eval/test.sme-sma.src

Gilvvagárdeskuvlla oahppit ledje nuorat ja sis ii lean nu buorre oahppanmokta, boazodoalloskuvlla oahppit fas boarraseappot ja ollu oahppanmokta.
Buorre dađistaga-árvvoštallan gohčoduvvo maiddái Vurdering for læring / Árvvoštallan oahpaheami várás, ja njeallje prinsihpa leat guovddážis go geavaha geahččalemiid bohtosiid viidásit barggus.
Mállásat ovdánedje fargga dáhpin mas muittašedje máhttájeddjiid maŋimus mállásiid Jesusiin.
Sisafievrrideames ođđa doahpagiid sáhttá dahkat máŋgga ládje, nugomat seaidnespealu bakte.
Barggu oktavuođas leat lágiduvvon álbmotčoahkkimat guoskevaš gielddain, ja gielddaid politihkkanjunnošat leat addán positiiva ruovttoluottadieđuid.
Siffárat máŋggasiffár loguin eai mearkkaš sierra maidege ohppiide, ja sii eai geavat sadjevuogádaga lohkat dahje almmuhit ahte dihto siffár čujuha dihto árvui.
Geavaheaddjiidjearahallan maid Sámi dearvvasvuođadutkama guovddáš lea čađahan, čájeha ahte geavaheaddjit leat duhtameahttumat dearvvasvuođabargiid sámegiela máhttui, ja dát jearahallan duođašta čielgasit ahte dulkon lea heahtečoavddus.
HSAN sáhttá geahččalit ja mearridit.
Čavčča válggas lea geahččaleapmi gos 16 jahkásaččain lea jienastanvuoigatvuohta 20 suohkanis (geahča fáktadieđuid)
geavahit iešguđetlágan digitála ohcanstrategiijaid gávdnat ja buohtastahttit dieđuid mat válddahit čuolmmaid iešguđet perspektiivvas, ja árvvoštallat gálduid ulbmila ja relevánssa
gohčodit iežas lagas fulkkiid fuolkenamahusaiguin ja diehtit mii lea gáibmi
Earret eará lea son jorgalan Laudate.
Febera vuostá badjel golmma mánnosaš mánnái lea dálkkas mii siskkilda paracetamola, ovdamearkka dihte Alvedon dehe Panodil.
Sii sáhttet áinnas jearahallat, govvedit ja sárgut dan birra.
Norgga bealde hubmet davvisámegiela vuosttažettiin Finnmárkku ja Romssa fylkkain, ja Dielddanuori ja Evenáši suohkaniin Nordlánddas.
árvvoštallamiid ruovttoluotta mat ovddidit viidásit oahppama?
Nuora suddjemii lea ahkerádji goas oažžu oastit alkohola: 18 jagi restauráŋŋas gávppašeapmái ja 20 jagi viidnegávppis gávppašeapmái.
Ságaškuššojuvvot galgá maiddái viidáset meannudeapmi ráđđehusas, eará sámedikkiin ja riikkaidgaskasaš álgoálbmotforain.
Oahppit gehččet filmma Med sennagress i støvlene.
selvehit čálgostáhta ovdáneami ja válddahit dálá Norgga iešvuođaid
daid lassegoluide mat dát ođđa njuolggadusat
Sámediggeráđđi Ann-Mari Thomassen váldá ovdan guokte áŋgiruššansuorggi sámediggeráđi jagi 2015 bušeahttaevttohusas.
Bargguid bokte fágas galget oahppit álkit áddet teknologiija ja fitnodeami mávssolašvuođa ja hástalusaid mat leat čadnon dasa, ja sii ovdánahttet máhtu bargoeallima ja globála, nationála ja persovnnalaš ekonomiija birra.
Sámi guovllus árbevirolaččat leat leamaš unnán galledanealáhusat.
Gelbbolašvuođamihttomearit Jo2- studerenráhkkanahtti oahppoprográmma maŋŋel, ja lasáhusa oppalaš studerengelbbolašvuhtii- fidnofágalaš oahppoprográmma maŋŋel Árbevirolaš máhttu Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
Statsbygga stuorámus huksenbargu aiddo dál.
Mii rohkadallat ahte Ipmil juohke beaivi galgá addit midjiide buot maid dárbbašit, ja ahte oahppat giitit buot buriin maid Ipmil lea addán midjiide.
Oktasaš tearbmaráhkadeapmi ja normeren lea dehálaš go galgá sihkkarastit oktasaš vuođu sámegillii.
Go lea dáhttu garvit byrokráhtalaš ja teknihkalaš hehttehusaid, de mii gávdnat čovdosiid.
Suoma sámediggi dál bargá ovttasráđiid Norgga sámedikkiin ja Ruoŧa sámedikkiin oažžut áigái ovdaprošeaktaohcama man áššin lea dutkan- ja fága / resursaguovddáš.
1968:s sirrejuvvui dát stašuvdna eret šibitdoavtterlaboratoriijas, ja Skjenneberg álggii geahččaladdanjođiheaddjin boazodollui.
Ferte láhčit diliid nu ahte sihke nieiddat ja gánddat ožžot buriid vásáhusaid matematihkkafágas, mat hábmejit buriid guottuid ja nana fágagelbbolašvuođa.
Dát guoská vuosttažettiin árbevirolaš sámi guovlluide olggobealde Finnmárkku.
Sámediggi dáhttu ahte ovttaskas olbmo vuoigatvuohta geavahit sámegiela galgá sihkkarastojuvvot ja oaidná dárbbu dárkkistit sihke váiddaortnega ja árvvoštallat dárbbu bearráigeahččoortnegii.
Gámasuidnensajis čájeha oahpaheaddji iešguđetge sorttaid ja čájeha ja čilge movt suidnet galgá.
Almmolaš suorggi organiseren lea sakka rievdaduvvon dan rájes go giellanjuolggadusat mearriduvvojedje 1990:s.
Go lea vuosttaldanváldi de plánaeiseváldi ii dušše galgga árvvoštallat makkár váikkuhus doaibmabijus lea sámi kultuvrii ja ealáhusdoibmii (vrd. plána- ja huksenlága § 3-1 ja finnmárkolága § 4 njuolggadusat), muhti sii galget maiddái oččodit ovttamielalašvuođa Sámedikkiin ráđđádallamiid ja soabahemiid bakte jus Sámediggi vuostálastta doaimma ja ovddida vuosttaldeami.
Dávjjimusat doavttir čugge máŋgii ja váldá iskosiid ovdaravssa sierra báikkiin.
Go áigemearri lei dievva, de leimmet ožžon evttohusaid buot luohkkácehkiid ohppiin logi iešguđet skuvllas.
Fáddá lea "Revitaliseren - hástalusat ja ođđa perspektiivvat oahpahusas ".
Manne lea ožžon dakkár nama (jus dasa gullá muitalus dahje čilgehus)?
Oahppit 5., 8. ja 9. ceahkis geain lea davvi-, lulli- dahje julevsámegiella vuosttašgiellan galget čađahit nationála geahččalemiid lohkamis sámegillii.
Vuođđuduvvon sámi teáhteriin lea dehálaš doaibma sámegiela geavaheami dáfus.
Ráđđehusa politihka bajimuš ulbmil sámegielaid ávkin lea láhčit nu, ahte Norggas lea oadjebas boahtteáigi sámegielaide - davvisámegillii, julevsámegillii ja oarjilsámegillii.
Girkus mii gávnnadit dalle go dáhpáhuvvá juoga dehálaš dego gásttaheapmi, rihpaskuvla, vihaheapmi ja hávdádeapmi.
Ulbmil geahččalemiin lea identifiseret ohppiid geain lea váilevaš doabaipmárdus ja geain leat váilevaš lohkan- ja rehkenastinmáhtolašvuođat.
Iige sáhte oaidnit olbmos leago anašan dehe ii.
Luondu lea addon olbmui illun ja geavaheapmin dán máilmmis.
Nana guovttegielat oahpahusmodealla vuođđun vuolgá juo mánáidgárddis.
Oahppit sáhttet oažžut veahki cealkagiid hábmemis.
Barggu buktimis Oahppit buktet dálkedieđáhusa jietnafiilan oahppanvuđđui.
Joavku oamasta vuoigatvuođaid "Kristuskránsa" - prošektii.
Neahttaportála Ovttas.no lea lunddolaš báiki gosa sáhttá čohkket maiddái giellaguovddážiid materiálaid ja almmuhemiid.
ráhkadit iežas teavsttaid main viežžá inspirašuvnna eaŋgalsgiel girjjálašvuođas ja mánáidkultuvrras
Olmmoš massá golgosa ja sálttiid vuovssademiid ja luhčadávdda bokte.
Departemeanta áigu geahčadettiinis sámelága giellanjuolggadusaid árvvoštallat berrego lágas, sámegiela nannen dihtii, mearriduvvot bearráigeahčču das mo gielddat ja fylkkagielddat čađahit sámelága giellanjuolggadusaid.
Dálkasiidda maid doavttir, buohccedikšárat dehe eará dohkálaš divššus lea čállán, lea leahkime allagollosuodji mii mearkkaša ahte dárbbaha máksit eanemus 2200 guovttenuppelot-áigodagas.
Dalle ii dárbbat máksit sierra golu eaktun ahte dálkkas gullo allagollosuoji vuollái.
Danin háliidan áinnas dadjat: "Šaddos du dáhttu".Jáhkát go lea álki dahje váttis dahkat dan maid Ipmil háliida, ii fal nu mo ieš háliidat?
máhttit ákkastallat oaiviliiddas iežas árvvuid vuođul
Dasto cokkat jienastanlihpu válgaurdnii. De leat don jienastan suohkanstivra- ja fylkka digge-válggas 2011.
