Datasets:

ltg

/

saami-web

like 0

Follow

Language Technology Group (University of Oslo) 37

Finnmárkkubálgái guoskevaš rávvagat ja njuolggadusat Rávvagat Finnmárkkubálgá mielde johtimii - Soabbada luonddumeahcis oažžu johtalit dušše merkejuvvon bálgáid mielde, ja nuba Finnmárkkubálgá alde ii oaččo spiehkastit. - Finnmárkkubálgá mielde jođedettiin galgá váldit vuhtii Soabbada luonddumeahci ortnetnjuolggadusa (julkaisut.metsa.fi) ja UK-álbmotmeahci ortnetnjuolggadusa. - Goikeeatnama mielde johtimii oaivvilduvvon mohtorfievrruid sihke mohtorfatnasiid geavaheapmi lea gildojuvvon ja gildojuvvon lea maiddái áibmofievrruiguin seaivun. - Murjjid ja guobbariid čoaggin lea gildojuvvon Soabbada luonddumeahcis. - Dolastallat oažžu dušše dan várás čujuhuvvon báikkiin nu, ahte geavaha sesttovaččat dušše dán ulbmilii várrejuvvon boaldinmuora. Sajušdola dahje sullasaš dola ii oaččo cahkkehit meahccái dahje dan lahkosiidda dalle, go dilálašvuođat leat goikkádaga, garra biekka dahje juoga eará siva dihte dakkárat ahte lea stuorra meahccebuollinvárra. Dolastallan lea ollásit gildojuvvon meahccebuollinváruhusa áigge. - Giđđat ja álgogeasis Finmmárkkubálgá alde Nalijoga buohta sáhttá leat dulvi, ja nuba joga rasttildan dihte galget gummegápmagat. Finnmárkkubálggis lea oaivvilduvvon geassevánddadeapmái. Ovddalgihtii ráhkkaneapmi Go vánddardeami pláne fuolalaččat ja háhká dieđuid báikkálaš dilálašvuođain, de ná sáhttá buot buoremusat vásihit luonddu. Mátketelefovnnaid gullon Vaikko Suoma mátketelefonfierpmit gokčet viidát riikka, de Finnmárkkubálgá mielde jođedettiin leat báikkit, main telefovdna ii gullo. Dárkkis mátketelefonfierpmi govčču iežat telefonoperáhtoris. Dasa lassin leat álo báikkit, main mátketelefovdna ii doaimma dahje doaibmá funet. Dalle sáhttá leat ávki das, ahte manná birastahtti duovdagis badjelii jalges sadjái ja/dahje váldá eret telefovnna SIM-goartta heahtečuojaheami boddii. Gánnáha maiddái váldit vuhtii dan, ahte sierralágan mátketelefovnnaid gaskkas leat gullonearut. Dorvvolašvuohta - Beaivevánddardemiid oktavuođas sáhttá hárjehallat vánddardeami. Lea buorre, jos guhkit vánddardeamis lea mielde olmmoš, guhte lea hárjánan johtit meahcis. - Muitte guođđit almmuhusa alddát, iežat áigedávvalis ja johtolatplánain iežat ustibiidda ja lagas olbmuide, iežat idjasadjái dahje UK-álbmotmeahci áššehasbálvalanbáikkiide. Almmut vejolašvuođaid mielde maiddái dáhpáhuvvan johtolat- ja áigedávvalnuppástusain. Merkes iežat fitnamis stobuid ja lávuid guossegirjái. Heahtedáhpáhusain dákkár merken álkidahttá veahkeheaddjiid barggu. Guovllu gádjunbálvalus lea lágasmearriduvvon vuogi mielde lágiduvvon, ja dasa beassá heahteguovddáža bokte. Muitte almmuhit ahte leat ollen dohko gosa ledjet mannamin, amaset duššiid dihte du ohcagoahtit. Gádjunbálvalus bearrá mávssu joavdelas ohcamiid ovddas. Muitte ahte telefonnummir, masa heahtedáhpáhusas galgá vuosttasin čuojahit, lea 112. - Dálvit vánddardeapmi gáibida ollu olbmos. Dálveguovdil leat váttis dálke- ja čuovgadilálašvuođat, dasgo sáhttá leat juoba -40 gráđa buolaš ja skábman lea beaivečuovga dušše soames diimmu. Biegga lasiha mealgat buollaša váikkuhusa. - Okto ii galggaše vánddardit. Heahtedilis vánddardanskihpár lea erenoamáš ávkkálaš veahkki. - Giđđadálvi lea bivnnuhis vánddardanáigi, muhto dallege galgá ráhkkanit áššáigullevaš vuogi mielde. Dábálaš láhttosabehiiguin ii galgga vuolgit Finnmárkkubálgá ala! - Váldde mielde vuosttašveahkki dárbašiid. Vánddardanbiergasat - Vánnddardanbiergasiid ja nisttiid hárrái galgá váldit vuhtii sierra jagiáiggiid. - Deháleamos vánddardanbiergasiidda gullet buvku, riššat, kárta ja kompássa. Dat galggašedje leat mielde buot oaneheamos beaivemátkkiid áiggege niestti ja juhkamuša lassin. Dárkilet dieđut vánddardanbiergasiin ja vánddardeamis gávdnojit vánddardangirjjiin ja Vánddardeami ABC:s. - Váldde fárrui borramušráhkadanlihtiid ja iežat persovnnalaš boradanneavvuid. - Lávuin ja dolastallanbáikkiin leat sahá ja ákšu. Erenoamážit dálvevánddardeaddjiid gánnáha váldit fárrui vánddardeapmái ovdalis máinnašuvvon biergasiid. Vejolaš várredearit sahái gávdnojit muorravistti seaidneguoras. - Finnmárkkubálgá mielde jođedettiin ceavzá vánddardangápmagiiguin, muhto álgogeasis ja arvviid áigge galggašedje leat gummegápmagat fárus. - Leathan álo birasustitlaš vánddardeaddji. Sesoŋŋaáiggit - Finnmárkkubálgá mielde jođedettiin bivnnuhis vánddardanáiggit leat geassi ja ruški. Ruški deaivá dábálaččat čakčamánu álggogeahčai. Vásttolaš vánddardeaddji 112 Suomi -mobiilaaplikašuvdna Go heahtetelefovdnii riŋgejuvvo 112 Suomi -aplikašuvnna (112.fi, suomagillii) bokte, de heahteguovddášgohcci oažžu automáhtalaččat dieđu riŋgejeaddji sajádagas. Lappis leat ollu báikkit gos telefon ii gullo, ja dihto telefonmállet eai doaimma buollašis. Nuba máđidjaplána oktan áigetávvaliin lea buorre almmuhit soapmásii. Gánneha doallat telefovnna liekkasin sihke biepmu ja juhkamuša fárus. Vai mátketelefovnnas ii nogaše rávdnji, váldde mielde ovdamearkan liikerávdnjerusttega, várrebáhttera dahje boares telefovnna, mas lea buorre báhtter. Vánddardanetikeahtta 1. Gudnejahte luonddu. 2. Vállje merkejuvvon máđijaid. 3. Váldde čielgasa leago gohtten lobálaš du válljen čuozáhagas. 4. Geavat dušše merkejuvvon dolastallansajiid. 5. Ruskkahis vánddardeapmi. Vuovde- ja gulubuollinváruhusa áigge dolastallan lea lobálaš dušše bohcciiguin, gokčojuvvon dolastallanbáikkiin sihke ávdinstopuid ja barttaid dollasajiin earenoamáš várrugasvuođain. Dola cahkkeheaddji vástida álo dolastallama dorvvolašvuođas. Válddathan vuhtii, ahte dolastallan dain sáhttá gildojuvvot báikegottiid guovdu. Dárkkis fámus lean váruhusaid (ilmatieteenlaitos.fi, suomagillii)

https://www.lundui.fi/finnmarkkubalggis/ravvagatjanjuolggadusat

Gonagasa Ánsomedállja 100 jagi 2008:s lei Gonagasa Ánsomedállja 100 jagi boaris. Dan áigodagas leat 35.000 olbmo ožžon dan medálja "bálkášupmin dáidagii, dutkamii ja ealáhussii gullevaš doaimmaide, ja earenoamáš dilálašvuođa ovddas almmolaš bálvalusas". Lei Gonagas Haakon gii ásahii Ánsomedálja, guovvamánu 1. beaivvi 1908. Ulbmil lei ollismahttet St. Olavs Orden árvomearkka. Manne ánsomedállja? Go nammidit geat galget oažžut Gonagaslaš Norgga St. Olav Árvomearkka, de dat dahkko doaibmanjuolggadusaid mielde main daddjo "… bálkášupmin earenoamáš ánssolaš barggu ovddas maid lea bargan Gonagassii ja Váhneneatnamii, ja Olmmošvuhtii buorrin dahje earenoamáš dáiddalaš- ja dutkanbarggu ovddas". Dat mearkkašii ahte ledje vuosttažettiin bajemus dási olbmot servodagas, dáiddárat ja dutkit geat sáhtte dien árvomearkka oažžut. Eai dábálaš olbmot oba ožžon ge dan. Danin ásahuvvui Gonagasa ánsomedállja. Dat galgá addojuvvot bálkášupmin olbmui gii lea earenoamáš mearkkašahtti lági mielde bargan dáidagiin, dutkamiin dahje ealáhuseallimis ja maiddái almmolaš bálvalusas. Dat čuovvola Gonagas Oscar II Bálkášanmedálja, mii heaittihuvvui 1905:s. Geat dan leat ožžon? Medálja 100 jagis leat 35.000 dievddu ja nissonolbmo ožžon Ánsomedálja. Dat juogaduvvo gollis dahje silbbas, gollemedáljaid juohkin lea sullii 15 % ollislaš juohkinlogus. Historjjálaččat lea nissonolbmuid lohku leamaš vuollin, birrasii 10-12 %, muhto lohku lassána jagis jahkái, servodatovdáneami mielde muđui. Medálja leat ožžon vaikko guđe ámmátsuorgái gullevaš olbmot ja organisašuvnnat. Dat leat sotnabeaiskuvlaoahpaheaddjit, buohccidivššárat, eanandoallit, boastaolbmát, mekanihkkárat, lásebossut, fabrihkkabargit, luohttámušolbmot, sosiálabargit, penšunerejuvvon sátnejođiheaddjit, oahpaheaddjit, direktevrrat, doaktárat, mišunearat, neavttárat, artisttat, falástallanjođiheaddjit, guolásteaddjit, beastinoffiserat, girječállit, musihkárat, juristtat ja dutkit – ja ollu eanebut. Buot namat neahtas 100-jagi ávvudeami oktavuođas leat buot 35.000 Ánšomedálja vuostáiváldi nama biddjojuvvon min neahttasiidduide. Dieđut mat leat gávdnamis Árvomearkačállingotti giehtačállojuvvon journalain 1908 rájes ovddosguvlui, leat sirdojuvvon nehttii. Dain dieđuin leat namat, medálja valøra, ámmát/virgi ja maŋit áiggi juohkimiin lea maid čállojuvvon ássanbáiki. Dieppe sáhttá ohcat nama, ámmaha ja báikki mielde, ja dan láhkái gávdnat sogalaččaid ja ustibiid geat leat ožžon medálja. Dan sáhttá bargat go ohcá dáppe: Árvomearkkaid ja medáljaid juohkin - Arkiiva (dárogiel siidu).

https://www.gonagasviessu.no/artikkel.html?sek=75871&tid=76256

Latest news - Samisk høgskole har fått nye ambassadører i Russland - Ta chansen och sök till en kurs som är anpassad för dig som arbetar som samiska lärare - SMS tjeneste - Samisk barnehagekonferanse utsettes til våren 2022 - Samarbeid mellom Samisk høgskole og Nord universitet - Inga Juuso – Tribute konsert: Gratisbilletter til Sámi allaskuvlas studenter - Ny mulighet for å søke på Sámi allaskuvla - Studiestart høsten 2021 - Glemt å søke studieplass? Vi har fortsatt ledige studieplasser høsten 2021! Dál lea vejolaš dieđihit neahttaoasseváldin Sámi oahpahuskonferánsii Golggotmánu 5.b. gitta 7.b . lágiduvvo Sámi oahpahuskonferánsa Sámi allaskuvllas, Guovdageainnus, ja neahta bokte. Dál ii leat šat vejolašvuohta dieđihit fysalaš oassálastimii go leat dievvan sajit, muhto lea ain vejolaš dieđihit neahttaoassálastimii. Sámi allaskuvla ja Norgga Sámediggi lágidit gaskariikkalaš oahpahuskonferánssa Sámedikki prošeavtta Sámi mánát ođđa searvelanjas (SáMOS-prošeavtta) olis. Konferánssa ulbmilin lea beassat lonohallat eamiálbmogiid oahpahanvásáhusaid ja buktit oidnosii sámi mánáidgárddiid, skuvllaid ja alitoahpahusa, ja maid internationála eamiálbmotoahpahusa, vásáhusaid ja muitalusaid. Visot logaldallamiid Sáhkaskáiddis beassá geahččat neahta bokte, ja muhtun oasi bálddalas sešuvnnain. Geahča prográmma dáppe. Dieđiheapmi Konferánsa heive sidjiide geat barget mánáidgárddis, vuođđoskuvllas, dutkamin ja alitoahpahusas ja muđui heive maid studeanttaide. Konferánsagielat leat sámegiella, eŋgelasgiella ja davviriikalašgielat. Logaldallamat váldokonferánsalanjas dulkojuvvojit. Dieđihanliŋkka: https://www.deltager.no/samok2021 Konferánssa neahttasiidu.

https://www.samas.no/nb/node/5289?page=8

Avvil bálgosa boazoisit Ari Kustula diđii vuordit njuovvangildosa. Su mielde bálggus ii sáhte dál earágo vuordit loahpalaš mearrádusa áššái. Kustula oaivvilda, ahte ášši lea dál sirdašuvvan stáhta ja Njellim siidda gaskasažžan. Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia Deanuleahki lea sieđgaluvvan, suhkon sogiiguin ja geaidnoguorat dahppon eará joavdelas rissiiguin. Dál goittotge máŋgga sivas njásket Deanu oidnosii geaidnoguoras. Asfalttityöntekijät ovat paiskineet hommia Lapin helteisessä säässä päällystystyömaalla, joka on ollut kesän pisin koko Suomessa. Oikeusministeri Leena Meri painottaa, että saamelaiskäräjiltä leikataan prosentuaalisesti vähemmän kuin monelta muulta.

http://yle.fi/uutiset/stahta_gieldan_avvil_balgosa_njuovvamis_bakkuin/6626390

Go Mary Sarre guoimmuha Gába čájálmasas, de dáhpáhuvvo sihke musihkain ja suohtastallamin. Ja nissonolbmuid čiegusvuođaiguin. Ja diehttelasat maid fávrros dievdduiguin, muhto go sin álgá guorahallát, de eai aŋkke anit masage. Bures boahtin Áhku Power ironalaš máilbmái, mii govvida suohttasiid ja bárttiid min eallimis. Go Mary Sarre galgá guoimmuhit min ođđa Gába čájálmasas, de lea lávlun, musihkka ja suohtastallan guovddážis. Sus leat maid guokte eará nisson "karaktera" mielde dán suohtas bottožis – Rávdná ja Gájjá. Soai leabba guokte davvinorgalačča geat leabba válljen goabbatlágaš eallingeainnu. Gájjá lea šaddan beakkán neavttárin, ja Rávdná ges lea válljen joavkkuin ja ruovttubargguiguin livžžodit. Vaikko sudnos lea ge veaháš goabbatlágan eallin, de leabba aŋkke muhtin ládje ovttalágažat. Nu go eanas nissonolbmuin leat doaimmat, de leat sudnos maid nu go ovdamearka dihte navvit, čalbmeguolggaid guhkidit, siliikona dahje botox buđaldeamit. Ja diehttelasat dat niehku, ahte fiškalit dan rievttes olbmá ja daid návccaid bidjat gávdnat su, muhto go de ipmirdišgoahtá ahte ii ábut nu ránttostállat, ja baicca ohcagoahtit dobbelis. Sámi Našunálateáhter ja neavttár Mary bovde ge dákko bokte suohtas guoimmuheaddji Gábačájálmassii. Ja ironalaš čájálmassii. Mii čájehuvvo vuohččan beassážiid 2016, njukčamánu 23.b. – dá olgešbealde govva maŋŋel álgočájálmasa, gos teátherhoavda Rolf Degerlund jugii lihkku sávaldagaid ja goikebierggu sidjiide geat eanet ja unnit leat seaguhuvvon čájálmassii, gurut rávddas olgeš guvlui, Rawdna Carita Eira (jorgalan oasážit), Rolf Degerlund, Asta Balto (jorgalan giehtačállosa sámegillii), Mary Sarre (neavttár), Harriet Nordlund (bagadalli) og Roger Ludvigsen (musihkka). Mary Sarre lea maiddái leamaš mielde čállime teáhterbihtá ja dadjá ná dan birra mii boahtá dáhpáhuvvot gaskavahku ovdal skilleduorastaga: "Bihttá galgá ironiijain ja suohttasiin čájehit makkár vuordámušat nissonolbmuin ja dievdoolbmuin leat alcces ja earáide. Ja dát eai leat mu iežan vásáhusat, guhkkin eret", oaivvilda Sarre. Dan seamma deattuha Harriet Nordlund maid, guhte lea bihtá váldočálli ja bagadalli. "Čájálmas almmustahttá nissoniid čiegusvuođaid, nu go Dievdoolbmái áibbašeapmi ja movt sálvat daid hástalusaid mat šaddet eallimis, ja man birra ii hubmojuvvo", lohká Nordlund. "Gába rahpá Áhku Power uvssaid", lohka Nordlund guhto maid lea leamaš teáhterhoavdan Sámi Našunálateáhteris. Govas dá bagadalli Harriet Nordlund ovttas neavttárin Mary Sarre:in (govven Aslak Mikal Mienna). Čájálmas Lea sámegillii, bistá 45 min. Álgočájálmas: Guovdageaidnu 23.3.2016, LES-vistis. Čájálmasmátki ii leat vel plánejuvvon.

http://beaivvas.no/guoimmuheaddji-mary/

-Almmuhus- -Almmuhus- GUOIMMUHEAPMI Roy Arthur Olsen Journalista 10/02/2023 18:00 Modified date: 09/02/2023 13:56 Quiz Juovlakaleandara 2. luŋká Quiz: Seahkálas sánit GIELLAQUIZ – Galle čuoggá nagodat don fasket? Quiz: Dovddat go doahpagiid ja sániid mat geavahuvvojit duoji oktavuođas? Quiz: Bivdu Quiz: Sátnejođiheaddjit -Almmuhus-

https://www.avvir.no/quiz-heargevuodjin/

Guovddášbellodaga Simo Rundgren ja Olgešbellodaga Heikki Autto leaba čuoččuhan, ahte dálážis eamiálbmotmeroštallama olggobeallái báhcet olbmot, geaidda maid gulašedje vuoigatvuođat. Soai leaba cuiggodan eamiálbmogii gullevaš olbmuid meroštallankritearain erenomažit giela, ja namalassii ahte Sámedikki válgalogahallamis olmmoš meroštallo sápmelažžan giela vuođul. Sámedikki ovddeš láhkačálli Heikki Hyvärinen muittuha, ahte dákkár dulkonvuohki lea boastto, daningo gávdno maiddái nubbi kriteara, namalassii eanangeavaheapmái laktáseaddji juridihkalaš lappalašmeroštallan. - Sápmelažžan meroštallo dat, gii ieš dovdá iežas sápmelažžan ja nubbin kritearan lea giella. Giellakriteara lassin lea goittotge maiddái lappalašmeroštallan, juogo nu ahte hállá dasa lassin sámegiela dahje gielas fuolakeahttá. Hyvärinen lasiha, ahte lappalašmeroštallama deavdá sápmelaš, gii lea ieš, dahje gean vánhen dahje máttarvánhen lea ieš merkejuvvon lappalažžan stáhta áššegirjjiide; eanangirjái, vearuguoddingirjái dahje heaggagirjái. - Lappalaš mearkkaša, ahte váldoealáhussan leamaš guolásteapmi, meahcásteapmi dahje boazodoallu, ja lea dasto merkejuvvon lappivearu máksinregistarii. Jus dasto vuođđudii eanansaji ja álggii dálonin, gahčai eret lappalašmeroštallamis, čilge Hyvärinen. ILO-soahpamuša vuođđojurddan eastit assimilašuvnna Olgešbellodaga riikkabeaiáirras Heikki Autto mieđiha, ahte go lea gažaldat eamiálbmogii gullevaš olbmo meroštallamis Suomas, giellakriteara lea sutnje oahpis, muhto juridihkalaš lappalašmeroštallamii son ii leat oahpásmuvvan. - Dan in gal dieđe, muhto dálá Sámedikki válgalogahallamishan sápmelaš lea dat, gii dovdá iežas sápmelažžan ja giellakriteara ollašuvvá. Hyvärinen deattuha, ahte politihkkarat dego Rundgren ja Autto galggašedje leat dárkilat ILO-soahpamuša dulkomis, danin go ILO-soahpamuša vuođđojurddan lea eastit eamiálbmoga suddama váldoservodahkii ja danin kritearat leat nu dárkilit meroštallon. - Rundgren lea kommenteren, ahte sápmelaččat eai leat Suoma bealde dušše 9000, muhto logit duháhat. Dákkár dulkon lea váralaš, danin go ILO-soahpamuša oaivevuođđu lea dorvvastit dan, ahte sámiálbmot ii sutta váldoservodahkii. Danin Alimus Hálddahusriekti lea mearridan lappalašvuođus nu, ahte dainna ii sáhte mannat áiggis guhkkelabbui maŋosguvlui go maid giellavuođuin lea vejolaš duođaštit. YLE S√°pmi/ Ailu Vall

http://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/hyvarinen_ilo-soahpamusa_dulkomis_galga_leat_darkil/6626066

Manin nu imaš lea birccuid čohkkestallat? Lea go oba imaš? Olbmot han čohkkestallet juohkelágan ipmašiid: Poastamearkkat lea okta. Ja bivnnut vel, ja olbmot atnet dan dábálažžan. Man nerdálaš lea dat? Poastamearkkat?! Please... Siiddas lea olmmoš guhte čohkkestallá biillapánseriid. Čohkkestallá daid juohke ivnni ja modealla mielde ja láhtu iežas jálgii daid áibbas eahpesymmetrálaččat, dego ii mihkkege livčče eanet lunddolaš. Nu ahte birccut han eai leat earenoamažat... ja aŋkke lea jurdda, Nakata, mu geasuhan... Ledjen odne fas Nakata luhtte. Dan háve beaivet, goas dihten ahte ii lean siiddas ja ahte doppe birra ledje unnan olbmot, nu ahte livččii vejolašvuohta veaha snuoggat. In dieđun bággen sisa, ii jurdda ge lean, galgen beare veaha geahččat láseráiggi sisa, ja nu dahken.Válden busse dohko, ja álggus čohkkedin vuovddážii, gonnes ledjen jo ovdal čohkkán, ja go ledjen jálludaga huksen gávildin láseráigái ja gehččen sisa. Birccut miehtá! Juohkelágan ivdni, hápmi ja sturrodat. Birccut hilduid mielde, birccut borddiid nalde, birccut juohke sajis, muhto goitge hui čorgen, orui dego hui čielga systema visot duohkin, ja stobočiegas lei bidjan birccuid bovssaid sinne. Ledje sihkkarit dat mat ledje seammaláganat. In ástán lohkat dieđun visot, muhto árvideamis ledje goit duhát birccu beare stobus, ja ledje sihkkarit birccut gievkkanis ja juohke sajis. Muhto maid de? Sáhtálin dieđun filosoferet ja árvidit vaikko man ollu, muhto in ipmir goitge. In oaččo dan hiehpat. In dieđe maid dajun. Manin lean nu? Jáhkán go duođaid dan? Ahte Nakata lea máhkaš čadnon mu nieguide? Lean go nu gáigá ahte jáhkán diekkár Hollywood-helveha-mánáidstory, vai lea go beare nu ahte hálidan dan duohtan? Midjas mu eallimis váilu, go ferten árvedávggiid (jus galggan Hollywood-twista bidjat) nie bivdit? Duddi lea. Čielga duddi. Lea áigi heaitit leahkit nu mánnálaš ja viggat albmaládje beassat dan duogábeallái. Nakata, mahkáš... Áibbas čielggas ahte lea vuogas olmmái, muhto... oktavuohta munno gaskkas ii leat... ferten dan beare hoddet. Dárbbášan distrakšuvnna. Dárbbášan smiehttat eará go Nakata birra. Dárbbášan juoidá midjas ii leat smávvanieidda fantasiija. Dárbbášan oaivvi jorgalit nuppi jurdagiidda, nuppi nieguide, nuppi árgabeaivái. Buorre lea ahte dál lea álgán girjjálašvuođafestivála Romssas. Galggan leahkit hui áŋgiris festiválaguossi. Ja buorrelihkus ii leat doppe Murakami!

http://ihpil.blogspot.com/2007/09/duorastat-akamnu-27-beaivi.html

Áimmahuššan - Sámediggedieđáhus sámi kulturmuitosuodjaleami birraÁimmahuššan - Sámediggedieđáhus sámi kulturmuitosuodjaleami birra mearriduvvui Sámedikki dievasčoahkkimis njukčamánu 11. beaivvi 2021. Sámediggedieđáhus lea dehálaš Sámedikki politihkkahábmemii ja dehálaš poltihkalaš reaidu ollislaš ja vuordevaš hálddašeami ovddideamis. Dieđáhusas suokkardallá ja ovdanbuktá sámediggeráđđi boahttevaš politihka kulturmuitosuorggis. Strategiijat ja mihtut čielggaduvvojit ja válddahuvvojit. Loga Áimmahuššan - Sámediggediedáhus sámi kulturmuitosuodjaleami birra (PDF, 26 MB) Maŋemusat rievdaduvvon 12.04.2021 09.27

https://sametinget.no/kulturmuito-ja-vistesuodjalus/aimmahussan-samediggediedahus-sami-kulturmuitosuodjaleami-birra/

Ođđasat - Sámi allaskuvla lea ásahišgoahtime sámi AI Lab - Laila Susanne Vars lea nammaduvvon The International Arctic Science Committee (IASC) lávdegoddái - Ylva Jannok Nutti oažžu Várdduo dieđalaš bálkkašumi 2023 - Oza giđa 2024 oahpuide - Stádabušeahtta: Nanne sámi alitoahpahusa - Sámi logut muitalit 15 raporta lea almmuhuvvon - Barggat go vai lea go dus beroštupmi bargat dulkan? - 3D-teknologiijain vejolaš hábmet ođđa oahppofálaldagaid - Verddeovttasbargu gaskkal Sámi allaskuvlla ja Guovdageainnu suohkana Fargga beasat ohcat Boazoealáhusa bachelorprográmmii Boahtte čavčča álgá Boazoealáhusa bachelorprográmma. – Dát šaddá dego ođđa oahppu maŋŋil go mii leat daid maŋemus jagiid čađahan evaluerema, revideren oahpu ja ođastan prográmmaplána, muitala Sámi allaskuvlla bachelorprográmma jođiheaddji Mikkel Nils M. Sara. Boazoealáhusa bachelorprográmma oahppu lea evaluerejuvvon 2020:s. Lea olggobealde lávdegoddi mii lea čađahan evaluerema. Sii leat earret eará evalueren oahpu sisdoalu, oahpu relevánssa, fágabirrasa ja buktán buoridanevttohusaid. Sámi allaskuvlla siskkáldas fágajoavku lea dasto árvvoštallan árvalusaid mat bohte ovdan evalueremis ja dán vuođul ođastan prográmmaoahpu. - Ovddemusat lea ođas ahte jurddahit fáŧmmastit viidábut sámi boazoealáhusa, aŋkke davviriikalaččat. Ja das eambbo oahppat boazoealáhusa almmolaš hálddašeami birra, earret boazoealáhusa iežas doaimmaid, siskkáldas hálddašeami ja ovdalaš ja dálá birgenlágiid, čilge Mikkel Nils M. Sara. Earenoamáš oahppu nationála ja internationála dásis Sámi allaskuvla lea áidna alitoahppoásahus mii fállá oahpu boazoealáhusas. Oahppu álggahuvvui oanehisáigge oahppofálaldahkan ja bachelorprográmma iešalddis álggahuvvui 2009s. - Boazoealáhus doaimmahuvvo measta juo buot guovlluin Sámis, mii dahká stuora oasi Davviriikkain. Das leat ollu deaivvadeamit biras servodagain ja iešguđetlágán doaimmaiguin. Muđui lea dat máŋgga dáfus hui guovddážis sámi servodaga bajásdoalaheamis, dadjá Sara. Oahppu čađahuvvo sihke deaivvademiid bokte Diehtosiiddas ja dasa lassin neahta bokte. Eanas oahpahus čađahuvvo sámegillii. Eará mii muđui vurdojuvvo lea ahte studeanta máhttá lohkat skandinávalašgielaid dahje suomagiela, eŋgelasgiela ja sámegiela. - Oahppu heive ovddemusat sidjiide geain lea beroštupmi bohccuide ja obalohkái meahcebeali birashálddašeapmái, dan erenoamáš máhttovuđđui mii hálddašuvvo boazobarggu ja eará meahcebeali bargguid olis, ja boazoealáhusa bisuheapmái ja ovdáneapmái. Oahppu addá vuođu bargat boazoealáhusa siskkáldas hálddašanbargguid, ja earamuđui boazodoalu almmolaš hálddašemiin stáhtalaš ásahusain ja Sámedikkiid hálddahusain. Dasa lassin addá vuođu bargat nugo hálddahus- ja oahpahusásahusain, ja maiddái eará doaimmain, main lea juogalágán dahkamuš áššiiguin mat gusket boazoealáhusa doibmii ja iešguđet beroštumiide, muitala Mikkel Nils M. Sara. Sámi allaskuvlla prográmmaoahput mat álget čakčat 2022 Sámi allaskuvlla oahpuide lea vejolaš ohcat 01.02.22 rájes. Oktiibuot álget Sámi allaskuvllas vihtta guhkitáigge oahpu sihke bachelorgráda- mastergráda ja doavttirgráda dásis. Buot prográmmaoahpuide ozat Samordna opptak (Oktasaš sisaváldin) bokte. Oanehisáigge oahpuide (oahppoovttadagat) ja 2-jagaš masterohppui ozat SøknadsWeba (Báikkálaš sisaváldin) bokte.

https://www.samas.no/se/a/fargga-beasat-ohcat-boazoealahusa-bachelorprogrammii?page=4

Description Gáisá 3 lea servodatfága teakstagirji goalmmát luohkkái. Dan sáhttá bláđet vuollelis dán siiddus. Oahpaheaddjit sáhttet diŋgot girjji pdf-fiilan, vai sáhttet dávvalis čájehit luohkkálanjas, dahje ieža printet girjin. Čálli: Inger-Biret Vasara-Hammare Sara Jorgalan julevsámegillii: Stig Riemmbe Gaelok Jorgalan máttasámegillii: Ellen Jonassen Govat ja hábmen: Liisa Helander Norgga Sámediggi lea ruhtadan oahpponeavvu ráhkadeami. Gáisá 3 lea servodatfága teakstagirji goalmmát luohkkái. Dan sáhttá bláđet vuollelis dán siiddus. Oahpaheaddjit sáhttet diŋgot girjji pdf-fiilan, vai sáhttet dávvalis čájehit luohkkálanjas, dahje ieža printet girjin. Čálli: Inger-Biret Vasara-Hammare Sara Jorgalan julevsámegillii: Stig Riemmbe Gaelok Jorgalan máttasámegillii: Ellen Jonassen Govat ja hábmen: Liisa Helander Norgga Sámediggi lea ruhtadan oahpponeavvu ráhkadeami.

