistossa toimii kaksi monitieteistä tutkijakollegiumia,
ihmistieteiden kollegium (Turku Institute for Advanced Studies, TIAS) sekä
luonnontieteiden kollegium (Turku Collegium for Science and Medicine, TCSM).
Yhteiseen seminaariin kokoontuneet kuutisenkymmentä kollegiumin toiminnasta
kiinnostunutta eri tieteenaloja edustavaa yliopistolaista pohti
tutkimusrahoitukseen, verkostoitumiseen sekä innovaatioihin liittyviä
kysymyksiä. Avaussanoissaan oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani, TIAS:n
hallituksen jäsen, professori Jukka Mähönen totesi, että vaikka nyt vuoden
toiminnassa olleet tutkijakollegiumit toimivat eri aloilla, niillä on paljon
yhteisiä haasteita. Molemmat tuovat tärkeän panoksensa yliopiston strategisten
tutkimusalojen vahvistamiseen. Seminaarissa esiintyivät mm. EU:n komission
yksikönpäällikkö Pekka Karp, joka käsitteli teknologian ja tieteen välistä
suhdetta. Maija Hakkarainen EU:n tutkimus- ja kehitystyön sihteeristöstä
esitteli EU:n 7. puiteohjelman tarjoamia mahdollisuuksia rahoitukseen ja
verkostoitumiseen. Teknologiansiirtoasiantuntija Timo Huttunen Turku Science
Parkista kertoi yritysten eurooppalaisesta teknologiayhteistyön verkostosta.
Sirpa Nuotio Suomen Akatemiasta valotti Akatemian tutkimusrahoituksen uusia
painotuksia ja mahdollisuuksia. Esimerkkitapauksen menestyksekkäästä
tutkimusrahoituksen saamisesta kertoi professori Jukka Westermarck Turun
bioteknologiakeskuksesta. Seminaarin päätössanat lausui TCSM:n johtaja,
professori Jyrki Heino. Kollegiumit aloittivat toimintansa vuosi sitten osana
Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymisprosessin pyrkimystä
muodostaa Turkuun monitieteisen huippututkimuksen keskittymä, joka tarjoaa
kansainvälisesti kilpailukykyistä opetusta, tutkimusta ja
liiketoimintaosaamista. Kollegiumien ensimmäinen hakukierros pidettiin
syyskuussa 2008 ja sen pohjalta nimitettiin 15 kollegiumtutkijaa vuoden 2009
alusta. Luonnontieteiden kollegiumia täydennettiin syksyllä 2009 uuden
hakukierroksen jälkeen neljällä uudella kollegiumtutkijalla. Kollegiumien
koordinaattorit Minttu Jaakkola (TCSM) ja Ulla Hytti (TIAS) kertovat
kollegiumien työn lähteneen hyvin liikkeelle. Seminaaripäivän keskeisestä
teemasta, tutkimusrahoituksesta Minttu Jaakkola kertoo, että TCSM:n tutkijoista
osa on menestynyt rahoitushauissa erittäin hyvin. - Luonnon- ja lääketieteen
tutkijat ovat kovin riippuvaisia projektirahoituksesta palkan lisäksi, koska
monet tutkimusmenetelmät vaativat infrastruktuuria, joka itsessään, tai jonka
käyttö maksaa, Jaakkola toteaa. Ihmistieteiden puolella rahoitusta ei tarvita
niinkään infrastruktuuriin ja Hytti korostaakin, ettei TIASissa täydentävän
rahoituksen haku ole pääpainopisteenä. - Keskeistä on keskittyminen omaan
tutkimukseen ja pätevöitymiseen oman alan asiantuntijana, joka on sitten
toivottavasti kovaa valuuttaa tulevaisuudessa niin rahanhaussa kuin uusiin
mielenkiintoisiin tutkimustehtäviin hakeutumisessa, Hytti sanoo. Naisten
ihmisoikeuksien toteutumiseksi työskenneltävä määrätietoisesti Naisten syrjinnän
poistamista koskeva CEDAW-sopimus on 30-vuotiaana yhä hyvin ajankohtainen.
Johanna Suurpää johtaa oikeusministeriön demokratia- ja kieliasioiden yksikköä.
YK:n yleiskokous hyväksyi naisten syrjinnän poistamista koskevan
CEDAW-yleissopimuksen joulukuussa 1979. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1986.
Sopimuksen ratifioinnilla oli Suomessa merkittäviä vaikutuksia kansalliseen
lainsäädäntöön. Keskeistä oli tasa-arvolain säätäminen. Myös esimerkiksi
avioliiton vaikutuksia puolison sukunimeen, lasten huoltoa ja kansalaisuuden
saamisen ehtoja koskevat säännökset uudistettiin sukupuolineutraaleiksi.
Työsarkaa riittää yhä. – Esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyys on
Suomessa huolestuttavaa. Oikeusministeriössä on etsitty keinoja puuttua
rikosoikeuden keinoin lähisuhdeväkivaltaan. Tavoitteena on, että lieväkin
perheväkivalta asetettaisiin virallisen syytteen alaiseksi, jolloin esitutkinta
olisi aina käynnistettävä ja yhä useampi pahoinpitely todella johtaisi
rangaistukseen, johtaja Johanna Suurpää oikeusministeriöstä sanoo. Suurpää puhui
CEDAW-sopimuksen 30-vuotisjuhlaseminaarissa Turun yliopiston
oikeustieteellisessä tiedekunnassa 9. maaliskuuta. – CEDAW on laaja-alainen
ihmisoikeussopimus, joka velvoittaa valtiot aktiivisin toimiin naisten aseman
parantamiseksi. Itsetyytyväisyyteen ei ole aihetta, vaan monet sopimuksen
solmimisajankohdan epäkohdista ovat yhä arkipäivää, Suurpää arvioi. Eva Biaudet
toimi vuosina 2007–2009 Etyjin ihmiskaupan vastaisen työn erityisedustajana. Hän
korosti seminaaripuheenvuorossaan uhrin aseman ensisijaisuutta arvioitaessa
sitä, missä tilanteissa on kyse ihmiskaupasta. Eva Biaudet on työskennellyt
Etyjin ihmiskaupan vastaisen työn erityisedustajana. – Jos uhri on ollut
alistetussa asemassa ja hänen vapauttaan on rajoitettu, on kyse ihmiskaupasta.
Naisiin kohdistuvaan ihmiskauppaan liittyy useimmiten myös seksuaalista
väkivaltaa, joka traumatisoi uhria. Biaudet on tyytyväinen Helsingin
hovioikeuden joulukuiseen tuomioon, jossa kaksi miestä tuomittiin henkisesti
kehittymättömän naisen ihmiskaupasta. – On tärkeää, että miehet tuomittiin
vahingonkorvauksiin paitsi seksin myyntiin pakottamisen naiselle aiheuttamasta
traumasta, myös hänen ihmisarvonsa loukkaamisesta. Biaudet korostaa, että
valtioilla on velvollisuus ihmiskaupan ehkäisyyn. Näin esimerkiksi
turvapaikanhakijoiden pallottelu maasta toiseen Dublinin sopimukseen vedoten
saattaa vaikeuttaa ihmiskaupan uhrien tunnistamista ja suojelua. –
Valitettavasti uudelleenuhriutuminen on ihmiskauppatapauksissa enemmän sääntö
kuin poikkeus. Professorit Merja Pentikäinen ja Kevät Nousiainen Turun
yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta ovat laatineet arviointia
CEDAW-sopimuksen täytäntöönpanosta Suomessa. Arvio liittyy hankkeeseen, jossa
sopimuksen täytäntöönpanoa arvioidaan kaikissa EU-maissa. – Sopimus asettaa
valtioille yksityiskohtaiset velvoitteet tasa-arvoperiaatteen noudattamiseksi ja
naisten syrjinnän kieltämiseksi. Konkreettisuudessaan CEDAW on ainutlaatuinen
kansainvälisten ihmisoikeussopimusten joukossa, Pentikäinen arvioi.
Paradoksaalista on se, että Suomessa CEDAW-sopimus tunnetaan varsin huonosti ja
se on unohtunut julkisessa keskustelussa samaan aikaan kun ihmisoikeuksien
merkitystä on muuten alettu yhä enemmän korostaa. – Nyt onkin korkea aika ottaa
taas sopimus ja sen teemat esille entistä päättäväisemmin, Nousiainen
peräänkuuluttaa. Kari Uusikylä (s. 1945) on luovuuden ja lahjakkuuden tutkijana
tunnetuksi tullut Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori. Hän on ollut
professorina Joensuun yliopistossa ja Tampereen yliopistossa sekä hoitanut
professuuria Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osastolla. Uusikylä on
ottanut ahkerasti osaa keskusteluun älykkyyden merkityksestä, tulosvastuusta ja
koulutuksen tavoitteista. Hän on kirjoittanut kolumneja Kotimaahan, Pohjalaiseen
sekä Opettajaan ja pitää radiopakinaa Ylen Radio 1:ssä. Uusikylä on harvoja
kasvatustieteilijöitä, jotka ovat nousseet tieteenalaltaan julkisiksi
intellektuelleiksi. Mikkelinsaaret (ruots. Mickelsörarna) on Vöyri-Maksamaan
kunnassa noin 10 kilometrin päässä rannikolta sijaitseva saariryhmä
Merenkurkussa. Saariryhmä koostuu noin 300 saaresta, joista suurimmat ovat
Vildskär ja Stora Källskär. Mikkelinsaaret ovat melko matatalia; korkein kohta
Stora Höuvanissa sijaitsee noin 15 metriä merenpinnan yläpuolella.
Mikkelinsaarten luonto on monipuolista. Mikkelinsaaret koostuvat avoimista
ulkoluodoista sekä puustoisista sisäsaaristomaisista saarista. Lisäksi
Mikkelinsaarilla on lukuisia fladoja, glo-järviä, lampia ja suojaisia lahtia.
Puusto saarilla koostuu pääosin mänty- ja kuusimetsistä sekä rantalepikoista.
Rantavyöhyke on saarilla yleensä kapea. Rannat ovat pääosin kivikkoisia. Lisäksi
muutamilla saarilla esiintyy myös kallio- ja hiekkarantoja. Hiekkaa on riittänyt
myös poisvietäväksi; esimerkiksi Järnstångenilta ja Stora Sandöreniltä on viety
hiekkaa muun muassa tien rakennuskäyttöön. Saarilla harjoitettiin
talousmetsänhoitoa varsinkin 1950-luvulta lähtien. 1970-luvulla metsänhakkuut
kiihtyivät, kun maanomistajat pelkäsivät menettävänsä maansa rauhoituspäätöksien
myötä. Nykyisin suuri osa Mikkelinsaarista on rakennuskiellossa olevaa
rauhoitettua aluetta. Hyötymarjoista Mikkelinsaarilla esiintyy runsaasti
puolukkaa ja mustikkaa. Lisäksi alueella kasvaa myös jossain määrin muun muassa
karpaloita ja tyrnejä. Myös kurtturuusua esiintyy Fänisbådanilla.
Mikkelinsaarilla on runsas linnusto. Siellä esiintyy samanaikaisesti arktisia,
pohjoisia, itäisiä, eurooppalaisia ja siperialaisia lintulajeja. Saarilla
esiintyy harvinaisemmista lintulajeista muun muassa merikotkia, räyskiä,
lapasotkia, pilkkasiipiä ja selkälokkeja. On arveltu, että Mikkelinsaarten
saaristoa on hyödynnetty 1400-luvulta lähtien kalastus ja hylkeenpyynnin
tukikohtana. 1500-luvun puolivälistä lähtien verotiedot vahvistavat kalastuksen
Mikkelinsaarten saaristossa. Tarkasta ajankohdasta riippumatta joka tapauksessa
Mikkelinsaarilla on kulkenut ihmisiä useiden vuosisatojen ajan. Tästä kertovat
saariston lukuisat muinaisjäännökset, asumusten jäänteet, jatulintarhat,
kompassiruusut, kiviuunit, yöpymissuojat ja metsästäjien ampumasijojen
jäännökset. Tunnettuja asumusten jäänteitä sijaitsee esimerkiksi Kummelskärillä
ja Boskärillä. Tunnettuja jatulintarhoja sijaitsee puolestaan esimerkiksi
Järnstång -saarella (N63 24.317 E21 49.208), Krokskärillä (N63 27.485 E21
47.223), jossa kivessä vuosiluku 1701, Boskärillä (N63 27.9 E21 44.3) ja Stora
Kolaningenilla (N63 27.105 E21 51.954). Samalla saarella sijaitsee myös
Mikkelinsaarten parhaiten säilynyt kiviuuni. Kyseisen kiviuuniin uskotaan
rakennetun jo 1550-luvulla. Tätä nuorempia ryssän uuneja on sijainnut usealla
saarella, esimerkiksi Skrävelbådanilla ja Stora Höuvanilla, osa tosin on jo
melko vaikeasti löydettävissä. Suullisen perimätiedon mukaan Isonvihan aikana
mantereelta väkeä muutti asumaan Mikkelinsaarten Västra Finnholmenille pakoon
venäläisiä, josta venäläiset lopulta heidät löysivät. Ensimmäinen dokumentoitu
pysyvä asutus saariryhmälle saapui vuonna 1830, jolloin Grönvikin lasitehtaan
palkkaama koivulahtelainen metsänvartija Marcus Bäck ja hänen vaimonsa Brita
asettuivat sinne asumaan. Viimeinen pysyvä asukas, Marcuksen ja Britan
jälkeläinen kolmannessa polvessa, muutti pois Mikkelinsaarilta 1990-luvulla. On
esitetty laskelmia, että kaikkiaan pysyviä asukkaita olisi tänä aikana ollut
Mikkelinsaarilla 267. Mikkelinsaarten asukkaat elivät pääosin
omavaraistaloudessa kalastuksen ollessa pääelinkeino. Lisäksi saarilla on
metsästetty hylkeitä ja poltettu tervaa jo ennen vakituisen asutuksen saapumista
ja sen jälkeen. Suomen itsenäistyttyä osa Mikkelinsaarten asukkaista hyödynsi
saarten sijaintia harjoittamalla muun muassa kahvin salakuljetusta Ruotsista
Suomeen. Varsinaista kesämökkiasutusta Mikkelinsaarille alkoi muodostua
1930-luvulta lähtien. Tuolloin tonttien ostajat olivat pääosin johtajia ja
kauppiaita. 1960-luvulla kesämökkien rakentaminen kiihtyi. 1970- ja
1980-luvuilla rakennettiin alueelle keskimäärin 40 uutta kesämökkiä
vuosikymmenessä. 1980-luvun lopulla Maksamaan kunnan tekemän inventoinnin mukaan
saarilla sijaitsi 104 kesämökkitonttia. Saariryhmän sijainnin vuoksi sinne
sijoitettiin erilaista merivartiotoimintaa jo Venäjän vallan aikana.
Merivartiotoiminta Mikkelinsaarilla loppui, kun Kummelskärin merivartioasema
lopetti toimintansa vuonna 1993. Nykyään merivartioasema toimii metsähallituksen
omistamana luontoasemana. Mikkelinsaarilla on ollut myös muunlaista
vartiotoimintaa. Esimerkiksi talvisodan aikaan Mikkelinsaarilla oli myös
Maksamaan suojeluskuntalaisia vartiossa. Mikkelinsaarilla sijaitsee Pidä
Saaristo Siistinä ry:n hoitama rantautumispaikka Kummelskärin luontoaseman
ohella myös Kisbockenilla (N63 26.7 E21 46.1), jossa on käymälä ja Grillikatos.
Aiemmalle jätepisteellä varustetulle rantautumispaikalle Fassgrundilla (N63
26.78 E21 47) pääsee enää ainoastaan pienveneillä. Litium (lat. lithium) on
alkalimetalleihin kuuluva alkuaine. Muiden alkalimetallien tavoin litium kuuluu
jaksollisessa järjestelmässä ensimmäiseen pääryhmään. Litiumin kemiallinen
merkki on Li, järjestysluku on 3 ja CAS-numero 7439-93-2. Litium on kevyin
kaikista metalleista, ja se jopa kelluu vedessä. Litium on kemiallisesti
erittäin reaktiivinen metalli, eli se reagoi voimakkaasti muiden aineiden
kanssa. Litium reagoi herkästi jo alhaisessa lämpötilassa hapen ja typen kanssa.
Kuumennettaessa ilmassa n. 200 °C:ssa (itsesyttymislämpötila 179 °C) se syttyy
palamaan. Kuumennettaessa litium reagoi myös rikin, vedyn, hiilen ja monien
muiden epämetallien kanssa. Se reagoi voimakkaasti myös veden kanssa muodostaen
litiumoksidia, litiumperoksidia ja vetyä. Litiumoksidi löydettiin vuonna 1817
petaliitti-nimisestä mineraalista. Itse alkuaine litium eristettiin vasta
muutamaa vuotta myöhemmin. Thomas ("Thom") Edward Yorke (s. 7. lokakuuta 1968
Wellingborough, Northamptonshire, Englanti) toimii laulajana-laulunkirjoittajana
sekä kitaristina ja pianistina englantilaisessa Radiohead-nimisessä yhtyeessä.
Lisäksi hän on julkaissut The Eraser -sooloalbumin. Yorke soittaa lähinnä sähkö-
ja akustista kitaraa, sekä pianoa, mutta on myös soittanut rumpuja ja bassoa
(erityisesti Radioheadin albumien Kid A ja Amnesiac nauhoitusten yhteydessä).
Tällä hetkellä Yorke asuu Oxfordissa pitkäaikaisen tyttöystävänsä ja kahden
lapsensa Noahin (s. 2001) ja Agnesin (s. 2004) kanssa. Amnesiac on omistettu
Noahille ja The Eraser Agnesille. Thom Yorken vasen silmä on syntymästä lähtien
halvaantunut, ja tämän vuoksi hän eli lapsuudestaan ensimmäiset viisi vuotta
erilaisien leikkauksien ja operaatioiden alla. Nämä operaatiot olivat kuitenkin
Yorken mukaan hätiköiden tehtyjä, ja jättivät silmän lähes sokeaksi ja
tunnukseksi lazy eyen ("laiska silmän"), jonka takia hänen toinen silmänsä on
suurempi kuin toinen. Luokkatoverit kutsuivat häntä usein lempinimellä
Salamander ("salamanteri"). Tämä poikkeavuus, sekä se että koko Thomin lapsuuden
ajan Yorket muuttivat usein, vaikeuttivat huomattavasti ystävien saamista, ja
Yorken mukaan hänen lapsuuttaan leimasikin lähinnä yksinäisyyden ja
eristyneisyyden tunne. Yorket asettuivat viimein asumaan Oxfordshireen ja Thom
sai ensimmäisen kitaransa 7-vuotiaana. Tällöinen hänen suurimpana inspiroijanaan
toimi Queenin Brian May, jonka esiintymistä hän oli katsellut TV:stä.
Ensimmäinen hänen säveltämänsä kappale ”Mushroom Cloud” kuvaili ydinräjähdystä.
Kymmenvuotiaana hän liittyi ensimmäiseen bändiinsä Adingdonin poikakoulussa.
Tässä koulussa hän myös tapasi tulevat yhtyetoverinsa, Ed O’Brienin, Phil
Selwayn ja Colin Greenwoodin sekä Colinin nuoremman veljen, Jonnyn. Yhtyeen nimi
oli On A Friday koska perjantai oli ainoa päivä jolloin sillä oli lupa
harjoitella. Bändi osoitti hämmästyttävää pitkäkestoisuutta ja selviytymiskykyä
vaikka sen jäsenet menivätkin eri yliopistoihin. Aikaa myöten On A Friday:sta
kehittyi Radiohead. Tässä aikaisessa vaiheessa Thom Yorke soitti kitaraa ja
lauloi, sekä kehitti kappaleiden sävellys- ja sanoitustaitoaan. Vuonna 1987 Thom
ja hänen silloinen tyttöystävänsä joutuivat auto-onnettomuuteen. Thom selvisi
ilman pahempia vammoja, mutta tyttö sai onnettomuudesta pahoja vammoja
niskaansa. Tämä aiheutti Thomille autofobian ja kaikuja tästä voidaan kuulla
Radioheadin kappaleissa "Airbag", "Killer Cars", ja "Stupid Car". Opiskellessaan
Exeterin yliopistossa taidetta ja englannin kieltä, hän työskenteli DJ:nä
opiskelijailloissa. Hän oli myös osa-aikaisena työntekijänä psykiatrisessa
sairaalassa. Toisena vuotenaan hän myös todella löysi koulun Mac tietokoneet ja
innostui niistä. Samoihin aikoihin hän myös tapasi Stanley Donwoodin,
taiteilijan joka on vuodesta 1994 ollut tärkeä osa Radioheadin albumien ja
singlejen kansien ulkoasujen teossa. Thom Yorke on usein käyttänyt salanimiä
('The White Chocolate Farm', 'Tchock') työskennellessään erilaisissa
projekteissa Donwoodin kanssa. Vuonna 2001 he voittivat Grammyn parhaasta
albumin ulkoasusta. On A Friday uudelleen yhdistyi 1991 kun sen kaikki jäsenet
olivat viimeistelleet loppututkintonsa. He saivat levytyssopimuksen
Parlophone-nimiselle levy-yhtiölle ja vaihtoivat nimensä Radioheadiksi. Oikeisto
tarkoittaa konservatismia kannattavia poliittisia ryhmittymiä. Sanaa käytetään
myös vastaavista ryhmittymistä puolueiden ja muiden ryhmien sisällä. Oikeiston
perinteinen määritelmä on lähtöisin Ranskan suuresta vallankumouksesta. Sen
mukaan oikeisto vastustaa muutosta ja suosii perinteisiä arvoja ja käsityksiä.
Oikeistolaisuuteen on perinteisesti kuulunut markkinatalouden suosiminen, vahva
kansallisuusaate ja maanpuolustuksen arvostus. Oikeiston vastakohdaksi nähdään
vasemmisto. Nykyään oikeistolainen politiikka on monen maan politiikassa
suurelta osalta irronnut aikaisemmista nationalistisista arvoista ja lipunut
kohden liberaalimpaa politiikkaa, joka kannattaa kansainvälistä vapaata
markkinataloutta, muttei välttämättä arvoliberalismia. Kyseistä suuntausta on
Margaret Thatcherin ilmaisun mukaan kutsuttu ns. uudeksi oikeistoksi. Uutta
oikeistoa Suomen politiikassa edustaa keskeisimmin Kansallinen Kokoomus.
Oikeiston liberalisoituessa ja siirtyessä pois isänmaallisista arvoista siitä on
yleisesti irtautunut perinteisiä arvoja edustava oikeisto, johon usein sisältyy
populistisia piirteitä. Suomessa tätä suuntausta edustavat Perussuomalaiset ja
Kristillisdemokraatit. Suomessa oikeistolaisin puolue on keskusta-oikeistolainen
Kokoomus. Porvarilliseksi tai keskustalaisiksi luokitellaan yleensä Keskusta,
Kristillisdemokraatit, Ruotsalainen kansanpuolue, Liberaalit, sekä joissain
tapauksissa myös Perussuomalaiset. Kirjan Taistelu sosiaaliturvasta -
Ammattiyhdistysväen toiminta sosiaaliturvan puolesta 1957-1963 mukaan
työnantajian asiaa ajanut oikeisto on vastustanut sosiaaliturvan kehittämistä.
Valtiotieteen tohtorin ja Turun yliopiston poliittisen historian dosentin Mikko
Uolan mukaan hieman kärjistäen voidaan sanoa, että oikeisto ajaa
hyvinvointivaltion lakkauttamista. Yhdysvalloissa oikeistolaisiksi mielletään
yleensä ainakin Republikaaninen puolue, mutta eurooppalaisessa poliittisessa
ajattelussa myös Demokraattinen puolue mielletään oikeistolaiseksi. Esimerkiksi
tällä tavalla mielleyhtymät vaihtelevat poliittisen ympäristön mukaan.
Kansallissosialismi, fasismi ja francolaisuus ovat äärioikeistolaisia
suuntauksia. Euroopassa äärioikeisto on yhdistetty muukalaisvastaisuuteen,
rasismiin, fasismiin, neofasismiin, natsismiin, neonatsismiin, jyrkkiin
talousjärjestelmiin, kristilliseen fundamentalismiin ja sotilaalliseen
järjestäytymiseen. Lamborghini Diablo on Lamborghinin valmistama superauto, joka
tuli myyntiin vuonna 1990. Lamborghini Countachin seuraajaksi kehitetty Diablo
on nelivetoinen ja moottori on sijoitettu taka-akselin etupuolelle parhaan
painojakauman saamiseksi. 200 000 dollaria maksava Diablo oli luokkansa autoksi
yllättävän askeettinen, CD-soitinkin oli lisävaruste, sähköikkunoita tai
sähkötoimisia penkkejä ei ollut saatavilla, eikä myöskään lukkiutumattomia
jarruja. Pascoal Manuel Mocumbi (s. 10. huhtikuuta 1941, Maputo) on
mosambikilainen poliitikko ja lääkäri. Mocumbi syntyi Maputossa ja opiskeli
1960-luvulla Portugalissa ja Ranskassa. Myöhemmin hän liittyi
FRELIMO-puolueeseen. Vuosina 1987–1994 hän toimi maansa ulkoministerinä ja
1994–2004 pääministerinä. Mocumbi on toiminut myös terveysministerinä. Hänen
seuraajansa pääministerinä oli Luísa Diogo. Senkakusaaret (jap. 尖閣諸島,
Senkaku-shotō) tai Diàoyútáisaaret (kiin. 釣魚台群島, Diàoyútái qúndǎo) on Japanin
hallitsema ja Kiinan kansantasavallan sekä Kiinan tasavallan vaatima
asumattomien saarien ryhmä Itä-Kiinan merellä. Saaret sijaitsevat Taiwanista
koilliseen ja Okinawasta länteen viimeisten Ryūkyūsaarten pohjoispuolella.
Saariryhmä on lännessä tunnettu myös Pinnaclesaarina. Kiista saarista on tärkeä
kysymys Kiinan kansantasavallan ja Japanin välisissä suhteissa, ja tilannetta
ovat monimutkaistaneet Kiinan tasavallan ja kansantasavallan väliset ongelmat.
Saaria on yhteensä kahdeksan ja niiden yhteispinta-ala on 6,3 neliökilometriä.
Suurin osa saarista sijaitsee pääsaaren, Uotsuri-jiman (jap. 魚釣島) tai Diàoyútáin
(kiin. 釣魚台) ympärillä. Saarten korkein kohta, 383 metriä, sijaitsee Uotsurilla.
Hallinnollisesti saaret kuuluvat Japanin Ishigakin kaupunkiin Okinawan
prefektuurissa. Japanin mielestä saaret ovat kuuluneet sille vuodesta 1895,
jolloin saarilla tehdyissä tutkimuksissa ei löydetty jälkiä aikaisemmasta Kiinan
hallinnosta ja saaret julistettiin kuuluvaksi Japanille. Toisen maailmansodan
jälkeen saaret siirtyivät Ryūkyūsaarten mukana Yhdysvaltain hallintoon ja
luovutettiin takaisin Japanille 1970-luvun alussa. Kiinan mukaan ensimmäiset
kiinalaiset tutkimukset saarista tehtiin vuonna 1403, ja saaria on hallittu
vuosisatoja Taiwanin osana. Kun Kiina luovutti Taiwanin Japanille vuonna 1895,
Senkakusaaret olivat Kiinan mukaan osa Taiwanin sen aikaista aluetta, joka
palautettiin Kiinalle toisen maailmansodan jälkeen. Nykyinen poliittinen kiista
alkoi, kun saarten lähistöltä löydettiin mahdollinen öljykenttä 1970-luvun
vaihteessa. Marian poikalapsi (myös nimellä Marian poika) (alkuperäiseltä
nimeltä Mary's Boy Child) on tunnettu jouluaiheinen kappale, jonka teki
yhdysvaltalainen lauluntekijä Jester Hairston vuonna 1956. Kappaleessa kerrotaan
Neitsyt Mariasta, joka synnyttää Jeesuksen ja tapahtumasta leviää sanoma
Betlehemiin. Kappaleen levytti ensimmäisenä laulaja Harry Belafonte
debyyttialbumilleen An Evening with Belafonte. Kappaleen coverversion on
myöhemmin levyttäneet muun muassa Boney M., Charlotte Church ja Nat King Cole.
Kappaleen suomenkieliseen versioon sanat teki Saukki. Kappaleen suomenkielisen
version levytti ensimmäisenä Jukka Kuoppamäki vuonna 1974. Myöhemmin kappaleen
ovat levyttäneet muun muassa Matti ja Teppo, Jari Sillanpää ja Arja Koriseva.
Türki (1000-luvulta lähtien türkčä tai türk tili, myöhemmin türkī) on eräiden
turkkilaisten kansojen historiallisista kirjakielistä käytetty nimitys. Niiden
perustana on tšagatain kieli, johon sulautui paikallisten turkkilaisten kielten
aineksia. Türkillä on useita alueellisia variantteja: * Keski-Aasian türki, jota
käytettiin 1500-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuun saakka persian kielen
rinnalla Keski-Aasiassa, Itä-Turkestanissa sekä osittain myös Koillis-Iranissa,
Pohjois-Afganistanissa ja Pohjois-Intiassa. Se perustuu iranilaisvaikutteisiin
karlukkilais-uiguurilaisiin murteisiin, joiden pohjalta kehittyivät myöhemmät
uzbekin ja uiguurin kielet. Keski-Aasian türkiin ovat vaikuttaneet myös
kiptšakkilaiset (nykyiset kazakin ja karakalpakin kielet) sekä itäoguusilaiset
murteet (nykyinen turkmeeni), khorasaninturkki sekä uzbekin kielen
oguusilaismurre. Keski-Aasian kirjakielestä käytetään myös nimityksiä tšagatai,
uustšagatai ja uzbekin vanha kirjakieli. Sillä on rikas historiallinen ja
kaunokirjallisuus, jota luettiin hyvin laajalla alueella. * Kultaisen ordan
türki, jota käytettiin 1300-luvulta lähtien tataarien kaanikuntien virallisena
kielenä Volgan alueella sekä Syrdarjan alajuoksulla. Sitä kutsutaan myös
horezminturkiksi ja kiptšakkilais-oguusilaiseksi kirjakieleksi. * Volgan türki,
jota käytettiin Kazanin kaanikunnan kukistumisen jälkeen 1600-luvulta 1900-luvun
alkuun saakka Volgan ja Uralin alueella. Sitä kutsutaan myös tataarin vanhaksi
kirjakieleksi. Ufan ja Orenburgin seuduilla siihen vaikutti voimakkaasti
Keski-Aasian türki. Kielellä on rikas uskonnollinen ja historiallinen
kirjallisuus. Kaunokirjallisuus on vähäistä. * Pohjois-Kaukasian türki, jota
käytettiin 1400-luvulta 1900-luvun alkuun Pohjois-Kaukasian ja Dagestanin
turkkilaisten ja kaukasialaisten kansojen kirjakielenä. Sillä käytiin
kirjeenvaihtoa ja luotiin runoutta. * Krimin türki, johon turkin kieli oli
vaikuttanut voimakkaasti. * Vähän-Aasian türki. Kirjakielet perustuivat
arabialaiseen kirjaimistoon, joka soveltui huonosti turkkilaisten kielten
äänteiden merkitsemiseen. Kronreif, Trunkenpolz, Mattighofen eli KTM
(arkikielessä kotari) on itävaltalainen moottoripyörävalmistaja. Yhtiön perusti
Mattighofenissa vuonna 1934 insinööri Hans Trunkenpolz nimellä Kraftfahrzeuge
Trunkenpolz Mattighofen, jolloin se oli vielä metallityöpaja. Vuonna 1953 yhtiö
ryhtyi valmistamaan moottoripyöriä. Tuolloin tehtaan 20 työntekijää valmistivat
kolme pyörää päivässä. Vuonna 1955 liikemies Ernst Kronreif tuli yhtiön
osakkaaksi, jolloin sen nimi muutettiin nykyiseksi. Hans Trunkenpolz kuoli
vuonna 1962. Alkuaikoina lähes kaikki moottoripyörien osat valmistettiin KTM:n
omassa tehtaassa. 1992 yhtiö ajautuu konkurssiin. KTM jaettiin kolmeen yhtiöön:
* KTM Sportmotorcycles GmbH (1994 lähtien KTM Sportmotocycles AG) * KTM Fahrrad
GmbH (polkupyörät) * KTM Kühler GmbH (lämpöpatterit) Moottoripyöriä valmistava
osa onnistui vakuuttamaan sijoittajat ja teki hienon paluun huipulle.
Ruotsalaisen Husabergin osto vuonna 1995 ja uusi "hard enduro" -konsepti puri
ostajiin ja KTM valmistaa nykyään noin 80 000 moottoripyörää vuosittain
liikevaihdon ollessa lähes puoli miljardia euroa. KTM aikoo laajentaa
voimakkaasti katukäyttöisiin moottoripyöriin, erityisesti nk. matkaenduroihin.
Tätä suunnitelmaa ovat toteuttaneet viime vuosien 950 Adventure, 990 Adventure
ja 950 Super Enduro. Vuonna 2008 tuli KTM:ltä ensimmäinen kilpapyörä
katukäyttöön - KTM RC8. Sen moottori on viritetty versio 990 Adventuren
LC8:sista. KTM:n myydyin malli on EXC 125. Sittemmin KTM on siirtynyt myös
moottoriurheilun puolelle. Erityisesti se on saavuttanut suosiota
Pariisi–Dakar-aavikkorallissa, jossa viimeisenä viitenä vuonna
moottoripyöräluokan voittoon on ajettu KTM:n pyörällä. 2003 lähtien KTM on
osallistunut myös MotoGP-sarjaan. Suomalainen Mika Kallio ajoi Red Bull
KTM-tallissa vuoteen 2008. Suurimmat menestyksensä merkki on kuitenkin
saavuttanut endurossa ja motocrossissa. 1990-luvun loppupuolella KTM nousi
motocrossin MM-sarjassakin varteenotettavaksi japanilaismerkkien haastajaksi.
2000-luvulla merkillä on saavutettu lajeissa lukuisia maailman-, Euroopan-,
Pohjoismaiden ja Suomenmestaruuksia. Vuosikymmenen puolivälissä kilpailumenestys
on nostanut KTM:n enduro- ja motocrosspyörät monessa Euroopan maassa myynnissä
jo japanilaismerkkien ohi. KTM-tallissa ajoi kaudella 2008 11-kertainen
maailmanmestari sekä 2-kertainen GNCC sarjan mestari Juha Salminen, sekä
nelinkertainen maailmanmestari Samuli Aro, ja maailmanmestari Marko Tarkkala.
Juha Salmisen jälkeen menestynein endurokuljettaja on Samuli Aro. Menestynein
ulkomaalainen on 2x maailmanmestari Ivan Cervantes. San Stefanon rauha
solmittiin Venäjän keisarikunnan ja ottomaanien välillä Turkin sodan (1877-1878)
päätteeksi. Venäjä saneli pitkälti rauhanehdot ja kasvatti vaikutusvaltaansa
Balkanilla voimakkaasti. San Stefanossa sovittiin itsehallinnollisen
Suur-Bulgarian ruhtinaskunnan luomisesta. Tämä takasi Venäjälle satamayhteyden
Välimerelle. Muut Euroopan suurvallat pelästyivät Venäjän vallan äkillistä
kasvua, ja vielä samana vuonna kokoontui Berliinin kongressi, jossa San Stefanon
rajoja muutettiin radikaalisti ottomaaneille edullisemmiksi. Rauhansopimus
allekirjoitettiin San Stefanossa (nykyinen Yeşilköy) Marmaranmeren rannalla 3.
maaliskuuta 1878. Bulgariassa päivää juhlitaan nykyisin maan itsenäisyyspäivänä.
Paul Gallagher (s. 9. elokuuta 1984 Glasgow, Skotlanti) on skotlantilainen
jalkapalloilija, joka edustaa Englannin Valioliigassa pelaavaa Blackburn
Roversia. Hän on pelipaikaltaan hyökkääjä. Debyyttinsä Blackburnissa Gallagher
teki tultuaan vaihdosta kentälle ottelussa Arsenalia vastaan 15. maaliskuuta
2003. Kaudella 2003-2004 skotti teki ensimmäisen liigamaalinsa 4-0
voitto-ottelussa Birminghamia vastaan. Helmikuussa 2004 Gallagher teki myös
maajoukkue debyyttinsä 4-0 tappio-ottelussa Walesia vastaan. Gallagher vietti
suurimman osan kaudesta 2005/06 lainasopimuksella Stoke Cityssa. Stokessa
Gallagher pelasi enimmäkseen laiturina, joka ei ollut hänen lempipaikkojaan.
37:ssä pelaamassaan lainaottelussa Gallagher teki 11 maalia. Huhtikuussa 2006
hän palasi Blackburniin. Espoon Kaupunginteatteri on Espoossa toimiva
ammattiteatteri. Se perustettiin vuonna 1988 nimellä Espoon Teatteri, ja
nykyinen nimi on ollut käytössä vuoden 2000 alusta. Espoon Kaupunginteatterin
johtajaksi valittiin vuonna 2000 Jussi Helminen. Vuonna 2005 teatterissa
vieraili noin 22 000 katsojaa. Espoon Kaupunginteatterilla on kaksi varsinaista
esitystilaa. Ne ovat Louhisali ja Revontulihalli, jotka molemmat sijaitsevat
Tapiolan kaupunginosassa - Louhisali Kulttuurikeskuksessa ja Revontulihalli
Revontulentiellä. Kuningasgambiitti 1.e4 e5 2.f4 on yksi shakin avauksista. Se
oli 1800-luvun suosituimpia avauksia. Kuningasgambiitilla on voitettu
lukemattomia pelejä hienoin mattihyökkäyksin, ja hävitty lähes yhtä useita
uhrattavien upseerien loppuessa ja mustan tyynesti realisoidessa etunsa.
Kuningasgambiitti on yksi vanhimmista dokumentoiduista avauksista. Italialainen
shakinpelaaja Giulio Polerio tutki sitä 1600-luvulla. Nykyisin kuningasgambiitti
ei ole enää suurmestarien suosiossa, sillä mustan on todettu voivan pitää kiinni
sotilaastaan ja puolustautuvan tarpeeksi hyvin. Valkean toinen siirto 2.f4 on
hyvin looginen yritys saada jalansijaa keskustassa ja hyökätä välittömästi
mustan heikohkon sotilaan kimppuun. Lisäksi siirto avaa f-linjan, jota pitkin
valkean raskaat upseerit pääsevät usein musertavalla voimalla mustan kuninkaan
kimppuun, avustettuna valkean lähetin tulivoimalla diagonaalilla a2-f7 ja ratsun
taitavalla käytöllä. Klassisimmillaan kuningasgambiitti etenee mustan lyödessä
sotilaan ja tukien sitä g5 siirrolla, ehkä myös h6, ja yrittäen saada upseerinsa
peliin ja kuninkaan nopeasti turvaan. Valkea puolestaan on valmis uhraamaan
pienimmästäkin tekosyystä. Hyvä esimerkki kuningasgambiittimaisesta pelaamisesta
on yksi kuuluisimmista pelatuista shakkipeleistä, nk. kuolematon peli, joka
pelattiin Adolf Anderssenin ja Kieseritzkyn välillä Lontoossa 1851. Tavallinen
tapa torjua gambiitti on pelata 2...Lc5. Lähetti estää valkeaa linnoittamasta ja
usein valkea pyrkiikin pelaamaan Rc3-Ra4-Rxc5 päästäkseen eroon mustan
lähetistä. Musta voittaa tässä kaksi tempoa. Avauksen mielletään yleisesti
antavan valkealle liian paljon tilaa keskustassa. Esimerkiksi jatko 1.e4 e5 2.f4
Lc5 3.Rf3 d6 4.c3 Rf6 5.d4 tai fxe5 antaa valkealle hyvän tilanteen ja vahvan
keskustan. Siirto 2...Lc5 sisältää myös avausansan aloittelijoille: Jos valkea
jatkaa fxe5?, musta pelaa 3...Dh4+, jolloin valkea menettää joko torninsa (4.g3
Dxe4+) tai joutuu matitetuksi (4.Ke2 Dxe4#). Myös muut torjutut jatkot ovat
mahdollisia, mutta harvinaisia. Näihin kuuluvat esimerkiksi terävä
vastagambiitti 2...Rc6 3.Rf3 f5?!, jota pelasi muun muassa edesmennyt Tony
Miles. 2...d6 3.Rf3 exf4 transponoituu Fischerin puolustukseksi, vaikkakin
valkea voi pelata myös esimerkiksi Lc4 tai d4. 2...Rf6 3.fxe5 Rxe4 4.Rf3 Rg5!
5.d4 Rxf3+ 6. Dxf3 Dh4+ 7.Df2 Dxf2+ 8. Kxf2 johti pieneen mustan etuun
loppupelissä Bobby Fischerin ja Robert Waden välisessä pelissä. Myös
kuningattaren siirrot 2...Df6 (Norwalden muunnelma) ja 2...Dh4+ (Keenen
puolustus) ovat mahdollisia, mutta johtavat valkean etuun. Falkbeerin
vastagambiitti 2...d5 johtaa yleensä tasaisen oloisiin asemiin, joissa valkealla
on mahdollisesti ongelmia f-sotilaan heikennyksen vuoksi, mutta hiukan paremmat
mahdollisuudet päästä mustan kuninkaan kimppuun. Peli on näissä muunnelmissa
usein rauhallisempaa kuin klassisemmissa muunnelmissa. Jos valkea kuitenkin
pelaa 3.exd5, musta voi pelata e4!? lamauttaen valkean aseman. Aron Nimzowitsch
pelasi myös 2...d5 3. exd5 c6!?. Valkea voi vastata siirtoon 2...d5 myös 3.Rf3,
mutta siirtoa exd5 on tuottanut parhaita tuloksia. 3. fxe5 olisi virhe, sillä
musta voi pelata 3...Dh4+ jota seuraa 4.Ke2 Dxe4+ 5.Kf2 Lc5+ ja mustalla on
selvä etu. Falkbeerin vastagambiittia pidetään yleisesti hieman valkeaa
suosivana muunnelmana. Musta hyväksyy gambiitin pelaamalla 2...exf4. Valkealla
on tässä tapauksessa kaksi pääjatkoa: 3.Rf3 kehittää ratsun peliin ja estää
kuningatarshakin h4:stä. 3.Lc4 houkuttelee mustaa shakkaamaan Dh4+, jonka
jälkeen valkea saisi kehitettyä ratsun tempovoitolla 4.Kf1 5.Rf3 uhaten
kuningatarta. Valkea voi pelata muitakin siirtoja, mutta ne ovat liian
passiivisia tai heikkoja. Esimerkkinä Stamman gambiitti 3.h4?! 3.Lc4 on 3.Rf3:a
harvinaisempi, mutta sitä pidetään parempana siirtona, johtuen mustan
yleisimmästä vastauksesta 3...Rf6. Klassinen muunnelma jatkuu 3...g5, jolloin
valkealla on kaksi pääjatkoa: 4.h4, joka tunnetaan Pariisin hyökkäyksenä ja
4.Lc4. Jatkossa 4.h4 g4 valkea voi valita 5.Rg5:n (Allgaierin gambiitti) ja
5.Re5:n (Kieseritzkyn gambiitti) väliltä. Jälkimmäistä pidetään yleisesti
parempana jatkona uhaten f7- ja g4-sotilaita samanaikaisesti. Alggaierin
gambiittissa valkean pitää yleensä uhrata ratsu f7:een, koska musta voi pelata
suoraan h6. Bobby Fischer kehitti myös oman jatkonsa, äärimmäisen terävän
jatkon, jonka nimi on Muzion gambiitti: 4. Lc4 g4 5. 0-0!? gxf3 6. Dxf3. Tällöin
valkea on uhrannut ratsunsa, mutta hänellä on kolme nappulaa hyökkäämässä mustan
f7-sotilaan kimppuun. Musta saavuttaa kuitenkin selvän edun loppupeliin tarkalla
puolustamisella. Muzion gambiitin voi välttää pelaamalla 4.Lc4 Lg7. Beckerin
puolustuksessa musta pelaa 3...h6 ideana puolustaa sotilasketjuaan h6-g5-f4
välttäen Kieseritzkyn gambiitin. Cunninghamin puolustus 3...Le7 on mustan
aggressiivisin vaihtoehto; musta voi estää valkeaa linnoittamasta jatkossa 4.Lc4
Lh4+ 5.Kf1. Nykyään peli kuitenkin jatkuu useimmiten 4...Rf6 5. e5 Rg4. Tätä
kutsutaan moderniksi Cunninghamiksi. 3...De7 (yrittäen 4.Rc3 d5!+) voi yllättää
valkean. Valkea voi kuitenkin oikein pelaten saavuttaa etua. Schallopin
puolustus 3...Rf6 on harvoin pelattu nykyään. Mustan aikomuksena on 4. e5 Rh5
pitäen kiinni sotilaasta. Jossain jatkoissa valkea voi saada ylivoimaisen pelin
tornin uhrauksella: 4.e5 Rh5 5.d4 g5 6.h4 g4 7.Rg5 Rg3 8.Lc4! Rxh1 9.Lxf7+ Ke7
10.Rc3 uhaten välitöntä mattia d5:stä ja jatkossa valkean painostus on kovaa.
Abbazian puolustus (1.e4 e5 2.f4 exf4 3.Rf3 d5) kantaa samaa idea Falkbeerin
vastagambiitin kanssa, ja sen voi itse asiassa saavuttaa transponoitumalla 2.f4
d5 3.exd5 exf4. Mustan sotilas on huonossa paikassa f4:ssä, mutta materiaali on
tasan. Fischerin puolustus (1.e4 e5 2.f4 exf4 3.Rf3 d6) suunnittelee jatkoa
h6-g5, mutta vain harvoin Lg4. Siirto näyttää heikolta, mutta on oikeasti
monimutkaisiin asemiin johtava. Hävittyään pelin Boris Spasskya vastaan 1960
mustilla Fischer halusi kehittää uuden puolustuksen mustalle. 1962 Fischer
julkaisi työnsä kuningasgambiitista, ja esitteli siirron, jonka sanoi kumoavan
valkean siirron täysin. Artikkeli sisälsi kuuluisan lauseen "Tietenkin valkea
voi aina pelata toisin, jolloin hän häviää eri tavalla." Artikkeli oli ehkä
kaikkien aikojen vaikuttavin avausta käsittelevä teksti, ja sen julkaisun
jälkeen kuningasgambiittia on pelattu mestaritasolla vain harvoin.
