sentence
stringlengths
0
1.27k
Sellaista asiakirjaa ei ole olemassa!
Komissio esittää vuoden 2000 ohjelman helmikuussa.
Me olemme sanoneet, hyvä on, jos komissio ei halua tehdä vuoden 2000 ohjelmaa vielä tammikuussa, me teemme sen sitten helmikuussa.
Olemme hyväksyneet sen.
Mehän emme halua sinänsä mitään riitaa komission kanssa, vaan olemme sitä mieltä, että komission ja parlamentin on kuljettava yhteistä tietä, jos se nimittäin on mahdollista.
Me parlamenttina toimimme kuitenkin myös komission valvojana. Eikä meidän tarvitse olla samaa mieltä kaikesta, mitä komissio esittää.
Haluaisin, että voimme valmistautua viisivuotisohjelmasta käytävään keskusteluun poliittisissa ryhmissä järkevällä tavalla.
Se ei ole mahdollista, jos täällä kuullaan julkilausuma tietämättä lainkaan, mitä se sisältää.
Suosittelemme siksi - ja minun vaikutelmani on, että komissio on myös vastaanottavainen tälle ajatukselle -, että keskustelemme helmikuussa komission pitkäaikaisesta vuoteen 2005 ulottuvasta ohjelmasta - toivon komission pääsevän siihen mennessä yhteisymmärrykseen myös ohjelmasta, jonka se esittää meille - ja että käymme samaan aikaan helmikuussa myös keskustelua komission vuoden 2000 lainsäädäntöohjelmasta.
Tämä on siis myös asiayhteys, jonka takia on järkevää keskustella molemmista ohjelmista yhdessä.
Ryhmäni hylkää siksi ehdottomasti sosialistiryhmän ehdotuksen!
(Suosionosoituksia PPE-DE-ryhmältä)
. (ES) Arvoisa puhemies, haluan tehdä hyvin selväksi, että komissio pitää ilman muuta parlamentin päätöksiä mahdollisimman suuressa arvossa, ja sen myötä arvostaa myös esityslistaa.
Siksi kunnioitamme sitä, mikä on tässä mielessä parlamentin päätettävissä.
Haluaisin myös tehdä selväksi, että puheenjohtaja Prodi lupasi parlamentille, että tämä uusi keskustelu otetaan esityslistalle, mistä jäsen Barón Crespo muistutti, ja että tämä uusi keskustelu käydään komission lainsäädäntöohjelmasta käytävän vuosikeskustelun lisäksi ja siinä käsitellään seuraavan viisivuotiskauden, eli tämän toimikauden, suuria toimintalinjoja.
Arvoisa puhemies, haluaisin sanoa, että tämä keskustelu poikkeaa syyskuussa tehdyllä sopimuksella komission lainsäädäntöohjelman vuosittaisesta esittelystä.
Ja haluaisin sanoa, arvoisa puhemies, että komission puolesta olemme valmistautuneet ja valmiita käymään tämän keskustelun, kun se sopii muille, ja että olemme valmiita käymään sen tällä viikolla, kuten alun perin oli sovittu, ja voimme lähteä myös siitä, että se edeltävänä päivänä esitellään parlamentin ryhmille.
Arvoisa puhemies, niinpä haluan toistaa, että omasta puolestamme olemme keskustelleet seuraavan viisivuotiskauden toimintasuunnitelmasta ja että olemme valmiit, kun parlamentti niin päättää tällä samalla viikolla, jos se on parlamentin päätös esittelemään parlamentille tämän viisivuotisohjelman ja ensi kuussa ohjelman vuodelle 2000, kuten oli nimenomaan sovittu.
Ehdotan, että pidämme äänestyksen sosialistiryhmän pyynnöstä, jolla pyritään merkitsemään esityslistalle uudelleen komission julkilausuma komission strategisista tavoitteista.
(Parlamentti hylkäsi pyynnön.) Puhemies.
Edelleen keskiviikon istunnon osalta minulla on toinenkin ehdotus, joka liittyy pääomaveroa koskevaan suulliseen kysymykseen.
PPE-DE-ryhmä pyytää tämän kohdan poistamista esityslistalta.
Haluaako joku kollegoista käyttää puheenvuoron ryhmän puolesta ja perustella tämän pyynnön?
Arvoisa puhemies, koska kuulen sosialistiryhmän keskuudesta hieman naurua - minulle sanottiin, että myös monet sosialistiryhmän jäsenistä haluavat mielellään poistaa tämän kohdan esityslistalta, koska puheenjohtajakokouksen äänestyksessä ei ollut käytettävissä sosialistiryhmän asiasta vastaavien jäsenten työryhmän äänestystulosta.