https://www.e-skuvla.no/product/gaisa3-teaksta/

Čállindárkkistanreaiddut eará gielaide Kvena čállindárkkisteaddji Kvena čállindárkkisteaddji rievdaduvvo dávjá ja danne das lea molsašuddi kvalitehta. Veardit dárkilit vástádusaid maid reaiddut addet ja ođasmahte reaidduid dávjá. Anársámi čállindárkkisteaddji Anársámi čállindárkkisteaddji rievdaduvvo dávjá ja danne das lea molsašuddi kvalitehta. Veardit dárkilit vástádusaid maid reaiddut addet ja ođasmahte reaidduid dávjá. Nuortalašsámi čállindárkkisteaddji Nuortalašsámi čállindárkkisteaddji rievdaduvvo dávjá ja danne das lea molsašuddi kvalitehta. Veardit dárkilit vástádusaid maid reaiddut addet ja ođasmahte reaidduid dávjá. Čállindárkkisteaddjit eará gielaide Divvun-joavkkus lea sierra neahttabáiki mas leat čállindárkkisteaddjit eará gielaide (go sápmái), mat leat ovdánahtton ovttasbargun eará organisašuvnnaiguin. Mana divvun.org:i gos gávnnat eanet dieđuid ja vieččahahtti čállindárkkisteddjiid.

https://divvun.no/korrektur/otherlangs.html

Guovdageainnu suohkan bovde du mielde hábmet min boahtteáiggi Mii bargat suohkanplána servodatosiin ja mii dárbbašit du áŋgiruššama ja du jurdagiid Searvva álbmotčoahkkimii gos lea workshop geassemánu 19. beaivvi 2024 dii. 18:00-20:30 Guovdageainnu LES-viesus. Suohkanplána servodatoassi bidjá sihke servodahkii ja suohkanii organisašuvdnan guhkesáiggi mihttomeriid ja strategiijaid. Dá lea du vejolašvuohta váikkuhit dehálaš mearrádusaid ja vuoruhemiid. Mii vuordit du árvalusaid! Mii guossuhit gáfe ja gáhkuid - bures boahtin! Áŋgiris oasseváldit álbmotčoahkkimis

https://www.guovdageainnu.suohkan.no/aigeguovdil/guovdageainnu-suohkan-bovde-du-mielde-habmet-min-boahtteaiggi.13220.aspx

Ohcamuš Ohcamušskovvit: Dasa lassin Suoma fuođđoguovddáža mieđihan lobiin oažžu fievrridit mohtorfievrruin meahcástanvearjju dahje meahcástandávgebissu meahcis. Vearju galgá leat suodjebusses, suddjejuvvon báikkis dahje dakkár sajis, gos dan ii sáhte dalán geavahit meahcásteapmái, juos beare fievrrideapmái lea eará dohkkehahtti sivva go 4 momeanttas lea mearriduvvon. Suoma fuođđoguovddáš sáhttá ásahit mearrádusastis guovlluid ja meahcástanverjui gullevaš dárkilut lohpeeavttuid. Suoma fuođđoguovddáš sáhttá geassit eret lobi, mii lea fámus 5 momeantta mielde, juos lobi oažžu rihkku dán lága dahje dan bokte addojuvvon njuolggadusaid. Seamma guoská guovddáš lohpeeavttuid rihkkuma. Šluhttejuvvon lobi oažžui ii mieđihuvvo seamma meahcástanjagi ođđa vástideaddji lohpi ovdal go ovddit lobi šluhtten lea lágalaččat čovdojuvvon dahje lobi eretgeassin šluhttejuvvo.

https://riista.fi/se/meahcasteapmi/skovit/eara-lohpeskovit/ohcamus-meahcastanvearjju-jadahje-meahcastandavgebissu-fievrredeapmai/

Ođđasat - Áigot ovdánahttet Sámi dáiddafágaid - Studeanttaválggat - Gelbbolašvuođalokten mánáidgárddiin ja vuođđooahpahusas - Oahppofálaldagat 2023 giđa - Ođđa dutkan buktá oidnosii monne- ja luomečoaggiid máhtuid - Sámi buohccidivššároahppu ohcanládje - Oahppojagi álggaheapmi - Rabas oahpposajit - Lea ain vejolaš dieđihit Landscape Practices konferánsii, Guovdageainnus Sámi allaskuvla lea ásahišgoahtime sámi AI Lab Movt sáhttit ovdánahttit goansta jierpmi oahpahussii ávkin maiddái sámi skuvllaide dahje sámi dearvvašvuođasuorggis? Nabai movt sáhtášii AI reaidun ja ávkin sámi servodatovdánahttimis? Die leat čuolmmat maid Sámi allaskuvllas dál lea geahčadeame go leat hutkame ođđa dutkanprošeavttaid. Diehtojuohkinteknologiija rahpá ollu ođđa vejolašvuođaid sihke gelbbolašvuođaloktemii ja bargosajiid háhkamii mat fas ovdánahttet servodagaid. Danin lea ge dehálaš ahte mii álgit defineret maid sámi AI galgá ja máid ii galgga bargat, ja mainna lágiin lea vejolaš ovdánahttit AI Sápmái ávkin. Nie álggahii Sámi allaskuvlla guvtteš professor Lars Ailo Bongo bargobaji gos sámi AI lea fáddán. - Mii leat dál siskkáldasat Sámi allaskuvlla dutkanbirrasis geahčadeame ja definereme masa sáhtášii sámi AI ávkkálaš, makkár prošeavttaid mii sáhttit álggahit ja geainna sáhtášeimmet ovttasbargat. Lea hui álgodásis visot dát Sámi AI bargu, muitala Bongo gii galgá jođihit sámi AI lab prošeavtta allaskuvllas. Ovttasbargu earáiguin dehálaš Sámi allaskuvla ohcagoahtá ovttasbargoguimmiid dutkan- ja/dahje fierpmádatprošeavttaide miehtá Sámi ja maiddái olggobealde Sámi. - Lea lunddolaš ahte mii bargat ovttas maiddái eará eamiálbmotbirrasiiguin, go mii han leat juo Winhec-fierpmádagas mielde ja mis leat sihke seammalágán vejolašvuođat ja hástalusat, mat maid leat áibbas earálágánat go oarjemáilmmis ja stuora gielain, dadjá Sámi allaskuvlla rektor Liv Inger Somby.

https://www.samas.no/se/a/sami-allaskuvla-lea-asahisgoahtime-sami-ai-lab?page=11

Udmurtagiella lea urálalaš giella. Eanet dovddus udmurtalaš čálli lea Kuzebai Gerd, gii jámii 1930-logus Stalina reprešuvnnaid áigge. Urálalaš gielat aitosašgárjilgiella | anárašgiella | aunusgárjilgiella | áhkkilsámegiella | bihtánsámegiella | darjjesámegiella | davvisámegiella | enetsagiella | ersagiella | esttegiella | gárjilgiella | gielddasámegiella | hantigiella | inkeroisgiella | julevsámegiella | juratsagiella | kamassagiella | komigiella | komipermjakgiella | liivigiella | lullisámegiella | lyydigiella | mansigiella | matorigiella | meängiella | mokšagiella | nenetsagiella | nganasanagiella | niitomarigiella | nuortalašgiella | selkupagiella | suomagiella | ubmisámegiella | udmurtagiella | ungáragiella | vatjagiella | várremarigiella | vepsägiella | võrogiell

https://se.wikipedia.org/wiki/Udmurtagiella

Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 6. Davvi Girji 2013. Mu váhnemat leigga sámegielagat, ja ruovttus lei sámegiella, ja nu mun ohppen olu sámegiela. Muhto mun vázzen dárogiel skuvlla ja mus ledje dárogielat ustibat. Sámegiel oahpahus ii fállojuvvon munnje iige mu oappáide ja vieljaide. Mus leat mánát golmma skuvllas Álttá suohkanis ja das vulget mu eadnevásáhusat. Mu mánáide lea addojuvvon oahpahus «Sámegiella nubbingiellan 3»-fágas (ovdal gohčodedje dan «Sámegiella ja -kultuvra»), nieiddaš lea dađis vázzán «Sámegiella nubbingiellan 2»-fága. Jagis 1990 ii dáidán seammá dohkálaš go odne ahte sámegiella lei. Mu bártnáš gárttai olu gullat dajaldagaid nu mo «gos du gápmagat leat?» go manai sámegiel oahpahussii. Dán dili váidalin skuvlii, muhto vástiduvvui ahte «dán skuvllas ii gávdno sápmelaččaid ciellan». Nu šattai dát fáddá jávkosii ja veadjemeahttun digaštallat. Dilli čuzii goit nu sakka bártnážii ahte háliidii heaitit sámegielain. Dávjá son dajai ahte bearaš Guovdageainnus ii galggaše boahtit danin go sis leat gávttit ja dan ii ábuhan oktage oaidnit. Mun fertejin vuollánit áššiin go juo skuvllas ge eai lahkonan dán áššái. 2007:s álggii ges nubbi bártnáš skuvlii. Mun riŋgejin skuvlii dieđihit máná sámegieloahpahussii vuosttaš luohkás Gáiskegura skuvllas. Mun dáhtton ohcanskovi, ja inspektevra dajai ahte in sáhte máná dieđihit sámegieloahpahussii, danin go sis ii leat sámegieloahpahus vuosttaš luohkás. Mun imaštallen dan veahá, muhto jurddašin sámegiela dilli lea sihkkarit rievdan, álo han rivdet áššit. Nuppi jagi dieđihuvvui son sámegieloahpahussii Gáiskegura skuvllas. Munnje lei nu somá go oidnen ahte son lovttii áiggi bures dáin diimmuin. 2010:s álggii mu nuoramus vuosttaš luohkkái Gáiskegura skuvlii. Inspektevra muitalii ahte mu nieiddažis dieđusge lea riekti oažžut sámegiela vuosttaš luohkás, ja lohpidii dan. Dađistaga mun imaštallen eambbo ja eambbo manne mu bártnážis ii lean dat seammá riekti sámegillii, muhto nieiddažis lei. Dán jerren inspektevrras moddii, muhto ii vástiduvvon dasa mihkkege. Seammás mun fuomášin ahte sámegieldiimmut jávke almmá dieđikeahttá munnje áššis. Muhtin oassi diimmuin adnojedje lávlunbottuide, lohkanvahkuide, muhto de muitalii maid bártnaš ruovttus ahte sis ii leat sámegiella. Sámegieloahpaheaddji lei šaddan bargat sadjásažžan eará luohkás. Sámegieloahppit masse oahpahusdiimmuid danin go skuvla geavahii sin oahpaheaddji sadjásaš oahpaheaddjin eará fágaide. Mun gulaskudden Sámedikkis sámegieloahpahusa birra. Sii muitaledje ahte ohppiin galgá leat 2 ½ diimmu sámegiella vahkkui. Mun čállen skuvlii reivve, ja bivden sin čilget ášši ja seammás váiden go sámegieldiimmut massojedje. Skuvla vástidii ahte sii ledje dađibahábut addán ohppiide ilá unnán sámegieldiimmuid vahkkui. Oahppit galge de jahkebealis duohpat dievva diimmuid maid masse čavčča áigodagas. Diimmut maid oahppit masse lávlunbottuide, sadjásaš oahpaheaddjidili dihtii ja nu ain, eai namuhuvvon. Mun ledjen oktavuođas skuvllain máŋgii sámegiela hárrái, ja ohpihii namuhin inspektevrii ahte mu bártnáš ii ožžon sámegiela 1. luohkás, muhto mu nieiddaš gal lei vuoigadis dan oažžut. Mun bivden čilgehusa áššis. Inspektevra bohkosii ja dajai munnje: «– gal don dieđát, ii leat álo sámegieloahpahus 1. luohká ohppiide». Sámediggi lei goit munnje čielgasit muitalan ahte buohkain lea vuoigatvuohta oažžut sámegiela 1. luohká rájes. Sii ávžžuhedje mu váidit, ja nu mun dahken. Mun sáddejin váidaga 2011 giđa. Bealnot jagi maŋŋil ii leat vel suohkan vástidan munnje. Danin lean bággehallan váidit Fylkkamánnái. Mun in dieđe man olu skuvladiimmuid mu bártnáš lea massán. Olles vuosttaš skuvlajagi ja olu diimmuid 2. ja 3. luohkás go addojedje menddo unnán diimmut. Sis lea leamaš oktahat oahpaheaddji sámegielas. Oahpaheaddjis lei nana struktuvra ja sáddii bargobihtáid ruoktot juohke háve, nu ahte beasaimet čuovvut mielde. Almmatge, go guokte jagi ledje vássán, de ii bártnáš lean olus oahppan. Sáhtii leat ovtta ja guokte lávlaga, dahje ovtta vearssa. Mun fuomášin ahte sámegieldiimmut jávke diibmoplánas go skuvllas lei lávlunboddu, mátkemohkážat, lohkanvahkut dahje go lei eará mii galggai dahkkot. Nieiddaš oahpai maid hui unnán. Su mielas sámegiella dađistaga šattai váttisin. Mun ságastallen dán birra oahpaheddjiin, ja su oaivil lei ahte mu nieiddaš sáhttá heaitit sámegielain. Mu mielas ii oro skuvla oaidnimin sámegielfága nu dehálažžan go eará fágaid skuvllas. Dat mii gullá sámegillii, ii leat oidnosis guđege láhkái, ii ohppiidbargguin dahje teŋŋegiin go skuvllas leat čájehallamat. Dalle go váiden ahte sámegieldiimmut jávket lávlunbottuide, álge oahpaheaddjit sámegielohppiid diktit lávlut sámegillii lávlunbottus ja dasa attán ánssu. Mu nieiddažis lea leamaš vuostemiella sámivuhtii. Son ii hálit gávtti, ii gápmagiid dahje eará. Su mielas ii lean buorre go mun vázzen gávttiin. Sis lei sápmelaččaid birra fáddá skuvllas. Son beasai luohkkálanjas muitalit sámi ivnniid birra, ja dan máhtii dušše son. Son lea áidna iežas luohkás geas lea sámegiella. Eahkedis lei son dainna movttet, ja savkalii munnje: – «eadni, oza mu sámeskuovaid». Ja son háliidii ahte mun galggan sutnje gođđit sámebusira ja gahpira. Nuppe beaivvi moai ozaime gápmagiid, ja son viegadii daiguin stobus. Skuvlii manadettiin dajai «Ja mu gákti galgá leat ruoksat!» Buot rievddai dan beaivvi go beasai muitalit sámi ivnniid ja oaččui movtta das maid máhtii ja gii son lea. Dađistaga lea skuvla buorebut láhčán dili. Dál orru mannamin buorebut, muhto mun lean gártan hui olu vuorjat ja váidalit. Go mu nubbi bárdni sirddii dohko, de son oaččui girjji, muhto in leat goassege oaidnán čálalaš bargguid. Oahpaheaddji lea dávjá eret, ii boađe sadjásaš oahpaheaddji ja midjiide eai dieđit ahte oahpahus massojuvvo. Vahkkoplánas ii leat mihttoplána sámegiela várás nu mo eará fágain. Mun lean váillahan ja jearahan sámegiela jahkebealplána ja mihttoplána. De lean ožžon mihttoplána soames vahkuide, muhto hui dávjá ii leat plána. Dáhpáhuvvá dávjá ahte bártnáš ii oaččo dieđu ahte lea sámegiella ja nu son massá diimmu. Máŋgii lean mun skuvllain ja skuvlakantuvrrain dán váldán ovdan. Munnje lohpiduvvo massojuvvon diimmuid duohpat ja ahte galgá leat plána, muhto ii dáhpáhuva mihkkege áššis. Joavkkus leat dušše 4 oahppi. Golmmas sis eai leat boahtán go sis lea joavkobargu maid galget bargat. Go mu bártnáš boahtá sámegieldiibmui, de ii leat dábálaš oahpahus, muhto galgá čohkkát PC ovddas iešheanalaččat, ja oahpaheaddji fas bargá iežas áššiid PC ovddas. Mun dađibahábut vásihan ahte mu mánát muosáhit juste dan seammá maid mun ieš muosáhin mánnán. Dát guoská buot skuvllaide. Doppe ohppet boazodoalu birra ja ahte sápmelaččat orrot Guovdageainnus ja Kárášjogas. Dat diehtu lea servodatfágagirjjiin, ja maid sáhteš olmmoš vuordit oahpaheddjiin? Oahppit eai oahpa iežaset duogáža birra, ja dovdet iežaset vierisin oahpahusas. Sámegielas ii leat dárkkistanortnet mas iská maid mánát leat oahppan, dahje man dásis sii leat fágalaččat. Dát oahpahus lea áibbas bearráigeahču haga, vaikko leat ruđat mat mannet njuolga dán oahpahussii. Mu mielas lea rahča čađat gaskka oažžut diimmuid nu ahte sáhtášii šaddat albma oahpahus, oažžut bargobihtáid mánáide nu mo eará fágain, oažžut máhcahuvvot dieđuid ja ovttasbargu fága hárrái. Mun han oainnán ahte mánát eai oahpa giela. Vuosttažettiin leat ilá unnán diimmut, nuppádassii lea sámegieloahpahus dušše čadnon girjjiide ja gihppagiidda. Sis eai leat doarvái diimmut nu ahte sáhtášedje oažžut praktihkalaš bargguid, nu mo duoji dahje eará bargguid maidda čatnet giela. Vaikko mu ruovttus lei sámegiella ja mun ohppen muhtin oasi, de lean unnán geavahan giela hupmamii rávisolmmožin. Eai leat leamaš sámegielfálaldagat. Eai ovdalgo 1993:s, dalle oidnen ahte lei sámegielkursa. Mun dieđihin dasa. Mun fuomášin ahte máhtten eambbo go Davvin 1-girji, muhto čuvvon kurssa goitge. Álttás lea leamaš hui váttis lohkat sámegiela go eai leat fálaldagat viidásit go Davvin 1- kursa. Easka 2011:s beasaimet váldit eksámena Álttás ja nu beassat viidáset lohkat sámegiela Guovdageainnus. Mun sávašin gávdnot giellafálaldaga Álttá allaskuvllas, danin go oallugat háliidit oahppat sámegiela. Sámegiella galggašii leat sierra fágafálaldat sidjiide geat vázzet ovdaskuvlaoahpaheaddjioahpu, oahpaheaddjioahpu ja nu ain. Mus alddán lea earalágan allaskuvlaoahppu Álttás ja váilu sámegiella. Go dan galggan lohkat, de ferten johtit Guovdageidnui. Dat váddudahttá dili go mánát leat ruovttus, ja divruda maid. Dat dagaha ahte oallugat eai álgge ohppui sámegiela oahppat. Go lean leamaš oktavuođas skuvlakantuvrrain Álttás, de sii leat hui positiivvalaččat ja dáhttot njulget áššiid. Muhto sii eai oro olaheame áššiiguin dobbelii. Mun lean eará váhnemiiguin ságastallan dáid áššiid, ja maid earáin leat seammalágan vásáhusat go mus. Maiddái váhnemat geaid mánát leat doaimmashehttejuvvon, leat gártan guođđit iežaset mánáid sámegielfága. Skuvla berrešii servodatovddasvástádusa atnit sámegieloahpahussii nu mo eará fágaide. Eai galggaše váhnemat dárbbašit noađuhuvvot čađat gaskka ja gozihit ahte mánát ožžot dan oahpahusa masa sis leat vuoigatvuohta.

http://skuvla.info/skolehist/heidi-s.htm

Ođđasat - Oahppu ii deatte - ođđa podkasta - Muitosánit ávvuoahpheaddji Edel Hætta Eriksen eretvádjoleami oktavuođas - Studeanttaviesu almmolaš rahpan - Sámi allaskuvlla almmolaš rahpandoalut - Etnešguovttos: Konsearta kantiinnas 16.08.23 - Ođđa rektorin oahpásmuvvat - Ollu oahput ja alla ohcciidlogut Sámi allaskuvllas - Ođđa vejolašvuohta ohcat čavčča oahpuide - Sámi allaskuvlla ođđa stivra IndigMEC2 konferánsii lea dieđiheapmi rabas Dieđit ovdal borgemánu 15.b., de lea oassálastinmáksu hálbbit go maŋŋil dan dáhtona. Konferánssa ulbmil lea oahpaheddjiide ja dutkiide buktit ovdamearkkaid mat sáhttet doarjjan álgoálbmotmatematihka oahppoplánaid ráhkadeapmái. Dát mearkkaša ahte konferánsaoasit berreše čadnon muhtin konferánssa váldofáddái: (a) kultuvrra ja giela oktavuohta, (b) eamiálbmotgiella matematihkkaoahpahusas, (c) ovdamearkkat sámi ja kveana matematihkkaoahpahusas. Vurdojuvvo ahte juogadit iešguđetge eamiálbmogiid ovdamearkkaid ja jurdagiid matematihkkaoahpahusas lea doarjjan ovddidit buriid fágalaš ákkaid boahttevaš álgoálbmotmatematihkkaoahpahusa duddjomii. Konferánsa lea huksejuvvon oktasaš logaldallamiiguin, plakáhta čájehemiiguin, oahpaheaddjeovdanbuktimiiguin, artihkalovdanbuktimiiguin ja árrangáddeságastallamiiguin. Loga eambbo konferánsasiiddus:

https://www.samas.no/se/a/indigmec2-konferansii-lea-diediheapmi-rabas?page=6

Rabai Finnmárkovuodjima - Finnmárkovuodjimiin ovttastahttojuvvojit ollu buorit fámut: Falástallan, luonddu muosáheapmi, eaktodáhtolašvuohta, kultuvra, ealáhusdoaimmat, internašuvnnalaš solidaritehta ja mátkkoštallan - buohkat barget ovttas ja lágidit earenoamáš ollislaš vásáhusa. Dan logai Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa go son rabai 30. Finnmárkovuodjimiid eske iđitbeaivvi. Oktiibuot 108 beanaráiddu leat mielde dán jagi beanavuodjimiin. Rahpansártnistis buvttii Ruvdnaprinsa Haakon dearvvuođaid Gonagaslaš Allavuođas Ruvdnaprinseassas gii galggai rahpat dán 1000 kilomehter guhkkosaš beanavuodjinmátkki. - Ruvdnaprinseassa lei hui mielas áigon deike vuolgit, ja son šallošii sakka go ii dette sáhttán vuolgit – danin go son lea bávččagahttán niskki. Son lei vel smiehttan oahpahallat vuodjit beatnagiiguin vai ieš oahpašii vuodjit. Muhto go gearddi manai nugo manai, de lean ilus go mun ožžon vejolašvuođa boahtit su ovddas deike, logai Ruvdnaprinsa. Vujii beatnagiiguin Almmolaš rahpan dilálašvuohta lágiduvvui dan láhkái ahte Ruvdnaprinsa čuohpastii vuolginbátti gaskat ja luittii vuosttaš beanaráiddu mátkkái. Duháhiid mielde olbmot ledje boahtán Álttá márkanbáikái muosáhit rahpandilálašvuođa čáppa beaivvádahkan. Ruvdnaprinsa čuovui ieš vuosttaš oasi mátkkis Álttás Sorrisnivai Lars Monsen fárus. Eanas oasi mátkkis doaladii Ruvdnaprinsa beanaráidduin. (geahča Ruvdnaprinssa ja Lars Monsen videofilmma dien mátkkis YouTube neahttabáikkis). Sullii diimmu ádjáneigga soai vuodjit Sorrisnivai, ja doppe válddii Ruvdnaprinsa Haakon earu Monseniin ja su beatnagiiguin. Sorrisnivas beasai Ruvdnaprinsa geahčadit Jiekŋahotealla, ovdal go Álttá sátnejođiheaddji Geir Ove Bakken bovdii su lunsj borramušaide. SISA Veaigin lávvordaga finadii Ruvdnaprinsa SISA kultuvrralaš guovddážis ja Gnisten kaféas. Doppe lei girjás ja máŋggabealát prográmma mii čájehii ollu dain bargguin maid guovddážis doaimmahit. Guossohedje maid álkis borramušaid maid ledje ráhkadan borramušráhkadangirjji «Kokebok for ekstremt fattige – når trygda ikke strekker til» neavvagiid mielde. Koahkka, gii maiddái lea okta girječálliin, Karl Helge Vannebo muitalii man ollu vejolašvuođat olbmos aŋkke leat ráhkadit borramušaid vaikko lea ge vánis ruhta. Guossástallan Álttás loahpahuvvui Nuoraidviesus, gos gávpoga nuorat muitaledje ja čájehedje Ruvdnaprinsii man máŋggalágán fálaldagat Álttá nuorain leat. Suohkan čájeha nuoraide stuora beroštumi, ja lea addán 200 čoavddagoartta nuoraide, vai sii sáhttet geavahit vistti juste dalle go ieža hálidit. Ruvdnaprinsa beasai muosáhit sihke dánssa ja rockekonseartta ja beasai maid humadit nuoraiguin geat ledje boahtán Nuoraidvissui dán lávvordatveaiggi. Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas: Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid. Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.

https://www.gonagasviessu.no/nyhet.html?sek=74887&tid=84592

Latest news - Studier med søknadsfrist 01.09.24 - Bo, spise og barn i barnehage mens du studerer - Opptakskravene til lærerutdanninga er endret - Studere til til høsten? Vi har forlenget søknadsfristen! - Seks nye samiske veivisere - Nye samiske veivisere offentliggjøres i Europas kulturhovedstad 2024 - Vil du omprioritere studieønsket ditt? - Konsekvenser for Sámi allaskuvla når 27 ansatte er i streik - Harald Gaski utnevnt til æresdoktor Stuorra sogat ja ealljáris eatnit Sámi allaskuvlla masterstudeanta Elle-Maaret Näkkäläjärvi doalai rabas logaldallama sámegiela- ja girjjálašvuođa mastergrádadutkosa čállosis: Stuorra sogat ja ealljáris eatnit, Davvisámegiela ja anárašgielat mánáid domeanaguorahallan Anára gilis Logaldallama maŋŋá sensorat gažadalle kandidáhta sihke teorehtalaš vuođu, metoda, bohtosiid ja dutkosa hámi hárrái. Ja Elle-Maaret Näkkäläjärvi mastergrádadutkos dohkkehuvvuige. Dát mastergráda eksámendilálašvuohta lei rabas buohkaide. Ja birrasit 20 ledje čoahkkánan. Sámi allaskuvlla gielladieđagoahti fálláge Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa masteroahpu. Hás ozat?

https://www.samas.no/nb/node/1035

Ođđasat - Lovisa Mienna Sjöberg oažžu dutkanbálkkašumi - Ođđa raporta: Mii lea sámi perspektiiva ođđa oahppoplánain? - Ofelaččat ohcet eambbo bártniid! Ođđa ohcanáigemearri. - Ođđa Dieđut-girji almmuhuvvon - - Dán jagi mii ohcat olles guhtta ođđa sámi ofelačča! - Ođđa girji sámi dáidaga ja duoji dili birra - Sámi hálddašansuohkaniid sátnejođiheaddjit čoahkkanan Sámi allaskuvllas - Ođđa Sámi dieđalaš áigečála almmuhuvvon - Studeantačálus 2: "Movt don sáhtát váiban go leat dušše beaivvi stoahkan mánáiguin?" Ođđa raporta: Mii lea sámi perspektiiva ođđa oahppoplánain? Ođđa raporta duođašta ahte sámi sisdoallu Norgga skuvllaid ođđa oahppoplánain lea eanas muddui hábmejuvvon eará vuolggasajis go sámi. - Dat sáhttá dagahit ahte ohppiid máhttodássi oahpahusas ain dáruiduvvá, dadjá Sámi allaskuvlla vuosttašamanueansa Hege Merete Somby. Fágaođastusa áigumuš lea leamaš áimmahuššat sámi perspektiivvaid oahppoplánain. Vuosttaš oassi viđa jagi prošeavttas lea vuosttažettiin guorahallan fágaođastusa áigumušaid áimmahuššat sámi perspektiivvaid oahppoplánain, movt dat bohtet ovdan gárvves oahppoplánain, ja maiddái movt gárvves oahppoplánaid proseassat leat leamaš oahppoplánajoavkkuin. Gávdnosat čájehit: - Leat leamaš dihto áigumušat fuolahit sámi perspektiivvaid oahppoplánaide, muhto lea eahpečielggas mat dat leat. - Norgga oahppoplánain lea sámi sisdoallu hábmejuvvon vuolggasajis mii ii leat sámi vuolggasadji, ja gealbomihttomearit main čielgasit lea sámi sisdoallu namuhuvvon, leat unnán kognitiiva ulbmilolahusat. Dat sáhttá dagahit ahte ohppiid máhttodássi ain dáruiduvvá oahpahusas, muhto seammás lea váttis vuordit ahte vuohkasit hábmejuvvon gealbomihttomeriid sáhttá áimmahuššat buori vuogi mielde go leat unnán oahpporesurssat (nu go oahpaheaddjit ja oahpponeavvut) main lea buorre máhttu ja sisdoallu sámi fáttáid birra. Okta váldoáigumuš fágaođastusain lea leamaš ahte galget unnit eksplisihtta gealbomihttomearit, muhto lea leamaš hástalus gávdnat heivvolaš dási gaskal eksplisihtta ja implisihtta sámi sisdoalu. - Oahppoplánajoavkkuid bargu čájeha ahte ovddasteaddjit šadde ovddastit sihke iežaset fágasurggiid ja sámi sisdoalu. Ovddasteaddjit geat serve sámi oahppoplánaid ráhkadeapmái, vásihedje ahte ohppe ollu proseassas ja lei ávkkálaš ja ahte lei ollu iešmearrideapmi, seammás go sidjiide geat serve ii-sámi oahppoplánajoavkkuide lei váttis oažžut earáid ipmirdit mii sámi sisdoallu lea. Árvvoštallanprošeakta bistá gitta 2025 rádjai ja boahtte oasseraporttain galget guorahallat sámi oahpaheddjiid vásáhusaid sámi ohppiid oahpaheamis ja sámegiela sajádaga, ja dasto movt oahpaheaddjit sámi skuvllain ipmirdit ja geavahit sámi oahppoplánaid. Raportta sáhtát viežžat dás pdf-fiilan: Evaluerenbarggu birra maid Oahpahusdirektoráhtta čađaha Buot skuvllat válde atnui ođđa oahppoplánaid 2020 čavčča rájes. Seammás galgá árvvoštallat oahppoplánaid ovdánahttinbarggu ja movt dat geavahuvvojit skuvllas. Árvvoštallan lea jođus gitta 2025 rádjai.

https://www.samas.no/se/a/odda-raporta-mii-lea-sami-perspektiiva-odda-oahppoplanain?page=2

Beaivvášsevnnjodeapmi dáhpáhuvvá go mánnu boahtá beaivváža ja máilmmi gaskii nu ahte beaivváš belohahkii dahje oalát jávká mánu duohkái. Ollislaš dahje dievas beaivvášsevnnjodeapmi lea okta earenoamážeamos luonddudáhpáhusain. Geassemánu 2. beaivvi 2011 lei gaskaijabeaivváža sevnnjodeapmi Davvi-Sámis, ja mánnu govččai goasii 60 % beaivvážis. Dat dáhpáhuvai gaskaija áigge ja dan sáhtii buoremusat oaidnit Davvi-Sámis, gos dien áigge lea gaskaijabeaivváš. Nie viidát ii govčča mánnu beaivváža ovdal go 76 jagi geahčen fas - 2087:s.

https://se.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Vahku_artihkal/Vahkku_37