Kuningasgambiitista saa alkunsa myös hyvin kyseenalainen ja harvoin pelattu
Ricen gambiitti. A Day at the Races on vuonna 1976 julkaistu brittiläisen
rock-yhtye Queenin viides albumi. Se äänitettiin vuonna 1976 Isossa-Britanniassa
ja julkaistiin samana vuonna 18. joulukuuta. Albumi pääsi Ison-Britannian,
Japanin ja Alankomaiden listoilla ykköseksi. Albumi oli ensimmäinen jota
tuottamassa ei ollut neljä ensimmäistä albumia tuottanut Roy Thomas Baker, yhtye
tuotti albumin omin voimin. Albumi on nimetty Marx-veljesten komediaelokuvan
Päivä kilpa-ajoissa englanninkielisen nimen mukaan samoin kuin edellinenkin
albumi A Night at the Opera. Albumin single "Long Away" on yksi Queenin
kappaleista, joita pääasiallinen solisti Freddie Mercury ei laula. Hänen
sijaansa lauluosuudesta vastaa kitaristi Brian May. Suostuntavaliokunta
perustettiin Suomen suuriruhtinaskunnan säätyvaltiopäiville ensimmäistä kertaa
säätyvaltiopäivillä 1863. Suostuntavaliokunta vahvistettiin perustettavaksi aina
vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksessä. Simão Rodrigues (1510 – 15. kesäkuuta
1579) oli portugalilainen jesuiitta ja yksi jesuiittaveljeskunnan
perustajajäsenistä. Portugalilaisena ylimyksenä Rodrigues pääsi opiskelemaan
Pariisin yliopistoon, missä hän liittyi Ignatius Loyolan ja tämän kumppanien
joukkoon. Myöhemmin tämä seurue päätti perustaa "Jeesuksen seuran", jolloin
heistä tuli jesuiittaveljeskunnan ensimmäinen jäsenistö. Kuusi vuotta myöhemmin
paavi Paavali III antoi siunauksensa veljeskunnalle. Työskenneltyään muutaman
vuoden Ignatiuksen alaisena Italiassa Rodrigues lähetettiin synnyinmaahansa
Portugaliin. Siellä hän karismallaan sai useita nuoria miehiä kiinnostumaan
jesuiittaurasta, minkä lisäksi hänestä itsestään tuli vaikutusvaltainen henkilö
Portugalin hovissa. Hänen elämäntyylinsä ei kuitenkaan ollut jesuiitta-aatteen
mukaista, minkä vuoksi veljeskunnan johtajaksi kohonnut Loyola joutui vaatimaan
häntä kuuliaisuuteen useilla kirjeillä. Koska kirjeet eivät tehonneet, Rodrigues
kutsuttiin Roomaan ja omasta halustaan asetettiin tuomittavaksi.
Jesuiittatuomarit totesivat hänet syylliseksi "kohtuuttomuuteen ja
tottelevaisuuden puutteeseen". Rangaistuksena häneltä evättiin paluu
Portugaliin. Seuraavat vuodet Rodrigues toimi jälleen kuuliaisuudessa
jesuiittaveljeskunnalle Italiassa ja Espanjassa, kunnes vanhana miehenä hänen
sallittiin jälleen palata Portugaliin. Kotimaahansa hän saapui hiukan ennen
kuolemaansa. Monkey Business on The Black Eyed Peasin neljäs ja studioalbumi.
Aiemmat levyt ovat olleet will.i.amin tuottamia, mutta Monkey Businessin myötä
hänen avukseen tuli Timbaland, joka tunnetaan esimerkiksi Missy Elliottin
taustavaikuttajana. Monkey Business jatkaa samalla linjalla kuin aiempi albumi
Elephunk: funkahtavaa hip hopia maustettuna dance-vaikutteilla. Kuten
aiemminkin, The Black Eyed Peas on saanut tällekin albumilleen mukaan kuuluisia
artisteja: Justin Timberlake laulaa kappaleella "My Style", funk-legenda James
Brown kappaleella "They Don't Want Music" ja Sting kappaleella "Union". Nälkää
ja rakkautta on suomalaisen laulaja Maarit Hurmerinnan 16. albumi. Se
julkaistiin vuonna 2006. Arvid Järnefelt (s. 16. marraskuuta 1861 Pietari – k.
27. joulukuuta 1932 Helsinki) oli varatuomari ja kirjailija. Järnefeltin isä oli
kenraali ja maaherra August Aleksander Järnefelt ja äiti vapaaherratar Elisabeth
Järnefelt omaa sukuaan Clodt von Jürgensburg. Hänen sisaruksiaan olivat Aino
Sibelius, taidemaalari Eero Järnefelt ja säveltäjä Armas Järnefelt. Arvid
Järnefelt meni naimisiin Emilia Fredrika Parviaisen kanssa Jyväskylässä 6.
syyskuuta 1884. Heillä oli viisi lasta: Eero, Liisa, Anna, Maija ja Emmi.
Järnefelt oli 1900-luvun vaihteessa huomattavin suomalainen aatehistoriallinen
kirjailija. Kuvaukset ajan aateliston elämästä Suomessa ovat suomalaisen
kirjallisuuden klassikoita. Vuonna 1889 Arvid perusti ystäviensä Eero Erkon ja
Juhani Ahon kanssa Päivälehden edistämään nuorsuomalaisten aatetta. Päivälehti
tunnetaan nykyisin nimellä Helsingin Sanomat. Arvid Järnefelt kiinnostui
tolstoilaisuudesta osaksi äitinsä Elisabethin kautta. Myöhemmin, kun Arvid oli
nuorena juristiharjoittelijana Vaasassa, hän tutustui omakohtaisesti Tolstoin
teksteihin. Lukiessaan niitä hän koki uskonnollisen murroksen. Sen jälkeen Arvid
yksinkertaisti elämänsä: hän jätti juristintyön ja siirtyi maanraivaajaksi ja
viljelijäksi Virkkalaan Rantalan tilalle. Hän halusi osoittaa, ettei
tolstoilaisuus ollut eristäytymistä ja haaveellista mietiskelyä vaan
lähimmäisten ja koko maailman rakastamista ja käytännön tekoja. Hän olikin
vankien, köyhien ja sorrettujen auttaja. Sisäänpäin lämpiävä sauna, josta
käytetään myös nimitystä savusauna, on puulämmitteinen sauna, jossa ei ole
palavan puun tuottaman hiilimonoksidin ja hiilidioksidin poistamiseksi lainkaan
savupiippua, vaan palokaasut tulevat suoraan löylyhuoneeseen. Vanhemmat
historialliset saunat olivat kaikki savusaunatyyppisiä, osassa savu johdettiin
ulos puisen hormin - lakeisen- kautta tai seinässä olevasta aukosta eli
"räppänästä". Puulämmitteisyydestä johtuen savusaunan lämmittämiseen voi mennä
tunteja ja sen sisätilat ovat savusta johtuen nokiset, minkä vuoksi siellä on
yleensä melko hämärää; myös mahdolliset ikkunat nokeentuvat nopeasti.
Lämmittämisen loppuvaiheessa, kun puut ovat palamassa tai palaneet loppuun on
erittäin tärkeää, että hiilidioksidi ja erityisesti hiilimonoksidi tuuletetaan
pois löylyhuoneen takaosassa olevasta luukusta, räppänästä, koska hiilimonoksidi
eli puoliksi hiilidioksidiksi palamaton hiili voi aiheuttaa häkämyrkytyksen.
Näiden ongelmien vuoksi siirryttiin ulospäin lämpiäviin saunoihin. Periaatteessa
sähkökiukaallakin varustettu sauna on sisäänpäin lämpiävä, mutta käsitteellä ei
ole merkitystä siksi, ettei sähkövastus tuota ilmaan poistettavia ihmiselle
myrkyllisiä savukaasuja. Julkinen valta on termi, jolla kuvataan
julkisyhteisöjen luonnollisiin ja oikeushenkilöihin kohdistamaa vallankäyttöä.
Julkiselle vallalle on ominaista, että se on luonteeltaan yksipuolista: valtaa
käyttävällä on oikeus tehdä lainvoimainen oikeustoimi ilman toisen osapuolen
suostumusta. Esimerkkinä toimii kaavoitus, joka voidaan toteuttaa maanomistajan
tahdon vastaisesti. Tosiasiallisessa julkisen vallan käytössä oikeussuhteita ei
sen sijaan muuteta van toteutetaan jokin käytännön toimi, esimerkiksi häirikön
poistaminen julkisesta sisätilasta. Tällaista tosiasiallisen julkisen vallan
käyttöä sisältyy muun muassa poliisityöhön, opetukseen ja hoitotyöhön. Yleensä
julkista valtaa käyttävät valtio ja kunnat, joissa käytännön vallankäyttö on
delegoitu virkamiehille ja monijäsenisille hallintoelimille ja tuomioistuimille.
Vähäisiä julkisen vallan käyttömahdollisuuksia on delegoitu lailla myös
yksityisille kansalaisille (esimerkiksi kalastuksenvalvojat), julkisomisteisille
liikelaitoksille ja yksityisille yhteisöille (esimerkiksi yksityiset
perusopetuksen antajat). Suomen perustuslaki rajoittaa mahdollisuutta delegoida
julkista valtaa muille kuin julkisyhteisöille. Punakaartilaisen päiväkirja on
Tikkurilan punakaartiin välskärinä eli lääkintämiehenä kuuluneen Viljo Sohkasen
kuvaus kansalaissodan eli Suomen sisällissodan tapahtumista punaisten
näkökulmasta. Sohkanen liittyi sodan alkaessa Helsingin Pitäjän punakaartiin.
Teos on Sohkasen päiväkirja sodan ajalta. Sohkanen kertoo omista kokemuksistaan
kansalaissodan aikana Tikkurilassa, rintamalla Kavantsaaressa ja Viipurissa, ja
lopulta Helsingin valtauksen sekasortoisista tapahtumista ja vankeusajastaan
Suomenlinnan vankileirissä. Sohkanen oli sodan jälkeen Tikkurilassa
sosiaalijohtajana ja kunnallisneuvoksena. Hänen mukaansa on nimetty Tikkurilassa
Viljo Sohkasen Katu. Azeglio Vicini (s. 20. maaliskuuta 1933, Cesena, Italia) on
italialainen entinen jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja. Vicini toimi
Italian maajoukkueen päävalmentajana vuosina 1986–1991. Hän johdatti Italian
pronssille vuoden 1990 MM-kotikisoissa. Tilhi (Bombycilla garrulus) on parvissa
liikkuva vaelluslintu. Tilhen päässä on huomiota herättävä töyhtö. Yleisväri on
ruskea, siivissä on valkeat juovat. Pyrstön kärki on keltainen. Sukupuolet ovat
lähes samanväriset, joskin naaraan väritys on hieman himmeämpi. Pituus on 18–21
cm, siipien kärkiväli 35 cm ja paino 54 (40–64) grammaa. Äänet: Vaimea, helisevä
”sirrr”, mikä kuuluu lennossa ja puussa parven levätessä. Vanhin suomalainen
rengastettu tilhi on ollut vähintään 6 vuotta 6 kuukautta vanha. Se on samalla
Euroopan vanhin tilhi. Tilhi on pohjoisen pallonpuoliskon taigametsien laji.
Pesimäalue ulottuu Fennoskandiasta Kamtshatkan niemimaalle ja edelleen Alaskan
kautta Pohjois-Amerikan pohjoisosiin aina Kalliovuorille asti. Suomessa tilhi
pesii pohjoisessa, pesimäkantamme on keskimäärin 20 000 paria. Talvisin tilheä
tavataan etelämpänäkin. Ne vaeltavat talvisin paikkakunnalta toiselle
pihlajanmarjatilanteen mukaan. Marjojen loputtua muutto voi jatkua joskus jopa
Välimeren maihin saakka. Havu- ja sekametsät sekä puistot ym. asutetut alueet.
Viihtyy pesimäaikana erityisen hyvin vanhoissa havumetsissä. Pesä on havupuun
oksalla lähellä runkoa, tavallisesti muutaman metrin korkeudella maasta. Se on
rakennettu risuista, jäkälistä ja sammalista, sekä vuorattu karvoilla ja
höyhenillä. Muninta alkaa yleensä kesäkuun alkupuolella. Naaras munii 4–7,
tavallisesti 5 munaa, joita sitten hautoo 14–15 vrk. Koiras voi hautoa
toisinaan. Molemmat ruokkivat poikasia. Poikaset lähtevät pesästä 15–19 päivän
ikäisinä, ja poikueet liikkuvat aluksi perhekunnittain. Tilhi syö kesällä
hyönteisiä, talvella marjoja. Marjaravintoon siirrytään heti marjojen kypsyttyä,
ensin variksenmarjaan. Myös keväällä pääosa tilhen ravinnosta tulee
talvehtineista marjoista. Tilhi voi syödä myös omenia ja etelämpänä muitakin
hedelmiä. Sabot on yhdysvaltalainen, Tšekin tasavallassa asuva yhtye. Yhtyeen
erikoisuutena sen kaksimiehisyys. Kokoonpanossa on vain bassokitara ja rummut.
Kumpikaan jäsenistä ei laula, joten yhtye soittaa kappaleensa instrumentaalina.
Yhtyeen nimi on lyhenne englannin kielen sanasta sabotage mikä tarkoittaa
sabotaasia. Sabot tarkoittaa englanniksi myös puukenkää sekä on termi
panssariammustyypille. Yhtye noudattaa tee-se-itse elämäntapaa järjestämällä
itse kiertueensa ja nykyisin julkaisemalla itse levynsä. Myös heidän
perustamansa kulttuurikeskus toimii pitkälti samalla periaatteella. Sulkukotilot
Clausiliidae on nilviäisten heimo. Suomessa elää kahdeksan sulkukotilolajia,
joista yleisiä ovat Sileäsulkukotilo (Cochlodina laminata) ja ristisulkukotilo
(Cochlodina cruciata). Ristisulkukotilo on melko yleinen Keski-Suomen
lehtomaisissa sekametsissä. Hienouurresulkukotilo (Clausilia dubia) on
harvinainen tulokas; muita harvinaisia lajeja ovat harmaasulkukotilo (Bulgarica
cana) ja suorasuusulkukotilo (Cochlodina orthostoma). Isosulkukotilo
(Macrogastra ventricosa) löydettiin vuonna 2006. Helsingin valtiopäivät vuonna
1863 olivat Suomen autonomisen ajan toiset valtiopäivät. Ne pidettiin Venäjän
keisari Aleksanteri II:n määräyksestä Helsingissä 15. syyskuuta 1863 jolloin
viime valtiopäivistä oli kulunut 54 vuotta. Keisari avasi valtiopäivät 15. – 19.
syyskuuta pidetyissä juhlallisuuksissa. Valtaistuinpuheessaan keisari lupasi
säädyille aloiteoikeuden kaikissa muissa paitsi perustuslakikysymyksissä eli
vallanjakoa koskevissa kysymyksissä. Suomalaisten toivomus oli, että
valtiopäivät saisivat suhteessa keisariin itsenäistä päätösvaltaa, mutta tämä
toivomus ei toteutunut, ei edes keisarin lupaamaan aloiteoikeuden osalta, vaan
valtiopäiväasiat kiersivät senaatin ja kenraalikuvernöörin kautta keisarin
hyväksyttäviksi, tosin vuoteen 1898 saakka keisari vahvisti jokaisen lain siinä
muodossa kuin valtiopäivät sen päättivät. Vuoden 1863 valtiopäivät päättivät
kuntien erottamisesta seurakunnasta. Buc on kunta Yvelinesin departementissa
Île-de-Francen hallintoalueella Ranskassa. Kunnan väkiluku vuonna 2006 oli 5502.
Bucin pinta-ala on 8 km². Dodge Charger LX on uusin Dodge Charger -malli, joka
valmistetaan Kanadan Ontariossa, Bremptonissa. Charger -nimen historian
mukaisesti auto on takavetoinen ja erittäin tehokas. Malli tuli myyntiin vuonna
2006 ja se perustuu samaan LX -pohjalevyyn Chrysler 300C:n ja Dodge Magnumin
kanssa. Sisustaltaan Charger on lähes identtinen Magnumin kanssa. Aiemmista
Charger -malleista poiketen auto on neliovinen sedan, eikä suinkaan kaksiovinen
coupé kuten olisi ollut odotettavissa. Chargerista on tehty myös
poliisiautoversio, joka yritetään saada kilpailemaan Ford Crown Victorian kanssa
Yhdysvaltojen poliisiautomarkkinoilla. Vuonna 2005 esiteltiin SRT-8 malli New
Yorkin kansainvälisessä autonäyttelyssä, tämän mallin moottorina on 6,1
-litrainen Hemi ja siinä on paremmat Brembo jarrut sekä erilainen sisusta ja
keula kuin perusmallissa. Tämä 6,1 -litrainen moottori on kaikkien aikojen
tehokkain moottori, mitä DaimlerChrysler on tuotantohenkilöautoihin asentanut.
Vuonna 2006 esiteltiin Daytona R/T malli Chicagon autonäyttelyssä. Autossa on
tehokas 5,7 -litran Hemi -moottori sekä päivitetty jousitus ja renkaat. Edessä
on pieni spoileri ja konepellissä sekä takalokasuojissa on Hemi -tarrat
retrohenkisesti. Daytona R/T malli oli alun perin saatavana vain kahdella
vanhalla värillä, jotka ovat "Go ManGo!" metallihohto oranssi vuoden 1970
Chargerista ja "Top Banana" keltainen myös vuodelta 1970. Uutena värinä tuli
myöhemmin myös TorRed. Vuonna 2006 esiteltiin myös New Yorkin kansainvälisessä
autonäyttelyssä Super Bee malli mallivuodeksi 2007. Tässä mallissa on sama 6,1
-litrainen Hemi -moottori kuin SRT-8:ssa, mutta väri on erikoinen "Detonator
Yellow" ja siinä on mustat teippaukset. Tätä mallia valmistetaan vain rajoitettu
1000 kappaleen erä. Go Chuck Yourself (Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa) tai
Happy Live Surprise (Japanissa) on yhtyeen Sum 41 livealbumi, joka nauhoitettiin
Lontoossa, Ontariossa huhtikuussa 2005. Japanin versio julkaistiin 21.
joulukuuta, 2005. Sitä myytiin bonus DVD:n kanssa, jossa oli 5 kappaletta
konsertista. Amerikan ja Euroopan versio julkaistiin 7. maaliskuuta, 2006 ilman
DVD:tä. Tämä oli yhtyeen ensimmäinen julkaisu levy-yhtiöstä Aquarius Records. *
Albumilta poistettiin kaksi raitaa tekijänoikeuskiistojen vuoksi. "Nothing On My
Back" olisi sijoittunut "We're All To Blamen" jälkeen ja "Machine Gun" "Some
Sayn" jälkeen. "Nothing On My Back" sisälsi osan Rage Against The Machine
-yhtyeen kappaleesta "Bullet In The Head". "Machine Gun" -kappaletta seurasi
cover-raita Elvis Presleyn kappaleesta "That's Alright, Mama". * Albumin
alkuperäinen tarkoitus oli ilmestyä DVD:nä, mutta yhtye ei ollut tyytyväinen
videon laatuun, joten keikka tyydyttiin julkaisemaan CD:nä. Kari Ilmari Louramo
(s. 19. huhtikuuta 1971, Turku) on suomalainen entinen pikajuoksija.
Seuratasolla hän edusti Turun Urheiluliittoa. Louramo voitti 100 metrin juoksun
Suomen mestaruuden Turussa 2001. 400 metrin juoksun mestaruuden hän voitti 1995
. 100 metriltä Louramolla on lisäksi pronssia 1999, 200 metriltä hopeaa 1995 ja
2000 sekä pronssia 1993 ja 1997 ja 400 metriltä pronssia 1993, 1994 sekä 1997.
SM-hallikisoissa Louramo oli mestari 200 metrillä 1994 ja 1996 sekä 400 metrillä
1994, 1995 sekä 1999 . Kari Louramo juoksi Lahden Kalevan kisoissa 19. elokuuta
2000 100 metrillä alkuerissä ajan 10,40, joka oli silloin Suomen toiseksi paras
aika Tommi Hartosen ajan 10,27 jälkeen ja nykyään se on kaikkien aikojen
neljänneksi nopein suomalaisaika. 200 metrillä Louramon ennätys on 20,99
(vuodelta 2000) ja 400 metrillä 46,64 (vuodelta 1994). Joukkue Samsa Tuikka,
Kari Louramo, Tommi Hartonen ja Tuomas Näsi juoksi 4 x 100 metrin viestissä 2.
elokuuta 2000 ajan 39,42, joka on kaikkien aikojen viidenneksi paras
suomalaisaika. Joukkue Harri Kivelä, Kari Louramo, Ari Pakarinen ja Janne
Haapasalo juoksi 26. heinäkuuta 1998 ajan 39,49, joka on kaikkien aikojen
tilastossa sijalla seitsemän. Frans Tuohimaa (s. 19. elokuuta 1991 Helsinki) on
suomalainen jääkiekkomaalivahti. Hänen seuransa on helsinkiläinen HIFK Hockey.
Tuohimaa pelaa pääsääntöisesti HIFK:n juniorijoukkueissa, mutta on myös toiminut
kolmesti HIFK:n luukkuvahtina kaudella 2007-08. Kaudella 2008-09 Tuohimaa pelaa
HIFK:n A-junioreissa. Frans Tuohimaa kuuluu ikäluokkansa parhaisiin
maalivahteihin. Hän on edustanut suomea u-17 ja u18 maajoukkueissa. Tuohimaa on
saavuttanut lyhyellä urallaan myös kaksi suomen mestaruutta. C-junnuissa
kaudella 2006-2007 ja b-junioreissa kaksi kautta myöhemmin kautena 2006-2009.
Jääkiekkoilija Harri Tuohimaa on Fransin setä. Paksujalka (Burhinus oedicnemus)
on harvinainen kahlaajalaji, jota tavataan Suomessa parin vuoden välein. Lajin
nimesi Carl von Linné 1758. Ruskehtavan linnun höyhenpeitteessä on selvärajaiset
mustat ja valkeat raidat siivissä, jotka näkyvät varsinkin linnun lentäessä. Sen
silmät näyttävät pullistuvan päästä, sillä kallonmuoto muistuttaa krokotiilia
tai liskoa. Jalat ovat voimakkaat, kuten nimikin sanoo. Nokka on päästä musta,
tyvestä keltainen ja kahlaajalinnun nokaksi paksu. Pituus 41–43 cm, siipien
kärkiväli noin 82 cm ja paino 400 –550 g. Paksujalka pesii harvalukuisena
Keski-Euroopassa ja Etelä-Euroopan kuivilla aromailla sekä Afrikassa ja
Lounais-Aasiassa. Suomea lähimmät pesimäalueet ovat olleet Puolassa ja Saksan
itäosissa, mutta laji on viime aikoina vähentynyt kaikkialla ja paikoin hävinnyt
kokonaan. Nykyisin Euroopassa paksujalkaa tavataan enää lähinnä Unkarissa ja
Elsassissa. Sen tuhoksi ovat koituneen maatalouden rakennemuutos,
hyönteismyrkyt, munien keräily sekä metsästys. Maailman populaation suuruus on
140 000–330 000 yksilöä. Lajin kanta on elinvoimainen. Pohjoiset ja itäiset
populaatiot ovat muuttolintuja, jotka talvehtivat Välimeren maissa ja Afrikan
pohjoisosissa. Paksujalka munii 1-3, tavallisesti 2 munaa maassa olevaan pesään.
Pesä on usein pudonneen oksan tai pensaan suojassa. Haudonta-aika on 24-26
päivää, molemmat puolisot hautovat. Haudonta alkaa yleensä toisen munan tultua.
Poikaset kuoriutuvat yleensä samana päivänä. Molemmat emot huolehtivat
poikasista, jotka ovat pesäpakoisia. Ne oppivat lentämään 5-6 viikon ikäisinä.
Pesii ensi kerran tavallisesti vasta 3-vuotiaana, mutta saattaa joskus pesiä jo
1-vuotiaana. KV23 on Ayn hauta Kuninkaiden laaksossa. Koristelusta osa pudonnut
ja osa tuhottu tarkoituksellisesti. Taivutus tarkoittaa kieliopissa sanan
muokkaamista tai merkitsemistä ilmaisemaan kieliopillista tietoa kuten sijaa,
sukua, aikamuotoa, lukua ja persoonaa. Kielet, joissa esiintyy paljon
taivutusta, luokitellaan agglutinoiviksi kieliksi. Esimerkiksi suomen kielessä
taivutettavan sanan vartalon loppuun tulee taivutuspäätteitä eli suffikseja.
Nominatiivi kissa taipuu genetiiviin kissan − sanan loppuun lisätään -n-pääte.
Lisäksi sanan vartalossa voi tapahtua astevaihtelua: nominativi kakku taipuu
genetiiviin kakun - toinen k katoaa keskeltä sanaa. Kielen sanat ryhmitellään
usein taivutusluokkiin sen mukaan, millaisia päätteitä taivutuksessa käytetään
ja millaisia muutoksia taivutus aiheuttaa sanan muotoon. Latinan kieliopissa
nominien taivutusluokkia kutsutaan deklinaatioiksi ja verbien taivutusluokkia
konjugaatioiksi. Sama terminologia on periytynyt monien muidenkin kielten
kielioppeihin. Petteri Kaijasilta (s. 3. elokuuta 1974, Turku) on suomalainen
jalkapalloilija, joka pelasi kaudella 2007 PK-35:ssä. Kaijasilta pelaa
yleisimmin hyökkääjänä. Petteri Kaijasilta nousi ensimmäistä kertaa TPS:n
edustusjoukkueeseen kaudella 1995. 20-vuotiaan Kaijasillan debyyttiottelu oli
heinäkuussa pelattu vierasottelu Vaasan Palloseuraa vastaan, jonka isännät
voittivat 1-0. Kaiken kaikkiaan Kaijasilta pääsi kauden aikana kahdessa
ottelussa vaihdosta kentälle, mutta avausmaali jäi tekemättä. Kaijasilta sai
hieman paremmin vastuuta kaudella 1996, joskin ottelumäärä jäi lopulta vain
viiteen. Näissä otteluissa syntyneet kaksi maalia riittivät kuitenkin
vakuuttamaan seurajohdon miehen kyvyistä. Kaudella 1997 TPS ei aivan kyennyt
uusimaan edelliskaudella saavutettua kolmossijaa, mutta Kaijasillasta oli tullut
seuran selkeä ykköshyökkääjä. Kaijasilta iski 26 ottelussa yhdeksän maalia, ja
sijoittui näillä lukemilla maalipörssin viidennelle sijalle. Kausi 1998 ei
sujunut Turun Palloseuralta toivotulla tavalla, ja myös Kaijasillalla oli
vaikeuksia löytää parasta maalijyväänsä. Vaikka Kaijasilta pelasi lähes kaikissa
otteluissa, jäi maalimäärä kolmeen. Seuraavallakin kaudella TPS tuskaili aivan
sarjan häntäpäässä, ja Kaijasilta joutui toteamaan jääneensä turkulaisseuran
uuden maalitykin, Saku Puhakaisen varjoon. Kaijasilta päätti vaihtaa maisemaa
löytääkseen kadonneen maalijyvänsä, ja uudeksi seuraksi valikoitui VPS. Vaasassa
Kaijasilta pääsikin hyvään vauhtiin, ja kymmenessä ottelussa syntyneillä
viidellä maalillaan turkulainen auttoi uutta seuraansa säilyttämään
sarjapaikkansa. Kaudella 2000 rakennettiin Helsingissä FC Jokereista uutta
huippujoukkuetta. Kaijasillan kyvyt tiedettiin, ja turkulainen päätettiin
lunastaa Vaasasta Helsinkiin. Avauskaudesta muodostui kuitenkin valtava
pettymys, sillä Kaijasilta jätettiin armotta Shefki Kuqin ja Antti Sumialan
varamieheksi. Läpimurto avaukseen ei onnistunut seuraavallakaan kaudella, joten
edessä oli jälleen maiseman vaihtuminen. Kaijasilta muutti Helsingistä Vantaan
Atlantikseen kesken kauden 2001. Syyskausi ei liiemmin herättänyt lupauksia,
mutta konkurssiin ajautuneen Atlantiksen tilalle syntyneen AC Allianssin
seurajohto päätti luottaa Kaijasiltaan. Päätös osoittautui erinomaiseksi, sillä
kaudella 2002 Kaijasilta tulitti peräti 13 osumaa, ja sijoittui siten
Veikkausliigan maalipörssissä peräti kolmannelle sijalle Allianssin sijoittuessa
lopulta sarjassa neljänneksi. Kaijasilta päätti odotetusti jatkaa
vantaalaisseurassa, mutta hyvää kautta seurasi vaihteeksi epäonnistunut vuosi.
Kaksi maalia 14 ottelussa riitti, ja Kaijasilta vaihtoi Veikkausliigan
divareihin. Sittemmin Petteri Kaijasilta on kerännyt kehuja ja niittänyt
mainetta PK-35:n riveissä Ykkösessä ja Kakkosessa. Kaudella 2004 Kaijasilta
voitti Kakkosen maalipörssin ylivoimaisesti 26 osumallaan, ja samalla auttoi
PK-35:ä nousemaan Ykköseen. Kaudella 2005 PK-35 sijoittui Ykkösessä hienosti
kolmanneksi, ja Kaijasilta oli jälleen joukkueen paras maalintekijä 11
osumallaan. Vielä paremmin Kaijasilta onnistui Ykkösessä vuonna 2006, vaikka
hänen joukkueensa jäikin huomattavasti heikompien suorituksien jälkeen vasta
kymmenenneksi. Kaijasilta iski joukkueensa 33 maalista peräti 19, ja voitti
näillä lukemilla Ykkösen maalipörssin. Kaijasilta valittiin myös vuoden
herrasmiespelaajaksi Ykkösessä. Kaudella 2007 Kaijasilta voitti jälleen
maalikuninkuuden 18 maalilla. Neurosis on Yhdysvalloissa Kaliforniassa vuonna
1985 perustettu yhtye. Albumeilla Pain of Mind ja The World as Law yhtye soitti
crust/hardcore punkia, mutta tämän jälkeen tyyli on ollut lähinnä kokeellista
metallimusiikkia, johon on otettu vaikutteita monista tyyleistä, esimerkiksi
ambientista, doom metalista ja hardcoresta. Neurosis on myös niin sanotun
post-metal -alalajin tärkein pioneeri Godfleshin ohella. Yli kahdenkymmenen
vuoden uransa aikana yhtye on kehittänyt tyyliään jatkuvasti, eikä sen
vaikutusta myöskään progressiiviseen metalliin voi liioitella. Neurosiksen
jäsenet ovat perustaneet myös oman levy-yhtiönsä, Neurot Recordingsin. Kevin
Ratcliffe (s. 12. marraskuuta 1960, Mancot, Wales) on walesilainen entinen
jalkapalloilija. Ratcliffe oli Evertonin keskuspuolustaja lähes koko 1980-luvun.
Ratcliffe oli Evertonin oma kasvatti ja toimi joukkueen kapteenina 23-vuotiaasta
alkaen, ja jo vuodesta 1984 myös Walesin jalkapallomaajoukkueen kapteenina.
Evertonin toistaiseksi viimeisin suuri menestysjakso osui Ratcliffen aikaan,
sillä seura voitti hänen johdollaan Englannin cupin vuonna 1984, Englannin
liigan vuosina 1985 ja 1987 sekä Euroopan cupvoittajien cupin vuonna 1985. Hän
on siten Evertonin kaikkien aikojen menestyksekkäin kapteeni. Ratcliffe edusti
Walesia 59 A-maaottelussa, muttei pelannut koskaan jalkapallon arvokisoissa,
vaikka hänen johtamaansa maajoukkueeseen kuului useita aikansa suurpelaajia,
kuten Neville Southall, Mark Hughes ja Ian Rush. Ratcliffen auktoriteetti
kentällä perustui kovaan pelitapaan. Keskuspuolustajaksi suhteellisen lyhyenä
(5'11", n. 180,5 cm) hän ei taistellut ensisijaisesti korkeista
keskityspalloista, vaan luotti parhaimmillaan häikäisevään nopeuteensa ja
vahvaan taklauspeliin. Pidemmät loukkaantumisjaksot 1980-luvun loppupuolella
heikensivät tyypilliseen tapaan hänen nopeuttaan, mistä käytännössä seurasi
vähitellen putoaminen huipputasolta. Ratcliffe pelasi Evertonissa eri
kilpailuissa yli 500 ottelua (359 liigaottelua), joissa hän teki kaksi maalia.
Ironisesti toinen näistä maaleista oli löysä kaukolaukaus paikallisvastustaja
Liverpoolia vastaan vuonna 1986. Evertonista lähdettyään Ratcliffe edusti vielä
skotlantilaista Dundeeta sekä Englannin liigan Cardiffia, Derbya sekä Chester
Cityä. Peliuransa jälkeen hän on toiminut Chester Cityn ja Shrewsbury Townin
managerina. Ratcliffe työskentelee nykyisin BBC Walesin urheilutoimituksessa.
Kausi 1983–1984 oli jääkiekon SM-liigan yhdeksäs kausi. Tappara voitti sekä
runkosarjan että koko liigan mestaruuden. Hopeaa sai Ässät ja pronssia Kärpät.
Matti Hagman voitti kauden 1982–1983 tavoin runkosarjan pistepörssin. HPK putosi
liigasta I divisioonaan, josta Lukko nousi tilalle. Kauden erikoisuus oli se,
että Suomen olympiajoukkue kohtasi jokaisen liigajoukkueen kertaalleen
valmistautuessaan Sarajevon talviolympialaisiin, ja seurojen osalta nämä ottelut
laskettiin mukaan sarjataulukkoon. We Are Not Alone on Breaking Benjamin
-yhtyeen toinen studioalbumi. Se nauhoitettiin pääasiassa vuonna 2003. Levyn
kolme kappaletta "So Cold", "Sooner or Later" ja "Rain" julkaistiin sinkkuina.
Albumi ilmestyi kauppoihin 29. kesäkuuta 2004 Yhdysvalloissa ja se myi
ensimmäisellä viikolla 48 000 kappaletta. Albumin kappaleista muun muassa
"Forget It" soitettiin Smallvillen 5. tuotantokaudella ja pääsi myös kyseisen
sarjan levylle. Robert I (1216 – 8. helmikuuta 1250) oli Artois'n kreivi ja
Ranskan kuninkaan Ludvig VIII Leijonan ja tämän puolison Kastilian Blankan
toiseksi vanhin poika ja siten kuningas Ludvig IX:n nuorempi veli. Isänsä tahdon
mukaisesti Robertille annettiin vuonna 1237 hallittavaksi Artois'n kreivikunta.
Vuonna 1240 hän kieltäytyi paavi Gregorius IX:n ehdotuksesta pyrkiä keisariksi.
Robert I osallistui veljensä Ludvigin seurassa seitsemännelle ristiretkelle ja
sai surmansa eräässä hyökkäyksessa Mansourahin linnoitusta vastaan vuonna 1250.
Robert oli naimisissa Brabantin herttua Henri II:n ja Hohenstaufen Marien
tyttären Matilden (tai joskus Mahaut) kanssa. Heillä oli kaksi lasta: * Blanche
(1248–1302), avioliitossa Navarran kuninkaan Henri I:n kanssa ja toisessa
avioliitossa Edmund de Lancastren, Englannin prinssin kanssa. * Robert II
(1250–1302) (syntyi isänsä kuoleman jälkeen, mistä aiheutui pitkä perintäriita
Artois'n kreivikunnasta). Samuli Sirviö (oik. Janne Samuli Sirviö, s. 12.3.1985)
on vantaalainen laulaja-kitaristi-biisintekijä, joka tunnetaan erityisesti
Calf-yhtyeestä. Hän on opiskellut Vaskivuoren lukiossa. Fullsteam Recordsin
toimitusjohtaja Juha Kyyrö on todennut Samuli Sirviön olevan "yksi lupaavimpia
nuoria biisinkirjoittajia Suomessa". Keväällä 2008 Samulin mainittiin
aktivoituneen myös DJ:nä. Samuli Sirviö on arvostellut levyjä Noise- ja
Hengis-sivustoille. Mediassa hänet on nähty ainakin Tartu mikkiin!, YleX:n
X-ryhmä ja MTV3:n Kids Top 20 -ohjelmissa sekä Soundi-, Rumba- ja
Suosikki-lehdissä. Head First on brittiläisen rockyhtye Uriah Heepin
viidestoista studioalbumi, joka julkaistiin vuonna 1983. Basisti Bob Daisley
jätti Uriah Heepin ennen levyn julkaisua ja siirtyi Ozzy Osbournen yhtyeeseen.
Vuosina 1976-1981 yhtyeessä soittanut basisti Trevor Bolder palasi yhtyeeseen.
Peter Goalby toimi kappaleiden pääsäveltäjänä. Kuten Abominog, myös Head First
sisältää yhtyeen ulkopuolisten henkilöiden säveltämiä kappaleita. Levyn
kappaleista kolme ei ole yhtyeen omia sävellyksiä. Head First oli korkeimmillaan
brittilistan sijalla #46, Yhdysvalloissa sijoitus oli #159. Kappaleet "Stay on
Top" ja "Lonely Nights" julkaistiin singleinä. Hietanen on satama ja entinen
saari Kotkassa. Se kuuluu Hovinsaaren kaupunginosaan ja on nykyisin pengerretty
kiinni Hovinsaareen. Hietanen on merkittävä paperin viennin ja Venäjälle
suuntautuvan autojen jatkokuljetusten satama. Autoille on tasattu noin 100
hehtaaria säilytyskenttiä, joihin mahtuu noin 40 000 autoa kerralla. Tärkeimpiä
Hietasessa toimivia logistiikkayrityksiä ovat Steveco Oy, Nurminen Logistics Oyj
ja Wallenius Wilhelmsen Logistics. Hietasen saarelle perusti sahan viipurilainen
yritys Paul Wahl & Co. vuonna 1874, joka siirtyi Enso-Gutzeitin omistukseen
vuonna 1909. Sahan yhteyteen nousi työläisten asuinalue. Pengertie rakennettiin
1970-luvulla, kun Hietaseen rakennettiin RoRo-satama. Samassa yhteydessä
asuinalue purettiin. Nykyään Hietanen on kokonaan satama-aluetta, asutusta ei
enää ole. Genil on 358 kilometrin pituinen Guadalquivirin sivujoki Andalusiassa,
Espanjassa. Joen valuma-alue on 8 278 neliökilometriä. Sen alkulähde sijaitsee
Sierra Nevadan vuorilla, pohjoiseen vuoriston korkeimmasta huipusta
Mulhacénista. Suuria kaupunkeja joen varrella ovat Granada ja Écija. Joki on
roomalaiselta nimeltään Singilis. Sen nykyinen nimi on peräisin maurilaisesta
mukaelmasta joen roomalaisnimestä. Basic english on Charles Kay Ogdenin
kehittämä englantiin perustuva keinotekoinen kieli. Hän kuvasi sen kirjassaan
Basic English: A General Introduction with Rules and Grammar (1930). Basic
englishissä on huomattavasti pienempi sanasto kuin perinteisessä englannissa;
ainoastaan 850 sanaa. Siinä myös kielioppia on hiukan yksinkertaistettu. Kieli
on suunnattu erityisesti henkilöille, jotka puhuvat äidinkielenään jotakin muuta
kieltä kuin englantia. Basic englishin käyttöä kansainvälisenä kielenä tukivat
aikanaan muun muassa Winston Churchill ja Franklin Roosevelt. À eli à (a ja
gravis) on ranskankielisestä prepositiosta lainattu tapa merkitä kappalehintaa
tai muuta yksikkökohtaisesti laskettavaa ominaisuutta. Merkintää käytetään
etenkin hintakylteissä ja laskuissa: ”kuusi purkkia hunajaa à 2 euroa yht. 12
euroa." Sana voidaan usein korvata merkityksen mukaan joko sanalla ”kappaleelta”
tai ”kukin” tai vaihteluväliä ilmaistaessa ajatusviivalla tai muulla
ilmauksella, esimerkiksi ”4 à 6” tarkoittaa samaa kuin ”4–6” tai ”4:stä 6:een”.
Vim (Vi IMproved) on Bram Moolenaarin luoma Vi-editoriin perustuva avoimen
lähdekoodin terminaalipohjainen tekstieditori, joka toimii monissa
käyttöjärjestelmissä ja on erityisesti ohjelmoijien suosiossa. Siitä on myös
saatavilla graafisella käyttöliittymällä varustettuja versioita, joissa on muun
muassa valikot ja tuki hiirelle. Vimin käyttö eroaa huomattavasti useimmista
muista editoreista koska Vim käyttää useita eri toimintatiloja. Vimin keskeinen
idea on, ettei kumpaakaan kättä tarvitse siirtää näppäimistöltä (esimerkiksi
hiirelle) minkään toiminnon, kuten tallentamisen, ajaksi. Vim on
hyväntekeväisyysohjelma jonka käyttäjiä kehotetaan tekemään lahjoitus
esimerkiksi Ugandan orvoille. Vim on vapaa ohjelmisto. Vimissä on kolme tilaa:
komentotila, kirjoitustila sekä tekstinvalintatila (visual mode). Komentotila on
perustila, jossa ollaan kun Vim käynnistetään. Vim tulkitsee kaiken
komentotilassa kirjoitetun tekstin komennoiksi. Kaikista tiloista pääsee
takaiskin komentotilaan painamalla näppäintä Esc Kirjoitustilaan pääsee
painamalla esimerkiksi näppäintä i komentotilassa. Tässä tilassa Vim lisää
kaiken kirjoitetun tekstin muokattavaan tiedostoon. Tekstinvalintatilaan pääsee
painamalla näppäintä v komentotilassa. Kaikki kirjoitettu teksti tulkitaan
komennoiksi ja kursoria liikuttamalla valitaan tekstä. Vimin voi sulkea
tallentamatta muutoksia komennolla :q! * Muutosten kumoaminen ja kumottujen
muutosten palautus. * Mahdollisuus muokata tekstiä vasemmalta oikealle tai
oikealta vasemmalle. * Tekstin visuaalinen muotoilu (visual mode), eli
"tekstipohjainen graafinen muotoilu". Tekstiä voidaan muun muassa mustata
hiirellä ja vaikkapa tuhota, siirtää tai kopioida. * Makrojen tallentaminen,
jonka avulla voidaan tallentaa muokkauksia ja ajaa niitä uudelleen toistuvien
tehtävien suorittamiseen. * Vim voidaan jakaa useisiin ruutuihin; käyttäjä voi
tutkia useita tiedostoja tai saman tiedon eri kohtia samanaikaisesti. * Vimissä
on sisäinen komentosarjakieli helpottamaan lisätoimintojen tekoa. *
Hakutoiminto, jolla voidaan hakea merkkijonoja tekstitiedostosta. * Syntaksin
korostus, joka on ohjelmoinnissa lähestulkoon välttämättömyys tekstin selkeyden
kannalta. Mukana tulee yli 200 syntaksitiedostoa eri kielille ja
syntaksitiedostoja voi myös luoda itse, tai ladata niitä kolmannen osapuolen
sivustoilta. * Vimissä on integrointituki Perlille, Tcl:lle ja Pythonille ja se
voidaan myös asettaa toimimaan OLE-palveluna Windowsissa. * * - Etsi kursorin
alla olevaa markkijonoa tiedostossa eteenpäin * % - Siirry kursorin alla olevan
sulkumerkin vastakappaleen kohdalle * '. - Siirry tiedostossa viimeksi
editoidulle riville * yy - kopioi kursorin alla oleva rivi * 3yy - kopioi
kursorin alla oleva rivi ja kaksi seuraavaa riviä Bram Moolenaar aloitti Vimin
kehittämisen vuonna 1988. Tämän jälkeen vimiin on lisätty lukuisia
ominaisuuksia, joista monet liittyvät tietokoneohjelmien lähdekoodin
muokkaukseen. Taustansa vuoksi Vim on suosittu erityisesti Unix-käyttäjien ja
ohjelmoijien parissa. Vuonna 1988 Moolenaarilla oli Amiga-tietokone, johon hän
etsi tekstieditoria. Hän oli tottunut käyttämään Vitä, mutta sitä ei ollut
saatavilla Amigalle. Moolenaar otti käyttöönsä parhaan löytämänsä Vi-kloonin ja
alkoi parannella sitä. Aluksi tavoitteena oli pystyä tekemään kaikki sama, mitä
Villä pystyi tekemään. Lopulta Moolenaar saavutti tavoitteensa ja alkoi lisätä
vähitellen uusia ominaisuuksia, kuten monitasokumous (multi-level undo). Hän
julkaisi ensimmäisen version Vimistä 2. marraskuuta 1991. Nimi tuli alun perin
sanoista Vi IMitation. Muutamat henkilöt edistivät projektia sovittamalla Vimin
muun muassa UNIXille ja DOSille. Ajan myötä Vimiin kertyi yhä enemmän
ominaisuuksia. Moolenaar muutti Vimin lähdesanoja, jolloin syntyi Vi IMproved.
Pian alkuperäisestä koodista ei ollut paljoa jäljellä. Tässä vaiheessa Moolenaar
piti Vimiä vielä omana lelunaan ja jakoi sitä satunnaisesti ihmisille, jotka
tarvitsivat sen kaltaista ohjelmaa. Myöhemmin hän laittoi Vimin yleiseen jakoon
ja siitä kehittyi vähitellen yksi suosituimmista tekstieditoreista. Vim voitti
muun muassa Linux Journal-lehden suosituimman editorin palkinnon
lukijaäänestyksessä vuosina 2001-2005. Sören "Snuffe" Åkeby (s. 23. tammikuuta
1952) on ruotsalainen jalkapallovalmentaja ja entinen pelaaja. Lokakuusta 2008
lähtien hän on toiminut GIF Sundsvallin päävalmentajana. Åkeby aloitti
peliuransa Hammarby IF:n juniorijoukkueessa. Åkeby ei kuitenkaan onnistunut
nousemaan seuran ykkösjoukkueeseen ja siirtyi 21-vuotiaana Essinge IK:hon, jossa
pelasi kuusivuotiseksi jääneen peliuransa loppuun. Palomiehenä työskennellyt
Åkeby valmensi 1980-luvulla lukuisia pieniä tukholmalaisseuroja vailla suurempa
menestystä. Läpimurtonsa valmentajana hän teki siirryttyään kesken kauden 1999
Djurgårdens IF:n päävalmentajaksi yhdessä Zoran Lukicin kanssa.