Sámiid eatnan- ja resursavuoigatvuođat duohta dohkkehuvvojit.
Dehálaš lea maid ahte dearvvasvuođafitnodagat ohcalit dakkár máhtu go virgádit bargiid ja go oidnosii buktet dárbbuid oktavuođaineaset oahpahusásahusaiguin.
Dat dáhpáhuvvá go Ipmil hehtte buot bahás áigumušaid ja meanuid mat bohtet beargalagas, máilmmis ja min suttolaš oaččis. Dat eai dáhto min atnit Ipmila nama bassin eai ge diktit su riikka boahtit.
Storsund guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 2): Storsund rájes ruovdemáđii mielde Storträskliden - Koler geainnu rádjái, dán geaidnoráigge Lillpiteälven rádjái, dán joga mielde luoddaearu rádjái Lillpite oarjedavábealde, das fas geaidnoráigge Granträsket rádjái, viidásit geaidnoráigge Liden badjel Arvidsträsk rádjái, das viidásit geaidnoráigge Teugerträsk rastá Storsund rádjái.
Resursajoavkku ja dutkiid máhttovuođđu galgá doaibmat duogážin ja vuolggasadjin gulahallančoahkkimiidda Sámedikki ja sámi báikegottiid ja organisašuvnnaid gaskka.
Iskkus sáhttá dahkkot danin ahte doavttir háliida dutkat leatgo borašdávdaseallat ovdaravssas.
Dovdomearkkat leat juhkkojuvvon guovtti oassái: sámegiella vuosttašgiellan njálmmálaš ja sámegiella vuosttašgiellan čálalaš.
Dát skovvi sáhttá leat árvvoštallanságastallamiid vuođđun gaskal oahppi ja oahpaheaddji.
Matematihkka lea vuođđun stuorra oassái min kulturhistorjjás ja logihkalaš jurddašeami ovdánahttimis.
Muhtin smávva suohkaniin ii leat gal dárbu eambbo go beallevirgái.
Mihttomearrin lea ovddidit duoji ealáhussan nu ahte das lea buoret gánnáhahttivuohta ja iežas dujiid gávpejohtu.
Ráđđehus ii dahkan oainnu sámiid ektui čearddalaš minoritehtan, muhto baicce gohčodii sápmelaččat "sámegielat dážan ".
PSA lea ávnnas mii válbmejuvvo ovdaravssas ja golgá varrabánas.
Lea dehálaš beassat dahkat dearvvuođaid, earenomážit eallima loahpas - jápmimis.
Dat ii guoskka ollásit priváhta divššu, ovdamearkka dihte plástakirurgiija mii ii leat medisiinnalaččat ákkastallon.
Muhtimat sáhttet dovdat dan unohassan muhto dat manna jođánit badjel.
Oarjin: Gátterat stašuvnnas Ruoidnačohkkii (aláš 1360) lulimus Ruoidnajávrái, dasto njuolga linjjás Beajojikŋii (aláš 1475), das njuolga linjjás Váhttečohkkii (aláš 1494), das njuolga linjjás Basejávrri davimus luktii, das seamma jávrri lulimus luktii, das njuolga linjjás (Basejieŋa rastá) Leirvatnet nuorttamus luktii, das njuolga linjjás Máhcalaga (Storsteinsfjellet) (aláš 1379) rádjái.
ságaskuššat ja ovdandivvut historjjálaš ja áigeguovdilis dáhpáhusaid Sámis
oassálastit ságastallamis iežas muosáhusaid ja vásáhusaid birra
Guorahallamat čájehit dange ahte dilli lea unnán rievdan áiggi mielde.
Oahpaheaddji berre áicat Lena dan gaskkas go son bargá bargobihtáiguin, ja jearrát mo son jurddaša.
geavahit digitála reaidduid iežas teavsttaid almmuheapmá
Láhkaárvalusas leat njuolggadusat suomagiela, meänkieli ja sámegiela geavahanvuoigatvuođa birra, go olbmos lea eiseválddiiguin ja duopmostuoluiguin dahkamuš.
Oahppit ráhkadit sátnelisttu man atnet jorgalettiin.
suokkardit ja čilget sámi muitalanárbevieruid birra
Vuogas pumpo gávdno oastit apotehkas.
Jagi 2012 lea Bargobearráigeahčču ožžon oktiibuot 15 miljovnna kruvnnu.
Fágalaččat ja birrasa dáfus lei dát buorre skuvla.
Mii rohkadallat ahte Ipmila dáhttu galgá šaddat, ja mii rohkadallat ahte Ipmila dáhttu stivrešii min, eallimiiddámetguin, bearrašiiddámetguin, sogaideametguin, searvegottiideametguin, girkuineamet, báhpaideametguin ja jođiheddjiideametguin min giliin, gávpogiin ja riikkain.
Gos gávnnan eanet dieđuid geahččaleami ja árvvoštallama birra?
Sámediggi juolluda 495 000 ru doarjjan Duojáriid ealáhussearvái ja Sámiid Duodjái álggahit dutkamii buvttadeamis, vuovdaleamis ja vuovdimis.
selvehit makkár vuoigatvuođat geavaheaddjis leat ja digaštallat geavaheddjiid ehtalaš ovddasvástádusa
Danne eat dieđe man ollu Lena máhttá.
• Oaččuhit áigái sámi dulkkaid dohkkehanortnega
Bargo- ja searváidahttindepartemeanta ovddidii Sámegiela doaibmaplána 2009:s.
Lávdegotti birra mii galgá geahčadit lágaid, doaibmabijuid ja ortnegiid sámi gielaide
Sámi kristtalašvuođaipmárdus ovdanboahtá ja gaskkustuvvo oahpaheami bokte
Maid sii čađahedje giellabesiin Aotearoas / Ođđa Zealánddas, ii lea prinsihpalaččat mihkkege ođđasiid.
Dat lea dannego Sámediggi háliida váikkuhit dasa ahte eanebut álggahit guolásteami, ja go bivdofanas lea divrras, dadjá Muotka.
Sihke olbmot ja ásahusat (mánáidgárdi, skuvla ja earát) sáhttet nama haga gulahallat PPbálvalusain ja jearrat ráđi.
Gávdno go du suohkanis mánáid ja nuoraid suohkan-stivra (MNS) dahje juoga sullásaš?
Divtte ohppiid ráhkadit dilálašvuođaid mat leat áigeguovdilat.
Dieđáhusas čujuhuvvo ođđa geaidnu boahtteáiggi sámi dáidda- ja kulturpolitihkkii.
Datte leat muhtun soahpameahttunvuođat dakkárat ahte daid dárbbaša aiddo dalle čoavdit.
Čállá go son álo ovttežiid gurutbeallái, vai dáhpáhuvvá go dat dušše muhtomin?
Dasto oahpaheaddji hupmá sámegillii ja jorgala jus lea dárbbašlaš vai oahppit ipmirdit.
Sámegiela boahtteáigi lea dan duohken man olu guhtege mis geavaha sámegiela lunddolaš gulahallanreaidun nu olu oktavuođain go vejolaš, ja movt servodat láhčá diliid nu ahte dat galgá leat vejolaš.
Sii livčče háliidan vázzinbálga vuolábealde váldoluotta Dambos.
Sámi girjjálašvuođas, sámi teáhteris ja sámi filmmain lea dehálaš rolla dahkat giela oahpisin olbmuide ja buoridit sin diđolašvuođa das.
Bággosáhkku ja konvenšuvdnadivat 26. ja 27. artihkkaliid mielde galgá mearriduvvot velggolačča náššuvnnalaš ruhtašlájain.
- lohká, iešguđetgelágan šáŋŋeriid, bájuha sisdoalu, gávdná ja geavaha áššáigullevaš dieđuid teavsttain, čielggada ja guorahallá iešheanalaččat teavsttaid fáttáid ja gaskkusta vejolaš dulkomiid
Iešsoardimiid eastadeapmi guorahallojuvvo ON álgoálbmogiid bissovaš forumis
Ođđa digitála sátnegirji almmuhuvvo / Faktadieđut sámi gielaid birra / Giella / Sámediggi - Sametinget
Dalle lea buorre jurddašit ahte seallaiskkusváldimat lea okta vuohki suddjet iežas borašdávdda vuostá.
Åhren mielas diehtojuohkin mii eiseválddiid beales lea dahkkon ii leamaš doarvái buorre.
Jeara konkrehta ja oaččo konkrehta vástádusa: ‐ Mu bellodat ovddasta nannet skuvlla.
Boahtteáiggi areála- ja biraspolitihkka Sámis
Olmmoš sáhttá šaddat máŋga sentte beare moatti mánus.
Aktiivvalaš servodatoassálastin eaktuda ahte hálddaša giela ja teavstta.
Juohke jagi oassálastet sis eatnasat juogalágan girkoaktavuođas.
Sámi girjjálašvuhtii ja iešguđet sámegielaide ja suopmaniidda oahpásnuhttin viiddida ohppiid iežaset ipmárdusa giella- ja kulturvalljivuođas sámi servodagain.
Stuorra erohusat leat sámi báikegottiin ja sámi guovlluin das mii guoská man ollu sámegiella geavahuvvo beaivválaš ovttasdoaibman- ja gulahallangiellan.
Baajme guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 4): Álgá riikkarájis Sipmehkejaevrie bokte Sipmehkejukke rádjái, dán čázádaga mielde dasa gokko boahtá oktii Gavostjukkiin, dán čázádaga Leipikvattnet rádjái, rastá Leipikvattnet ja Bjurälven ja Storälven mielde (Leipikvattnet 1:1 opmodatrádji Straejmie (Strömsund) suohkanis) riikkarádjái ja riikkaráji mielde Sipmehkejaevrie rádjái.