Eanamihtidanlágádus gieđahallá heaggadieđuid virgeoapmahašbargguid dikšuma várás. Juos háliidat, sáhtát oahpásnuvvat Eanamihtidanlágádusa heaggadieđuid gieđahallamii guoski čilgehusaide (suomagillii). Eanamihtidanlágádusa diehtosuodjevástideaddji Eurohpá uniovnna almmolaš diehtosuodjeásahusas (EU) 2016/679 lea mearriduvvon, ahte almmushálddahusa registtardoallis galgá leat diehtosuodjevástideaddji. Eanamihtidanlágádusa diehtosuodjevástideaddji - čuovvu heaggadieđuid gieđahallama Eanamihtidanlágádusas, - addá registtardoallái dahje heaggadieđuid gieđahallái sihke heaggadieđuid gieđahalli bargiide dieđuid ja rávvagiid sihke - veahkeha diehtosuodjenjuolggadusaid čuovvumiin. Lassin diehtosuodjevástideaddji doaibmá maiddái registrerejuvvon geavaheddjiid bálvaleaddji, organisašuvnnas sorjjasmeahttun áššedovdin. Registrerejuvvon geavaheaddjit sáhttet váldit oktavuođa diehtosuodjevástideddjiin šleađgapoasttain čujuhusain tietosuojavastaava@maanmittauslaitos.fi. Oktavuođaváldimiide vástiduvvo váldoáššálaččat eanemusat guokte árgajándora siste. Eanamihtidanlágádusa diehtosuodjevástideaddjin doaibmá Kristiina Virmajoki já diehtosuodjevástideaddji sadjásažžan jođiheaddji áššedovdi Katja Peura. Iežas giddodat-, mearreviidodat- dahje láigovuoigatvuođadieđuid dárkkisteapmi Juos háliidat oažžut iežat giddodahkii, mearreviidodahkii dahje láigovuoigatvuhtii guoski dieđuid, sáhtát geavahit Eananmihtidanlágádusain áššiiddikšunbálvalusa (suomagillii). Áššiiddikšunbálvalusas gávnnat earret eará giddodagaid vuođđodieđuid sihke giddodagaid oamastan- ja giddehusdieđuid. Registrerejuvvon geavaheaddji bivdagat Eanamihtidanlágádusa čađahan heaggadieđuid gieđahallamii heivehuvvo EU:a almmolaš diehtosuodjeásahus (EU) 2016/679, álbmotlaš diehtosuodjelága (1050/2018) sihke vejolaš álbmotlaš spesiálaláhkaásaheami. Eanamihtidanlágádusa vuoigatvuohta gieđahallat registrerejuvvon geavaheddjiid heaggadieđuid vuođđuduvvá dasa, ahte heaggadieđuid gieđahallamii lea dárbu Eanamihtidanlágádusa lágas ásahuvvon geatnegasvuođa čuovvuma várás, dahje dasa, ahte heaggadieđuid gieđahallamii lea dárbu Eanamihtidanlágádussii gullevaš almmolaš ovdui guoski barggu bargama dahje Eanamihtidanlágádussii gullevaš almmolaš válddi geavaheami várás. Go Eanamihtidanlágádus doaibmá registtardoallin ja gieđahallá registrerejuvvon geavaheddjiid heaggadieđuid ovdal máinnašuvvon ákkaid vuođul, registrerejuvvon geavaheaddji sáhttá, gieđahallanákka mielde, addit Eanamihtidanlágádussii - bivdaga mii guoská vuoigatvuhtii oažžut beassama heaggadieđuide, - bivdaga mii guoská vuoigatvuhtii vuiget heaggadieđuid, - bivdaga mii guoská vuoigatvuhtii ráddjet heaggadieđuid gieđahallama dahje - bivdaga mii guoská vuoigatvuhtii vuostálastit heaggadieđuid gieđahallama. Sáhtát dahkat ovdal oaivvilduvvon bivdaga juogo friddjahápmásaččat dahje geavahemiin vuollin čujuhuvvon bivddaskovi. Bivdaga galgá vuolláičállit. Vuolláičállojuvvon bivdaga sáhttá skánnet ja sáddet šleađgapoasttain čujuhussii kirjaamo@maanmittauslaitos.fi, sáddet poastta bokte čujuhussii Eanamihtidanlágádus, PL 84, 00521 Helsset, dahje buktit Eanamihtidanlágádusa bálvalansadjái. Juos bivdaga áigu skánnet ja sáddet šleađgapoasttain, bivdda boahtá diehtodorvosujaid geažil suollemas šleađgapoastan Eanamihtidanlágádussii. Suollemas šleađgapoastta sáhttá sáddet Eanamihtidanlágádussii čuovvovaš čujuhusa bokte: https://turvaviesti.maanmittauslaitos.fi. Eanamihtidanlágádus gieđahallá ja čoavdá dasa doaimmahuvvon bivdaga ákka haga ájáhalakeahttá ja juohke dáhpáhusas ovtta mánotbaji siste bivdaga vuostáiváldimis. Eanamihtidanlágádus sáhttá dárbbu mielde joatkit dán mearreáiggi eanemusat guvttiin mánuin, juos dasa lea ágga bivdaga moalkáivuođa ja meari dáfus. Váldoáššis Eanamihtidanlágádus ii beara bivdaga gieđahallamis mávssu registrerejuvvon geavaheaddjis. Juos registrerejuvvon geavaheaddji bivdagat leat goittotge čielgasit ákkaheamit dahje eahpegovttolaččat, dego juos dat ovdamearkka dihte bohtet ovttatmano, Eanamihtidanlágádus sáhttá bearrat registrerejuvvon geavaheaddjis bivdaga gieđahallamis šaddi hálddahuslaš goluide vuođđuduvvi govttolaš mávssu. Molssaevttolaččat Eanamihtidanlágádus sáhttá dákkár dilis biehttalit doaimmaid ollašuhttimis registrerejuvvon geavaheaddji bivdaga vuođul. Registrerejuvvon geavaheaddji bivdagiidda guoski skovit ja rávvagat - Registrerejuvvon geavaheaddji bivdagiidda guoski dárkilut rávvagat (pdf) (suomagillii) - Registrerejuvvon geavaheaddji bivdda mii guoská vuoigatvuhtii oažžut beassama heaggadieđuide (pdf) (suomagillii) - Registrerejuvvon geavaheaddji bivdda mii guoská vuoigatvuhtii vuiget heaggadieđuid (pdf) (suomagillii) - Registrerejuvvon geavaheaddji bivdda mii guoská vuoigatvuhtii ráddjet heaggadieđuid gieđahallama (pdf) (suomagillii) - Registrerejuvvon geavaheaddji bivdda mii guoská vuoigatvuhtii vuostálastit heaggadieđuid gieđahallama (pdf) (suomagillii) Loggačilgehusbivdda Loggadieđut sisttisdollet dieđuid das, gii lea gieđahallan virgeoapmahačča bajásdoallan diehtovuogádagas leahkki lunddolaš olbmo heaggadieđuid. Loggadieđut leat vuolggasajis suollemassan doalanláhkái dieđut, iige olbmos leat almmolaš vuoigatvuohta oažžut diehtit, geat leat gieđahallan Eanamihtidanlágádusa bajásdoallan diehtovuogádagas su heaggadieđuid. Juos olbmos lea iežas ovdui, vuoigatvuođaide dahje geatnegasvuođaide laktáseaddji ákkastallojuvvon sivva eahpidit, ahte su heaggadieđut leat gieđahallojuvvon lágamieldásaš ákka haga, son sáhttá bivdit Eanamihtidanlágádusa čielggadit ášši dahkamiin loggačilgehusbivdaga čilgehusbivddaskoviin (pdf) (suomagillii). Eanamihtidanlágádus suokkardallá loggačilgehusbivdaga vuođul, leago áššis ágga álggahit loggačilgehusa. Dan dáhpáhusas, ahte Eanamihtidanlágádus lea dahkan loggačilgehusa, Eanamihtidanlágádus mearrida, leago olbmos vuoigatvuohta oažžut loggadieđuid áššeosolašsajádaga vuođul. - Loggadieđuid čielggadanbivdda -skovvi (pdf) (suomagillii). - Dárkilut loggadieđuide guoski rávvagat (pdf) (suomagillii)

https://www.maanmittauslaitos.fi/se/doaibma/buresboahtin-eanamihtidanlagadussii/persondie%C4%91uid-gie%C4%91ahallan

Leat dál vássán máŋga beaivvi. Seavdnjadat lea gámnan saji mu eallimis. Go gohccán iđđedis lean nu lossesmielas. Lea váiban lossesmiella man in leat ovdal dobdan, ja in dieđe goktes galggan dainna birgehallat. Maŋimus beivviid lean eanas siiddas čohkkán, in leat olggos vuolgán eahkedis, vaikko muhtunládje hálidin duorastaga vuolgit sámistudeanttaid pizzaeahkedii, vaikko hálidin ikte konsertii Kaosis, vaikko dieđán ahte galggalin vuolgit olggos, leahkit sosiála, muhto in leat gierdan olbmuid sinne leahkit, in gámnna dasa vuoimmi: ságastit, moddjádit, suohtastallat, ovttastallat, in leat hálidan dan birra jurddašit ge. Hálidan čohkkát iežan lanjas. Geahččat láseráiggi olggos. Niegadit. Musihka guldalit. Leahkit ieš. Ieš-olmmoš. Mon. Nuorra lesbálaš sáminieida máilmmiin viggame birgehallat. Guhte muhtomin jáhkká ahte lea máilmmi váhkar, ja muhtomin jáhkká iežas nu fuotni ahte hálida jápmit. Ferten smiehttat: Manin lea nu? Manin lean mon diekkár olmmoš guhte nuppi sekunddas gibžu allamus gáisái, ja nuppi fas gahččá čiekŋaleamos juvvii? Lean álo leahkán nu, muhto maŋimus vahkku lea leahkán earenoamaš seavdnjat, beaivvit maŋŋálaga seavdnjadaga ilgádis áskkis, ja go lea nu: Steven, mu partner in pain, Johnny, mu miela seismográfa, Andy, mu vára strávvi, Mike, mu eallima ritma, odne the queen is dead, ja báhcán čohkká suorganan nieiddaš eallima boatkkalis várrelanjas, ja goas galggan beassat siidii, goas galggan beassat eadnái ja áhččái, goas beasan erii? Life is very long, when you're lonely...

http://ihpil.blogspot.com/2007/09/lvvardat-akamnu-8-beaivi.html

1000-rehket N A N Ameriika N Andarassa N Anne N Bassi N Beahkká-fáre N Beardoeatnu N Beardojohkagáddi N Bieski N Bihto N Biret N Bolnu N Bossogohppi N Bure N Bure_Lávra N Báhčajeagil N Davánjunis N Dobár N Dommos N Duortnosgáddi N Durkkihanvárri N Dálbma N Eira N Elle N Giebbo-viellja N Giebboduottar N Gieppošduottar N Gievrra N Goa N Goavka N Goavka-Vulle N Guovdageaidnu N Gárasavvon N Heanttut N Hearrá N Huika N Hvoslef N Háhpárándi N Ingá N Ipmil N Ivgu N Iŋgir N J N Jesus N Johan N Johkamohkki N Jonne N Jovnna N Jovnna-váidni N Jubonaš N Juffu N Juhkásjávri N Kain N Kistrand N Kova N Koven N Kristus N L N Laestadius N Luleju N Lásse N Lávra N Lávra-gállis N Mihkkal N Mikkelsdotter N Mollešjohka N Mortu N Máhtte N Máret N Márjjábeaivi N Márjá N Mávnos N Mávnos-rohkki N N N Niillas N Nirppihaskkahat N Njoalpá N Norga N Nuorta-Ráisa N Nuvtte N Nuvtte-čeahci N O N Onnegeađgi N Porsáŋgu N Riihmagállis N Rude-rohkki N Ruoŧŧa N Ruoššariika N Ruvdos-Lásse N Rávttasjávri N Stáloguoika N Stálojávregáddi N Stálojávri N Suopma N Svonni N Sáivajávri N Sámieana N Sápmi N Sárá N Thuri N Utsi N Vatnimajávri N Vuollemearra N Válbor N addi N ahki N ahkit N ahkitvuohta N akšuvdna N alasbuoidi N albmi N aládas N arvesuodji N arvi N aski N atnu N atnubivttas N attáldat N avohas N ađa N badjebealle N badjegeahči N badjelgeahččat V* Der/NomAg N bahta N bahtaráigi N bahtačoalli N bahtit V* Der/NomAct N bahádahkki N baháášši N baika N baikaráigi N bajildus N bajildusmuohta N baján N baján N* Der/Dimin N ballu N ballát V* Der/NomAct N balva N bargosoarta N bargu N bassebeaivi N bassi N baste N bavssa N bađabealle N bađageahči N beahceeana N beahcerádji N beahcet N beahcevuovdi N beahci N beaivi N beaivvadat N beaivvebealle N beaivvibealle N beaivvis N bealle N beallegalmmas N bealleristtahas N beallevuorru N bealli N beallji N beana N beanagullan N beanalihkku N beanatgullan N beara N bearaš N beargalat N bearpmet N beaska N beassedolla N beassegurpi N beassemuoddá N beassenárvi N beassi N beatnatgiella N beavdi N besko N* Der/Dimin N bessodat N biddu N biebmat V* Der/NomAg N biebmoráhkadeapmi N biebmoáhpu N biebmu N biedju N biegga N bieggagaikkohat N bieggavissir N biellocizáš N bielloheargi N bielloáldu N biellu N bierdna N bierdna-Mihkkal N bierdnabivdi N bierggas N bierggasriehpu N biergobinná N biergosuodji N biergu N biertnabivdi N biertnabivdu N biertnabátni N bievla N bievlabovdna N bievlagiđđa N bievlaráigi N bievvalvirgi N bihkka N bihttá N biidnahuvvat V* Der/NomAct N biidnu N biiggáš N biigá N biire N bilkidit V* Der/NomAct N binná N birgemuš N birget V* Der/NomAct N biro N bismá N bissu N bisánit V* Der/NomAct N bivastathádja N bivdi N bivdogoansta N bivdolihkku N bivdooahppa N bivdoolmmoš N bivdoolmmái N bivdoroggi N bivdu N bivttas N bivval N bišlága N bižus N boadnji N boagán N boahtimuš N boaimmáš N boaldinmuorra N boalvvir N boasta N boazoduovdda N boazodávda N boazoealát N boazoeatnatvuohta N boazogeahčči N boazogárji N boazolihkku N boazomerken N boazonjuovvamuš N boazonjuovvan N boazoreaidnu N boazoreainnár N boazovihki N boazovuojeheaddji N boazu N boaššobealle N boaššogeahči N bodda N bodnejiekŋa N bodneskárta N bodnevihki N bodni N bohcci N bohccobiebmu N bohccodákti N bohccogorut N bohccomielki N bohccomiesenáhkki N bohccomiessi N bohcconáhkki N bohccorábbi N bohccosuotna N bohccovarra N bohccovarrajukca N bohccovuodja N bohccovuostá N bohccočoarvi N bohccočoavji N bohtaneapmi N bohčin N bohčináigi N bohčit V* Der/muš N bohčči N bolsttar N borga N borgebeaska N borgenáhkki N borranboazu N borranlustu N borrat V* Der/NomAct N borrevárri N borri N boska N botkenáigi N bovdna N bovdnaoaivi N buoggi N buogu N buoidda N buoidi N buolaš N buollán N buollánviidni N buolva N buolža N buorri N buoskkas N buoza N bustávva N buvssat N bábir N báddegeahči N báddi N bággi N báhcahat N báhkas N báhkin N báhkka N báhkki N báhppa N báhti N báiki N báiste N báktegaska N báktehoallu N báktelatnja N bákteluoddaneapmi N bákti N bálda N bálggesráigi N bálggis N bálká N bállosuotna N bállu N bálvaleaddji N bálvvoseallu N bálvá N bánno N bára N bárbmoloddi N bárbmu N bárdnelaš N bárdnelunta N bárdnemánná N bárdni N bárku N bárra N bárru N bártnáš N bátnegaska N bátnevihki N bátnevárka N bátni N bávččas N ceavvedálvi N ceavvejahki N ceavvi N cibe N ciellat V* Der/NomAct N cizáš N cuoppu N cuoŋu N cábmit V* Der/NomAct N darfegoahti N darfi N datni N davvebiegga N davveeana N davvieana N davádatbiegga N daŋas N deaddu N dearmomehtar N dearppát N dearvvašvuohta N didnu N diehtti N diehtu N dieigečalbmi N dievdoolmmoš N dievdoveahka N dievdu N dievvá N diggi N dihkket V* Der/NomAg N dihkki N diibmu N diida N diidaloddi N dikŋa N dikšun N dilihisvuohta N dilli N dines N divga N divri N diŋga N doahkki N doaris N doarridanreaisu N doarru N doarrunfáddá N doavggus N doavttir N doavttirgoansta N dolgebolsttar N dolgi N dolla N dollabierggas N dollacoggi N dolladihkku N dollagáddi N dollasadji N dorka N dorvu N dovtta N dulvi N duokŋas N duolba N duollji N duopmu N duorga N duottar N duottarjohka N duovdda N duovdda N* Der/Dimin N duovli N duođaštus N dutkamuš N dutkan N dutkkon N dušši N dáhpi N dáhpáhus N dáhttu N dáiga N dáigi N dáivvaš N dáksta N dáktebinnáš N dákteseahkka N dáktevuodja N dákti N dálga N dálkemearka N dálki N dálkkas N dálkkasgiehta N dállu N dálolaš N dáluorru N dálvebierggas N dálvebivttas N dálvebodda N dálveborranboazu N dálvegálvu N dálvejohtin N dálveorohat N dálvesuodji N dálvi N dáláš N dápmanahki N dápmot N dáppeorru N dárbu N dárogiella N dárrolaš N dávda N dávgenjuolla N dávgi N dávvir N dáža N eadneriehpu N eadni N eahkedisveaigi N eahket N eahpejáhkku N ealit N ealitriehpu N ealli N eallin N eallisilba N eallu N eallu N* Der/Dimin N ealáhat N ealáhus N ealáhusgeaidnu N ealát N eamit N eana N earrosálbma N eatnan N eatnanbostta N eatnanoassi N eatnehat N eatnogáddi N eatnonjárga N eatnu N eretbeai-gaska N eretbeaivi N evangelium N evre N eŋgel N fanas N fanasgeaidnu N fearga N fertet V* Der/NomAct N fertet V* Der/muš N fiellu N fierbmi N fierra N fiertu N fiskesdávda N fuorrá N fádarrforra N fádnu N fággi N fáhcca N fákta N fálli N fápmu N fárppal N fásti N fávrrosorda N fávru N fáŋga N fáŋgavuohta N gaccastat N gahpir N galmmas N garjá N garra N gaska N gaskabeailivva N gaskabeaivi N gaskaidja N gaskaidjalivva N gaskan N gaskavuohta N gaskit V* Der/muš N gaskka N gaskkas N gazza N gazzagaska N gazzageahči N gazzavuojaš N geafi N geahpis N geahči N geahččanbálká N geahččoeallu N geaidnu N geampa N geardi N geardni N gearpmaš N geasis N geassebierggas N geassebivttas N geassegahpir N geassegálvu N geasseniesti N geasseorohat N geassi N geatkebivdu N geatki N geađgegaska N geađgeguorra N geađgi N geinnodat N geret N gieddegeašgeret N gieddegeašgálgu N gieddi N giegir N giehka N giehpa N giehta N giehtagávva N giehtaruohtas N giehtatbealli N giehtaváimmus N gieibmi N gieldu N gielis N giella N giellavealgu N giepmejohka N giera N gieres N gieresboazu N gieresluodda N gieresráidu N gieris N giesahat N gietkka N gietkkagoahki N gietkkamánná N gievdneravda N gievdnevuossi N gievdnevuođđu N gievdni N gievra N gievra-Mortu N gieđavuolli N gihli N gihpu N giikan N giisá N giitu N giivvisvuohta N gilga N gilli N gilo N gilobealli N gilomehter N giláš N ginttal N ginttaldálga N girji N girjjatheargi N girkobáiki N girkoeana N girkogilli N girkogoahti N girkomuoldu N girkoreaisu N girkoveahka N girkovuoján N girkoáhčči N girku N giron N gistta N gistu N givvir N giđaniesti N giđđa N giđđabargu N giđđadálvi N giđđailbmi N giđđajiekŋačáhci N goahki N goahtebargu N goahtebáiki N goahtegieres N goahteráidu N goahtesadji N goahteuksaráigi N goahti N goaikkanas N goaivu N goalmmátoassi N goansta N goarjunbáiki N goarratvuohta N goartacizáš N goartil N goartocizáš N goartovárri N goaskin N goasohas N goaŧohisvihki N goaŧŧu N goddenálli N goddesarvvis N goddesáhpán N goddečora N goddi N goddingálvu N gohccát V* Der/muš N gohppu N gohču N goikebiergu N goikeeana N goikket N goikkis N goiku N golgangeaidnu N golganreaisu N golgat V* Der/NomAct N golgat V* Der/NomAg N golgat V* Der/muš N golggahit V* Der/NomAct N golgu N gollelasta N gollemuorra N golli N golmmas N gonagas N gordni N gorka N gorsa N gorsagiera N gorsaráigi N gorut N gorži N gosahat N gottodas N govabuolža N govajávri N govamuotki N govavárri N gožža N gožžabava N gožžaoarri N gožžaráhkku N gođđu N gráda N guhkkodat N guhkku N guhppet V* Der/muš N gulahusdoaibma N gulahusgirji N gulaskuddan N guldaleaddji N gullan N gumme N gumpe N guoccat N guoddit V* Der/NomAct N guohtun N guohtunbáiki N guohtuneana N guoibmi N guoika N guoldu N guolga N guolla N guollasuotna N guollavihki N guollebivdu N guollesieidi N guollečoalli N guollečoallunniibi N guolli N guolli N* Der/Dimin N guolmmas N guolmmasjáfu N guomooaivi N guonnamugga N guorbmi N guorrama N guossa N guossagáhčči N guossi N guottahat N guottet N guottetbáiki N guottetgoahtesadji N guottetáigi N guovddat N guovlu N guovssat N guovssogeahči N guovssolivat N guovssolivva N guovssovuodjunlivva N guovssu N guovttis N guovža N guovžabivdi N guovžagoddi N guovžžabátni N guođohanáigi N gurbmá N gurra N gusavuodja N gussa N gutna N gáddi N gáfet N gáffe N gáffevuoššat V* Der/muš N gáhkkor N gáhkku N gáibi N gáica N gáiccadákti N gáisá N gákci N gákkis N gákti N gálbbenjunni N gálbi N gálggadit V* Der/eamoš N gállobealle N gálvoseahkka N gálvu N gáma N gámas N gámmir N gárdi N gárdin N gárji N gárrenolmmoš N gávdnanášši N gávnniidgieres N gávnnit N gávpebáiki N gávpeolmmoš N gávpeolmmái N gávpot N gáŋga N headjaattáldat N headjadoallu N headjaguossi N headjaviidni N headju N heagga N heaggabivdin N heaggabivdingoansta N heahti N heaigu N heajat N heakkaheahtahaš N heakkaheahti N heakkariidu N heakkavárra N heargebiebmu N heargeeallu N heargenoađđi N heargeriehpu N heargi N hearrá N hearva N hearvabággi N heasta N heittot N helbmo N helvet N herggon N hilbessorta N hilla N hipmu N hoahppu N holga N holve N hupma N hádja N hága N háikit V* Der/NomAg N hálddahus N háldeáhkku N háldi N hállehus N hállu N hápma N hápmi N hárdu N hárri N hávdda N hávdebáiki N hávdi N hávga N hávka N hávla N hávvarrievdna N hávvedálkkas N hávvi N idja N idjareainnár N ihttohallat V* Der/NomAct N ijabealle N ilbmesoarta N ilbmečeahppi N ilbmi N instrumeanta N ipmilmeahttunvuohta N ipmárdus N irgi N isit N iđedisguovssu N iđedisgáffe N iđedismális N* Der/Dimin N iđedisveaigi N iđit N jahki N jallodat N jassarovvi N jeagelrádji N jeaggi N jeagil N jearrat V* Der/muš N jiehkki N jiehtanas N jiektavihki N jiekŋa N jiekŋajávri N jiellat N jierbmenieida N jierbmeolmmoš N jierbmi N jieska N jietna N jievja N joavku N joavku N* Der/Dimin N jogaš N jogašskálvi N johka N johkagorsa N johkagáddi N johkaráigi N johkačáhcegeađgi N johtin N johtingeaidnu N johtinmátki N johtit V* Der/muš N johtolat N johttán N johttánáigi N johttát V* Der/NomAct N johttát V* Der/muš N jorddamovra N jođáhat N jođáhatráigi N jugaheapmi N jugus N jukca N juoigan N juoigat V* Der/muš N juoigi N juolgedákti N juolgegaska N juolgelađas N juolgeláhpi N juolgesuodji N juolgesuotna N juolgevuođđu N juolgi N juomitbealli N juopmomielkečáhci N juopmomielki N juopmonoađđi N juopmočoaggi N juopmu N juorrovuoláš N juovlabassi N juovllat N juovva N jurdda N jurra N jábmi N jáffu N jáffut N jáfu N jáhkku N jámet N jámálgaddanvihki N jándor N jápmin N jápmindávda N jápminhávvi N jápminsadji N jávregaska N jávrenjárga N jávri N jávrráš N konjáhte N ladju N ladni N lagamus N lahkasat N lahkki N lahkosat N lahppu N laskkiidanvihki N lassi N lasta N lađas N lađasvihki N leahki N leahppi N leahpu N leaika N leambbat N leansmánni N leavssus N liekkas N liepma N lihkahus N lihkku N lihttegieres N lihtti N lihttu N liidni N liigeheargi N liigeolmmoš N liikebivttas N liiki N livat N livva N livvabodda N livvadanáigi N livvasadji N livvaáigi N livzávihki N loahppa N loaidu N loavdda N loddebivdu N loddehápmi N loddemoahti N loddi N lodnjes-Elle N logievre N logus N lohkkegieres N lohkkegiisá N lohkki N lohpi N lohpádus N lokta N loktaláhtti N lonuhusheargi N lonuhusvuoján N lottáš N luhkka N luhčadávda N lulligeaži N lullisápmi N lullivuovdi N lunta-Andarassa N luodda N luoddaguorra N luoddaneapmi N luoddavuođđu N luohkká N luohkkámiehtálat N luohti N luoitalanbáiki N luoitalansadji N luonddogáhppálat N luondu N luoppal N* Der/Dimin N luovas N luovaseallu N luovosmánná N luovvi N luođđa N luođđadiehtti N luvra N láddelaš N láddi N ládju N lága N láhka N láhkaolmmái N láhki N láhpi N láhtti N láidesteaddji N láigebáddi N láigi N láirelihtti N láse N láse N* Der/Dimin N látteeallin N látteluondu N lávka N lávlu N lávlun N lávvi N lávvu N lávžegeahči N lávžegihppu N lávži N láđđebinná N* Der/Dimin N láđđegákti N láđđi G3 USE/NG N láđđi N majáva N manjibut N manna N mannan N manni N mannji N mannu N maŋásbahta N maŋŋejuolgi N maŋŋi N meahcceboazu N meahcceáiti N meahccečora N meahcci N meahciealli N meahcieallin N mearariika N mearavuoiddas N mearka N mearra N mearragáddi N mearragát-várri N mearraolmmoš N mearraolmmái N mearraorda N mearravuovdi N mearravárri N mearre N mearri N meavrresgárri N meađđen N merkkohat N messet N miehkki N miehtegeavvan N miehtegieđageavat N mielga N mielki N miella N mierká N miesseáldu N miessi N miessi N* Der/Dimin N miestta N mihcamáridja N miila N millengoansta N millimehtar N mirko N mirkobivdu N moarsi N mohkkeluodda N mohkki N monni N moraš N moraštit V* Der/NomAct N muddu N muitalit V* Der/eamoš N muitalus N muitingoansta N muitu N muoddá N muoddá-áddjá N muoddááddjá N muohta N muohtaborga N muohtadálki N muohtaguoldu N muohtaoakti N muohtaroggi N muohtasuovva N muohtavárri N muohtti N muohtu N muorjedaŋas N muorji N muorra N muorrabáiki N muorrafiidnu N muorrageahči N muorragiera N muorragárri N muorranorki N muorranávli N muorraoaksi N muorrarádji N muorrašládja N muorračuohpahat N murkodálki N máddu N mádjit N máhkan N máilbmi N máinnas N máksu N mális N málle N málli N mánnelaš N mánnelašveahka N mánnu N mánná N mánnáolmmoš N mánnáriehpu N mánnáseaŋga N márfebuoidi N márfi N márkan N márkanáigi N másealgi N mátki N mátta N máŋggas N máđidja N nagir N nalaguoddi N namma N nammaláhppu N nammamolsut V* Der/muš N neahti N nealgegiđđa N nealgejahki N nealgi N neavri N niehku N nieida N nieidamánná N nieiddaš N nierra N niesti N niibenjunni N niibi N nirpi N niskegohpi N niskesuotna N niski N nisoolmmoš N nisoveahka N nisu N nivssat N njeallječiehka N njiellu N njiskun N njoammil N njoarostanmearri N njohcut V* Der/NomAct N njolgi N njunnegeahči N njunneráigi N njunnevihki N njunni N njuolla N njuollalapmut V* Der/NomAg N njuoratmánná N njuorjovuopmegiera N njuovčča N njáhcu N njálbmeráigi N njálbmi N njálla N njálmmegeahči N noaidebierggas N noaidebijat N noaidegoansta N noaideloddi N noaidi N noađđeráidu N noađđi N nohkkanbáiki N nohkkandilli N nohkkansadji N nohkkat V* Der/NomAct N nohkkat V* Der/muš N norgalaš N nuohtti N nuorra N nuortadavvečiehka N nuortageahči N nuortasápmi N náhkkebivttas N náhkkelatnja N náhkkeseahkka N náhkki N náhpečoalli N náhpi N náitalanáigi N náitalusášši N nálli N nárri N nástealbmi N násti N návdebivdi N návdebivdu N návdeluodda N návdevalvi N návdečivga N návdi N návllis N* Der/Dimin N oabbá N oaffaruš N oaffarušgoansta N oaffarušnoaidi N oahpis N oahppa N oahppanáigi N oaivebávččas N oaivebávččasvarra N oaivegeahči N oaiveluttohat N oaivevihki N oaivevuokta N oaivevuorra N oaiveášši N oaivi N oaivvevuolli N oaksi N oalgi N oaloldákti N oalul N oamedovdu N oapmi N oarri N oassi N oassil N oažžun N oažžunmearri N oažžunsadji N ohca N olbmorumaš N olle N olli N olmmoš N olmmošbuolva N olmmošsohka N olmmái N opmodat N oppahatvihki N oppas N orda N ordarádji N ordavuopmi N orohat N orronbáiki N orru N orrunsadji N orrut V* Der/muš N ortnet N ovccis N ovdajuolgi N ovdamanni N ovdamearka N ovddas N ovddasolmmái N persovdna N poršuvdna N raddeleahppi N raddevihki N raddi N ragat N ragatbáiki N ragatgoahtesadji N ragatáigi N rahkat V* Der/NomAct N raksa N ravda N reahkkinláhka N reahpen N reahpenráigi N reaidnoeallu N reaidnu N reainnidit V* Der/NomAct N reainnár N reaisu N reaŋga N rehket N reitot V* Der/NomAct N rieban N riebanbivdu N riebangolli N riehtis N rievdan N rievddalmas N rievdna N rievssat N rievssatbivdi N rievssatborri N rievvut V* Der/NomAct N riggi N riggodat N rihccecubbohápmu N rihccecuoppu N rihkus N rihpat N rihppaskuvla N rihtá N riidi N riidoáigi N riidu N riika N riikkarádji N rikkis N riska N rissi N rista N risttahas N risttalašvuohta N ristáhčči N rišša N riššagárri N roahkkatvuohta N roaski N roaŋkesuorbma N roaŋkečielgi N roggi N rohkadus N rohtu N romma N roski N rovvi N rudni N ruhta N ruhtaráigi N ruhtačiehká N ruksesmiesenáhkki N rukta N ruktačoarvi N rulláláigi N rumaš N rumašvarrasuotna N ruobbi N ruodnovihki N ruodnu N ruohttabeaivi N ruohttaeahket N ruohttat V* Der/NomAct N ruoksi N ruomas N ruosta N ruovdebohcci N ruovdebáiste N ruovdediehtti N ruovdegobbá N ruovdelapmut V* Der/NomAg N ruovdelohti N ruovderaŧŧi N ruovdesáiti N ruovdi N ruovgat V* Der/NomAct N ruovji N ruovttoguovlu N ruoškkas N ruošša N ruoššačuhti N ruoššačuohti N ruoŧŧelaš N ruođđi N rusta N ruvderássi N ruvdna N ruvnnaskuvla N ruvvedit V* Der/NomAct N ruvvet V* Der/NomAg N ruvvet V* Der/muš N rábbi N rábmá N rádji N rádná N ráfehisvuohta N ráfi N ráhkadeapmi N ráhkisvuohta N ráhkká N ráidoheargi N ráidu N ráigedákti N ráigi N ráiski N ráksá N rámbi N rámmát N rámmátlohkki N rápma N rásseeana N rássevággi N* Der/Dimin N rássi N rátkit V* Der/NomAg N rátkka N rátkkagoansta N rávdu N rávki N rávvejaččat N ráđasárpu N ráŋggáštus N ráđđi N sabet N sadji N sahteolmmoš N salla N sarkajako N sarvva N sarvvabeana N sarvvabivddus N sarvvabivdu N sarvvis N sarvvis N* Der/Dimin N savkkus N seahkanus N seahki N seaibemátta N seaibi N seaidni N seakteruovddit N seakti N sealgevihki N sealgi N searvebinná N searveeallu N searvegoddi N searvelahkki N seavdnjat N seavdnjatvuohta N seaŋga N seaŋganisu N seaŋáš N seaŋášmuohta N segohus N siedja N sieidi N siekti N siellu N siepman N sieđga N siida N siidaguimmiiguoibmi N siidaguoibmi N siidu N siivonieida N siivu N silba N silbaboagán N silbaboallu N silbaguolga N silbaniibi N* Der/Dimin N silbarisku N silbaruhta N silkegahpir N silkeliidni N silkenjávvi N sirddagaska N sisdoallu N siskiluš N siskkobealle N sistebáddi N sistemuoddá N sisti N sisvihki N sivdnádus N sivva N sivvu N skealbma N skibasvuohta N skierbmá N skierrenjaskkas N skierri N skihkka N skihčči N skire N skoađas N skohpalastit V* Der/NomAct N skuohppu N* Der/Dimin N skuolfi N skuvla N skuvllagurse N skáhtta N skáhttobuolža N skáhttovuopmi N skálveluohkká N skálvi N skávžá N smáhkkomuorra N snielut N snuggat V* Der/muš N soabat N soabbegeahči N soabbi N soadjedolgi N soadji N soagŋu N soahkebáhkki N soahkegiera N soahkegunaigutna N soahkemuorra N soahkemáihli N soahkeoaksi N soahkerissi N soahkevuovdi N soahki N soahtebierggas N soahtehearrá N soahteolmmoš N soahteveahka N soahti N soajat N soarta N soarvi N soavlečáhci N soavli N soađis N sohka N sohkar N sorbmebáiki N sorbmešládja N sorbmi N sorreáldu N sorri N sorta N sorttat N sotnabeaivi N spahkáoaivi N sparru N speadjár N spiralvihki N spoahkas N spáillit N steampilsilba N stohkkejalŋŋis N stohkki N stohpu N stohpu N* Der/Dimin N strigningift N stráffa N stuorat N stuorjuovva N stálli N stállu N stálonásti N stálpi N suddi N suddočalbmi N suhttu N suittet N sulla N suodjebáiki N suodji N suohkadas N suohkan N suohkat N suohpan N suoidnemánnu N suoidni N suoivvanas N suola N suolabargu N suolabeana N suolabiergu N suolaboazonjuovvamuš N suolaboazu N suolabárdni N suolagoansta N suolagálvu N suolaolmmoš N suolasápmi N suolavuohta N suolu N suomagiella N suonat N suonjar N suonjir N suorbma N suorbmagaska N suorganansivva N suorgananvihki N suorganit V* Der/NomAct N suorri N suotna N suotnafatnalit V* Der/NomAct N suotnavuoiddas N suotnju N suovva N suovvagoahti N suovvamuorra N suovvat V* Der/NomAct N suttunagir N suvččageapmi N ságat N sággi N sáhcu N sáhka N sáhppi N sáhpán N sáhpánjahki N sáhtán N sáibu N sáitenađđa N sáitesoabbi N sáiti N sáiva N sálbma N sálbmagirji N sálti N sámebárdni N sámegiella N sámemánná N sámepoliisa N sámiboadnjá N sámieallin N sámigoahti N sámiluondu N sáminieida N sáminisu N sámipoliisa N sámisiida N sámpá N sápme-olmmoš N sápmelaš N sápmeriehpu N sápmi N sárdneolmmoš N sárdni N sárdnideaddji N sárggá N sátni N sáttu N sávlla N sávolaš N sávza N sávzzaulloláigi N sávzzaullu N sávzzaviessu N uhkádus N uksa N uksaráigi N ulda N uldaáhkku N ulddanieida N ulddanieiddaš N ullodiŋga N ullogákkis N ulloláigi N unnamánná N ustit N uvhri N vahca N vahkku N vahát N vallji N varis N varit N varra N varradollejeaddji N varragolgat V* Der/NomAct N varragolgat V* Der/muš N varraluoittus N varramálli N varrasuotna N vašolaš N vašši N veahka N veahkki N veaiddaliseallu N veaigi N veaiki N vealgi N vealládansadji N vearddehaš N veardádus N vearrogeaidnu N vearromáksimuš N vearru N vearsa N velledansadji N verdde N viehkat N viehkat V* Der/NomAct N vielgadas N vieljaš N vieljažagat N vieljažat N viellja N vielppesgieres N vierrobeana N vierroboazu N vierroolmmoš N vierru N viessu N viessu N* Der/Dimin N viežžat V* Der/NomAg N vihabeaivi N vihabivttas N vihaheapmi N vihalogus N vihat N vihkebáiki N vihkesorta N vihkešládja N vihki N vihtan N viidneguhppe N viidni N villaheagga N villat V* Der/NomAg N virgeolmmoš N virgi N vivva N vuhččohat N vuloš N vuobis N vuoddji N vuodja N vuodjabinná N vuodjagáhkku N vuodjin N vuodjingieres N vuogga N vuohtaráipi N vuoibmeeallu N vuoibmemiessi N vuoibmi N vuoigŋamat N vuoissahat N vuoivvas N vuoiŋŋastandilli N vuoiŋŋastit V* Der/ahtti V* Der/NomAct N vuojeheaddji N vuoján N vuoksit V* Der/muš N vuoksá N vuokta N vuolahas N vuollebealli N vuonccis N vuopmegiera N vuopmi N vuoražas N vuorru N vuorrádus N vuoskkojávregáddi N vuoskkonjárga N vuoskku N vuostebiegga N vuostegieđageavat N vuosteluohkká N vuostemiella N vuosterehket N vuosti N vuosttabealli N vuostá N vuostánoađđi N vuotta N vuovdegiera N vuovderievssat N vuovdi N vuođđu N váhki N váhkká N váhnen N váhpi N váibbasvuohta N váibbat N váibbatboazu N váibmosuotna N váibmovarrasuotna N váibmovihki N váibmu N váidnu N váigahádja N váigačáhci N váiggasloddi N váili N váivi N válbi N válbora-áigi N válboraáigi N váldegoddi N váldi N váldodoaimmahanbáiki N váldoisit N váldoorohat N váldoragat N vámmá N váralašvuohta N várka N várpi N várra N várreluohkká N várrerievssat N várri N váruhus N vástádus N vátni N vávdno N Álaheadju N Álgu N Ándaras N Ándaras-gállis N Ándaras-vuoras N Áttán N Ávži N áddjá N ádji N áhcagas N áhkku N áhkká N áhkoš N áhpi N áhpu N áhčemiidna N áhčešeatni N áhčči N áibmi N áibmu N áidi N áigi N áiti N ája N ájagáddi N ákšu N álddagasdolla N áldoboazu N áldoeallu N áldu N álgu N állanbealli N állat N álli N ámadadju N árahávdi N árba N árbmu N árgivuohta N árranvuođđu N árvalus N árvu N ávjodiŋga N ávju N ášši N šaddu N čagar N čagarvihki N čakča N čakčadálvi N čakčageassi N čalbmebealli N čalbmebuoidi N čalbmegaska N čalbmetbealli N čalbmi N čatnan N čatnat V* Der/NomAg N čeabet N čearpmat N čearru N čeavrris N čehppodat N čibbi N čiegar N čiehka N čiehká N čielgesuotna N čielgevihki N čielgi N čierastit V* Der/NomAct N čierrut V* Der/NomAct N čierus N čilgehus N čivga N čivganbáiki N čivgat V* Der/NomAct N čižži N šlubbovihki N šlubbu N šluppot N čoahkeeallu N čoahkkeáldoeallu N čoakkánbáiki N čoakkánáigi N Čoalbmi N čoalbmi N čoalli N čoallunbargu N čoallunbáiki N čoamohas N čoarbbealli N čoarbbealnorasdákti N čoarveveažir N čoarvi N čoaskin N čoaskinvihki N čoaskudit V* Der/NomAct N čoavddaráigi N čoavjebonjahat N čoavjeborahatvihki N čoavjedálka N čoavjevuolli N čoavji N čoavjjet N Čohkkiras N čora N čoranárri N čorru N čoska N čotta N čottavihki N čuogus N šuohkkinjietna N čuohti N čuoigan N čuoiggahit V* Der/NomAct N čuoiggahit V* Der/alla V* Der/NomAct N čuoika N čuoivvat N čuonji N čuopma N čuovga N čuovggas N čuovvuáldu N čuovža N čuovžaguolli N šuvva N Čuđibuolža N čáhceborga N čáhcebáiki N čáhcedávgi N čáhcegeađgi N čáhcejuoga N čáhceloddi N čáhceláttu N čáhceskoavhli N čáhceviežži N čáhci N čáhppadas N čáhppesbivttasolmmoš N čáhppesvuokta N čála N čálli N čáláhusgeaidnu N Čávžu N čázet N