Valmentajanvaihdoksesta huolimatta seura putosi Superettaniin, josta se Åkebyn
ja Lukicin opein kuitenkin palasi takaisin Allsvenskaniin. Allsvenskan-paluun
jälkeen DIF palasi myös kultakantaan. Kauden 2001 kakkossijaa seurasi kaksi
perättäistä mestaruutta sekä Ruotsin cupin voitto 2002. Åkeby jätti tehtävänsä
seuran valmennuksessa mestaruuskauden 2003 jälkeen ja siirtyi tanskalaisen
Aarhus GF:n peräsimeen. Kausi 2004-2005 Tanskan Superliigassa päättyi kuitenkin
pettymykseen AGF:n jäätyä yhdeksännelle sijalle. Åkebyn ensimmäistä kautta
AGF:ssä varjosti tapaninpäivän 2004 tsunamionnettomuus, johon myös Åkeby
vaimonsa Elisabethin kanssa joutui. Lokakuussa 2005 Åkeby jätti tehtävänsä AGF:n
päävalmentajana kehnosti alkaneen liigakauden vuoksi. Suositun Tom Prahlin
jätettyä Malmö FF:n päävalmentajan tehtävät kauden 2005 jälkeen Åkeby siirtyi
skånelaisten peräsimeen. Odotukset viisitoista Ruotsin mestaruutta voittaneen
MFF:n kannattajien joukossa olivat kovat ja pettymys oli suuri, kun Åkebyn
johdolla MFF saavutti Allsvenskanissa vain sijat 7 ja 9. Kaudeksi 2008 Åkeby
siirtyi norjalaisseura Aalesunds FK:n päävalmentajaksi. Pesti jäi kuitenkin
varsin lyhyeksi, sillä Åkeby sai elokuun lopussa 2008 potkut tehtävistään
Aalesundin majaillessa Tippeligaenissa toiseksi viimeisellä sijalla. Åkeby
palasi valmennustehtäviin lokakuussa 2008 kun Allsvenskanin hännille juuttunut
GIF Sundsvall palkkasi hänet päävalmentajakseen. Hän ei kuitenkaan onnistunut
pelastamaan seuraa putoamiselta. Elliott Smith (oik. Steven Paul Smith, 6.
elokuuta 1969, Omaha, Nebraska – 21. lokakuuta 2003, Los Angeles, Kalifornia)
oli yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä ja muusikko. Soitettuaan vuosia
bändissä nimeltään Heatmiser, Smith aloitti soolouransa vuonna 1994. Hän nousi
parrasvaloihin kun hänen kappaleensa Miss Misery, joka kirjoitettiin elokuvaan
Will Hunting – syntynyt neroksi, sai Oscar-ehdokkuuden parhaan
alkuperäiskappaleen kategoriassa vuonna 1998. Elliott Smith kuoli vuonna 2003 34
vuoden iässä kahteen puukoniskuun rintakehässä. Todisteet hänen kuolemastaan
ovat ristiriitaisia, eikä voida varmuudella sanoa, olivatko puukoniskut itse
aiheutettuja. DreamWorks Records kuvaili Smithia "luultavasti oman sukupolvensa
lahjakkaimmaksi lauluntekijäksi". Gliese 581 eli HO Librae on Vaa'an tähdistössä
sijaitseva punainen kääpiötähti, jonka spektriluokka on M2,5 V. Tähden etäisyys
Maasta on 20,40 valovuotta. Tähdeltä on löydetty neljä eksoplaneettaa
säteisnopeusmittauksilla. Itse tähden etäisyys Maasta on 6,26 pc (20,40
valovuotta). Absoluuttinen kirkkaus 11.6. Pintalämpötila 3480 ± 48 K. Massa 0,31
Auringon massa, säde 0.29 Auringon sädettä. Säteilyntuotto eli bolometrinen
luminositeetti 0.013 Aurinkoa. Valovoima eli visuaaline luminositteetti on vain
0,2% Auringon valovoimasta. Tähti on Aurinkoa metalliköyhempi, sillä sen
etallipitoisuus log Fe/H -0.33 ± 0.12. Tämä sopii hyvin yhteen sen kanssa, että
tähti on vanha, ikä 7 - 11 × 109 vuotta. Tähti on BY-tyypin muuttuja. Gliese
581:ltä tunnetaan neljä eksoplaneettaa. Gliese 581 b löydettiin vuonna 2005 ja
fysikaalisilta ominaisuuksiltaan se luokitellaan kuumien neptunusten ryhmään.
Tällöin planeetta koostuu kivestä, jään/veden tyyppisestä materiasta ja
kaasusta. Huhtikuussa 2007 Gliese 581:ltä raportoitiin löydetyksi kaksi uutta
planeettaa. Kaksi vuotta myöhemmin löytyi toistaiseksi pienikokoisin
eksoplaneetta Gliese 581 e. Sen massa on 1,9 Maan massaa. Gliese 581 c:n massa
on 4,8 Maan massaa ja säde arviolta 1,5 Maan sädettä. Gliese 581 d sitä vastoin
sijaitsee keskustähteä ympäröivän elokehän sisällä, mutta sen massa on suurempi,
8,2 Maan massaa. Se kiertää huomattavasti kauempana kuin muut planeetta. Koska
planeetan massa on niin suuri, oletetaan että planeetalla olisi runsaasti vettä,
jolloin se voisi olla valtameriplaneetta. Planeettojen e, b, c ja d ratojen
eksentrisyydet ovat ilmeisesti hyvin pieniä. Tieto planeetan Gliese 581 e
löytymisestä julkaistiin 21. huhtikuuta 2009. Kohteen massa on vain 1,9 Maan
massaa, mikä tekee siitä massaltaan pienimmän toistaiseksi löydetyn
eksoplaneetan. Kovddoskaisi tai Govddosgáisi on tunturin huippu Enontekiön
Yliperällä. Se on Suomen neljänneksi korkein tunturi, korkeudeltaan yli 1240
metriä. Useimmat lähdeteokset antavat korkeudeksi 1242 metriä. Kovddoskaisi on
kooltaan Suomen suurimpia tuntureita, mitaltaan useita kilometrejä suuntaansa.
Monet vaeltajat pitävät Kovddoskaisia Suomen vaikeimmin valloitettavana
tunturina. Sijainti on syrjäinen ja seinämät jyrkät, nousua läheisen
Riimmajavrin pinnasta noin 550 metriä. Ihmiskauppa on talousrikos ja
ihmisoikeusrikos. YK:n mukaan ihmiskauppa on toisen ihmisen
hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa värväystä, kuljettamista, kätkemistä
ja/tai vastaanottamista, johon liittyy uhkaamista, pakottamista, orjuuttamista
tai harhaanjohtamista. Ihmiskauppa on järjestäytyneen rikollisuuden
tuottoisimpia muotoja ase- ja huumekaupan jälkeen. Se on myös räikeimpiä
ihmisoikeusrikkomuksia. Ihmiskauppa ei ole helposti tunnistettava rikos.
Tunnetuin muoto on seksuaalinen hyväksikäyttö. Se on kuitenkin vain yksi muoto.
Tanskassa suurin osa ihmiskaupan uhreista on seksityöläisiä. Suomessa
viranomaiset raportoivat erityisesti työperäisen ihmiskaupan yleistymisestä.
Ihmiskauppa on kansainvälistä. Osa uhreista saattaa kieltäytyä avusta, mikä ei
vähennä heidän haavoittuvuuttaan. Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n
johtajien mukaan on tärkeää tunnistaa uhrit, tukea laillista maahanmuuttoa
laittoman siirtolaisuuden torjumiseksi ja tiedottaa ihmiskaupan muodoista
kuluttajien vastuun parantamiseksi ja ihmiskaupan ylläpitämisen sijaan sen
torjumiseksi. Ihmiskauppa liittyy laittoman työvoiman saantiin, jota ilman
markettien halvat vihannekset ja tekstiilit pitäisi tuottaa Euroopan
ulkopuolella. Varsinkin halpatyövomana laittomat siirtolaiset ovat joustava
työvoimareservi, jolla ei ole oikeuksia, oli kysymyksessä työturvallisuus,
työajat tai palkat. Heidän avullaan voidaan kilpailla hinnoilla niin
maataloudessa kuin hikipajoissa . Ihmiskaupan historia on orjuuden historiaa.
Vaikka orjuus on kaikkialla maailmassa virallisesti kielletty, on esitetty
arvio, että orjia olisi tällä hetkellä eri puolilla maailmaa 27 miljoonaa.
Kansainvälisen orjuutta vastaan taistelevan Anti-Slavery International
-järjestönmukaan vähintään 2,4 miljoonaa ihmiskaupan uhria työskentelee
orjamaisissa oloissa. Sudanissa arabien arvellaan pitävän lähes 90 000 mustaa
eteläsudanilaista orjuudessa ja maassa käydään vilkasta orjakauppaa. Euroopassa
ja Pohjois-Amerikassa orjuuteen joutuu lähinnä laittomasti maahantulleita
siirtolaisia. Ihmiskauppa lisättiin Suomen rikoslakiin kesällä 2004.
Ihmiskaupasta voidaan tuomita 4 kuukauden - 6 vuoden vankeuteen ja törkeästä
ihmiskaupasta 2-10 vuoden vankeuteen. Ihmiskaupasta Suomessa on syytetty vain
kahta virolaismiestä, jotka parittivat naista kolmen viikon ajan Helsingissä.
Elokuussa 2008 Helsingin käräjäoikeus vangitsi 20- ja 21-vuotiaat virolaismiehet
epäiltynä ihmiskaupasta heinä- ja elokuussa 2008 Helsingissä. Lopulta oikeus
tuomitsi heidät parituksesta - ei ihmiskaupasta. 20-vuotias sai aiemmin
marraskuussa 2006 Helsingin käräjäoikeudelta 30 päiväsakkoa Tapiolan
Stockmannilta varastettujen vaatteiden hallussapidosta. Vasilij "Gugi"
Kokljuschkin (s. 2. kesäkuuta 1947 Helsinki) on suomalainen muusikko ja
musiikkialan vaikuttaja. Gugi Kokljuschkin perusti nuoruuden kaveripiiriin
kuuluneiden Heimo Holopaisen ja Harri Saksalan kanssa Topmost-yhtyeen vuonna
1964. Kokljuschkin toimi yhtyeen, joka kiersi Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja
Tanskassa, laulusolistina viiden vuoden ajan. Kokljuschkin erotettiin
Topmostista, jonka jälkeen hän aloitti keikkailun tyttöystävänsä Pian kanssa. He
osallistuivat Syksyn Säveleen kappaleella "Et mennä saa" vuonna 1969. Tämän
lisäksi he levyttivän single "Kai vielä kohdataan" ja esiintyivät Dannyn Wild
Western showssa. Sen jälkeen Kokljuschkin levytti yhden singlen sekä Utopian
että Candyn kanssa. Uuden duettokumppanin hän sai Titta Jokisesta, yhteistyöstä
syntyi kaksi singleä. He kiersivät myös triona nimellä Gugi, Titta ja Peter,
jossa Peter oli Gugin veli. Vuonna 1981 Kokljuschkin liittyi Almost-yhtyeeseen,
jossa muut jäsenet olivat veli Peter ja Roni Kamras. Almost ei levyttänyt, mutta
keikkaili runsaasti. Muusikon uran jälkeen Kokljuschkin on luonut uran
suomalaisessa musiikkibusineksessa. Hän on koulutukseltaan diplomiekonomi.
Kokljuschkin on toiminut Finnlevyn kotimaisen musiikin tuotepäällikkönä ja
Scandian, Finnscandian, Sonet/Discophonin ja Polygramin toimitusjohtajana
vuosina 1977–1998. Vuodesta 1999 hän toimi Suomen Universal Music Oy:n
toimitusjohtajana aina vuoteen 2009, jolloin hän siirtyi yhtiön hallituksen
puheenjohtajaksi. Hän on toiminut myös ÄKT:n puheenjohtajana. Hänelle
myönnettiin vuonna 2006 Musiikki & Media -tapahtuman erikoispalkinto
elämäntyöstä suomalaisen musiikin hyväksi. 112 on myös yleiseurooppalainen
hätänumero Hadrianuksesta tuli Ateenan arkontti Kirsti Marjatta Hollming (2.
marraskuuta 1932 Heinola – 3. lokakuuta 1978 Siilinjärvi) oli suomalainen,
Kansallista Kokoomusta edustanut poliitikko. Hollming valmistui ylioppilaaksi
vuonna 1951 ja diplomi-insinööriksi vuonna 1956. Ennen kansanedustajuuttaan hän
työskenteli matematiikan tuntiopettajana Rauman merenkulkuopiston ja Rauman
teknillisen koulun palveluksessa. Hänet valittiin eduskuntaan eduskuntavaaleissa
1975 Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hän toimi kansanedustajana jäsenenä
lakivaliokunnassa, suuressa valiokunnassa ja talousvaliokunnassa. Hollming oli
presidentin valitsijamies vuoden 1978 vaalissa. Hän toimi poliittisella urallaan
myös Rauman kaupunginvaltuuston jäsenenä ja valtuuston varapuheenjohtajana,
kokoomuksen puoluevaltuuston ja puoluehallituksen jäsenenä, Satakunnan
Kokoomuksen piirivaltuuston ja piirihallituksen jäsenenä sekä kokoomuksen
Satakunnan piirin puheenjohtajana. Vuodesta 1976 kuolemaansa asti hän oli myös
Kokoomuksen Naisten Liiton puheenjohtaja. Kirsti Hollming oli naimisissa Aarne
Hollmingin kanssa vuodesta 1956. Hänen vanhempansa olivat diplomi-insinööri,
kaupunginjohtaja Yrjö Arvo Jyränkö ja Lea Tuulikki Niiranen. Hollming menehtyi
45-vuotiaana lokakuussa 1978 Siilinjärvellä tapahtuneessa Rissalan
lentoturmassa. Pähkähullujen paratiisi on komedia, joka englanninkielisen
nimensä (Silent Movie) mukaan onkin mykkäelokuva. Elokuvan ainoan vuorosanan
lausuu pantomiimitaiteilija Marcel Marceau. Mel Brooks on ohjannut,
käsikirjoittanut ja näytellyt pääosan tässä komediassa. Varoitus: Seuraava
kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta. Elokuvassa Iso Elokuvastudio on
joutumassa pahan Hotkis ja Nielaus-yhtiön käsiin. Mel Funn (Brooks) -niminen
ohjaaja ilmoittaa Studiopomolle valmistavansa mykkäelokuvan, mutta saadakseen
mykkäelokuvan suosituksi, hänen täytyy hankkia siihen kuuluisia näyttelijöitä.
Elokuvassa nähdäänkin useita aikansa kuuluisuuksia, kuten Paul Newman, Burt
Reynolds, Liza Minnelli ja James Caan. Elokuvassa on monia yhteenottoja Hotkis
ja Nielaus-yhtiön kanssa ja lopulta taisto mykkäelokuvan filmikelasta.
Juonipaljastukset päättyvät tähän. Tämä artikkeli käsittelee tulivuorta. Ararat
on myös maakunta Armeniassa. Ararat on Turkin korkein vuori (5 137 m). Vuori
tunnetaan eri kielillä eri nimillä: turkiksi Ağrı; armeniaksi Արարատ; farsiksi
آرارات ja hepreaksi אררט. Ararat sijaitsee 16 km länteen Iranin rajalta ja 32 km
etelään Armenian rajalta. Ararat on uinuva tulivuori ja ollut viimeksi
aktiivinen 1840. Raamatussa Ararat nimetään Nooan arkin rantautumispaikaksi
tulvan jälkeen. Vaikkakin vuori sijaitseekin nykyisin Turkin puolella, Ararat on
Armenian kansallissymboli ja näkyvissä monista paikosta maassa, myös pääkaupunki
Jerevanista. Ararat on myös päätynyt Armenian vaakunaan ja on suosittu aihe
kansantaiteessa. EastEnders on brittiläisen yleisradioyhtiön BBC:n tuottama
saippuadraamasarja. Sarjaa on tehty vuodesta 1985 lähtien ja kesäkuun 2009
mennessä jaksoja on esitetty Britanniassa yli 3 790 kappaletta. Sarja on yksi
Britannian katsotuimpia televisiosarjoja. Sarja kertoo Lontoossa sijaitsevan
kuvitteellisessa Walfordin kaupunginosassa Albert Squaren naapurustossa asuvista
alemman keskiluokan ihmisistä. Sarja perustuu laajaan kattaukseen henkilöjä eri
yhteiskuntaluokista ja etnisistä taustoista. Sarjan henkilöt asuvat
tavanomaisissa brittiläisissä rivitaloissa. Keskeisimpiä paikkoja sarjassa ovat
muun muassa lähibaari ja idyllinen tori. Suomessa sarjaa aloitettiin esittämään
MTV3-kanavalla 1. kesäkuuta 2009 arki-iltapäivisin, kaksi jaksoa peräkkäin.
Esittäminen aloitettiin 206. tuotantokauden jaksolla 9. Yksi sarjan
päähenkilöistä on Adam Woodyattin esittämä Ian Beale, joka on ollut sarjan
alusta alkaen. Työssäkäyntialueen muodostavat keskuskunta ja ympäryskunnat,
joiden työvoimasta vähintään 10 prosenttia käy töissä eli pendelöi
keskuskunnassa. Myös yhden kunnan kautta keskuskuntaan vähintään 10 prosentin
osuudella pendelöivät kunnat luetaan työssäkäynti-alueeseen kuuluviksi.
Pääsääntöisesti keskuskunnalla tarkoitetaan kuntaa, jonka työvoimasta enintään
25 prosenttia käy töissä muissa kunnissa, eikä siitä käy töissä missään muussa
yksittäisessä kunnassa yli 10 prosenttia työvoimasta. Kreviinit olivat Latvian
alueella eläneitä vatjalaisia. Kreviinit puhuivat kreviiniä, vatjan kielen
murretta. He päätyivät Latviaan, kun Kalparitaristo toi vuonna 1445 noin 3000
vatjalaisia sotavankia Bauskan kaupunkiin Zemgalen alueelle, jossa heitä
käytettiin linnoituksen rakentamiseen. Monet alueen alkuperäiset asukkaat olivat
kuolleet kulkutauteihin, joten työvoimaa piti tuoda muualta. Kun linnoitus
valmistui, vatjalaiset jäivät Bauskan alueelle maanviljelijöiksi. 1800-luvulla
alueella eli vielä 1000 kreviiniä, mutta vähitellen he sulautuivat
latvialaisiin. Kreviini-nimitystä alkoivat käyttää latvialaiset (latviaksi
krieviņi, alunperin tarkoittanut "venäläisiä"). Ensimmäinen kirjallinen lähde,
jossa nimi on mainittu, on vuodelta 1636. Nimi jäi kreviinien hävittyä elämään
sukuniminä muodoissa Krieviņi ja Krieviņš. Latvialaisella runoilijalla Jānis
Rainisilla oli vatjalaiset juuret. Kuivajärvi on Kokemäenjoen vesistöön kuuluva
järvi Tammelassa Kanta-Hämeessä. Järven pinta-ala on noin 8,2 km², korkeus
merenpinnasta 96,6 metriä ja suurin syvyys noin 10 metriä. Järven rannat ovat
hyvin matalat. Kuivajärvi laskee Tammelan Pyhäjärveen Saarensalmen kautta.
Järven valuma-alue on 524 km². Pääosin valuma-alue kuuluu Tammelan kuntaan,
mutta ulottuu latvoiltaan myös Forssan, Urjalan, Hämeenlinnan, Hattulan, Lopen,
Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Someron alueille. Kuivajärveen laskee pohjoisesta
Tammelan Pehkijärvestä alkunsa saava Myllyjoki (valuma-alueen pinta-ala 265
km²). Myllyjokeen laskevat Alhonojaa pitkin Mustialanlammi ja osittain Forssan
puolelle ulottuva Kaukjärvi. Pehkijärveen laskee luoteesta Susikkaanlammesta
Vaihijoki, jonka nimenä ylempänä on Susikkaanjoki. Sen latvajärviä ovat
Lunkijärvi Tammelan ja Forssan, aiemmin Koijärven rajalla ja joukko pikkujärviä,
joista suurimmat ovat Liesjärvi, Teurajärvi ja Pitkäjärvi. Koillisesta
Pehkijärveen laskee Kuuslammista alkunsa saava Teuronjoki, jonka latvajärviä
ovat Ojajärvi Tammelassa, Kanajärvi Tammelan ja Hämeenlinnan, aiemmin Kalvolan
rajalla, Sotkajärvi Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, aiemmin Hattulassa ja
Pukarojärvi Hattulassa. Etelästä Pehkijärveen laskee Oksjoen kautta Oksjärvi.
Etelästä Kuivajärveen laskee Tammelan Liesjärvestä alkunsa saava Turpoonjoki
(valuma-alueen pinta-ala 235 km²). Siihen laskee Tammelan Portaan kylän luona
Tammelan, Lopen ja Hämeenlinnan, aiemmin Rengon rajalla sijaitsevasta
Pääjärvestä alkunsa saava Ilmetynjoki. Liesjärveen laskevat lännestä Liesjärven
kansallispuiston alueella Kyynärä, Tapolanjärvi ja Ruostejärvi. Etelästä
Someron, aiemmin Somerniemen alueelta Liesjärveen laskee Salkolanjärvi.
Kuivajärven rannoilla sijaitsevia Tammelan kyliä ovat Tammelan Saaren kartano,
Kankainen, Hykkilä, Lunkaa, Porras ja Ojanen. Kuivajärveen rajoittuu myös
Forssan kaupungin ja Tammelan kunnan nykyään omistama Saaren kansanpuisto, jonka
alueella on Kuivajärven rannassa muun muassa uimaranta. Kajaanin linna on
1600-luvulla rakennettu linnoitus Ämmäkosken saaressa Kajaaninjoella nykyisen
Kajaanin kaupungin keskustassa. Tästä alun perin maanpuolustukselle tärkeästä
kivilinnasta on jäljellä vain katottomat linnanrauniot, jonka päällitse kulkee
1937 rakennettu Linnansilta, aikoinaan ainoa siltayhteys Kajaaninjoen yli.
Uusien siltayhteyksien vuoksi liikenne Linnansillalla on vähentynyt
huomattavasti. Kajaanin linnan rakentaminen aloitettiin vuonna 1604, 1605 tai
1607 ja se valmistui 1619. Aluksi linna käsitti vain kivimuurin, kaksi pyöreää
tornia sekä linnan sisäpihalla olevia puurakennuksia. Kreivi Pietari Brahen
määräyksestä 1650-luvulla aloitettiin linnan toinen rakennuskausi, joka päättyi
1666. Tällöin linnan puurakenteita korvattiin paljon kivirakenteilla. Linna oli
aikoinaan Euroopan pohjoisin kivilinna. Se toimi hallinnollisena keskuksena,
vankilana, sotilastukikohtana ja vainon aikoina asukkaiden pakopaikkana.
Kuuluisin linnan vangeista oli historioitsija Johannes Messenius joka joutui
vuosina 1616–1635 virumaan linnassa kurjissa oloissa. Myös runoilija Lars
Wivallius oli linnan vankeja. Suuressa Pohjan sodassa (isoviha) toi venäläinen
kasakkakenraali Vasili Markov 5000 miehen vahvuisen sotajoukon piirittämään
linnaa. Hän vaati linnan komentajaa eversti Johan Henrik Fieandtia luovuttamaan
linnan avaimet, mutta Fieandt kieltäytyi, vaikka linnassa oli vain 50 sotilasta
perheineen. Oli talvi ja linnassa oli kylmä. Polttopuut ja ruoka kävivät
uhkaavan nopeasti vähiin, naisia ja lapsia nääntyi nälkään ja linnaa ammuttiin
tykeillä. Mutta ei ollut helppoa piirittäjälläkään: näitä kuoli ainakin tuhat
leirissä riehuneeseen kulkutautiinlähde?. Linnan päällikkö kuitenkin antautui
24. helmikuuta 1716 sillä ehdolla, että linnan väki saisi poistua pois vapaasti.
Vielä samana päivänä linna raunioitui ruutikellarin räjähtäessä. Linnasta ei ole
säilynyt alkuperäisiä piirustuksia tai kuvia. Museovirasto on vuodesta 2003
lähtien restauroinut linnan raunioita. Viime vuosina on myös käyty keskustelua
siitä olisiko paikalla ollut linna tai muu rakennus jo ennen 1600-lukua.
Yleisimpänä argumenttina aiemman rakennuksen puolesta on esitetty, että saaren
strategisen sijainnin vuoksi sellainen olisi välttämättä tarvittu. Kainuun
museon tutkija Heikki Rytkölä pitää hypoteesia mielenkiintoisena, mutta
käytettävissä olevien lähteiden valossa toistaiseksi liian rohkeana. Johannes
Messeniuksen haamun sanotaan kummittelevan linnassa. Ior Bock on esittänyt
Bockin perheen saagassa, että paikalla olisi aiemmin ollut toinen linna, jonka
kaivossa olisi ristiretkiaikainen aarre. Tarina johti yksityisen yrityksen
suorittamiin maatutkaluotauksiin, joissa havaittiin viitteitä suuresta maahan
kaivetusta metalliesineestä. Myöhemmin Oulun yliopiston tutkijat tekivät
samanlaisia havaintoja. Museoviraston ylijohtaja Henrik Lilius esitti, että yksi
mahdollinen selitys tutkakuvassa ilmenneelle heijastumalle voisi olla vanha
tykki. Joulukuussa 2006 Oulun yliopiston tutkijat eivät uusissa
maatutkaluotauksissaan enää löytäneet näyttöä suuresta metalliesineestä.
Museovirasto on suorittanut linnan pihalla koekaivauksia todeten, että paikalla
ei sijaitse Bockin perheen saagan mainitsemaa kaivoa. Väitetyn metalliesineen
kohdalla oleva maakerros on muutenkin koskematon. Kaivauksia johtaneen Kari
Uotilan mukaan maatutkaluotauksissa havaittu esine oli ilmeisesti 40 cm:n
syvyydessä kulkeva sähkökaapeli. Howard Henry Baker, Jr. (s. 15. marraskuuta
1925) on yhdysvaltalainen republikaanisen puolueen poliitikko. Baker syntyi
Tennesseessä. Valmistuttuaan The McCallie Schoolista Chattanoogassa hän opiskeli
Tulanen yliopistolla New Orleansissa ja palveli vuosina 1943–1946 Yhdysvaltain
laivastossa. Hän valmistui Tenneeseen yliopistolta vuonna 1949 ja aloitti työnsä
lakimiehenä. Bakerin isä Howard Sr. istui Yhdysvaltain edustajainhuoneessa
vuosina 1951–1964. Nuorempi Baker istui Yhdysvaltain senaattorina Tennesseestä
vuosina 1967–1985 ja oli senaatin enemmistöjohtajana vuosina 1981–1985. Hän oli
myöhemmin Valkoisen talon henkilökunnan johtaja (1987–1988) ja Yhdysvaltain
suurlähettiläs Japaniin (2001–2005). Baker oli vuonna 1980 ehdolla
presidentiksi, mutta putosi kilvan varhaisessa vaiheessa. Hänelle myönnettiin
vuonna 1984 Presidential Medal of Freedom. Hänen nykyinen puolisonsa on Nancy
Kassebaum Baker. Hartwig von Ludwiger (29. kesäkuuta 1895, Beuthen – 1947
Belgrad), oli Wehrmachtin kenraaliluutnantti toisen maailmansodan aikana. Hän
oli syntynyt Beuthenissa, ja taisteli ensimmäisessä maailmansodassa. Hänet
ylennettiin 11.krenatöörirykmentin luutnantiksi 30. heinäkuuta 1915. Sodan
jälkeen hän palveli 3. jalkaväkirykmentissä, ja hänet ylennettiin
everstiluutnantiksi 1. lokakuuta 1938. Toisessa maailmansodassa hän ansaitsi
ritariristin tammenlehvillä, ja vuonna 1941 hänet ylennettiin everstiksi, ja
vuoden 1943 toukokuussa kenraalimajuriksi. Sodan alussa hän oli 28. saksalaisen
jalkaväkirykmentin esikunnassa, ja palveli myöhemmin 83. jääkärirykmentissä,
704. jalkaväkidivisioonassa ja vielä 104. jääkäridivisioonassa. Toisen
maailmansodan lopussa hänet ylennettiin koko Saksan armeijan XXI armeijakunnan
ylipäälliköksi. Arvoltaan hän oli vuodesta 1944 ollut kenraaliluutnantti. Hänen
joukkonsa taistelivat Balkanilla, ja osallistuivat taisteluun Titon partisaaneja
vastaan. Sodan jälkeen hänet tuomittiin Jugoslaviassa kuolemaan sotarikoksista
vuonna 1946. Hänet hirtettiin vuonna 1947 belgradilaisessa vankilassa. Origenes
Pakana (200-luku) oli antiikin kreikkalainen keskiplatonilainen filosofi, joka
eli ja vaikutti Aleksandriassa. Origenes oli Ammonios Sakkaksen oppilas ja
Plotinoksen aikalainen Ammonioksen Aleksandriassa pitämässä filosofikoulussa.
Hän oli myös paljon kuuluisamman kaimansa, kristityn Origeneen, aikalainen.
Lisänimi Pakana on annettu myöhemmin, jotta nämä kaksi henkilöä voitaisiin
erottaa toisistaan. Origenes mainitaan kolme kertaa Porfyrioksen teoksessa
Plotinoksen elämä. Hän saa paljon paremman kohtelun kuin kristitty Origenes,
josta Porfyrios ei pitänyt. Myös Proklos mainitsee hänet useamman kerran.
Vaikuttaa, että Origeneen opiskelutoverit Plotinos ja Kassios Longinos
suhtautuivat häneen kunnioituksella. Origeneen omasta ajattelusta tunnetaan
ainoastaan se, ettei hän katsonut todellisuuden ensimmäisen prinsiipin olevan
Yksi, joka on järjen ulottumattomissa ja olevan ulkopuolella, niin kuin Plotinos
katsoi. Sen sijaan Origenes katsoi, että ensimmäinen prinsiippi oli korkein
järki ja ensimmäinen oleva. Tästä voi päätellä, että hänen näkemyksensä olivat
lähempänä perinteistä keskiplatonismia kuin Plotinoksen uusplatonismia.
Keskivero (ruots. mediumränta) oli Ruotsin vallan aikana 1762–1775
Pohjois-Karjalassa kannettu ylimääräinen vuosittainen vero, jonka suuruus
määräytyi pitäjittäin 15 viimeisen vuoden verojen keskiarvon mukaan. Jokaisesta
pitäjästä valittiin muutama henkilö, jotka jakoivat verot maksajien kesken.
Verosta vastattiin pitäjittäin kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta
periaatteella. Keskivero otettiin käyttöön entisen epätasaisen ja
mielivaltaisena pidetyn vuosittaisen arvioveron sijaan. Siitä määrättiin
kuninkaallisella kirjeellä kamarikollegiolle 27. heinäkuuta 1762. Uutta
verotustapaa ei saatu heti toimeenpannuksi epätäydellisen maanmittauksen ja
epävarmojen rajojen vuoksi. Rahvaan valituksiin antamansa päätöksen 9.
joulukuuta 1766 19 pykälän mukaan kuningas määräsi, että keskivero oli heti
määrättävä ja laskettava vuosien 1750–1764 verojen mukaan. Kuninkaan käskyä
noudatettiin, vaikka siitä tehtiinkin useita valituksia. Keskiveroa kannettiin
siihen saakka, kunnes Kustaa III antoi 28. kesäkuuta 1775 uuden asetuksen Savon
ja Karjalan verotusta varten. Keski-Sulawesi (indonesiaksi Sulawesi Tengah) on
provinssi Indonesiassa. Se sijaitsee Sulawesin saarella. Keski-Sulawesilla on
yhteistä maarajaa Gorontalon, Etelä-Sulawesin sekä Kaakkois-Sulawesin
provinssien kanssa. Provinssin pääkaupunki on Palu. Keski-Sulawesin pinta-ala on
68 033 neliökilometriä ja asukasluku noin 2 218 435 (2000). KV40 on
tunnistamattoman henkilön hauta Kuninkaiden laaksossa. Haudassa suoritetuista
kaivauksista ei ole julkaistu raporttia. Rantapohja on Pohjois-Pohjanmaalla
ilmestyvä paikallinen sanomalehti. Se ilmestyy kaksi kertaa viikossa, tiistaisin
ja torstaisin, ja sen levikki on 11 125 kappaletta (Levikintarkastus 2007)
lukijapeiton ollessa noin 90%. Lehteä julkaisee Rantapohja Oy, ja sen
pääkonttori sijaitsee Haukiputaalla. Lehti ilmestyy Haukiputaan lisäksi Iin,
Kiimingin, Yli-Iin ja Ylikiimingin kunnissa sekä Oulun Pateniemessä.
Veikkausliiga-kausi 2008 oli liigan 19. kausi. Liigaan osallistui 14 joukkuetta.
27. huhtikuuta alkaneeseen kauteen puolustavana mestarina lähti Tampere United.
Ykkösestä liigaan olivat nousseet KuPS ja RoPS. Liiga oli yllätyksellinen, sillä
ennakkosuosikit TPS, Tampere United sekä HJK jäivät kärkikolmikon ulkopuolelle.
Mestaruuden vei FC Inter, hopeaa FC Honka ja pronssia FC Lahti. Kärkikolmikolle
mitalit olivat niiden Veikkausliiga-historian ensimmäisiä. Veikkausliigasta
putosi FC KooTeePee ja liigaan nousi JJK. Liigakarsintaan päätyivät KuPS ja FC
Viikingit. KuPS säilytti paikkansa Veikkausliigassa voittamalla FC Viikingit
liigakarsinnassa yhteismaalein 2-1 (1-2,0-0). Maalikuninkuus jaettiin
Veikkausliigan historiassa ensimmäistä kertaa. Sen voittivat Hongan Aleksandr
Kokko ja Tampere Unitedin Henri Myntti. Kauden avausmaalin teki TPS:n Arístides
Pertot. Joku Roti Records (lyh. JRR) on lappilainen hip hop -musiikkiin
keskittynyt levy-yhtiö. Jäinen lohikäärme on Heikki Ojan vuonna 2001 ilmestynyt
tieteisnovellien kokoelma, joka kerää yhteen hänen 1980-luvulla kirjoittamiaan
novelleja. Timo Penttilä (s. 16. maaliskuuta 1931, Teisko) on Suomen
merkittävimpiä arkkitehtejä, joka jatkoi modernismin kehittämistä ammatillisen
uransa läpimurtotyön, Helsingin kaupunginteatterin arkkitehtuurikilpailun
voittoisan kilpailuehdotuksen, hengen mukaisesti. Kaupunginteatteri on esimerkki
Penttilän pehmeästä, ihmisläheisestä modernismista, jossa on samankaltaisuuksia
Reima Pietilän ja Alvar Aallon kypsimpiin töihin. Penttilä suunnitteli myös
tiukan rationaalisia rakennuksia, muun muassa Helsingin Hanasaari B
-voimalaitoksen, joka on saanut ammattipiireissä arvostusta alusta lähtien.
Arkkitehtikunnan ulkopuolella esimerkiksi J. P. Roos on arvostellut häntä
terävästi liian tinkimättömästä modernista otteesta. Uransa aikana Penttilää
kritisoitiin ammattikunnan sisällä liiasta kokeilunhalusta ja modernismin
tiukkoja sääntöjä kunnioittamattomasta ekspressiivisestä arkkitehtuurista.
Suomen arkkitehtikunnan ahdasmieliseen ilmapiiriin tuskastuneena Penttilä
siirtyi opetustehtäviin Wieniin ja etääntyi suomalaisista kollegoistaan.
Wienin-vuosinaan Penttilällä oli myös viinitila Toscanassa, Italiassa. Penttilä
asuu tällä hetkellä erakoituneena Lapissa. Mike Judge (oik. Michael Craig Judge,
s. 17. lokakuuta 1962 Guayaquil, Ecuador) on ecuadorilais-yhdysvaltalainen
animaattori, käsikirjoittaja, animaatio-ohjaaja, Emmy-palkittu tuottaja ja
ääninäyttelijä, joka tunnetaan parhaiten luomistaan animaatiosarjoista Beavis ja
Butt-head, sekä Kukkulan kuningas. Judge syntyi Ecuadorissa, mutta kasvoi
Albuquerquessa, New Mexicossa, jossa hän kävi St. Pius X High Schoolia. Judgen
isä Jim Judge oli antropologi ja äiti Margaret Blue opettaja, sekä
kirjastonhoitaja. Judge valmistui Kalifornian yliopistosta San Diegossa vuonna
1985. Judge asuu Austinissa, Teksasissa. MIM-23 Hawk on yhdysvaltalainen
Raytheonin valmistama keskimatkan ilmatorjuntaohjus, joka oli käytössä ja
valmistettiin myös muissa maissa. Ohjus otettiin palveluskäyttöön 1960-luvun
alussa. Yhdysvallat poisti ohjuksen palveluskäytöstä 2002. Savugeneraattori on
asevoimien käyttämä suojautumisväline. Erityisesti toisen maailmansodan aikana
keinoa käytettiin runsaasti. Savugeneraattori on yksinkertaisimmillaan eräissä
moottoritorpedoveneissä; venäläiset kehittivät erittäin suositun keinon: he
laskivat erillisestä putkistosta raakaa naftaa torpedoveneen kuumiin
pakoputkiin, jolloin nafta kiehui ja muodosti paksua savua. Savu purkautui
pakoputkista ulos ja veneen ajaessa nopeasti sen taakse muodostui paksu ja
hitaasti leviävä savupilvi, jolla esimerkiksi hyökkäävään torpedoveneosaston
saattoi suojata. Näitä laitteita oli Suomessa neljä, kaikki sotasaalisveneissä:
kolme Viima-luokan veneissä ja yksi Vasamassa. Toinen tyyppi oli erillinen
savugeneraattori; se oli noin sadan litran vetoinen tynnyri, jonka pohjalla oli
bensiinillä toimiva keitin. Sen yläpuoliselle levylle laskettiin erityistä
savutusöljyä - käytännössä puhdistettua naftaa - jolloin muodostui paksua savua.
Savu syötettiin tynnyrin yläosassa olevista suuttimista. Näitä laitteita oli
miinalaivojen Ruotsinsalmi ja Riilahti lisäksi vain Turussa lisenssillä
rakennetuissa Taisto -luokan moottoritorpedoveneissä, italialaisilta ostetuista
Jymy- ja Hurja -veneistä ne puuttuivat. Miinalaivoissa generaattori oli
savupiipussa, Taistoissa keskellä perää. Laitteet vaativat tarkan huollon;
samoin merelle lähtiessä otettiin syöttöputkien suojahatut valmiiksi pois
paikaltaan, etteivät unohtuisi kiireen tullen. Laitteen hoitovastuu kuului
kunkin veneen torpedomatruusille, miinalaivoissa miinaupseerille. Myös muualla
maailmassa savugeneraattoria käytettiin paljon; amerikkalaiset asensivat niitä
hävittäjiin ja saattuehävittäjiin, koska savuverho oli tehokas keino eritoten
tutkattomia tai enintään heikkotasoisen tutkan omaavia japanilaisia sotalaivoja
vastaan. Näissä aluksissa savukoneisto oli sijoitettu alusten savupiippuihin.
Mm. kuuluisa Samarin saaren taistelu Tyynellämerellä ratkesi amerikkalaisten
eduksi paljolti juuri savuverhojen ansiosta. Maavoimilla savugeneraattoreita
asennettiin joihinkin panssarivaunuihin; samoin tykistöllä on olemassa erityisiä
savukranaatteja, joiden toiminta perustuu kuoren sisällä palavaan
kemikaaliseokseen; savu purkautuu pyrstössä olevien reikien kautta. Myös
käsikranaateista on olemassa savuversio; niitä käytettiin mm. Portinhoikan
taistelussa ojaan ajaneen liikuntakyvyttömän venäläisen ISU-152 -rynnäkkötykin
valtaamiseen heittämällä savukranaatteja ilmastoinnin sisäänottoon; tällöin
miehistön oli pakko tulla ulos vaunusta. Teosta sai panssarintuhoojamerkin
savukranaatit osumaan saanut 3. panssarikomppanian lähettiupseeri, vänrikki
Kaarlo Schrey. Samoin oli olemassa myös kiinteästi maalle asennettuja
savugeneraattoreita, joita käytettiin lähinnä satamien suojana; mm.
taistelulaiva Tirpitzin erityissuojasatama Norjan Kåfjordissa oli suojattu
tällaisilla laitteilla ilmahyökkäysten varalta. Nykyaikana menetelmän käyttö on
harvinaistumassa, koska nykyaikaiset elektroniset tähtäimet näkevät ainakin
osittain savun läpi. Jaana Savolainen (s. 23. tammikuuta 1964 Lappeenranta) on
suomalainen entinen hiihtäjä, maailmanmestari ja olympiamitalisti. Hän voitti
viestissä pronssia Calgaryn olympialaisissa 1988 ja kultaa Lahden MM-kisoissa
1989. Hän edusti Outokummun Partiota. Albertvillen olympialaisissa 1992
Savolainen oli 5 km:llä 26., takaa-ajossa 18. ja 30 km:llä 28.. Savolainen
voitti urallaan kaksi maailmancupin osakilpailua: Holmenkollenin kisoissa 10 km
vuonna 1986 ja Soldier Hollowissa 5 km vuonna 1989. Hän päätti kansainvälisen
uransa vuoden 1992 lopussa. Luisteluhiihdon taitajana Savolainen hiihti
maajoukkueessa viestissä yleensä kolmannen tai neljännen osuuden, koska saman
ajan suomalaisista naishuippuhiihtäjistä Pirkko Määttä ja Marja-Liisa
Kirvesniemi olivat lähinnä perinteisen tyylin hiihtäjiä. Savolainen on
koulutukseltaan yo-merkonomi ja hieroja. Nykyisin hän on hieronta- ja
akupunktio-alan yrittäjä sekä toimii hiihtovalmentajana. Savolainen on myös
ajoittain Eurosportilla hiihtolähetysten kommentaattorina. Motorinen yksikkö on
alfamotoneuronin ja sen hermottamien poikkijuovaisten lihassolujen muodostama
kokonaisuus. Kun alfamotoneuronista tulee supistumiskäsky, se saa kaikki
motoriseen yksikköön kuuluvat lihassolut supistumaan. Tähän perustuu myös se
miksi sellaiseen motoriseen yksikköön kuuluvien lihassolujen supistuminen on
tarkempaa, jossa on vähemmän lihassoluja. Fabio Baldato (s. 13. kesäkuuta 1968
Lonigo, Vicenzan maakunta, Italia) on entinen italialainen maantiepyöräilijä.
Hän oli viimeisenä ammattilaisvuonnaan 2008 vanhin ProTour-tallia edustanut
pyöräilijä. Baldato on voittanut etappeja Ranskan, Italian ja Espanjan
ympäriajoissa. Vuonna 1998 hän voitti Rund um den Henninger Turm -klassikon.
Pyöräilyn monumenteissa hän on sijoittunut toiseksi Pariisi–Roubaix'ssa 1994,
Flanderin ympäriajossa 1995 ja 1996 sekä Milano–San Remossa 2000. Baldaton 18
kautta kestänyt ammattilaisura päättyi vuonna 2008 hieman epäonnisesti elokuisen
Eneco Tourin viimeisellä etapilla sattuneeseen kaatumiseen, jossa hän mursi
solisluunsa ja lonkkansa. Hänen oli tarkoitus lopettaa uransa joka tapauksessa
kauden 2008 jälkeen, mutta hieman tyylikkäämmällä tavalla. Paljasnaamalepakko
(Ia io) on siippoihin kuuluva lepakko. Se on yleinen Itä- ja Kaakkois-Aasiassa
(Kiinassa, Intiassa, Laosissa, Nepalissa, Thaimaassa ja Vietnamissa) ja elää
pääasiassa kalkkikiviluolissa 400–1700 metrin korkeudella. Lepakon
pesimäpaikkoja on löydetty sekä luolien suuaukoilta että 1,5 kilometrin
syvyydeltä luolastoista. Paljasnaamalepakko kasvaa 90–105 millimetrin
mittaiseksi. Väriltään se on päältä ruskea ja alapuolelta harmahtava. Lepakon
elintavoista ja käyttäytymisestä ei tiedetä paljon. Se elää usein pienissä
ryhmissä ja syö monien muiden siippojen tapaan hyönteisiä. Lepakko lähtee
nukkumapaikaltaan ruuanhakuun jo varhain iltapäivällä. Talveksi se voi muuttaa
lämpimämmille alueille. Maailman luonnonsuojeluliitto määrittelee
paljasnaamalepakon elinvoimaiseksi. Eräs lajiin kohdistuvista uhkista on
ihminen, joka tuhoaa sen elinalueita; useita luolia on muutettu
turistinähtävyyksiksi. Lepakoita häiritsevät myös niiden ulostetta keräävät
maanviljelijät. Lisäksi hyönteismyrkkyjen liiallinen käyttö uhkaa
paljasnaamalepakon tulevaisuutta. Josef "Joe" Zawinul (7. heinäkuuta 1932 Wien,
Itävalta – 11. syyskuuta 2007 Wien, Itävalta) oli tunnettu fuusiojazzin parissa
työskennellyt jazzpianisti ja -säveltäjä. Zawinul soitti muun muassa Cannonball
Adderleyn ja Miles Davisin kokoonpanoissa. 1970-luvulla hän perusti Weather
Reportin Wayne Shorterin kanssa ja toimi yhtyeen johtohahmona. Hän julkaisi myös
soololevyjä ja teki kiertueita Zawinul Syndicate -yhtyeensä kanssa. Maiasaura
(tarkoittaa "Hyvää äitiliskoa") oli suuri, noin 7 metriä pitkä Hadrosauri
-dinosaurus joka eli Montanassa myöhäisellä liitukaudella noin 74 miljoonaa
vuotta sitten. Sen ensimmäiset löydöt jotka tehtiin vuonna 1979, eivät olleet
täysikasvuisia yksilöitä, vaan poikasia jotka olivat vielä pesässä. Poikaset
eivät voineet olla vastakuoriutuneita, sillä ne olivat noin metrin pituisia, eli
aivan liian suuria ollakseen juuri kuorituneita. Lisäksi pesässä oli tallottuja
munankuoria. Muita samanlaisia pesiä löydettiin pian lähiympäristöstä. Tämä
todisti sen, että dinosaurukset huolehtivat poikasistaan. Martti Räsänen (s. 21.
marraskuuta 1931, Kuopio) on suomalainen jalkapallovalmentaja. Kuopiolainen
Räsänen on keskittynyt kotikaupunkinsa seurojen valmentamiseen, ja
ansioluettelosta löytyy pääsarjakokemusta niin Kuopion Palloseuran, Kuopion Elon
kuin Kopareidenkin penkiltä. Suomen mestaruuden Räsänen on voittanut KuPS:in
päävalmentajana kahdesti, kausina 1974 ja 1976. Jenny Wilson (s. 20. lokakuuta
1975 Blekinge, Ruotsi) on ruotsalainen laulaja-lauluntekijä, jonka musiikissa on
erityinen elektronisvaikutteinen tyyli. Wilson perusti First Floor Power
-yhtyeen vuonna 1997 ja julkaisi sen kanssa kaksi albumia, There Is Hope ja
Nerves, ennen kuin jätti yhtyeen ja lähti soolouralle. Jenny Wilson levyttää The
Knife -yhtyeen Rabid Records -levy-yhtiölle. Hän on vieraillut laulajana myös
The Knifen vuonna 2002 ilmestyneellä Deep Cuts -albumilla. Marraskuussa 2006 hän
esiintyi Robynin The Rakamonie -EP:llä ”List of Demands” -kappaleen
liveversiossa. Wilsonin sooloalbumi Love and Youth julkaistiin Ruotsissa 2005.