Vaikko buot nuorat eai leat lihka čeahpit oassálastit válggas, de ii mearkkaš dan ahte eai beroš politihkas.
Dat čiekŋuda sámi mánáide nana sámi identitehta ja gullevašvuođa sámi gielaide ja kultuvrii.
Bellodagas sáhtát oahpahuvvot politihkalaš bargguide.
Gustovaš álgoálbmotrievtti vuođđun lea ahte sámiid historjjálaš vuoigatvuođat earret eará riddo- ja vuotnabivdui iežaset ássanguovlluin dohkkehuvvojit.
Dát lea juoga mii Sámedikki mielas galgá bures boahtit ovdan suohkanođastusas.
Sámegielat báikenamat maid gili bistevaš orru olbmot dahje gillái gullevaš ealáhusat beaivválaččat geavahit, galget geavahuvvot almmolaš galbbain, kárttain jnv. (§9).
- Lea dehálaš ahte árbediehtu ja sámi meahccegeavaheapmi oahpahuvvo boahttevaš buolvvaide.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo guovddáš ásahusain.
- Mii háliidit láhčit stuorát vejolašvuođa doibmii báikkálaččat, ja ahte giellaguovddážiid doaimmaid galget stivret báikkálaš dárbbut gos giellaguovddážat leat, dadjá Keskitalo.
Giellabeasit leat čájehuvvon beaktilis doaibman giellaoahpahusa nannemis.
Son čujuha viidáseappot dasa ahte vaikke vel sámi servodat lea ollen guhkás, de eat leat vel juksan mihttomeari, eat riikka dásis eat ge riikkaidgaskasaččat.
Čielga rekruhttendoaibmabijuin, mat leat álggahuvvon, sáhttit namahit:
Gilis gal atne árvvus boazodoallonuoraid.
Hálddašanguovllu báikkálaš dahje guovlulaš ásahusaid bargiin lea riekti oažžut virgelobi bálkkáin háhkamis sámegielat gelbbolašvuođa go ásahus dárbbaša dákkár gelbbolašvuođa (§ 3-7).
Ovttas oahpaheaddjiinis ja váhnemiidisguin sáhttá oahppi bidjat ođđa mihttomeriid olahit.
Gelbbolašvuođamihttomearit leat konkretiserejuvvon oahppanulbmiliidda, mat leat ceahkkin barggus joksat gelbbolašvuođamihttomeriid.
Oskkuoahpahusas dáhpáhuvvet maid báikkálaš ovdanáhttinbarggut maŋŋil go searvegottit leat ráhkadan ja mearridan iežaset báikkálaš plánaid.
Iskkadeamit čájehit ahte sámi mánáin lea stuorát riska gártat loavkiduvvot.
Ledje go muhtun bargobihtát maid don it ipmirdan mo galget bargat?
Ságastallet movt oahppi sáhttá olahit mihtuid maid bidjabehtet.
Sámediggi sáhttá viežžat kredihttadieđuid ohcci birra.
Luonddufágas leat gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋil vuođđoskuvlla 2., 4., 7. ja 10. jahkecehkiid ja maŋŋil joatkkaoahpahusa Jo1:ža studerenráhkkanahtti ja fidnofágalaš oahppoprográmmaid ja Jo3:ža oppalaš studerengelbbolašvuođa lasáhus.
Dan oktavuođas háliida Sámediggi bovdet buot ásahusaid, servviid, ovttaskas olbmuid ja suohkaniid ovdanbuktit vásihusaid ja evttohusaid čovdosiidda.
Álgoálbmotnjunuš nammaduvvo ON Nállevealahanlávdegotti presideantan / Riikkaidgaskasaš álgoálbmotovttasbargu / Riikkaidgaskasaš bargu / Sámediggi - Sametinget
čohkket, sirret, čállit ja govvidit dieđuid lohkansárgáiguin, tabeallaiguin ja stoalpodiagrámmaiguin ja ságastallat proseassa birra ja maid govat muitalit dieđuid birra
Geahča Gávnos, Sámedikkiid neahttasiidduid, giella.
Registrere epoastačujuhusa vuostáiváldit ođasreivve ČálliidLágádusas
- Dan láhkai mii buoridit almmolaš hálddašeami dási, ja luvvet áiggi, mainna earret eará sáhttit meannudit áššiid johtileappot ja dahkat bargguid, mat eaktudit searvama ja persovnnalaš gulahallama, ođasmahttinministtar Rigmor Aasrud dadjala.
- Oahpaheaddji čájeha govvosa dahje juogalágan diŋgga / diŋggaid mat galget muitalusas fárus.
Udir.no - Luonddufága - sámi oahppoplána
eará fágat, prošeavttat ja fáttát
Dearvvašvuođa- ja buohccedikšun lea nuvttá measta buot eanadikkiin ja guovlluin jus lea vuollái 20 jagi.
Artihkal 30 lea measta seammalágan go SP artihkal 27, dainna erohusain ahte álgoálbmot lea čielgasit namuhuvvon MK artihkkalis 30.
Suoidnemánu 1. beaivvi rájes lea bargoáigi vuoliduvvon fas 40 prosentii jos permitterejuvvo.
Lávdegoddi galgá árvvoštallat dávgasis čovdosiid maid bokte álkiduhttit dili, ja gielddaid sierra hástalusaid ja dárbbu vuođul.
čilget sátneluohkáid, sojahanoahpa, suorggideami ja cealkkaoahpa vuođđoáššiid, barggadettiin gielain ja teavsttaiguin
Snoasa ja Divttasvuona tv-sáddagat ráhkaduvvojit oarjilsámegillii ja julevsámegillii.
selvehit makkár geatnegasvuođat, vuoigatvuođat ja vejolašvuođat mánáin ja nuorain leat váikkuhit
Diđolašvuohta das berre mearkkašit ahte sámi guovlluin eai galgga buoril heaittihit giliskuvllaid, eaige oppanassiige vuđolaš guorahallamiid haga.
Veahkkeapparáhta ferte čeahpibut jearrat gillájit go nissonolbmot veahkaválddálaš vearradaguid ja duostat gieđahallat dán rašis fáttá.
Minerálahálddašandirektoráhtta ohcamuša gieđahallama oktavuođas láhčit eananeaiggádii, Sámediggái, suohkaniidda ja dan guovllu orohatstivrii ja guovllustivrii vejolašvuođa oainnuset ovddidit ohcamuššii.
Stuorámus joavku lea Nuorta- ja OarjeFinnmárkkus ja Davvi-Romssas.
Lean jurddašan sin birra geat besse heakkas ja oarbásiid birra juohke beaivvi dáhpáhusa rájes.
Vardin jávká moatti beaivvi geažis.
ságastallat áigeguovdilis dáhpáhusaid ja áššiid birra
Guokte mánu dassá riegádii unna Danicaš Manilas.
Dat váldá vuolggasaji eaŋgalsgiel riikkain ja gokčá guovddáš fáttáid mat gusket servodateallimii, girjjálašvuhtii ja eará kulturovdanbuktimiidda.
Das leat visot maid don dárbbašat, earret eará guorus válgalihput maid ieš beasat deavdit.
- Lea leamaš buorre dássi dán jagá ohcamiin, ja mii leat maid ilus go leat nu máŋggas geat seaguhit luođi árbevirolaš dahje ođđaáigásaš hápmái iežaset musihkas, lohká Sámediggeráđđi Henrik Olsen.
Nuppástusat mearkkašedje ee. ahte stuorábuš oassi doarjagiin juogaduvvojit nugohčoduvvon "rievddaldeaddji doarjjan" mat aivvestassii leat sámegielalaš aviissaid várás.
Jus vuossamátta-bázahusat leat vel soaitá dárbbašit dahkkot viigá ráhpun.
Sámediggi dárbbaša eanet ealjáris bargiid, ja fállá bargosaji hástaleaddji ja gelddolaš bargamušaiguin.
Speallu lea ráhkaduvvon nu ahte spelliin álo lea ođđa mihttomearri maid ferte olahit ovdalgo beassá viidáseappot spealus.
Diakonia Diakonia lea girku sosiálabargu.
Eretfárremat sáhttet dagahit dan ahte bajásšaddi buolva massá lagašvuođa báikkálaš servodahkii, lundui ja árbevirolaš ealáhusaide ja daidda gullevaš terminologiijaide, ja dieđuid daid birra.
Jus mánná ii hálit njammat sáhttá geahččalit bohčit dehe pumpet mielkki ja gaccahit basttiin.
Dát dahkko sihke ekonomalaš doarjagiiguin ja veahkkebargiiguin, o.m.d. oahpaheddjiiguin, doaktáriiguin, ekonomaiguin dehe báhpaiguin.
geavahit matematihkalaš symbolaid ja ovdanbuktinvugiid ovdanbuktit matematihkalaš oktavuođaid bargobihttáčoavdimis
Dan ii lean goasse galgat dadjat Diet friddagoartil šattai hirpmus munnje.
Maiddái St. dieđáhus nr. 23 (2007-2008) Giella hukse šaldiid deattuha dárbbašlažžan ahte sámi mánáidgárddiin ja mánáidgárddiin main leat sámi mánát, leat bargit guđet dovdet sámi giela ja kultuvrra.
Dát mearkkaša ahte ulbmil lea aktiiva ja viiddiduvvon oarjilsámegiela geavaheapmi, ja eambbo oarjilsámegiela geavaheapmi almmolaš oktavuođain.
Mun danne lean ilus go buorit prošeavttat álggahuvvojit mat ráhkadit eanet ođđa joregiid dáid sámegielaid várás. Nu cealká sámeáššiid stáhtačálli, Raimo Valle.