https://giellatekno.uit.no/turi/msb/an_text/noun_alph.html

Vel an eanet dieđut leat dáppe oaidnimis, čájálmasa prográmmabláđis, muitala ea ea gos čájálmas čájehuvvoi, buohkaid geat ledje seaguhuvvon buvttadussii jna. Álgočájálmas lea Guovdageainnu kulturviesus cuoŋománu 12. beaivvi dii. 18. Čájehuvvo Guovdageainnus maiddai skilleduorastaga cuoŋománu 13. ja 1. beassášbeaivvi 16. beaivvi – goappeš beivviid dii. 17. Preassagovat Govvejeaddji Torgrim Halvari, krediteren gáibiduvvo preassageavaheamis, eará geavaheamis gáibiduvvo maiddái lohpi teátheris.

https://beaivvas.no/rievssatcivga-cajalmas/

Latest news - Housing, dining and kindergarten when you are student - Haven't applied for studies yet for the coming autumn? We have extended the application deadline! - New book on the conditions for Sámi art and duodji in Sápmi and the importance of self-determination - Apply for studies at Sámi University of Applied Sciences this fall! - Ylva Jannok Nutti får Várdduos vetenskapliga pris 2023 - Stádabušeahtta: Nanne sámi alitoahpahusa - Samiske tall forteller 15 er publisert - Apply for spring studies 2024 - Jobber du som tolk eller har du interesse i å jobbe som tolk? Laila Susanne Vars lea nammaduvvon The International Arctic Science Committee (IASC) lávdegoddái Dutkanráđđi lea nammadan Norgga ovddasteddjiid The International Arctic Science Committee (IASC) lávdegoddái. Ovddasteaddjiguovttos leaba Sámi allaskuvlla vuosttašamanueanssa Laila Susanne Vars ja UiT Norgga árktalaš universitehta professor Torjer Andreas Olsen. Vars lea riikaidgaskasaš eamiálbmotriekte- ja olmmošvuoigatvuođaid áššedovdi. Son lea earret eará leamaš Sámi allaskuvlla rektor, Sámedikki várrepresideanta ja leamaš nammaduvvon ON eamiálbmotriekte áššedovdin. Olsen lea instituhttajođiheaddji UiT Norgga árktalaš universitehta Sámi dutkamiid guovddážis. Su barggut guoskkahit earret eará sámi ja eamiálbmot sisdoalu oahpahusas ja skuvllain, sohkabealli ja fápmu dutkamis ja osku davviguovlluid konteavsttas.

https://www.samas.no/en/node/6095

karšohkka-bargojoavku lea suoidnemánus govvegoahtán neahtta-tv-geahččaleami. Mannan vahkus govvejuvvui, go Aslak Paltto ja Sara Wesslin m√°lesteigga bohccobierggus. – Mis lei lihkostuvvan vuosttaš govvenbeaivi. Lean hui ilus go leat viimmatge ráhkadeame sámegielat tv-prográmma, erenoamažit go lea nuoraide. Sámegielat prográmmaid lasiheapmi lea okta deháleamos prošeavttain mu leanadáiddarbarggus dan jagi, muitala sámi leanadáiddar Anne Kirste Aikio. Sámi ovttasbargoprošeakta Neahtta-tv lea Suoma beale sámi doibmiid ovttasbargoprošeakta. – Ulbmilin lea buvttadit neahtta-tv-pilohta. Jurddan lea geahččalit makkár neahtta-tv-prográmma heivešii Sohkaršohkkii. Mii hálidit maid oaidnit mas nuorat liikojit, muitala Yle Sámi hoavda Pirita Näkkäläjärvi. Sámi leanadáiddar Anne Kirste Aikio hálddaša neahtta-tv-prošeavtta. Son bagadallá bargojoavkku, mas leat olbmot earret eará Yle Sámis ja Sajosis. Maiddái nuorra mediačeahpit leat mielde buvttadeamen sisdoaluid neahtta-tv:i. Sámi oahpahusguovddáža linjjáin mielde neahtta-tv:s lea goit Musihkkalinnjá, man jođihišgoahtá Anna Näkkäläjärvi-Länsman. Čavčča mielde čielgá mat eará linjját servet mielde. Nuorat ožžot ain searvat neahtta-tv:i Sohkaršohkka-neahtta-tv lea áibbas álggus. – Nuorat geat leat beroštuvvan medias, sáhtte ain searvat Sohkaršohkka-tv:i, dadjá Pirita Näkkäläjärvi. Prošeavtta olis fállojuvvo nuoraide maid skuvlejupmi. – Mus lea jurdda ordnet skuvlejumi vloggemis nuoraide Sámis. Livčče somá gávdnat nuoraid, geat hálidit geahččalit vloggema. Videoid sáhttá govvet iežas mátketelefuvnnain, muitala Anne Kirste Aikio. Pilohtta f√°llojuvvo Yleisradioi Neahtta-tv-pilohtta almmustahttojuvvo čakčat. Pilohtta f√°llojuvvo Yleisradioi. – Bargojoavkku niehkun livčče oažžut Sohkaršohkka-neahtta-tv:i ruhtadeami, vai buvttadeapmi sáhttá joatkašuvvat dálvet, muitala Anne Kirste Aikio. "S√°mi media ferte mannat dohko gos nuorat leat" Sohkaršohkka-tv lea oassi sihke sámi leanadáiddara ja Yle Sámi barggu nuoraiguin. – Sámi media ferte mannat dohko, gos nuorat leat, nappo internehttii, dadjá Pirita Näkkäläjärvi. – Mii hálidit čalmmustahtit sámegiela ođđa vugiiguin. Danin mii buvttadit dán gease ovdamearkan sámegillii tekstejuvvon sosiála media videoid Facebookii, muitala Pirita Näkkäläjärvi. – Sohkaršohkka-tv lea ođđa gelddolaš vuohki fállat sámegielat sisdoaluid nuoraide, Anne Kirste Aikio lohpida.

https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/sohkarsohkka_govvemin_neahtta-tv/9028453

Olggosoaidnin Størrelse for denne PNG-forhåndsvisningen av denne SVG-filen: 800 × 410 piksela (govvačuoggá) Andre oppløsninger: 320 × 164 piksela (govvačuoggá) | 640 × 328 piksela (govvačuoggá) | 1 024 × 525 piksela (govvačuoggá) | 1 280 × 656 piksela (govvačuoggá) | 2 560 × 1 312 piksela (govvačuoggá) | 1 104 × 566 piksela (govvačuoggá). Álgovuolggalaš fiila (SVG-fiila, dábálaččat 1 104 × 566 piksela (govvačuoggá), fiilasturrodat: 1,45 MiB) Fiilla historjá Go deaddilat beaivemeari, oainnat makká fiila lei dalle. Liŋkkat Fiilla vuogádatviidosaš geavaheapmi Følgende andre wikier bruker denne filen: - Geavaheapmi prošeavttas ar.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas ast.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas az.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas bn.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas ca.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas cy.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas da.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas de.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas en.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas eo.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas es.wikipedia.org - Pacto Internacional de Derechos Económicos, Sociales y Culturales - Derecho a la salud - Wikipedia:Wikiconcurso/Wiki por los Derechos Humanos 2019/Listado de artículos - Wikipedia:Wikiconcurso/Wiki por los Derechos Humanos 2019/Listado de artículos/Juventud de pie por los Derechos Humanos en América Latina - Geavaheapmi prošeavttas et.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas eu.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas fa.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas fi.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas fr.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas hr.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas id.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas ig.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas it.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas ja.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas ka.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas kn.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas ko.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas la.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas ml.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas nl.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas no.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas pl.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas pnb.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas ro.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas smn.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas th.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas tr.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas tw.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas uk.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas ur.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas www.wikidata.org - Geavaheapmi prošeavttas zh-yue.wikipedia.org - Geavaheapmi prošeavttas zh.wikipedia.org

Ovdasiidui Áigeguovdil Dokumeanttat Departemeanta Oktavuohta Njuolggadusat Ođđasat sámepolitihkas nr. 2 - 03.10.2005 - 3. jahkegeardi ::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: -Ovttasbargoráđđehus lea oallut doaimmaid álggahan ulbmiliid olahit maid bijaimet sámepolitihkas. – Ollašuvvan mihttomearit maid mun erenoamážit hálidan ovdangeassit lea finnmárkkuláhka, ráđđádallanprosedyrat Sámedikkiin ja šállobuhtadusortnet sámiide ja kveanaide geat masse skuvlavázzima nuppi máilmmisoađi dihte, dadjá gielda- ja guovloministtar Erna Solberg. -Finnmárkkuláhka, mainna lei bargojuvvon 25 jagi, dohkkehuvvui loahpalaččat geassemánu 17.beaivvi. Mun doaivvun dát láhka buktá buori ovdáneami buohkaide geat orrot fylkkas, dadjá Erna Solberg. Ráđđehusa stáhtabušeahttaevttohusas lea várrejuvvon 1,6 miljovnna kruvnno diehtojuohkimii lága birra jagis 2006. Seamma stuoru ruhtasumma dán bargui lea várrejuvvon Gielda- ja guovlodepartemeantta bušeahtas jagis 2005. Finnmárkkuopmodaga stivra galgá leat ásahuvvon ođđajagimánu 1.b. 2006. Ráđđehus evttoha jagis 2006 juolludit 5 miljovnna kruvnno ásahanloana Finnmárkkuopmodahkii. Ráđđádallamat Sámedikkiin -Sámediggi lea dehálaš eaktobiddji ja gulahallanguoibmi sámepolitihkas. Danne lea dehálaš bivdit Sámedikkis rávvagiid buot áššiin mat leat dehálaččat sámiide, dadjá gieldaministtar. 2005 'giđa soabaiga gieldaministtar ja sámediggepresideanta ráđđádallanprosedyraid stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki gaskii. Vai dáid galgá sáhttit čuovvolit dohkálaš vugiin, de lea áibbas dárbbašlaš ahte almmolaš hálddašeaddjit ja sámi servodat ožžot buriid dieđuid ráđđádallanprosedyraid sisdoalu birra ja movt daid galgá čuovvolit geavatlaččat. Leat hutkojuvvon diehtojuohkindoaimmat ráđđádallanprosedyraid birra jagis 2006. Šállobuhtadusat Sámiide, geat masse skuvlavázzima nuppi máilmmisoađi dihte, ja geat maid eai ožžon oahpahusa iežaset eatnigillii dáruiduhttima dihte, leat dat joavku geaidda dát lea čuohcan unohasat. Ráđđehus evttohage dan dihte stuoradiggedieđáhusas St.dieđ.nr.44 (2003-2004) Buhtadusortnegat soahtemánáide ja buhtadusortnegat romaniálbmogii/táhteriidda ja boarraset oahppováillat sápmelaččaide ja kveanaide, heivehit šállobuhtadusortnega vai dát joavku sáhttá oažžut buhtadusa. Stuoradiggi guorrasii Ráđđehusa evttohussii cuoŋománus 2005. Dás lea deattuhuvvon ahte galgá leat álki ohcat buhtadusa, almmá ilá olu báberlána haga. Oainnusin dahkat sápmelašvuođa - Ráđđehus lea geavahan ollu návccaid dieđuid juohkit álmmolašvuhtii sámi diliid birra ja álggahit doaibmabijuid mat oinnusin dagašedje sápmelašvuođa almmolaččat ja maiguin doajášii ovdagáttuid ja negatiiva miellaguottuid, dadjá Erna Solberg. Dilálašvuođat leat láhččojuvvon nu ahte sáhttá geavahit eanet sámegiela almmolaččat, earret eará ruhtadettiin gielddaid guovttegielalašvuođagoluid ollislaččat, lásihettiin sámi aviissaid jahkásaš preassadoarjaga, lážidettiin vejolažžan geavahit eanet sámegiela IT-oktavuođas ja ásahettiin sámegiela sierra giellaválljenvejolašvuohtan Odin-siidduin. Davviriikkaid giellabálkkašupmi Gollegiella ásahuvvui Norgga ráđđehusa evttohusa vuođul. Eará doibmabijuid maid Ovttasbargoráđđehus lea álggahan, oainnát prentosis Ovttasbargoráđđehusa sámepolitihkka St. meld. nr. 44 (2003-2004) Ovttasbargoráđđehus evttoha juolludit sámi ulbmiliidda buohkanassii 624,6 miljon ruvnnu dán jagi. Dát lea 4,4 proseantta lassáneapmi ovddit jagi ektui. Juolludeapmi buohkanassii sierra sámi ulbmiliidda lea lassánan 138 miljon ruvnnuin – 28,3 proseanttain – dan rájes go ovttasbargoráđđehus doaibmagođii 2001. Lassáneapmái gullá 10 miljon ruvnnu ođđa dieđavistái Guovdageidnui. – Sámeministtarin lean hui duhtavaš go ovttasbargoráđđehus ráđđehusáigodagastis lea fuolahan mearkkašahtti lassáneami dán suorgái. Dáinna lassánemiin lea ráđđehus čájehan ahte dat lea čuovvolan áigumušaidis nannet sámegiela, sámi kultuvrra ja sámi ealáhusaid, dadjá gielddaministtar Erna Solberg. Foto: Samediggi Lassánan juolludus Sámediggái Juolludus buohkanassii Sámediggái departemeanttaid bušeahtain lea jagis 2006 sullii 250 miljon ruvnnu, 12 miljon ruvdnosaš lassáneapmi ovddit jagi ektui. Earret eará lea 3 miljon ruvdnosaš lassáneapmi sámi girjebussiide, ja 2 miljon ruvnnu lassáneapmi dan sivas go Sámediggi lea viiddidan Sámi ovddidanfoandda doaibmaguovllu. Juolludus lea maiddái lassánan dan geažil go 7 miljon ruvdnosaš juolludusat jagiid 2004 ja 2005 guovttegielalašvuođa nannemii dál leat biddjojuvvon Sámedikki rámmaide. Sámedikki bušeahtta lea nannejuvvon sullii 93 miljon ruvnnuin ovttasbargoráđđehusa doaibmaáiggis. Dát čuovvu dan ulbmila ahte Sámedikkis galgá leat stuorát váikkuhanfápmu ja váldi dakkár áššiin, mat erenoamážit gusket sámi álbmogii. Psyhkalaš dearvvašvuođasuodjalusa nannen Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta áigu joatkit iežas plána nannet psyhkalaš dearvvašvuođasuodjalusa Kárášjogas ja Leavnnjas nu ahte dat šaddet riikkalaš gelbbolašvuođaguovddážat bálvalusaid oktavuođas sámi álbmoga várás. Bearašossodaga ja nuoraide fáhkkasajiid huksen leat vuoruhuvvon doaibmabijut. Dán jagi juolludus lea jurddašuvvon lasihuvvot 22,5 miljon ruvdnosažžan, dan ektui go dat jagi 2005 lei 18 miljon ruvnnu. Ođđa boazodoalloguovddážat Nannen dihtii boazodoalu riikkaidgaskasaš ovttasbarggu ráđđehus ásahii 2005 čavčča Boazodoalu riikkaidgaskasaš fága- ja gaskkustanguovddáža Guovdageidnui. Guovddážii lea jahkái 2006 juolluduvvon su. 2,3 miljon ruvnnu, mat juohkásit Gielda- ja guovlodepartemeantta, Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta ja Olgoriikkadepartemeantta bušeahtaide. Luondo- ja boazodoallobálvalusaid resursaguovddáš lea maid ásahuvvon Guovdageidnui Oarje-Finnmárkku bozologu heiveheami oktavuođas. Ulbmil lea rievdadit prošeavtta iešruhtadeaddji fitnodahkan ovdal jagi 2007 loahpa. Gielda- ja guovlodepartemeanta evttoha 880 000 ruvdnosaš juolludusa guovddážii 2006:s. Juolludusat sámi áigumušaide (1000 ru): 1) Ollislaš juolludus sámi ulbmiliidda ii leat mearriduvvon. Sámi vuoigatvuođalávdegotti rámma mearriduvvo ođđajagimánu 2006` álggus. 2) Álgojuolludus ođđa dieđavistái Guovdageainnus (kap. 2445, poasta 31), gč. čilgehusa Oahppo- ja dutkandepartementta vuolde. Juolludeamit sámi áigumušaide 2006 stáhtabušeahtta - Johtočála H-2179 (PDF) Sámi oahppu lea okta ráđđehusa deháleamos sámepolitihkalaš áŋgiruššansurggiin. Danne lea ráđđehus Oahpahus- ja dutkandepartemeantta bušeahtas evttohan lasihit juolludusaidis sámi vuođđoskuvlii, joatkkaskuvlii, allaskuvlii ja dutkamii. Go dađis leat eanet oahppit geat háliidit oahpu sámegielas, de evttoha ráđđehus lasihit juolludusa sámegillii vuođđooahpahusas 6,4 miljon ruvnnuin jagis 2006 – 46,7 miljon ruvdnosažžan. Doarjjaortnet galgá Govva: Bjørn Hatteng váikkuhit nannet sámegiela oahpahusa ja oahpahusa Sámi dutkamiid guovddáš sámegillii, ja nannet oahpaheaddjiid gelbbolašvuođa. Máhttoloktema oassin ráhkaduvvojit ođđa oahppoplánat sámegiela oahpahusa várás ja oahpahusa várás sámegillii. Oahppoplánat galget váldojuvvot atnui skuvlajagi 2006-2007 rájes. Oahpahusdirektoráhta bargá ovttas Sámedikkiin dáinna, ja Sámediggi oažžu sullii 2 miljon ruvnnu dán barggu nannemii jagis 2006. Danne go Sámi Instituhtta lea organiserejuvvon Sámi allaskuvlla sierra ovttadahkan, de lea juolludus allaskuvlii lassánan 2 miljon ruvnnuin 35 miljon ruvdnosažžan. Vai sáhttá joatkit prošeavttain Sámi dieđavisti Guovdageainnus, ráđđehus evttoha 10 miljon ruvdnosaš álggahanjuolludusa. Áigumuš dieđavisttiin lea earret eará čohkket sámegielat bargamušaid ja sámi dieđalaš doaimmaid stuorát birrasii. Statsbygg lea ožžon bargun láhčit dilálašvuođaid ođđa vistái, ja ovdaprošeakta lea gárvánan. Álggahanjuolludus dárbbašuvvo vai sáhttá joatkit prošeavtta. Almmustahtii Gielda- ja guovludepartementa, Sámi- ja minoritehtapolitihkalaš ossodat. Ovddasvástideaddji doaimmaheaddji: Petter Drefvelin Doaimmaheaddji: Hanne Lauveng E-poasta: sami@krd.dep.no Gielda- ja guovludepartementa Poastačujuhus 8112 Dep, 0032 Oslo Telefáksa 22 24 27 38

https://web.archive.org/web/20060421211837/http:/odin.dep.no/aid/sami/p30008913/oddas/016091-990220/dok-bn.html

ámiráđđi hálida dál ođasmahttit jo 35 jagi boares Sámi Duodji -mearkaordnega, mii doaibmá miehtá Sámi. Mearkka ulbmilin lea leamaš muitalit oastái, ahte buvtta lea sámi duodji ja kvalititehta dáfus dohkálaš. Norgga sámedikkiráđđi lea juolludan Sámiráđđái Sámi Duodji -mearkka ođasmahttinbargui 54 000 euro. Mearkka guorahallan √°lggahuvvo farggamusat Norgga sámedikki juolludan ruhtademiin Sámiráđđi kártegoahtá, movt duodjemearka lea doaibman dán rádjai ja makkár doaibmabijuid fertešii álggahit mearkka ođasmahttima ektui. Sámiráđi jođiheaddji Áile Javo illuda, go leat ožžon ruhtadeami bargui. – Oalle illusáhka midjiide. Mii leat oalle guhká geahččalan vuolggahit dán barggu johtui ja sámi duodjeorganisašuvnnat leat jo hástan min máŋggaid jagiid bargagoahtit duodjemearkkain ja duoji riektesihkkarvuođain, čilge Javo. Sámiráđi lágidan Duodjemearkasemináras mannan skábmamánus bođii ovdan, ahte mearkkas ja dan geavaheamis leat ollu eahpečielggasvuođat, ovdamearkka dihte das, mii lea sámi duodji. Ođasmahttimii lea dárbu maid Javo mielas. – Dál livččii hui buorre, ahte boađášii nu, ahte mearka doaimmašii albmalahkai, márkan dovdá mearkka ja maid dat sisttisdoallá ja duojárat ieža viššalit geavahivččii dan. Dál mii geahččat gokko lea buoridanmunni ja mo sihkkarastit riektesihkkarvuođa, ahte ovdamearkka dihte olggobealde olbmot eai ráhkat vaikke Kiinnás ulloliinni ja vuovdde dego dat livččii min ulloliidni. Sámiráđđi bealis barggu álgá čađahit jurista Piia Nuorgam, muitala Áile Javo Sámiráđis. Sámediggeráđđi doarjjui ođasmahttima Sámediggeráđi Silje Karine Muotkas lea jáhkku, ahte Sámiráđđi dahka buori barggu dán prošeavtta olis. – Dat bargu lea jo jođus Sámiráđis ja lean beassan ieš searvat ovtta fágalaš čoahkkimii. Sis lei doppe digaštallan hui alla dásis ja sis leat čeahpit geain lea gelbbolašvuohta, sii dovdet mo eamiálbmogat máilmmis leat bargan ja sis lea ovttasbargu eará duodjeorganisašuvnnaiguin. Nu ahte dán čoahkkima maŋŋel jurddašin, ahte dát lea hui buorre. Go ohcamuš bođii, mis ii lean eahpádus sámedikkeráđis, ahte dát ii livččii dehálaš, ákkastallá Muotka mearrádusa juolludit ruđa.  Sámedikkeráđi oainnus Sámiráđi prošeakta nanne duoji sajádaga ealáhussan. – Mii sávvat dieđusge, ahte dát prošeakta nannešii ja ovdánahtášii duodjemearkka olles Sámis, ja dieinna lágiin livččii mielde buorideamen duoji stáhtusa kvalitehta dáfus vel eanet – ja maiddái gánnáhahttivuođa duodjeealáhusas dan bokte, dadjá Muotka.