Wilson laulaa ja soittaa albumilla kaikki kappaleet kokonaan itse. Hän toimi
itse myös tuottajana. Albumi sai ”Pop of the year” -palkinnon P3 Gold Prize
Award -gaalassa. Wilson oli ehdolla myös Grammis-palkinnon saajaksi vuoden
naisartisti -sarjassa sekä Manifestin ”Pop of the year”- ja paras live-esiintyjä
-sarjoissa. Love and Youth julkaistiin elokuussa 2005 myös Australiassa. Albumin
ensimmäinen single ”Summertime – The Roughest Time” sai paljon radiosoittoa
australialaisella Triple J -kanavalla. Biisi noteerattiin myös Suomessa. Kappale
soi valtakunnallisen radiokanava YleX:n X-Ryhmä-ohjelman tehona viikolla 50.
Jenny Wilson on esiintynyt Suomessa kahdesti: huhtikuussa 2006 Kuningasklubilla
Tavastialla ja elokuussa 2007 Flow-festivaaleilla Helsingissä. Wilsonin toinen
albumi "Hardships" ilmestyi helmikuussa 2009. OAO Sollers (ven. ОАО «Соллерс»,
Sollers) (MICEX: SVAV , RTS: SVAV ) on venäläinen autoteollisuusyhtymä, johon on
yhdistetty useita entisiä neuvostoliittolaisia autonvalmistajia. Yhtiön
aikaisempi nimi oli OAO Severstal-avto (ven. ОАО «Северсталь-авто», OAO
Severstal.-avto). Vuokkiniemen kansalliskokous 20.7.1941 oli suomalaisten
Vuokkiniemellä järjestämä tapahtuma, jossa Karjalan vapautusliikkeen johto
järjestäytyi virallisesti. Vienan ja Aunuksen kansa päätti julkilausuman mukaan
liittyä Suomeen. Kokouksessa oli läsnä paikallisen väestön ohella
heimopataljoonien johtoa ja Päämajan tiedotusosasto. Paikallista väestöä
paikalla oli suhteellisen vähän. Tapahtuma nähtiin Suomessa ja ulkomailla
suomalaisena propagandatemppuna. Oakville on kaupunki, joka sijaitsee
Ontariojärven rannalla Ontarion provinssissa Kanadassa. Kaupungin väkiluku on
noin 166 000 (2006), ja sieltä on matkaa 31 kilometriä Torontoon ja 20
kilometriä Hamiltoniin. Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oakville Wikimedia
Commonsissa. Vav (myös waw) on monen seemiläisen kielen aakkoston kuudes
kirjain. Se sisältyy muun muassa heprealaiseen, foinikialaiseen, aramealaiseen
ja arabialaiseen kirjaimistoon. Siitä kehittyivät kreikkalaisen kirjaimiston
digamma ja ypsilon, myöhemmin latinalaisen kirjaimiston F, V ja Y sekä edelleen
U ja W. Kirjaimen nimi tulee koukkua tarkoittavasta sanasta. Heprean kielessä
vav ääntyy /v/, ja se translitteroidaan joko v- tai w-kirjaimella – jälkimmäinen
siitä syystä, että myös bet-kirjaimella voi olla äännearvo /v/. Vav voi toimia
myös pitkän o- tai u-vokaalin merkkinä (niin sanottu mater lectionis).
Šureq-vokaali eli pitkä u muodostuu vav-kirjaimesta, jonka jäljessä (vasemmalla
puolella) sen keskikohdalla on piste. Yhdessä ḥōlem-vokaalin kanssa vav on
pitkän o:n merkki: tällöin piste on kirjaimen yläpuolella. Yhdistelmä vav-ḥōlem
voi toisaalta tarkoittaa myös kirjainyhdistelmää vo. Kieliopillisesti vav toimii
muun muassa sanan perään liitettynä yksikön kolmanteen persoonaan (maskuliini)
viittaavana suffiksina. Sanan alussa se tarkoittaa ja-konjunktiota. Verbin eteen
liitettynä vav voi muuttaa verbin aikamuodon menneisyydestä nykyaikaan tai
tulevaisuuteen viittaavaksi tai päinvastoin. Näitä niin sanottuja
konsekutiivisia aikamuotoja käytetään lähinnä Raamatun hepreassa. Heprealaisessa
numerojärjestelmässä vavilla on lukuarvo kuusi. Collection on ruotsalainen
Magnus Ugglan vuonna 1985 julkaistu kokoelmalevy. Albumi oli Ugglan yhdeksäs. Se
on puolivirallinen julkaisu Suomen markkinoille. Se julkaistiin tupla-LP:nä.
Albumi sisältää vuoteen 1985 mennessä ilmestyneitä Ugglan hittejä, kuten
Centrumhets ja Varning på stan. Hu Jun (s. 3. syyskuuta 1978) on kiinalainen
pistooliampuja. Hu Jun saavutti MM-kilpailuissa Zagrebissa 2006 joukkuekultaa ja
henkilökohtaista hopeaa 10 m ilmapistoolissa. Novo mesto on kaupunki Slovenian
kaakkoisosassa Krka-joen rannalla. Sitä pidetään Dolenjskan alueen
taloudellisena ja kulttuurillisena keskuksena. Novo Meston pinta-ala on 298,5
neliökilometriä ja asukasluku 35 570 (2008). Kaupungin perusti Itävallan herttua
Rudolf IV 7. huhtikuuta 1365 nimellä Rudolfswert. Paikalla on tosin ollut
asutusta esihistorialliselta ajalta lähtien. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen,
Itävalta-Unkarin hajottua, kaupunki nimettiin virallisesti Novo mestoksi, jolla
nimellä se oli tunnettu epävirallisesti perustamisestaan lähtien. Toisen
maailmansodan aikana kaupunki oli vuoroin saksalaisten, vuoroin italialaisten
valvonnassa. Vuonna 1958 valmistui Novo meston kautta kulkeva Ljubljanan ja
Zagrebin välinen valtatie, joka on nyt osa E70-tietä. Matkailun suosio alueella
on lisääntynyt, ja muun muassa viiniharrastajat käyvät maistelemassa paikallista
Cviček-viiniä Krkan laaksossa. 15. marraskuuta on gregoriaanisen kalenterin
mukaan vuoden 319. päivä (320. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 46
päivää. * 1533 – Konkistadori Francisco Pizarro saapui inkojen pääkaupunkiin
Cuzcoon. * 1889 – Marechal Deodoro da Fonseca julisti Brasilian tasavallaksi.
Keisari Pedro II kukistettiin sotilasvallankaappauksessa. * 1917 – Eduskunta
julistautui Suomen korkeimman valtiovallan haltijaksi. Käytännössä Suomi
julistautui itsenäiseksi ja irrottautui Venäjästä. * 1920 – Ensimmäinen
Kansainliiton yleiskokous pidettiin Genevessä. * 1941 – SS-johtaja Heinrich
Himmler määräsi eräitä natsien johtavia virkamiehiä lukuun ottamatta kaikki
Saksan homoseksuaalit pidätettäviksi ja karkotettavaksi keskitysleireille. *
1942 – Toinen maailmansota: Guadalcanalin laivastotaistelu päättyi
liittoutuneiden selkeään voittoon. * 1943 – SS-johtaja Heinrich Himmler määräsi
romanit asetettavaksi "juutalaisten kanssa samaan asemaan ja sijoitettaviksi
keskitysleireille". * 1945 – Sotasyyllisyysoikeudenkäynti Suomen sodanaikaista
poliittista johtoa vastaan alkoi. * 1956 – Ensimmäinen Elvis Presley -elokuva,
Love Me Tender, oli ensi-illassa. * 1959 – Richard Hickock ja Perry Smith
murhasivat Clutterin perheen Kansasin Holcombissa. Murha oli aiheena kuusi
vuotta myöhemmin ilmestyneessä Truman Capoten dokumenttiromaanissa
Kylmäverisesti. * 1966 – Avaruustutkimus: Gemini-12 laskeutui turvallisesti
maahan. * 1969 – Kylmä sota: neuvostoliittolainen sukellusvene K-19 ja
yhdysvaltalainen sukellusvene USS Gato törmäsivät Barentsinmerellä. * 1970 –
Neuvostoliittolainen kuukulkija Lunokhod 1 laskeutui Kuuhun. * 1971 – Intel
julkaisi maailman ensimmäisen kaupallisen yhden mikropiirin mikroprosessorin,
Intel 4004:n. * 1978 – Ilmailu: Tilauslennolla ollut DC-8 syöksyi maahan
Colombon lähellä Sri Lankassa, 183 ihmistä sai surmansa. * 1983 –
Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta perustettiin. * 1988 – Neuvostoliiton
avaruussukkula Buran teki miehittämättömän lennon kiertäen Maan kahdesti. Tämä
jäi Neuvostoliiton sukkulaohjelman ainoaksi toteutuneeksi avaruuslennoksi. *
1990 – Tuottajat myönsivät, että vuoden 1990 parhaan uuden artistin
Grammy-palkinnon saanut Milli Vanilli -popmusiikkiduo ei itse laulanut
levyillään. * 2001 – Microsoft julkaisi Xbox-pelikonsolin. * 2002 – Hu Jintaosta
tuli Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri. Makuuhaava eli painehaava
(decubitus) on ihovaurio joka syntyy sellaisiin potilaisiin, jotka joutuvat
makaamaan pitkiä aikoja. Makuuhaavoja esiintyy sellaisissa ruumiinosissa, jotka
joutuvat maatessa paineen alaisiksi, kuten esimerkiksi ristiluu, lantio sekä
olka- ja kantapäät. Makuuhaavan ensimmäinen oire on ihon punoitus, kuumoitus
sekä aristus painettaessa. Jos makuuhaavaa ei hoideta, saattaa iho rikkoutua ja
infektoitua, pahimmassa tapauksessa syntyy jopa luuhun asti ulottuvia haavoja.
Makuuhaavoja ehkäistään potilaan ihoa hoitamalla sekä asentoa välillä
vaihtamalla. Pekka Kupiainen (s. 25. marraskuuta 1929) on entinen suomalainen
jalkapalloilija. Keskustukena pelannut Kupiainen edusti Suomen maajoukkuetta
kuudessa A-maaottelussa. Kotimaassaan hän edusti Kotkan Jäntevää toiseksi
korkeimmalla sarjatasolla vuosina 1951 ja 1955 sekä SM-sarjassa vuosina
1952–1954. Kaikkiaan hän pelasi 52 SM-sarjaottelua ja teki niissä kaksi maalia.
Vuonna 1953 hän voitti SM-hopeaa. Suomen Palloliitto valitsi Kupiaisen vuoden
jalkapalloilijaksi Suomessa vuonna 1954. Wei-kuningaskunta (魏 [wèi], 220-265)
oli yksi Kiinassa Kolmen kuningaskunnan kaudella vallasta kilpailleista
valtioista. Sen pääkaupunkina toimi Luoyang. Han-dynastian rappeutuessa Kiinan
pohjoisosat olivat viimeisen Han-keisarin konsulin Cao Caon komennossa. Vuonna
213 hän sai tittelin Wei Gong (Wein herttua) ja kymmenen kaupunkia alueekseen.
Alue sai nimekseen "Wein valtio". Jo tuohon aikaan Kiinan eteläosat olivat
jaettuna kahden sotapäällikön hallintaan (myöhemmin Shu Han -kuningaskunta ja
Wu-kuningaskunta). Vuonna 216 Cao Cao sai nimikkeen Wei Wang (Wein kuningas).
Cao Cao kuoli 220 ja hänen poikansa Cao Pi peri Wein kuninkaan arvonimen ja
viran keisarillisena konsulina. Samana vuonna Cao Pi kaappasi keisarillisen
valtaistuimen itselleen ja julisti perustaneensa Wei-dynastian, mutta Shu
(Han)-valtion Liu Bei kiisti heti tämän oikeuden valtaistuimeen ja Wu-valtion
Sun Quan teki samoin vuonna 222. Wei valloitti Shu Han-kuningaskunnan 263.
Kuitenkin jo vuonna 265 Sima Yan, Wein keisarillinen konsuli, kukisti
Wei-dynastian ja perusti Jin-dynastian. Smashes, Thrashes & Hits on teatraalisen
hard rock -yhtye KISSin kokoelmalevy, joka julkaistiin loppuvuodesta 1988. Se
oli toinen yhtyeen kotimaassa Yhdysvalloissa julkaisema kokoelma. Albumin 15
(UK-versiossa 16) kappaleesta kaksi on kokonaan uusia kappaleita. Kokoelmalevy
pääsi julkaisu vuonna Billboardin listoilla sijalle 21. Uudet kappaleet Smashes,
Thrashes & Hitsillä ovat "Let's Put the X in Sex" ja "(You Make Me) Rock Hard",
jotka molemmat ovat tyylillisesti vuoden 1987 Crazy Nights -albumin kanssa
yhteneväisiä - hiottua, melodista glam rockia. Molemmat kappaleet tuotti Paul
Stanley joka myös osallistui kummankin kirjoittamiseen. Kappaleihin tehtiin myös
musiikkivideot, jotka saivat jonkin verran pyöritystä MTV:llä. Lähes kaikkia
KISSin alkuperäiskokoonpanon alun perin nauhoittamia kappaleita on muuteltu ja
päivitetty. "Bethin" lauluosuudet nauhoitettiin kokonaan uusiksi - alkuperäisen
rumpalin Peter Crissin vokaalit korvasi silloinen kannuttaja Eric Carr.
Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiölaissa osakeyhtiön toimitusjohtajaan asemaltaan
rinnastettava henkilö. Käytännössä hänet voidaan ajatella kiinteistön
asiainhoitajana. Termi voi olla käytössä myös kiinteistöyhtiöissä, erityisesti
jos niihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia lain tai yhtiöjärjestyksen
perusteella. Isännöitsijä on käytössä nimikkeenä myös muissa kiinteistöhallinnon
tehtävissä, esimerkiksi suurissa teollisuusyhtiöissä tehdasalueen
kiinteistöteknisestä hallinnosta vastaavaa henkilöä kutsutaan
kiinteistöpäälikkö/johtaja myöskin on yleistynyt ylläpitopäällikkö nimitys.
Aiemmin myös mm. osuusmeijereiden ja tehtaiden johtajaa, "isännän sijaista",
kutsuttiin isännöitsijäksi, nykyään heidän ammattinimityksensä on
toimitusjohtaja. Asunto-osakeyhtiön hallitus valitsee, nimittää ja erottaa
isännöitsijän ja tekee taloyhtiön puolesta sopimuksen isännöinnistä.
Isännöintisopimusta tehtäessä on olennaista sopia mahdollisimman tarkasti, mitä
isännöintisopimus sisältää ja mitkä tehtävät kuuluvat kuukausipalkkioon ja mitkä
tehtävät erillislaskutuksen piiriin. Isännöitsijän osaamiseen ja pätevöitymiseen
tulee kiinnittää erityistä huomiota. Riittävän koulutuksen ja kokemuksen lisäksi
isännöitsijältä vaaditaan sosiaalisia taitoja: tehtävässä on tultava hyvin
toimeen ihmisten kanssa. Suositeltaava on että isännöitsijäsi valikoituisi
jonkin verran elämän kokemusta omaavat henkilöt. Monipuolisten työtehtävien
takia isännöitsijä tarvitsee paljon kärsivällisyytä, koska joutuu selvittämään
erillaisia riitatapauksia niin eri ihmisten välisiä kuten myös ottamaan kantaa
virallisiin kysymyksiin. Isännöitsijä valitaan yleensä pyytämällä tarjouksiä
isännöinnistä useammalta eri isännöitsijätoimistolta. Vaikka sopimus tehdään
toimiston kanssa on isännöitsijänä aina nimetty yksittäinen henkilö. Usein
taloyhtiöt pyrkivät pitkäaikaisiin sopimussuhteisiin, sillä usein tapahtuva
isännöitsijän vaihtaminen voi vaikeuttaa suunnitelmallista ja pitkäjännitteistä
kiinteistönhoitoa. Lainsäädännössä ei ole asetettu nimenomaisia
pätevyysvaatimuksia isännöitsijäksi valittavan henkilön kyvyille ja taidoille.
Lainsäädännössä edellytetään isännöitsijältä ainoastaan, ettei hän ole
vajaavaltainen (alle 18-vuotias tai edunvalvonnan alainen) eikä konkurssissa ja
että hänellä on asuinpaikka Euroopan talousalueella. Asuntoyhtiönlain mukaan
isännöitsijä hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen ohjeiden ja
määräysten mukaisesti. Lisäksi hän huolehtii, että kirjanpito on lainmukainen ja
taloudenpito on luotettavalla tavalla järjestetty. Isännöintitehtävien
vaatimustaso on nopeasti kasvanut kiinteistöjen keskimääräisen iän noustessa,
sekä rakennusmateriaalien ja talotekniikan nopeasti monipuolistuessa.
Isännöinnistä maksettavat palkkiot määräytyvät yhtiön ja isännöitsijän
(käytännössä isännöitsijätoimiston) välisen sopimuksen mukaisesti.
Isännöintipalkkion suuruuteen ei ole suositusta, vaan palkkio ja usein myös
tehtävät voidaan sopia vapaasti. Isännöitsijä tai isännöintitoimisto valitaan
yleensä tarjousten perusteella. Tehtäviä varten on olemassa erityisiä isännöinin
tehtäväluetteloita jossa määritellään vähimmäistehtävät jolla kunkin taloyhtiön
rutiineista suoriudutaan. Isännöinnin työmäärä ja samaten palkkio vaihtelee
tehtävien lisäksi kohteen iän, kunnon, koon ja teknisten järjestelmien mukaan.
Isännöitsijöiden Auktorisointiyhdistys ry. on isännöitsijöiden itsensä perustama
laadunvalvontaelin. Järjestö auktorisoi kriteeriensä mukaan ammattitaitoisia
isännöitsijöitä ns. ISA-isännöitsijiksi. Auktorisoidussa isännöintiyhteisössä
koko organisaation on toimittava ISA ry. asettamien laatuvaatimusten mukaisesti.
Auktorisoidun isännöitsijän toimista voi valittaa ISA ry:n
auktorisointitoimikunnalle. Auktorisointiyhdistyksen ongelmana on
riippumattomuus - organisaatio on alan yritysten perustama ja valvoo itse
itseään. Vaikka mitään koulutusta ei suoranaisesta vaadita isännöitsijältä niin,
isännöitsijöille järjestetään nykyään myös ammatillista koulutusta mm.
Kiinteistöalan Koulutuskeskuksessa Helsingin Malmilla. Tutkintonimikkeet
kertovat, millaisen ammatillisen koulutuksen isännöitsijä on suorittanut.
Tutkinnon suorittaneiden isännöitsijöiden ammattitaidon voidaan arvioida olevan
parempi kuin muun ammattikoulutuksen suorittaneiden. Isännöinnin
ammattitutkintokoulutus painottuu normaalin asunto-osakeyhtiön isännöintiin ja
tähtää nimensä mukaisesti ammattitutkintoon. Isännöinnin ammattitutkinto
perustuu lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Kiinteistöalalle
isännöintitehtäviin aikovalle tutkinto antaa perusvalmiudet hoitaa normaalin
asuinkiinteistön isännöintitehtäviä ja alalla jo jonkin aikaa toimineelle tai
sivutoimiselle isännöitsijälle lisävarmuutta isännöintitehtäviin. Opintojen
laajuus 16 Opintopistettä. Opintoihin ei ole työkokemusvaatimusta eikä
pohjakoulutusvaatimusta. Tutkinto antaa valmiuden hoitaa asuinkiinteistöjen
isännöintitehtäviä. Opintojen laajuus 25 opintopistettä. Kokemusta vaaditaan
vähintään yksi vuosi isännöintikokemusta tai viisi vuotta vastaavaa kokemusta
kiinteistöalalta. Peruskoulutuksena vaaditaan isännöitsijän ammattitutkinto tai
vähintään opisto- tai ammattikorkeakoulu-tasoinen tutkinto. Tutkinto antaa
valmiuden hoitaa asuin- ja liikekiinteistöjen isännöintitehtäviä. Painottuu
pelkästään tekniseen isännöintiin ja ei sisällä lähes mitään ITS - tutkinnon
osia. Harvoin nämä kaksi toisistaan täysin erillistä tutkintoa sekoitetaan
keskenään. Opintojen laajuus 60 opintopistettä Vaatimuksena on vähintään kaksi
vuotta päätoimista isännöintiä tai viisi vuotta päätoimista vastaavaa kokemusta
kiinteistöalalta. Pohjakoulutuksena tutkintoon vaaditaan ITS-koulutus tai
vähintään opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto. Tutkinto antaa
valmiuden hoitaa vaativien asuin- ja liikekiinteistöjen isännöintitehtäviä ja
toimia isännöitsijätoimiston johdossa, kiinteistöpäällikkönä ja
liikekiinteistöisännöitsijätehtävissä. ISA tunnuksen saamisen yhtenä
edellytyksenä on AIT tutkinnon suorittaminen. Isännöitsijä käyttää usein varsin
huomattavaa taloudellista valtaa taloyhtiössä. Usein pienissä isännöitsijä
toimistoissa isännöitsijä saattaa hoitaa myös taloyhtiön kirjanpidon ja tällöin
kirjaa ja käsittelee itse tekemiään kuluja ja tositteita. Tällöin toiminnan
laillisuuden valvontaan ja tilintarkastukseen olisi syytä kiinnittää erityistä
huomiota. Helsingissä paljastui 2000-luvun alkuvuosina useita tapauksia, joissa
isännöitsijä oli kavaltanut taloyhtiön varoja. Kavallukset liittyvät usein
remontteihin, mutta niitä oli tehty myös väärentämälllä pöytäkirjoja ja
ottamalla luvattomia pankkilainoja. Suurin kavallettu summa oli yli 100 000
euroa. Molvania on kuvitteellinen valtio matkaoppaita parodioivan
australialaisen Jet Lag -kirjasarjan ensimmäisessä osassa. Sitä kuvaillaan
oppaassa Itä-Euroopan tienristeykseksi. Kirjan tyylissä on vaikutteita
erityisesti Lonely Planet-matkaopassarjasta. Molvania joutui Toisen
maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton alaisuuteen. 1982 Lutenblagin muurin
murruttua ala-arvoisen rakentamisen seurauksena maa itsenäistyi. Ensimmäiset
demokraattiset vaalit järjestettiin 1983. 1997 Molvania pyrki Euroopan Unionin
jäseneksi. Maa ei kuitenkaan saavuttanut täysjäsenyyttä, sillä se ei suostunut
päästämään maahan biologisten aseiden tarkastajia. Molvania on kuitenkin NATO:n
tarkkailijajäsen. Molvania on sijoitettu Saksan, Ukrainan, Romanian ja Slovakian
väliin. Maan pääkaupunki Lutenblag sijaitsee valtion Suuressa keskuslaaksossa
maan keskiosassa. Molvanian tärkeimmät vesireitit ovat kaksi jokea: Saksan
puolelle laskeva Uzejoki ja maan eteläosassa virtaava Fitzulajoki. Maan
kakkoisosaa halkoo Postenwaljvuoristo. Helpoin tapa matkustaa Molvaniaan on
käyttää maan omaa lentoyhtiötä Aeromolvia. Yhtiön kalusto koostuu
pääasiallisesti vanhoista B-717-lentokoneista. Maan pääkaupunki on Lutenblag,
muita suuria keskuksia ovat Svetranj, Vajana, Bardjov, eteläinen Gyrorik,
Lublova, rajakaupunki Sasava, teollistunut Sjerezo ja kaivoskaupunki Jdzerbo.
Lutenblagia kuvaillaan pääkaupungiksi, jossa on "vilkas yöelämä, paljon
kulttuuritapahtumia ja melko luotettava sähkönjakelu". Kaupunki on yksi Euroopan
saastuneimpia, mutta vuoteen 2010 mennessä sähkötuotannossa on tarkoitus luopua
ruskohiilestä ja siirtyä dieseliin. Kaupunki sijaitsee keskeisellä paikalla
Molvaniaa Uzejoen rannalla. Sen parhaimpia nähtävyyksiä ovat Kuninkaallinen
palatsi, Vanha kaupunki ja keskeneräinen Pyhän Simeonin kirkko. Molvanian ainoa
autobahn sijaitsee Lutenblagin välittömässä läheisyydessä. Khosroidit eli
Khosro[v]iani-dynastia (georg. ხოსრო[ვ]იანი) oli Iberian (paikallisesti Kartlin)
eli muinaisen Georgian hallitsijasuku 300–800-luvuilla. Dynastian jäsenet
toimivat ensin Iberian kuninkaina ja myöhemmin ruhtinaina. Suku oli
mahdollisesti iranilaista alkuperää ja mihranidi-dynastian haara. Khosroianit
omaksuivat kristinuskon noin vuonna 337 ja hallitsivat Bysantin ja sassanidien
Iranin puristuksessa yrittäen pysyä itsenäisinä. Kun sassanidit lakkauttivat
Iberian kuninkuuden noin vuonna 580, dynastia säilyi kahden läheistä sukua
olevan mutta kilpailevan ruhtinassuvun eli vanhemman Khosroiani-dynastian ja
nuoremman guaramidi-dynastian muodossa aina 800-luvun alkuun saakka. Silloin
georgialainen Bagrationi-dynastia nousi heidän tilalleen. Varhaiskeskiaikaisen
georgialaisen perinteen mukaan ensimmäisen khosroidikuninkaan Mirian III:n
(hallitsi 284–361) nosti Iberian valtaistuimelle hänen isänsä, johon kronikat
viittaavat nimellä "Khosroes", Iranin suuri kuningas. Mirian oli naimisissa
iberialaisen prinsessan, Aršakiani-dynastian viimeisen hallitsijan Aspagur I:n
tyttären kanssa. Mirianin valtaannousu tapahtui sassanidien hallitessa Irania,
joten on ajateltu, että iberialainen dynastia saattoi olla sukua sassanideille.
Dynastioiden välistä suhdetta ei kuitenkaan tarkkaan tunneta. Iranin sassanidit
eivät käyttäneet nimeä Khosroes (Khusraw) ennen kuin vasta jonkin verran
myöhemmin, joten georgialaiset kronikat ovat joko erehtyneet Mirianin isän
nimestä tai termiä "Khosroes" käytettiin yleisenä kuningasta tarkoittavana
sanana. Professori Cyril Toumanoff on ehdottanut, että khosroidit olivat
mihranidien haara. He olivat yksi Iranin seitsemästä suuresta suvusta ja
kaukaista sukua sassanideille. Suvun kaksi muuta haaraa asetettiin pian
Gogarenen ja Gardmanin valtaistuimille: ne olivat kaksi Kaukasian alueen
ruhtinaskuntaa, joissa kolme kansallisuutta, armenialaiset, albanialaiset ja
georgialaiset, elivät yhdessä. Georgialainen historioitsija Giorgi Melikišvili
on kuitenkin epäillyt khosroidien iranilaista alkuperää ja pitänyt heitä
paikallisena dynastiana, joka keksi itselleen myyttisen ulkomaalaisen alkuperän,
mikä ei ollut vastaavissa tilanteissa lainkaan epätavallista. Joka tapauksessa
georgialainen perinne on saattanut liioitella Mirianin sukutaulua, jotta hän
vaikuttaisi Iranin kuninkaiden kuninkaan jälkeläiseltä. Mihranidien nousu
Kaukasian valtaistuimille oli osoitus siitä, että sassanidit olivat voittaneet
Parthian arsakidi-dynastian jäänteet alueella. Arsakidien armenialainen haara
oli taantumassa ja georgialainen haara jo sammunut. Khosroiani-dynastian
perustaja Mirian III (hallitsi 284–361) osallistui Iranin vasallina sassanidien
sotaan Rooman valtakuntaa vastaan. Nisibiksen rauhassa vuonna 298 Rooman
ylivalta Itä-Georgiassa kuitenkin vahvistettiin, mutta Rooma tunnusti tästä
huolimatta Mirianin Iberian kuninkaaksi. Mirian sopeutui nopeasti muuttuneeseen
poliittiseen tilanteeseen ja solmi läheiset suhteet Roomaan. Side vahvistui
edelleen, kun kristitty lähetyssaarnaaja Nino käännytti Mirianin, hänen vaimonsa
Nanan ja heidän lähipiirinsä kristinuskoon vuoden 337 tienoilla. Sassanidit
kuitenkin taistelivat edelleen Rooman kanssa vaikutusvallasta Iberiassa, ja
onnistuivat tilapäisesti syrjäyttämään Mirianin Roomaa tukeneen seuraajan
Saurmag II:n. Hänen tilalleen nostettiin Irania tukenut Varaz-Bakur I vuonna
361. Rooman keisari Valens puuttui alueen tapahtumiin ja palautti Saurmagin
valtaistuimelle vuonna 370, mutta Varaz-Bakurin pojan ja seuraajan Mirdat III:n
(hallitsi 365–380) annettiin jäädä hallitsemaan kuningaskunnan itäosaa. Vuoteen
380 mennessä sassanidit olivat kuitenkin jälleen saaneet Iberian valtaansa
yhdistettyään maan Varaz-Bakur II:n hallintoon (hallitsi 380–394) ja alkoivat
kerätä Iberialta veroa. Roomalaiset ilmeisesti myönsivät menettäneensä Iberian
Iranin kanssa solmitun Acilisenen sopimuksen jälkeen vuonna 387. Kristitty
kirkko ja osa aatelistosta vastustivat Iranin vaikutusvallan kasvua ja
zarathustralaisuuden leviämistä Itä-Georgiassa. Merkittävin taistosta jäljelle
jäänyt kulttuuriperintö on georgialaiset aakkoset, jotka olivat ratkaisevan
tärkeä väline kristinuskon oppien levittämiseksi maassa. Vaikka Iberian
Khosroiani-kuninkaat olivat kristittyjä, he pysyivät yleisesti ottaen
uskollisina iranilaisille herroilleen, kunnes Vakhtang I Gorgasali (hallitsi
447–522) käänsi kelkkansa vuonna 482 ja toi maansa ja kirkkonsa lähemmäs
Bysanttia. Hän oli mahdollisesti kaikkein suosituin Iberian
Khosroiani-kuninkaista ja häntä on perinteisesti pidetty Georgian nykyisen
pääkaupungin Tbilisin perustajana. Hän aloitti armenialaisen prinssin Vardan I
Mamikonianin kanssa avoimen kapinan sassanideja vastaan ja jatkoi epätoivoista,
lopulta tuloksettomaksi jäänyttä kamppailuaan elämänsä loppuun saakka. Vakhtang
I:n kuoleman jälkeen vuonna 522 suku taantui ja sillä oli Iberiassa vain
rajallisesti valtaa. Maata johti käytännössä iranilainen varakuningas Tbilisistä
paikallisten ruhtinaiden suostumuksella. Kun kuningas Bakur II kuoli vuonna 580,
sassanidit käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja lakkauttivat monarkian. Iberian
aateliset eivät juuri vastustaneet heidän toimiaan. Vakhtang I:n perilliset
vetäytyivät syrjäytettyinä vuoristolinnoituksiinsa: vanhempi khosroidihaara
Kakhetin provinssiin ja nuorempi guaramidihaara Klardžetiin ja Džavakhetiin.
Jälkimmäisen sukuhaaran jäsen Guaram I (hallitsi 588–590) kapinoi vuonna 588
sassanideja vastaan ja vannoi uskollisuuttaan Bysantin keisari Maurikiokselle,
minkä vuoksi hänelle annettiin korkea bysanttilainen kuropalates-arvonimi. Hän
onnistui palauttamaan Iberian itsehallinnon ruhtinaskunnan muodossa. Iran
hyväksyi järjestelyn vuoden 591 rauhassa, jossa Iberia jaettiin Bysantin ja
Iranin välillä kahtia Tbilisissä. Guaramin poika ja seuraaja Stepanoz I
(hallitsi 590–627) alkoi kuitenkin tukea sassanideja ja yhdisti Iberian jälleen.
Bysantin keisari Herakleios (hallitsi 610–641) lähti lopulta raivokkaaseen
vastahyökkäykseen liitossa kasaarien kanssa ja valtasi Tbilisin vaikean
piirityksen jälkeen vuonna 627. Herakleios I käski nylkeä Stepanozin elävältä ja
antoi hänen virkansa Bysanttia tukeneelle Khosroiani-ruhtinaalle Kakhetin
Adarnase I:lle (hallitsi 627–637/42). Kun Khosroiani-dynastia oli jälleen
noussut valtaan Herakleioksen avulla, suku noudatti Bysanttia myötäilevää
politiikkaa, mutta Stepanoz II:n (hallitsi 637/642–n. 650) oli pakko ryhtyä
arabien kalifaatin vasalliksi. Kalifaatista tuli ennen pitkää tärkein
alueellinen suurvalta. Adarnase II:n (hallitsi n. 650–684) kuoleman jälkeen
kilpaileva guaramidihaara eli Guaram II (hallitsi 684–n. 693) palasi valtaan, ja
vanhempi Khosroiani-haara vetäytyi jälleen läänityksilleen Kakhetiin, jossa
sukuun syntyi merkittävä jäsen, Georgian ortodoksikirkon pyhimys Artšil. Hän
joutui marttyyriksi arabien käsissä vuonna 786. Kun Artšil kuoli, hänen vanhin
poikansa Iovane (kuoli n. 799) pakeni Bysantin hallisemalle alueelle Egrisiin
(Lazicaan) Länsi-Georgiassa. Hänen nuorempi poikansa Džuanšer (hallitsi 786–n.
807) puolestaan pysyi Kakhetissa ja meni naimisiin Bagrationi-dynastian esi-isän
prinssi Adarnasen tyttären Latavrin kanssa. Pää-khosroidihaara säilyi kaksi
vuosikymmentä pidempään kuin nuorempi guaramidihaara, joka kuoli vuonna 786. Kun
Džuanšer menehtyi vuonna 807, sekin sammui. Paikalliset aatelisperheet ottivat
haltuunsa khosroidien omaisuuden Kakhetissa ja muodostivat piispojen
(khorepiskopos) dynastian, joka säilyi 1000-luvulle saakka. Guaramidien tilat
siirtyivät heidän sukulaisilleen Bagrationi-dynastiasta. Mithridates VI Eupator
Dionysos (muinaiskreikaksi Μιθριδάτης Εὐπάτωρ Διόνυσος, 132 eaa. – 63 eaa., myös
Mithridates Suuri) oli Pontoksen kuningas 120 eaa.–63 eaa.. Hänen isänsä oli
kuningas Mithridates V Euergetes. Mithridates oli Pontoksen merkittävin kuningas
ja Rooman valtakunnan vaarallisin vihollinen ensimmäisellä vuosisadalla eaa..
Mithridates laajensi valtakuntaansa ympäri Mustanmeren rantoja, ja hän ajautui
kolmesti sotaan Rooman valtakuntaa vastaan. Ensimmäisessä sodassa (89 eaa.–85
eaa.) hän valtasi suuren osan Vähää-Aasiaa ja Rooman valtakunnalle kuuluneet
osat, jolloin hänen sanotaan teloittaneen 80 000 roomalaista. Mithridates
valtasi myös Kreikan, mutta konsuli Sulla kukisti hänen joukkonsa vuonna 85 eaa.
ja Mithridateen oli luovuttava valloituksistaan. Toinen sota (83 eaa.–81 eaa.)
oli suppeampi laajuudeltaan. Kolmannessa sodassa (73 eaa.–63 eaa.) roomalaiset
sotapäälliköt Lucullus ja Pompeius kukistivat Mithridateen perusteellisesti.
Mithridates surmasi tai surmautti itsensä jouduttuaan poikansa Farnakes II:n
syrjäyttämäksi. Mithridates syntyi Sinopessa, Pontoksen kuningaskunnan
pääkaupungissa. Hänen isänsä oli kuningas Mithridates V Euergetes ja äitinsä
seleukidiprinsessa Laodike, joka oli ehkä Antiokhos IV:n tytär. Mithridates V
auttoi Rooman valtakuntaa kolmannessa puunilaissodassa ja sai palkkioksi osan
Fryygiasta. Myös Paflagonia ja Galatia joutuivat Pontoksen vallan alle
Mithridates V:n aikana. Vuonna 121 eaa. tai 120 eaa. Mithridates V joutui
salamurhan kohteeksi hovissaan Sinopessa. Pontosta hallitsi tämän jälkeen
Mithridates V:n vaimo Laodike alaikäisten poikiensa Mithridates Eupatorin ja
Mithridates Chrestuksen nimissä. Mithridates Eupator, josta tuli kuningas
Mithridates VI, oli vanhempi ja murhan aikoihin noin yksitoistavuotias. Pian
kävi kuitenkin ilmeiseksi, että Laodike suosi nuorempaa poikaansa Mithridates
Chrestusta. Laodiken hallituskauden aikana Rooma riisti Pontokselta Fryygian.
Mithridateesta kerrottiin paljon tarinoita. Erään, ehkä myöhemmin sepitetyn
tarinan mukaan Mithridates pakeni hovista itäisen Pontoksen ja Armenia Minorin
vuoristoon, jossa hän kohensi kuntoaan ja kasvatti vastustuskyvyn myrkkyjä
vastaan. Mithridateen sanotaan myös opetelleen pakonsa aikana monia alueen
kielistä. Eri lähteissä Mithridateen kerrottiin osanneen 22:ta, 25:ttä tai jopa
50:tä eri kieltä. Pakomatkan kerrotaan kestäneen seitsemän vuotta. Noin vuonna
113 Mithridates palasi Sinopeen, kaappasi vallan ja vangitsi äitinsä Laodiken.
Hänen pikkuveljensä Mithridates Chrestus sai aluksi jatkaa kanssahallitsijana,
mutta muutaman vuoden päästä Mithridates murhautti hänet. Päästyään kuninkaaksi
Mithridates pyrki laajentamaan valtaansa Mustanmeren rannikkoseuduille. Ensiksi
hän liitti Armenia Minorin valtakuntaansa. Samoihin aikoihin hän valtasi myös
rikkauksistaan kuuluisan Kolkhiksen. Joskus vuosien 114 eaa. ja 110 eaa. välillä
Mithridates sai avunpyynnön Taurien Khersonesokselta, jonka kreikkalaiset
kaupungit halusivat apua skyyttejä ja taureja vastaan. Mithridates lähetti apuun
6000 sotilasta sotapäällikkönsä Diofantoksen johdolla ja myöhemmin vielä kaksi
muuta sotajoukkoa. Skyytit kukistuivat pitkän sotaretken jälkeen, ja
Mithridateesta tuli koko Khersonesoksen hallitsija. Myös Mustanmeren
länsirannalla sijainneet Olbia ja Apollonia pyysivät aikanaan Mithridatekseltä
apua. Vuosien kuluessa Mithridateen valta kasvoi Mustanmeren alueella.
Ainoastaan Kaukasian vuoristoinen rannikko ja vielä itsenäiset kreikkalaiset
Bithynian kuningaskunta ja Herakleia Pontike jäivät Pontoksen vallan
ulkopuolelle. Niiden takana oli Rooman Asian provinssi. Pontos kukoisti
Mithridateen hallituskauden alussa. Tästä osoituksena on suuret määrät tältä
ajalta peräisin olevia kolikoita. Pronssikolikoissa on muun muassa Pontoksen
hallitsijasukua symboloivan Perseuksen pään kuva ja kääntöpuolella yleensä jokin
kreikkalainen jumalhahmo. Mithridates lyötti rahoja kolmessatoista rahapajassa
ympäri Paflagoniaa ja Pontosta, ja niitä on löytynyt paljon Kolkhiksesta ja
Mustanmeren pohjoisrannan kaupungeista. Vuodesta 96 tai 95 alkaen Mithridates
lyötti hopeisia drakman ja tetradrakman kolikkoja sekä kultaisia staterin
kolikkoja. Niissä oli Mithridateen kuva ja teksti Mithridates Eupator sekä
kääntöpuolella Perseuksen kuva. Mithridateen hovissa kuningasta verrattiin
suuriin valloittajiin Aleksanteri Suureen ja Dionysokseen, vaikka hän ei
henkilökohtaisesti osallistunutkaan Mustanmeren alueen valloituksiin.
Mithradites oli myös välttänyt sotaa Roomaa vastaan. Roomalaiset eivät tuolloin
olleet kovin kiinnostuneita Aasian alueistaan, koska he kävivät toisaalla
Jugurthan sotaa ja Kimbrisotia. Noin vuonna 109 eaa. Mithridateen kerrotaan
tehneen salaa matkan Bithyniaan ja Asian provinssiin. Vuonna 107 eaa.
Mithridates ja hänen naapurinsa Bithynian kuningas Nikomedes III Euergetes
hyökkäsivät Paflagoniaan ja jakoivat alueen keskenään. Aikaisemmin roomalaiset
eivät olleet välittäneet Mithridateen valloituksista, mutta nyt he lähettivät
Mithridateen luo lähetystön, joka vaati luopumista valloitetuista alueista.
Mithridateen kerrotaan pitäneen lähetystölle puheen, jossa hän väitti
toimintansa olleen oikeutettua. Tämän jälkeen Mithridates valtasi vielä osan
Galatiasta, jonka jo hänen isänsä olisi pitänyt periä. Nikomedes asetti
puolestaan oman poikansa Paflagonian kuninkaaksi. Mithridateen isä oli antanut
tyttärensä Laodiken Kappadokian kuninkaan Ariarathes VI:n vaimoksi, ja
Mithridates itsekin oli jo aikaisemmin sekaantunut Kappadokian sisäisiin
asioihin. Ariarathes hallitsi noin vuodesta 130 eaa. vuoteen 116 eaa., jolloin
hänet murhasi kappadokialainen ylimys Gordios. Mithridateen huhuttiin olleen
tämän murhan takana. Mithridateen sisko Laodike nousi Kappadokian hallitsijaksi,
koska hänen ja Ariaratheen kaksi poikaa olivat vielä liian nuoria hallitsemaan.
Laodiken hallituskausi kesti noin 14 vuotta, kunnes vuonna 102 eaa. Bithynian
kuningas Nikomedes miehitti Kappadokian ja pakotti Laodiken menemään kanssaan
naimisiin. Mithridates reagoi tähän voimakkaasti: hän ajoi Nikomedeen joukot
maasta voimakeinoin ja asetti siskonpoikansa Ariarathes VII Filometorin
valtaistuimelle. Pian kuitenkin huhuttiin, että Mithridates aikoi lähettää
Gordioksen Kappadokiaan murhaamaan myös uuden kuninkaan. Saatuaan kuulla tästä
Ariarathes kokosi armeijan kappadokialaisista ja lähialueiden kuninkaiden
lähettämistä joukoista. Mithridateen sanottiin hyökänneen Kappadokiaan 80 000
jalkaväkisotilaan ja 10 000 ratsuväkisotilaan voimin. Lisäksi hänellä olisi
ollut 600 viikatevaunua. Luvut ovat kuitenkin selvästi liioiteltuja.
Mithridateen ei tarvinnut taistella, sillä Ariarathes VII joutui salamurhan
uhriksi. Mithridates asetti poikansa Ariarathes IX:n Kappadokian kuninkaaksi,
mutta Gordioksesta tuli Kappadokian todellinen hallitsija, koska uusi kuningas
oli vasta kahdeksanvuotias. Tämä nukkehallinto kesti ehkä viiden vuoden ajan.
Osapuilleen samaan aikaan sotatoimien kanssa Mithridateen lähetystö saapui
Roomaan, ja sen sanottiin yrittäneen lahjoa senaattoreita hyväksymään
Paflagonian ja Galatian valtaukset. Myös Nikomedes ja Laodike olivat yrittäneet
saada Roomasta tukea sille, että he saisivat Kappadokian hallintaansa. Konsuli
Gaius Marius kiinnostui pian Vähän-Aasian tapahtumista ja matkusti Asiaan vuonna
99 eaa. tai 98 eaa.. Hänen kerrotaan sanoneen Mithridateelle, että tämän tuli
joko olla roomalaisia mahtavampi tai totella heitä. Noin vuonna 97 eaa.
Kappadokian asukkaat nousivat kapinaan Mithridateen julmaa hallintoa vastaan ja
pyysivät entisen kuninkaan veljeä, joka oli koulutettavana Asiassa, palaamaan
maahansa. Mithridates toimi heti ja ajoi vallantavoittelijan Kappadokiasta. Kun
tämä kuoli, Bithynian kuningas Nikomedes sekaantui yllättäen valtataisteluun ja
julisti tukevansa erästä poikaa, jonka hän väitti olevan kuningas Ariarathes
VI:n kolmas poika. Nikomedes lähetti Laodiken ja pojan Roomaan todistamaan, että
Ariarathes VI oli tunnustanut pojan omakseen. Mithridates lähetti puolestaan
Gordioksen Roomaan ja väitti, että hän oli aikaisemman kuninkaan Ariarathes V:n
poika. Senaatti ei jaksanut setviä asiaa sen kummemmin, vaan määräsi
Mithridateen jättämään Kappadokian ja – ehkä yllättäen – myös Nikomedeen
jättämään Paflagonian. Kummastakin maasta tuli näin itsenäinen. Mithridates
jättikin Kappadokian, ja alueen ylimystö valitsi itselleen uuden kuninkaan,
Ariobarzaneksen. Galaktinen Tasavalta (Galactic Republic) on kuvitteellinen
planeettojenvälinen hallitus George Lucasin luomassa Star Wars -universumissa.
Vanha tasavalta oli olemassa yli tuhannen sukupolven ajan, ja sitä hallitsi
tasavallan senaatti, jota johti ylikansleri. Tasavallalla ei ollut varsinaisia
asevoimia. Rauhaa piti yllä muutama tuhat jediritaria, ihmisiä ja olioita,
joilla oli kyky hallita Voimaa, universumia koossa pitävää energiakenttää.
Tasavallan loppuaikoina se otti käyttöönsä mittavan klooniarmeijan. Tähän tosin
vaikuttivat merkittävästi langennut jedi kreivi Dooku, ja sith-lordi Darth
Sidious, toiselta henkilöllisyydeltään senaattori, sittemmin ylikansleri
Palpatine. Tasavalta oli varsinkin loppuaikoina varsin häilyvä, sillä
byrokratian johdosta senaatti ei saanut päätetyksi juuri mitään, ja varsinkin
Tasavallan reunamilla Kauppaliitto hallitsi kauppareittejä ja vaati itselleen
yhä lisää oikeuksia. Hataraa tilannetta käytti hyväkseen tasavallan viimeinen
ylikansleri Palpatine, joka oli todellisuudessa sith-lordi Darth Sidious.
Kansleriksi hän pääsi juonittelun avulla, ja pian otti vallan käsiinsä. Darth
Sidious käännytti jedi Anakin Skywalkerin voiman pimeälle puolelle, ja tästä
tuli paha sith-lordi Darth Vader. Yhdessä he kaappasivat vallan ja tuhosivat
jedi-ritarit. Vain muutama jedi selviytyi ja piiloutui. Tasavalta muuttui
galaktiseksi imperiumiksi. Vanhalle tasavallalle uskolliset senaattorit
perustivat Kapinaliiton joka ryhtyi vastarintaan Impperiumia vastaan.