Oahppi dovdá ja máhttá čilget movt muhtun tearpmat leat šaddan.
ahte diet ruđat galge adnot dušše mánáidgárddiide, iige eará doaimmaide.
Ii mihkkege Ruoŧa girkus gieldde dán vieru, muhto ábuha jurddahit makkár mearkkašupmi dán dagus lea.
PP-bálvalusa olis galget ee. rávvet ja bagadit mánáidgárddiid ja skuvllaid dan hárrái mo láhčit dilálašvuođaid mánáide / nuoraide, geat dárbbašit heivehuvvon fálaldaga.
sátnádit gažaldagaid servodatfágalaš fáttáid birra, reflekteret ja searvat fágaságastallamiidda daid birra
Máhttodepartemeanta áigu bidjat ruđaid daid bargiid giellamáhtu buorideapmái, guđet leat sámi mánáidgárddiin ja mánáidgárddiin main leat sámi mánát.
Golmma jahkásaš prošeavtta oppalaš bušeahtta lea birrasii 25,5 miljon ruvnnu (3,1 miljon euro).
Hupmanstašuvdna 3 Soames olbmot čippustit dollagáttis ja hupmet árgabeaivválaš dilálašvuođaid birra
Dat seamme lea gustojeaddji sámegillii duopmostuolus duopmoguovlluin mii ollát dahje muhtin muddui oktiivástida gielddaiguin Árjepluovve, Jiellevárre, Jåhkåmåhkke dahje Giron, jus vuoigatvuođaáššis dahje áššis lea oktavuohta muhtin dáiguin gielddaiguin.
ságaškuššat áššiid guoiradeami, borranváttuid ja hárjehallama hárrái, ja mo eallinláhki váikkuha dearvvašvuhtii
Ánte rahčá oaidnit loguid lohkolinnjás mat sáhttet ovddastit barggu maid son galgá bargat (15-3).
Statistihkas lea eanaš geográfalaš lahkananvuohki, ja deattuha sámi ássamiid Sáltoduoddara davábealde.
Sii geavahit govaid maid oahpaheaddji dahje oahppit leat govven.
Friddja ja iešstivrejeaddji preassa mearkkaša ahte doaimmahus mearrida ieš maid háliidit muitalit váikkutkeahttá eiseválddis, oamasteaddjis dahje earáin geain lea fápmu dahje sis geain lea erenoamáš dárbu.
Geahča sierra teakstabihtá árvvoštallama birra vuollelis.
Ovttasbargošiehtadus sámi dáidaga birra vuolláičállojuvvo Oslos / Dáidda - ja kulturbargu / Kultureallin / Sámediggi - Sametinget
Máŋgga guovllus main sámegiella lea mannan maŋás, lea odne nu ahte gielaid oahpa- heapmi buolvvas bulvii mealgadii lea sirdašuvvan mánáidgárddiide ja vuođđo- ja joatkkaskuvllaide.
Giellaoahppu lea eanet deattuhuvvon ja servodatfágalaš mihttomearit leat láivuduvvon.
Dát oahppodoaibma ferte heivehuvvot ohppiid dáiddolašvuhtii.
Digitála reaidduid geavaheapmi sáhttá doarjut ja ovdánahttit ohppiid gulahallangálggaid ja ovdanbuktimiid.
Go kondoma rullejuvvo aivve vulos, jođit dalle kondoma bajás vehá ja gease vulos dassážiigo ii leat miige rullemuš.
Ággan hilgumii geavahuvvo ahte dás ii leat sámi servodagas olus beroštupmi, dadjá ráđđelahttu Vibeke Larsen.
Maiddái lea vejolaš lágidit skuvlabeaivvi nu ahte oahppit gullet sámegiela dihto áigái beaivvis, ovdamearkka dihte juohke iđida.
Sáhtát vajáldahttit olles dán listtu ja dušše dadjat: "Ipmil!"
Sámi giellaprošeavttaide lea rabas ohcanáigemearri 2015 rájes
Dan maŋŋá loahpahuvvo sierra viesu ásaheapmi lullisámi kulturguovddážin Plassjes, ja dan sadjái boahtá doaibmabidjovuđot bargu.
Vuosttaš seksuálalaš vásáhus lea oainnát iežainis.
lohkat ja geavahit loguid gulahallamis
Muhtomin gávdnojit maiddái sierra jietnavuostáiváldinbáikkit, jus dakkárat gávdnojit válgabeaivvis de čuožžu jienastangoarttas leat dieđut báikki ja áiggiid birra.
Iežasárvvoštallan sáhttá maiddái dahkat ohppiid eanet diđolažžan iežaset gelbbolašvuođas rehkenastimis.
Mánáid giella ja kultuvraeai deattuhuvvo doarvái go fuolahusmálle válljejuvvo ja dat addá váikkuhusaid máná eallimii.
Odne leat unnán systemáhtalaš dutkamat oarjilsámegielas ja julevsámegielas.
Ráđđehusa bušeahttaproposišuvnnas čuožžu maiddái ahte "Máhttu sámi kultuvrra birra lea deaŧalaš dain guovlluin gos dat lea relevánta ".
Joavkkut ieža juhket dieđuid áigumušaidis birra.
Stevnnegii dahje váidalussii gusto njealljevahkkosaš váidináigemearri dan beaivvi rájes go mearrádus lea vuostáiváldojuvvon.
Norgga girku Sámi girkoráđđi lea Girkočoahkkima sámi girkoeallinorgána mii galgá ovddidit, gáhttet ja ovttastahttit Norgga girku sámi girkoeallima.
Dáppe leat maid Várjjaga sápmelaččaid čakčabivdima duktásajit, áigemeroštallojuvvon gaskal 12- ja 1400 m. Kr. Noiddiidčearus leat máŋggaid kilomehteriid vuopmanat mat dolvot gierdogárddiide.
geavahit dieđuid gihppagiin ja digitála teavsttain válddahit dábálaš dávdda ja mo dan sáhttá eastadit, ja čilget manin mii boahkuhit muhtun dávddaid vuostá
Son lei gullan man váttis lei riddui fievrridit sin, guđet jápme duoddaris.
Go oahppis lea heajos gullu dahje heajos oaidnu, de dat sáhttá dagahit ahte ii loavtte, oahpa iige ovdán.
Konferánsa Alta 2013 lea riikkaidgaskasaš álgoálbmotservodaga ráhkkaneapmi máilmmikonferánsii.
Proavásiid virgádanválddi árvalit bidjat bismágodderáđđái, mii dálá dilis jo virgáda gielddabáhpaid ja eará searvegoddebáhpaid.
Mii eat oro áitojuvvon soahteguovllus.
Vuos lea leamaš guhkes árbevierru bargat ovttas eará suoma-ugralaš giellaservodagaiguin gielladieđalaš suorggis.
Sámediggeráđđi galgá galledit iešguđet guovlluid báikkálaš servodagaid oažžu...
www.infonuorra.no lea diehtojuohkinbálvalus sámi nuoraide.
Lea ávkkálaš bargat rehkenastimin vuođđudeaddji gálgan ja matematihkain sámegillii, nugomat hivvodaga, hámi, sajádaga ja veardádaddama.
Deaŧalaš lea diehtit ahte mii rávisolbmot sáhttit ollu váikkuhit givssideami, loavkideami ja hárdima unnideami dušše dan bokte go leat dihtomielalaččat miellaguottuid birra - ovdamearkka dihte borranbeavddis.
Eambbo bargosajit sámi dáidda- ja kulturvuđot ealáhusa olis
b Namma: Ánná Káisá Eriksen Partapuoli Ahki: 19 Orrunsadji: Ušlu / Skánit Bargu: studeanta Makkár mokta dus lea odne: lihkolaš ja virkui
 Ovddasvástádusjuohku ja váldi giellaáššiin
Ráhkkaneapmi: Loga Leat Várrugas ‐ plakáhta kap. 1.
šaddá dalle sullii 80 miljovnna ruvnna. Riikabeaivi lea
Olles beaivvi: Álgoálbmotregiovnnat dollet sierra čoahkkimiid.
Mu oainnu mielde sáhttá eahpidit ahte leago departemeanta konsulteren iežas buoremus dáhtu mielde ja dainna ulbmiliin ahte olihit ovttaoaivilvuođa nu go sii leat geatnegahtton, dadjá Ellinor Jåma.
Ulbmil lea ahte Norggas nu šaddá sámegielaide dorvvolaš vuođđu boahtteáigái.
Oahppit geain lea oktagaslaš vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas, sáhttet vuođđoskuvla- ja joatkkaskuvlaoahpahusas válljet čuovvovaš njeallje kombinašuvnna dárogiela ja sámegiela oahppoplánain:
Dát mearkkaša árvvoštallat ja heivehit ovdanbuktinvugiid ulbmila, vuostáiváldi ja dilálašvuođa hárrái.
Son sárdnidii Ipmila riikka birra, vuoigatmeahttunvuođa vuostá, barggai oavdduid ja buoridii buhcciid.
Jus lea heivvolaš čađahit praktihkalaš barggu dáinna fáttain bargamis, nugomat láibut dahje málestit, de sáhttá doaibma dahje gievkkan leat gielladomeanan.
Dilli lea áittan goappašiid riikkaid boazodoalu ekonomalaš, ekologalaš ja kultuvrralaš guoddevašvuhtii.
Dat sáhttá ovdamearkka dihte leahkit go čohkkeha busses mii doarggista dehe go sihkkelastá sáddoluottas.
Doaibmaplána váldočalmmusteapmi lea láhččet dili nu ahte oažžut eanet sámegielat geavaheddjiid.