https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/sami_duodji_-mearkka_oasmahttimii_ruhtadeapmi_norgga_samedikkis/8295349

Áhpehisvuođaiskkus Jus mánnodávda ii boađe nu movt láve dahje jus leat anašan kondoma dahje prevenšuvnna haga, de sáhttá lea jierpmálaš váldit áhpehisvuođateastta. Dakkár teastta oaččut nuvttá buot Amathea kantuvrrain. Teastta sáhtát maiddái oastit apotehkas dahje biebmogávppis. Goas sáhtán váldit áhpehisvuođaiskosa? - Rávan lea váldit áhpehisvuođaiskosa 3 vahkku maŋŋel anašeami mas sáhtát šaddan áhpeheapmin. Jus ovdal válddát iskosa, de sáhttá čájehit beahtti negatiivan. - Eanas áhpehisvuođaiskosat čájehit bohtosa áramusat ovtta beaivvi maŋŋel vurdojuvvon mánnodávdda. - Váldde áhpehisvuođaiskosa iđitcissás. Das leat eanet áhpehisvuođahormonat. Positiiva iskkus? Dárbbašat go ságastit? Amatheas deaivvadat dearvvašvuođabargiiguin geain lea guhkes hárjáneapmi ságastallat das ahte áhpehisvuođaiskkus lea positiiva dahje ahte mánnodávda ii leat boahtán nu movt láve. Mii leat bealátkeahtes dearvvašvuođabálvalus, mis lea jávohisgeasku ja mii veahkehit du dan dilis mas don leat ja dainna válggain maid leat dahkan. Don oaččut min lusa boahtit akto, guimmiin fárrolaga dahje suinna geainna don leat šaddan áhpeheapmin. Visot min bálvalusat leat nuvttá. Mii fállat ságastallama dárogillii, sámegillii ja eŋgelasgillii, eará gielaide diŋgot dulkka. Ságastallan bistá sullii diimmu, ja mii sáhttit deaivvadit video dahje telefovnna bokte, dahje min kantuvrrain. Don mearridat ieš galle háve dárbbašat ságastallama, de soahpat dan ovttas.

https://amathea.no/se-no/min-balvalusat/ahpehisvuodaiskkus/

Olmmošhan gal birge - Áššit mat ovddidit birgema Aimo Aikio "Dan ea čállosis guorahalan ja čilgen áššiid mat dagahit ahte sápmelaš birge vaikke eallindilli ii leat ovtto nu buorre. Birgema dagaheaddji áššiid lean geahčadan pedagogalaš fagaolmmožin ja lean figgan čilget man láhkai dat aššit ovdanit olbmo šattadettiin. Vuođđojurddan lea ohcalit leago bajásgeassimiin vejolaš ollet dakkár olbmui, gii birge eallimis, gávdná bures iežas saji eallimis iige guođahala eallimis doaresbeallái dahje servodaga olggobeallai. Sáhttágo bajásgeassimiin váikkuhit dasa ahte olmmoš šaddá dakkárin gii birge?"

https://www.gavpi.org/voksne/717-olmmoshan-gal-birge-assit-mat-ovddidit-birgema.html

Ođđasat - Sámi allaskuvla lea ásahišgoahtime sámi AI Lab - Laila Susanne Vars lea nammaduvvon The International Arctic Science Committee (IASC) lávdegoddái - Ylva Jannok Nutti oažžu Várdduo dieđalaš bálkkašumi 2023 - Oza giđa 2024 oahpuide - Stádabušeahtta: Nanne sámi alitoahpahusa - Sámi logut muitalit 15 raporta lea almmuhuvvon - Barggat go vai lea go dus beroštupmi bargat dulkan? - 3D-teknologiijain vejolaš hábmet ođđa oahppofálaldagaid - Verddeovttasbargu gaskkal Sámi allaskuvlla ja Guovdageainnu suohkana Abstrákta dieđiheapmi Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa symposiai Sámi allaskuvla, Oulu universitehta Giellagas-instituhtta, Ubmi universitehta ja UiT Norgga árktalaš universitehta lágidit Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa dutkan- ja bagadallansymposia Guovdageainnus Diehtosiiddas 22.–23.9.2021. Mii bovdet buot sámegiela ja sámi girjjálašvuođa dutkiid ja studeanttaid juogadit iežaset dutkama. Symposia lea hybridaseminára ja dasa lea maiddái vejolaš searvat neahta bokte. Áigemearri sáddet abstrávtta lea geassemánu 30. beaivve. Sámi allaskuvla, Oulu universitehta Giellagas-instituhtta, Ubmi universitehta ja UiT Norgga árktalaš universitehta lágidit Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa dutkan- ja bagadallansymposia Guovdageainnus Diehtosiiddas 22.–23.9.2021. Oktasaš sámesymposiat leat lágiduvvon jagi 1993 rájes, ja daid ulbmilin leamaš álggu rájes čohkket sámegiela ja sámi girjjálašvuođa dutkiid ja doavttirgráda- ja masterstudeanttaid iešguđege guovlluin. Symposia bovdejuvvon logaldallit: - Ole Henrik Magga / Sámi allaskuvla. Fáttáin Sámegiela dutkan. - Jane Juuso / Isak Saba Guovddáš. Fáttáin Giellanannema hástalusat. - Vuokko Hirvonen / Sámi allaskuvla. Fáttáin Sámi njálmmálaš árbevierut girjjálaš dokumeantan: 500-jahkásaš čoaggin- ja dutkanhistorjjá guoran Abstrákta dieđiheapmi Symposia sáhkavuorut sáhttet leat buotlágan fáttáin, mat mainna nu lágiin laktásit sámegiela ja sámi girjjálašvuođa dutkamii viiddes mearkkašumis. Sáhkavuoruid guhkkodat lea 20 minuhta ja 10 minuhta ságastallamii. Jus leat juo mannan jagi sádden sisa abstrávtta ja leat ožžon dieđu ahte leat dohkkehuvvon doallat ovdasága, de mii goit dattege háliidit čohkket buot abstrávttaid ođđasis dán jagi. Merke abstráktii, ahte lea sáhka jo dohkkehuvvon abstrávttas. Sádde ovttasiidosaš čoahkkáigeasu (abstrávtta) maŋimustá geassemánu 30. beaivve 2021 čujuhussii sagi2021@samas.no. Abstrávttaid áigemearri: gaskavahkku 30.6.2021 Abstrávttaid dohkkeheapmi: vuossárga 2.8.2021 Dieđihanáigemearri: sotnabeaivi 29.8.2021

https://www.samas.no/se/a/abstrakta-diediheapmi-samegiela-ja-sami-girjjalasvuoda-symposiai?page=4

Ođđasat - NAISA 2024 - Gietkkama ja wahakura kultuvrralaš mearkkašumi ovdanbuktán stuora dáiddačájáhusas - Váikkuhusat Sámi allaskuvlii go 27 bargis lea bargoheaitta - Harald Gaski nammaduvvon gudnedoavttirin - Rabas virggit - Lovisa Mienna Sjöberg válddii vuostá dutkanbálkkašumi Uppsalas - Guovttegielatiskkadeapmi giđđat 2024 - Ohcciidlogut oahpaheaddjeoahpuide - Ođđa raporta čájeha ahte lea dárbu sámi parallealla seammaárvosaš oahppoplánii matematihkas Stáhta stivren ja árbevirolaš ekologalaš máhttu boazodoallohálddašeamis Boazodoalu árbevirolaš ekologalaš máhttu ja hálddašanvuogit unnán váldojuvvojit mielde iešguđetge stivrenproseassaide mat váikkuhit boazoealáhussii. PhD kandidáhtta Ellen Inga Turi bealuštii miessemánu 20. beaivvi iežas doavttirgráda "Stáhta stivren ja árbevirolaš ekologalaš máhttu boazodoallohálddašeamis" Ubmi universitehtas. Vásttosteaddji lei professor Dietrich Soyez geografi instituttas Kølna Universitehtas, Duiskas. Dutkkus lea oassin IPY EALÁT dutkanprošeavttas. Sámi Allaskuvla ja UArctic EALÁT Instituhtta Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddážis Guovdageainnus leaba koordineren dán prošeavtta. Seastinbáŋkku 1 Davvi- Norgga dutkanfoanda, Boazodoalu ovdánahttinfoanda, davviriikkaid ministerráđđi ja Norgga dutkanráđđi leat ruhtadan dán barggu. Dutkos lea guorahallan sámi boazodoalu Oarje-Finnmárkkus, Davvi Norggas, ja nenetsa boazodoallu Jamalnjárggas, Oarje-Sibiras. Dát leat stuorámus boazodoalloguovllut máilmmis, sihke olbmuid ja ealuid dáfus. Dain guovlluin leat ovttaláganvuođat, muhto maid nuppe dáfus stuora erohusat, nugo erohusat politihkalaš organiseremis ja stivrenvuogádagain. Ellen Inga Turi bohtosat čájehit ahte váikko eiseválddit iežaset gulaskuddanproseassain dávjá váldet fárrui boazodoalu iežas organiserenovttadagaid, nugo siidda, de aŋkke eai ane boazodoalu árbevirolaš máhtu vuođđun mearrádusaide dahje stivrejupmái. Čilgehussan dasa lea go stivrenprinsihpat leat formaliserejuvvon dainna lágiin ahte ii leat sadji eará máhttovuogádagaide go oarjemáilmmi dutkanmáhttui, ja iige leat sadji eará organiserenvugiide go hierárkkalaš dahje eanetlogu stivremii. Boazodoalloealáhusa hálddašeapmái dárbbašuvvo ollislaš strategiija dasa movt árbevirolaš máhtu galgá oažžut vuođđun stivrenproseassaide danne go ii leat doarvái dušše atnit mielhálddašeami ja dábálaš gulaskuddanproseassaid. Oktavuođadieđut Ellen Inga Turi, tlf. +4740746996

https://www.samas.no/se/a/stahta-stivren-ja-arbevirolas-ekologalas-mahttu-boazodoallohalddaseamis?page=1

– Son lea barggán ja jođán, ja jus pasieanttat riŋgejit maŋŋelgaskabeaivvi dahje eahkes, de Anne álo veahkeha, ja riŋge iežas bargiide jus dárbbaša veahki, čállá bargoustit. Ávvir lea bivdán lohkkiid sáddet evttohusaid geaidda galggašii addot veaháš fuomášupmi ovdal juovllaid. Mii ohcat olbmo gii buktá moji ja ilu, juogo bargosajis dahje astoáiggis. Mii ohcat árgabeaisáŋgáriid. Mailinn Anti Eira lea evttohan iežas klinihkkajođiheaddji Deanu bátnedivššohagas Anne Margrethe Gundersen oažžut juovlafuomašumi. – Anne lea bargan Deanu bátnedivššohagas dan rájes go bargagođii nuorran, badjel 30 jagi áigi. Dan dáfus dihtet eatnašat gii Anne lea. In oba sáhte ge čilget man mavssolaš son lea midjiide barggus, muhto erenoamážit pasieanttaide, ákkastalla Mailinn. Mailinn govvida Anne Margrethe veahkkás, movttegis ja čeahpes olmmožin. – Son lea erenoamáš čeahppi sihke mánáiguin ja ollesolbmuiguin geat ballet bátnedoaktáris, ja dat maiddái čájeha man bures son liiko iežas bargui. Ii jáhkkán ahte lea duohta Anne Margrethe lea bargoustibiiguin čohkkame boddolanjas go Ávvir riŋge. Son jurddaša álggos ahte bargoustit lea bádden iežas jiena ja lea leaikkastallame suinna. – Mu bargoustibat čohkkájit das muinna ja nu mojohallet go vástidan telefovnna, jurddašin álggos dat lei Mailinna jietna báddejun go vástidin, dat gal lei somá. Bargoustibat goasii buohkat njuorrasit go gullet Mailinna ákkastallama dasa ahte Anne Margrethe ánssáša juovlafuomašumi. – Dat lea gal varra duohta maid Mailinn čállá, muhto in mun leat goasse nie jurddašan iežan birra, dadja Anne Margrethe. Illuda mánáiguin ovttastallat – Makkar plánat dus leat juovllaide? – Buot mu mánát bohtet ruoktot, dat gal šaddá oba buorre, mu mánát eai oro buohkat dás lahkosis. – Leat go dus makkarge earenomáš juovlaárbevierut? – Mii lávet ráhkadit ruovttudáhkkon medistergáhkuid. Juovlamánu geiget mii Ávviris juovlafuomášumi olbmuide geat ánssášit liigefuomášumi barggu ovddas maid dahket illun earáide. Cavgil midjiide gii ánssášivččii juovlafuomášumi. Čális e-poastta post@avvir.no. Čális oanehaččat manne juste dat olmmoš ánssášivččii juovlafuomášumi.

https://www.avvir.no/doaivvui-bargoustibat-leat-suinna-leaikkastallame/

Márkomeannu-festivála čalmmustahttá nieguid dulkoma. – Niegut leat dehálaš oassi sámi kulturárbbis, muhto jagis 2016 eai leat buohkat, geat dihtet mo galgá dulkot, jus ovdamearkka dihte niegada heajaid, hávdádeami, ruđaid, dihkiid dahje biepmu, dadjá Márkomeanu festiválajođiheaddji Marita Kristin Eilertsen. Eilertsen dadjáge, ahte lihkus gávdnojit ain máŋgasat, geat dulkojit iežaset nieguid, ja sáhttet ofelastit olbmuid rivttes guvlui. "Niegut s√°htte leat ovdosat" Marita Kristin Eilertsen namuha erenoamážit mo niegut sáhttet leat ovdosat. – Min sámi giliin leat ollu máidnasat ja muitalusat mo niegut leat buktán ovdosiid, mat leat leamaš veahkkin olbmuide iešguđetge láhkai, muitala Eilertsen. Sus lea ovdamearka d√°l√°√°iggis. – Mis lea čávvaláhttu, guhte juohke jagi muitala, ahte son deddohallá sullii mánu ovdal festivála ja niegada ahte ii mihkkige leat gearggus festiválii. Dalle son diehtá ahte dál lea áigi čohkket searaid ja áŋgiruššat vai buot gárvána festiválii. Nu ahte sáhttá dadjat, ahte niegut veahkehit Márkomeanu lágiduvvot, moddjá festiválajođiheaddji. Várdobáiki sámi guovddáža museajođiheaddji, Marit Myrvoll, jođiha ságastallama mii lea dii. 16.00 Márkomeanu bearjadaga suoidnemánu 29. beaivve.

https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/markomeannu_calmmustahtta_nieguid_dulkoma/9041007

kip to content. | Skip to navigation Oahpásmuva Márjjábeivviid ávvudeapmái Heahtás: http://www.marianpaivat.fi Čájet buot dán mánotbaji dáhpáhusaid. Jagiáiggi temá SIIDAINARINTIE 46, 99870 ANÁR SámemuseaTel. +358 (0)400 898 212 Luondduguovddáš, MeahciráđđehusTel. +358 (0)206 39 7740 mediai | mátkkilágideaddjiide Mapinari - Báikediehtobálvalus Raba álgosturrodaga ođđa lássaráiggis

https://web.archive.org/web/20160406105753/http:/siida.fi/sisdoallu/8-jagiaiggi/mrjjbeaivi-smiid-rbevirola-vvudanbeaivi

Boađe! - Ohppiidgirji 1 Karen Anne Buljo Boađe! Ohppiidgirji 1 lea sidjiide geat ohppet sámegiela álgodásis. Girji čuovvu Máhttoloktema Sámi 2006 oahppoplána, ja gokčá 1-2 dási gelbbolašvuođamihtuid Sámegiella nubbingiellan, sámegiella 2 ja 3 –oahppoplánain. Girji heive 8. luohká rájes nuoraidskuvllas ja joatkkaskuvlii. Girjjis leat teavsttat, dialogat, sánit, giellaoahppu ja kulturmáhttu. Mii oahpásmuvvat guvttiin sámi bearrašiin, main lea gullevašvuohta njealji riikii: Norgii, Ruŧŧii, Supmii ja Ruššii. Teavsttat ja dialogat guoskkahallet olu fáttáid. Teavsttaide lea sátnelistu ja giellaoahppu dan fáddái maid lea lohkame. Boađe deattuha giella- ja kulturdiđolašvuođa.

https://www.gavpi.org/nordsamisk-som-2-sprak/1389-boade-ohppiidgirji-1.html

Latest news - Studier med søknadsfrist 01.09.24 - Bo, spise og barn i barnehage mens du studerer - Opptakskravene til lærerutdanninga er endret - Studere til til høsten? Vi har forlenget søknadsfristen! - Seks nye samiske veivisere - Nye samiske veivisere offentliggjøres i Europas kulturhovedstad 2024 - Vil du omprioritere studieønsket ditt? - Konsekvenser for Sámi allaskuvla når 27 ansatte er i streik - Harald Gaski utnevnt til æresdoktor Disputere sámi dearvvašvuođadutkama birra Cand. Polit. Torunn Pettersen nákkáhallá phd-grádii dearvvašvuođadiehtagis ja bealušta almmolaččat nákkosgirjji mas guorahallá sámi etnisitehta dutkama variábelin. UiT Norgga árktalaš universitehta lágida ekstearna nákkáhallama Diehtosiidda auditorias, Sámi allaskuvllas, Guovdageainnus, gaskavahku 4.11.2015 dii. 12:15-16:00. Nákkáhallan dollojuvvo dárogillii. Juohke dutkkus mii spesifiserejuvvon álbmotjoavkku eallineavttuid dutká ferte defineret geat gullet jovkui. Váilevaš sámi-demográfalaš dáhta ja eahpečielga sámi-etnalaš rájit leat hástalussan daidda geat háliidit atnit sámi etnisitehta variábelin dutkamušain man ulbmilin lea kvantitatiiva máhttu populašuvnna dási dearvvašvuođa ja eallindili minstariid birra Norggas. Cand. Polit. Torunn Pettersena nákkosgirjji "Sámi ethnicity as a variable. Premises and implications for population-based studies on health and living conditions in Norway" ulbmil lea addit eambbo systemáhtalaš máhtu – ja ipmárdusa – fáktoriid birra mat sáhttet váikkuhit dakkár dutkamušaid hábmema, bohtosiid, ja dulkomiid. Dutkosa váldosáhka lea ahte ii lean vejolaš árvalit čielga čovdosa mo operašonaliseret sámi etnisitehta. Ákkastallojuvvo ahte váldohástalus lea vihkkedit gaskkal mihttomeriid 'Sámi giellačanasteapmi' ja 'Iešidentifiseren sápmelažžan'. Ákkastallojuvvo maid ahte go geavaha sámi etnisitehta variábelin de ferte leat dihtomielalaš siskkáldas sámi variašuvdnii ja kompleksitehtii mii gullá etnihkalaččat sirrejuvvon populašuvnnaid dutkamii. Oktiibuot fállá dutkkus systematalaš gova mii sáhttá dagahit ahte šaddá čielgaseabbon geaid birra mii hupmat go fádda lea dearvvašvuohta ja eallindilit muhtun populašuvnnas mii ii leat addojuvvon ii ge oktalaš. Bagadallit Váldobagadalli professor Magritt Brustad Nubbi bagadalli professor Nils Oskal Árvvoštallanlávdegoddi Professor Per Selle, Institutt for sammenliknende politikk, Universitetet i Bergen, – 1. opponeanta Professor Oddgeir Friborg, Institutt for psykologi, UiT Norgga árktalaš universitehta, – 2. opponeanta Vuosttašamanuensa Kjersti Bakken, Institutt for samfunnsmedisin, UiT Norgga árktalaš universitehta, – lávdegotti jođiheaddji Nákkáhallanjođiheadddji Professor Jan Rosenvinge, Institutt for psykologi, Det helsevitenskapelige fakultet, UiT Norgga árktalaš universitehta Geahččalanlogaldallan addon fáttás dollojuvvo seammá sajis dii 10:15: "Hvordan er etnisitet operasjonalisert i internasjonal forskning om helseforhold, og har forskning på og statistiske analyser av samiske helsevariable noe å lære av dette?" Bures boahtin!

https://www.samas.no/nb/node/909

Lappi válgabires loktanedje riikkabeivviide čieža riikkabeaiáirasa: Katri Kulmuni, Hanna Mäntylä, Paavo Väyrynen, Johanna Ojala-Niemelä, Markus Mustajärvi, Eeva-Maria Maijala ja Markus Lohi. Muhto guđemuš guovlluin sii skáhppo jienaset? Lappi válgabire jietnadronnet, guovddážaKatri KulmuniDurdnosis čohkkii válggain 9 705 jiena. Kulmuni lea fitnodatkoordináhtor. Su jienain stuorámus oassi bohte Durdnosis (4 485) ja Roavvenjárggas (1 059). Kulmunis ledje ollu jienasteaddjit maid Durdnosa lagašguovlluin Giemas (901), Keminmaas (912) ja Badjedurdnosis (391). Kulmunis leat guottiheaddjit goit maid sámeguovllus: Soađegilis su jienastedje 167, Anáris 30, Eanodagas 20 ja Ohcejogasge 13 olbmo. Nubbin eanemus jienaid Lappi válgabires oaččui vuođđosuopmelaččaid evttohasHanna MäntyläDurdnosis, 8 065 jiena. Son fidnii erenoamáš ollu jienaid Roavvenjárggas (2 072), Durdnosis (1 421) ja Giemas (1 334). Mäntylä oaččui sámeguovllus eanet doarjaga go Kulmuni. Su jienastedje Soađegilis 331, Anáris 202, Eanodagas 64 ja Ohcejogas 58 olbmo. GuovddášbellodagaPaavo VäyrynenGiemas eret beasai riikkabeivviide 6 897 jienain. Son lea fitnodatdoalli. Väyrynenis eanemus guottiheaddjit leat Roavvenjárggas (1 633), Giemas (948) ja Keminmaas (763). Nana doarjja gávdno goit maid sámeguovllus: Väyrynenii adde jienaset Soađegilis 351, Anáris 113, Ohcejogas 66 ja Eanodagas 63 olbmo. Sosiálademokráhtaid roavvenjárgalaš riikkabeaiáirrasJohanna Ojala-Niemeläjoatká riikkabeivviin 6 236 jienain. Dego sáhttá vuorditge, sus stuorámus doarjja lea Roavvenjárggas, gos son čohkkii 2 985 jiena. Ojala-Niemelä jienastedje ollu maiddái Giemas (756) ja Durdnosis (559). Soađegilisge Ojala-Niemelä jienastedje 206, Anáris 143, Eanodagas 63 ja Ohcejogas 30 olbmo. GurutlihtuMarkus MustajärviSavuguoikkas maiddái beassá joatkit riikkabeivviin 5 739 jienain. Eanemus jienaid Mustajärvi oaččui Roavvenjárggas (1 517), Giemajávrris (616) ja Giemas (480). Savuguoikkas son oaččui 169 jiena.  Mustajärvis lea nana doarjja maiddái sámeguovllus: Soađegilis su jienastedje 410 jaAnáris 217 olbmo. Eanodagas goittotge Mustajärvis eai lean go 17 ja Ohcejogas 14 guottiheaddji. GuovddášbellodagaEeva-Maria MaijalaSavuguoikkas oaččui songe 5 511 jiena. Maijala lea agrologa, várreduopmár ja eana- ja boazodoalli. Eanemus Maijala jienastedje Roavvenjárggas (1 307), Soađegilis (894) ja Giemajávrris (881). Savuguoikkas son oaččui 232 jiena. Maiddái sámeguovllus gávdno doarjja Maijalai. Anáris son čokkii 136, Ohcejogas 47 ja Eanodagas 23 jiena. Maŋimuš čađa manni Lappi válgabires lea guovddášbellodaga roavvenjárgalašMarkus Lohi4 792 jienain. Badjelaš bealli su jienain bohte Roavvenjárggas (2 511). Soađegilis Lohi jienastedje 145 olbmo, Anáris 43, Eanodagas 32 ja Ohcejogas 27 olbmo. Várresajis Lappi válgabires leat dán dilis gurutlihtuSari MoisanenGiemas (4 173), guovddášbellodagaMikko KärnäEanodagas (3 203), vuođđosuopmelaččaidMatti TorvinenRoavvenjárggas (2 269) ja sosiálademokráhtaidPekka TiitinenGiemas (1 249). Sis čielgasit stuorámus doarjaga sámeguovllus oaččui Eanodaga gielddahoavda Mikko Kärnä. Su hálidedje riikkabeivviide Anáris 313, Eanodagas 302, Soađegilis 264 ja Ohcejogas 25 jienasteaddji. Eanemus jienaid Kärnä goit čohkkii Roavvenjárggas, 939 jiena. Lappi v√°lgabire buot evttohasaid jietnamearit g√°vdnojit gielddaid ja vel gielddaidge guovlluid mieldeYle v√°lgab√°lvalusas.

https://yle.fi/a/3-7940904

Davvi-Jyllándda regiuvdna (dánskkagillii: Region Nordjylland) lea okta Dánmárkku viđa hálddahuslaš guovllus. Regiuvnna oaivegávpot lea Aalborg. Dan olmmošlohku lea 579 628 ássi ja viidodat 7 910 km². Aalborg · Brønderslev · Frederikshavn · Hjørring · Jammerbugt · Læsø · Mariagerfjord · Morsø · Rebild · Thisted · Vesthimmerland Oaivegávpot • Gaska-Jyllánda • Davvi-Jyllánda • Sjællánda • Syddanmark

https://se.wikipedia.org/wiki/Davvi-Jyll%C3%A1ndda_regiuvdna

Ođđasat - Laila Susanne Vars lea nammaduvvon The International Arctic Science Committee (IASC) lávdegoddái - Ylva Jannok Nutti oažžu Várdduo dieđalaš bálkkašumi 2023 - Oza giđa 2024 oahpuide - Stádabušeahtta: Nanne sámi alitoahpahusa - Sámi logut muitalit 15 raporta lea almmuhuvvon - Barggat go vai lea go dus beroštupmi bargat dulkan? - 3D-teknologiijain vejolaš hábmet ođđa oahppofálaldagaid - Verddeovttasbargu gaskkal Sámi allaskuvlla ja Guovdageainnu suohkana - Sámi oahpahuskonferánsa: guhkidan dieđihanáigemeriid golggotmánu 26. beaivi 2018 Oza sámi giellastipeandda ALMMUHUS SÁMI GIELLASTIPEANDA SEMINARII LAPPONICI FOND Stipeanda lea studeanttaide geain lea sámegiella oassin oahpaheaddjioahpuin/lektoroahpuin ásahusain Sámi allaskuvla – Sámi University of Applied Sciences UiT Norgga árktalaš universitehta ja Nord Universitet. Seminarii Lapponici Fond ásahuvvui njukčamánu 24. beaivvi 1752, 2018/2019 oahppojagis almmuha Seminarii Lapponici Foandda stivra 3 stipeandda á Nkr 15 000,-. Stipeandda ulbmil lea nannet oahpaheaddjedili dain guovlluin gos sámegiella dahje/ja sámit leat unnitlogus, ja gos lea stuora dárbu oahpaheddjiide geain lea gelbbolašvuohta sámegielas. Sámi oahpaheaddjistudeantan navdojit studeanttat buot oahpaheaddjioahpuin; sámi mánaidgárdde oahpaheaddjioahpus, buot sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpuin/lektoroahpuin dahje lektoroahpuin main sámegiella lea oassin oahpus. Sáhttet leat sámi studeanttat Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas (miehtásámi perspektiiva). Go stipeanda juhkkojuvvo, de deattuhuvvo ahte studeanta dasa lassin sáhttá čájehit árjjalaš servodatberoštumi ovdamearkka dihte oasálastin sámi dahje/ja eamiálbmot organisašuvdna- dahje/ja kultureallimis. Eará bealit studeantta servodatberoštumis sáhttet maiddái deattuhuvvot. Seamma studeanta ii sáhte oažžut Seminarii Lapponici Fond- stipeandda máŋgii oahpaheaddjioahpu/lektoroahpu áigodagastis. Ohcan sáddejuvvo/addojuvvo dan allaskuvlii gos ohcci lea registrerejuvvon studeantan. Sámi allaskuvlla studeanttat sáddejit ohcama čujuhussii postmottak@samiskhs.no ja merkejit ohcama "Stipeanda ohcan Seminarii Laponici Fond 2018/2019" Ohcamis fertejit čuovvovaš dieđut boahtit ovdan: • Lea go ohcci sámi sohkii gullevaš. • Hálddaša go ohcci ovttage sámegiela njálmmálaččat. • Ohcci ferte duođaštit makkár oahppu sus dán rádjái lea sámegielas. • Ohcci ferte duođaštit makkár oahpaheami sámegielas son áigu čađahit allaskuvllas/universitehtas. • Goas ohcci lea álgán mánáidgárdde oahpaheaddjiohppui, vuođđoskuvllaoahpaheaddjeohppui/lektorohppui ja goas son áigu gárvvistit oahpus. • Ohcci ahki ja orrunbáiki. • Geahčus mii čájeha ja duođašta ohcci servodatberoštumi omd. eamiálbmot dahje sámi organisašuvdna- dahje/ja kultuvradoaimmain (luohttámušolbmodoaimmat, teahter, girječállin, čájáhusat, valáštallan, oktavuođat eará eamiálbmogiiguin, giellagelbbolašvuohta man bokte váldá oktavuođa/gulahallá eará eamiálbmogiiguin, ja eará). • Dieđut eará ruhtadoarjagiid (stipeanddaid) birra maid lea ožžon eará stipeandajuolludeddjiin. • Dokumentašuvdna dálá studeantastáhtusa birra.

https://www.samas.no/se/a/studeanttaide/oza-sami-giellastipeandda?page=4

Álppat leat dat alimus ja stuorimus várit mat leat ollásit Eurohpás. Álppat leat Gaska-Eurohpás. Dat álgá Nices Gaskamearas ja gevle davás Sveicca guvlui ja de nuorttas Nuortariikii. Álppat lea gávcci riikkaid siste: Frankriika, Itália, Monaco, Sveica, Liechtenstein, Duiska, Nuortariika ja Slovenia. Álppat šadde sullii 50-80 miljovnna jagi áigi. Álppat leat 207 000 njealjehaskilomehter viiddu. Davvil ii leat nu ceakkus go lullil. Álppaid alimus guovlu lea oarjjil, doppe leat badjel 4000 mehter allosaš čohkat. Doppe lea alimus čohkka Mont Blanc. Álppain leat hui olu leagit mat leat ruossot doarrás. Dainna lágiin Álppat eai leat hehttehussan johtolahkii, nugo olu eará várreguovllut leat. Álppain golggiidit eanut Rhone, Po ja Adige mat luitet Gaskamerrii, Rhen mii luoitá Davvimerrii ja vel Inn, Drava ja Sava mat luitet mat bohtet oktii ja šaddet Donau mii fas luoitá Čáhppes merrii. Oarjjil ja lullil lea lieggaset go nuorttil ja davvil. Dálkkádat goittotge molsašuddá arvat. Temperatuvra njiedjá, mađi allellii boahtá. Dálkkádaga dáfus ráhkada Álppat rádjeguovllu Davvi-Eurohpá ja Lulli-Eurohpá gaskkas.