Kapinaliiton päämääränä oli palauttaa vanha järjestelmä takaisin galaksiin.
Lopullisen voiton kapinalliset saivat Endorissa neljä vuotta Yavinin taistelun
jälkeen (noin 20 vuotta Imperiumin synnystä). Lopullinen rauha galaksiin saatiin
vasta Yuussa Vongh-invaasion jälkeen 32 vuotta Yavin taistelun jälkeen.
Coruscunanttiin rakennettiin puisto, joka symboloi uuden tasavallan ja
Yuussa-Vongien välistä rauhaa Tasavallan ajoista kertovat kolme elokuvaa; Star
Wars Episodi I: Pimeä uhka, Star Wars Episodi II: Kloonien hyökkäys ja Star Wars
Episodi III: Sithin kosto, ja jotkin Star Wars -kirjoista ja peleistä. Kolava on
Lahden itäisin kaupunginosa Nastolan rajalla Villähteen vieressä. Siellä
vallitsee suuri kaatopaikka, minkä vuoksi puhekielessä Kolavalle vienti
tarkoittaa kaatopaikalle viemistä. Kolavaa ei ole kehitetty asumiskäyttöön,
vaikka Nastolan puolella Villähteellä on pientaloasuminen kehittynyt 1980- ja
1990-luvuilla. Lahden kaupunki sen sijaan kehittää Kolavan viereistä Kymijärven
rannalla olevaa Kariston aluetta uudeksi pientaloalueeksi. Kaarle Flanderin
kreivi, Belgian prinssi ja sijaishallitsija (10. lokakuuta 1903 – 1. kesäkuuta
1983), oli Belgian sijaishallitsija veljensä Leopold III:n valtakauden lopulla.
Kaarle (Charles Théodore Henri Antoine Meinrad / Karel Theodoor Hendrik Anton
Meinrad) syntyi Brabantin herttuan ja tulevan kuninkaan Albert I:n ja hänen
puolisonsa Elisabethin, syntyjään herttuatar Baijerissa, toisena poikana.
Syntymän jälkeen hänestä tuli Belgian prinssi ja 31. tammikuuta 1910 Kuningas
Albert I myönsi nuorelle prinssille erään Euroopan vanhimmista arvonimistä,
Flanderin kreivin arvon, Tätä titteliä hän käytti koko elämänsä, myös
sukunimenään. Prinssi Kaarle oleskeli Isossa-Britanniassa ensimmäisen
maailmansodan aikana ja suoritti siellä perusopintonsa. Tämän jälkeen hän
siirtyi Ison-Britannian laivaston palvelukseen ja sai siellä monipuolisen
meriupseerin koulutuksen. Sotilasopinnot päättyivät vuonna 1925. Toisen
maailmansodan lähestyessä ja jo osittain riehuessa, Kaarle nimitettiin
everstiksi 19. syyskuuta 1939. Liikekannallepanon ja sitä seuranneen 18 päivän
taistelun aikana hän toimi ratsuväen esikunnassa. Sodan ja saksalaismiehityksen
aikana prinssi Kaarle eli hyvin kätkeytyneenä Brysselissä. Vapautusta
edeltäneinä kuukausina hän eli väärän nimen turvin eräässä eteläisen Belgian
pienessä kylässä. Sodan päättyessä vuonna 1944 Belgian kuningas ei olut maassa,
vaan saksalaisten hallussa Saksassa ja Itävallassa. Kun kuitenkin perustuslaissa
oli mahdollisuus määrätä sijaishallitsija, niin parlamentti ja senaatti
yhteisistunnossaan nimittivät Flanderin Kaarlen veljensä Leopold III:n
sijaishallitsijaksi. Sijaishallitsija vannoin virkavalansa perustuslaille 20.
syyskuuta 1944. Kaarle hoiti sijaishallitsijan tehtäviä 20. heinäkuuta 1950
saakka, jonka jälkeen valta palasi hyvin pieneksi hetkeksi Leopold III:lle ennen
siirtymistä Baudouin I:lle. Kaarlen sijaishallitsijakauden politiikkaa väritti
pääsääntöisesti kysymys kuninkaan asemasta ja Belgian monarkiasta ja sen
kohtalosta. Tätä nimetään kansallisessa historiassa "kuninkaalliseksi
ongelmaksi". Kysymys suhtautumisesta kuninkaan paluuseen ja monarkiaan jakoi
kansan lähes kaikissa muissakin asioissa. Epävakaudesta kertoo myös se, että
sijaishallituskauden aikana maassa oli yhdeksän eri hallitusta. Kuitenkin
sisäpoliittisesti merkittävä oli 19. helmikuuta 1948 hyväksytty laki, joka antoi
äänioikeuden myös naisille. Tällä oli merkittäviä vaikutuksia ns.
"kuninkaallisessa ongelmassa". Sota oli rauhoittanut maan kahden kieliryhmän
välistä taistelua, mutta ei suinkaan haudannut sitä. Lisäksi flaaminkieliset
suhtautuivat huomattavasti myönteisemmin kuninkaan paluuseen ja monarkiaan, kuin
ranskankieliset vallonit. Näin eri politiikan aspektit sulautuivat yhdeksi
sekasotkuksi, jossa sijaishallitsija Kaarle yritti parhaansa mukaan pysyä koko
maan hallitsijana ja jokaisen belgialaisen edustajana. Ulkopolitiikan hoito oli
paljon sisäpolitiikka helpompaa. Begia teki heti sodan jälkeen suuria
ratkaisuja, jotka vaikuttavat maan politiikassa vielä tänäänkin: * 1944 Belgia
liittyi jäseneksi Benelux-maiden talousliittoon, * 1945 Belgia liittyi jäseneksi
Yhdistyneisiin kansakuntiin, * 1948 Belgia liittyi Pohjois-Atlantin
Puolustussopimukseen (NATO/OTAN), * 1949 Belgia liittyi Euroopan neuvoston
jäseneksi. Lisäksi maa otti vastaan Yhdysvaltojen tarjoamaa Marshall-apua ja oli
valmistelemassa Euroopan unionin esiastetta Euroopan Hiili- ja Teräsyhteisön
perustamista. Kun sijaishallitsijan tehtävät vuonna 1950 päättyivät, niin Kaarle
vetäytyi yksityisyyteen. Hän asun pääsääntöisesti Ostendessä, kuninkaallisen
perheen omistaman Raversijden alueelle rakennetussa huvilassa. Aikansa hän
omisti taiteille. Hänellä oli hyvin läheiset suhteet maansa taiteilijoihin.
Lisäksi hän piirsi ja maalasi myös itse. Hän järjesti lukuisia töittensä
näyttelyitä. Työnsä hän signeerasi jokö "Charle de Flandre" tai
flaaminkielisesti "Karel van Vlaanderen". The Hoosiers (aiemmin tunnettu nimellä
The Hoosier Complex) on Isosta-Britanniasta ja Ruotsista kotoisin oleva bändi.
Yhtyeen jäseniin kuuluvat muun muassa Irwin Sparkes (laulu, kitara), Martin
Skarendahl (basso, akustinen kitara), ja Alphonso "Alan" Sharland (rummut,
lyömäsoittimet). Ensimmäinen single Worried About Ray sijoittui viidenneksi
Britannian singlelistalla heinäkuussa 2007. Real Snacks on vuonna 1979
perustettu pyhäntäläinen yritys. Yritys valmistaa snacks-tuotteita. Yritys
valmistaa kaupan omia merkkejä, kuten muun muassa Keskon kaupoissa myytäviä
Pirkan perunalastuja. Vuodesta 2005 lähtien yritys on valmistanut myös tuotteita
omalla Real Snacks-merkillä. Real Snacks käyttää tuotteisiina kotimaista perunaa
noin 2,5 miljoonaa kiloa vuodessa. Sulkeuma on metallisulaan sen käsittelyssä
syntyvä tai jäävä partikkeli, joka sisältää metallisen komponentin lisäksi
jotain kevyttä alkuainetta, kuten happi, rikki, typpi, boori, fosfori jne.
Yleisiä ovat esimerkiksi oksidi-, sulfidi- tai nitridisulkaumat teräksessä.
Sulkeumat ovat metallituotteessa usein haitallisia ja siksi niitä sanotaankin
epäpuhtauksiksi. Ne voivat aiheuttaa sitkeyden alenemista, pinnanlaadun
heikkenemistä tai terän kulumista lastuavassa työstössä. Sulkeumia voidaan
käyttää myös hyödyksi esimerkiksi lastuamisessa, jossa runsaalla määrällä
sulfidisulkeumia saadaan lastunmuodostusta parannettua ja voitelua lisättyä.
Sulkeumien koostumusta analysoimalla saadaan tietoa metallin valmistuksesta,
sillä sulkeumien koostumus heijastaa sulan käsittelyä. Esimerkiksi
Ti-mikroseostus näkyy sulkeumien kohonneina Ti-pitoisuuksina. Daniel Mark
Buechlein (s. 20. huhtikuuta 1938) on katolisen kirkon yhdysvaltalainen pappi.
Hänet vihittiin papiksi 3. toukokuuta 1964 ja piispaksi 2. maaliskuuta 1987.
Benediktiineihin kuuluva Buechlein toimi Memphisin hiippakunnan piispana
Tennesseessä vuosina 1987–1992. Syyskuussa 1992 hänestä tuli Indianapolisin
hiippakunnan arkkipiispa. Jamal al-din al-Afghani (1839 – 9. maaliskuuta 1897)
oli Egyptissä toiminut juristi-teologi. Hän moitti muslimeja tietämättömiksi ja
sanoi islamilaisen maailman alennustilan johtuvan muslimeista. Kyrillisiä
näppäimistöjä käytetään kyrillisin kirjainmerkein kirjoitettujen kielten
kirjoittamiseen. Useimmat kyrilliset näppäinjärjestelyt muistuttavat venäjän
kielen kirjoittamiseen käytettävää, mutta niitä on täydennetty kieliin
kuuluvilla muilla kirjaimilla. Tyypillisessä venäläisessä kirjoituskoneessa
ё-kirjain on numerorivin vasemmalla puolella, yläriviltä saadaan йцукенгшщзхъ,
perusriviltä фывапролджэ ja alariviltä ячсмитьбю. Vaihtoehtoina
normaaliasettelulle ovat erilaiset äänteiden samankaltaisuuteen perustuvat
näppäinjärjestykset länsimaiseen näppäimistöjärjestykseen tottuneille. Näissä
esimerkiksi ‘А’ saadaan ‘A’-näppäimesta ja ‘Б’ ‘B’-näppäimestä. Bulk-satama on
satama, missä käsitellään yleensä tonneina mitattavaa raaka-ainetta eli
bulk-rahtia, esimerkiksi kivihiiltä, kiveä, malmeja jne. Mikäli käsiteltävä aine
on nestemäistä, on kyseessä yleensä öljysatama. Arvokkain tavarasatamalasti
kulkee kappaletavarasatamissa konteissa. Steve Vickers (s. 21. huhtikuuta 1951
Toronto, Ontario) on entinen kanadalainen jääkiekkoilija. Vasempana
laitahyökkääjänä pelannut Vickers varattiin numerolla 10 New York Rangersiin
vuoden 1971 varaustilaisuudessa. Juniorina hän oli edustanut Toronto Marlborosie
OHL-liigassa. Anisviinat ovat aniksella maustettuja viinoja, joita valmistetaan
erityisesti Välimeren maissa. Maustaminen tehdään liottamalla anista väkevässä
alkoholissa ja joidenkin juomien kohdalla myös tislaamalla uudelleen liotuksen
tulos. Joihinkin anisviinoihin lisätään sokeria valmistusvaiheessa. 14.
tammikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 14. päivä. Vuodesta on
jäljellä 351 päivää (karkausvuonna 352). * 1501 – Martti Luther aloitti
17-vuotiaana opinnot Erfurtin yliopistossa. * 1514 – Paavi Leo X:n bulla
(käskykirje) tuomitsi orjuuden. * 1539 – Espanja liitti Kuuban itseensä. * 1690
– Klarinetti keksittiin Nürnbergissä. * 1814 – Kielin rauhansopimus: Tanskan
kuningas Fredrik VI joutui luovuttamaan Norjan Ruotsille. Tanska sai vastineeksi
Pommerin. * 1900 – Giacomo Puccinin ooppera Tosca ensi-illassa Roomassa. * 1939
– Norja vaati itselleen "Kuningatar Maudin maata" (Dronning Maud Land), 1,5
miljoonan neliökilometrin sektoria Etelämantereella. * 1972 – Tanskan kuningatar
Margareeta II nousi valtaistuimelle ensimmäisenä Tanskan naispuolisena
hallitsijana sitten vuoden 1412 ja ensimmäisenä tanskalaisena monarkkina, jonka
nimi ei ollut Fredrik tai Kristian sitten vuoden 1513. * 1985 – Martina
Navratilova voitti sadannen tennisturnauksensa. * 1990 – "Simpsonit" aloitti
yhdysvaltalaisella FOX-televisiokanavalla säännöllisesti ilmestyvänä
televisiosarjana jaksolla Nuori nero ("Bart the Genius"). * 1996 – Jorge Sampaio
valittiin Portugalin presidentiksi. * 2004 – Georgian kansallislippu, ns.
"viiden ristin lippu", otettiin uudelleen käyttöön noin 500 vuoden tauon
jälkeen. Ehdollinen rangaistus on yleisesti eri oikeuskulttuureissa tehokkaaksi
ja edulliseksi havaittu tapa puuttua lähinnä ensikertalaisten tai nuorten
rikoksiin. Jossain kulttuureissa ehdollista rangaistusta kutsutaan lykätyksi
rangaistukseksi. Idea on kuitenkin sama, eli tuomioistuin tuomitsee rikoksesta
rangaistuksen, jota ei kuitenkaan panna täytäntöön, jos tuomittu parantaa
tapansa, eikä enää jatkossa syyllisty uuteen rikokseen. Ehdolliseen
rangaistukseen saattaa sisältyä tietty ajanjakso, jonka kuluttua rangaistus
raukeaa, jos uutta rikosta ei ilmene. Suomessa on käytössä ehdollinen
vankeusrangaistus. Ankaruudessaan se sijoittuu sakkorangaistuksen ja
yhdyskuntapalvelun väliin. Enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan
määrätä ehdolliseksi, jollei rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän
syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen
tuomitsemista. Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei kuitenkaan saa tuomita
ehdottomaan vankeusrangaistukseen, elleivät painavat syyt sitä vaadi. Kun
vankeus tuomitaan ehdollisena, rangaistuksen täytäntöönpano lykkääntyy
koeajaksi. Ehdollisen vankeuden koeaika on vähintään vuosi ja enintään kolme
vuotta. Koeaika alkaa tuomion julistamisesta tai antamisesta. Jos ehdollista
vankeutta yksinään on pidettävä riittämättömänä rangaistuksena rikoksesta,
voidaan sen ohessa tuomita sakkoa, tai jos ehdollinen vankeus on vuotta pidempi,
vähintään 20 ja enintään 90 tuntia yhdyskuntapalvelua. Rikoksen alle
21-vuotiaana tehnyt voidaan tuomita ehdollisen vankeuden tehosteeksi koeajaksi
valvontaan, jos tätä on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen
edistämiseksi sekä uusien rikosten ehkäisemiseksi. Tuomioistuin voi määrätä
ehdollisen vankeuden pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana
rikoksen, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan hänet olisi tuomittava
ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan
päättymisestä. Tuomioistuin voi myös määrätä ehdollisen vankeuden
täytäntöönpantavaksi vain osaksi, jolloin rangaistus jää muulta osin
ehdolliseksi entisin koeajoin. Myös tieliikennerikokseen liittyvä ajokielto
voidaan tietyillä edellytyksillä määrätä ehdollisena. Kysymys ei kuitenkaan ole
varsinaisesta rangaistuksesta, vaan rikoksen johdosta määrättävästä
turvaamistoimesta. Ruotsissa ei varsinaista ehdollista rangaistusta ole
käytössä, vaan siellä käytetään ehdollista tuomiota, jossa ei määritellä mitään
tiettyä rangaistusta seuraamukseksi tuomitun rikoksesta. Ehdolliseen tuomioon
liittyy koeaika, jonka kuluessa ilmenevistä uusista rikoksista tuomitaan
ankarampi rangaistus sen johdosta, ettei ehdollisesti tuomittu ole parantanut
tapojaan. Lopputulos tuomitun kannalta saattaa siis hyvinkin olla sama kuin
Suomessa. Edmond on William H. Macyn tähdittämä psykologinen trilleri vuodelta
2005. Siinä hän esittää Edmond Burkea, miestä, joka on lopen kyllästynyt
nykyiseen elämäänsä ja päättää lähteä öisille kaduille katsomaan, mitä vastaan
tulee. Honorius I (k. 12. lokakuuta 638) oli italialaissyntyinen katolisen
kirkon 70. paavi ja hänen toimikautensa oli 27. lokakuuta 625 – 12. lokakuuta
638. Hän tuki lähetyssaarnaajia ja lähetti mm. Pyhän Birinuksen evankelioimaan
Isoa-Britanniaan. Brita Åsbrink on ruotsalainen Punaisen Ristin entinen
työntekijä ja kirjailija. Hän on koulutukseltaan ekonomi ja on ollut vuodesta
1992 vapaa kirjailija. Åsbrink on kirjoittanut teoksen Ludvig Nobel – "Petroleum
har en lysande framtid" Nobelin suvun öljy-yhtiön toiminnasta Azerbaidžanissa
keisariajan Venäjällä. Teos on ilmestynyt myös Venäjällä, ja sen julkaisu azerin
kielelle on suunnitteilla. Åsbrink työskenteli 1997 Punaisen Ristin edustajana
Bakussa ja kuuli asukkailta heidän muistojaan Nobeleista. Tarinat herättivät
hänen kiinnostuksensa, ja hän on sen jälkeen perehtynyt aiheeseen arkistojen ja
asiapapereiden kautta ja käynyt Suomessa Kansallisarkistossa tutustumassa
öljy-yhtiön suomalaisen johtajan Gustaf Törnuddin taustoihin. Åsbrink on tehnyt
aiheesta myös televisio-ohjelman Red sun over the Nobel oil fields.
Arabiantimali (Turdoides squamiceps) on arabialainen varpuslintu. Linnun pituus
on noin 26–29 cm, josta pyrstön pituus 14–15 cm, siipien kärkiväli 31–33,5 cm ja
paino 64–83 g. Arabiantimali on kooltaan lähes kulorastaan luokkaa ja se on
läntisen paleartisen alueen kookkain pensastimalilaji. Sillä on pitkä pyrstö,
joka usein sojottaa pystyssä. Höyhenpuku on ruskea. Kurkku on vaalea ja laji
muistuttaa suuresti persiantimalia mutta on huomattavasti suurempi. Nokka on
voimakas ja hieman alaspäin kaareva. Myös koivet ovat voimakkaat. Sukupuolet
ovat lähes samanvärisiä. Koiraan iiris on vaaleankeltainen, naaraan ruskea, ja
koiraan nokka on tummanharmaa ja naaraan kellanharmaa; nokan kärki on aina
tumma. Nuori lintu muistuttaa vanhaa mutta sen silmä on harmaa, nokka tumma ja
puku tasavärisempi. Arabiantimali elää Arabian niemimaalla, Egyptin itäosassa
sekä Jordanian ja Israelin eteläosissa. Sen elinympäristön laajuus on 1–10
miljoonaa neliökilometriä. Laji on pääasiassa paikkalintu, tosin vähäistä
muuttoliikettä voi paikoin esiintyä, eikä sitä ole tavattu Suomessa.
Arabiantimalit asuvat autiomaiden ja kuivien maiden pensaikoissa, etenkin
akaasioissa, vuorenrinteillä aina 2 800 metrin korkeudelle asti. Israelissa
lajia tavataan myös puutarhoissa ja isutuksilla sekä monenlaisissa avomaiden
tiheiköissä. Arabiantimalit pesivät ryhminä, joissa on yksi hallitseva
lisääntyvä pari ja joukko pesimättömiä yksilöitä, jotka ovat usein saman parin
jälkeläisiä aikaisemmista pesyeistä. Lajilla vallitsee selvä insestitabu eli
koiraat eivät parittele omien jälkeläistensä kanssa. Kaiken kaikkiaan lajin
sosiaalinen elämä on hyvin monimutkaista. Ryhmän reviiri on 0,2–1
neliökilometriä tai joskus se voi olla useita kilometrejä joenvartta. Reviirit
eivät mene päällekkäin ja vain harvoin vieraan ryhmän jäsen uskaltautuu naapurin
reviirille. Arabiantimalit rakentavat pesänsä pensaaseen tai puuhun 1–7 metriä
korkealle ja aina hyvin suojaisaan paikkaan latvustoon tai pensaan sisälle.
Pääasiassa vain hallitseva koiras rakentaa pesää naaraan ja joskus myös ryhmän
muiden yksilöiden auttaessa. Pesä on oksien varaan korsista ja ohuista risuista
rakennettu löyhä maljamainen kuppi, jossa ei ole varsinaista sisävuorausta paria
höyhentä enempää. Naaras munii kolmesta viiteen turkoosinväristä munaa. Joskus
voi kaksi tai useampi naaras munia samaan pesään. Hallitseva naaras hautoo munia
öisin ja ryhmän muut naaraat päivisin. Haudonta-aika on 13–14 päivää. Kaikki
ryhmän jäsenet hoitavat ja ruokkivat poikasia, jotka jättävät pesän kahden
viikon ikäisinä. Pesyeitä voi olla kolme tai jopa neljä kesän aikana. Laji pesii
ensimmäisen kerran kaksivuotiaana. Jos vanhemmat elävät useita vuosia yhdessä,
saattaa yksittäinen poikanen elää ryhmässä jopa kuusi vuotta muodostamatta omaa
ryhmää tai siirtymättä muualle. Pesintätulokseen vaikuttavat naaraiden
keskinäiset torailut, sillä yhden naaraan munimat pesät tuottavat yhtä paljon
lentopoikasia kuin useamman naaran munimat pesät, johtuen naaraiden
riitelemisestä pesällä, jolloin munia voi rikkoutua. Naapurireviiriläiset
saattavat tappaa alueelleen eksyneen naapurin nuoren yksilön. Pesimäajan
ulkopuolella arabiantimalit liikkuvat perhekunnittain eli ryhminä. Arabiantimali
on kaikkiruokainen. Se syö sekä hyönteisiä ja hämähäkkejä että marjoja,
siemeniä, mettä, kukkia, tuoreita lehtiä, hedelmiä ja talousjätteitä tunkioista.
Se etsii ruokansa maasta tai lehvästöstä. Ryhmä voi tappaa pikkulintuja, joita
ne eivät kuitenkaan syö. Yleisimmin poikasille syötetään heinäsirkkoja ja
kovakuoriaisia. Thrill The World on vuonna 2006 ensikerran järkestetty
tanssitapahtuma ympäri maailmaa. Sen tarkoituksena on päästä Guinnesin
Ennätyskirjaan suurimmalla joukkutanssilla joka on Michael Jacksonin Thriller.
Thrill the world järjestetään kaikkialla maailmassa samaan aikaan ja tanssi
tanssitaan samalla kellonlyömällä. Vuoden 2006 TTW oli ensimmäinen TTW ikinä, ja
siihen osallistui 62 ihmistä ja se pääsi Guinnesiin ennätyksellä "Largest
Thriller Dance" [suurin thriller tanssi]. Vuonna 2007 Thriller oli saanut
enemmän julkisuutta ja siihen osallistui 1,722 henkilöä jotka tanssi 52 eri
kaupungissa Thrillerin 27. ja 28. lokakuuta. Vuonna 2007 perustettiin myös
Thrill the Worldin virallinen kotisivu. Se sai silloin 2 maailmanennätystä;
Largest Simultaneous Thriller Dance ja the World Records Academy & the Record
Holders Republic. Vuoden 2008 TTW tanssittiin 26. lokakuuta Australiassa,
Kanadassa, Isossa-Britanniassa, Saksassa, Irlannissa, Saudi Arabiassa, Uudessa
Seelannissa, Skotlannissa ja Yhdysvalloissa. Ja Walesissa. Silloin sen järjesti
Kanadalainen Ines Markelle. Silloin Thrilleriä tanssi 4,179 ihmistä. Vuoden 2009
TTW järjestettiin 24.ja 25. lokakuuta välisenä yönä kello 3.30 (suomen aikaan).
Tämä oli Suomen ensimmäinen Thrill the World ja se oli Helsingin
rautatientorilla, ja siihen osallistui 90 henkilöä, nykyisen tiedo mukaan noin
23,000 maailmanlaajuisesti. Lisää tietoa
http://thrilltheworld09finland.blogspot.com/ Vartiovuorenmäki (ruots.
Vårdberget) on Turun keskustassa sijaitseva puistoalue. Puisto on tunnettu mm.
sen laella sijaitsevasta C. L. Engelin 1810-luvulla suunnittelemasta
tähtitornirakennuksesta sekä perinteikkäästä Turun kesäteatterista.
Vartiovuorenpuiston pinta-ala on noin 7,1 hehtaaria ja sen kasvillisuuteen
kuuluu lähes sata puuvartista kasvilajia. Vartiovuorenpuiston läheisyydessä ovat
myös Luostarinmäen käsityöläiskorttelit, jotka säilyivät vuoden 1827 suurelta
kaupunkipalolta. Vartiovuorenmäki onkin valittu yhdeksi valtakunnallisesti
merkittävistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä. Vartiovuorenmäen nimi
kertoo mäen historiasta. Jos vihollinen uhkasi Turkua mereltä, annettiin Turun
linnasta tulella merkkejä sisämaahan päin. Linnasta lähetetyt varoitukset
otettiin vastaan ensimmäisenä vartiovuorenmäeltä, josta ne välitettiin edelleen
kaupunkiin päin. Vartiovuorenmäen puiston kehittäminen aloitettiin 1840-luvulla
maistraatin myöntämän 200 ruplan määrärahan turvin. Vaikka työt aloitettiinkin
julkisin varoin, yksityinen rahoitus kattoi lopulta valtaosan puiston
kustannuksista. Eräs merkittävimmistä lahjoituksista oli hovioikeudenviskaali G.
A. Åkermanin testamentti vuodelta 1871, jossa määrättiin 50 000 markkaa
sijoitettavaksi Vartiovuoren kaunistamiseen. Puiston rakentamistyöt jatkuivat
useita vuosikymmeniä ja työt saatiin päätökseen vasta aivan 1800-luvun lopulla.
Valmiina mäelle rakennettu puisto soveltui tuon ajan muodikkaille harrastuksille
– julkiselle kävelylle ja idyllisten maisemien katselemiselle. Leszek Możdżer
(s. 23. maaliskuuta 1971 Gdańsk) on puolalainen jazzpianisti. Hän on tehnyt
yhteistyötä muiden muassa Zbigniew Namysłowskin ja Zbigniew Preisnerin kanssa.
Możdżer sai klassisen koulutuksen ja onkin tullut tunnetuksi myös
Chopin-improvisaatioillaan. Nelson Richard DeMille (s. 23. elokuuta 1943) on
yhdysvaltalainen jännityskirjailija. DeMille syntyi New Yorkissa. DeMille on
kirjoittanut myös nimillä Jack Cannon, Kury Ladner ja Brad Matthews. DeMille
käyttää usein kirjojen tapahtumapaikkanaan kasvuseutuaan, Long Islandia. Arto
Laatikainen (s. 24. toukokuuta 1980, Espoo) on suomalainen jääkiekkoilija.
Laatikainen pelasi koko SM-liigauransa ajan eli 10 vuotta Espoon Bluesissa. Hän
kuului 2000-luvulla Bluesin puolustuksen peruspilareihin. Hän saavutti Bluesin
riveissä hopeaa keväällä 2008. Laatikainen palkittiin kauden jälkeen Pekka
Rautakallio -palkinnolla. Kaudeksi 2008-09 hän siirtyi Ruotsin Elitserienissä
pelaavaan Färjestads BK:hon ja voitti siellä Ruotsin mestaruuden. Sampsa Tuomala
(s. 29. lokakuuta 1989, Kotka) on alun perin kotkalainen näyttelijä, jonka
tunnetuin rooli on Sampo Kaukovaara suomalaisessa saippua/draama-sarjassa
Salatut elämät. Tuomala on näytellyt myös vuosina 2000–2001 televisiosarjassa
Pertsa ja Kilu. Näyttelijäntöiden lisäksi Tuomala pelaa koripalloa. Kaudella
2008–2009 hän pelasi Helsingin NMKY:n joukkueessa 1-divisioonaa. Kaudella
2009–2010 hän pelaa 1-divisioonaa Keravan Energia Teamissa. Sampsa Tuomala on
näyttelijä Jaana Saarisen poika. Risperidoni on voimakas antipsykoottinen lääke.
Se vähentää erityisesti sitä nauttivan aggressiivisuutta, mutta sen
haittavaikutuksiin saattaa kuulua esimerkiksi jalkojen heikentyminen.
Risperidonia myydään Risperdal®-lääkenimellä, ruiskemuoto on Risperdal Consta.
Risperidonia käytetään pääasiallisesti manian, skitsofrenian, kaksisuuntaisen
mielialahäiriön ja muiden psykoosien hoitoon. Yleensä risperidonia käytetään
lyhytaikaisesti ja usein muiden lääkkeiden rinnalla. Risperidon tehoaa
psykooseihin yleensä hyvin. Risperidonia ei suositella alle 18-vuotiaille. Sitä
saatetaan käyttää kehitysmaissa lasten käytöshäiriöiden hoitamiseen, mutta
tällaista käyttöä ei suositella. Risperidon aiheuttaa kömpelyyttä, eikä
suositella autolla ajamista eikä raskaiden työkoneiden käyttöä risperidonin
vaikutuksen alaisena. Risperidon saattaa heikentää tarkkaa keskittymistä
vaativien tehtävien tekemistä. Risperidon vähentää käyttäjänsä käytöshäiriöitä,
mutta se salpaa serotoniinireseptoreita joten se voi lisätä fyysistä
aktiivisuutta. Risperidonin kemiallinen kaava on C23H27N4FO2, moolimassa 410,485
g/mol ja CAS-numero 106266-06-2. Risperidonia voidaan määrätä lieviin
psykooseihin esimerkiksi 1 mg/aamu ja 1 mg/ilta. Ruiskemuotoa Risperdal Constaa
annostellaan yleensä 50,0mg/2 viikkoa intramuskulaarisena injektiona, mutta
aloitusannos on yleensä 37,5mg/2 viikkoa. Risperidonia ei kannata käyttää
nikotiinin, kofeiinin, alkoholin eikä myöskään teen kanssa. Siitä voi tulla
ekstrapyramidaalioireita, verenkiertohäiriöitä yms. Käsiin ja jalkoihin voi
tulla liikehäiriöitä yms. Viirupallokala (Arothron manilensis) on pallokalalaji.
Viirupallokala kasvaa luonnossa noin 30 cm pitkäksi, akvaariossa sen koko jää
puoleen tästä. Sen on pohjaväriltään vaalean ruskeanharmaa. Selässä ja kyljissä
on pitkittäissuuntaisia ruskeita viiruja; vatsapuolella ruskeita pilkkuja. Evät
ja pyrstö ovat vartaloa tummemmat. Rintaevän tyvessä on lähes musta läikkä.
Viirupallokalaa tavataan Tyynenmeren keski- ja länsiosassa. Se elää hiekka- tai
mutapohjalla, usein meriruohokentillä rannikoiden läheisyydessä 20 metrin
syvyyteen asti, sekä laguuneissa ja matalavetisissä estuaareissa. Nuoria
yksilöitä elää myös mangrovemetsissä. Nerehta (ven. Не́рехта) on kaupunki
Kostroman alueella Venäjällä. Se sijaitsee Nerehta- ja Volgaan laskevan
Solonitsa-joen yhtymäpaikassa 46 kilometriä Kostromasta lounaaseen. Kaupunki on
Nerehtan piirin keskus. Siellä haarautuvat Jaroslavliin, Kostromaan ja Ivanovoon
johtavat rautatiet. Asukkaita on 25 400 henkeä (vuonna 2005). Paikkakunta
tunnetaan vuodesta 1214 lähtien. 1300–1700-luvulla se oli suolan tuotannon ja
1700-luvulta lähtien käsityöammattien keskus. Vuonna 1778 Nerehtasta tuli
Kostroman lääniin kuulunut kihlakuntakaupunki. Nykyään kaupungissa on
tekstiili-, konepaja-, elintarvike- ja rakennustarviketeollisuutta. Nähtävyyksiä
ovat vuosina 1676–1678 rakennettu Pyhän Vladimirin kirkko, Pyhän Nikolaoksen
kirkko (1710–1725), Kazanin katedraali (1709–1713), klassistinen kauppahalli
(1836) sekä lukuisat koristeelliset puutalot. Robert William ”Bob” Hoskins (s.
26. lokakuuta 1942 Bury St Edmunds, Suffolk) on englantilainen näyttelijä, joka
on tullut tunnetuksi muun muassa tähdittämistään elokuvista Kuka viritti ansan,
Roger Rabbit? (1988) ja Hook – kapteeni Koukku (1991). Hänellä on kaksi lasta
nykyisen vaimonsa kanssa ja kaksi aikaisemmasta avioliitosta. Hoskins löi
itsensä läpi vuonna 1978 näytellessään Dennis Potterin menestyneessä
BBC-draamassa Pennejä taivaasta. Hoskinsin esiintymiset brittiläisissä
elokuvissa Pitkä pitkäperjantai (1980) ja Mona Lisa (1986) saivat kriitikkojen
hyväksynnän, ja myöhemmin hän oli ehdolla parhaan miespääosan esittäjän
Oscar-palkinnon saajaksi. Hoskins on myös tehnyt komediallisia töitä, kuten
Brazil – tämän hetken tuolla puolen (1985), Super Mario Bros. (1993) ja Mrs.
Henderson esittää (2005) – josta hän sai Golden Globe -ehdokkuuden. 1990-luvun
vaihteessa hän esiintyi yritysten British Gas ja British Telecoms (nykyisin BT
Group) mainoksissa. Näyttelijän töiden lisäksi Hoskins on myös ohjannut
elokuvia. Hoskinsin tunnetuimpiin näyttelijäsuorituksiin lukeutuvat etsivä Eddie
Valiant elokuvasta Kuka viritti ansan, Roger Rabbit?, Cherin vastanäyttelijä
elokuvassa Äitini on merenneito (1990), Nikita Hruštšov elokuvassa Vihollinen
porteilla (2001) ja setä Bart, väkivaltainen Jet Lin isäntä elokuvassa Danny the
Dog. Hioke on paperin valmistuksessa käytettävää massaa. Sitä valmistetaan
puusta mekaanisesti jauhamalla eli kuiduttamalla ja hiomalla puupöllejä.
Hioketta valmistetaan tyypillisesti kuusesta, koska kuusen uuteainepitoisuus on
mäntyä alhaisempi. Myös joitain nopeakasvuisia mäntylajikkeita, kuten
montereynmäntyä (Pinus Radiata) voidaan käyttää hiokkeen valmistuksessa.
Lehtipuista haapa on tyypillisin raaka-aine. Valmistusmenetelmästä johtuen hioke
sisältää selluloosaa, hemiselluloosaa ja ligniiniä samassa suhteessa kuin puu.
Sellun valmistuksesta poiketen myös valkaisuvaiheessa pyritään säilyttämään
ligniini, jotta massan saanto pysyisi korkeana. Tämän takia valkaisussa pyritään
poistamaan ligniinin värillisyyttä aiheuttavat ryhmät. Tämän vuoksi vaaleuden
pysyvyys ei ole hiokkeessa yhtä hyvä kuin sellussa. Saanto sen sijaan on
erittäin korkea: 98,5 %. Hioke sisältää muihin massoihin verrattuna vähän pitkiä
kuituja ja paljon hienoainetta. Tästä syystä se parantaa paperin optisia
ominaisuuksia, mutta ei anna hyviä lujuusominaisuuksia. Hioketta käytetään
tyypillisesti sc-paperissa ja lwc-pohjapaperissa yhdessä pitkäkuitusellun
kanssa. Ei oo valoo on suomalaisen Popeda-yhtyeen kymmenes albumi. Se
julkaistiin vuonna 1987. Playa del Inglés on kylä ja suosittu rantalomakohde
Kanariansaariin kuuluvan Gran Canarian eteläisessä osassa. Hallinnollisesti se
kuuluu San Bartolomé de Tirajanan kuntaan. Inglesin rannan hiekka on peräisin
Saharan autiomaasta Afrikasta, josta Sirocco -tuulet ovat sen kuljettaneet
Canarialle Inglés on yksi suomalaisten suosituimmista lomakohteista. Suomalainen
iskelmälaulaja Jamppa Tuominen vietti viimeiset vuotensa Inglésissä, jossa myös
kuoli vuonna 1998. The High End of Low on Marilyn Mansonin vuonna 2009 julkaistu
kahdeksas studioalbumi. Albumi julkaistiin 25. toukokuuta Britanniassa ja
seuraavana päivänä Yhdysvalloissa. Albumin ensimmäinen single oli nimeltään
Arma-Goddamn-Motherfuckin-Geddon. Tavallinen versio sisältää myös bonuskappaleet
"Arma-goddamn-motherfuckin-geddon - The Teddybears Remix" sekä "Into the fire -
Alternate version". Albumi ylsi Billboard-listan sijalle neljä
julkaisuviikollaan. Otto Vilhelm (O.V.) Turunen (30. marraskuuta 1875 Heinävesi
– 9. syyskuuta 1954 Mikkelin maalaiskunta) oli suomalainen toimitusjohtaja,
maanviljelijä ja sosialidemokraattien kansanedustaja. Turusen vanhemmat olivat
tilallinen Paul Turunen ja Anna Lovisa Koikkalainen. Hän kävi kaksi talvea
kansakoulua ja työskenteli aluksi kauppa-apulaisena Hiitolassa 1891-1892 sekä
maataloustöissä. Turunen oli Valtionrautateiden palveluksessa Viipurin
konepajalla 1900-1902, vaihdemiehenä Kivennavan Raivolassa 1903-1914,
vaihdemiehenä ja jarrumiehenä Pieksämäellä 1914-1918 sekä ylimääräisenä
konduktöörinä 1918. Hän oli Rautatieläisten liiton liittosihteerinä 1906 ja
kuului liiton hallitukseen. Suomen sisällissodan jälkeen Turunen oli vankilassa
poliittisista syistä 1918 ja vapauduttuaan hän toimi aluksi Viipurin läänin
itäisen vaalipiirin sos.dem. piirisihteerinä ja Sortavalan työväentalo oy:n
toimitusjohtajana 1919-1920 sekä oli Kansan Voima-lehden taloudenhoitajana
1919-1921. Hän alkoi harjoittaa myös asianajotoimintaa 1920-luvulta alkaen.
Turunen oli Viipurin maalaiskunnan taksoitussihteerinä 1921-1933 ja
lastenvalvojana 1926-1944. Hän toimi Viipurin Ympäristön Sähkö Oy:n
toimitusjohtajana 1928-1944 ja oli maanviljelijänä Viipurin maalaiskunnassa
1921-1944. Sotavuosien jälkeen Turunen omisti huvilatilan Mikkelin
maalaiskunnassa 1947-1954. Turunen oli SDP:n kansanedustajana 1909-1917 edustaen
Viipurin läänin itäistä vaalipiiriä. Hän kuului myös Viipurin maalaiskunnan
hoitokuntaan ja 1910-luvun alussa hän oli mukana Uudenkirkon ja Kivennavan
yhdistämistä Pietarin kuvernementtiin vastustavassa toimikunnassa. Turunen oli
naimisissa vuodesta 1907 Matilda Marianna Kuusiston kanssa Max Carl Adolf von
Sydow (s. 10. huhtikuuta 1929 Lund) on kansainvälisen uran luonut ruotsalainen
näyttelijä. Hän on näytellyt urallaan muun muassa ruotsalaisissa,
yhdysvaltalaisissa, espanjalaisissa ja italialaisissa elokuvissa. Parhaiten von
Sydow kuitenkin tunnetaan rooleistaan useissa Ingmar Bergmanin ohjaamissa
elokuvissa. Von Sydowin vanhemmat olivat Lundin yliopiston professori Carl
Wilhelm von Sydow ja paronitar Greta Rappe. Hän pääsi ylioppilaaksi 1947 ja
opiskeli Dramatenin näyttelijäkoulussa 1948–1951. Hänen oppilastovereitaan
olivat muun muassa Ingrid Thulin, Allan Edwall ja Margaretha Krook. Myöhemmin
von Sydow oli kiinnitettynä Dramateniin 13 vuoden ajan vuodesta 1960 lähtien.
Elokuvadebyyttinsä von Sydow teki vuonna 1949 Alf Sjöbergin elokuvassa Hän oli
vain äiti. Hän työskenteli 1955–1960 Malmön kaupunginteatterissa, missä
ohjaajana toimi Ingmar Bergman. Von Sydowin myöhemmän maineen pohjusti pääsy
Bergmanin ympärilleen keräämään kiinteään työryhmään, jonka muita
näyttelijäjäseniä olivat muun muassa Gunnar Björnstrand, Erland Josephson,
Ingrid Thulin, Harriet Andersson ja Bibi Andersson. Von Sydow näytteli kaikkiaan
11 Bergmanin valkokangaselokuvassa ja kahdessa televisioelokuvassa vuosina
1956–1970. Kansainvälisen uran käynnisti nimirooli George Stevensin
Jeesus-elämäkerrassa Mies Nasaretista (1965). Myöhemmin von Sydow on
työskennellyt muun muassa John Hustonin, Sydney Pollackin, Bertrand Tavernierin,
Lars von Trierin, Wim Wendersin ja Martin Scorsesen ohjauksessa. Von Sydow on
ollut naimisissa kahdesti. Eroon päättyneestä avioliitosta Christina Olinin
kanssa (1951–1996) hänellä on kaksi lasta. Liiton Cathrine Breletin kanssa hän
on solminut 1997. Mary Ellen Mark (s. 20. maaliskuuta 1940, Philadelphia,
Pennsylvania) on yhdysvaltalainen valokuvaaja. Hänet tunnetaan erityisesti
pysäyttävistä muotokuvistaan ja yhteiskunnallisesti kantaaottavasta
kuvajournalismistaan. Markin kuvia on ilmestynyt muun muassa Vanity Fairissa,
Lifessä, Rolling Stonessa ja New Yorkerissa. American Photo Magazinen lukijat
äänestivät Markin kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmaksi naisvalokuvaajaksi.
Suomessa Markin kuvia on esitelty laajasti Salon taidemuseon Veturitallissa,
jossa oli esillä vuonna 2006 näyttelykokonaisuudet American Odyssey ja Twins.
Kottila on kylä entisen Vuokselan kunnan itäosassa Neuvostoliitolle luovutetulla
alueella. Virallisesti Kottila oli osa Noisniemen kylää, mutta se sijaitsi
erillään muusta Noisniemestä ja muodosti oman kyläyhteisönsä, jonka vuoksi se
käytännössä katsottiin omaksi kyläkseen. Kottila rajoittui etelässä Vuoksen
pohjoisen laskuhaaraan, idässä Sakkolan kuntaan sekä pohjoisessa ja lännessä
Räihärannan kylään. Omaa koulua Kottilassa ei ollut vaan koulua käytiin läheisen
Räihärannan kylän koulussa. Ennen Vuokselan kunnan perustamista, vuonna 1917,
Kontula kuului Sakkolan kuntaan, osana Noisniemen kylää. Osa Kottilan tiloista
oli entisiä Noisniemen hovin torppia. Talvisodassa Kottilaa ei vallattu, mutta
vuoden 1940 rauhansopimuksen mukaan se oli kuitenkin luovutettava ja väestö
evakuoitiin muualle Suomeen. Jatkosodassa alue vallattiin takaisin vuonna 1941
ja väestö pääsi palaamaan koteihinsa, mutta 1944 oli alue taas luovutettava ja
väestö evakuoitava. Nykyisin kylässä on jonkin verran asutusta, mutta kylällä ei
ole omaa asutusnimeä. Venera 13 ja Venera 14 olivat samanlaisia Neuvostoliiton
vuonna 1981 Venukseen lähettämiä avaruusluotaimia. Venera 13 laukaistiin 30.
lokakuuta 1981 kello 06:04 UTC. Luotaimen massa oli 760 kg. Venuksen
kiertoradalle se saapui 1. maaliskuuta 1982. Tuolloin laskeutumiskapseli
laskeutui Venuksen kaasukehään laskuvarjon varassa. 50 kilometrin korkeudessa
laskuvarjo irrotettiin ja loppuosa laskeutumisesta tapahtui kaasukehän kitkan
aiheuttaman jarrutuksen avulla. Venera 13 laskeutui koordinaatteihin 7,5°
eteläistä, 303° itäistä, arviolta 950 km koilliseen Venera 14:sta
Phoebe-ylänköalueen itäpuolelle. Laskeutumisen jälkeen Venera 13:n
laskeutumiskapseli otti maaperänäytteen ja kuvasi Venuksen pintaa. Laskeutuja
säilyi 127 minuuttia toimintakykyisenä 457 °C ja 84 Maan ilmakehän (8,5 MPa)
paineessa. Laskeutuja lähetti tietoja luotaimen kiertoradalla sijaitsevan
satelliittiosan radiolinkkiin. Voimakkaan ukkosen ääntä tallentanut Venera 13
oli ensimmäinen toisesta maailmasta ääntä tallentanut luotain, Huygens-luotain
vuonna 2005 oli toinen. Larnakan lentoasema (kreik. Διεθνές Aεροδρόμιο Λάρνακας)
on Kyproksen kansainvälinen lentoasema. Se sijaitsee lähellä Larnakan kaupunkia.
Larnakan lentoasema on Kyproksen tärkein lentoasema. Kyproksella on myös toinen
kansainvälinen lentoasema Pafosissa. Te Rauparaha (~1760 - 1849) oli Ngāti Toa
maoriheimon johtaja. Epäselvyydet maakaupoissa New Zealand Companyn kanssa
johtivat Wairaun verilöylyyn Marlboroughissa, jossa maorit surmasivat 12 heille
antautunutta eurooppalaista. 1819 Te Rauparaha johti heimonsa Ngā Puhi heimon
yhteyteen taistellakseen heidän kanssaan muskettisodissa, joka oli maorien
keskinäistä sotaa. He joutuivat tappiolle ja menettivät alkuperäisen maansa
Pohjoissaaren pohjoisessa nurkassa. He joutuivat muuttamaan saaren eteläosiin ja
Kapitin saarelle. Eteläsaaren maoriheimot yrittivät valloittaa saarta 1824,
mutta Te Rauparaha onnistui kukistamaan nämä hyökkäykset. Te Rauparaha kävi
kauppaa eurooppalaisten kanssa ja sai näin käsiinsä musketteja. 1827 hän
hyökkäsi Eteläsaarelle ja hallitsi lopulta suurinta osaa sen pohjoisosasta.