Lobyisma dahje lobi ‐ doaibma lea "feaskárastin ‐ politihkka ".
Dat oahpahusláhču lea dan birra movt čállit muitalusaid ja dát ii govčča olles vuosttaš gelbbolašvuođamihttomeari.
Dásseárvo- ja vealahusáittardeaddji meannuda áššiid ja addá nuvttá ráđiid vealahusáššiin.
Dáinna doarjjaortnegiin lea vejolaš skuvllaide oažžut liibba bargat árbedieđuin ja sámi meahccegeavahemiin doarjagiin maid dábálaš suohkanbušeahtta ja skuvlaeaiggáda vuoruheapmi ii govčča.
Almmáiolbmot maid eanet báhcet eret joatkkaskuvllas.
Sámediggi lea čujuhan máŋga guovllu gos huksen sáhttá vahágahttit dahje bilidit kulturmuittuid.
Dát eaktuda ahte searvegotti lávlunvuohki lea heivehuvvon orgelmusihkkii.
ja ii dušše jođihit - sámi giellabargui. Riikabeaivi ja
geavahit sániid, doahpagiid ja dadjanvugiid mat gusket lundui
Sámi álbmotválljen orgánan Norggas lea Sámedikki mihttomearrin bargat sámiid vuođđo vuoigatvuođaid dohkkehemiin vuođđun sámi kultuvrra, giela ja servodateallima goziheapmái ja nannemii ja sierra sámi árbevieruid bisuheapmái.
- Jos Gallas háliida, de lea das stuorra vejolašvuohta sáhttit buktit bargosajiid sihke sámi kultuvrra ja olggustallama vuođul.
Das galget maid leat gáldočujuhusat.
Sámediggi hálddaša dasa lassin eará gaskaomiid mat maid ovddidit giela, nu go doarjaga oahpponeavvuide, sámi girjjálašvuhtii, oahppostipeanddaid jna..
Giellabeassemánáidgárddit ja giellalávgoskuvllat leat dehálaččat.
Loga doaibmaplána giddagasas čohkkámin ja dubmejuvvon sápmelaččaid várás
Dát Áltá-ášši vásihus attii Norgga eiseválddiide dárbbu sierra gulahallat sámi organisašuvnnaiguin ja váldit daiguin oktavuođa.
Buot dát dahkko sihkkarastin dihte ahte ii leat borašdávda.
Raporta čájeha earret eará ahte stuorra oassi duojáriin geat dál ožžot doaibmadoarjaga, eanet vuvdet viidáseappot dujiid maid sii leat oastán earáin, go árbevirolaš dujiid ja dan maid sii ieža leat duddjon.
Sámedikkis lea stuorra ovddasvástádus das ahte politihkka mii fievrriduvvo ja árvvut mat hálddašuvvojit, fátmmastit olles sámi álbmoga, maiddái dan oasi mii ovttaskas olbmuid mielas lea amas.
Mii sáhttit dáinna buohkat čevllohallat.
Bátnestellegiin dehe "piersniin" sáhttá cummistit buorehit.
Suohkanođastus - Sámi oaidninsajis, ráđđelahttu Ann-Mari Thomassen bokte
Leat maid árvalan juolludit 15 miljovnna kruvnno Ráđđehuskoartila rávdnjevuogádaga ođasmahttimii.
Sámi mánáin Ruoŧas eai leat dakkár vuoigatvuođat go sámi mánáin Norggas.
Seminára rahpá Suoma Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.
Máhttit lohkat: Oahppit lohket muitalusaset njuovžilit, ollislaččat, dadjet sániid riekta ja lunddolaš intonašuvnnain.
Loga eanet Sámeráđi birra dás.
Iešsoardimiid eastadeapmi guorahallojuvvo ON álgoálbmogiid bissovaš forumis / Riikkaidgaskasaš álgoálbmotovttasbargu / Riikkaidgaskasaš bargu / Sámediggi - Sametinget
Varra gožžas ja baikkas láve mannat meaddel moatti beaivvis.
Dát bođii almmolaččat ovdan Norgga bealis 1948:s go Samordningsnemnda for skoleverket (skuvladoaimmahaga heivehanlávdegoddi) ovddidii máŋga evttohusa dainna áigumušain ahte heivehit skuvlafálaldaga sámemánáide.
- Háliidan muittuhit vejolašvuođa ohcat doarjaga doarjjaortnegis árbediehtu ja sámi meahccegeavaheapmi vuođđoskuvllas.
Dan ovttasbargui gullet maid ee. diehtojuohkinčoahkkimat jna..
Jus galgá sihkkarastit sámegiela boahtteáiggi, de leat máŋggat rámmaeavttut mat fertejit leat sajis.
- Váldoulbmil lea luovvat dakkár ealli ja máŋggabealat sámi dáidda- ja kultureallima, mas lea buorre kvalitehta ja mii lea buohkaide olámuttus.
Jus mánás ii leat borranlustu ii dat dárbbat borrat dábálaš biepmu.
geavahit iešguđetlágan ovdanbuktinmálliid iežas barggu ovdanbuktimis
Váldde oktavuođa dainna fágaovttadagain mii buoremusat sáhttá vástidit du gažaldagaide.
- S ámediggi lea máŋga jagi vuoruhan árjjalaččat doarjut bivdofatnasiid vuosttaš geardde oastima, muitala sámediggeráđđi Silje Karine Muotka.
selvehit mo diehtu elliid ja lottiid láhttema birra geavahuvvo bivddus, guolásteamis ja boazodoalus ja ságaškuššat čuolmmaid min fuođđoresurssaid ávkkástallama oktavuođas
Okta vuohki movt čađahit dađistagaárvvoštallama / ovddasguvlui dieđuid addimis vuosehuvvo dás vuolábealde:
Váilevaš gelbbolašvuohta ii almmatge galggaše leat hehttehussan searvegoddái ráhkadit fálaladagaid sámi mánáide ja nuoraide.
Dávjá sáhttá čielga boasttoipmárdus ja eahpečielggasvuođat čielggaduvvot dainna ládje ja unnidit riskka ahte dat gerdo.
Vuosttaš girjjit mat ilbme sámegillii lei 1600-logus. 1600-1700- logus sámegielat girjjit čállojedje seamma bustávaiguin go dárogiella ja ruoŧagiella.
Go Gáivuona suohkan šattai sámegiela hálddašanguovllu oassin, de dat lea ollu váikkuhan dasa, ahte sámegiella lea ovdánan guovllus.
Sihke politihkalaš bellodagat ja eará joavkkut sáhttet bidjat listta válggain.
Kruvhtegenvaerie / Vaekie lea guohtunguovlu Vapsten čearu váste.
- iskat leat go boahtán
gávdnat ovdamearkkaid dáhpáhusaide mat leat leamaš mielde hábmemin dálá Sámi ja Norgga, ja digaštallat mo servodat livččii sáhttán šaddat jus dat livčče dáhpáhuvvan eará láhkai
Muhtun sámi guovlluin sámegiella lea beaivválaš gulahallangiella.
ovdánahttit iežas čállosa jurdagis gárvves buvttan, ja árvvoštallat teavstta ovdáneami responssa vuođul
Jus ii gieldde áiggi mii ii heive dehe ii boađe sohppojuvvon áigái sáhttá geatnegahttot goittotge máksit galledanmávssu.
Láhkaproposišuvnna čuovvoleamis gárvvistuvvo láhkaásahus guolástanvuoigatvuođaid birra.
Dat sáhttá vuolgit das máŋgga sierra áššis, ovdamearkka dihte ahte ii hálit, ahte ii leat leamaš máhtolašvuohta, ahte liiko anašit seamma sohkabeliin dehe lea beroštupmi eará seksii go juste cinneanašeapmái.
Danne dat lea heajos strategiija áŋgiruššat nu garrasit ođđa mineráladoaimmaid álggahemiin vaikke vel leat ge stuorra biraslaš hástalusat ja heajos gánnáheapmi márkaniin, dadjá Muotka.
Ohppiid strategiijaid lea dehálaš kártet, danne go strategiijaovdáneapmi lea hui dehálaš oahppi rehkenastinmáhtolašvuođaid ovdáneamis.
Doppe beasai gullat dakkár cealkagiid oahpaheddjjiin dego ahte: "Son lea čeahpit, go sus lea eanet dárogiella ruovttus."
Jus galgá háhkat dieđu ipmirda go Anja sadjevuogádaga ja dušše čállá boastut, vai ii go son ipmir sadjeárvvu, de ferte guorahallat maid Anja jurddaša, ja manne son čállá 71 iige 17.
Evttohus ii dohkkehuvvon go eanet lohku oaivvildii lea lunddolaš jienastan vuoigatvuođa ahki čuovvu válddálašvuođaagi.
Danin dán sullásaš varraiskkus gohčoduvvo vena iskkusin.
‐‐ dovdá iežas sápmelažžan ‐‐ sámegiella lea ruovttugiella, dahje uhcimusat okta váhnemis, áhkus / ádjás dahje máttaráhkus / máttarádjás lea dahje leamaš sámegiella ruovttugiellan, dahje lea su mánná gii lea jo čálihuvvon sámejienastuslohkui.
Dieđuid ášši birra addá seniorráđđeaddi Ingeborg Larssen, tel 78 47 40 00 dahje på e-poasta:: ingeborg.larssen@samediggi.no.
Vihtta mánu maŋŋil dárbbašit mii ain diehttit vai áddet.
selvehit fáktoriid mat váikkuhit populašuvnna sturrodahkii ja addit ovdamearkkaid dasa mo flora ja fauna leat rievdan davviguovlluin
- Mii leat hui movttegat go Mari Boine háliida doarjut min prošeavtta ja atnit stuorra gudnin ahte juste son oassálastá rahpamii.