https://se.wikipedia.org/wiki/%C3%81lppat

Latest news - Tospråktesten våren 2024 - Ny rapport viser behovet for parallell likeverdig samisk læreplan i matematikk - Forskningspris til Lovisa Mienna Sjöberg - Ny rapport: Hva er det samiske perspektivet i de nye læreplanene? - Kjente på et savn ved å ikke kunne samisk - Ny bok om samisk kunst og duodji lansert - - Dette året søker vi hele seks samiske veivisere! - Ny bok om samisk kunst og duodji i Sápmi - Ordførere fra samiske forvaltningskommuner samlet på Samisk Høgskole november 01. beaivi 2017 28 jagi Sámi allaskuvla rahppojuvvui almmolaččat skábmamánu 1. beaivvi jagi 1989. 28 jagi leat vássán dan rájis go Sámi allaskuvla almmolaččat lea rahppojuvvon ja duohtavuohtan šaddan. Sámi allaskuvlla vuosttaš oahppu lei oahpaheaddjeoahppu masa álget 49 studeantta. Guhká gal ii ádjánan ovdalgo eará oahppofálaldagatge šaddet duohtan. Nu mo omd. duoji- ja giellaoahput. Álggu rájis lei jo plána viiddidit oahppofálaldagaid dáidagis, servvodatfágain, journalistihkas, dulkomis ja buohccidivššároahpus. Rektor Sámi allaskuvlla vuosttaš rektor lei Jan Henry Keskitalo. Keskitalo deattuhii dárbbu oahpahusa sámegillii sámi servvodahkii. Davviriikalaš Álggorájis leat Sámi allaskuvla leamašan miehtá sámi várás ja geasuhii jo 80-logu loahpaš studeanttaid Norggas, Ruoŧas ja Suomas. Rahpandilálašvuohta Almmolaš rahpamis ledjet olu guossit. Ole K. Sara, allaskuvlastivrra ovdaolmmoš, Ole Henrik Magga, Sámedikki ođđa presideanta, Edel Hætta Eriksen, Sámi oahpporáđi jođiheaddji, Ellen Inga O. Hætta, Guovdageainnu sátnejođiheaddji ja Eleonore Bjartveit, stáhtaráđđi. Ledjet olu eará ásahusain dearvvuođat dalle earo eará skuvllain, fylkkamánnis, fylkasuohkanis ja institušuvnnain. Sápmái ávkin Lei stuora vuoitu sámi servvodahkii go rávesolbmot dan áiggis eai lean ožžon oahpahusa sámegillii. Gitta 1960-lohku rádjái sámegiella ii lean dohkkehuvvon skuvllaide ja skuvllat ledjet dassážii leamašan dáruiduhttinreaidun.

https://www.samas.no/nb/node/4147?page=1

Mii leat sáme konsuleantafitnodat mis leat bálvalusaid dego prošeaktajođiheapmi, guorahallan- ja plánabarggut, fitnodatoaivadeapmi ja proseassajođiheapmi. Deanu giellagáddi gullá maiddái min doibmii. Min áigumuš lea nannet ealáhus- ja servodatovdáneami sáme guovlluin. Mis leat máŋga doaimma mat čađahuvvojit ovttas allaskuvllaiguin, universitehtaiguin, dutkaninstitušuvnnaiguin ja ovttaskasolbmuiguin geain lea spesiála fágakompetánsa ja mii oassálastit aktiivvalaččat máŋga fierpmádagas ovttas eará sáme institušuvnnaiguin. Min doaibmabáiki lea Deanu birasviesus Deanušalddis. Bargit - SEG Deanu giellagátti birra Deanu giellagáddi vuođđuduvvui bissovažžan oassin SEG' doibmii jahki 2002. Giellaguovddáš galgá leat mielde nannemin ja ovddideamen sámegiela ja kultuvrra árgabeaivvis ja almmolaš oktavuođain. Giellaguovddáža váldo olahanjoavku lea Deanu álbmot, muhto mii fállat maiddái heivehuvvon giellabálvalusaid gieldda olggobeallai. Min áigumuš lea váldit vára sámegielas ja kulturárvvuin, ráhkadit sosiála dorvvolašvuođa gos gieldda ássiid identitehta nannejuvvo lagaš birrasii gullevašvuođa doaimmaid bokte ja ráhkadit kulturovdánanvejolašvuođaid mas lea vuođđun iešvuohta, muhto dattetge eará kultuvrraid gudnejahttin. Áigeguovdil - Deanu Giellagáddi Álggahuvvo guovvamánu 7.b. 2024 dii. 17 Deanu giellagáttis. Kursabeaivvit guovvamánus leat: 7.-8., 14.-15., 22.-23., 28.-29. Njukčamánus: 6.-7., 13.-14. Kurssas leat oktiibuot 36 diimmu, juohkásan 12 eahkedii. Kurssa sáhttá maid čuovvut Teams bokte. Oahpponeavvut, Davvin 3-4,… Bargit - Deanu Giellagáddi Váldde oktavuoda Sámi ealáhus- ja guorahallanguovddáš +47 455 13 601 Deanu Giellagáddi +47 455 13 604 Doaibmabáiki: Birasviessu 9845 Deatnu Poastačujuhus: Poastaboksa 7 9846 Deatnu Org.nr: 976034503

http://segdeatnu.no/sm/

19. juni: Visjona: Gáivuona suohkan Kåfjord kommune Kaivuonon komuuni ohcá suohkandirektevrra Ohcanáigemearri borgemánu 20. Beaivi 2024. Dákko ozat virgái. Mii ohcat suohkandirektevrra Gái... loga eanet Bisánansajit Gáivuonvákkis – Rievdadusat bisánanguovlluin ja jahkekoarttain 16. april 2024 - Oppdatert: 16. april 2024 Suohkanstivra mearridii 22.09,2022 áššis 76/22 ahte galgá ásahuvvot máksinčoavddus Guolášgeidnui, mii álgá fylkkageainnu 33 geažis. Viidásit mearriduvvui ahte bisánansadji Skognesis (Gáivuonvuovddis) galgá leat rabas birra jagi ja ii giddejuvvo geasset. Mearrádusa vuođđun leat árvvoštallamat mat gusket olgonastinlága § 14 ja EØS- šiehtadusa artihkal 4. 27.02.2024 áššis 17/24 mearriduvvui ahte bisánanguovlu Skognes (Gáivuonvuovdi) – Huortnáš (Vuortnáš) galgá juhkkot goabbat bisánanguovlun vai heive buorebut mearrádusain KS- 76/22. Mearriduvvui maiddái ahte Skognes (Gáivuonvuovdi) – bisánansaji máksu rievdá 300 ruvnnos 500 ruvdnui jagis. Jahkekoarttat mat juo leat oston, leat fámus. Gažaldagat maid olbmot dávjá divvot – bisánansajit Gáivuonvákkis: 16. april 2024 - Oppdatert: 16. april 2024 Dát diehtojuohkin čálus galgá veahkehit čilget beliid mat gusket bisánanguovlluide gáivuonvákkis. Deaddel dakko jus áiggut dieđuid eŋgelasgillii.

http://www.kafjord.kommune.no/cppage.598835.se.html

EU- ja Eeg riikkain dearvvašvuohtafuolahusa buot bálvalanbuvttadeaddjit galget meannudit áššehasaiguin, geat bohtet EU-riikkain, ovttaveardásaččat dikšundárbbu vuođul. Dikšumii beassama ii sáhte jođálnuhttit dehe ráddjet dan vuođul, man riikkas áššehas orru dehe lea oadjuduvvon buohcama várás dehe mii lea su riikkavulošvuohta. EU- dehe Eeg-riika sáhttá ráddjet nuppi EU-riikkain dikšumii ohcaleaddji áššehasaid beassama dikšumii dušše, juos báikkálaš orruid dikšuma oažžun šaddá várá vuollái. Ná sáhttá leat ovdamearkka dihte dalle, jos olgoriikkain dikšuma várás ohcalit olu áššehasat. Sáhtát dárkkistit čuozáhatriikka kontáktačuoggás, leatgo riikkas gustojeaddji dikšuma vuostá váldima ráddjehusat. Dikšunaddi sáhttá gáibidit sáddenbáhpira Dikšun addojuvvo báikkálaš lágaid mielde. Dus galgá leat dikšuma várás doaktára sáddenbábir, jos čuozáhatriikkas dakkár gáibiduvvo dikšuma oažžuma várás. - Sihkkarastte ovddalgihtii dikšunbáikkis, dárbbašuvvogo plánejuvvon dikšuma várás sáddenbábir ja galgágo dan čállit dábálaš doavttir dehe spesiáladoavttir. - Čielggat, dohkkehuvvogo Suomas čállojuvvon sáddenbábir. - Čielggat maid, guđe gillii sáddenbábir ja eará vejolaš áššebáhpirat galget leat. Don govččat ieš vejolaš jorgalangoluid. Suomas doaibmi doavttir ii dábálaččat sáhte doaimmahit sáddenbáhpira njuolga olgoriikka dikšunaddái. Doaimmat ieš Suomas čállojuvvon sáddenbáhpira ja eará dárbbašlaš dikšundieđuidat dikšunaddái. Muitte fuolahit dieđuid dorvvolaš sáddemis. Makkár dikšuma olgoriikkain sáhttá oažžut? Juohke riika fállá dearvvašvuohtabálvalusaid iežas láhkaásaheami mielde. Báikkálaš dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolmmoš mearrida dikšumis, mii addojuvvo. Dikšumat sáhttá leat earálágán go Suomas. Dikšunvuogit ja -doaibmabijut sierranit riikkaid mielde. Olgoriikkain sáhttá maid oažžut dikšuma, mii ii gula suopmelaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašupmái dehe mii Suomas klassifiserejuvvo sesolažžan dehe ii-dálkkasdieđalaš dikšumin. Dakkár dikšumiin šaddan goluid Kela (Áel) ii buhtte maŋálgihtii. Lea goitge vejolaš, ahte buohcci buresbirgenguovlu oastá buohcci dárbbašan dikšuma olgoriikkain dehe sádde buohcci oažžut dikšuma ovdamearkka dihte hárvenašbuozalmassii. Sáhtát geavahit sihke almmolaš ja priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid Sáhtát geavahit EU- ja Eeg- riikkain, Sveiccas sihke Stuora-Británnias ja Davvi-Irlánddas almmolaš ja priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid. - Jos buohccát iežat mátkki áigge, oaččut dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain. Eurohpalaš buohccedikšungoarta heive báikkálaš almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dehe doibmiide, mat leat dahkan soahpamuša almmolaš dearvvašvuohtafuolahusain. Priváhta dearvvašvuohtafuolahus ii dohkket eurohpalaš buohccedikšungoartta. - Juos mátkkoštat almmá EU-ásahusa mieldásaš ovdalobi haga nuppi EU-, Eeg-riikii, Sveicii, Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlándii oažžut dikšuma, ii buhtadusaid dáfus leat mearkkašupmi finatgo priváhta vai almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas. Sáhtát ohcat buhtadusa dikšungoluide maŋálgihtii Kelas. - Juos mátkkoštat EU-ásahusa mieldásaš ovdalobiin nuppi EU-, Eeg-riikii, Sveicii, Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlándii oažžut dikšuma, don galggat sihkkarastit, ahte dikšunaddi dohkkeha ovdalobi. Dábálaččat ovdalohpi heive dušše almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas. Jos goitge šattat máksit buot goluid ieš, de sáhtát ohcat maŋálgihtii buhtadusa Kelas. Dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanbuvttadeaddjit, mat doibmet EU-riikkain, eai dábálaččat sáhte sirrejuvvot almmolaš ja priváhta dearvvašvuohtafuolahussii seamma ládje go Suomas. Eará báikkis Eurohpas dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanbuvttadeaddji sáhttá doaibmat ovttaáigásaččat sihke almmolaš ja priváhta bálvalanbuvttadeaddjin. Čielggat ja nanne dikšunaddiin, oaččutgo dikšuma čuozáhatriikka almmolaš vai priváhta vuogádaga buohccin.

https://www.eu-dearvvasvuodadiksun.fi/dearvvasvuohtabalvalusat-olgoriikkain/na-geavahat-dearvvasvuohtabalvalusaid-olgoriikkain/

Jos fárret Suomas olgoriikkaide stuđeret dehe joatkkastuđeret dehe bargat bálkkáhis hárjehallama dehe dutkamuša, de gulat dábálaččat Suoma buohcanoaju ollái. EU- dehe Eeg-riikkas, Stuora-Británnias dehe Šveiccas oaččut dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain. Jos vuolggát EU-riikkaid olggobeallái, lea ávžžuhahtti váldit priváhtadáhkádusa buohccáma várás. Jos fárret olgoriikkaide bargat stuđeremiid hárjehallama, mas lea bálká, de das sáhttá leat váikkuhus oadjudeapmásat buohcama várás Suomas. Bargga vuolggedettiinat ná: - Olgoriikkaide fárremis ferte ilmmuhit Kelai, jos dutnje máksojuvvo juoga Kela ovdamunni dehe juos dus lea eurohpalaš buohccedikšungoarta. Diŋgo dárbbu mielde eurohpalaš buohccedikšungoartta Kelas. - Ilmmut Kelai álohii, jos barggat olgoriikkain. - Daga fárrenilmmuhusa maid Digi- ja álbmotdiehtovirgelágádussii. Fárren stuđeantan dehe dutkin EU- dehe Eeg-riikii, Stuora-Británnia dehe Šveicii Dikšun ođđa riikkas: Oaččut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma nuppi EU- ja Eeg-riikkas, Stuora-Británnias ja Šveiccas orodeamát áigge, go čájehat eurohpalaš buohccedikšungoartta. Dikšun Suomas: Suomas oaččut dikšuma seamma ládje go ovdalnai. Ruovttugieldalažžan dus lea riekti atnit almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid. Jos du ruovttugielda ii seaillo Suomas, dárbbašat Kela mieđihan duođaštusa vuoigatvuođas dikšunovdamuniide Suomas, mainna čájehat iežat vuoigatvuođa dikšumii almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas. Dus lea vuoigatvuohta buhtadussii priváhta dearvvašvuohtafuolahusa goluin sihke dálkkasostosiid ja buozalmasa dikšuma dihte dahkkon mátkkiid goluin. Kela mieđiha dárbbašlaš dikšunriekteduođaštusaid, go ilmmuhat fárremisttát Kelai. Fárren stuđeantan dehe dutkin Kanada Quebecii Dikšun ođđa riikkas: Suoma ja Kanada Quebeca sosiáladorvvu sosiáladorvosoahpamušordnedeapmi guoská doavtter- ja buohcceviessodutkama, sihke muhtin muddui bátnedikšuma, mii addojuvvo Quebecas. Soahpamuša vuođul dikšuma sáhttet Quebecas oažžut dohko gaskaboddasaččat fárrejeaddji - stuđeantalonohalli dehe dutkkusstuđeanta - dutki - stuđeanta, gii ollašuhttá nuppi dási oahpu dehe allaskuvlaoahpuid hárjehallama - bearašlahttu, gii fárre ovdal namuhuvvon olbmo mielde. Dikšuma oažžun gáibida, ahte registreret iežat vuohččan Quebeca buohcanoadjolágádusas. Sáhtát ohcat registrerenskovi friddjahápmásaččat Kela áššiiddikšunbálvalusas, telefuvnna bakte dehe Kela doaimmahagas. Quebeca buohcanoadjolágádus bidjá eaktun maid gustojeaddji riikiiboahtináššegirjji. Dasa lassin stuđeanttas ja dutkis gáibiduvvo duođaštus iežas čáliheamis stuđeantan (ovdamearkka dihte oahppolágádusa mieldeorrunduođaštus) dehe dohkkeheamis dutkin dehe hárjehallin. Dikšun Suomas: Jos dus seailu ruovttugielda Suomas, oaččut dikšuma Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas ruovttugieldalačča áššehasmávssuin dego ovdalnai. Jos iige dus leat ruovttugielda Suomas, de don leat vuoigadahtton Suomas duššefal hohpolaš dikšumii. Govččat ieš dikšungoluid. Dus lea vuoigatvuohta buhtadussii priváhta dearvvašvuohtafuolahusa goluin sihke dálkkasostosiid ja buozalmasa dikšuma dihte dahkkon mátkkiid goluin. Fárren stuđeantan dehe dutkin Austráliai Dikšun ođđa riikkas: Suoma ja Austrália sosiáladorvosoahpamušortnet ii guoskka Austrálias gaskaboddasaččat orodeaddji stuđeanttaid ja dutkiid. Don dárbbahat priváhtadáhkádusa, mii gokčá buohccedikšumis ja dálkkasoastimiin šaddan goluid. Jos seaillut Suomas oadjuduvvon olmmožin buohcama várás, de sáhtát ohcat Kelas buhtadusa báifáhkka buohccámis. Buhtadusat leat danveardásaččat go priváhta dearvvašvuohtafuolahusa buhtadusat Suomas. Dikšun Suomas: Jos dus seailu ruovttugielda Suomas, oaččut dikšuma Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas ruovttugieldalačča áššehasmávssuin dego ovdalnai. Jos iige dus leat ruovttugielda Suomas, de don leat vuoigadahtton Suomas duššefal hohpolaš dikšumii. Govččat ieš dikšungoluid. Dus lea vuoigatvuohta buhtadussii priváhta dearvvašvuohtafuolahusa goluin sihke dálkkasostosiid ja buozalmasa dikšuma dihte dahkkon mátkkiid goluin. Fárren stuđeantan dehe dutkin EU-riikkaid olggobeallái Dikšun ođđa riikkas: Go orodat stuđeantan dehe dutkin eará báikkis go EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, oaččut dikšuma orodanriikka báikkálaš láhkaásaheami mielde. Eará báikkis go EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, govččat dábálaččat ieš dikšuma goluid. Čielggat ovddalgihtii dárbbašatgo priváhta dáhkádusa dearvvašvuohtabálvalusaid geavaheami várás. Jos seaillut oadjuduvvon buohcama várás Suomas, de sáhtát ohcat Kelas buhtadusa fáhkka buohccámis. Buhtadusat leat seammalágánat go priváhta dearvvašvuohtafuolahusa buhtadusat Suomas. Dikšun Suomas: Jos dus seailu ruovttugielda Suomas, oaččut dikšuma Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas ruovttugieldalačča áššehasmávssuin dego ovdalnai. Jos iige dus leat ruovttugielda Suomas, de don leat vuoigadahtton Suomas duššefal hohpolaš dikšumii. Govččat ieš dikšungoluid. Dus lea vuoigatvuohta buhtadussii priváhta dearvvašvuohtafuolahusa goluin sihke dálkkasostosiid ja buozalmasa dikšuma dihte dahkkon mátkkiid goluin.

https://www.eu-dearvvasvuodadiksun.fi/dearvvasvuohtabalvalusat-olgoriikkain/farren-olgoriikkaide/farren-olgoriikkaide-studeantan-dehe-dutkin/

Dievdu gii mannan ija dieđihuvvui lahppon gaskal Bårjås ja Björkudden Johkamohkis gávdnui duššan jogas. Dievdu gii mannan ija dieđihuvvui lahppon gaskal Bårjås ja Björkudden Johkamohkis gávdnui duššan jogas. Lávvordateahket vuoddjái dievdu Bårjåsis ja humai vel ovttain olbmáin telefuvnnas go lei beallemátkis, muhto maŋŋel dan ii šat gullon sus mihkkege, čállá Ruoŧa Sámiradion ja SVT Sápmi. Gávdnui duššan Dievddu olbmát dieđihedje dievddu lahppon ovtta áiggi, ja gádjunveahkit sihke skuteriiguin ja helikopteriin álge ohcat dievddu. Dievdu ja su skuter mas reahka gávdnui suttis Sáltoluokta guovllus. Ledje politiijat girdiin geat gávdne duššan dievddu sotnabeaivvi beaivet. Dievdu gii duššai lei 56 jagi boaris ja orui Johkamohkis. Lagamuččat leat ožžon dieđu dáhpáhusa birra, dieđiha P4 Norrbotten.

https://www.avvir.no/skohtervuoddji-gavdnui-dussan/#respond

Ođđasat - Sámi álbmotbeaivvi oktavuođas lágideamit olles vahkku - Ođđa oahppofálaldat sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahpus - 2022 Gollegiella bálkkašupmi Ole Henrik Maggai - Mátkemuitalus sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu Kanáda mátkki birra - Oahpa sámi muitalusaid ovdanbuktit oanehis filbman - Bargobájit ja kurssat oahpaheddjiide giđđat 2023 - Guhkiduvvon ohcanáigemearri 2023 giđa oahpuin - Čohkkeje boazosápmelaččaid Sámi allaskuvlii - Ođđa dutkanprošeakta: Movt vásihit boazosámi nuorat rasismma Sámegiella ja sámi girjjálašvuohta: Márjá-Kristin Skum Márjá-Kristin Skum ii oahppagoahtán sámegiela ovdal go rávisolmmožin álggii Sámi allaskuvlii Guovdageainnus. Dál son lea juo sámegiela ja sámi girjjálašvuođa doavttirgráda čađaheame. Čállán: Niels Ovllá Oskal Dunfjell Márjjás lea leamaš oalle giellamátki dan rájes go mearridii oahppagoahtit sámegiela. Son lei 22-jahkásaš go 2000:s dollii ruovttus Västerbottenis Ruoŧas Kárášjohkii lohkat sámegiela álgokurssa álbmotallaskuvllas. Doppe orodii jagi, muhto ii son jur sámástišgoahtán vel. Son ozai joatkkakurssaide Sámi allaskuvlii. Plána lei jahkebeale vel lohkat sámegiela Guovdageainnus. – Ii šatta álo nu movt pláne. Dalle in oba máhttán ge govvidit gosa sámegiella bođii doalvut mu, ja makkár vejolašvuođaid bođii rahpat, lohká Márjá. Áhčči muittohuvai ja sámástišgođii Sus lei mánnán ruoŧagiella ruovttugiellan, vaikko su áhččerohkki lei sámegielat. Son muitá ahte ii moraštan sámegiela dađi eambbo, go mánáide lea giella dávjá eanet gulahallanreaidun go identitehtan. Muhto juoga rievddai. Márjá lei 10-jahkásaš go su áhčči muittohuvvagođii. Dađistaga vajálduhtii son ruoŧagiela ja hupmagođii giela mainna ieš lei bajásšaddan. Golbma maŋemus jagi go elii, de dušše sámástii. – Stuora oasi iežan mánnávuođas in beassan gulahallat iežan áhčiin. Dat lei hui ahkit munnje. Dát lei dieđusge okta sivain dasa go áibbašišgohten sámegiela oahppat. Ii dovdan iežas šat olggobealde Go Márjá fárrii joatkkaskuvlla vázzit Johkamohkkái, de oahpásnuvai eará sámi nuoraiguin. Doppe álggii eanet ipmirdišgoahtit iežas identitehta, muhto seammás vásihii ain olggobealde leat. Son dovdagođii makkár vejolašvuođaid sámegiella attašii. Sus eai lean alla mihtut álggos. Jus buorebut ipmirdivččii sámegiela, de dainna ollešii guhkás, jurddašii son. – Mun muittán go vuosttaš geardde ipmirdišgohten sámegiel rádiosáddagiid, ja go in šat dárbbašan dulkka guldalit Sámedikki čoahkkimiin. Dat lei erenoamáš vásáhus, dadjá Márjá ja lasiha: – Fáhkka in šat dovdan iežan olggobealde, go dál bessen mun ge servvoštallat. Deaivvai Guovdageainnu bártni Sámi allaskuvla lea sutnje leamaš áibbas guovddážis dán mátkkis. Son deattuha ahte ii dovdda eará oahppobáikkiid, muhto su oainnu mielde lea Sámi allaskuvla ja Guovdageaidnu buoremus sadji sámegiela oahppamii. – Mun gal duođai ávžžuhan lohkat sámegiela Sámi allaskuvllas, leaččat dál easkaálgi dahje dakkár gii čiekŋudit áiggut, lohká Márjá. – Guovdageainnus gulat sámegiela juohke sajis, ja doppe háliidit njuolgut ahte olbmot ohppet giela. Seamma positiivvalaš vuoiŋŋa illá gávnnat eará báikkiin. Su plánejuvvon jahkebealli allaskuvllas šattai álggos olles jahkin, ovdal go fas máhcai Ruŧŧii. Dalle dovddai iežas geargan sámegielalohkamiin. – Muhto ii han olmmoš sáhte plánet eallima. Ovttaid Johkamohke-márkaniin deiven dieđusge Guovdageainnu bártni, boagusta Márjá. – Beassan mánáide oahpahit giela Márjá fárrii fas Guovdageidnui, náitalii ja oaččui mánáid. Son lohkagođii eanet sámegiela ja olahii dađistaga alit ja alit gráda sámegielas. Dál son lea bargame sámegiela ja sámi girjjálašvuođa doavttirgrádain, mas guorahallá iežas historjjá: Manne ii oahpahan su áhčči sámegiela sutnje? Lassin bargá maid dutkin UiT Norgga árktalaš universitehta ovddas. Golbma jagi dás ovdal fárreje Márjá ja su bearaš Guovdageainnus su ruovttubáikái Gávtjajávrái (Ammarnäs). Su isit attii eret iežas siidaoasi Norggas ja bargagođii bohccuiguin Ruoŧa beale. Máŋgga láhkai lea Márjá buktán ruoktot dan man ieš ii ožžon. – Deháleamos oassi mu giellamátkkis gal lea ahte lean iežan mánáide beassan oahpahit sámegiela, loahpaha son. Sámi allaskuvllas sáhtát vázzit olles giellabálgá alitoahpus, álgokurssas gitta doavttigrádii. Loga eambbo sámegiela ja sámi girjjálašvuođa mastergrádaoahpu birra dás. Loga eambbo sámegiela ja sámi girjjálašvuođa doavttirgrádaoahpu birra dás.

https://www.samas.no/se/a/oahput/manne-sami-allaskuvlii/samegiella-ja-sami-girjjalasvuohta-marja-kristin-skum?page=10

Kurage Kohji Ohhashi – Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. Inga Hansen To learn about indigenous issues and the Sámi issues as a journalist is great. I love to be in Sámi allaskuvla. Lieuwe Jan Hettema – Here I gained insights on the role of media and the construction of society and minorities, such as the Sámi and Frisians. Bernt Morten Bongo – It is a nice place for a student here, very good atmosphere. I studied Árbediehtu/Traditional knowledge, Bistevaš Design and Sámi language here. Marta Okotetto - Thank you, it was one of the best practices in my life!

https://samas.no/en/node/740

Nigeria dahjege Nigeria lihttodásseváldi lea riika Afrihkás. Váikko Nigerias hállojuvvojit 519 giela, beare okta dáin gielain lea virggálaš vuođđolága 55 § mielde: eaŋgalsgiella. Seamma paragráfa mielde Nigerias leat 3 riikkagiela: hausagiella, igbogiella ja jorubagiella.

https://se.wikipedia.org/wiki/Nigeria

Elle-Máijá Tailfeathers lea blackfoot-indiána- ja sámefilbmadahkki, gii orru Vancouveras, Kanadas. Son illuda, go Idle No More lea šaddan hui beaktilis álbmotlihkadussan, mii lea beaggán viidát mediain Kanadas. - Dát gal lea áibbas erenoamaš áigi dál Kanadas. Mun in leat goassege ovdal vásihan dákkára, ahte álgoálbmotášši lea dovddus olles Kanadas. Aviissain ja ođđasiin lea oppa áigge lihkadusa birra, Tailfeathers muitala Yle Sápmái. "Hui pessimisttalaš" Tailfeathers ii goittotge jáhke, ahte Harpera ja indiánaid bearjadaga čoahkkimis leat konkrehta bohtosat. - Harper ii leat vel sániinge máinnašan Theresa Spence, Idle No More -lihkadusa dahje dan fákta, ahte duháhat indiánat lea čájehan mielaset miehttá Kanada jo mánotbaji. Nu ahte lean hui pessisttalaš das, ahte čoahkkimis livčče konkrehta bohtosat. Indi√°nat ballet massimis √°lgo√°lbmotrivttiid Kanadas Indiánat ballet, ahte Harpera konservatiivaráđđehusa plánen láhkaođastusat bohtet sakka fuonidit indiánaid álgoalbmotrivttiid.Tailfeathers jáhkká, ahte Harpera ráđđehus ii váldde Kanada indiánaid fuolaid duođas, ovdalgo vásiha garra álbmogiidgaskasaš deattu. - Jos sámit hálidit doarjut Idle No More -lihkadusa, de galget čállit iežaset stáhtaministtariidda ja bivdit bidjat deattu Kanada stáhtaministtarii. Tailfeathersa mielas lea hui mávssolaš, ahte sámitge čájehit solidaritehtas indiánaide. Elle-Máijá Tailfeathers ealligovat The Colonial Gaze Sámi Artists' Collective ja A Red Girl's Reasoning čájehuvvojit Skábmagovat-festivalas 2013.

http://yle.fi/uutiset/indiana-samedaiddar_ii_jahke_ahte_bearjadaga_coahkkin_bukta_bohtosiid/6621480

√°mediggel√°hka d√°rkkistuvvo d√°n jagi. Sámediggeláhka ásahuvvui 1995. Dan maŋŋil dasa leat dahkkon moadde unna ovdamearkka dihtii hálddahussii ja jienasteapmái guoski nuppástusa. Sámediggelága vigge ođasmahttit mannan válgabajis ja hábmet ovdamearkka dihtii ođđa sápmelašmeroštallama ja ođasmahttit Sámedikki hálddahuslaš beali. Suoma ráđđehusa dahkan sámediggeláhkaevttohus goittotge gomihuvvui riikkabeivviin giđđat 2015. Dál vuoigatvuođaministeriija dieđiha neahttasiidduinis nuppástusain, mat gusket sámedikki hálddahuslaš bargui ja jienasteami čađaheapmái. – Eandalii girjedoallo- ja ruhtadoalloloahpaheami guoski ásahusat, sámediggeválggaid geavatlaš čađaheami guoski ásahusat ja nuppástusohcan ásahusat leat oasil boarásnuvvan ja daid lea váttis ollašuhttit geavadis. Leat maid ákkat viiddidit rihkuslága virgerihkkosiid guoski ásahusaid guoskat maid Sámedikki virgeolbmuide. Sámedikki dárkkisteapmái dán oasil livččii dárbu, vuoigatvuođaministeriija dieđáhusas muitalit. Bargu ii leat vel √°lg√°n Vuoigatvuođaministeriijas muitalit, ahte bargu lága dárkkisteami olis ii leat vel álggahuvvon geavadis. – Fidnu ii leat vel geavatlaččat álggahuvvon, muhto dat álggahuvvo nu jođánit go vejolaš, ráđđádalli virgeolmmoš Satu Kaskinen vuoigatvuođaministeriijas muitala. Lága dárkkisteami dárkilis sisdoalus eai máhte vel muitalit eambbo, go ahte mannan válgabajis dahkkon ráđđehusa evttohusain ávkkástallet barggus. – Materiálan geavahit mannan válgabajis gomihuvvon ráđđehusa evttohusa, dárkilut linnjemiin mearridit maŋŋelabbos, Kaskinen muitala.

https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/samediggelaga_aigot_darkkistit_dan_jagi__sisdoalus_ii_leat_vel_darkilis_diehtu/8858440