Vuonna 1839 New Zealand Company lähetti retkikunnan Ngāti Toan alueelle. Hedän
tehtävänään oli etsiä sopivaa maata siirtokunnan perustamista varten. Te
Rauparaha myi heille maata nykyisen Nelsonin alueelta Golden Bayssa. 1840 Te
Rauparaha allekirjoitti Waitangin sopimuksen uskoen näin turvaavansa
valloittamansa alueet. Eurooppalaisten siirtolaisten tulo kuitenkin jatkui ja Te
Rauparaha kieltäytyi myymästä heille uusia alueita. Tämä johti välien
kiristymiseen eurooppalaisten kanssa jotka yrittivät lopulta pidättää hänet.
Tapahtui Wairaun verilöyly jossa kuoli 22 eurooppalaista. Silloinen kuvernööri
Robert FitzRoy päätti antaa maoreille anteeksi sillä New Zealand Company oli
käyttänyt maahankinnoissaan hämäriä tapoja. 1846 tapahtui uusi yhteenotto
maorien ja eurooppalaisten kanssa Hutt Valleyssa, maoreja johti Te Rangihaeata
joka oli Te Rauparahan sisaren poika. Vaikka Te Rauparaha ei ollut tapahtumaan
suoraan osallinen hänet pidätettiin kuvernööri George Greyn toimesta ja
karkoitettiin Pohjoissaarelle. Hän sai luvan palata 1848 ja hän kuoli seuraavana
vuonna 1849. Barry Jackson (s.29. maaliskuuta 1938, Birmingham, Englanti,
Iso-Britannia) on englantilainen näyttelijä. Hänet tunnetaan parhaiten
tv-sarjasta Midsomerin murhat, jossa hän näyttelee Tohtori Bullardia. Hän on
näytellyt myös tv-sarjoissa The Bill, Holby City, Sydämen asialla, Komisario
Frost, Lovejoy ja Doctor Who. Hän on näytellyt myös elokuvassa Wimbledon.
Huuliveikot oli suomalainen komediasarja, jota esitettiin televisiokanava
Nelosella vuosien 1997-1998 aikana. Sarjan keskeisen näyttelijät olivat
näyttelijä-imitaattorit Juha Laitila, Jukka Laaksonen ja Joonas Myllyveräjä.
Sarja perustui esitettyihin sketseihin ja musiikkiesityksiin. Sarjan hahmot
liittyivät suurimmalta osin julkisuuden henkilöihin liittyviin imitaatioihin.
Sarjalle tehtiin jatkosarja "Huuliveikkojen paluu" jota esitettiin vuosina
1999-2000. Onyx oli vuosina 1989–1990 toiminut F1-talli. Paras sijoitus tallin
autolla oli Stefan Johanssonin ajama 3. sija Portugalin GP:ssä 1989. Vuoden 1989
lopussa tallin osti Jean-Pierre van Rossem, joka kuitenkin myi sen vuoden 1990
alussa Peter Monteverdille. Alun perin brittiläinen talli muuttui kesällä 1990
sveitsiläiseksi, ja tallin nimi muutettiin Monteverdiksi. Elokuussa tallin rahat
loppuivat, ja samalla koko tallin toiminta. JJ Lehto ajoi tallin autoilla
ensimmäiset F1-kisansa 1989 ja jatkoi tallissa sen toiminnan loppumiseen saakka.
Lapinsirkka (Melanoplus frigidus) on Lapissa ja paikoin Kainuussa tavattava
vihertävä heinäsirkkalaji. Se muistuttaa sukulaislajiaan kangassirkkaa. Opel
Agila on automalli, joka ensiesiteltiin vuonna 2000. Se on kaupunkiauto, jossa
yhdistyvät ketteryys ja suuret tilat. Sitä myydään Vauxhallina Yhdistyneessä
kuningaskunnassa ja Suzuki Wagon R+ -nimellä monilla markkinoilla. Ensimmäisen
sukupolven Agila oli uudelleen nimetty versio Suzuki Wagon R:stä, jota
valmistettiin Japanissa. Agilan Opel-perustaiset 1.0- ja 1.2-litraiset
bensiinimoottorit olivat pienempiä mutta tehokkaampia kuin 1.3-litrainen, jota
käytettiin Euroopan markkinoilla Wagon R:ssä. Agilaa valmistetaan General
Motorsin tehtaalla Gliwicessä, Puolassa. Suzuki Wagon R:ää valmistettiin Suzuki
tehtaalla Esztergomissa, Unkarissa vuoteen 2004, mutta vuoden 2005 alusta
lähtien myös sitä on valmistettu Puolassa. Agilan etu moniin muihin
eurooppalaisiin kaupunkiautoihin (Ford Ka, Volkswagen Lupo, Fiat Seicento ja
Renault Twingo) on se että siinä on kolmen sijasta viisi ovea. Se on
samanpituinen (noin 3.5 m) kuin Korealaiset kaupunkiautot kuten Hyundai Atos ja
Kia Picanto. Toisen sukupolven Agilasta ilmoitettiin virallisesti 15. toukokuuta
2007 ja esiteltiin vuoden 2007 Frankfurtin autonäyttelyssä. Suzuki tulee myymään
tätä mallia nimellä Splash. Auto on 200mm pitempi kuin edeltäjänsä, se on isompi
kuin perinteiset kaupunkiautot ja samankokoinen kuin pienet pikkuautot ja
tila-autot kuten Peugeot 1007, Toyota Yaris, Renault Modus ja Nissan Micra.
Bensiinimoottoreina tullaan käyttämään 1.0-litraista 48 kW:n tehoista
kolmisylinteristä ja 1.2-litraista 64 kW:n tehoista nelisylinteristä.
Dieselmoottori tulee olemaan 1.3-litrainen 56 kW:n tehoinen nelisylinterinen
common rail-tekniikalla. Kaukaluoto (ruotsiksi Köklot) ja Värlax (alkujaan
Väärälaksi, Väärälahti) ovat kaksi saarta Mustasaaren kunnassa. Saaret
sijaitsevat Vaasan saaristossa. Niissä asuu noin 80 ihmistä. Saarille on silta
mantereelta. Ruotsinkielinen nimitys Köklot on syntynyt germaanisten kielten
vaikutuksesta saaren alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä Kaukaluoto. Nimi
Kaukaluoto on tullut siitä, että saariryhmä oli kaukana isokyröläisille.
Kaukaluoto-nimi on aikaisemmin esiintynyt Köklotin rinnalla, mutta on
pyyhkiytynyt nyt pois. Niinpä Köklotvägen käännetään nyt suomeksi Köklotintie.
Toinen teoria nimen alkuperästä perustuu alkuperäiseen ruotsinkieliseen
kirjoitusasuun Kåcklot, jossa Kåck eli Kock tulkitaan henkilönnimeksi. Wetherby
on kauppala Suur-Leedsin alueella, West Yorkshiressa, Englannissa. Wetherbyn
väkiluku on 22 000, ja se on hyvin tunnettu kilparadastaan. Kauppala sijaitsee
suunnilleen A1-valtatien puolivälissä matkalla Lontoosta Edinburghiin, mikä on
pitänyt Wetherbyn monet pubit, majatalot ja yritykset hengissä monien
vuosisatojen ajan. Sekvenssikaavio (engl. Sequence diagram) on
UML-mallinnuksessa käytettävä olioiden välistä vuorovaikutusta kuvaava kaavio.
Sekvenssikaavio kuvaa vierekkäisinä pystysuorina viivoina samaan aikaan elävien
olioiden elämänviivat ja vaakasuuntaisina nuolina niiden välillä kulkevat
viestit tapahtumajärjestyksessä. Aika kulkee kaaviossa ylhäältä alaspäin.
Sekvenssikaavio kuvaa olioiden välistä vuorovaikutusta ajan kuluessa. Oliota
kuvaava symboli on suorakaide, johon on merkitty olion ja sitä vastaavan luokan
nimet muodossa olionNimi:luokanNimi. Suorakaiteesta piirretään katkoviiva
alaspäin kuvaamaan olion elämänviivaa. Olioiden välisen vuorovaikutuksen
kuvaamiseen käytetään viestejä, joita merkitään vaakasuuntaisilla nuolilla.
Nuolien yläpuolelle merkitään viestin nimi. Viestit voidaan myös numeroida
suoritusjärjestyksessä. Paluunuolia merkitään katkonuolilla, mutta ne jätetään
usein kaaviosta pois. Kaavion ulkopuolelta tuleva viesti voidaan merkitä
lähteväksi mustatusta ympyrästä. Olion aktivaatiota merkitään sen elämänviivan
päälle piirretyllä suorakaiteella. Suorakaiteen pituus kuvaa aktivaation
pituutta: tyypillisesti olio aktivoituu ottaessaan viestin vastaan, ja
aktivaatio päätyy paluunuoleen. Olio voi lähettää viestin myös itselleen, ja
aktivaatiota kuvaavia suorakaiteita voi olla useita päällekkäin. Kun olio
tuhotaan, sen elämänviiva päättyy ja päätekohtaan merkitään rasti. Tuhoamisen
voi suorittaa joko olio itse tai jokin muu olio välittämällä viestin
tuhottavalle oliolle. Ducs de Dijon (viralliselta nimeltään Le Dijon Hockey
Club) on dijonilainen jääkiekkojoukkue, joka pelaa Ranskan pääsarjassa, Ligue
Magnusissa. Tapahtuma järjestettiin toista kertaa Nokian Palloiluhallin
tiloissa, tällä kertaa yksipäiväisenä. Lauantai 19. toukokuuta oli jaettu
kahteen osaan: aamupäivällä esiintyivät helsinkiläinen power/thrash metal -yhtye
Venia, ylistarolainen tekninen thrash/death metal -yhtye Luotettava Todistus,
nurmijärveläinen heavy metal -yhtye Oratorio ja viimeisenä saksalainen death
metal -yhtye Sacrificium. Iltapäivän konsertissa esiintyivät vaasalainen
melodinen death metal -yhtye Hilastherion, oululainen rockmetalliyhtye Lumina
Polaris ja melodinen metalliyhtye Sacrecy, jonka edellisvuoden yleisö äänesti
esiintymään toistamiseen. Illan pääesiintyjä oli jouluna paluunsa ilmoittanut
death and roll -yhtye Deuteronomium. Yhtyeen oli alun perin tarkoitus julkaista
live-DVD tapahtumassa, mutta se ei tiettävästi ehtinyt valmistua ajoissa.
Tapahtumassa kuvattiin dokumenttielokuvaa, joka kertoo suomalaisen rock- ja
metallimusiikin viennistä ulkomaille. Sivuohjelmiin kuuluen kansainvälinen
moottoripyöräkerho God´s Squad CMC esitteli moottoripyöriään Immortal Metal
Festeillä. Tapahtuma päättyi puolen yön aikaan pidettyyn metallimessuun, jonka
esilaulajana toimii Wingdom-yhtyeestä tunnettu Sami Asp. Järjestäjät jakoivat
tapahtuman kaksipäiväiseksi perjantaille ja lauantaille 19–20.4. 2006. Tapahtuma
sai kaupungilta ensimmäistä kertaa tiloikseen Nokian Palloiluhallin.
Osallistujia oli hieman yli viisi sataa. Perjantain pääesiintyjä oli
kokkolalainen Immortal Souls, joka lähti keikkansa jälkeen saman tien
Keski-Euroopan kiertueelleen. Lauantain pääesiintyjä oli norjalainen extreme
metal -yhtye Drottnar, joka säväytti yleisöä militanttisella ilmeellään ja
strobo-valoillaan. Yhtye julkaisi tapahtumassa Welterwerk-albuminsa, jonka
kappaleista heidän esityksensä koostui. Immortal Metal Fest 2005 järjestettiin
toistaiseksi viimeisen kerran Nokian seurakuntakeskuksen tiloissa. Osallistujia
oli noin 300. Illan avasi deathgrind-yhtye Blooded, jonka jälkeen esiintyi
Suomen ja Ruotsin välillä toimivat melodinen death metal -yhtye Renascent.
Tapahtuman vähemmän raskasta antia esitti oululainen, raskasta rockia soittava
Ristinolla. Pääesiintyjät olivat norjalainen Frosthardr ja alankomaalainen
Slechtvalk, jolle tapahtuma oli osana At the Dawn of War -kiertuettaan. Tämän
vuoden jälkeen Immortal Metal Festin järjestäjä ei hankkinut tapahtumaan enää
erillisiä puhujia, saatuaan asiasta kielteistä palautetta. Libuše (saks. Libussa
tai Libuscha) oli Přemyslidien hallitsijasuvun perustaja ja tšekkiläisten
myyttinen esiäiti. Legendan mukaan Libuše perusti Prahan 700-luvulla. Libušen
sanotaan olleen tšekkien myyttisen Krok-hallitsijan nuorin tytär. Tarinan mukaan
Krok rakensi linnan Vltava-joen varrelle Vyšehradiin. Isä valitsi kolmesta
tyttärestä seuraajakseen Libušen, joka osoittautui viisaaksi hallitsijaksi.
Heimon miehet häpesivät kuitenkin naisvallan alla oloa, mistä suuttuneena Libuše
lupasi osoittaa kansalle uuden miespuolisen hallitsijan, josta tulisi hänen
aviomiehensä. Valinta osui Přemysliin, joka aurasi peltoja Stadicen kylästä.
Přemyslistä ja Libušesta polveutui Přemyslidien hallitsijasuku. Bedřich Smetana
on säveltänyt Libušen tarinasta oopperan Libuše. Golden Void on Hawkwindin
kokoelma-albumi vuodelta 1999. Se sisältää mm. Earth Ritual Preview-EP:n
kappaleet joita ei ole saatavissa muilla cd-levyillä sekä Dave Brockin
haastattelun vuodelta 1987. Hawkwindin fan clubin johtaja Brian Tawn on
kirjoittanut kansitekstit ja kappale-esittelyt. Daniel "Dan" Boyle (s. 12.
heinäkuuta 1976 Ottawa, Ontario) on kanadalainen jääkiekon ammattipelaaja, joka
nykyisin edustaa San Jose Sharksia National Hockey Leaguessa. Hänen NHL:n
runkosarjan tilastonsa käsittävät 404 ottelua, joissa Boyle on tehnyt 52 maalia
ja antanut 152 syöttöä ja kerännyt 204 tehopistettä. Jäähyjä hänelle on tuomittu
219 minuuttia. Play off -peleissä puolustajana pelaava Boyle on esiintynyt 39
kertaa, ja kerännyt 21 tehopistettä 3 maalilla ja 18 syötöllä: jäähymäärä on 28
minuuttia. Hän pelasi alkuun yliopistosarjaa Redhawks of Miami Universityn
joukkueessa Ohion Oxfordissa. Dan Boylen NHL-ura alkoi vapaana agenttina Florida
Panthersissa 1998. Hän voitti Stanley Cupin Lightningin riveissä 2004, jonne
Panthers kauppasi hänet NHL:n kaudella 2001–02. Kauden 2006–07 päätteeksi hänet
valittiin NHL:n kakkostähdistöön. Combat flight simulator on Microsoftin
julkaisema lentosimulaattoripelisarja. Se eroaa Microsoftin tunnetuimmasta
Microsoft Flight Simulator -pelisarjasta siten, että siinä lennetään
sotilaskoneilla. Mantukimalainen (Bombus lucorum) on Suomen yleisin
kimalaislaji. Se on Suomen noin 30 kimalaislajista suurin yhdessä
kivikkokimalaisen kanssa. Naaraan pituus voi olla jopa 2,5 cm. Mantukimalaisen
tuntomerkkeinä ovat musta pohjaväri, jossa ovat etuselän ja takaruumiin
keskiosan keltaiset "vyöt" ja peräpään valkoinen "vyö". Laji on yleinen koko
Suomessa ja kulttuurialueilla sitä näkee mm. kukkaistutuksissa ja nurmikoilla
apiloiden mettä keräämässä. Muun muassa apiloille ovatkin kimalaiset erittäin
tärkeitä pölyttäjiä. Mantukimalaiselle maistuu hyvin monenlaisten kukkien mesi.
Sitä voi nähdä mitä erilaisimpien kukkien vieraana. Lajin hedelmöityneet naaraat
talvehtivat. Joskus ensimmäiset yksilöt lentävät jo maaliskuussa etsimässä
mettä. Mantukimalaisten pesät sijaitsevat maakoloissa. Ypykkävaaran
rautatieasema (lyh. Ypy) on Suomen rataverkon liikennepaikka Kuhmon kunnan
Ypykkävaaran kylässä Kainuussa rataosalla Kontiomäki–Vartius. Liikennepaikan
etäisyys Helsingin rautatieasemalta on 729,8 ratakilometriä mitattuna Pieksämäen
rautatieaseman kautta. Liikennepaikalla ei ole lainkaan henkilöliikennettä.
Liikennepaikka on miehittämätön junakohtauspaikka, ja siellä kuormataan
säännöllisesti raakapuuta. Rataosan Kontiomäki–Vartius sähköistys- ja
turvalaitetöiden yhteydessä Ypykkävaaran liikennepaikka muutettiin
junakohtauspaikaksi, ja uusi liikenteenohjauslaitteisto otettiin käyttöön 24.
elokuuta 2006. Ypykkävaaran liikennepaikan ja liikenteenohjaustoiminnot
hoidetaan nykyisin kaukokäytöllä Oulun ohjauskeskuksesta käsin. Paavali I,
helleenien kuningas (14. joulukuuta 1901 – 6. maaliskuuta 1964) hallitsi
Kreikkaa 1947–1964. Vuodet 1917–1920 Paul eli isänsä Konstantin I:n kanssa
maanpaossa. Paul oli koulutukseltaan laivaston upseeri. Vuodet 1923–1935 ja
1941–1946 hän oli maanpaossa veljensä Yrjö II:n kanssa. Toisen maailmansodan
ajan hän oli Kreikan pakolaishallituksen mukana Lontoossa ja Kairossa. Kairosta
hän lähetti viestejä kreikkalaisille. Hän palasi Kreikkaan 1946 ja nousi valtaan
1947 veljensä Yrjö II:n kuoleman jälkeen, kommunistien ja monarkistien
sisällissodan aikana. 9. tammikuuta 1938 hän nai Friederike von Hannoverin.
Heidän kolme lastaan ovat: 1. Espanjan kuningatar Sofía 2. Konstantin II,
helleenien kuningas 3. Kreikan ja Tanskan prinsessa Irene Yhdysvaltain Grand
Prix 1973 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 7. lokakuuta 1973
Watkins Glenin radalla. Kilpailu oli kauden viimeinen, ja sen voitti Ronnie
Peterson. Voitto oli Petersonille kauden kolmas. François Cevert kuoli edellisen
päivän harjoituksissa, minkä takia Tyrrellin autot vetäytyivät kilpailusta. The
Rasmus albumilistan johtoon The Rasmus -yhtyeen uusin albumi Black Roses nousi
suoraan Suomen albumilistan ykkössijalle. Metallican Death Magnetic -albumi
putosi ykkössijalta kolmoseksi, sillä sen eteen kiilasi myös kotimainen Popeda
vastajulkaistulla Täydelliset Miehet -levyllään. Suomen kunnallisvaalit 2008
Suomessa äänestettiin tänään kunnallisvaaleissa. Ennakkoon äänestämässä käytiin
hieman edelliskertaa ahkerammin: 1 022 806 äänioikeutettua eli 24,4 % heistä
äänesti ennakkoäänestyksessä, joka päättyi tiistaina 21.10. Kokonaisuudessaan
äänestysprosentti oli 61,3. Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä kokeiltiin
näissä vaaleissa sähköistä äänestämistä, niin että äänestäjä sai valita,
äänestääkö äänestyskoneella vai perinteisesti äänestyslipukkeella. Jo
ensimmäisinä kahtena ennakkoäänestyspäivänä äänestyskone oli varsin suosittu
äänestystapa: hieman yli puolet äänesti koneella. YLEn kello 21:20 julkistaman
ennusteen mukaan kokoomus saisi suurimman äänipotin, SDP tulisi toiseksi ja
keskusta kolmanneksi. Tältä osin ensiennuste osuikin oikeaan. Nämä vaalit olivat
kokoomukselle ensimmäiset kuntavaalit, joissa se sai muita puolueita enemmän
ääniä. Tosin puolue sai 60 paikkaa vähemmän kuin viime vaaleissa. Muut kolmesta
suurimmasta puolueesta menettivät vielä enemmän valtuustopaikkoja. Näissä
vaaleissa valittiinkin kuntaliitosten vuoksi 1 564 valtuutettua vähemmän kuin
neljä vuotta sitten. Helsingissä trendi näyttää olevan oikeiston vahvistuminen
valtuustossa. Vasemmistopuolueista SDP menetti viisi ja Vasemmistoliitto yhden
paikan. Vihreät taas voittivat neljä uutta paikkaa, joten puolue nousi 21
paikallaan Helsingin kaupunginvaltuuston toiseksisuurimmaksi puolueeksi ohi
SDP:n, jonka paikkamäärä on nyt 16. Perussuomalaiset ylsivät peräti neljään
valtuustopaikkaan, kun puolueella oli aiemmin vain yhden valtuutetun edustus.
Tuusulassa ampumavälikohtaus Jokelan koulussa Tuusulassa tapahtui
ampumavälikohtaus 7. marraskuuta 2007. Jokelan koulukeskus on yhdistetty yläaste
ja lukio, jossa on noin 500 oppilasta ja 50 henkilökunnan jäsentä. Helsingin
Sanomien mukaan poliisi on vahvistanut yhdeksän ihmisen surman ja ainakin
kymmenen haavoittumisen. Varsinaiset tapahtumat kestivät poliisin mukaan noin
puoli tuntia. Ampuja on poliisin mukaan saatu kiinni. Poliisin
tiedotustilaisuuteen klo 18.00 mennessä oli varmistunut uhrimäärän nousu
kahdeksaan. Kuolleiden määrä nousi myöhemmin samana iltana yhdeksään, kun ampuja
kuoli Töölön sairaalassa saamiinsa vammoihin. Uhreista opiskelijoita oli
seitsemän, viisi poikaa ja kaksi tyttöä. Lisäksi surmansa sai koulun
naisrehtori. Yleisradion TV1:n uutislähetyksen mukaan sairaalalähteisiin
viitaten Töölön sairaalassa on hoidettavana ammuskelijaksi epäilty henkilö,
jonka tila on kriittinen. Sairaalan ylilääkärin Eero Hirvensalon mukaan hänen
ennusteensa on erittäin huono ja henkiinjäämisen mahdollisuutensa olematon . Hän
oli ampunut itseään päähän. Poliisi ei ampunut välikohtauksen aikana yhtään
laukausta, mutta poliisia kohti ammuskelija ampui yhden laukauksen. Poliisin
tiedotustilaisuudessa kävi ilmi, että ampujan käyttämä ase oli luvallinen. Sen
lupa oli myönnetty 19. lokakuuta ja lupahakemuksen liitteenä oli ampumaseuran
todistus jäsenyydestä. Käytetty ase oli todennäköisesti .22 kaliiperin Sig Sauer
Mosquito -pistooli. Ampuja oli jo aiemmin ilmoittanut aikeistaan Internetin
YouTube-sivustolla ja IRC-Galleriassa, johon hän oli ladannut kuvia ja
suunnitelman tulevasta iskusta. Sittemmin Sturmgeist-tunnuksella esiintyneen
käyttäjän YouTube-tunnus on suljettu, eikä videoita ole enää nähtävillä.
Aineisto on silti nähtävillä lukuisilla muilla sivuilla Internetissä.
Tehy-neuvotteluissa loppurutistus Neuvottelut Tehyn ja kuntatyönantajan välillä
jatkuvat viikonlopun ajan. Asiakysymyksissä on päästy yhteisymmärrykseen jo
aiemmin, mutta lopullisessa kysymyksessä palkankorotuksista ei ole lähennytty.
Viimeisimmän neuvotteluista annetun tiedon mukaan osapuolten tarjoukset olivat
kaukana toisistaan. STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpäällä ei ollut tietoa
neuvottelujen viimeisistä vaiheista tai siitä, mitä maan hallitus on
mahdollisesti osapuolille sanonut tai luvannut. Jos sopua ei saavuteta
viikonloppuna, tulevat hoitajien joukkoirtisanoutumiset voimaan tiistaina
aamuyöllä. Potilasturvalaki on jo tullut voimaan, ja ensimmäiset hoitajat työhön
velvoittavat määräykset on jaettu. Kaikkia, joille määräys on osoitettu, ei ole
kyetty vielä tavoittamaan. Tehy on varautunut pitkään työtaisteluun. Sen
lakkokassan ilmoitetaan olevan 19 miljoonaa euroa. Tarvittaessa järjestö
kykenisi realisoimaan omaisuuttaan. Torontoon puuhataan Maple Leafsin rinnalle
toista NHL-joukkuetta Hankkeen takana on Jim Balsillie, joka yritti jo ostaa
Nashville Predatorsin ja siirtää sen Kanadan Hamiltoniin. Balsillie toimii
Research In Motion -nimisen yhtiön toimitusjohtajana. Useammalta NHL-pomolta
löytyy kannatusta toiselle torontolaisjoukkueelle. Joidenkin mielestä sen
pitäisi kuitenkin tapahtua muuttamalla jo olemassa olevan joukkueen kotipaikkaa
uuden seuran perustamisen sijaan. Tämä pitäisi joukkueiden lukumäärän nykyisessä
30:ssä. EKP laski korkoja Euroopan keskuspankki laski eilen ohjauskorkoja.
Talousasiantuntijat arvioivat etukäteen, että tämä koronalennus ei riitä
pysyvästi vaikuttamaan euribor-viitekorkoon vaan EKP:n on laskettava
ohjauskorkoja vielä uudelleen tänä vuonna. Handelsbankenin pääekonomisti Tiina
Heleniuksen mukaan markkinakoroissa on ohjauskorkoihin nähden yllättävän paljon
riskilisää: europankit ovat epäluuloisia toistensa suhteen ja varautuvat siihen,
että kilpailijat peittelevät luottotappioitaan. EKP:n neuvosto asetti
minimitarjouskoron (niin kutsuttu ”EKP:n ohjauskorko”) 50 peruspistettä alemmas
3,25 prosenttiin, maksuvalmiusluoton koron niin ikään 50 pistettä alemmas 3,75
prosenttiin ja talletuskoron 50 pistettä alemmas 2,75 prosenttiin. Muutokset
tulevat voimaan kuluvan kuun 12. päivänä. EKP:n eilinen ilmoitus ohjauskorkojen
laskusta sai euriborin laskuun. 12 kuukauden euribor, Suomen yleisin
asuntolainojen viitekorko, laski tänään 4,596 prosenttiin, kun se eilen oli 4,7
prosenttia. Hanno Möttölä lopettaa ammattilaisuransa Ensimmäisenä
suomalaiskoripalloilijana NBA:ssa pelannut Hanno Möttölä lopettaa ammattilais-
ja maajoukkueuransa. Möttölä jatkaa pelejään Suomessa II-divisioonan FC Passen
riveissä. Möttölä kertoi päätöksestään Suomen ja Unkarin välisen
EM-karsintaottelun jälkeen. Ottelu oli Möttölälle sadas Suomen maajoukkueessa.
Möttölä valittiin uransa aikana kahdeksan kertaa Suomen parhaaksi
koripalloilijaksi. Hän pelasi NBA:ssa Atlanta Hawksin joukkueessa kausina
2000–2002. Liettualaisessa Žalgiris Kaunasin joukkueessa Möttölä oli mukana
voittamassa maan mestaruutta ja cupia vuonna 2007. Hän on pelannut lisäksi muun
muassa Espanjassa, Italiassa ja Kreikassa. Möttölä on rakennuttamassa taloa
Helsinkiin, Käpylän kaupunginosaan. Hänellä on vaimonsa kanssa kaksi alle
kouluikäistä lasta. Möttölällä on ikää 32 vuotta. Sisäpiirikauppaepäilyjä
herännyt Suomessa ja Ruotsissa Sisäpiirikauppa on pörssiosakkeen myynti tai
osto, jonka suorittaja kuuluu arvoon liittyen sisäpiiriin. Sisäpiirikauppaa
säätävä arvopaperimarkkinalaki on vuodelta 1989. Vankeusrangaistuksia oli
annettu tammikuussa 2008 Suomessa viisi ehdollisena vuodelta 2007 ja sitä ennen
vain kerran. Suomen osakkeiden sisäpiirikaupat olivat Ratan mukaan v. 2007
aiempaa enemmän järjestäytynyttä rikollisuutta. Esimerkiksi Christer Gardellin
hallinoiman ja miljonääri Carl Ichanin rahoittama Cevian Capitalin ja Nordean
sijoitusammattilaiset olivat mukana miljoonien eurojen sisäpiirikaupoissa
Ruotsissa. Ruotsissa osakemeklarit ja pörssi ovat ilmoittaneet sisäpiiriepäilyjä
viisi kertaa enemmän kuin Suomessa vuonna 2007, vaikka pörssi on vain
kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Maaliskuussa 2009 Ruotsissa annettiin
syytteitä maan laajimmassa sisäpiiriepäilyssä henkilömäärien ja summien suhteen.
Syyte on annettu 6 henkilölle. Syytteen mukaan sisäpiirikauppoja on tehty 23
pörssikaupassa ja saatu yli 3 milj. euroa voittoja, jotka on saatettu pimittää
verottajalta. Osakekohteisiin sisältyy Lindex, Volvo, Telia-Sonera ja Metso.
Yksi syytetyistä oli piilottanut 500 000 kruunua lasten turvaistuimeen autossa.
Syytetyt ovat olleet töissä useammassa rahoitusyrityksessä: Cevian Capital
(pääepäilty), Nordea, Carnegiein ja Morgan Stanley. Rikospoliisi kuulusteli
maaliskuussa 2009 yritysvaltaajana mainetta saanutta sijoittaja Kai Mäkelää.
Häntä kuulusteltiin sisäpiiritiedon väärinkäytöstä Saunalahden osakkeilla vuonna
2005. Kai Mäkelä, Rauno Puolimatka ja Ahti Vilppula ovat kaikki kolme julkisesti
kiistäneet syyllistyneensä mihinkään. Helsingin käräjäoikeus määräsi 20
miljoonaa euroa Kai Mäkelän omaisuutta takavarikkoon SEB:n vaatimuksesta
maaliskuussa 2009 perustuen kiistaan termiinisopimuksen ehdoista. Kai Mäkelä ei
päässyt Alma Median hallitukseen yhtiökokouksessa vuonna 2009. Hallituksen
puheenjohtajan Kari Stadighin mukaan neljätoista kahdestakymmenestä
suuromistajasta ei tukenut valintaa. Kokouksessa Mäkelää tukivat Jaakko Renvald
ja Markku Laine. Kai Mäkelä on mm. Alma Median ja Tallentumin omistaja. Hän on
pörssiyhtiö Sopranon hallituksessa. Halosen vaalikampanjalle satoja tuhansia
euroja ay-jäsenmaksuja - rahoja kierrätettiin SDP:n kautta Uusien paljastusten
mukaan Tarja Halonen sai vuonna 2006 valtavat tuet ammattiyhdistyksiltä sekä
tuntemattomilta yhdistyksiltä. Aikaisemmin vuonna 2009 paljastui mm. JHL:n
jäsenmaksujen käyttö jättimäiseen SDP:n tukemiseen vuosina 2006-2008. Rahoja on
pesty SDP:n kautta, joka oli antanut rahat Haloselle yli 0.4 miljoonan euron
"muuna tukena". Vaalivuonna 2006 rahoitusta on tullut muun muuassa seuraavilta
tahoilta: * Metallityöväen liitto (127,875 euroa) - SAK:n jäsen * JHL (113,000
euroa) - SAK:n jäsen * Palvelualojen ammattiliitto PAM (75,740 euroa) - SAK:n
jäsen * "Työväenlehdistön kannatusyhdistys ry"-niminen yhdistys (100,000 euroa)
SDP:n seminaarilippujen ostajiksi on paljastunut Kemian liitto, KTV,
Metalliliitto, Pam, Paperiliitto, SOK, Sähköliitto, Toimihenkilöunioni ja
Tradeka-yhtymä. Neljä tuntematonta tahoa on kieltänyt SDP:tä paljastamasta
seminaarilippukauppoja. SDP ei ole paljastanut näitä rahoja. 5000 euron
vaalipatsaan ostajiksi on paljastettu: Kirjapaino Kehitys Oy 1 kpl,
Vakuutusyhtiö Turva 1 kpl, Metalliliitto 4 kpl, Kemianliitto 1 kpl, KTV 3 kpl,
Jyväskylän Työväenyhdistys 1 kpl, Ripella Oy 1 kpl, Kustannusosakeyhtiö
Kansanvalta 1 kpl, Suomen Viestintärahoitus Oy 1 kpl, Turun Työväen Säätiö 1
kpl, Urheiluopistosäätiö 2 kpl, Sdp:n eduskuntaryhmä 1 kpl, Palvelualojen
ammattiliitto PAM 4 kpl, Palkansaajasäätiö 1 kpl, Tradeka-yhtymä 1 kpl, KSL 1
kpl, TSL 1kpl, SAK 1 kpl, Helsingin Työväenyhdistys 1 kpl, Viestintäalan
ammattiliitto 1 kpl Viisi tuntematonta tahoa on kieltänyt SDP:tä paljastamasta
patsaskauppojaan. SDP ei ole paljastanut näitä rahoja. Naši-järjestö
suunnittelee mielenosoitusta Helsingissä Suomen Antifasistinen Komitea tukee
venäläisen Naši-nuorisojärjestön aikomusta järjestää 23. maaliskuuta 2009
mielenosoitus Viron Helsingin suurlähetystön järjestämään seminaaria vastaan,
jossa järjestäjien ilmoituksen mukaan käsitellään Neuvostoliiton rikoksia Viroa
kohtaan. Seminaari liittyy WSOY:n kustantamaan Imbi Pajun ja Sofi Oksasen
kirjoittamaan kirjaan Kaiken takana oli pelko. Suomen Antifasistinen Komitea
(lyhennys Safka) on toimintaryhmä, johon kuuluvat muun muassa dosentti Johan
Bäckman ja kirjailija Leena Hietanen. Komitean mukaan ryhmä tukee
vironvenäläisten ja latvianvenäläisten pyrkimyksiä vaikuttaa siihen, millaista
käsitystä toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista maissa annetaan sekä
pyrkimyksiä saada vähemmistöille lisää kulttuurisia oikeuksia. Seminaarissa
julkaistava artikkelikokoelma käsittelee neuvostomiehityksen vaikutuksia
virolaisten elämään. Venäjä-tutkija Arto Luukkanen pitää Naši-ryhmän
suunnittelemaa mielenosoitusta marginaaliryhmän julkisuustemppuna. Seminaaria
ennen järjestetään elokuvateatteri Orionissa Euroopan parlamentin rahallisesti
avustaman elokuvan, The Soviet Storyn esitys. Elokuvassa paljastetaan Gestapon
ja NKVD:n olleen yhteistyössä jo marraskuussa 1938 henkilöiden luovuttamisessa
Saksalle Neuvostoliitosta, ja näin saksalaisten ja neuvostoliittolaisten
yhteistyöstä. Lisäksi elokuvassa haastatellaan nykypoliitikkoja.
Mielenosoittajien tiedotustilaisuus oli tarkoitus järjestää Finlandia-talossa,
mutta Johan Bäckmanin mukaan Finlandia-talo perui tilaisuuden. Uuden Suomen
tietojen mukaan tilaisuuteen on ilmoittanut tulevansa kaupunginvaltuutettu Jussi
Halla-aho (sit.). Bäckman ilmoitti Uuden Suomen verkkopäiväkirjassaan
lehdistötiedotteessa, että tiedotustilaisuus rajoitetaan vain toimittajille.
Našin oletetun mielenosoituksen vastamielenosoituksen aikoo järjestää Kai
Pöntinen Sanomatalossa. Hän on Kansallisen Kokoomuksen ehdokas Euroopan
parlamentin vaaleissa. Italian päämedia sivuuttaa Berlusconin paritusepäilyt
Italian pääuutiset sivuuttaa Silvio Berlusconiin kytkeytyvät paritusepäilyt eli
nk. Barin-tutkimuksen. Julkisen tv-yhtiön RAIn katsotuin uutislähetys TG1 ei
maininnut sanallakaan Silvio Berlusconiin kytkeytyviä paritusepäilyjä.
Päätoimittaja Augusto Minzolini kuvasi Barin tutkimusta juoruista koostuvaksi
seurapiiriuutiseksi, jonka ytimestä ei löydy yhtään varmaa faktaa. Muissa
Euroopan maissa uutinen on julkaistu. Tuomioistuin epäilee Berlusconia lähellä
olevan liikemiehen Gianpaolo Terantino välittäneen seksipalveluja tarjoavia
maksullisia naisia pääministerin juhliin. Berlusconia ei epäillä Barin
tutkimuksissa rikoksesta. Kuulusteluissa Patrizia D’Addario on kertonut
harrastaneensa seksiä Silvio Berlusconin kanssa korvausta vastaan pääministerin
virka-asunnossa Roomassa. Tapaus todentaa Berlusconin naisskandaalia ostaa
ympärilleen naisten seurapalveluja. Se ei ole yksityisasia, koska Berlusconi
nostaa haareminsa kaunottaria politiikan ja viihteen eliittiin. Eri
kansallisuuksia edustavat naiset voivat olla myös kansallinen ja kansainvälinen
turvallisuusongelma. Berlusconi altistaa itsensä kiristykselle ja
valtiosalaisuudet saattavat vuotaa vääriin käsiin. Neljä naista osallistui
Berlusconin juhliin 1000–2000 euron korvauksesta Roomassa. Lakimiehen mukaan
väite ei ole totta ja jos se olisi Berlusconi olisi korkeintaan loppukäyttäjä ja
siten lain edessä rankaisematon. Berlusconin vaimo Veronica Lario on kertonut
hakeneensa avioeroa miehestään syynä miehen suhde 18-vuotiaan mallin Noemi
Letizian kanssa. Pääministerin uudenvuodenjuhlissa oli 50 nuorta kaunotarta:
näyttelijöitä, tanssijoita ja imagotyttöjä. He tulivat yksityiskoneilla
Milanosta ja Roomasta. Kaikki saivat ranne-, nilkka- ja kaulakorun ja tekivät
ostoksia Berlusconin varoilla. Mara Carfagna, entinen showtyttö, nousi Italian
tasa-arvoministeriksi. Elvira Savino, kansanedustaja asui malli Sabina Beganin
kanssa. Vaalien jälkeen malli Began istui Berlusconin sylissä ja hänellä oli
Berlusconin perhostunnus tatuoituna ja teksti ”Kohtaaminen, joka muutti elämäni
S.B.” Vaimo Veronica Lario kysyi: Miten on mahdollista hyväksyä sellainen
poliittinen kulttuuri, jossa parlamenttiehdokkaaksi asetetaan pääministerin
suosimia tanssityttöjä?” Oikeudessa pääministeri nauttii itse säätämäänsä
syytesuojaa. The Times on nimennyt Berlosconin pelleksi. Financial Times -lehden
mukaan Berlusconi on huono esimerkki. Berlusconi pitää arvostelijoita
kommunistien juonittelijoina. Berlusconi ei vastaa kriittisen median
kysymyksiin. Berlusconi omistaa Italiassa tv-kanavia, lehtiä ja kustannusaloja.
Chávez sai tahtonsa läpi: Venezuelan presidentin valtakausien määrä rajattomaksi
Venezuelan presidentin valtakausien määrän rajoittamisesta luovutaan, kun
sunnuntaisessa kansanäänestyksessä noin 54,4 % kansasta päätyi istuvan
presidentin Hugo Chávezin kannalle. Aiempi, joulukuussa 2007 asiasta järjestetty
kansanäänestys ei tuottanut haluttua tulosta (51 % kannatti tuolloin
valtakausien rajauksen säilyttämistä äänestysaktiivisuuden ollessa 56 %), joten
tällä kertaa äänestäjien aktivoimiseen panostettiin enemmän. Valtionyhtiöiden
työntekijöitä irrotettiin työstään useiksi päiviksi muun muassa jakamaan
lentolehtisiä ja osallistumaan tukimarsseihin. Yhtiöiden autoja ja muuta
kalustoa, jopa kokonaisia öljynjalostamoja verhottiin presidenttiä tukeviin
punaisiin kampanjajulisteisiin. Nykyisen perustuslain mukaan presidentti
Chávezin olisi pitänyt luopua asemastaan 2013, jolloin hänen toinen
kuusivuotiskautensa päättyy. Päätöksen myötä hänen presidenttiytensä voi jatkua
niin kauan kuin hän haluaa asettua uudelleen ehdolle. ”Ei” äänestäneet ovat
huolestuneita kehityksestä, joka on tehnyt pääkaupunki Caracasista yhden
maailman turvattomimmista sota-alueiden ulkopuolisista kaupungeista.
”Kyllä”-äänestäjät puolestaan kiittelevät presidentin miljardipanostuksia
sosiaali-, terveys- ja koulutusohjelmiin. Chávezin köyhyyden vähentämiseksi
suuntaamat ohjelmat nauttivat myös laajaa kansan suosiota. Venezuelan
presidentillä on kuitenkin öljyn hinnan dramaattisen laskun myötä nykyisin
huomattavasti vähemmän liikkumavaraa, ja 2006 vaalien jälkeen hänen
toteuttamansa laajamittainen talouden, erityisesti yhdysvaltalaisrahalla
kehitetyn öljyteollisuuden kansallistaminen, pitää uudet investoinnit poissa
Venezuelasta. Talousahdinko vaikeuttaa Chávezin tavoitetta nousta vasemmiston
ikoniksi ja nostaa maansa samalla Yhdysvaltojen poliittiseksi vastapainoksi
Latinalaisessa Amerikassa. Venezuelan äänestystä seurattiin tarkkaan
naapurimaissa. Kolumbian konservatiivipresidentti Álvaro Uribe ja Nicaraguan
vasemmistojohtaja Daniel Ortega ovat kumpikin tahoillaan yrittäneet poistaa
esteitä uudelleen ehdolle asettumisen tieltä. Venäjällä puolestaan pidennettiin
presidentin valtakautta neljästä kuuteen vuoteen marraskuussa 2008.
Pohjois-Korea vapautti amerikkalaistoimittajat Pohjois-Korea vapautti
amerikkalaistoimittajat entisen presidentti Bill Clintonin vierailun aikana.
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong Il armahti rajalla maaliskuussa 2009 viisi
kuukautta aiemmin siepatut toimittajat. Laura Ling ja Euna Lee olivat rajalla
tekemässä juttua pohjoiskorealaisista pakolaisista ja naiskaupasta. Toimittajat
tuomittiin 12 vuodeksi pakkotyöhön kesäkuussa. Bill Clinton teki
yllätysvierailun Pohjois-Koreaan ja tapasi 4.8. johtajan Kim Jong Ilin sekä
amerikkalaistoimittajat. Kim Jong Il ei aiemmin ollut tavannut ketään
korkea-arvoista länsimaista johtajaa. Jimmy Carter vieraili Pohjois-Koreassa
yksityishenkilönä vuonna 1994 ja tapasi edesmenneen Kim Il-sungin. Toimittajat
pääsivät kotimaahansa samalla koneella Bill Clintonin kanssa. Reutersin mukaan
Pohjois-Korea oli etukäteen luvannut vapauttaa toimittajat Clintonille ja olla
kytkemättä kiistaa Pohjois-Korean ydinohjelmaan. Yhdysvallat juhli vankien
vapautusta heidän laskeuduttua Kaliforniaan Los Angelesin lähistöllä Burbankin
lentokentälle. Viimeksi Washingtonista vieraili Kim Jong Il:n luona vuonna 2000
silloinen ulkoministeri Madeleine Albright. Vapautetut toimittajat
työskentelevät Al Goren johtamalla Current TV –asemalla. Kurdimyönteistä
puoluetta uhkaa lakkautus Turkissa Turkin syyttäjäviranomaiset ovat aloittaneet
toimenpiteet kurdimyönteisen DTP-puolueen kieltämiseksi. Puoluetta on syytetty
kurdikapinallisten tukemisesta, minkä lisäksi sen ehdotus itsehallinnosta
Kaakkois-Turkin kurdeille on syynä Turkin haluun kieltää puolue. Tilanne
kurdialueella on kriittinen Kaakkois-Turkin ja Pohjois-Irakin kurdijoukkojen
tehdessä hyökkäyksiä turkkilaisalueille ja Turkin kaavaillessa hyökkäystä
Pohjois-Irakiin. Kurdit taistelevat luodakseen joko oman valtion, Kurdistanin,
tai vaihtoehtoisesti suuremman itsehallinnon puolesta. Ville Wahlbeckista
ensimmäinen suomalainen WSOP-voittaja Las Vegasissa käytävässä pokerin World
Series of Poker-turnaussarjassa saatiin kautta aikojen ensimmäinen
suomalaisvoittaja kun Ville Wahlbeck voitti 10 000 dollarin sisäänoston
mixed-pelien maailmanmestaruuden ($10,000 World Championship Mixed Event).
Kaksinpelissä kukistui yhdysvaltalainen David Chiu. Turnauksen ykköspalkinto oli
492 375 dollaria. Wahlbeck aloitti tämän vuoden WSOP:n vahvasti sijoittuen
seitsemän kortin avopokerin maailmanmestaruuskilpailussa kolmanneksi ja tämän
jatkoksi tuli heti seuraavaksi voitto. 33-vuotias Wahlbeck on alkuvuodesta
blogissaan kirjoittanut harkitsevansa pokeriuransa päättämistä. Voiton myötä
Wahlbeckin turnausansiot nousevat yli 800 000 dollarin. Rattijuoppo törmäili
Turussa Vahvasti päihtynyt säkyläläinen eläkeläismies törmäili autollaan Turussa
tänä aamuna. Mies oli ajanut kovaa vauhtia kohti Jaanintien ja Littoistentien
risteystä sillä seurauksella että törmäsi paikalle osuneen taksin kylkeen.
Eläkeläismiehen ohjaama pakettiauto pysähtyi lopulta liikennevalotolppaan.