• Máhttodepartemeanttas lea ee. ovddasvástádussan ráhkadit lágaid ja mearridit láhkaásahusaid, ráhkadit sámegiela viidodat- ja resursaplánaid ja earáge sierra oahppoplánaid, mearridit fága- ja diibmojuogu, ja leat suorggis bajimuš dieđiheaddji ja čađahit konsultašuvnnaid Sámedikkiin.
Dan sáhttet dahkat ovdamearkkadihte sámi-dáru ipmilbálvalusain, mas konfirmánttat doaimmahit bálvalusaid oassin konfirmántaoahpahusas.
Oaččuhit mearraealáhusaid lunddolaš oassin sámi mátkeealáhusain
Oahpaheaddji árvvoštallan ja mearkkašumit leat oassin.
oskkuoahpahusplána cealká ahte sámi mánáin ja nuorain lea riekti oažžut oahpahusa ja oahpponeavvuid iežaset gillii (gč Ipmil addá, kapihttal 8).
Máŋgga sajis ii dárbbat máksit maidege jus lea vuollái 20 jagi.
Don čálát soames rollaid rollaspellui, ja govvidat duohta dilálašvuođa ja anát doahpagiid mat gullet dán ealáhussii.
• Norga ferte sihkkarastit ahte sosiála- ja dearvvasvuođaásahusat mat leat sámi hálddašanguovllus, fállet bálvalusaid sámegillii
Guokte sámi giellaguovddáža ásahuvvojit oarjilsámi guvlui, namalassii Luvlieluspái ja Deardnái.
- Ulbmil dáinna geahččaladdamiin lea nanusmahttit riektesihkkarvuođa ja buoridit neavvundoaimmaid gielddalaš sosiálabálvalusaid geavaheddjiid ektui, cealká bargoministtar Hanne Bjurstrøm.
Mánáid ja nuoraid ossodat (BUP) addá spesialistalaš dearvvasvuođabálvalusaid, masa gullet poliklinalaš fálaldat, jándorfálaldat bearrašiidda ja nuoraide, ja vel oahpahus- ja rávvenfálaldat.
Árvalus lea otne sáddejuvvon gulaskuddamii, ja gulaskuddanáigemearri lea čakčamánu 15. beaivvi 2012.
Skuvllas ja oahpaheddjiin lea jávohisvuođageasku ovttaskasoahppi geahččalemiid bohtosiid ektui.
Go njunni lea sakka buđđosan mánnái sáhttá addit bohtagaluoitin njunnegoaikkanasaid dehe njunnespreijje mii geahpida bohtaneami njunis.
Departemeanta lea ávžžuhan etáhta oktilaččat jorgalahttit láhkaásahusaid ja almmuhusaid mearrádusaid vuođul, ja almmuhit jorgaluvvon láhkaásahusaid ja almmuhusaid.
Stuorát kulturbálggisprošektii lea Spildra gilisearvi Návuona suohkanis ožžon 400 000 ru kulturmuittuid láhčimii Spildras.
Almmuhus sáhttá maid guoskat kritihka organisašuvnna vuostá dehe almmolaš váilevašvuođaid buohccesihkkarvuođas mii dárbbahuvvo buoriduvvot.
Lea maid leahkime billár mas lea stuorit mearri fiskesgoruthormona mas lea seamma suodji go lotnolas p-pillaris.
Dat sáhttá doalvut dasa ahte persovdna šaddá sivahallot ja dubmejuvvot.
Dainna lágiin lea kártengeahččalemiin erohus nationála geahččalemiin main leat maiddái váttis bargobihtát ja mat addet dieđuid ohppiin buot máhtolašvuođa dásiin.
Seammaládje guoddá Ipmil du miehtá du eallenagi.
Dát dieđáhus čuvge daid dárbbuid ja hástalusaid mat servodagas leat, ja evttoha čovdosiid mat sáhttet buoridit sámegiela dili.
Oahppit ráhkadit máinnustan- dahje vuovdalanplakáhta.
Doppe leat oččodeamen loahppadokumentii álgoálbmotnissoniid hástalusaid.
- Mun lean movtta go mii dál oažžut ovttasbargošiehtadusa Sámedikkiin.
Maid berrejit dahkat vai ovdanbuktet doarvái dárkilit?
Dát geahččaleamit leat seamma go 8. ceahkis nu ahte skuvllat sáhttet buohtastahttit 8. ceahki bohtosiid 9. ceahki ektui seamma jagi.
- Lea boaresáigásaš, badjelgeahččanvuohta ja uhccán movttiidahtti bidjat ovdan dakkár strategiija mii ii válde vuhtii min geat ássat dáppe davvin.
Sámi giellaguovddážiin lea hui dehálaš rolla sámegiela ovdánahttimis.
Laadth - gieles guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 4): Nuortan: Riikkarájis Holdernis rastá jávrri lulimus luovtta rádjái, das fas Holdersströmmen mielde Torrön jávrái.
Stáhtaráđis ii lean makkárge evttohus erenoamáš doaibmabijuide mat buvttášedje sámi nissoniidda olggobealde hálddašanguovllu buoret dearvvašvuohtafálaldaga.
Gávpotráđi jođiheaddji sáhttá buohtastahttit stádaministariin.
Ovdamearkka dihte gieđat ja juolggit lávejit šaddat hui sakka álggos.
Bija proseanttaid oktii mat gullet dikšui ja fuolahussii, vuođđoskuvlii, mánáidgárdái ja sosiálii ja mánáidsuodjalussii.
Sámegiela suddjemis, nannemis ja ovddideamis leat olu hástalusat maid ii sáhte dušše Sámedikkis čoavdit.
Guovttegielatvuođadoarjja ii leat lassánan oppalaš haddegoargŋuma mielde servodagas.
Sámegiella ferte dikšojuvvot buot joregiin main sámit leat ja deaivvadit, ja danne lea dehálaš čalmmustahttit sámegielaid joregiid ja daid geavaheaddjiid deaivvadanbáikkiid.
Vuođđolágas mearriduvvon ideálat demokratiija, riektesihkarvuođa, dásseárvvu ja sárdnunfriijavuođa birra addá midjiide sápmelaččaide vejolašvuođa ovddidit iežamet nationála parlameantta.
Sámi kultuvrras lea olggustallan riggudahttán hui sakka eallima.
1983 rájes lea ossodat leamaš sierra stáhtaruhtaduvvon bibliotehka - Sámi sierrabibliotehka.
Snoasa lea sámi kultuvrra guovddaš guovlu.
Oahppi čállá eanas čoavddasániid mat leat áigeguovdilat ja guovddážis.
11 § Hálddahuseiseválddit galget doaibmat dan ovdii ahte gávdno bargoveahka mas lea máhttu suomagielas, meängielas ja sámegielas gos dát dárbbašuvvo ovttaskasaid oktavuođain eiseválddiin.
Mii lea dutnje bassi báiki?
Sámi álbmot ii leat eallán sierra kultuvrralaččat, das lea áiggiid čađa leamaš oktavuohta olbmuiguin
Čilgehus galgá leat vuođđun dásseárvodoaibmaplánii ja doaibmabijut galget searvvahuvvot Sámedikki jahkásaš bušeahtaide.
Jus 16 jahkásaš geahččaleapmi mielddisbuktá stuorit válgaoassálastima dalle go devdet 18 jagi, de leat olahan juoidá dainna, oaivvilda válgadutki.
Sámediggi oaidná dárbbu ovttasbargat Davviriikkalaččat Sámi parlamentáralaš ráđi ja Davviriikkalaš sámeministariid bokte vai sámegiella oažžu stuorát saji tv-kanálain, dvd-filmmain ja interneahttasiidduin mat leat ráhkaduvvon mánáid ja nuoraid váste.
Ráđđehus ja doarjjabellodagat ledje bovden maŋŋebárgga miessemánu 26. b. gulahallančoahkkimii, gosa Sámediggeráđđi searvvai ja buvttii árvalusaid.
Juoksa-áhkká lei bivdoipmil guhte attii bivdolihku bivdiide.
/ Mánáidsuodjalus / Dearvvašvuohta ja sosiála / Sámediggi - Sametinget
Sámediggi galgá maid sáhttit váldit ovdan áššiid, main Sámediggi hálida dahkat konsultašuvnnaid.
Hálddahusguovlu sámegillii lassána 13 ođđa
Lea somá oaidnit ahte dát beaivi ávvuduvvo iešguđetlágan doaluiguin olu guovlluin miehtá riikka, maiddái guovlluin gos sámivuohta beaivválaččat ii leat nu oidnosis.
- Sámediggeráđđi sávvá Bivdái lihku ovddideamis mearrasámi beroštusaid nana ja čielga jiena, dadjá sámediggeráđđi Silje Karine Muotka.
Jus galgá olahit dáid mihtuid, de lea dárbu čielggadit válddi ja ovddasvástádusjuogu Sámedikki ja ráđđehusa gaskka.
Guovdageaidnu lea goalmmát stuorámus dáiddárgielda Norggas.
Fága sámegiella vuosttašgiellan sáhttá maid leat reaidun eará fágaide.
- Jus lea váttis čilget mas dihto báikenamma vuolgá, de sáhttá maid guorahallat leat go eará báikenamat main lea seamma álgu dahje loahppa.
Dábáleamos dikšun lea soames lágan ságastanterapiija, dálkasat dehe muosáheapmi.
Ollugiid mielas dat dagaha giddagasas čohkkáma losibun.
Eará báikkiin máilmmis (ovdamearkka dihte nuorta-asiáhtalaš riikkain) geavahuvvo eatnigiella dan čearddalaš joavkku giela birra masa gullá, beroškeahttá giellamáhtus.