Ođđasat - Studeantačálus 2: "Movt don sáhtát váiban go leat dušše beaivvi stoahkan mánáiguin?" - Studeantačálus: Don it leat beare boaris mánáidgárddis bargat - Doarjja Sámi allaskuvlla joatkkaoahpuide - Oza čavčča oahpuide! - Nanu dulkaáŋgiruššan sámegielain Sámi allaskuvllas - Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa masteroahppu addá ođđa bargovejolašvuođaid - Ovttastallan ja siiddat otnábeai servodagas - Lihkku beivviin! - Sámi allaskuvllas lea girjás ja miellagiddevaš prográmma Sámi vahkkus Maid sáhtát čoavdit ovdal go oahppu álgá? Mii sávvat bures boahtima sihke ođđa ja dálá studeanttaid Sámi allaskuvlii 2021 čavčča. Muhtun áššiid lea buorre čoavdit ovdal go oahppu álgá. Oahpu álgima oktavuođas lea dávjá ollu mii dáhpáhuvvá, ja ollu áigi sáhttá sestojuvvot jus muhtun áššit leat čovdojuvvon ovdal oahpu álgima. Mii leat ráhkkanan čađahit oahppojagi ja álggahanvahkku fysalaččat Diehtosiiddas borgemánu 16. beaivvi rájes, ja campus lea rabas sihke min studeanttaide ja bargiide. Mii dárkkistit geažos áiggi gustovaš njoammuneastadeami njuolggadusaid vai lágideamit ja oahpahus čađahuvvojit oadjebas lági mielde. Somá go válljejit Sámi allaskuvlla oahppobáikin, mii illudit váldit vuosta din mánnodaga rájes! Maid sáhtát čoavdit ovdal go oahppu álgá? - Lohkanbadjedivvaga máksit - Registreret iežat studeantan StudentWeb bokte - Ohcat orrunbáikki - Ohcat mánáidgárdesaji - Norgga beale studeanttat sáhttet ohcat loana ja stipeandda Loatnakássas. Studeanttat ruoŧa – ja suomabeale galget ohcat oahppodoarjaga ruovtturiikkas. - Logget sisa Canvasii (Liŋka, geavahan- ja beassansáni oaččut maila bokte vahkku 33) - Viežžat Canvas - appa mobiilatelefovdnii. - Geahččat diibmoplána, deaivvadanplána, eksámendáhtoniid ja eará dieđuid TimeEdit:as: TimeEdit Samisk Høgskole - Sámi allaskuvla - Geahččat lohkanmeari - dárbbašat go oastit/luoikkahit girjjiid? - Oahpásnuvvat Campusin - geahča latnjakárta dáppe. - Oahpásnuvvat girjerádjosiin - Diŋgot politiijaduođaštusa jus leat ožžon oahpposaji dáidda oahpuide: Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahppu, Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu 1.-7. ceahki master ja Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu 5.-10. ceahki master. Duođaštusa ozat www.politiet.no siiddus. Dárbbašat go heiveheami? Studeanttain main leat earenoamáš dárbbut ja/dahje doaibmahehttejumit lea riekti oažžut heiveheami studeantaárgabeaivái ja eksámenii, vai sihkkarastá dásseárvosaš oahppama ja oahppovejolašvuođaid. Corona oktavuođas erren Buohkat geat bohtet olgoriikas Norgii, earret sii geat bohtet ruona riikain/guovlluin Eurohpas, galget leat erremis, muhto das gávdnojit sierra spiehkastagat. Dán siiddus sáhtát geahččat makkár njuolggádusat gustojit dutnje. Váldde "Karantenesjekken" dáppe: Karantensjekk Sii geat leat ollásit boahkuhuvvon ja sii geain lea leamaš Covid-19 maŋemus 6 mánus, eai dárbbaš mannat erremii. Sii geat leat ožžon vuosttaš boahku gaskkal 3 ja 15 vahkku dassái ja mánát vuollel 18 jagi, fertejit mannat erremii, muhto jus coronaiskkus lea negatiiva de beassá loahpahit errema aramusát 3 jandora maŋŋel go leat boahtán riikii. FHI siidduin sáhtát lohkat eambbo: www.FHI.no Koronapassa ja vaksiidna Koronapassa maid leat ožžon EU ja EØS-riikas, lea dohkkehuvvon Norggás. Studeanttat geat leat váldán Pfeizer, Moderna, Strazenica ja Jansen boahku olggobealde EU ja EØS-riikain (omd. USAs), fertejit registreret dan boahku doaktára luhtte maŋŋel go leat boahtán Norgii ja leat ožžon Norgga personnummara dahje D-nummara. Váldde oktavuođa Jus it gávnna vástádusa du gažaldahkii dahje dárbbašat veahki mas nu, de áinnas váldde oktavuođa Sámi allaskuvlla oahppohálddahusain oahppohalddahus@samas.no / +47 78 44 84 00. Mii veahkehit du!

https://www.samas.no/se/a/maid-sahtat-coavdit-ovdal-go-oahppu-alga?page=3

Ođđasat - Studeantačálus 2: "Movt don sáhtát váiban go leat dušše beaivvi stoahkan mánáiguin?" - Studeantačálus: Don it leat beare boaris mánáidgárddis bargat - Doarjja Sámi allaskuvlla joatkkaoahpuide - Oza čavčča oahpuide! - Nanu dulkaáŋgiruššan sámegielain Sámi allaskuvllas - Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa masteroahppu addá ođđa bargovejolašvuođaid - Ovttastallan ja siiddat otnábeai servodagas - Lihkku beivviin! - Sámi allaskuvllas lea girjás ja miellagiddevaš prográmma Sámi vahkkus Unnán kulturjournalisttat Sámis Háliidat go oahppat eanet kulturjournalistihka birra? Searvva don nai jos beroštat oahppat mo galgá árvvoštallat girjjiid, teáhterbihtáid, filmmaid dahje musihka. Don maid oahpat mat erenoamášvuođat leat kulturjournalistihkas – go Sámi kultuvra han lea rikkis ja girjái. Mii maid jearrat manne son sámis leat nu unnán kulturjournalisttat? Dát lea oanehis gursa, dinet vihtta oahppočuoggá ja čálát eksámenčállosa. Jos lea beroštupmi, de čális midjiide dieđu dahje váldde oktavuođa fágakoordináhtorin Liv Inger Somby:in. Mis álgá gursa duorastaga 20.04 ja geargat dainna maŋŋebárgga 25.04.2017 Hás ozat?

https://www.samas.no/se/a/unnan-kulturjournalisttat-samis?page=3

Generere lullisámegiel sojahanparadigmaid Čále lullisámegiel sáni, vállje sátneluohká, ja prográmma generere olles sojahanparadigma. Prográmma dohkkeha i lullisámegiel ï ovddas, ja sihke dáru æ, ø ja ruoŧa ä, ö Prográmma ii leat vel gárvvis. Jos fuomášat meattáhusaid dahje boasttuanalysaid, de sáhtát čállit dieđu Giellateknoi.

https://giellatekno.uit.no/cgi/p-sma.sme.html

PODCASTVálga-poddaVÁLGGAT 2021 Politihkke ja oaggu jienaid Snapchatas Guldal podcast FacebookEmail Anne Berit Anti 13/07/2021 20:00 1734 0 Dán Ávvira válgapoddas ságastallat Johttisápmelaččaid listtu vuosttas áirasiin Berit Marie P. E Eirain Ávjovári válgabiirres. Son áigu erenoamážit Snapchatas ja Instagramas čađahit válgagičču olahan dihte nuoraid.

https://www.avvir.no/politihkke-ja-oaggu-jienaid-snapchatas/

Bátneduoddara johtolagat Vánddardanjohtolagat ja bálgát Bátneduoddara meahcis leat merkejuvvon bálgát dušše Avviljoga golleeatnamiid lahkosis. Johtolagaid vuolginsajit - Bálggis Avviljoga Kultalai vuolgá meahccegeainnu geažis lahka Pahaoja gámppá. Pahaojai manadettiin vuddjojuvvo njelješgeainnus sullii 15 km Guhtura guvlui ja jorgaluvvo čoskka nurkkis olgešguvlui Čuđejuuhâ geidnui. Čuđejuuhâ geainnu mielde vuddjojuvvo sullii 8 km ja jorgaluvvo dasto gurotguvlui Pahaojai. - Gollebálggis vuolgá njelješgeaidnoguoras 1,5 km Laanilas máttás ja nohká Guhturgeainnu álgogeaži párkerenbáikái. Merkejuvvon johtolagat - Pahaoja párkerenbáikkis lea sullii kilomehter vázzinmátki Pahaoja gámpái. Čuđejuuhâ badjel beassá ođđa šalddi mielde. Pahaojas lea 12 km vázzinmátki Avviljoga Kultalai. - Boares bálggis Guhturageainnus Kultalai boares Rovanen eatnangeainnu mielde ii šat leat anus iige dat leat merkejuvvon meahccái. Bálgá lea báikkuid váttis fuomášit, iige ávžžuhuvvo, ahte dat geavahuvvo. - - Bátneduoddara meahcceguvlui dasttán lahka lea gollehistorjjás muitaleaddji 7,5 km guhkkosaš Gollebálggis. Bálggis johtá boares rogganbáikkiid bokte ja oahpásmahttá golleroggama historjái ja máilbmái. Lassin historjjá ja dálá áiggi gávdná Tankavaara Kultamuseos (kultamuseo.fi, suomagillii). Bálggis oidno olgolihkadankárttas. Sajáiduvvan johtolagat Golleeatnamiin ja vuovdebargguin leat johtán čuohte jagi ja geainnut ja bálgát leat šaddan dáid eatnamiidda. Luottat oidnojit olgolihkadankárttas. Čuoiganjohtolagat - Suoločielggi turistaguovllu láhttut ollet Bátneduoddara meahci nuortaravdii Tolosjoga birrasii. Láhttu guoras leat guokte goađi dolastallama várás, nubbi Tolosjoga siste ja nubbi Soavveloivviid davvenuorttabealde. Láhttut dollojit ortnegis mášeniin, muhto dát meahcceláhttut heivejit dušše árbevirolaš čuoigamii. Suoločielggi turistaguovddáš (saariselka.fi, suomagillii) fállá buotdássásaš idjadeami, bálvalusaid ja lassiprográmma. Čáhce- ja meallunjohtolagat Avviljoga meallunjohtolat lea bivnnut ja máŋggabealat. Reaissu sáhttá álggahit Avvil Máhtes ja joatkit gitta Anárjávrri rádjái. Johtolaga guhkkodat Guhturis Avvilii lea 70 km. Aivve álggahalli melluid johtolat ii leat. Guhtura ja Avvila gaskkas leat 30 guoikasaji ja allodaterohus lea 82,5 m. Vaikko Avviljohka leage geasset coahki ja geađgái, de dan sáhttá luoitit oba geasi áigge. - Bálvalusat: Gillijohka beaivestohpu, Avviljoga Kultala ávdin- ja láigostohpu, Ritaguoikka ávdin- ja láigostohpu sihke Louhioja ávdinstohpu. Dolastallanbáikkit: Siidsuori njálbmi, Áhppesjoga njálbmi, Čuđejoga njálbmi ja Louhioja njálbmi. - Oaidnámuš: Avviljoga Kultala Kruunun Stationi ja Ritaguoika. - Johtolatčilgehus: Guhtur - Avvil, 70 km

https://www.lundui.fi/batneduottar/johtolagat

Ođđasat - Buohccidivššároahppu: ovttasbargošiehtadus UiT:in sajis - Min birrasat konferánsii dieđiheapmi - Sámiid dearvvašvuođadilálašvuohta - Oahppu ii deatte podkast - ođđa oassi juohke vahku - Sámi kulturárbbi sajádat globála hástalusain - Prográmmaoahput 2024 čavčča - Stádabušeahtta 2024: Sámi allaskuvlii ruhtadeapmi - Mis leat ain rabas oahpposajit - geahčes dás makkár oahpuide sáhtát ohcat - Oahppu ii deatte - ođđa podkasta Jođihišgoahtá goađi Sámi allaskuvlla stivra lea virgádan Marit Meløy goahtejođiheaddjin jahkemearrevirgái Giela, duoji, boazodoalu ja servodatdiehtagiid goahtái 1.1.18 rájes 31.12.21 rádjái. Lea vuosttaš geardde go Sámi allaskuvla virgáda goahtejođiheddjiid. Ovdal leat goahtejođiheaddjit válljejuvvon. Dát čuovvu ge ođđa goahtestrukturproseassa man stivra lea mearridan. Marit Meløy bargá dal seniorráđđeaddin boazodoalloáššiin Sámedikkis. Sámi allaskuvllas son lea ovdal bargan dutkankonsuleantan, oahpporáđđeaddin ja oahppohoavdan. Sus lea mastergráda servodatplánemis Romssa Universitehtas. Masterbargu boazodoallofáttás, boazosámi nissonolbmuid birra. Ođđajagimánu rájis Sámi allaskuvllas leat guokte goađi, Giela, duoji, boazodoalu ja servodatdiehtagiid goahti man Marit Meløy jođiha ja Sámi oahpaheaddjeoahpuid ja álgoálbmotjournalistihka goahti man Seija Risten Somby jođiha.

https://www.samas.no/se/a/studenter/jodihisgoahta-goadi?page=5

Feasta Šloahtas Ruvdnaprinsbára 50-jagit leat ávvuduvvon gussiiguin geat ledje bovdejuvvon festii miehtá Norgga. Lei vuosttaš geardde go šiljus mii lea duogábealde Šloahta, lágiduvvi feasta. Gonagaslaš Allavuođat Ruvdnaprinsa ja Ruvdnoprinseassa sávaiga sudno 50-jagi beivviid oktavuođas ávvudeami gos olles Norga ja searvevuohta ávvuduvvo. Guossit ledje olbmot geaiguin leaba deaivvadan go leaba johtán miehtá riikka, ja dasa lassin ledje bovdejuvvon ovttasbargoguoimmit, almmolaš Norgga ovddasteaddjit ja ovddasteaddjit organisašuvnnain maid soai doarjuba ja ja várjaleaba. Ávvudeaddjit olleba festii ovttas Prinseassa Ingrid Alexandraina ja Prinsa Sverre Magnusiin. Govven: Stian Lysberg Solum / NTB Diibmu 18.00 boahtibohtet guossit Šloahta váldouksii. Álggos čuojahedje Norgga Musihkkaallaskuvlla čuojaheaddjit Stuora feastasálas ja dan maŋŋel sávai Majestehta Dronnet buohkaide bures boahtima Šilljofestii. Bures boahtin - Juohkehaš ferte gávdnat su iežas vuogi ávvudit eallima olahusaid, juste nu mot sutnje heive buoremussan, dajai Dronnet. - Ja dál go min ráhkis Ruvdnaprinsabárra- Haakon ja Mette-Marit leaba deavdán 50 jagi,de leaba soai ge válljen dahkat dán sutno miela mielde. - Dán ávvujagi leaba soai háliidan mátkkoštit Norggas galledit báikkid, olbmuid ja birrasiid maid soai atniba ávvus. Dasa lassin háliideigga doallat feastta Šloahtas mii ii leat áibbas "šloahtamálle". Ja danin lea vuosttaš geardde, nugo juo ipmirdehpet, ahte mii bovdet šilljofestii Šloahta maŋabealde. Ja dat duođai Ruvdnaprinsabára vuoiŋŋas! Dronnet sávva buresboahtima šilljofestii Šloahtas. Govven: Stian Lysberg Solum / NTB Tealtadáhkiid vuolde ledje stellen 48 beavddi gussiide. Dievva lieđit ja muorat ledje čikŋan. Eanas borramuš maid guossohedje, lei ráhkaduvvon Norgga ávdnasiin. Sii guossohedje bassojuvvon báldá ja gálbbi, luossasashimi ja olu vegetarborramuša. Jugus lei cider alkohola haga. Guossebeavddit Šloahta olggo bealde. Govven: Stian Lysberg Solum / NTB Guossebeavddit Šloahta olggo bealde. Govven: Hanna Johre / NTB Mii lea buoremus Norggain? Go šattai Ruvdnaprinsabára vuorru doallat sártni, de soai geavaheigga liibba muitalit maid atniba eanemusat árvvus min riikkas. - Dál áinnas háliidetne muitalit mii dagaha Norga Norgan munnuide – ja dasto manin ledje nu buorit min riikii, dajai Ruvdnaprinsa. - Oallugat dadjet ahte Norgga buoremus bealli lea min čáppa luondu. Ja ahte mis lea luohttámuš nuppis nubbái. Maiddái ahte min álbmot lea veahá doaladahkes ja várrogas, muhto seammás leat smáđáhkis ja liekkus olbmot geat háliidit nubbái buot buori. Ja buot dát leat duođat. Muhto fuomášandihte mii dagaha Norgga duođai čáppadin munno mielas, de ferte beassat olbmuid lahka. Ja áinnas smávit báikkiin. Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa doallaba sártni. Govven: Stian Lysberg Solum / NTB Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa muitaleigga olbmuid birra geaiguin leaba deaivvadan mátkkiin (ja namuheigga ahte oallugat dáin ledje gussiid searvvis). - Moai dihte ahte sáhtášeimme čuožžut dás eahketbotta ja muitalit dákkár fearáiid ja historjjáid. Ja dat duođai dagaha Norgga čábbodaga. Sáhtášeimme muitalit olbmuid birra geat dagahit min riika, dušše dainna go leat nu mot sii leat, maid dahkat ja maid mearkkašit earáide, dajai Ruvdnaprinsa Haakon. Stáhtaministtar Jonas Gahr Støre doalai sártni Ruvdnaprinsabárrii. Govven: Stian Lysberg Solum / NTB Dagny-konsearta lei ráđđehusa skeaŋka Ruvndaprinsabárrii. Loahpas son láidestii buohkaid lávlut riegádanbeaivvelávlaga. Dagny lávllui Ruvdnaprinsabárrii ja gussiide. Govven: Stian Lysberg Solum / NTB Loahpas bođii mállásiid bajáluš beavdái: riegádanbeaivvegáhkku ja lákcajiekŋa . Cousins lei ráhkadan jieŋa, ja dát lea prošeavttaid searvvis mainna Ruvdnaprinsabárafoanda ovttasbargá. Riegádanbeaivvegáhkku ja jiekŋa loahpahii mállásiid. Govven: Stian Lysberg Solum / NTB - Letnje lihkolaččat Sártni loahpadettiin giitalii Ruvndaprinseassa buot gussiid. - Olu giitu go lehpet háliidan searvat ávvudeapmái. Ávvudit Norgga. Ávvudit buot maid fárrolaga leat cegget. Ávvudit ahte sáhttit leat doarjjan nubbi nubbái, ja min riikii. Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas: Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid. Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus.

https://www.gonagasviessu.no/nyhet.html?sek=74887&tid=222517

Amerihkás, Davvi-Dakotas oljobohcci huksen joatkašuvvá Standing rock –indiánareserváhtas. Amerihká soahtevehkii gullevaš doaimmahat lea addán loahpalaš lobi bohcci huksemii. Soahteveahka attii maŋŋebárgga mearrádusas, ja dat lei maŋimuš byrokrahtalaš árru bohccelinjá huksemii. USA soahteveaga mielde birasváikkuhusain lea juo doarvái diehtu, iige leat dárbu dutkat áššiid šat. Presideanta Donald Trumpis lea leamaš hoahppu oažžut bohcci huksema fas johtui. Huksenbargguid áigut dálá dieđu mielde joatkit geassemánus. V√°ivves diehtu √°lgo√°lbmogii Dilli lea hui váttis guovllu álgoálbmogii. Sii leat guhká juo dáistalan oljobohcci huksema vuostá. Bohcci galgá huksejuvvot guovllu indiánareserváhta váldočáhcegáldu vuolil. Ovdamearkka dihte Cheyenne River Sioux –čeardda ságadoalli lea addán almmolašvuhtii dál dieđáhusa, masa vuordá váldoálbmogis veahki ja áddejumi. – Mii leat behtton, ahte Amerihká hálddahus lea beahttán min, muhto mii sávvat, ahte Amerihká olbmot eai, čállá ságadoalli dieđahusastis.

https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/dakota_oljobohcci_huksejuvvo_dattetge/9448106

Lei stuora beaivi go Ella Marie Hætta Isaksen vuittii Stjernekamp-gilvvu ja gaskkustii luođi ja sámi musihka olles dáčča álbmogii. Fargga mis lea nubbi stuorra beaivi, go Fred-René Øvergård Buljo ja KEiiNO dolvot luođi olles Eurohpái miessemánu 19. beaivvi. Dalle servet Eurovision Song Contestii Tel Avivas. Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

https://samimag.no/sme/oddasat-sme/doalvu-luodi-eurohpai/

Latest news - School sessions and gatherings autumn 2022 - 6 good reasons to study at Sami University of applied sciences - Cooperation agreement signed - Call for abstracts: Landscape Practices Conference - New student ambassadors for Sámi University of Applied Sciences in Russia - Inga Juuso – Tribute concert: Free tickets for students at Sámi University of Applied Sciences - Welcome to register to the online part of the Sámi Education Conference 2021 - Start of studies autumn 2021 - The application deadline for autumn semester studies 2021 has been extended! Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu vuosttaš masterstudeantta njálmmálaš eksámen Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 5.-10. ceahki kandidáhta Marit Anna Hætta Klemetsena Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 5.-10. ceahki masterdutkkosa njálmmálaš ovdanbuktineksámen čađahuvvo gaskavahku 13.02.2019 diibmu 12:00, Reassádat-lanjas Sámi allaskuvllas diehtosiiddas. Kandidáhtta Marit Anna Hætta Klemetsen lea vuosttas guhte galgá čađahit njálmmálaš ovdanbuktineksámena Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 5.-10. ceahki mastergrádas Sámi allaskuvllas. Kandidáhta masterdutkosa namma: "Luodda šaddá gálidettiin". Motivašuvdna sámegiela čállinoahpahusas joatkkaskuvllas fidnofágasuorggis. Ovdanbuktineksámen lea buohkaide rabas dilálašvuohta.

https://www.samas.no/en/node/4484?page=3

Majestehta Gonagas Harald V – Norgga Gonagas – riegádii guovvamánu 21. beaivvi 1937 Skaugumis Askeris. Son lea Gonagas Olav V (1903-1991) ja Ruvdnaprinseassa Märtha (1901-1954) bárdni. Go Gonagas Olav V jámii ođđajagimánu 17. beaivvi 1991, šattai Ruvdnaprinsa Harald gonagas. Gonagas Harald lea vuosttaš norggasriegádan prinsa 567 jahkái. Dalá Ruvdnaprinsabáras ledje ovdalaččas guokte nieidda, Prinseassa Ragnhild ja Prinseassa Astrid, muhto ii goappásge sudnos lean 1814 Vuođđolága mielde árbenriekti truvdnui. Go Prinsa Harald riegádii, de lei truvdnui sihkkarastojuvvon árbbolaš. Maŋŋel go Vuođđoláhka rievdaduvvui 1990:s, de lea dál boarraseamos mánás árbenriekti truvdnui, beroškeahttá das lea go nieida vai bárdni, muhto álgonjuolggadussan mearriduvvui ahte dievdu manná ovddabeallái nissonolbmo sin gaskkas geat leat riegádan ovdal 1990. Bajásšaddan Vuosttaš golbma jagi bajásšattai Prinsa Harald ráfálaš birrasis Skaugumis, muhto ráfidilli nuppástuvai fáhkka go duiskalaččat márre Norgii cuoŋománu 9. beaivvi 1940. Gonagasbearaš, Ráđđehus ja Stuoradiggi báhtaredje Oslos togain, vai duiska okkupašuvdnafápmu ii beassan sin váldit gitta. Elverumas earránii Ruvdnaprinsa Olav eret iežas bearrašis. Ruvdnaprinseassa Märtha iežas golmmain mánáin, Prinseassa Ragnhild, Prinseassa Astrid ja Prinsa Harald báhtaredje sihkarvuhtii ráji badjel Ruŧŧii. Go ledje muhtun mánuid orron Ruoŧas, de vulggii Ruvdnaprinseassa oktan mánáidisguin fatnasiin USA:ii. Dan botta go Gonagas Haakon ja Ruvdnaprinsa Olav oruiga Londonis, de orui Ruvdnaprinseassa mánáidisguin olggobealde Washington DC dassážii ráfi fas bođii 1945:s. Ruvdnaprinsa Olav máhcai ruovttoluotta Norgii miessemánu 13. beaivvi 1945, ja Gonagas Haakon ja earát Gonagasbearrašis duolmmastedje fas norgga eatnamii geassemánu 7. beaivvi. Gonagasbearaš vuostáiváldojuvvui máŧohis ávvučuorvasiiguin ollu duhát olbmuin geat ledje boahtán sin vuostáiváldit vihtta jagi okkupašuvnna maŋŋá. Oahppu Go ráfi lei boahtán, de álggii nuorra Prinsa Smestad skuvlii Oslos. Lei unnán mii earuhii nuorra Prinssa skuvlavázzima eará skuvlamánáin, earret dan ahte čađat lei heaggavákta feaskáris. Deavdin dihtii daid gáibádusaid mat leat ođđaáigásaš monárkii otná servodagas, de biddjojuvvui ollu deaddu dasa ahte bajásgeassin galggai vuođđuduvvot norgga álbmoga ja servodaga dillái. Prinsa jotkkii skuvlavázzima Oslo Katedralskuvllas, gos lei ruksesruošša 1955:s. Maŋŋá Examen artium álggii Prinsa Harald Kavaleriija befálaskuvlii ja dan maŋŋá álggii son Soahteskuvlii gos válddii eksámena 1959:s. Go lei geargan geatnegahttojuvvon bálvalusain, vulggii Ruvdnaprinsa Harald Oxfordii. 1960 rájes 1962 rádjái logai son servodatdiehtaga, historjjá ja ekonomiija Balliol Colleges. Ruvdnaprinsa Go Gonagas Haakon VII jámii čakčamánu 21. beaivvi 1957, šattai Prinsa Harald Ruvdnaprinsan, ja lei vuosttaš geardde mielde Stáhtaráđis. Jagi maŋŋá doaimmai son Regeantan Gonagasa sajis. Ruvdnaprinsa lei čađat Gonagasa bálddas ja oaččui dađista eanet ja eanet ovddastanbargguid. Earet eará lei son gávpesáttagottiid fárus dovddusindahkamin norgga ealáhusaid olgoriikkain. 1960:s čađahii Ruvdnaprinsa Harald iežas vuosttaš stuora olgoritmátki. Son mátkkoštii USA:ii The American-Scandinavian Foundation 50 jagi ávvudeapmái. Bearaš Njukčamánus 1968 almmuhuvvui ahte Gonagas Olav lei addán Ruvdnaprinsii lobi náitalit Sonja Haraldseniin, gii lei eretVinderenis Oslos. Soai leigga oahpásnuvvan juo ovcci jagi ovdal go mearriduvvui ahte oažžuba lobi náitalit. Gonagas Olavii ii lean diet dušše bearrašii gullevaš ášši, muhto stáhtaášši mas sáhtte šaddet váikkuhusat olles Gonagasválddi boahtteáigái. Go vuos lei ráđđádallan sihke Stuoradiggepresideanttain, parlamentáralaš jođiheddjiiguin ja Ráđđehusain, de attii Gonagas lobi Ruvdnaprinsii náitalit dakkárin gii ii lea gonagassogalaš. Borgemánu 29. beaivvi 1968 vihahuvvuiga soai Oslo Duopmogirkus. Olbmot miehtá riikka válde hui bures vuostá ođđa Gonagasbára. Ruvdnaprinseassa válddii maid oasi almmolaš ovddastangeatnegasvuođain. Sihke ovttas ja goabbáge sierranassii finadeigga soai ollu báikkiin Norggas, ja leaba čađahan ollu mátkkiid olgoriikkain. Gonagas Haraldis ja Dronnet Sonjas lea guokte máná. Prinseassa Märtha Louise riegádii čakčamánu 22. beaivvi 1971, ja Ruvdnaprinsa Haakon riegádii suoidnemánu 20. beaivvi 1973. Sivdnádallan Go Gonagas Olav buohccái 1990 giđa, de fertii Ruvdnaprinsaregeanta váldit badjelasas Gonagas doaimmaid nugo Stáhtaoaivámuš. Vuođđolága mielde šattai son Norgga Gonagas go Gonagas Olav oađđái agálašvuhtii ođđajagimánu 17. beaivvi 1991. Nugo su áhčči ja áddjá, de válddii maiddái Gonagas Harald alcces válgasániid "Alt for Norge". Njeallje beaivvi maŋŋá vuortnui Gonagas Harald váli Stuoradikkis. Dronnet Sonja lei váli dahkama dilálašvuođas mielde. Lei gollan 69 jagi dan rájes norgga Dronnet maŋemus lei Stuoradiggesálas. Gonagas ja Dronnet sivdnádalluiga iežaska sávaldaga mielde Nidarosdomenis Troandimis geassemánu 23. beaivvi 1991. Gonagassivdnádallan lea máŋga duhátjagi boares árbevierru Norggas ja čađahuvvui ovdalaš áiggiid dan oktavuođas go ođđa monárka ruvdnejuvvui. 1908:s sihkui Stuoradiggi ruvdnenparagráfa Vuođđolágas. Gonagas Olav, gii anii hui árvvus árbevieruid, dovddahii ahte son áinnas dáhtui sivdnádallojuvvot Nidarosdomenis. Sivdnádallamiin dáhtui Gonagas Olav vuostáiváldit Ipmila buressivdnádusa gonagasbarggus badjelii. Dán árbevieru hálideigga Gonagas Harald ja Dronnet Sonja fievrredit viidáseappot dalle go Nidaros bisma Finn Wagle sivdnádalai sudno. Sivdnádallama oktavuođas čađahii Gonasbárra logi beaivásaš birramátkkošteami Lulli-Norggas. Jagi maŋŋá mátkkoštii Gonagasbárra 22 beaivvi njealji davimus fylkkain. Almmolaš geatnegasvuođau Maŋŋá go parlamentarisma ásahuvvui 1884:s, leat Gonagasa geatnegasvuođat eanas ovddastanbarggut ja seremoniála doaimmat. Gonagas jođiha Stáhtaráđi juohke bearjadaga, ja juohke čavčča rahpá son Stuoradikki allaáiggalaš dilálašvuođas. Ii makkárge láhka dahje mearrádus maid Stáhtaráđđi dahká boađe fápmui ovdal go Gonagas lea dan dohkkehan ja stáhtaministtar dasto dan vuolláičállán. Go Vuođđolága bustávat celket ahte mearridanfápmu lea Gonagas hálddus, de dat mearkkaša otná dilis Ráđđehus. Ráđđehusa molsašumiin lea Gonagasas stuora mearkkašupmi. Dábálaččat addá heaiti stáhtaministtar rávvága Gonagassii dan hárrái ahte gii berrešii válljejuvvot ođđa stáhtaministtarin. Muhto jus parlamentáralaš dilli lea hui eahpečielggas, de ferte Gonagas iežas oaivila mielde válljet gii galggašii válljejuvvot stáhtaministtarin. Gonagas ja Dronnet mannaba olgoriikkaide stáhtaguossástallamiidda, ja leaba vuostáiváldit go olgoriikkaid stáhtaoaivámuččat bohtet guossin min riikii. Lea Gonagas gii vuostáiváldá amas riikkaid ambassadevrraid Oslos go sii bohtet buktit iežaset dovddusindahkanreivviid. Dat dáhpáhuvvá allaáiggalaš audienssas Šloahtas. Gonagasas lea Generála dássi Suodjalusas ja Áibmosuodjalusas, ja son lea Mearrasuodjalusas Admirála, ja lea riika bajemus befálaolmmái. Beaivválaš bargguide Gonagaslaš šloahtas Oslos gullet maid audienssat, ovdanbuktimat, ságastallamat stáhtaministarin, olgoritministarin ja Suodjalusa ovddasteddjiiguin. Gonagas finada dávjá priváhta ja almmolaš institušuvnnain go lea mátkkošteamen iešguđet guovlluin riikkas. Juohke jagi lágida Gonagasbárra fylkamátkkiid – diekkár mátkkiin soai fitnaba máŋgga suohkanis fylkkas moatti beaivvis. Gonagasbárra geavaha dávjá Gonagasskiippa "Norge" go mátkkošteaba norgga riddoguovlluin. Beroštumit Gonagasbearaš liiko hui bures falástallamii ja olgoáimmu ovddas vánddardit. Gonagas Harald liiko návddašit luonddu, dan dahká son go bivdá ja lea guollebivddus. Son berošta birasgažaldagain ja lei 20 jagi Verdens Naturfond (WWF Norge) presideanta. Gonagasbárra lei hui áŋgir Lillehammer olympiija dálvegilvvuid lágideami oktavuođas 1994:s. Gonagas lei Organisašuvdnakomitea (LOOC) gudniovdaolmmoš ja lei ge son gii rabai dieid dálvegilvvuid. 2011:s oaččui son falástallama gudnibálkkašumi Hamaris, ja 2017:s attii Skiforening Gonagassii The King Olav Trophy. Bálkkašupmi addojuvvo olbmuide geat earenoamáš lági mielde leat ovddidan čuoiganfalástallama internašuvnnalaš dásis. Gonagas lea máŋgii birgen mearkkašanveara bures našuvnnalaš ja internašuvnnalaš borjjastangilvvuin. 1964:s guttii son norgga leavgga Olympiija geassegilvvuid rahpamis Tokyos. 1987:s šattai son ja su fanasveahka máilmmimeasttirin borjjasfatnasiin, ovttatonneriin "Fram X", ja 2005:s šadde sii eurohpameastirin "Fram XV" borjjasfatnasiin.