En tiedä, pitääkö tämä tieto paikkansa, mutta me PPE-DE-ryhmänä olisimme joka tapauksessa kiitollisia, jos tämä kohta poistettaisiin esityslistalta, koska parlamentti on käsitellyt tätä asiaa jo useita kertoja.
Tällaista veroa vastaan on tehty myös päätöksiä.
Ryhmäni pyytää siksi tämän kohdan poistamista esityslistalta.
Kiitos, jäsen Poettering.
Nyt kuuntelemme jäsen Wurtzia, joka puhuu tätä pyyntöä vastaan.
Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi painottaa jäsen Poetteringin epäloogisuutta.
Äsken hän läksytti sosialistiryhmää, koska ryhmä olisi perunut puheenjohtajakokouksessa tehdyn äärimmäisen selkeän päätöksen.
Nyt hän toimii itse samoin.
Keskustelimme ja olimme asiasta yksimielisiä PPE-ryhmää ja liberaaliryhmää lukuun ottamatta, ja silloin jopa huomautin te, hyvät puheenjohtajakollegani varmaan muistatte sen , että kyse ei ole siitä, oletteko te ns. Tobin-veroa vastaan vai ette, vaan siitä, rohkenetteko ymmärtää, mitä mieltä komissio ja neuvosto siitä ovat.
Tämä ei ole liikaa vaadittu.
Näin ollen pidän kiinni ehdotuksesta, jonka mukaan säilytämme tämän komissiolle ja neuvostolle esitettävän suullisen kysymyksen, jotta saamme vihdoin tietää näiden kahden tahon kannan tästä suhteellisen vaatimattomasta ehdotuksesta, joka kuitenkin merkitsisi tärkeää signaalia yleisen mielipiteen suuntaan varsinkin niiden tunteiden jälkeen, joita Seattlen huippukokouksen epäonnistuminen herätti.
Äänestämme PPE-DE-ryhmän pyynnöstä, jolla pyritään säilyttämään esityslistalla pääomaveroa koskeva suullinen kysymys.
(Parlamentti hylkäsi pyynnön: 164 puolesta, 166 vastaan ja 7 tyhjää.)
Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää jäsen Poetteringia tästä mainosiskusta, jonka hän juuri järjesti kyseiselle keskustelulle.
Kiitos.
Arvoisa puhemies, onko ääneni otettu huomioon, vaikka se ei sähköisesti mennytkään läpi, sillä minulla ei ole äänestyskorttia?
Äänestin puolesta.
Jos lisäämmekin molempien ilmoittautuneiden kollegojen puheet, saamme oikeastaan tulokseksi...
Arvoisa puhemies, äänestystuloshan on julistettu.
Muutoksia ei voi tehdä.
Arvoisa puhemies, aiemmassa äänestyksessä ja aion noudattaa sitä, mitä asiasta sanotte , joka koski komission strategista suunnitelmaa, ilmoitin haluavani puhua ennen äänestystä ryhmäni puolesta.
Näin ei käynyt.
Olisin kiitollinen, jos saisin mahdollisuuden antaa äänestysselityksen ryhmäni puolesta sen jälkeen, kun tämä asia on saatu käsiteltyä.
Tämä on tärkeä asia.
Olisi parlamentille eduksi, että jäsenet voisivat ilmaista omien poliittisten analyysiensa valossa, miten he suhtautuvat siihen, mitä olemme juuri saaneet aikaiseksi.
Arvoisa puhemies, en halua avata keskustelua uudelleen, mutta myös minä pyysin puheenvuoroa ottaakseni kantaa Barón Crespon pyyntöön.
Te ette pyytänyt myöskään minua puhumaan.
Pahoittelen sitä, mutta äänestys on toimitettu ja päätös tehty, joten antakaamme asian olla.
Olen pahoillani, jäsen Hänsch ja jäsen Cox, en nähnyt, että pyysitte puheenvuoroa.
Näin ollen uskon, että kannat ovat varsin hyvin selvillä ja että ne kirjataan pöytäkirjaan.
Kun huomenna hyväksymme tämänpäiväisen istunnon pöytäkirjan, ne kollegat, joiden mielestä jotakin kantaa ei ole selitetty riittävän hyvin, voivat pyytää muutoksia.
Minusta tämä on hyvä tapa.
Tietenkin huomisen istunnon pöytäkirjassa otetaan kaikki täydentävät selitykset huomioon.
Uskoakseni tämä on parempi tapa kuin se, että ryhtyisimme aikaa vieviin äänestysselityksiin nyt.
Jäsen Cox ja jäsen Hänsch, sopiiko tämä teille?
Arvoisa puhemies, mikäli pöytäkirjaan on kirjattu oikein, miten ryhmäni äänesti, en aio enkä voikaan vastustaa sitä.
Jos päätöksenne on, että en voi antaa äänestysselitystä, hyväksyn sen, mutta tietyin varauksin.