Mearkkat čoakkalmasain ja ipmilbálvalusain gos sápmelaččat leat čoagganan.
Jorgaleamit sámegillii ja ipmilbávalusteavsttaid jorgaleapmi ja heiveheapmi buot golmma sámegillii lea biddjojuvvon Girkoráđđái / Sámi girkoráđđái bargun.
Dasa gullá diehtu giela birra ja iežas giellaoahpahallama ádden.
Árvvoštallan Digitála máhpat sáhttet leat heivvolaš árvvoštallanvuohkin.
Ságastallanáiggi leat Horddalánddas Osa gieldda oahpaheaddjit ja váhnemat ráhkadan.
Ráđđi eahpida maid dan servodatekonomalaš árvvoštallama mii dahkkojuvvo ja oaivvilda ahte eai álgoálbmotvuoigatvuođat ge leat doarvái bures vuhtiiváldojuvvon dáin árvvoštallamiin.
UNESCO uhkiduvvon gielaid listtus lea davvisámegiella šláddjejuvvon uhkiduvvon giellan.
Sii sáhttet maid veahkehit olbmo váldit oktavuođa buohcciviesu abortavuostáváldimiin.
Sámelágas ii leat dainna lágiin regulerejuvvon sámegielalaš girkostallan.
Oktilašvuohta suodjaleamis ja luonddu ceavzilis geavaheamis lea dat mii addá luondduvuđđosa sámi kultuvrii.
- Konvenšuvdnaguovllus lea stuorra boraspiremáddodat goappašiid riikkain.
Sámediggi juohká dieđuid vánhemiidda das maid sii sáhttet dahkat čoavdin dihtii ášši.
Soapmásat ohppet go gieđaiguin barget, ja earát geahččamis dahje áicamis.
Sáhtát jienastit ovddalgihtii gitta bearjadaga rádjai ovdal válgga, muhto du ovddasvástádus dat lea ahte jienastit nu árrat ahte jienastat olle sisa maŋimusat vuosárgga 09.09.2013 dii. 21.00.
Jienastehket guđemuš siiddu luohká oaivvilda lea buoremus.
Artihkal 27 cealká ahte: "dain stáhtain gos gávdnojit čearddalaš, oskkolaš dahje gielalaš minoritehtat, eai galgga sii geat gullet daidda, manahit vuoigatvuođa ovttas earáiguin joavkkus gudnejahttit iežaset kultuvrra, dovddastit ja doaimmahit iežaset oskku, dahje geavahit iežas giela ".
Evttohusat gažaldagaide ohppiide go bargá olles luohkain maŋŋil geahččaleami:  Maid jáhkkibehtet mii galgat gávdnat dáinna siidduin?
Atnudiŋggat leat nuvttá mat dárbbahuvvojit doalvut gorudii dálkasiid ja ieš kontrolleret iežas dálkkodeami.
NAŠUVNNALAŠ LÁHKAMEARRÁDUSAT... 6 RIIKKAIDGASKASAŠ KONVENŠUVNNAT JA JULGGAŠTUSAT... 8 SÁMEDIKKI STIVRENDOKUMEANTA GIELA DÁFUS... 9
Mii jáhkkit ahte áššái lea beroštupmi sihke museafágalaš birrasiin Norggas, Davviriikkain ja riikkaidgaskasaččat, ja go čielggadus čájeha movt ja manne dávviriid berre buktit ruovttoluotta, dadjá Vibeke Larsen loahpas.
iskat ja válddahit ekovuogádaga suksešuvdnaproseassaid
Láhka konkretisere daid váldoprinsihpaid sisdoalu maid Vuođđolága § 110 nanne.
Maid mihtida 2. jahkeceahki kártengeahččaleapmi rehkenastimis?
Ollu álgoálbmotnissonat ellet dakkár gierdameahttun diliin ahte sis ii leat vejolašvuohta oažžut oahpu, buori etniiddearvvašvuođa, suodjalusa njoammudávddaid vuostá dahje veahkaválddálaš rihkkuma vuostá.
Sámediggi hálddaša sierra doarjjaortnega girjelágádusaid várás mat eanaš almmuhit girjjiid sámegillii. Dat lea lassin daid várrejuvvon ruđaide mat leat girjjálašvuođa várás dan doarjjaortnegis mii lea sámi girjjálašvuođa ovddideami várás.
Dát lea fal eambbo go dušše seastevašvuohta.
• Duon golmma sámegillii, davvisámegillii, julevsámegillii ja oarjilsámegillii, galget leat ovttaárvosaš ovdánanvejolašvuođat
dovdat ja ipmirdit skuvlla klássa ohppiid namaid
ságastallat báikkiid, olbmuid ja gielaid birra ja plánet ja ovdandivvut mátkki Sámis
Sámedikki dievasčoahkkinlanjas, auditorias ja buot čoahkkinlanjan leat digitála dulkonrusttegat.
Ossodagas lea maiddái ovddasvástádus Sámedikki ektui ja muđui eará sámi ja minoritehtaid guoskevaš ásahusaiguin ja organisašuvnnaiguin.
Dás evttohuvvojit oahppodoaimmat mas gáiddusoahpahus ja oahppanvuođđu buohtalastojuvvojit:
Dehálaš lea diehtit eambbo das mo dakkár áššit go sámegielalaš olbmuid lohku earáid ektui, biđgolas ássan, báikkálaš miellaguottut ja kultuvrralaš ja gielalaš unnitlohkodilli doibmet sierranas eaktun sámegiela ovdáneapmái guđege sámi guovllus.
Nubbi árvalus doaibmabidjui lea ohcanvuđot doarjja, man ulbmil lea ráhkadit olgostoahkanhearvvaid mat čájehit máŋggabealatvuođa sámi kultuvrras, lohká Vars.
Mari Boine searvá girječállioahpu rahpamii
Jus it háliit geavahit Scandinavian keyboard, de lea maid vejolaš geavahitHrvatski, kroáhtalaš boallobeavddi, mii lea juo du telefovnnas.
Representant: Gun Margret Utsi Vararepresentant: Roy Kvitfjell
Dát leat ovdaskuvlamánáid giellavuoigatvuođat, vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii, vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid sámegillii, vuoigatvuohta gozihit riektesihkarvuođa iežas gillii ja vuoigatvuohta oažžut girkolaš bálvalusaid sámegillii.
Álgoálbmogat leat unnitlogus measta buot riikkain, danin Sámediggái lea mearihis mávssolaš, ahte álgoálbmogat ovddidit oktasaš oaiviliid, nu guhkás go dat lea vejolaš.
Gielddasámegiella ja darjjesámegiella čállojuvvo váidudeaddji kyrillalaš alfabehta mielde.
Boahtteáiggi areála- ja biraspolitihkka Sámis / Areála / Biras, areála ja kultursuodjaleapmi / Sámediggi - Sametinget
Olahan dihtii dán, de fertejit oahppit beassat bargat sihke praktihkalaččat ja teorehtalaččat.
Giellaoahpahusa ohppiidbargguid ja plakáhtaid sáhttá heaŋgut seaidnái iige dárbbaš gilvalit earáiguin seaidnesaji oažžumis.
§ 1 Dán šiehtadusas leat dárkilet mearrádusat das makkár guovlluid čearut ja orohagat ožžot geavahit nuppi riikkas Norgga ja Ruoŧa rádjerasttildeaddji boazodoalu konvenšuvnna artihkal 6 olis.
Dalle mun jurddášin ahte manin bat dasto ii sáhttán leat sámegiella.
Muhto sivvan sáhttá leahkit ahte váldá muhtin dálkasa, ovdamearkka dihte antibiotihka, mii goddá daid ávkkálaš baktearaid mat dábálaččat leat vuolledábiin nu ahte guoppar sáhttá álgit.
Gelbbolašvuođamihttomearit 4. dási ma ŋŋel
Kirsten Isaksen, davvisámi áirras / Davvi-Hålogalándda bismmaguovlu
Váldosuorgái gullá guorahallat sámegiela, mas guovddáš oasit leat iežas giellageavaheapmi, dálá áiggi giella ja movt giella geavahuvvo iešguđet dilálašvuođain ja konteavsttain.
Dasa lassin ii sáhte doalvut Dárkkistangotti mearrádusaid diggegoddái dahje váidalit Leanariektái.
Dan dahká deavdimiin ja sáddemiin blankeahta Apotekets Service AB:i, gos maid sáhttá oažžut blankeahta.
Harald Eia ii doaivvo iežas jiena mearkkašit maidige.
Sámi lohkkit háliidit eanet girjjiid sámegillii mat geasuhit nuoraid.
Giehtagirjái šaddá dárbu váldit mielde divaštallama das mo rehabiliterenulbmil ja máhcaheapmi sámi báikkálaš servodahkii áddejuvvojit.
Loga eanet Arctic Winter Games birra sin almmolaš ruovttusiiddus.
Vásáhusat lullisámi guovllus čájehit ahte mánát ja nuorat ohppet sámegiela jođáneappot go oassálastet dákkár giellabesiin.
Lea easkka dalle go šaddet 20-30 jahkásaččat, go náitalit, ahte sii ožžot dan maid stáhta fállá, ovdamearkka dihte mánáidoaju.
Dainnago sámegiela bissovašvuohta beaivválaš giellan lea boatkanan, de ollu mánát ja nuorat geat oahpahallet sámegiela, eai gula sámegiela olbmuid gulahallangiellan eai iežaset bearrašiin eaige iežaset báikegottisge.
Jus váhnemii dehe fuolaheaddjái váldo oktavuohta nu oažžu goit álo ieš diehtit dan álggos.