Kuljettaja puhalsi alkometriin 2,6 promillen lukeman. Pakettiauto romuttui
pahoin, Volvo-merkkinen taksiauto sai kylkeensä laajoja peltivaurioita. Kukaan
ei silti loukkaantunut kolarissa. Paikalla kävi silti ambulanssi. Tapaus sattui
aamulla hieman jälkeen viiden aikoihin. Joukkoraiskauksen uhriksi joutunut
saudinainen vangittiin Joukkoraiskauksen uhriksi joutunut 19-vuotias nainen
tuomittiin kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen Saudi-Arabiassa. Rangaistus
annettiin maan sukupuolierottelua koskevien lakien nojalla, sillä nainen oli
ollut raiskauksen aikoihin vieraan miehen autossa. Šiiavähemmistöön kuuluvan
naisen tuomio koostui alun perin 90 raipaniskusta, mutta valitustuomioistuin
muutti sen 200 raipaniskuksi ja määräsi naisen lisäksi kuudeksi kuukaudeksi
vankeuteen. Samassa yhteydessä valitustuomioistuin kaksinkertaisti naisen
neljätoista kertaa joukkoraiskanneiden miesten tuomioiden pituudet. Seitsemälle
sunnimiehelle annettujen rangaistusten alkuperäiset kestot olivat noin 1–5
vuotta. Arevan laitoksesta radioaktiivinen vuoto Ranskassa Areva havaitsi
laitoksessaan radioaktiivisen vuodon Ranskassa. Kaakkois-Ranskassa laitos
valmistaa polttoainetta ydinvoimaloille. Uraanipitoista radioaktiivista nestettä
on vuotanut rikkinäisestä maanalaisesta putkesta. Sen epäillään hajonneen useita
vuosia sitten. Toissa viikolla Tricastinin ydinvoimala-alueella Etelä-Ranskassa
tapahtui onnettomuus, jossa uraanipitoista vettä pääsi vuotamaan jokeen ja
maaperään. Vuodon takia alueen asukkaita kiellettiin uimasta ja kalastamasta.
MTV3:lle kolme uutta maksullista kanavaa Mainosrahoitteinen televisioyhtiö MTV3
saa maaliskuun alusta lähtien kolme uutta maksullista kanavaa, kerrotaan yhtiön
julkaisemassa tiedotteessa. Oman kanavansa saavat niin naiset sekä tv-sarjat
että scifin harrastajat. Uudet kanavat ovat siis MTV3 AVA, MTV3 Sarja ja MTV3
Scifi. Kaikki kolme aloittavat samaan aikaan heti tulevan maaliskuun alussa.
Kesäkuussa 2008 yli 400 000 kotitaloutta maksaa MTV3 Kanavapaketista. Jo
neljäsosa suomalaisista kotitalouksista tilaa jotakin maksukanavaa, ilmoittaa
MTV Oy . Marskin ritari satavuotias Yksi viimeisistä Mannerheim-ristin
ritareista, Onni Määttänen täytti täydet sata vuotta. Hän vietti juhlapäivää
Pohjois-Karjalan prikaatin järjestämässä juhlassa Kontiorannan varuskunnassa.
Juhlaan osallistui nelisensataa kutsuvierasta. Syntymäpäivän juhlassa
juhlapuheen piti Itä-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Jukka
Pennanen, jonka puheen keskeisessä osassa luonnehti Onni Määttästä
poikkeukselliseksi sotilaaksi ja ihmiseksi. Määttäsen periaate on ollut, että
mies pitää huolen siitä mitä hänen vastuulleen on annettu. Pitkän iän
salaisuutena ritarimme pitää selkeää ohjetta, että pitää syödä kaikkee ruokoo
riittävästi ja kunnolla ja sitten maata tarpeeksi, jotta ehtii levätä työn
jälkeen. Syntymäpäiväsankari kertoo itse noudattaneensa juuri näitä ohjeita.
Talvisodassa Onni Määttänen palveli 11. Rajajääkäripataljoonassa Ilomantsin
suunnalla. Talvisodassa Määttänen haavoittui 13. joulukuuta 1939. Jatkosodan
alkamisen jälkeen hänet melko pian ylennettiin vääpeliksi ja tuolloin hän toimi
partionjohtajana osasto Kuismasessa. Partiomiehenä kuului Määttäselle toiminta
kaukana vihollisen selustassa ja hänen pisimmän aikaa kestänyt partionsa oli
tasan kuukauden mittainen ja tämän matkan aikana taivallettiin yli kaksisataa
kilometriä jalkaparikassa. Vääpeli Määttänen ehti suorittaa yhteensä 16
partiomatkaa ennen ritariksi nimittämistään. Jatkosodan päättyessä Onni
Määttäsen partio oli kaukana rintamalinjojen takana vihollisen selustassa.
Tällöin saatiin viesti rauhanteosta radion välityksellä. Matka takaisin omalle
puolelle olisi kestänyt viikkoja, mutta lopulta luvattiin lähettää lentokone
partiomiehiä noutamaan. Lapin sodassa Määttäsen joukko ehti tehdä vielä yhden
partiomatkan saksalaisen selustaan. Sotien jälkeen Onni Mättänen vetäytyi
harjoittamaan maanviljelystä Ilomantsin tilalleen yhdessä vaimonsa Kerttu
Määttäsen kanssa. Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-risti myönnettiin yhteensä
191 miehelle, joista neljälle risti annettiin kahdesti. Nykyisin (2.11.2008)
ritareista ovat elossa ainoastaan 85-vuotias Tuomas Gerdt (ritari numero 95),
87-vuotias Kaarlo Nykänen (ritari numero 118) ja 100-vuotias Onni Määttänen
(ritari numero 119). Rahtilaiva tulessa Kroatian edustalla Palava turkkilainen
rahtilaiva, M/S UND Adriyatik ajelehtii Adrianmerellä kohti Kroatian rannikkoa.
Lastina aluksella on öljyä ja sen pelätään pääsevän mereen. Kaikki matkustajat
ja miehistö on saatu evakuoitua palon tieltä, joka alkoi keskiviikkona. Kroatian
viranomaiset ovat ilmoittaneet, että aluksen lastina on tuhat tonnia raakaöljyä
sekä muita vaarallisia aineita pienempiä määriä. Viranomaiset ovat myös
kertoneet, että palo saattaa vauriottaa laivan runkoa ja ettei UND Adriyatik ole
räjähdysvaarassa. Sammutusoperaatiossa on mukana monia palomiehiä, joiden
joukossa Alankomaista saapuneita laivapalojen asiantuntijoita. UND Adriyatik oli
matkalla Turkin Istanbulista Italian Triesteen, kun se syttyi suunnilleen 24
kilometrin päässä Kroatian rannikolta tuntemattomasta syystä palamaan.
Roolipeli- ja animetapahtuma Tracon IV 7. helmikuuta Tampereella Roolipeli- ja
animetapahtuma Tracon IV järjestetään lauantaina 7. helmikuuta kello 10–19
Tampereen teknillisellä yliopistolla. Kaikenikäisille animen ja mangan
(japanilaisen animaation ja sarjakuvan) sekä rooli-, miniatyyri- ja lautapelien
harrastajille tarkoitettuun tapahtumaan odotetaan edellisvuosien perusteella
jopa 3 500 kävijää. Kasvavaan kävijämäärään on myös varauduttu entistä
laajemmilla tiloilla. Tapahtuma tarjoaa järjestäjien mukaan kävijöilleen paljon
mielenkiintoista ohjelmaa kolmen euron pääsymaksulla. Luonteeltaan Tracon IV on
aktiivisten harrastajien tapahtuma, jossa useisiin ohjelmanumeroihin voi myös
yleisö osallistua. Tällaisia ohjelmanumeroita ovat esimerkiksi taide- ja
askartelutyöpajat, tanssiharjoitukset ja monenlaiset kilpailut sekä turnaukset.
Lisäksi ohjelmassa on muun muassa anime-, manga- ja roolipeliaiheisia luentoja
ja paneelikeskusteluja sekä eri harrastusyhteisöjen tapaamisia eli miittejä.
Vahvasti esillä tapahtumassa on myös cosplay eli anime-, peli- ja muiden
kuvitteellisten hahmojen esittäminen pukeutumisen avulla. Tapahtumassa
järjestetään cosplay-puku- ja -parikilpailut yhteistyössä Cosplay Finland Tourin
kanssa. Cosplay-kisaajien lisäksi monet muut cosplay-, live-roolipeli- ja
keskiaikaharrastajat osallistuvat tapahtumaan näyttävissä asuissa. Tracon
järjestetään nyt neljättä kertaa. Tapahtuma on kerännyt vuosi vuodelta enemmän
kävijöitä – vuonna 2005 järjestetyssä ensimmäisessä tapahtumassa kävijöitä oli
noin tuhat, vuonna 2006 noin 1 800 ja vuonna 2008 noin 2 800. Tapahtumien
kävijöiden ikähaarukka on ollut laaja pääpainon ollessa 10–25 vuoden välillä.
Tapahtuman järjestää Tracon ry ja se on saanut tukea Tampereen kaupungin
nuorisotoimelta. Espanjan kansallishymni sai sanat Espanjan kansallishymniin on
kirjoitettu sanat. Vuonna 1671 sävellettyyn, "Kuningasmarssina" (esp. Marcha
Real) tunnettuun kansallishymniin oli aiemmin kuulunut vain musiikki. Aloite
kansallishymnin sanoittamiseen tuli Espanjan olympiakomitealta, joka halusi
antaa espanjalaisille urheilijoille mahdollisuuden laulaa kansallishymniä
urheilukilpailuiden palkintojenjakotilaisuuksissa. Musiikkitieteilijä Emilio
Casaresin johtama nimekäs tuomaristo valitsi sanat yli 7000 ehdotuksen joukosta.
Sanojen tekijäksi paljastui 52-vuotias työtön Paulino Cubero Kastilia- La
Manchasta. Kansallishymni on tarkoitus esittää uusien sanojen kanssa ensimmäisen
kerran 21. tammikuuta urheilugaalassa, jossa sen laulaa tenori Plácido Domingo.
Kaikki espanjalaiset eivät kuitenkaan ole olleet tyytyväisiä uusiin sanoihin.
Entinen kulttuuriministeri Carmen Calvo sosialistisesta työväenpuolueesta sekä
Yhdistyneen vasemmiston johtaja Gaspar Llamazares kritisoivat niitä kovin
sanankääntein. Eräät katalonialaiset ja baskiedustajat torjuivat uuden hymnin
korostaen, että heidän kansoillaan on jo käytössä omat hymnit. Zagat tuo
arvioinnit osaksi terveydenhuoltoa Ravintolaoppaistaan tunnettu Zagat on
laajentamassa käyttäjien arvosteluihin pohjautuvaa liiketoimintaansa
terveydenhuoltoon. Perinteiset Zagatin oppaat kattavat vapaa-ajanviettoon
liittyviä aiheita, kuten hotellit, kylpylät, golf-radat, elokuvat ja yöelämän.
Nyt yritys on pyytänyt Yhdysvaltain suurimpiin kuuluvan vakuutusyhtiön,
WellPointin asiakkaita arvostelemaan lääkärikokemuksensa, ja arvoimaan
esimerkiksi lääkärinsä kommunikointikykyä ja tämän kanssa saavutettua
luottamussuhdetta. Yhdysvaltalaisyrityksen perustajiin kuuluvan Nina S. Zagatin
mukaan uudella toimintakentällä aiotaan edetä varovaisissa merkeissä.
Esimerkiksi Zagatin ravintola-arvioiden yhteydessä antamaa kehoitusta pyrkiä
naseviin ja nokkeliin sanankäänteisiin halutaan erityisesti välttää.
Yhdysvaltalaislääkärit tyrmäävät suunnitelman yksikantaan. Rocky Hillissä,
Connecticutissa toimiva synnytyslääkäri Angelo S. Carrabba pahoitteli sitä, että
Zagat suhtautuu asialleen omistautuneiden ja välittävien lääkäreiden antamaan
lääketieteelliseen hoitoon samalla tavalla kuin aterian valmistamiseen.
Connecticutin lääketieteellisen seuran puheenjohtaja William Handelman pitää
mielenkiintoisena, että yritys jolla ei ole mitään kokemusta alasta aikoo
yrittää arvioida, kuinka hyvä jokin tietty lääkäri on. Hän pitää mahdollisia
arvioita erittäin subjektiivisina. Kalifornialainen psykiatri Ronald C. Thurston
taas arvioi, etteivät potilaat osaa kovinkaan hyvin arvioida hoitoon
tarvittavien teknologioiden ja taitojen merkitystä. Hän nostaa esille usein
potilaiden laiminlyömät hoitoihin liittyvät ravintosuositukset, ja sen että nämä
lopettavat usein lääkityksen omatoimisesti heti olon parantuessa. Suomessa
pohdintoihin terveydenhuoltoalan ammattilaisten arvioinneista on suhtauduttu
suurella varauksella. Tästä huolimatta palveluja suunnitellaan. Esimerkiksi
Kvalion Oy ilmoittaa avaavansa tämän vuoden alkupuolella arviointipalvelun
avuksi yksityislääkärin valintaan. Mitro Repo ja kirkon johto syyttävät toisiaan
ylimielisyydestä Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous kuulee pastori Mitro
Repoa 26. toukokuuta tämän eurovaaliehdokkuuden timoilta. Aikaisemmin
Arkkipiispa Leo on syyttänyt pastori Repoa ylimielisyydestä. Arkkipiispan
teologisen sihteerin Jyrki Härkösen mukaan Repo on taitava median
hyväksikäyttäjä ja populisti. Härkönen ja arkkipiispa Leo ovat arvostelleet
voimakkaasti isä Mitron toimintaa. Härkönen on muun muassa paheksunut Revon
pukeutumista muotisuunnittelijan viittoihin, ajelua punaisella Alfa Romeolla ja
esiintymistä viihdeohjelmissa. Emeritus arkkipiispa Johannes kirjoitti kirjeen
piispanklokoukselle Repoon liittyen, jossa hän toteaa: "Mitro Revon monessa
yhteydessä todettu sopimaton kielenkäyttö ja esiintyminen tulisi erikseen
käsitellä piispainkokouksessa. Kyseessä on vakava ongelma kirkollemme." Asiasta
uutisoi Aamun Koitto-lehti. Arkkipiispa Leon mukaan ortodoksisessa kirkossa
pappisoikeuksien valvominen kuuluu piispoille ja papin pitäisi pyytää piispan
siunaus aina kun haluaa tehdä jotain joka on kanonisen oikeuden kannalta
epäilyttävää. Leon mukaan ”Mitro Repo on opiskelunsa aikana ja
pappisvihkimisessään sitoutunut tähän kirkon perinteeseen”. Härkönen arvioi,
että piispankokouksen lopullinen päätös tulee olemaan toimituskielto, jonka
aikana Repo ei saa toimittaa palveluksia eikä käyttää viittaa. Poliitikon uransa
päätyttyä hän voi ottaa yhteyttä piispainkokoukseen ja oikeudet palautetaan.
Revon mukaan kiista kirkon johdon kanssa on rasittanut hänen
vaalikampanjointiaan. Repo arvosteli kirkon johtoa myös siitä, etteivät he ole
olleet häneen yhteydessä asiassa ja että hän on saanut tietoa vain
tiedotusvälineiden kautta. ”Onhan se ylimielistä, että saan tietää
tiedotusvälineistä, mitä kirkkomme johto ajattelee”, Repo kertoi MTV3:lle. Mitro
Revon mukaan hän on pyytänyt kahdeksaan kertaan kuulemistilaisuuden sisältöä
koskevia asiapapereita, mutta ei ole niitä saanut. Jyrki Härkösen mukaan Repo on
saanut kaikki asiakirjat, jotka ovat oleellisia päätöksenteon kannalta.
Egyptiläismies menehtyi lintuinfluenssaan Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti
lauantaina 19-vuotiaan egyptiläismiehen kuolleen perjantaina H5N1-tyypin
lintuinfluenssaan. H5N1-muotoa on löydetty vuoden 2003 jälkeen alle 50 maasta.
Vuonna 2003 muoto havaittiin. Tautiin on kuollut yli 200 ihmistä, ja sen takia
on jouduttu tappamaan miljoonittain lintuja. Egyptissä tauti on surmannut
yhteensä 21 ihmistä sen jälkeen kun virus löydettiin. Ennen perjantaista
kuolemaa edellinen uhri oli viime kuulta. Silloin lintuinfluenssa vaati
25-vuotiaan naisen hengen. McCainilla ja Obamalla ensimmäinen väittely John
McCain (rep.) ja Barack Obama (dem.) kohtasivat ensimmäisessä vaaliväittelyssään
Mississippin yliopistolla perjantai-iltana. Puolentoista tunnin väittelyssä
havaittiin ehdokkaiden talous- ja ulkopolitiikkanäkemysten eroavan täysin.
Väittelyn aiheena oli ulko- ja turvallisuuspolitiikka, mutta aluksi puhuttiin
ajankohtaisista talousasioista. Kumpikaan ehdokkaista ei suostunut suoralta
kädeltä mainitsemaan, mitä muutoksia heidän hallitusohjelmaansa on tehtävä
vakavan talouskriisin johdosta. -Meidän on myös tunnistettava, että tämä on
lopullinen tuomio George Bushin kahdeksan vuotta ajamille ja senaattori McCainin
tukemille epäonnistuneille talouslinjauksille – teorialle, jonka mukaan voimme
silputa säännöksiä ja kuluttajansuojaa ja antaa useimmille enemmän ja enemmän ja
vauraus jotenkin koituu vähävaraisten hyväksi, Obama kritisoi. Hän pyrki
rinnastamaan McCainin presidentti Bushiin. McCain puolestaan sanoi Obaman
talousmielipiteitä senaatissa vasemmistolaisiksi, äärimmäisen liberalistisiksi.
Ulkopolitiikkaan siirryttäessä McCain korosti Obaman kokemattomuutta.
Tehokeinona hän sanoi monissa yhteyksissä, että Obama ”ei ymmärrä”. ”Pelkäänpä,
ettei senaattori Obama ymmärrä”, ”Senaattori Obama ei näytä ymmärtävän” ja
”Senaattori Obama ei edelleenkään ymmärrä” olivat eräitä McCainin käyttämiä
fraaseja. Obama puhui ulkomaista ja niiden johtajista yksityiskohtaisesti ikään
kuin vakuuttaakseen yleisölle ulkopoliittista tietämystään. –Yrität
teeskennellä, että sota alkoi 2007 – – mutta sota alkoi 2003. [Silloin] sinä
sanoit, että siitä tulisi nopea ja helppo, Obama sanoi alleviivatessaan McCainin
virhearviota. Senaattori Obama ei suostu myöntämään, että olemme voittamassa
Irakissa, McCain sanoi ja varoitti, että yhdysvaltalaisjoukot olisivat vaarassa
hävitä, jos noudatettaisiin Obaman ehdottamaa vetäytymisaikataulua. Molemmat
ehdokkaat käyttivät kaatuneiden sotilaiden tarinoita oman näkemyksensä
ajamiseen. McCain kertoi kaatuneen sotilaan äidistä, joka pyysi tätä jatkamaan
ponnisteluja Irakissa, jotta hänen poikansa kuolema ei olisi ollut turha. Obama
puolestaan kertoi kaatuneen äidistä, joka toivoi Obamaa lopettamaan sodan
Irakissa, etteivät muut äidit joutuisi kokemaan hänen suruaan. Siimes:
Lääkevalvonta ja -hallinto keskitettävä Kuopioon Lääketeollisuus ry:n
puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes on ottanut voimakkaasti kantaa Lääkekeskuksen
toteuttamiseksi ministeriön esittämässä aikataulussa. Hän painottaa, että
Kuopioon pitää keskittää koko Suomen lääkevalvonta ja -hallinto. Aikaisemmin
Siimes oli otsikoissa Lääkekeskukseen liittyen kuukausi sitten. Silloin hän
totesi, että myyntilupatoimintojen viivästyminen voisi johtaa joidenkin
lääkkeiden loppumiseen apteekeista. Tämän hän nyt myöntää tunnekuohun vallassa
annetuksi lausunnoksi, mutta korostaa kuitenkin muistuttaneensa tärkeästä
asiasta. Tradeka tukenut Vasemmistoliittoa yli sadalla tuhannella eurolla
Julkisuuden tietoon on tullut, että Tradeka-osuuskunta on tukenut
Vasemmistoliitto yli 100 000 eurolla. Lisäksi julkisuuteen on tullut ilmi, että
Vasemmistoliitolla ja Tradekalla on markkinointiyhteistyösopimus. SDP on saanut
noin 80 000 euroa samalta osuuskunnalta vuosina 2007–2008. Porvoon
rikkipäästöjen tiedotus ontui Neste Oilin Porvoon jalostamolta levisi ilmaan 13
tonnin rikkipäästö 15.7.2009 kello 5. Neste Oil ilmoitti päästöstä kello 7.30
ympäristönsuojeluvirastoon, jonka toimiston sen olisi pitänyt tietää olevan
suljettuna kahden viikon ajan Porvoon kaupungin lomautusten vuoksi. On
todennäköistä, että kaupungin hallinnossa on myös Neste Oilin työntekijöitä ja
muita sidosryhmiä lomautuksista päättämässä. Isoista päästöistä ilmoitetaan myös
Itä-Uudenmaan pelastuslaitokseen. Neste Oil ei tätä ilmoitusta tehnyt. Se ei
myöskään päivittänyt omaa infopuhelintaan. Ympäristöviranomaiset pitivät 13
tonnin rikkipäästöä vähäisenä. Asukkaat havaitsivat sen ja kaipasivat tietoja.
Ylen mukaan Neste Oil antoi uudesta päästöstä hätätiedotteen 24.7. klo 14.50.
Tätä ennen Neste Oilin jalostamolta oli tullut viisi rikkipäästöä vuonna 2009.
Jacques Chirac rikostutkinnassa Ranskan tasavallan entinen presidentti Jacques
Chirac (1995–2007) on joutunut rikosoikeudellisen tutkinnan kohteeksi. Kysymys
on hänen Pariisin pormestarikautenaan (1977–1995) väitetyiksi tapahtuneista
taloudellisista väärinkäytöksistä. Presidenttikaudellaan Chirac vältti syytteet
presidentillisen koskemattomuutensa tähden. Nyt syyttäjä Xavière Simeoni kutsui
entisen presidentin kuultavaksi toimistoonsa kello 8.30 keskiviikkoaamuna.
Chirac ei voinut enää väistää velvollisuuttaan tulla kuulusteluun, sillä viran
myötä myös hänen oikeudellinen koskemattomuutensa lakkasi. Vasemmisto on
yleisesti riemuinnut tapahtumasta, jonka on todettu vain tulleen liian myöhään.
Islannin talous katastrofin partaalla Islannin keskuspankin mukaan se ei kykene
enää hillitsemään maan valuutan jyrkkää alamäkeä. Keskuspankki sitoi Islannin
kruunun kurssin euroon kaksi päivää sitten, jolloin eurolla sai 131 kruunua.
Kurssi jatkoi kuitenkin jyrkkää syöksyä markkinoilla, minkä johdosta euro maksoi
jo 265 kruunua. Käytännössä tämä merkitsi vakavaa iskua Islannin taloudelle. Maa
ei tule selviämään tilanteesta ilman massiivista ulkomaista apua. Eilen
ilmoitettiin Islannin neuvottelevan neljän miljardin euron lainasta Venäjän
kanssa. Rahat on tarkoitus käyttää Islannin horjuvan pankkijärjestelmän
ylläpitoon. Islantia uhkaa joutuminen Kansainvälisen valuuttarahaston
holhoukseen. Viimeksi samanlainen kriisi koettiin Isossa-Britanniassa
1970-luvulla, jolloin sen talousjärjestelmä oli vaarassa kaatua. Islannissa on
viime päivien aikana kansallistettu useita maan suurimpia pankkeja kuten Glitnir
ja Landsbanki. Maan taloudellinen tilanne on ollut huolestuttava koko kuluneen
vuoden maan inflaatiouhkien ja Yhdysvalloista alkaneen ns. subprime-lainakriisin
seurauksena. Islantilaispankkien ulkomaiset tytärpankit ovat myös ajautuneet
vakaviin ongelmiin. Isossa-Britanniassa viranomaiset ovat ottaneet haltuunsa
islantilaisen Kaupthingin tytäryhtiön Singer & Friedlanderin, sillä sen ei
katsottu kykenevän selviävän ongelmistaan itse. Landsbankin brittiläinen
tytäryhtiö Icesave on jäädyttänyt asiakkaittensa tilit, jonka johdosta maan
pääministeri Gordon Brown on uhannut oikeustoimilla jotta brittiläiset
tallettajat saisivat rahansa takaisin. Mäkelä-Nummela ampui olympiakultaa Ampuja
Satu Mäkelä-Nummela on voittanut olympiakultaa trapissa. Hän otti näin Suomen
ensimmäisen kultamitalin Pekingin olympialaisissa. Aikaisemmin Henri Häkkinen
sijoittui pronssille ilmakiväärissä. Karsinnan kakkonen Satu Mäkelä-Nummela
hallitsi hermonsa parhaiten trapin loppukilpailussa. Hän ampui 91 pistettä ja
voitti kahden pisteen erolla Slovakian Zuzana Stefecekováan. Mäkelä-Nummela
tiputti 11 ensimmäistä kiekkoa, ja sai kolmen pisteen etumatkan karsinnan
voittajaan Stefecekováan. Suomalainen säilytti johtonsa loppuun asti, mutta
kulta ratkesi vasta viimeisellä kiekolla. Mäkelä-Nummela johti yhdellä
pisteellä, mutta osui viimeiseenkin kiekkoon ja varmisti voiton. Aikaisemmin
maanantaina Henri Häkkinen avasi Suomen mitalitilin ottamalla pronssia miesten
10 metrin ilmakiväärin kilpailussa. Intialainen Abhinav Bindra voitti kilpailun
700,5 pistellä. Toiseksi sijoittunut Kiinan Zhu Qinan ampui 699,7 pistettä ja
pronssia ottanut Häkkinen 699,4 pistettä. Storsjön legendaarinen hirviö kuvattu
Ruotsin Storsjön hirviö on saatu tallennettua filmille väittävät paikalliset
hirviöharrastajat. Legenda Storsjön hirviöstä on elänyt Keski-Ruotsissa
vuosisatojen ajan. Hirviöstä on tehty 400 vuoden aikana parisataa havaintoa.
Venäjän presidentin valtakausi pitenee Duuma on puoltanut perustuslain
muutosesitystä, joka muuttaisi Venäjän presidentin virkakautta neljästä kuuteen
vuoteen. Muutosesitykseen kuuluu myös duuman oman istuntokauden pidennys
neljästä viiteen vuoteen. Lopullinen hyväksyntä perustuslain muutokselle voi
tulla duumalta vielä tällä viikolla. Tarkkailijat uskovat, että perustuslain
muutoksen syynä on entisen presidentin, nykyisen pääministerin Vladimir Putinin
halu päästä takaisin presidentiksi. Putin puhuu huomenna Yhtenäinen Venäjä
-puolueen puoluekokouksessa, mutta hänen ei uskota vielä paljastavan
aikomuksiaan presidenttiytensä suhteen. Venäjän perustuslakia ei ole muutettu
sen jälkeen kun se säädettiin vuonna 1993. Joukkoraiskaajat polttivat
16-vuotiasta uhriaan hapolla Viiden mustan nuorukaisen jengi joukkoraiskasi
16-vuotiaan tytön Tottenhamissa sijaitsevassa yksityisasunnossa viime
keskiviikkona. Jengi murtautui sisään asuntoon, jossa he raiskasivat tytön
vuorotellen. Raiskauksen jälkeen raiskaajat kaatoivat tytön päälle happoa
hävittääkseen hänestä DNA:nsa, jota voitaisiin käyttää todisteena. Tyttö sai
erittäin vakavia palovammoja, ja lääkärit pelkäsivät aluksi hänen kuolevan.
Uudempien tietojen mukaan hän kuitenkin voi selvitä. Raiskaajista yksi,
17-vuotias Tottenhamissa asuva poika, on pidätetty. Pidätetty nieli kolikon ja
joutui sairaalaan, eikä häntä olla siksi voitu kuulustella. Poliisi etsii yhä
neljää ulkomaalaistaustaista nuorukaista. Lentokone vahingoittui laskeutuessaan
Heathrow'n lentokentälle 17. tammikuuta 2008 British Airwaysin Boeing 777
-lentokoneen laskeutuminen epäonnistui Heathrow'n lentokentällä Lontoossa.
Koneen vasen siipi ja moottori vahingoittuivat. 136 matkustajaa on evakuoitu;
seitsemäntoista heistä kerrotaan saaneen lieviä vammoja. Työryhmä ehdottaa
mediamaksua YLEn rahoittamiseksi Yleisradion rahoitusta pohtinut työryhmä antoi
tänään viestintäministeri Suvi Lindénille (kok.) raporttinsa, jossa ehdotetaan
jokaisen kotitalouden maksettavaksi noin 175 euron vuosittaista mediamaksua.
Yritykset ja yhteisöt, joiden vuosittainen liikevaihto on yli 400 000 euroa,
maksaisivat mediamaksua noin kolminkertaisen määrän. Nykyisellään TV-maksu on
224,30 euroa vuodessa ja sitä maksavat vain ne kotitaloudet, joilla on
televisio. Kansanedustaja Mika Lintilän johtama työryhmä perustelee kaikkien
kotitalouksien maksamaa maksua sillä, että YLEn palvelut tavoittavat käytännössä
kaikki suomalaiset. Julkisiin palveluihin kuuluvat televisiotoiminnan ohella
radio, Internet-palvelu ja mobiilipalvelut. Mediamaksu tulisi käyttöön vuonna
2011. Kaupallisten viestimien edustajat suhtautuvat ehdotukseen kielteisesti.
MTV Oy:n toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara kutsuu ehdotettua maksua
”YLE-maksuksi”, koska vain YLE saa siitä rahoitusta. Sanomalehtien liiton
puheenjohtaja, Sanoma Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen uskoo
mediamaksun heikentävän riippumattoman median toimintaedellytyksiä. Hänen
mielestään tarvittaisiin puolueeton taho arvioimaan, toteuttaako YLE julkisen
palvelun tehtävää, ja ratkaisemaan mahdollisia kiistoja siitä, onko jokin YLEn
toiminta julkista palvelua. Viestinnän Keskusliiton toimitusjohtaja Håkan
Gabrielsson kommentoi, että mediamaksu vahvistaisi julkisen sektorin roolia
mediassa moniarvoisuuden kustannuksella. YLEn toimitusjohtaja Mikael Jungner
kiittelee työryhmän ehdotuksen turvaavan YLEn rahoituksen tulevaisuudessa. Hän
huomauttaa, että YLEn budjetista jo kolmannes menee muuhun kuin
televisiotoimintaan. Hänen mukaansa yleinen mediamaksu velvoittaa YLEn
kehittämään palveluitaan niille suomalaisille, jotka eivät tähän asti ole YLEn
palveluista välittäneet. Mediamaksuehdotusta on arvosteltu sen
epäoikeudenmukaisuuden vuoksi. Maksu perittäisiin verotuksen yhteydessä
riippumatta siitä, onko henkilöllä televisiota tai tietokonetta tai onko hänellä
maksukykyä. Mediamaksua vastustavia adresseja on useita, ja vaihtoehdoksi on
esitetty esimerkiksi valtion budjettirahoitusta. Valtionyhtiö Destia rahoittanut
enimmäkseen SDP:tä Elokuussa 2009 paljastui, että tie- ja
maanrakennusliiketoimintaa tekevä Destia on valtion kokonaan omistamista
yhtiöistä suurin puolueiden tukija. Suurin osa tuesta annettiin SDP:lle. Yhtiö
on ohjannut rahoituksen SDP:lle seminaarilippujen kautta. Costazza voitti
Lienzin pujottelun Italian Chiara Costazza voitti lauantaina alppihiihdon
maailmancupin naisten pujottelukisan Itävallan Lienzissä. Itävallan Nicole Hosp
oli toinen ennen Suomen Tanja Poutiaista, joka oli kisan kolmas. Costazza johti
kilpailua jo avauslaskun jälkeen. Poutiainen oli tuolloin kisassa neljäntenä,
mutta nousi kolmanneksi kun 1. kierroksen jälkeen yllättäen kolmantena ollut
Sandrine Aubert epäonnistui toisella kierroksella ja putosi kuudenneksi. Kisan
kaksi muuta suomalaista, Sanni Leinonen ja Jessica Honkonen karsiutuivat
toiselta kierrokselta. Lienzin pitkä rinne päätti jo avauskierroksella usean
kuumasta ryhmästä laskeneen laskijan. Mm. Marlies Schild, Kathrin Zettel ja Anja
Pärson laskivat ulos radalta ennen aikojaan. –Olen erittäin onnellinen. Jäin
hiukan kärjestä Reiteralmissa, mutta tänään kaikki toimi kellontarkasti. Denisen
upean voiton jälkeen tämä on hieno palkinto siitä työstä, jonka joukkue on
tehnyt, Costazza hehkutti. –Kyllähän se hyvältä tuntuu, ei minulla tällaista
putkea ole pujottelussa ollut vuosiin. Sen eteen on tehty töitä ja nyt se näkyy
tuloksissa. Nyt pystyy vetämään rennosti kisoissa ja silloin suksi kulkee ja
laskeminen tuntuu helpolta, Poutiainen kommentoi. The Pirate Bay -oikeudenkäynti
The Pirate Bay on ruotsalainen bittorrent -seurantapalvelin jolla haetaan
pääosin tekijänoikeuksia rikkovaa sisältöä. Se on myös luultavasti Ruotsin
kansainvälisesti suosituin sivusto ja yksi tämän hetkisen
tekijänoikeuskeskustelun keskipisteistä. Alun perin sivusto perustettiin vuonna
2003 tekijänoikeuksia vastustavan Piratbyrånin poliittiseksi stuntiksi.
Lokakuussa 2004 se siirtyi toimimaan itsenäisesti ylläpitäjinään Gottfrid
Svartholm ja Fredrik Neij, jotka luonnehtivat sivustoa aatteelliseksi
toiminnaksi vapaan tiedonvälityksen puolesta. Sivuston vastustajat puolestaan
esittävät sen olevan rikollinen salaliitto tekijänoikeuksia vastaan. Alexan
tilastojen perusteella sivusto on samaa kokoluokkaa kuin esimerkiksi cnn.com. Se
ei kuitenkaan ole maailman suosituin bittorrent-palvelu, sillä
bittorrent-palvelujen ykkössijaa pitää yhdysvaltalainen Mininova. Julkisuudessa
olleiden lukujen perusteella The Pirate Bayllä on 10 miljoonaa aktiivista
käyttäjää joista on 100 000 Suomesta. Poliittisena stunttina sivusto on ollut
alusta lähtien näkyvästi julkisuudessa, eikä ole piilotellut toimintaansa. Siten
sekä sisä-, että ulkopoliittiset paineet sivuston sulkemiseen ovat olleet kovat.
Tähän mennessä sivusto on ratsattu näyttävästi vuonna 2006, jolloin poliisi otti
kiinni Pirate Bayn ylläpitäjät ja takavarikoi siinä sivussa palveluntarjoajan
tiloista 189 palvelinta. Tapahtuneen johdosta oikeusministeri Thomas Bodström
joutui perustuslakivaliokunnan kuultavaksi. Palvelinten takavarikoinnin lisäksi
poliisi yritti sulkea sivustoa lisäämällä sen lapsipornosuodatuslistalle, mutta
luopui ideasta suunnitelman vuodettua medialle. Tekijänoikeuksien haltijoita
edustava Mediadefender-yritys on puolestaan yrittänyt häiritä sivuston toimintaa
tekemällä verkkohyökkäyksiä sitä vastaan. 31.1.2008 syyttäjä ensimmäisen kerran
nosti syytteen The Pirate Bayn ylläpitäjiä vastaan. The Pirate Baytä vastaan on
20 kuukauden esitutkinnan jälkeen nostettu syytteet. Syytettyinä ovat Pirate
Bayn taustalla olevat Fredrik Neij, Gottfrid Svartholm ja Peter Sunde, sekä
lisäksi liikemies Carl Lundström, joka on aikoinaan omistanut Pirate Baylle
nettikapasiteettia toimittaneen Rix Port 80-yrityksen. Syytteet ovat salaliitto
tekijänoikeuden rikkomiseksi ja avunanto tekijänoikeusrikoksiin. Lisäksi
syyttäjän lähtökohtana on, että mainosten tuottama 1,2 miljoonaa kruunua (130
000 euroa) kertoo kaupallisesta tarkoituksesta. Reutersin mukaan syytteistä
saattaisi pahimmillaan seurata kaksi vuotta vankeutta. Pirate Bayn blogin mukaan
syytteeseen liittyviä asiakirjoja on kaikkiaan 4620 sivua. Syyttäjä Roswall on
valinnut ajettavakseen tapaukset kahdenkymmenen musiikkiteoksen, yhdeksän
elokuvan ja neljän tietokonepelin luvattomasta levityksestä. Korvauksina hän
vaatii syytettyjä maksamaan valtiolle 1,2 miljoonaa kruunua. Yksi
musiikkiteoksista on suomalaisen Rasmuksen levy. Sekä Roswallin, että The Pirate
Bayn edustajien näkemys on, että riippumatta siitä mikä on oikeusprosessin
lopputulos niin se ei sulje sivustoa, koska se sivusto on hajautettu useisiin
eri maihin. 82 000 Volvoa kutsutaan huoltoon Volvon autotehdas kutsuu
korjattavaksi 82 000 farmari- ja henkilöautoa polttoainepumpuissa ilmenneiden
ruosteongelmien takia. Vika on havaittu malleissa S40 ja V50 ja se voi johtaa
moottorin sammumiseen, jos tiesuola ja sadevesi ovat iskeneet
polttoainepumppuun. Vika koskee vuosimalleja 2004–2006 ja viisisylinterisiä
moottoreita. Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn puolue UMP on hävinnyt
paikallisvaalien ensimmäisen kierroksen Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn
puolue UMP on hävinnyt paikallisvaalien ensimmäisen kierroksen. Tämä oli
hiljattain valitun presidentin ensimmäinen testi ja hän on onnistunut
kadottamaan suuren osan presidentin vaalien suosiostaan. Sunnuntaina 16.3. käyty
paikallisvaalien ensimmäinen kierros merkitsi todellista rökäletappiota
presidentin puolueelle. Etenkin monet keskeiset suuret kaupungit kuten
Strasbourg, Reims, Amiens, Caen, Périgueux ja Toulouse muuttuivat
vasemmistojohtoisiksi. Tämä sama linja jatkui myös paikallisvaaleja laajemmissa
kantonivaaleissa. Näissä vasemmisto piti hallussaan 51 departementtia 101:sta,
ja vahvisti näissäkin otettaan. Pariisissa, joka eittämättä keskeisin Ranskan
kunnista, ei vielä ensimmäisellä kierroksella päästy ratkaisuun, mutta on
todennäköistä, että istuva kunnanjohtaja, sosialisteja edustava Bertrand Delanoë
saa jatkoajan, sillä hänen taaksensa toisella kierroksella vuonna 2001
ryhmittyneet puolueen, jotka saivat vuonna 2001 49,6% kaikista äänistä,
keräsivät nyt ensimmäisellä kierroksella 57,7% kaikista annetuista äänistä.
Pariisin kunnanjohtajaa Delanoëta pidetään usein jopa Ranskan suosituimpana
poliitikkona. Oman mielenkiintonsa kohde on Marseille, jossa UMP-puolueen
kunnanjohtaja Jean-Claude Gaudin ylsi 41,03% annetuista äänistä, kun hänen pahin
kilpailijansa sosialistinen Jean-Nöel Guérini saa äänistä 29,14%. Ratkaisijan
asemaan ovat päässeet niin äärioikeistolaisen Le Front Nationalin (8,76%) ja
keskusta MoDem-puolueen (5,54&) kannattajat. Gorbatšov tukee Putinia ja pitää
Yhdysvaltain ohjuksia uhkana Neuvostoliiton entinen johtaja Mihail Gorbatšov on
pitänyt puheen ja puhunut toimittajille Budapestissa Unkarissa World Political
Forumin tilaisuudessa. Gorbatšov kehotti Eurooppaa solmimaan tiiviimmät suhteet
Venäjään tai "Euroopasta ei tule maailman valtakeskusta". Gorbatšov pitää tätä
tärkeänä maailman tasapainon säilyttämiseksi. Gorbatšov uskoo myös Venäjästä
tulevan vielä Euroopan unionin jäsen. Gorbatšovin mukaan Yhdysvaltain
suunnittelemat ohjukset Euroopassa on "korvamerkitty" Venäjää vastaan. Hän sanoi
tukevansa Venäjän presidentti Vladimir Putinia ja äänestävänsä häntä tulevissa
vaaleissa. Gorbatšovin mukaan Putin on tuonut Venäjälle vakautta Boris Jeltsinin
kauden jälkeen, estänyt maan täydellisen romahduksen ja palauttanut
valtionhallinnon sekä aloittanut sosiaalisten ja talousongelmien selvittämisen.
Mihail Gorbatšov (s. 1931) oli Neuvostoliiton viimeinen johtaja vuosina
1985–1991. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon toimistaan kylmän sodan
lopettamiseksi. Latvala johtaa Ruotsin rallia Ralliautoilija Jari-Matti Latvala
teki tänään Ruotsin rallissa pohja-ajan kuudella erikoiskokeella seitsemästä.
—Tänään minulla on ollut itseluottamusta ja olen nauttinut ajamisesta, kertoi
Latvala päivän lopulla. Tallikaveri Mikko Hirvonen on yötauolle mentäessä
toisena 48,2 sekunnin päässä Latvalasta. —Jari-Matilla on iso johto, mutta
yritän saada hänet huomenna kiinni, kertoi Hirvonen. Kolmantena rallissa on 8,1
sekunnin päässä Hirvosesta norjalainen Henning Solberg. Ranskan Sébastien Loeb
keskeytti rallin neljännen ja viidennen erikoiskokeen välisellä
siirtymätaipaleella. Ranskalainen pyöräytti Citroeninsa neljännellä Mangen 1:sen
erikoiskokeella, eikä talli saanut huoltotauolla ennen viidettä Stensjön 2:sen
erikoiskoetta hänen autoaan kuntoon. Lauantaina 9. helmikuuta rallissa on edessä
kuusi erikoiskoetta, joilla on pituutta yhteensä noin 120 kilometriä. Vuoden
2007 uutiskooste Artikkeliin on koottu vuoden 2007 merkittävimmät uutiset ja
ajankohtaisasiat. * 1. tammikuuta – Kuntien määrä Suomessa väheni
viidellätoista. * 31. tammikuuta – Kirill "Kirka" Babitzinin äkkinäinen kuolema
sairauskohtaukseen oli koko Suomen surunaihe. * 18. maaliskuuta –
Eduskuntavaalit Suomessa. Vaalien suurin voittaja oli Kokoomus joka sai 10
lisäpaikkaa. Edustajapaikkoja puolestaan menetti SDP yhteensä 8 paikkaa.
Vaalituloksien perusteella myös Keskusta menetti neljä paikkaa, mutta sen
onnistui silti neuvotteluissa muodostaa hallitus yhdessä Kokoomuksen kanssa ja
saada pääministerin virka puolueen puheenjohtajalle Matti Vanhaselle. * 12.
toukokuuta – Hartwall-areenalla Helsingissä pidettyjen kolmipäiväisten
Eurovisionin laulukilpailun finaalissa voittajaksi valittiin Serbian edustaja
Marija Šerifović kappaleella Molitva. * 1. syyskuuta – Suomi siiryi kokonaan
digitaalisiin televisiolähetyksiin. Kaikissa Suomen antennikodeissa televisio
pimeni, jos kotiin ei oltu hankittu digisovitinta. Kaapelitelevisioverkkoon
liitetyt taloudet pystyivät jatkamaan analogisen singaalin vastaanottoa aina
vuoden 2008 kevätalvelle. Katso myös artikkeli Jokelan koulusurmat Wikipediassa,
vapaassa tietosanakirjassa. * 7. marraskuuta – 18-vuotias lukiolainen ammuskeli
Jokelan koulussa Tuusulassa. Lue myös Wikiuutisten artikkeli Jokelan
kouluammuskelusta. * 1. tammikuuta – Bulgaria ja Romania liittyivät Euroopan
unioniin, joka laajeni 27 maan laajuiseksi. * 4. tammikuuta – Israelin joukot
hyökkäsivät Ramallahiin. * 27. huhtikuuta – Tallinnassa Virossa syntyi
levottomuuksia viranomaisten siirrettyä neuvostoaikaisen muistomerkin
Pronssisotilaan pois kaupungin keskustasta sankarihautausmaalle. * 6. toukokuuta
– Nicolas Sarkozy voitti Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella. * 16.
syyskuuta – One-Two-Go Airlinesin lento 269 Phuketiin päätyi onnettomuuteen
laskeutuvan koneen ajauduttua ulos kiitoradalta ja osuttua puihin. 88
matkustajaa sai surmansa. Sopulit vaellukselle ensimmäistä kertaa sitten
70-luvun? Monien merkkien mukaan tunturisopulit ovat syksyllä lähdössä
vaellukselle, ja silloin Pohjois-Lappi kuhisee sopuleita. 1970-luvun alussa
tapahtui sopulien viimeisin suuri vaellus. Silloin sopuleita tavattiin
Rovaniemellä asti. Professori Heikki Henttosen mukaan jyrsijäpaljous ei tänä
vuonna ole yhtä suuri kuin tuolloin. Sopulit ovat selviytyneet talvesta hyvin,
mutta kanta saattaa äkillisesti romahtaa, niin ettei vaellusta tulekaan.
Sopulien määrä paljastuu kevätliikehdinnän aikana. Suomen tunturisopulit
elelevät pääasiassa Utsjoen ja Käsivarren tuntureilla. Lisäksi pienempiä
saarekkeita on Saariselällä ja Pallaksella. Henttosen mukaan sopulit olivat
liikkeellä jo viime vuonna levittäytyen Ylä-Lapissa. Norjassa Ruijan puolella
sekä ylimmässä Lapissa on alueita, joilta sopulit ovat kadonneet. Kun Lapin
tunturisopulit lähtevät liikkeelle talvehtimispaikoistaan tämän kuukauden
aikana, saadaan sopulikannan koosta hyvä käsitys. Lumien sulamisvedet ajavat
sopulit pois pesäkoloistaan. Varsinainen vaellus kevätliikehdintä ei ole, sillä
sen kesto on vain parisen viikkoa. Jos sopulikanta kasvaa riittävän tiheäksi,
alkaa varsinainen vaellus syksyllä, sillä sopulit eivät kovinkaan hyvin siedä
toisiaan ja ravinto kuluun nopeasti loppuun. Henttosen mukaan vaellus
mahdollisesti alkaa Ylä-Lapissa aikaisintaan elokuun alussa, etelämpänä sitten
hieman myöhemmin. Lyhyesti – viikko 43/2007 * Kelloja siirretään talviaikaan
jälleen ensi sunnuntaina kello neljä aamuyöllä. Se suoritetaan koko EU:n
alueella lukuun ottamatta merentakaisia alueita siirtämällä viisareita tunti
taaksepäin. * Republikaaniehdokas sekoili sanoissaan. Yhdysvaltain
republikaanipuolueen presidenttiehdokas Mitt Romney teki kiusallisen virheen
arvostellessaan demokraattipuolueen ehdokasta Barack Obamaa. Kommentoidessaan
videota, jossa maailman etsityin terroristi Osama bin Laden oli kehottanut
Irakin islamisteja yhdistymään, Romney painotti demokraatti Barack Obaman
esittäneen tämän kehotuksen ja ihmetelleen demokraattien elämistä
fantasiamaailmassa. Romneyn tiedottaja kiirehti heti oikaisemaan
väärinkäsitystä. Mitt Romney ei itse ole suostunut kommentoimaan tapausta. *
Edelfeltin maalauksen hinnaksi 413 000 euroa. Albert Edelfeltin maalaus Chez
l'Artiste myytiin eurooppalaiselle taidekauppiaalle 413 000 euron hinnasta New
Yorkin taidehuutokaupassa tiistaina. Taulu esittää Edelfeltin suosikkimallia
Virginietä istumassa ateljeessa Pariisissa. Tieteilijät antoivat selvityksen
ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi Yli 200 tieteilijän ryhmä on allekirjoittanut
Balilla pidettävässä YK:n ilmastonmuutoskonferenssissa selvityksen, jossa
poliitikoilta vaaditaan selviä kasvihuonekaasupäästöjen leikkauksia. Selvitys
vahvistaa IPCC:n aiemmin tänä vuonna julkaisemaa raporttia. Tieteilijöiden
mukaan nykyinen ilmaston lämpeneminen on lähes 90 %:n varmuudella ihmisen
aiheuttamaa. Selvityksen mukaan kasvihuonepäästöjen määrää on laskettava 50
%:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Pidemmällä tähtäimellä selvitys
vaatii, että ilman hiilidioksidipitoisuus tasaannutetaan 450 ppm:n
(miljoonasosan) tasolle. Vaatimus on kova, sillä Kioton sopimus tähtää päästöjen
alentamiseen 5 %:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Selvityksen
tähtäimenä on, ettei maapallon keskilämpötila nousisi yli 2 °C:ta. Tutkimusten
mukaan ilmastonmuutos koettelisi pahiten kaikkein köyhimpiä maita.