Aiomme siis laatia pöytäkirjan hyvin tarkasti. Niinhän me oikeastaan teemme aina.
Jos kannat eivät tule pöytäkirjasta kunnolla ilmi, voimme tarvittaessa korjata asian.
(Käsittelyjärjestys vahvistettiin näin muutettuna.)
Vaarallisten aineiden kuljetusten turvallisuusneuvonantaja
Esityslistalla on seuraavana Kochin laatima aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietintö (A5-0105/1999) yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi vaarallisten aineiden maantie-, rautatie- ja sisävesikuljetusten turvallisuusneuvonantajan tutkintoa koskevista vähimmäisvaatimuksista. (C5-0208/1999 1998/0106(COD)).
. (DE) Arvoisa komission jäsen, arvoisa puhemies, hyvät kollegat, pidän avoimesti ja kiertelemättä myönteisenä neuvoston yhteistä kantaa vaarallisten aineiden maantie-, rautatie- ja sisävesikuljetusten turvallisuusneuvonantajan tutkintoa koskevista vähimmäisvaatimuksista.
Ensinnäkin meidän oli pakko ryhtyä muodollisesti toimiin täyttääksemme direktiivin 96/35/EY vaatimukset, joissa jäsenvaltiot velvoitetaan nimittämään vaarallisten aineiden kuljetuksen valtuutettuja tai turvallisuusneuvonantajia sekä järjestämään näille henkilöille opetusta, koulutusta ja tutkinto näitä toimia kuitenkaan selkeästi määrittelemättä.
Toiseksi me saavutamme tämän direktiivin myötä sen, että a) turvallisuus lisääntyy sekä vaarallisten aineiden kuljetuksessa että uudelleenlastauksessa, b) mitä erilaisimmista kansallisista koulutusrakenteista ja -kustannuksista aiheutuneet kilpailun vääristymät vähenevät sekä c) luomme turvallisuusneuvonantajille tasa-arvoisen aseman eurooppalaisilla työmarkkinoilla.
Kolmanneksi turvaamme tällä direktiivillä, sellaisena kuin se on esitetty nyt yhteisessä kannassa, korkean joustavuusasteen ja Euroopan unionin tiukkojen säännösten vähäisen määrän sekä edistämme jäsenvaltioiden laajaa omavastuuta erityisesti siksi, että direktiivi koskee vain vähimmäisvaatimuksia.
Kaikki tämä on erityisen myönteistä toissijaisuusperiaatteen hengessä.
Ensimmäisessä käsittelyssä tekemämme tarkistusehdotukset on otettu mielestäni kiitettävästi huomioon.
Ne hyväksyttiin, niiden sisältöä muutettiin tai ne raukesivat, koska vastaavia eurooppalaisia säädöksiä ei annettu, esimerkiksi rikkomuksista aiheutuvaa seuraamusjärjestelmää tai asiakokonaisuuksien monimutkaista ryhmittelemistä.
Pyydän puoltamaan yksimielisesti hyväksyttyä aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan tarkistusta, joka koskee direktiivin ajallista täytäntöönpanoa.
Luopumalla direktiivin täytäntöönpanoa koskevan tietyn määräajan asettamisesta jäsenvaltioille ja myöntämällä niille sen sijaan kolmen kuukauden ajanjakson direktiivin voimaantulon jälkeen otamme käyttöön joustolausekkeen, joka takaa direktiivin viivyttelemättömän täytäntöönpanon.
Pyydän teitä hyväksymään tämän tarkistuksen.
Arvoisa puhemies, me emme voi emmekä saa tyytyä siihen, että kuulemme yhä useammin onnettomuuksista, jotka aiheuttavat suuria vahinkoja maanteillä, rautateillä tai vesiväylillä, ei pelkästään, mutta myös siksi, että asianosaiset eivät suhtaudu riittävän vakavasti vaarallisten aineiden kuljetukseen tai että pienestä onnettomuudesta on tullut aivan liian usein suuri katastrofi eri liikennevälineiden kuljettajien tai muiden vastuuhenkilöiden puutteellisen koulutuksen tai tietämättömyyden vuoksi.
Minulla itävaltalaisena ja uskoakseni meillä kaikilla on vielä tuoreessa muistissa katastrofi, joka aiheutti viime vuonna Tauern-tunnelissa useiden ihmishenkien menetyksen ja jonka jälkeen jouduttiin käyttämään useita kuukausia ja valtavia summia sen korjaamiseen, mitä tämä tulipalo oli tuhonnut tunnelissa.
Kuukausia kestänyt kunnostus katkaisi tämän tärkeän liikenneväylän Euroopan pohjoisen ja etelän välillä.