Vástádusminsttár, boasttuvástádusat ja strategiijat maid sáhttá áicat, leat geavahuvvon čujuhussan doabaipmárdussii dahje rehkenastimáhtolašvuhtii.
Danin láve ráva leahkit ahte atná mánnodávddaid goittotge juohke goalmmát mánu, nu daddjon njeallje háve jagis.
Dat lea vuoiddas mainna sáhttá vuoidat cinni ja cinnebaksamiid, dehe náhpola ja bálluid.
Máhttit lohkat eaŋgalsgiela lea máhttit duddjot áddejumi iešguđetlágan teavsttaid vuođul.
Álggu rájis risttalaččat leat čoahkkanan ipmilbálvalusaide.
selvehit ealáhus-, bargiid- ja bargoaddiorganisašuvnnaid ja sin saji bargoeallimis ja fáktoriid mat mearridit bálká- ja bargoeavttuid
Sámediggi lea čállimin dieđáhusa mánáidgárddiid birra main leat sámi mánát.
Eallibohccot ja njuvvojuvvon bohccot ja boazobuktagat iežas atnui sáhttet fievrriduvvot nuppi riikii mas duollo-, vearro- ja divatfriddjavuohta galgá gustot.
Barggu ulbmilin lea ahte oahppit galget oahppat ođđa sániid ja doahpagiid.
Viečča pdf-skovi vuolábealde, deavdde dan ja sádde devdojuvvon ja vuolláičállojuvvon skovi Sámediggái.
Máhttit báhkkodit čálalaččat ja njálmmálaččat: Čálalaš ovdanbuktima eat vuordde vuos, muhto sin geat juo máhttet čállit, lea vejolaš movttiidahttit sámegillii čállit doahpagiid lagamus fulkkiid birra.
Buriid rehkenastingelbbolašvuođaid háhkamis lea dehálaš ahte lea bures oahppan lohkodoahpagiid ja lohkoráiddu.
Lea sáhka golmma jagi prošeavttas, mii álggahuvvui 2010.
Muđui ii dárbbat mangelágán válmmastallamiid.
Oahppit sáhttet atnit "Sátnebiŋgo" spealu sátneoahppama oktavuođas:
Loahpalaš lohkama čađahit válgabiirriid lohkangielddat / suohkanat.
Maŋŋil vel ovtta jagi ruovttus ja váris, vulggii son Raavrhvijkii stáhta reálaskuvlii guovtti jahkái, ja de barggai boazodoalus vihtta jagi ovdal váccii eanet skuvlla.
Persovnnalaččat jáhkán mun ahte okta vejolaš doaibmabidju lea bidjat fuomášumi alccesis.
válddahit mo geavahanvuogit leat rievdan Norggas, ja selvehit geavaheaddjivuoigatvuođaid
Juolludusat sámi kulturásahusaide evttohuvvojit lasihuvvot 1,7 miljon ruvnnuin.
Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođabargu dagahii ahte álbmotrievttálaš šiehtadusat dohkkehuvvojedje sihke Eurohpás ja ON:s.
ceahkkái čađahuvvojit nationála geahččaleamit golggotmánu 13. b. rájes golggotmánu 23.
Viidásit barggus sáhttá diktit oahppi vásihit lohkolinnjá geavaheami (main leat mearkkat iešguđet ládje), bidjat loguid lohkolinnjái, lohkat loguid ja lohkat bajás guvlui ja vulos guvlui lohkolinnjás, áinnas iešguđetlágan intervállaiguin.
Sámi giellalávdegottis leat golbma tearbmajoavkku, davvisámegillii, oarjilsámegillii ja julevsámegillii, ja dain leat fágaolbmot guđet bohtet golmma sámedikkis ja guđege sámegiela guovllus.
Oahppi máhttá plánet ja buoridit muitaleaddji teavstta.
Márjá ii leat máhttán bargat go moadde bargobihtá kártengeahččaleamis.
Árborde suohkan lea mearridan ohcat laktojuvvot sámegiela hálddašanguvlui
Midjiide leat muittut lieggasat ja dehálaččat.
Oassin dán barggus lea sámediggeráđđi bovden maiddái iešguđege dutkiid ja máhttobirrasiid čállit artihkkaliid sierra fáttáid birra.
láhčit guoibmevuođaperspektiivva ovddideami stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka mat váikkuhit sámi kultuvrra ja servodaga nannema.
Das lea negatiiva váikkuhusat sámi guovlluid eanadollui.
Suohkanstivra vállje danne ovdagotti, geat čoahkkanit dávjjit.
Mii lea skuvlajođiheaddji bargu kártengeahččalemiiguin?
Muhto lei duođas ovddasmannibargu, ii lean oktage gii lei bargan dákkáriid ovdal, ii ge lean oktage geas sáhtii jearrat ráđiid.
Dan vahku áigge go borrá hormonakeahtes tableahtaid dehe ii váldde tableahtaid ollenge oažžu muhtinlágan mánnodávddaid.
Guohtunlávdegottis galget leat vihtta lahtu geat nammaduvvojit njealji jahkái.
Dát mearkkaša máhttit identifiseret, dulkot ja geavahit dieđuid ovttastuvvon teavsttain girjjiin, áviissain, rávačállosiin, njuolggadusain, gihppagiin ja digitála gálduin.
Sámediggi čatná eanaš oasi iežas politihkalaš barggus politihkalaš dieđáhusaide iešguđet fáttáid birra.
Dieđut ja duođaštusgáibádusat - Geahča ohcanskovi ja Sámedikki njuolggadusaid ortnega várás dahje váldde oktavuođa Sámedikkiin.
Luohkká bargá sadjevuogádagain ja hukse loguid unifix-birccuiguin.
Ollu dán barggus čađahuvvo ovttasráđiid Sámedikkiin.
Válljemis doibmii oahppohámi sáhttá maiddái váldit mielde bargoplánii.
Eambbo sámegiellamáhttu ja sámi kulturmáhttu politiijii
Geahča rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahusa gustovaš ortnega.
Searvegoddepedagogaoahpus leat máŋga oasi, earret eará Ruoŧa girku vuođđogurse, golmmamánnosaš praktihkka bagadalliiguin ja gursebeaivvit ovttas olbmuiguin geat leat válbmaneame diakonan, girkočuojaheaddjin ja báhppan.
Go viidásit galgá čuovvolahttit ohppiid de lea dárbbašlaš kártet mo oahppit čovdet addišuvdna- ja subtrakšuvdnabargobihtáid, sihke čállon bargobihtáid ja bargobihtáid mat leat muhtun konteavsttas.
Leat maiddái boahtán čálalaš evttohusat dieđáhussii ovttaskas olbmuin, ásahusain ja organisašuvnnain.
Ruoŧa girku lea juhkojuvvon golbmanuppilohkái bismágoddái.
Fága galgá movttiidahttit aktiivvalaš servodatmiellahttovuhtii ja demokráhtalaš oassálastimii ja addit vásáhusaid dain.
‐‐ Guđemuš bellodat dagai buorre válgga riikkaviidosaččat?
Áigumuš lea addit buohkaide guđet dan háliidit, oáhpahusa sámegielas - jogo davvisámegielas, julevsámegielas dahje oarjilsámegielas.
Ášši mii guoská soapmása vuoigatvuođaidgáržžideapmái sáhttá čuoččaldahttojuvvot dan riikkas gos vuoigatvuođat gáržžiduvvojit.
Cinni, goaŧŧu ja monnerávssát mat leat goruda siste šaddet stuoribun.
Sii bohtet diehtit mii lea buorre, ja ožžot neavvagiid movt sáhttet ain bargat máidnasiin.
Iige galgga guođđit iskosa go leat mánodávddat.
- Oahppit lohket muitalusaid vai ožžot inspirašuvnna, dahje oahpaheaddji lohká jitnosit muitalusa.
- Gii sáhttá dainna juoidá dahkat?
- Mii diehtit ahte fágalaš gelbbolašvuođa váiluin lea stuorra hástalus, ja ahte lea dárbu buoridit gelbbolašvuođa ja jeavddalaččat bagadit resursaolbmuid sámi giellaguovddážiin.
Oahppi bures ovdanbidjá máidnosa njuvžilis ja girjás gielain.
Viidáseappot lea nissonolbmuid rolla deaŧalaš dasa ahte lihkostuvvat juksamiin ođđa guoddilvuođa mihttomeriid, ja danne mun čalmmustahtán dan ahte nissonperspektiiva galgá nannejuvvot buot dásiin, dadjá sámediggeráđđi Vibeke Larsen.
Ane vuođđun dan go klássaoahppit finadedje árbevirolaš ealáhusdoalli guossis oahppamis su ealáhusa birra.
Dáppe galget suohkanat láhčit dili nu ahte sámi mánát sáhttet sihkkarastit ja ovddidit iežaset giela ja iežaset kultuvrra.
Lassin dasa mearrádus cealká ahte " dihto skuvllat galget fállat oahpahusa sámegielas dahje sámegillii, dahje erenoamáš sámefágain mat joatkkaoahpahusas gullet dihto kurssaide dahje dihto joavkkuide.
identifiseret ja ávkkástallat gorrálas, jorggu gorrálas, lineára ja kvadráhtalaš funkšuvnnaid iešvuođaid, ja buktit ovdamearkkaid praktihkalaš dilálašvuođain maid sáhttá válddahit dáid funkšuvnnaiguin
Galledeamit eadnedikšun- ja mánnádikšunvuostáváldimiin (MVC ja BVC) leat nuvttá olles riikkas.
Lulil: Dán luovtta rájes čázádaga mielde Jitnemenjaevrie rádjái ja das viidásit dan báikái gokko Jitnemenjohke rasttilda riikkaráji.