Ilmastotieteilijöiden antama selvitys osoittaa, että Kioton sopimuksen päämäärä
on riittämätön ja että uutta ilmastosopimusta tarvitaan. Euroopan unionissa
uskotaan, että uusi sopimus voitaisiin allekirjoittaa joulukuussa 2009
Kööpenhaminassa. Uuden sopimuksen olisi tarkoitus koskea Kioton sopimuksen
päättymisen eli vuoden 2012 jälkeistä aikaa. Yhden sivun pituinen selvitys
allekirjoittajineen on luettavissa sivulla http://www.climate.unsw.edu.au/bali/
Vakava lento-onnettomuus Espanjassa Espanjan Madridissa on tapahtunut vakava
lento-onnettomuus kun MD-82 -tyyppinen kone (rekisterinumero EC-HFP) ajautui
ulos kiitotieltä kesken nousukiidon moottorin sytyttyä tuleen. Lento oli
lähdössä Las Palmasiin mukanaan 166 matkustajaa sekä kuusi miehistön jäsentä.
Viranomaisten vahvistamien tietojen mukaan onnettomuudessa olisi kuollut 45
ihmistä mutta uhrien määrän uskotaan nousevan noin 150 ihmiseen. Sanomalehti El
Paísin mukaan kone olisi yrittänyt nousua kertaalleen ennen sen ajautumista ulos
kiitotieltä. Lento JK5022/LH2554 oli codeshare-lento Lufthansan kanssa. Suomen
tasavallan presidentti Tarja Halonen on esittänyt illalla Espanjan kuninkaalle
Juan Carlosille surunvalittelunsa onnettomuuden johdosta. Haitissa väkivaltaisia
ruokamellakoita Ainakin neljä ihmistä on saanut surmansa kaksi päivää
kestäneissä ruokamellakoissa Karibianmerellä sijaitsevassa Haitissa. Lisäksi
loukkaantuneita on ainakin 20. Mellakat saivat alkunsa torstaina maan
eteläosassa sijaitsevasta Les Cayesin kaupungista, kun ihmisjoukko syöksyi
kaduille vastustamaan ruoan hinnan jatkuvaa kallistumista. Kun maan
pääkaupungista Port-au-Princestä saapui Les Cayesiin aseistettuja joukkoja,
muuttui ruokamellakoiden luonne väkivaltaiseksi. Paikalliset YK-lähteet ovat
kertoneet mellakoitsijoiden ryöstelleen ja polttaneen sekä ammuskelleen
YK-rauhanturvaajia- ja poliiseja. Matkustajakone syöksyi maahan Turkissa
165-paikkainen MD-83-tyyppinen lentokone syöksyi maahan Turkin lounaisosassa.
Kaikki lentokoneessa olleet 56 ihmistä (49 matkustajaa ja seitsemän hengen
miehistö) ovat kuolleet maahansyöksyssä. Onnettomuuden syy ei ole vielä
tiedossa. Viagran patentti vapautuu Maailmanlaajuisesti lääkkeiden myynti
ylittää ensimmäisen kerran 500 miljardin euron määrän. Lääkkeiden myynti on
vuosittain kasvanut 5-7 prosenttia. Nyt lääketeollisuuden myyntiin on
mahdollisesti tulossa uusjako, sillä useiden myytyjen lääkeaineiden patentit
vanhenevat lähivuosina. Esimerkiksi suuren lääkejätti Pfizerin keskeiset
lääkkeet kuten kolesterolilääke Lipitor, psykoosilääke Zyprexa ja masennuslääke
Effexor vapautuvat kaikki ennen vuotta 2012 ja ne ovat olleet myös Suomessa
lajinsa eniten myytyjen lääkkeiden joukossa. Myös erektiolääke Viagra, joka
kehitettiin ensiksi verenpainelääkkeeksi, mutta on tullut tunnetuksi
erektiovaikeuksista kärsivien lääkkeenä, vapautuu patenttisuojasta vuonna 2011.
Viagra on tunnetuin ja myydyin erektiolääke myös Suomassa. Viagra on myös
Pfizerin valmistama lääke. Levy-yhtiöt haastoivat ohjelmistojen kehittäjän
Madrid, Espanja. EMI Group, Sony Music Entertainment, Vivendi SA's Universal
Music Group ja Warner Music Group lähtivät yhdessä Espanjan levy-yhtiöiden
Promusicae-järjestön kanssa käräjille vaatimaan espanjalaiselta Pablo Sotolta 13
miljoonan euron korvauksia. Soto on ansainnut elantonsa kehittämällä kolme
tiedostonjako-ohjelmaa, mutta hän kiistää syyllistyneensä laittomuuksiin.
Levy-yhtiöt pitävät Espanjaa yhtenä pahimmista internet-piratismin maista, koska
siellä oikeudet ovat toistuvasti rajanneet musiikin lataamisen omaan käyttöön
lailliseksi. Soton mukaan suuryritykset joutuvat nyt ottamaan kohteekseen
ohjelmistojen kehittäjät, koska ovat jatkuvasti hävinneet oikeusjuttuja
musiikkia omaan käyttöön lataavia vastaan. Espanjan kulttuuriministeriö
neuvottelee eri osapuolten kanssa, mutta tekijänoikeuslainsäädännön muutoksia ei
ole näköpiirissä. Finnjet romutetaan? Intialaislehdet ovat uutisoineet, että
Finnjetin romutus alkaa torstaina 19. kesäkuuta vuonna 2008 Alangin
laivaromuttamolla. Romutus tapahtuu ajamalla alus täydellä vauhdilla
rantahiekkaan, ja laskuveden aikana halpatyövoima aloittaa aluksen purkamisen.
GTS Finnjet lähestyy Helsinkiä keväällä 2004. Yhdysvaltalaisen laivameklarin US
Shipbrokersin mukaan alankomaalaisen Club Cruise -yhtiön omistuksessa ollut GTS
Da Vinci eli Finnjet olisi lähtenyt tiistaina Italiasta Punaistamerta kohti,
jossa se luovutettanee toukokuun puoliväliin mennessä uusille omistajille. US
Shipbrokersin mukaan Finnjet on myyty noin 9,85 miljoonalla dollarilla eli 6,5
miljoonalla eurolla romutettavaksi. Ainakaan aluksen kurssi itää kohti ei ole
ristiriidassa romuttamolle joutumisen kanssa, sillä Pakistanin ja Intian
rannikoilla on romuttamoja. Uusien omistajien mukaan he jälleenmyyvät aluksen
käteiskaupalla, jos ostaja löytyy. Alankomaalainen Club Cruise hankki aluksen
viime vuoden marraskuussa ja toi sen Bahamalta Italian Genovaan kasino- tai
risteilykäyttöön muutettavaksi. Samalla alus myös sai nimen Da Vinci. Club
Cruise kuitenkin talousvaikeuksien vuoksi luultavasti on luopunut aikeistaan.
Finnjet valmistui Helsingissä vuonna 1977 ollen aikanaan maailman nopein ja
suurin autolautta. Vakuutus-Tapiolalle hämäriä rakentajien laskuja Vakuutusyhtiö
Tapiolaa on erehdytetty maksamaan suuria summia olemattomista tai
huolimattomasti tehdyistä urakoista pääkaupunkiseudulla. Poliisin epäilee
vuosina 2005–2008 tehdyistä törkeästä petoksesta vakuutusyhtiön työntekjöinä
olleita vahinkotarkastajia ja useita suomalaisia yrityksiä. Urakoitsijat ovat
lähettäneet laskun olemattomasta tai huolimattomasti tehdystä työstä ja
vahinkotarkastajat ovat hyväksyneet laskut aiheettomasti. Tapiolalle toiminnasta
aiheutui satojen tuhansien eurojen vahingot. Poliisi ei kerro epäiltyjen
yritysten ja tarkastajien nimiä tai lukumäärää. Tapiola-ryhmän johtaja on Asmo
Kalpala. Turkulainen yritysjuristi epäiltynä kaappauksesta Turkulaista
44-vuotiasta yritysjuristia Juha Turusta epäillään kidnappauksesta. Herlinien
teollisuussukuun kuuluva 26-vuotias Minna Nurminen siepattiin kotoaan 27.
toukokuuta 2009 ja vapautettiin 13. kesäkuuta. Tieto tekijästä perustuu Nelosten
uutisiin, jonka poliisi myöhemmin vahvisti Iltasanomille. Epäilty on
oikeustieteiden lisensiaatti ja entinen SDP:n ehdokas vuoden 2008
kunnallisvaaleissa. Hän on naimisissa ja kolmen lapsen isä. Epäilty on viimeksi
työskennellyt suunnittelijana Turun yliopiston oikeustieteellisessä
tiedekunnassa. Hän on suorittanut monia vartiointi- ja turvallisuusalan kursseja
sekä työskennellyt kahtena kesänä vartijana Turun vankilassa 1990-luvulla.
Kaappauksen johdosta ei ole pidätetty muita henkilöitä. Kaappaajan epäillään
toimineen yksin. Turvallisuusasiantuntija Totti Karpela hämmästyi sieppaamisesta
epäillyn nimen ja kuvan tuomisesta julkisuuteen. Reserviläinen ilmestyi
sotaharjoitukseen kutsumatta Tunnettu toimittaja ja mediapersoona, reservin
majuri Timo T.A. Mikkonen (61) ilmestyi kutsumatta puolustusvoimien järjestämään
Koski 08 -sotaharjoitukseen. Sotilaspukuun ja majurin arvomerkkeihin
sonnustautunut Mikkonen saapui yllättäen sotaharjoituksen tiedotuskeskukseen ja
kiinnitti huomionsa paikalle olleen kersantin tapaan tervehtiä. Mikkosta ei
ollut kutsuttu kyseiseen sotaharjoitukseen, vaan hän saapui paikalle
oma-aloitteisesti. Mikkosen vierailun tarkoitus on toistaiseksi epäselvä. Hän
oli kuukausia aiemmin ollut yhteydessä harjoitusten järjestäjiin, mutta heidän
taholtaan häntä ei ollut paikalle kutsuttu, jos kohta hänen tuloaan ei yritetty
estääkään. Saapuessaan tiedotuskeskukseen Mikkonen oli tyytymätön häntä
tervehtineen kersantin käytökseen ja vaati tältä muodollista herroittelua.
Iltasanomien mukaan Mikkonen olisi tehostanut sanojaan taputtelemalla majurin
arvomerkkejään. –Me emme ole tehneet sinunkauppoja. Teille minä olen herra
majuri. Tapahtumien kulusta Mikkosella ja Puolustusvoimien edustajilla on nyt
jälkikäteen toisistaan eroava käsitys. Mikkosen mukaan hän oli paikalla
asianomaisissa tehtävissä. Majuri Sami Aarnion mukaan Mikkosta ei ollut
varsinaisesti kutsuttu, vaan hän itse oli puolisen vuotta aikaisemmin ollut
yhteydessä Puolustusvoimiin, mutta mitään tehtäviä hänelle ei ollut osoitettu.
Majuri Aarnion mukaan ei ole tavallista, että ulkopuolisia saapuisi
sotaharjoituksiin sotilaspuvussa ja arvomerkit kaulassa. Suomen lakien mukaan
asevelvollisuus päättyy sen vuoden lopussa kun mies täyttää 60 vuotta; näin
ollen 61 vuotta täyttänyt Mikkonen luetaan jo siihen väestöön, jota ei
kriisiaikana käytettäisi aseelliseen puolustukseen. Virossa ennätysmäärä
työttömiä 1,3 miljoonan asukkaan Virossa on nyt 102 000 työtöntä, kertoo maan
tilastokeskus. Työttömyysaste on 14,6 prosenttia. Koskaan ennen Viron
itsenäisyyden aikana ei työttömien määrä ole rikkonut 100 000 hengen rajaa.
Toisella vuosineljänneksellä työttömyysaste oli 13,5 prosenttia. Viron
tilastokeskuksen mukaan työttömyysasteen nousu loiveni vuosineljänneksen loppua
kohti. Virossa on heikko taloustilanne mm. asuntokuplan puhkeamisen takia. Maan
bruttokansantuote on laskenut voimakkaasti. Tragedia Venäjän jääkiekkoliigassa:
19-vuotias pelaaja menehtyi ottelussa Aleksei Tšerepanov menehtyi
jääkiekko-ottelussa Venäjällä. Tšerepanovin kuolinsyyksi ilmoitettiin
sydänpysähdys. Tšerepanov oli kuollessaan vasta 19-vuotias. Hän kärsi
entuudestaan verenkiertohäiriöistä, joiden takia hänen pelaaminen ottelussa oli
epävarmaa. Tšerepanov törmäsi 3. erän lopussa joukkuetoveri Jaromir Jagriin ja
hän luisteli vaihtopenkille, jonne hän tuupertui. Ottelupaikalla ei ollut
ambulanssia, koska se oli poistunut ennen ottelun päättymistä. Tšerepanov oli
tehnyt edellisellä kaudella Venäjän liigan tulokkaiden maaliennätyksen (17).
Tsherepanov valittiin kaudella 2006-2007 Venäjän liigan vuoden tulokkaaksi.
Lisäksi Tšerepanov pelasi alle 18-vuotiaiden maajoukkueessa voittaen hopeaa.
Tšerepanov on New York Rangerssin 1. varauskierroksen valinta vuodelta 2007.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Sipoon alueliitosvalitukset Korkein
hallinto-oikeus on hylännyt valitukset, jotka liittyvät Valtioneuvoston
viimekesäiseen päätökseen liittää eräitä maa-alueita Sipoosta Helsinkiin.
Enemmistö sipoolaisista vastusti tiukasti hanketta. Helsingin kaupunginjohtajan
Jussi Pajusen mukaan kaavoitustyöhön Sipoosta Helsinkiin siirtyvillä alueilla
ryhdytään viipymättä . - Asunto- ja liikenneratkaisut tehdään niin nopealla
aikataululla kuin mahdollista, sanoo Pajunen. Sipoon puolesta -yhdistys
harkitsee valittavansa asiassa EY-tuomioistuimeen . Ulkoministeriössä arvellaan
ettei asiaa oteta EY-tuomioistuimen käsiteltäväksi . Maailmanloppu yhdeksän
päivän päästä? Maailman suurin hiukkaskiihdytin ja hadronien törmäytin saattaa
tiedemiesryhmän mukaan aiheuttaa maailmanlopun. Ryhmän mukaan on jäljellä
yhdeksän päivää estää maailmanloppu. Large Hadron Collider eli
LHC-hiukkaskiihdytin (suom. suuri hadronitörmäytin) käynnistetään 10. syyskuuta
2008 Sveitsin ja Ranskan rajalla sijaitsevassa Euroopan hiukkasfysiikan
tutkimuskeskus CERNissä. Large Hadron Colliderin on tarkoituksena on selvittää
muun muassa materian alkuperä ja kuinka maailmankaikkeus syntyi. Yhdeksän päivän
päästä tapahtuvaa koetta on valmisteltu ja rakennettu 20 vuoden ajan
kansainvälisin voimin. Large Hadron Collider saattaa epäilijöiden mukaan panna
alulle minikokoisten mustien aukkojen tulvan. Saksalaisen biokemistin Otto
Rösslerin mukaan joku musta aukko saattaa neljän vuoden kuluessa laajentua niin
suureksi, että se nielaisee Maan sisäänsä. Rössler yrittää tutkijaryhmänsä
kanssa estää oikeusteitse LHC:n käynnistämisen. Large Hadron Collider on ryhmän
mukaan Euroopan ihmisoikeusjulistuksen vastainen. Oikeusjutun ei kuitenkaan
uskota viivyttävän LHC:n käynnistämistä. CERN on Rösslerin kertoman mukaan
myöntänyt LHC:n käynnistämisessä syntyvän mustia aukkoja. CERNin mukaan ne eivät
kuitenkaan aiheuta vaaraa. CERN ei Rösslerin mukaan myöskään halunnut ottaa
huomioon hänen mustien aukkojen kasvamista käsitteleviä laskelmia. Aikaisemmin
tänä vuonna kirjoitetussa raportissa huomautettiin minikokoisten mustien
aukkojen eliniän olevan lyhyt ja että LHC:n käynnistämisessä ei aiheudu vaaraa.
SUN osti MySQL AB:n 16. tammikuuta 2008 Tietokonejätti Sun Microsystems julkisti
tänään ostavansa MySQL AB:n, jonka päätuote on maailman suosituin vapaan
lähdekoodin tietokantaohjelmisto MySQL. Kokonaiskauppahinta on noin miljardi
dollaria. Sastamala syntyy uudelleen Vammalan ja Äetsän kunnanvaltuustot ovat
eilen illalla äänestäneet sulautumisesta uuteen Sastamalan kaupunkiin. Aiemmin
myös Mouhijärven valtuusto on tehnyt asiassa vastaavan myönteisen päätöksen.
Punkalaitumella on päädytty vastakkaiselle kannalle ja päätetty säilyttää kunnan
kunnallinen itsenäisyys. Tulevan Sastamalan kaupungin historia on eräänlainen
kuntaliitosten ja erojen historia, sillä sata vuotta sitten Kokemäenjoessa
olevan Vammaskosken rannalle perustettiin kolmen talon maista Kauppala.
1950-luvulla Kauppala haukkasi osan entisestä emäpitäjästään Tyrväästä. Lopulta
sekä loput Tyrvään kunnasta, että Karkun kunta kokonaisuudessaan yhdistettiin
Vammalan kaupunkiin vuonna 1973. Vuosi sitten Suodenniemen kunta liitettiin
osaksi Vammalan kaupunkia. Myös Äetsa on kuntaliitoksen tulosta, sillä kunta on
Keikyän ja Kiikan yhteenliittymä. Alueella on siis kokemusta kuntaliitoksista.
Yleisesti voidaan todeta, että paikalliset identiteetit eivät ole kadonneet
mihinkään liitosten myötä. Tähän on olemassa oma hyvä syynsäkin kuten Aamulehden
toimittaja Riitta-Liisa Pirttikoski toteaa: "Ja miksi, sillä paras on sama:
omintakeinen itsellisyys, jonka avulla seistään pystyssä, toi tuleva mitä
tahansa" Poliisi piiritti aseistautunutta miestä Oulussa Poliisi piiritti
omakotitaloon linnouttautunutta aseistettua miestä muutaman tunnin ajan Oulun
Pateniemessä torstaina. Piirityksen aikana ei ammuttu kertaakaan, ja se laukesi
rauhallisesti epäillyn antauduttua. Tilanne sai alkunsa, kun poliisi meni
asuntoon virkatehtävissä tavoittamaan miestä. Mies näyttäytyi ovella aseen
kanssa ja palasi takaisin asuntoonsa. Poliisi eristi alueen ja kehotti ihmisiä
pysymään etäämmällä. Viidennes eurooppalaisista harrastaa tiedostojen jakamista
Vertaisverkkoliikenteen (P2P) suhteellisesta määrästä Internetin
dataliikenteestä ja tiedostojen jakamisen yleisyydestä eri maissa on saatu
tuoretta tutkimustietoa. Saksalainen Ipoque, joka kehittää Internet-liikenteen
hallintaohjelmistoja yliopistoille ja palveluntarjoajille, analysoi tämän vuoden
syys-lokakuussa kolmen petatavun edestä Internetin dataliikennettä noin 3
miljoonalta käyttäjältä. Tulokset kertovat vertaisverkkotekniikan valtavasta
suosiosta joka puolella maailmaa. Vähäisintä p2p-käyttö oli Lähi-idässä, mutta
sielläkin se muodosti 49 % koko Internet-liikenteestä. Australiassa p2p söi 57 %
verkon kaistanleveydestä, Etelä-Euroopassa 64 % ja Saksassa 69 %. Suurimman osan
kaistasta vertaisverkot kuluttivat Itä-Euroopassa, jossa ne olivat vastuussa
päivällä 83 %:sta ja yöllä peräti 95 %:sta kaikesta liikenteestä. Yksittäisten
p2p-protokollien osalta Bittorrent on selvästi vahvin kautta maailman. Sen
suhteellinen osuus p2p-kakusta vaihtelee Etelä-Euroopan 40 %:sta Australian 73
%:iin. eDonkey (ed2k) on edelleen yllättävän vahva, erityisesti
Etelä-Euroopassa, Saksassa ja Lähi-idässä. DirectConnectin käyttö on vähentynyt
melko marginaaliseksi lukuun ottamatta Itä-Eurooppaa. Tutkimuksessa selvisi myös
se, että Internet-puheluja dominoi käytännössä Skype, joka vastasi 95 %:sta
puheluista. Tutkimuksessa todettiin myös, että joka viides Internetin-käyttäjä
harjoitti tutkimusjakson aikana tiedostojen jakamista. BitTorrentia käytettiin
etupäässä videomateriaalin jakamiseen. Tietokoneohjelmien jakaminen oli
tutkimuksen mukaan erityisen suosittua Etelä-Euroopassa, jossa se muodosti jopa
26 % p2p-tietoliikenteestä. Saksassa ja Lähi-idässä ohjelmistoja liikkui
linjoilla 6 %:n edestä. Aikuisviihteen osalta taas saksalaiset olivat todellisia
suurkuluttajia, sillä siellä vertaisverkkojen kaistasta käytettiin 13 %
pornografisen materiaalin jakamiseen. Muualla maailmassa vastaava osuus oli 2–5
%. Teemasivu:Politiikka * 18. tammikuuta 2010: Tymošenko ja Janukovytš toiselle
kierrokselle * 18. tammikuuta 2010: Selvityspyyntö Espoon teknisen toimen
johtajan Olavi Loukon virkamatkoista * 6. tammikuuta 2010: Presidentti ei
allekirjoittanut Icesave-talletusten takaisinmaksua * 4. tammikuuta 2010:
Myanmarin johtaja lupailee vaaleja täksi vuodeksi * 1. tammikuuta 2010: Suomessa
neljä kuntaliitosta * 30. joulukuuta 2009: Halosen vaalikampanjalle satoja
tuhansia euroja ay-jäsenmaksuja - rahoja kierrätettiin SDP:n kautta * 20.
joulukuuta 2009: Ilmastosopimusta ei syntynyt Kööpenhaminassa * 28. marraskuuta
2009: Mitro Repo europarlamenttiin ortodoksisen kirkon vastustuksesta huolimatta
* 20. marraskuuta 2009: Belgian pääministeri Van Rompuysta EU:n presidentti *
18. marraskuuta 2009: Sofi Oksasen ja Imbi Pajun kirjan julkistamistilaisuus
keräsi kourallisen mielenosoittajia * 15. marraskuuta 2009: Tausta:
Naši-mielenosoitus Helsingissä * 7. marraskuuta 2009: Tsvangirai palaa
hallitustyöhön, vaatii pikaisia toimia * 7. marraskuuta 2009: Epidemia riehuu
Ukrainassa, presidenttiehdokas syyttää paniikin lietsomisesta * 30. lokakuuta
2009: Elämäntapaliitto kärähti RAY-avustusten käyttämisestä SDP:n tukemiseen *
21. lokakuuta 2009: Tsvangirai hakee tukea ulkomailta, Mugabe johtaa puhetta
hallituksessa * 13. lokakuuta 2009: Oikeusprofessori pitää neljän
vasemmistosäätiön puuhia epäilyttävinä * 13. lokakuuta 2009: Kyösti Suokkaan
Rakennusliitto-jättirahoihin liittyy jääviysongelmia * 13. lokakuuta 2009:
Urheiluopistosäätiötä käytetty laittomaan SDP:n rahoittamiseen * 10. lokakuuta
2009: Nobelin rauhanpalkinto Obamalle * 8. lokakuuta 2009: Urpilainen myynyt
vaalitauluja Kokkolan virkamiesjohdolle * 22. syyskuuta 2009: Kennedyn
senaattorinpaikalle uusi senaattori ehkä jo keskiviikkona * 10. syyskuuta 2009:
Myös BBC:n israelilaislähde väittää Arctic Sean kuljettaneen ohjuksia * 22.
elokuuta 2009: Tradeka tukenut Vasemmistoliittoa yli sadalla tuhannella eurolla
* 22. elokuuta 2009: JHL myöntää tukeneensa SDP:tä pyytämättä * 22. elokuuta
2009: Aliupseeriliitto yllättyi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton suurtuesta
SDP:lle * 19. elokuuta 2009: Demokraattien tappouhkauksia USA:ssa * 18. elokuuta
2009: Ulkomaat tyrmistyneet Suu Kyin tuomiosta * 16. elokuuta 2009: Taleban
uhkailee naisia olemaan äänestämättä * 13. elokuuta 2009: Paavo Arhinmäki kärysi
nuuskan salakuljetuksesta edustustehtävissä * 13. elokuuta 2009: Nokian valta
Suomessa * 13. elokuuta 2009: Yhdistys syytti Kauppia * 13. elokuuta 2009:
Valtionyhtiö Destia rahoittanut enimmäkseen SDP:tä * 12. elokuuta 2009: JHL
tukenut SDP:tä lähes puolella miljoonalla eurolla kolmen vuoden aikana * 5.
elokuuta 2009: Pohjois-Korea vapautti amerikkalaistoimittajat * 24. heinäkuuta
2009: Vihreät ja Merikukka Forsius sopivat käräjäriidan * 17. heinäkuuta 2009:
G8-neuvottelut Italiassa * 10. heinäkuuta 2009: Ruotsidemokraattien
lehdistösihteeri pahoinpideltiin * 9. heinäkuuta 2009: CIA tunnustaa
pimittäneensä tietoja USA:n kongressilta * 30. kesäkuuta 2009: Eduskunta
hyväksyi yliopistouudistuksen * 30. kesäkuuta 2009: Eduskunta hyväksyi
lääkelaitoksen hajasijoittamisen Kuopioon * 30. kesäkuuta 2009: Pohjanmaan jako
2009 * 28. kesäkuuta 2009: Arkkipiispa Leo sensuroi kysymyksen Mitro Revosta *
28. kesäkuuta 2009: Paavo Arhinmäki valittiin Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi
* 27. kesäkuuta 2009: Hassi: Eduskunta uusiksi vaalirahakriisin vuoksi * 24.
kesäkuuta 2009: Puheet islamista ja maahanmuutosta toivat poliitikolle
jättiläissakot * 16. kesäkuuta 2009: Uusi paljastus: Nova Groupin vaalituki
keskustalle 2007 * 15. kesäkuuta 2009: EK suurimpia keskustan vaalitukijoita
2007 * 11. kesäkuuta 2009: Kielipoliittinen toimintaohjelma Suomen kielen
tulevaisuus julkistettu * 10. kesäkuuta 2009: Eurovaalit 2009 * 9. kesäkuuta
2009: Väkivaltaa puolueiden edustajia kohtaan Ruotsissa * 7. kesäkuuta 2009:
Chávez sai tahtonsa läpi: Venezuelan presidentin valtakausien määrä rajattomaksi
* 31. toukokuuta 2009: Venäjän liittyminen Euroopan unioniin ei saa kannatusta
suomalaisilta eurovaaliehdokkailta * 28. toukokuuta 2009: Soviet Storysta
tutkintapyyntö * 26. toukokuuta 2009: Mitro Repo toimituskieltoon * 25.
toukokuuta 2009: Mitro Repo ja kirkon johto syyttävät toisiaan ylimielisyydestä
* 20. toukokuuta 2009: ”Kolmen kerran laki” meni läpi Ranskan parlamentissa *
20. toukokuuta 2009: Hallitus tahtoo äänikynnyksen Suomen eduskuntavaaleihin *
19. toukokuuta 2009: Mitro Repoa uhkaa erottaminen kirkosta * 18. toukokuuta
2009: Porsaanreikä – jotkut saavat kaksi ääntä eurovaaleissa * 18. toukokuuta
2009: EK: Tietosuojavaltuutettu ei saa valvoa Lex Nokiaa * 13. toukokuuta 2009:
Mitro Revon eurovaaliehdokkuus ongelma ortodoksiselle kirkolle * 7. toukokuuta
2009: FBI:n terrorilistalla satojatuhansia syyttömiä * 7. toukokuuta 2009:
Venäjän ja Georgian neuvottelut jäihin * 7. toukokuuta 2009: Lyhyesti – viikko
19/2009 * 29. huhtikuuta 2009: Kantelu Pohjan seurakunnan kirkkoherrasta
tuomiokapitulille * 29. huhtikuuta 2009: Egyptin siat määrättiin
teurastettaviksi * 27. huhtikuuta 2009: Ennakkoäänestyksellä ennätyksellinen
suosio USA:n presidentinvaaleissa * 16. huhtikuuta 2009: Kiviniemi: Kuntien
yhdistämisrahan voi antaa puolueille * 16. huhtikuuta 2009: Vanhasen kannatus
pohjalukemissa * 9. huhtikuuta 2009: KHO: Sähköisen äänestyksen kokeilukuntiin
uudet vaalit * 9. huhtikuuta 2009: Lyhyesti – viikko 15/2009 * 7. huhtikuuta
2009: Työryhmä ehdottaa YLEn rahoittamista verolla * 5. huhtikuuta 2009:
Turvallisuusneuvosto kokoontuu Pohjois-Korean raketin johdosta * 4. huhtikuuta
2009: Lyhyesti – viikko 14/2009 Uusi ihminen tuli maailmaan Finnairin lennolla
Uusi ihminen tuli maailmaan keskiaasialaisen Kazakstanin yllä, kun
ruotsalaisnainen synnytti tyttövauvan Finnairin lomalennolla Thaimaan
Bangkokista Helsinkiin. Synnytyksessä mukana ollutta lentohenkilökuntaa avusti
satelliittipuhelimen välityksellä synnytyslääkäri sekä lennolla olleet kaksi
sairaanhoitajaa ja lääkäri. Lomalento oli kuuden jälkeen illalla perillä
Helsingissä. Lentokentältä ruotsalaisäiti vauvoineen kiidätettiin sairaalaan.
Tämä oli Finnairin ensimmäinen tapaus, jossa matkustajamäärä lisääntyi kesken
lennon. Koripalloilijan ruumis löytyi Brasiliasta Washington State
-koripallojoukkueen entisen pelaajan, Tony Harrisin, ruumis löytyi
Keski-Brasiliasta. Harris oli ilmoitettu kadonneeksi kaksi viikkoa aiemmin.
Poliisi sai tiedon ruumiista tuntemattomasta vihjeestä. Poliisin mukaan Harris
olisi tehnyt itsemurhan, mutta ei sulje pois murhaa. Tony Harris pelasi
viimeisenä elinvuotenaan brasílialaisessa koripallojoukkueessa, Universio
BRB:ssa. "Muiden pelaajien mukaan hän käyttäytyi jostain syystä hermostuneesti",
kertoi joukkueenjohtaja Jorge Bastos. Harrisin vaimo, Lori Harris, odotti
perheen ensimmäistä lasta, jonka laskettu aika on joulukuussa. Vaimo oli kuullut
miehestään viimeksi pari viikkoa sitten, ennen katoamista. Hänen mukaansa mies
oli menossa tapaamaan ystäväänsä ja soittaisi hänelle myöhemmin. Obama vahvistaa
asemaansa New Hampshiressa Yhdysvaltain presidentinvaalien esivaalissa
senaattori Barack Obama on kirinyt kiinnit senaattori Hillary Clintonin
etumatkaa New Hampshiren pienessä osavaltiossa. Tämä tulos käy imi
viimeisimmästä mielipidemittauksesta. Tässä Yhdysvaltain eräässä asukasluvultaan
pienimmässä osavaltiossa esivaalit järjestetään tulevana tiistaina. Kyselyn
mukaan sekä Clinton että Obama saisivat kumpikin noin 33 prosenttia
demokraattien äänistä ja kolmanneksi tulisi John Edwards, joka saisi kyselyn
mukaan 20 prosenttia annettavista äänistä. Kysely on tehty kun Obama voitti
Iowassa pidetyt esivaalit. Kuitenkin vielä joulukuussa 2007 tehdyn kyselyn
perusteella Clinton olisi ollut selvässä johdossa New Hampshiren osavaltiossa.
Ruotsalaiskoululaisten videokurssi oli vähällä päättyä ikävästi Koululaisten
videokurssi miltei päättyi tuhoisasti, kun kuusi yhdeksäsluokkalaista käsittänyt
oppilasryhmä oli ruotsalaisen Ödeshögin kunnan postin edustalla kuvaamassa
lavastettua ryöstöä. Posti tiesi kuvauksesta, mutta poliisia ei oltu informoitu
asiasta. Päivystävä komisario Roland Carlson kertoi poliisin saaneen hälytyksen
naamioituneesta ja aseen kanssa liikkuneesta henkilöstä postin edessä
yksityishenkilöltä. Hälytyksen jälkeen poliisipartioita lähti kohti postia.
Ensimmäisenä paikalle päässyt poliisi otti virka-aseensa esiin, koska hän
havaitsi paikalla olevan muitakin aseistettuja henkilöitä. Poliisi ei joutunut
turvautumaan aseeseen, sillä koululaiset tottelivat poliisia. Komisario
Carlsonin mukaan joku oli joutua ammutuksi. Hänen mukaansa koululaisten aseet
olivat aidonnäköisiä. Carlson arvostelee postin ja koulun henkilökuntaa, sillä
jonkun olisi täytynyt kertoa poliisillekin koululaisten kuvauksista. »Sen vielä
ymmärtää, etteivät nuoret osanneet ajatella tätä itse, mutta jonkun aikuisista
olisi pitänyt tajuta. Tämä olisi voinut päättyä katastrofiin» (kertoo Carlson.)
Poliisi saapuu videokurssilaisten kouluun tiistaina puhumaan tapahtuneesta.
Japanilaisten autojen myynti alimmillaan sitten vuoden 1973 Japanilaisten
autojen myynti oli vuonna 2007 alimmillaan sitten vuoden 1973. Maanantaina 7.
tammikuuta 2008 tiedotti Japanin autonvalmistajien yhdistys (JADA), että vuoden
2007 myynti on vähentynyt 7,6% verrattuna edelliseen vuoteen 2006. Autojen
myynti saarivaltiossa oli kappalemääräisesti vuonna 2007 3,43 miljoonaan
ajoneuvoa, kun myynti oli vielä vuonna 2006 3,73 miljoonaa ajoneuvoa. Määrä on
alhaisin sitten vuoden 1973 ensimmäisen öljykriisin. Ajoneuvojen myynti on
vähentynyt jo neljänä perättäisenä vuoteena. Erityisesti vähennys on koskettanut
yksityisautoja,joiden myynti on takkuillut erityisen pahasti. Tämä on merkittyt
mm. Toyotan myynnin laskua jota on tapahtunut vuonna 6,5% verrattuna edelliseen
vuoteen. Toyotä myi ajoneuvoja yhteensä 1,55 miljoonaa kappaletta ja näin alitti
1,6 miljoonan auton määrän, jonka se teki vuonna 1983. Myös nissän koki suuren
laskun, joka oli 9,7%, mutta Hondalla lasku oli vain 4,7%. Kuitenkin
japanilaiset autonvalmistajat ovat laajentaneen toimintaansa voimakkaasti
kaikkialle maailmaa ja Japani valmistusmäärien laskusta huolimatta
Toyota-yhtymä, johon kuulu ovat myös Hino ja Daihatsu, on kohonnut maailman
suurimmaksi ajoneuvojen valmistajaksi ohitse amerikkalaisen General Motorsin.
Lappeenrannan laulukilpailun finalistit valittu Lappeenrannan valtakunnallisen
laulukilpailun sunnuntaina pidettävään loppukilpailuun on valittu kaikkiaan
yhdeksän kilpailijaa. Kilpailuun on osallistunut tänä vuonna yhteensä
seitsemäntoista kilpailijaa. Perjantaina päättyneistä välieristä valittiin
finaaliin naisten sarjassa sopraanot Kajsa Dahlbäck, Mia Heikkinen ja Jenni
Lättilä sekä mezzosopraanot Melis Jaatinen, Tiina-Maija Koskela ja Jeni
Packalen. Mieslaulajista loppukisassa ovat basso Timo Riihonen, baritoni Jussi
Ziegler sekä tenori Olli Brummer. Joka toinen vuosi pidettävien laulukilpailujen
finaali alkaa sunnuntaina kello 18.00 ja se radioidaan suorina lähetyksinä YLEn
radio 1:ssä. Lappeenrannan kaupunki palkitsee kolme parasta sekä miesten- että
naisten sarjassa sijoittunutta. Palkinnot ovat 8500, 5500 ja 3500 euroa. Lisäksi
eri yritykset myöntävät erikoispalkintoja. Nyt 15. kerran järjestettävissä
laulukilpailuissa tuomariston puheenjohtajana toimii tenori Raimo Sirkiä.
Elämäntapaliitto kärähti RAY-avustusten käyttämisestä SDP:n tukemiseen
Elämäntapaliitto on käyttänyt RAY-avustuksia SDP:n ehdokkaiden tukemiseen.
Elämäntapaliitto on osallistunut yhteen Antti Lindtmanin (sd) seminaariin ja
ostanut yhden patsaan Niko Kortteelta (sd). Näihin on käytetty 700 euroa
Raha-automaattiyhdistykseltä saatuja avustuksia, mikä tarkoittaa 0,01 %
Elämäntapaliiton saamasta avustusmäärästä. RAY tukee Elämäntapaliittoa
vuosittain noin miljoonalla eurolla. RAY-tulot muodostavat noin 80%
Elämäntapaliiton tuloista. Elämäntapaliiton puheenjohtaja on SAK:n
kehittämisjohtaja Eija Hietanen. Elämäntapaliiton toiminnanjohtaja Vertti Kiukas
ei näe ongelmaa SDP:ltä ostetuissa tauluissa. Seminaarilippujen ostaminen on
puolestaan hänen mielestään hyväksyttävää koska lippujen myyjät jakavat liiton
päihdetavoitteet. Neuvotteluja ilmatilanloukkauksista loppukuusta Suomi, Viro ja
Venäjä kokoontuvat loppukuusta Helsinkiin neuvotteluihin viime aikoina
sattuneiden ilmatilanloukkauksien johdosta. Ulkoministeri Ilkka Kanerva vahvisti
asian tavattuaan venäläisen virkaveljensä Sergei Lavrovin tänään Rovaniemellä.
Viro on aiemmin ilmoittanut hyväksyntänsä asiaan. Neuvottelut alkanevat 27.
marraskuuta, ja ne pidetään sotilashenkilöiden välisinä. Venäjä on ilmoittanut
tyytyväisyytensä Suomen halusta huolehtia tapahtuman järjestämisestä. Maan
kannan mukaan syy ilmatilan loukkauksiin johtuu Suomenlahden keskellä kulkevan
kansainvälisen ilmatilan kapeudesta. Alkavissa neuvotteluissa pyritään löytämään
tilanteeseen osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Lähi-idän internetyhteyksiä poikki
Viimeisen viikonaikana sattuneissa onnettomuuksissa on katkennut neljän eri
merenalaisen valokaapelin kautta kulkevat yhteydet. Viimeisimpänä tapauksena on
Qatarin ja Arabiemiirikunnat yhdistävän kaapelin poistuminen käytöstä. Arabian
Business.com:n saamien epävirallisten tietojen mukaan kyseessä olisi ollut
sähkövika. Kahdessa keskiviikkona Egyptin rannikolla sattuneessa rikossa syy on
tuntematon, mutta tutkimuksissa on saatu poissuljettua se, että laivojen
ankkurit olisivat rikkoneet kaapelit. Alueella ei ollut laivoja rikkoutumisen
aikaan. Kolmas kaapeli, FLAG Falcon, katkesi perjantaina 56 kilometrin päästä
Dubaista ja FLAG:in virallinen selityksen mukaan sen rikkoi todennäköisesti
laivan ankkuri. Egyptin rannikolla katkenneet kaapelit käytännössä tiputtivat
verkosta Itä-Afrikan valtiot, Jordanian, Bhutanin, Bangladeshin sekä Arabian
niemimaan kärjen. Lisäksi katkos häiritsi merkittävästi Egyptin ja Intian
verkkoliikennettä. Falcon-kaapelin katkeaminen katkaisi Arabiemiirikuntien ja
Omanin välisen yhteyden, joka ainakin joidenkin raporttien mukaan olisi
haitannut merkittävästi tai katkaissut samalla myös Iranin verkkoliikenteen.
Qtelin yhteydessä tapahtunut neljäs katkos ei ilmeisesti aiheuttanut muita
merkittäviä ongelmia kuin kapasiteetin vähenemistä ja se ratkaistiin ohjaamalla
liikenne kulkeman muita reittejä. Ilmeisesti tällä hetkellä mikään maa ei ole
kokonaan pimennossa, mutta koko Lähi-idässä netti kärsii merkittävästä
kokonaiskaistan vähenemisestä vaikka liikenne saadaankin reititettyä yhä ehjänä
olevien yhteyksien kautta. Poika menetti tajuntansa 20 tuntia pelattuaan
15-vuotias poika menetti tajuntansa ja sai kouristuksia pelattuaan 20 tuntia
World of Warcraft -tietokonepeliä. Epilepsiakohtauksen kaltaisen häiriön syyksi
katsottiin sairaalassa unen ja ravinnon puute sekä liian pitkäkestoinen peliin
keskittyminen. Poika oli pelannut viime lauantaina ystävineen läpi yön uutta
Wrath of the Lich King -lisäosaa, joka on Svenska Dagbladetin mukaan ollut
huolenaihe muidenkin pelaajien vanhemmille. Kohtauksesta ei uskota jäävän
pojalle pysyvää terveyshaittaa. Pojan isä varoittaa muita nuoria liiallisen
pelaamisen vaaroista. Vastaava tapaus oli hiljattain esillä, kun italialainen
13-vuotias peliaddikti joutui peliputken jälkeen sairaalaan, koska ei tajunnut
ympäröivästä maailmasta mitään. Hän oli pelannut pelikonsolilla. Wikimedian
toimitusjohtajalla historiassaan luottokorttipetoksia Wikimedia-säätiön
käytännön toimintaa johti puolen vuoden ajan muun muassa shekki- ja
luottokorttipetoksista tuomittu Carolyn Doran. 45-vuotias Doran oli alun perin
palkattu säätiöön kirjanpitäjäksi, mutta tammikuussa 2007 hänet ylennettiin
COO:ksi (chief operating officer) osan entisen toimitusjohtaja (Executive
Officer) Brad Patricin tehtävistä siirryttyä hänelle. Hän vastasi henkilöstöstä
ja talousasioista sekä hyväksyi maaliskuussa muun muassa säätiön 1,3 miljoonan
dollarin veroilmoituksen. Viimeisin tilinpäätös on vielä kesken, mutta
toistaiseksi Doranin jäljiltä ei ole ilmennyt mitään väärinkäytöksiä. The
Registerin mukaan petoksen lisäksi Doranin tilillä oli entisen poikaystäväänsä
ampuminen sekä rattijuopumuksia joihin kuului myös yliajon jälkeen paikalta
pakeneminen. Rattijuopumustuomiot kävivät ilmi kun hän oli kesällä palaamassa
Hollannissa pidetystä Wikimedia-säätiön kokouksesta ja Floridan tulli otti hänet
kiinni kuulusteltavaksi, koska hän oli jättänyt menemättä sovittuun tapaamiseen
ehdonalaisvalvojansa kanssa. Doran erosi asemastaan Wikimedia-säätiön johdossa
tämän jälkeen. Wikimedia-säätiön johtokunta ei omien sanojensa mukaan ollut
tietoinen Doranin menneisyydestä tätä ennen. Säätiö oli kuitenkin jo ennen
tapauksen tultua julkisuuteen ottanut käytännöksi työnhaun yhteydessä tapahtuvan
työnhakijoiden taustan tarkistamisen. Suomen väkiluvun kasvu suurinta 15 vuoteen
Suomen väliluvun kasvu oli suurinta 15 vuoteen ja vuoden lopulla väkiluku yltää
5,5 miljoonaan, arvioi Tilastokeskus. Väkiluku on kasvanut vuoden aikana 23 000
hengellä ja näin kasvu on ollut 0,4 prosenttia. Pääsääntöisesti väkiluvun
kasvusta tuli kuitenkin maahanmuutosta, sillä maahan muutti vuonna 2007 25 900
henkeä ja maasta pois muutti 12 400 henkeä. Vuonna 2007 syntyi 200 lasta
vähemmän kuin edellisenä vuonna, eli syntyneitä oli 58 600. Kuolleisuus
kuitenkin lisääntyi vuoteen 2006 verrattuna 1000 henkilöllä ja kuolleiden määrä
oli siis kaikkiaan 49 100 henkilöä. Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla,
Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä kahdeksassa muussa maakunnassa ja
Ahvenanmaalla, joskin niissä vähemmän kuin kolmessa edellämainitussa.
Kahdeksassa maakunnassa puolestaan väki väheni ja eniten menettäneitä maakuntia
olivat Etelä-Savo ja Satakunta. Väkivaltaa puolueiden edustajia kohtaan
Ruotsissa Ruotsissa äärivasemmistolaiset ovat suojelupoliisi Säpon mukaan
käyttäneet väkivaltaa demokratiaa vastaan Europarlamenttivaalien alla. Säpon
mukaan väkivaltaisten hyökkäysten kohteeksi ovat joutuneet ainakin
Ruotsidemokraatit, Maltillinen kokoomus ja Kansanpuolue liberaalit. Tekijät ovat
autonomiseen vasemmistoon kuuluvia henkilöitä, jotka tavallisesti esiintyvät
nimikkeiden "Antifascistisk aktion" tai "Revolutionära fronten" alla.