Kunnostuksen aiheuttama kiertoliikenne rasitti useita tuhansia EU:n kansalaisia sietokyvyn rajoille asti.
Muutamissa maani kunnissa oli todellakin piru irti.
Ennaltaehkäisyn on oltava meidän vastauksemme tämänkaltaisiin katastrofeihin, ja käsiteltävänä olevalla direktiiviehdotuksella luomme tärkeän perustan sille, että käytettävissä on hyvin koulutettuja, turvallisuuskysymyksistä vastaavia henkilöitä, jotta oikeat asiat tehdään ajoissa.
Me emme saa kuitenkaan tyytyä luomaan eurooppalaista lainsäädäntöä turvallisuuden parantamiseksi.
Meidän on pidettävä myös johdonmukaisesti huoli siitä, että jäsenvaltiot panevat säädökset täytäntöön määräajassa, ja vieläkin tärkeämpää, meidän on huolehdittava siitä, että niitä myös sovelletaan sen jälkeen.
Ei kiitos enää yhtä uutta alaa, jossa meidän on sitten myöhemmin pakko valittaa täytäntöönpanossa ilmenneistä puutteista.
Haluaisin vielä ottaa esiin yhden asian: me emme saa tyytyä paikkaamaan yhtä uutta turvallisuusverkon aukkoa ja ummistaa siten silmiämme siltä, että liikenneturvallisuuden parantamiseksi Euroopassa on tehtävä vielä paljon enemmän.
Vaadin tässä yhteydessä myös ja pyydän läsnä olevaa asiasta vastaavaa komission jäsentä esittämään mahdollisimman pian vastaavan tekstin huolehtiaksemme myös tulevaisuudessa paremmasta tunneliliikenteen turvallisuudesta, jotta meidän Euroopassa ei tarvitse enää kokea näin pahoja katastrofeja!
Arvoisa puhemies, aivan ensiksi haluaisin kiittää parlamentin jäsen Kochia hänen mietinnöstään, jonka olennaisin asia on liikenneturvallisuus.
Mietinnössä tarkastellaan kysymystä vaarallisten aineiden maantie-, rautatie- ja sisävesikuljetusten alalla työskentelevien turvallisuusneuvonantajien tutkintovaatimusten yhdenmukaistamisesta.
Onnittelen häntä hänen erinomaisesta mietinnöstään.
Liikenneturvallisuus on päässyt äskettäin ikävällä tavalla uutisiin: Lontoon Paddingtonin junaturma, hirvittävä Norjassa sattunut junaturma, kaksi EU:n kansalaisia koskettanutta ilmailuonnettomuutta sekä Bretagnen rannikolla sattunut Erika-aluksen aiheuttama luonnonkatastrofi jotka ovat kaikki tapahtuneet neljän kuukauden sisällä muistuttavat meitä siitä, että liikenneturvallisuutta ei voida koskaan pitää itsestäänselvyytenä ja että niiden, jotka vastaavat kansalaisten suojelusta, on oltava erittäin motivoituneita ja ammatillisesti erittäin päteviä.
Esittelijä on tähdentänyt parlamentille, että yhteisessä kannassaan neuvosto hyväksyi parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä esittämästä kymmenestä tarkistuksesta kuusi ja että parlamentin muiden tarkistusten olennainen sisältö säilyi.
Ryhmäni tukee sen vuoksi yhteistä kantaa ja odottaa innokkaasti tällaisen lainsäädännön täytäntöönpanoa, joka antaa meille vielä yhden välineen, jota käyttää ponnisteluissamme tehdä liikenteestä Euroopan unionissa mahdollisimman turvallinen.
Turvallisuuden saralla ryhmäni aikoo aina kannattaa kaikkia liikenneturvallisuuden parantamiseksi tehtäviä aloitteita.
Meillä on tällä alalla vielä paljon tehtävää, kuten äskettäiset tapahtumat ovat osoittaneet.
Arvoisa puhemies, haluaisin tehdä pari huomautusta.
Ensiksi haluaisin kiittää esittelijää hänen erityisen tarkasta ja teknisestä työstään tämän asian parissa ja toiseksi komissiota sen tekemästä ehdotuksesta.
Kysymys on tutkintovaatimusten yhdenmukaistamisesta, mutta itse asiassa käsittelemme myös vähimmäisvaatimuksia.
Se on jossain mielessä harmillista.
Turvallisuus teillä, rautateillä tai sisävesillä on luonnollisesti hyvin tärkeää ja kuljetusten kansainvälisen luonteen vuoksi myös turvallisuusneuvonantajien koulutusta täytyy yhdenmukaistaa, samoin kuin esimerkiksi tulossa olevan uuden ADR:n (eurooppalainen sopimus vaarallisten aineiden kansainvälisistä tiekuljetuksista) vaatimuksia.