https://www.gonagasviessu.no/artikkel.html?sek=74915&tid=76270

Guovdageidnui áigot hukset sámi dubbenstudio ođđa sámegielat filmmaid várás, muitala Sameradion ja SVT Sápmi. Internašunála Sámi filbmainstituhta (ISFI) jođiheaddji Anne Lajla Utsi muitala, ahte ISFI lea gearggus huksehišgoahtit Guovdageainnu dubbenstudio juo boahtte jagi. Ulbmilin lea hukset alladását jietna- ja editenstudio vai boahttevuođas sáhttet dubbet eanet ođđa sámegielat filmmaid Sámis. Plánat leat jo buori muttus, muhto ollu lea ain bargu, ovdalgo dat ollašuvvet. Studio ceggen lea ain ruhtadeamis gitta, muhto Utsi ii jáhke leat veadjemeahttun oažžut dan čoahkkái. – Lean sihkkar, ahte nagodit dan ollašuhttit. Dárbbašit dušše ovtta vistti, masa sáhttit cegget rusttegiid, muitala Utsi. Divrras girddihit jietnaneavtt√°riid m√°tt√°s Sámegillii dubbejuvvon filmmat eai leat gallis. Danin ISFI lea ovddidišgoahtán Sámi dubbensuorggi. Dál de sáhttit vuordit davvisámegielat Jikŋon II -filmma vuosttaseahkeda, mii lea juovlabeaivve 25.12. oktanaga eará davviriikkalaš gielaiguin. Boahtte jagi álggus fas lea vuosttasčájáhus davvisámegillii dubbejuvvon Spirited Away -guhkesanimašuvnnas. Maŋimuš sámegillii dubbejuvvon filbma, Mumeniid diidadálvi, ilmmai jagis 2017. Dubbenprošeavttain leat gávnnahan dárbbu Sámi iežas dubbenstudioi. Ovdamearkka dihtii davvisámegielat Jikŋon II -filmma dubbemis hástalussan leamašan guhkes mátki studioi. Stuorra sámegielat jietnaneavttáriid joavkku leat gártan girddihit Mátta-Norgii. – Hástalus lea, ahte studiot eai leat Sámis, buot leat máddin. Filmmas sáhttet leat logit neavttárat ja dat šaddá menddo divrrasin, dadjá Utsi. Pl√°nain hukset dubbenstudioid mieht√° S√°mi Jus áššit ovdánit plána mielde, Guovdageainnu dubbenstudio lea anus jo boahtte jagi. Guhkit áiggi plánan livččii hukset jietnastudioid miehtá Sámi vai sáhtášedje buvttadit filmmaid buot sámegielaide. – Filmmaid dubben lea beaktilis vuohki nannet giela ja fidnet jođánit filmmaid sápmelaččaide, dadjá Internašunála Sámi filbmainstituhta jođiheaddji Anne Lajla Utsi.

https://yle.fi/sapmi/3-11063783

Latest news - Utvikling av nye undervisningstilbud med 3D-teknologi - Vertssamarbeid mellom Samisk høgskole og Kautokeino kommune - Samisk utdanningskonferanse: nye frister - Min birrasat konferanse er åpnet for påmelding - Samers helseforhold - Oahppu ii deatte (utdanning tynger ikke) podkast - ny episode hver uke - Samisk kulturarvs plass i forhold til globale utfordringer - Studieprogrammer høsten 2024 - Statsbudsjettet 2024: Tildeling til Samisk høgskole Guhkiduvvon ohcanáigemearri oahpuide Sámi allaskuvla lea guhkidan ohcanáigemeari geassemánu 1.beaivái čuovvovaš oahpuin: - Duoji master - Sámegiella ja sámi girjjálašvuohta 1 - Davvisámegiela morfologiija ja cealkkaoahppa - Sámi girjjálašvuođa vuođđokursa - Davvisámi fonetihkka, fonologiija ja čállinvuogit - Álgoálbmotjournalistihkka - Eamiálbmotfilosofiija - Dieđalaš čállin ja guorahallan - Gielladieđa ja fonetihkka - Sámi kultur- ja servodatoahppu 1 Ohcanáigemearri guhkiduvvo 1.6.2020 rádjái. Áigemearri almmuhit vástádusaid dáidda oahpposajiohcamiidda lea 1.7.2020. Visot dát oahput leat ovdal almmuhuvvon 2020 čavčča Sámi allaskuvlla báikkálaš sisaváldimis.

https://www.samas.no/nb/node/4828?page=3

Ođđasat - KIF-lávdegoddi finai Sámi allaskuvllas - Ođđa dutkanprošeakta ohcá boazosámi nuoraid geat searvvaše dutkamii - Sámi allaskuvla bovde boahtit gullat njuolggosáddaga "Mii guldalit" - Ruvdnaprinseassa boahtá Sámi allaskuvlii - Ođđa vejolašvuohta ohcat čavčča oanehisáiggeoahpuide - Olgoriikastudeanttaid oahppodivat - Čavčča deaivvadanplána ja diibmoplána - Innspill på åpent høringsmøte i Stortinget - Ohcciidlohku lassánan ollu moatti jagis Dál lea ain vejolaš ohcat Sámi allaskuvlii Fuobmájit go beare maŋŋit ahte háliidat studeret Sámi allaskuvllas? Dál lea vejolaš ohcat báikkálaš sisaváldima bokte vissis oahpuide. Ohcamiin galget duođaštusat biddjot ohcamii dahje sáddejuvvot jođánepmosit maŋŋel ohcama registrerema ja maŋemusat ovdal ohcanáigemearri manná. Čuovvovaš oahpuide sáhtát ohcat dál: - JUO Master in Sámi Journalism from an Indigenous Perspective / Sámi journalistihka mastergráda álgoálbmot perspektiivvas - Árbediehtu / Tradisjonell kunnskap - Boazodoalu lágat ja riekteipmárdusat - Bachelorbargu boazodoallooahpuid bacheloras - Duoji ja hábmema lágidit almmolašvuhtii - Duddjon ja sámegiella - Duodji ja haddebidjan - Duodjuhibme ja sámegiella - Featurejournalistihkka - Pressaetihkka, lágat ja konvenšuvnnat - Journalistihka giellagáhtten 3 - Andrespråkspedagogikk 2019/20 - Samisk kultur- og samfunnskunnskap 1 - Davvisámegiela morfologiija ja cealkkaoahppa - Davvisámi fonetihkka, fonologiija ja čállinvuogit - Sámi girjjálašvuođa vuođđokursa - Sámi báikenamat oahpponeavvun - Terminologiijadieđa ja sámi fágagielaid dutkan - Cealkka- ja hápmeoahppu - Sámegiella ja sámi girjjálašvuohta 1 - Dieđateoriija - Akademalaš čállin sámegillii Jus leat makkárge gažaldagat de lea vejolaš váldit oktavuođa oahppohálddahusain. Baikkalaš sisaváldimis lea ohcanáigemearri 03.06.2019. Oktavuođadieđut: +47 78 44 84 00 Oahppohálddahus Sámi allaskuvla Hánnoluohkká 45 N-9520 Guovdageaidnu

https://www.samas.no/se/a/dal-lea-ain-vejolas-ohcat-sami-allaskuvlii?page=7

Ođđasat - Sámi oahpahuskonferánsa: guhkidan dieđihanáigemeriid - Buohccidivššároahppu: ovttasbargošiehtadus UiT:in sajis - Min birrasat konferánsii dieđiheapmi - Sámiid dearvvašvuođadilálašvuohta - Oahppu ii deatte podkast - ođđa oassi juohke vahku - Sámi kulturárbbi sajádat globála hástalusain - Prográmmaoahput 2024 čavčča - Stádabušeahtta 2024: Sámi allaskuvlii ruhtadeapmi - Mis leat ain rabas oahpposajit - geahčes dás makkár oahpuide sáhtát ohcat Geassemánnu 18. beaivi 2015 Studeanttat, geat leat geargan oahpuin Dát čeahpes olbmot leat odne ožžon duođastusa ahte leat geargan oahpuin Sámi Allaskuvllas!:) Sámi allaskuvla sávvá lihkku buohkaide!

https://www.samas.no/se/a/studeanttat-geat-leat-geargan-oahpuin?page=5

Jagi 2012 rájes City-Sámit -searvvi jođihan Pentti Pieski luohpá sátnejođiheaddji doaimmas. Pieski válljejuvvui sámediggeáirrasin mannan čavčča válggain ja son áiguge siktegoahtit dál fámuidis politihkalaš bargui. – Go juohkehaččas leat anus dušše 24 diimma jándoris de City-Sámiid jođiheapmi, bálkábarggu, mánnabearraša ja sámedikki ovdii duođas bargan ii oro leamen vejolaš. Dat lea váldosivva, ahte luoban searvedoaimmas vai basttán duođas bargagoahtit sámedikki ja dan bokte oppa sámi álbmoga ovdii, Pentti Pieski muitala. Rivttes áigi heaitit: "Gávpotsápmelaččaid identitehta lea nannosut go goassige" Dát ii lean vuosttas geardi, go Pieski smiehttá heaitima – muhto jagis nubbái lea son dovdan iežas ovddasvástádussan joatkit. – Lean jo moadde ovddit jagi árvvoštallan jahkečoahkkima vuolde, ahte velgo livččen gárvvis joatkit. Juohke háve lean goittotge dovdan ovddasvástádussan joatkit searvvi jođiheami. D√°l Pieski goit dovd√°, ahte lea rivttes √°igi. Son luohtt√° searvvi lahtuid joatkit bures √°lg√°n barggu. – Kurssat, dáhpáhusat ja rieggát leat doaibmagoahtán jo buorre muddui oalle iehčanassii. Mis leat searvvis máŋggat čeahpes ja viššalis searvedoaibmit, nuba sáhtán buriin mielain dás duohko geahpedišgoahtit bargonoađi ja guođđit searvvi sidjiide, Pieski lohká. – Lean addán searvái olu, mis lea dál giellabeassi doaibman badjel guokte jagi, leat ealáskahttán gávpotsápmelašvuođa ja lasihan gávpotsápmelaččaid ja sápmelaččaid beaggima váldoservošis. Gávpotsápmelaččaid identitehta ja iešdovdu lea dál nannosut go goassige ovdal. Dál lea buore áigi loahpahit doaimma ođđa searaide, Pieski smiehttada. "Leamašan somás, muhto garra bargu" Vaikko searvi lea addán sátnejođiheaddji Pentti Pieskii olu, lea dan ovdii ožžon maid rahčat. – Dát bargu leamašan somá ja lean beassan oahpásmuvvat olu olbmuide, sápmelaččaide ja virgeolbmuide. Muhto ná aktiivvalaš searvvi jođiheapmi lea dolvon issoras olu áiggi, dat leamašan eret eandalii bearrašis, Pieski mieđiha. – Lean earenoamáš ilus searvvi nuortalašdoaimmas, mas lea oanehis áiggi siste šaddan aktiivvalaš ja oinnolaš oassi gávpotsápmelašvuhtii. Anárašdoaimma álggaheamis leamašan hástalusat ja orru leamen, ahte dál dat viimmat ollašuvvagoahtá. Lean leamaš fuolas das, ahte sápmelašvuođa figget čuoldit sierra giellajoavkkuide. Lean oppa áigge deattuhan, ahte dat lea buot oaivegávpotguovllu sámiid searvi, Pieski čilge. Mánotbadji áigi gávdnat ođđa jođiheaddji Pentti Pieski bargá searvvis jahkečoahkkima rádjai dihto doaimmaid, muhto geahpeda bargguidis. Searvvis lea sullii mánotbadji áigi gávdnat alcces ođđa jođiheaddji. – Vaikke searvvi jahkečoahkkin lea easkka njukčamánus de mearridin luohpama ja bargguid geahpedeami juo dál, vai mus báhcá áigi siktet jurdagiiddán sámedikki doibmii. Ja searvvis lea buorre áigi ohcat ođđa jođiheaddji, Pieski ákkastallá.

https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/pieski_heaita_city-samit_-searvvi_satnejoiheaddjin/8666086

Olggosoaidnin Jagis 1999 Ruoŧa Sámediggi evttohii virggálaš čállingiela ubmisámegillii ja ođđajagimánus 2000 evttohus ovdanbuktui Ovttastuvvan našuvnnaide.[1] Sámi parlamentáralaš ráđi ásahan bargojoavku dohkkehii ubmisámegiela čállinvuogi cuoŋománus 2016.[2] - Standardization in Multilingual Areas - The Saami languages in Norden United Nations Group of Experts on Geographical Names, Working Paper No. 66, Item 16 of the Provisional Agenda: Standardization in Multilingual Areas. The Saami Languages in Norden, Twentieth Session, New York 17 –. 28 January 2000: Ovttastuvvan našuvnnat. Čujuhuvvon 23 b. borgemánu 2007. (eaŋgalsgillii) - https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=2327&artikel=6405269 (davvisámegillii)

http://se.wikipedia.org/wiki/Ubmis%C3%A1megiella

Latest news - Graduation students 2018 - World Indigenous Research and Education Conference - New dean - Departement of Sámi Teacher Educations and Indigenous Journalism has a new dean. - Tuition fees - Public opening - Office - Free of charge for our students - From Kalaallit Nunaat to Sápmi - Alumni students take part in exhibitionproject 3D-teknologiijain vejolaš hábmet ođđa oahppofálaldagaid Sámi allaskuvlla duodje- ja hábmenoahpaheaddji ja dál maiddái prorektor Samuel Valkeapää, lea mielčálli artihkkalis mas lea sáhka mo teknologiija atnit veahkkin dutkamis, ee. go galggalii dutkat sámi čoakkáldagaid mat leat museain máilmmis. Teknologiija vehkiin oahpásnuvvat dávviriidda museavuorkkáin Smithsonian institušuvdna áimmahuššá 158 miljon dávvira, main 56 dávvira gullet Sápmái. Dát sámi dávvirčoakkáldat lea oalle unni go dán veardida juoba Smithsonian institušuvnna eará árktalaš čoakkáldagaid viidodahkii. Unnit čoakkáldagat sáhttet museain adnojuvvot eahpedievaslažžan ja unnit beroštahttin dutkamiidda. Jurddašeapmi ollislaš ja dievaslaš vuorkkáid birra lea guhká leamašan cieggan museasuorgái máilmmiviidosaččat. Dát čálus buktá ovdan, mo servošvuđot metodologiija bokte sáhttá čatnat oktii servoša masa dávvirat álgoálggus gullet ja gáiddus museačoakkáldagaid golbmadimenšunála (3D) teknologiijaid vehkiin. - Mii čalmmustahttit unna dávvirvuorkkáid mearkkašumi eamiálbmotjoavkkuide. Dán čállosis deattuhuvvo sámeservoša sajádat sihke dutkamis fágasuorggi dásis ja riikkaidgaskasaš ovttasbarggus museasuorggis. Dát dutkamuš guorahallá dan, mo 3D-teknologiija sáhttá atnit gulahallan- ja dutkanreaidun eamiálbmogiid gulli čoakkáldagaid dutkamis—erenomážit jus daid vurkkodit guhkkin eret servošiin. Dutkangávdnosiid vuođul mii bastit dutkat dáid čoakkáldagaid mearkkašumi sámeservošii. Mii čájehit mo 56 dávvira čalmmustahttet lotnolasgávppi historjjá ja ja kolonialismma, muhto maiddái mielddisbuktet vejolašvuođa láhčit oahppan- ja ovttasbargooktavuođaid museaiguin. Dánu mii hástalit sajáiduvvan museadoaimma vugiid, bidjat guovddážii servošiid, sihke ovttaskas olbmuid ja servoša oktasaš dásis, dadjá Valkeapää. Unna čoakkáldagažat, lihkká mávssolaččat, sisttisdollet dávviriid ja ávdnasiid maid servošat atnet alla árvvus. Dat unna dávvirvuorkkážat sáhttet bohciidahttit ođđa doaimmaid, maid eamiálbmogat ieža álggahit olahan dihtii eambbo dásseárvosaš gaskavuođaid museaiguin. Olles artihkal lea almmuhuvvon eŋgelasgillii (deaddil liŋkka): Artihkkal muitala UArctic ruhtaduvvon prošeavtta mas lei mátki oahpásmuvvat Smithsonian instituhta sámi čoakkaldahkii suoidne-/borgemánus 2022. Sámi allaskuvllas lea Three-Dimensional Technologies and Indigenous Material Culture doarjjaoahppu hábmejuvvon prošeavtta olis. Prošeavtta olis lea vuođđuduvvon temahtalaš fierpmádat. Dan birra sáhttá eambbo lohkat dán liŋkkas: UArctic - University of the Arctic - Thematic Network on Digital North: Three-Dimensional Technologies and Arctic Education.

https://www.samas.no/en/a/3d-teknologiijain-vejolas-habmet-odda-oahppofalaldagaid?page=6

Meahcástanlága 42 § mielde vieris lodde- dahje njiččehasšlája ja vieris fuođđonáliid eatnamiibuktin dahje lundui luoitin lea gildojuvvon almmá Suoma fuođđoguovddáža lobi haga. Dán dárkkuhussii sáhttá ohcat lobi Suoma fuođđoguovddážis. Fuođđoguovddáš bivdá cealkámuša lohpeohcamušas birasministeriijas ja Suoma birasguovddážis. Meahcástanlága mielde galgá biehttalit lobi addimis , jus doaibmabijus sáhttá boahttit hehttehus lundui dahje luonddudili ealliide. Jus lohpi mieđihuvvo, lobis sáhttá addit mearrádusaid das, mo eatnamiibuktin ja lundui luoitin galgá dahkkojuvvot. Seammá ákkaid heivehit Ålándda ealli buktimii eará guvlui Supmii ja dáppe lundui luoitimii.

https://riista.fi/se/meahcasteapmi/skovit/eara-lohpeskovit/vieris-ealli-eatnamiibuktin/

Bolesat máhcce vuossárgga Gállogii Davvi-Ruŧŧii, muitala Ruoŧa Sámeradio. Miellačájeheaddjit ledje goivon iežaset eatnamii ja čatnan iežaset gitta geainnu rastá ceggejuvvon muorradoartnaide, mat galget eastit ruvkefitnodaga áigumuša álggahit bávkalanbargguid guovllus. Bolesis ledje vearjun earret eará goaivut, maiguin sii goivo muhtin miellačájeheaddjiid bajás eatnamis. Miellačájeheaddjit leat suoidnemánu álggu rájes vuostálastán ruvkedoaimmaid álggaheami Gállok-guovllus Johkamohkis, gosa ruvkefitnodat Jokkmokk Iron Mines lea plánen ruovderuvkke. Boles doalvvui guokte vahku dassái giddagassii Gironii goittot 15 ruvkke vuostálasti. Miellačájeheaddjit máhcce guvlui seamma beaivve go besse giddagasas ja huksegohte dalán ođđa barrikádaid. Miellačájeheaddjit oaivvildit, ahte Ruoŧa stáhta lea suoládan ja koloniseren sámiid árbevirolaš eatnamiid. Sii hálidit suodjalit eamiálbmotkultuvrra ja dáistalit stuorra ruvkedoaimmaid vuostá.

https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/bolesat_goivo_miellacajeheaddjiid_eatnamis_gallogis/6774245

Latest news - Tospråktesten våren 2024 - Ny rapport viser behovet for parallell likeverdig samisk læreplan i matematikk - Forskningspris til Lovisa Mienna Sjöberg - Ny rapport: Hva er det samiske perspektivet i de nye læreplanene? - Kjente på et savn ved å ikke kunne samisk - Ny bok om samisk kunst og duodji lansert - - Dette året søker vi hele seks samiske veivisere! - Ny bok om samisk kunst og duodji i Sápmi - Ordførere fra samiske forvaltningskommuner samlet på Samisk Høgskole Sámi leavgga "riegádanbeaivi" Buorit kollegat ja studeanttat! Sávan buohkaide lihku Sámi leavgga "riegádanbeivviin", mii lea odne borgemánu 15.beaivve! Odne leage levgenbeaivi. Sámi leavga dohkkehuvvui 1986s. Odne lea maiddái Issát Saba (1875-1921) riegádanbeaivi. Unjárggalaš diktačálli Issát Saba lea "Sámi soga lávlaga"´teavstta čálli. Mii giitit maiddái Statsbygga levgema ovddas! Lihkku beivviin! Jelen

https://www.samas.no/nb/node/496?page=1

Čanusjoavkoovttasbargu Oassálasti bargovuohki lea deaŧalaš oassi Meahciráđđehus iešáddejumi. Ovttasbargu ja oktasaš plánen gullá buot doaibmamet ja das leat máŋggat hámit. Dahkat čanusjoavkoovttasbarggu lága mielde, eaktodáhtolaččat, soahpamušaid vuođul ja álo go dárbu boahtá ovdan. Ovttasbargui vuođđuduvvan bargovuogis vuolggasadjin lea smiehttat, masa ja geasa meahciráđđehusa mearrádusat ja bargu váikkuhit, ja váldit dáid oassebeliid mielde mearrádusaid dahkamii. Oktasašplánema deháleamos hápmi lea luondduváriidplánen, maid dahkat ovttas logiid intreassajoavkkuiguin. Čohkket ovttasbargojoavkkuid maiddái go gárvvistat ovdamearkan luonddusuodjalanguovlluid dikšun- ja geavahansoahpamušaid, čuohppanplánaid ja turismaguovlluid ovddidanplánaid. Dávjá geavahat maiddái earálágan interneahtas oažžumis lean máhcahat- ja oassálastinkanálaid. Guldalat čanusjoavkkuid maiddái strategiija eará doaimma linnjemiid dagadettiin. Ovttasbarggu hámit molsašuddet Geavatlaš bargu doaibmá juohkebeaivválaš vuorrováikkuhusas sierra čanusjoavkkuiguin. Ovdamearkan álbmotmehciid hoavddat ja vuovdedoalu joavkoovdaolbmot háleštit oppa áigge guovlluid geavaheamis čanusjoavkkuiguin. Meahciráđđehusas leat guhkesáiggi soahpamušat stáhta eatnamiid ja čáziid ávkkástallamis ovdamearkan Luondduriggodatguovddážiin, bealuštanfámuiguin ja vuovdeoahppalágádusaiguin, Meahciráđđehus lea dahkan ovttasbargosoahpamušaid maiddái Bálgosiid ovttastusain ja Sámedikkiin, Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja sámeguovllu bálgosiiguin. Lassin Meahciráđđehusas leat olu mearreáigásaš, sierra fáttáid ja prošeavttaid birra dahkkojuvvon ovttasbargosoahpamušat. Dás prošeakta- ja fidnoovttasbargu lea iežas stuorra oppalašvuohta. Meahciráđđehusas bivdet jahkásaččat čuđiid mielde cealkámušaid earálágan fidnuide, plánaide, prográmmaide ja lávaide. Sierra dárbbuid ja mihttomeriid oktiiheiveheamis gárvvistat cealkámušaid ovttas vástoguovlluid gaskka, ja dan maŋŋá áššáigullevaš vástoguovlu vástida cealkámuša guođđimis. Ovttasbargu ja oassálastima vuogit válljejuvvojit de dili mielde. Deaŧalaš lea, ahte ovttasbarggu vuohki bálvala mihttomearis. Ulbmilin buorre vuorrováikkuhus Dávjá Meahciráđđehusa ovttasbargobealit leat maiddái Meahciráđđehusa leavttu buorideaddjit. Luondduváriid ávkkástallamii gullet máŋggat ruossalasvuođat, mat eai álo leat ollásit oktiiheiveheamis. Dárbbašat vuorrováikkuhusdáidduid, vai ruossalasvuođain beassat ovddasguvlui ja ovttasbargu sáhttá fas joatkašuvvat. Vuorrováikkuhusdáidduid ovddideapmi lea guovddáš mihttomearrámet. Álggaheimmet jagi 2019 ovttasbargu Suoma luonddusuodjalanlihtuin ja Greenpeacein oktasaš plánema ja vuorrováikkuhusdáidduid ovddidan proseassa, man válbmejeaddji lei vuorrováikkuhusdáidduid ovddideapmái vudjon áššedovdi Akordi Oy. Mihttomearri lei lasihit čehppodaga ja vugiid, maiguin earálágan luondduváriide ja daid ávkkástallamii čuohcán riidduin sáhtašii ovdánit ovttasbarggu guvlui. Čanusjoavkkut árvvoštallet min jahkásaččat Čuovvut jeavddalaččat čanusjoavkkuid oaiviliid min doaimmas vai sáhttit doaibmat boahttevuođas ain buorebut. Mihtidat guimmiid ja čanusjoavkkuid oaivila doaimmasteamet ja beaggimis čanusjoavkodutkamušain. Jagi 2019 beaggindutkamuša mielde Meahciráđđehus vásihuvvui luohtehahttin ja máŋggabealat ovttasbargobeallin. Árvvoštallamat doaimma vásttolašvuođas ja ovttaveardásašvuođa ovddideamis ledje buorránan ovddit jagis. Meahciráđđehusa beaggin lea seilon govttolaš dásis. Čanusjoavkkut ja guoimmit árvvoštallat Meahciráđđehusain dahkkon ovttasbarggu dási buorránan ovddit jagis. Maiddái gulahallama beales lei dáhpáhuvvan ovdáneapmi, vaikke máhcahagat molsašudde duđavaččas kritihkalaččaide. Deháleamos ovddidansuorggit leat ain eanet guldaleaddji ja áddejeaddji čuozáhatjoavkkuid deaivideapmi ja sierra oassebeliid dárbbuid oktiiheiveheapmi. Lappi erenomáš guovlun ovttasbarggus Meahciráđđehusa hálddašan stáhta eanaguovllut leat eanaš Davvi-Suomas. Stuorra eanaeaiggádin ja barggu addin leat eandalii vásttolaš sajis Davvi- ja Nuorta-Suomas, ja dat gáibida mis viiddis ovttasbarggu ja oktiiheiveheami máŋgga sierra doaibmiiguin. Geavahat doaibmamet plánemis máŋggaid vugiid, mat addet báikkálaš servošii ja čanusjoavkkuide vejolašvuođa váikkuhit eanageavaheapmái ja eallinbirrasiid ovdáneapmái. Erenomáš fuomášumi Lappis giddet boazodoalu ja eará árbevirolaš luonddu geavahanhámiid vejolažžan dahkamii sihke áhpásmuhttin- ja turismaanu ovddideapmái. Ovttasbargomet sihke sámiid ruovttuguovllus ja boazodoalloguovllus meroštallet Meahciráđđehusláhka ja dan lassin min strategiija ja vásttolašvuođaprográmma. Mihttomearrin lea dorvvastit sámekultuvra hárjeheami eavttut sámiid ruovttuguovllus ja boazodoalu eavttut boazodoalloguovllus. Turisma fámolaš ovdáneapmi Lappis oidno turismaguovlluid- ja čuozáhagaid lassáneapmin ja ođđa guovlluid lávvabarggus turismma atnui. Dat maiddái lasiha dárbbu turismafitnodagaid doarjjabáikkiide ja máđijaide vuovdedoalloguovlluin. Stáhta guovlluid ávkkástallama oktiiheiveheapmi boazodoaluin lea guovddáš ášši maiddái turismma geahččančiegas. Muorjeindustriija, luonddubuvtta- ja buresbirgejupmesuorggit ja eandalii luonddu máŋggabealagabbon áhpásmuhttinatnu buktet ođđa dárbbuid stáhta eatnamiid geavaheapmái. Dan dihtii sierralágan ovttasbargojoavkkut, soahpamušráđđádallamat ja oktasaš plánema hámit lassánit.

https://www.metsa.fi/se/meahciraddehus/ovttasbargu-ja-oassalastin/canusjoavkoovttasbargu/

Buollindoaimmahaga eastadeaddji ossodagas galget bargit ja gelbbolašvuohta nu go gáibiduvvo vai sáhttet čađahit bearráigeahču ja eastadeaddji doaimmaid. Ossodaga váldomihttu lea eastadit buollimiid vai olbmot eai masse heakka ja diŋggat eai billahuva. Vuosttažettiin lea láhka mii geatnegahttá buollineastadeaddji doaimmaid. Ossodat čađaha maiddái eará doaimmaid, maid láhka ii geatnegahte, muhto mat leat dárbbašlaččat eastadit buollimiid. Buollineastadeaddji barggus leat guokte váldooasi, bearráigeahčču ja diehtojuohkin. Min inšenevrrain ja bearráigehččiin leat olu iešguđetlágán barggut. - Čađahit bearráigeahču ja iskat visttiid, main lea earenoamáš buollánvárra. - Veahkehit huksenáššemeannudemiin vai šaddet rievttes eavttut ođđa visttiin. - Juohkit dieđuid ja movttiidahttit suohkana ássiid mediain ja njuolggo oktavuođain. - Áššemeannudeapmi mot atnit ja vurket buollinváralaš ávdnasiid ja bižanasaid. - Ruhttet ja bearráigeahččat dolastanrusttegiid priváhta olbmuin. Buollinhoavddas lea kontorbeaivi Gáivuona ráđđeviesus juohke duorastaga. Bargit Rolf Vidar Olsen Tlf: 46 90 56 06 Rolf-vidar.olsen@storfjord.kommune.no Brannsjef har kontordag på rådhuset i Olderdalen på torsdager / Buollinhoavddas lea kontorbeaivi Gáivuona ráđđeviesus juohke duorastaga.

http://www.kafjord.kommune.no/eastadeaddji-buollinsuodjalus.576332.se.html

ámi logut muitalit 13 almmuhuvvoSámi statistihka fágalaš analysajoavku almmuha odne raportta Sámi logut muitalit 13. Dán jagi čađahuvvojit dát ovdanbuktimat digitálalaččat Sámedikki lávdegoddečoahkkinvahkus, skábmamánu 18. beaivvi dii. 13.00-14.30 ja sáddejuvvo njuolga Sámedikki web-TV:s. Fágalaš analysajoavku galgá juohke jagi ovdal golggotmánu 1.b. buktit raportta Gielda- ja ođasmahttindepartementii ja Sámediggái. Raporta galgá, nu guhkas go vejolaš, addit bajiidgeahčastaga ja árvvaštallama Norgga sámi servvodaga dilis ja ovdáneami sárgosiin. Raporta šaddá vuođđun jahkásaš bušeahttabargui ja konsultašuvnnaide gaskal stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki. Sámi logut muitalit 13-raporttas čálliba Snefrid Møllersen ja Iulie Aslaksen bajit dási perspektiivvas sámi statistihka geavaheami birra. Lene Antonsen ja Trond Trosterud čálliba sámegiela digitála resurssaid geavaheami birra. Dasa lassin čállá Trosterud vel sámegielat girjjálašvuođa birra mii lea almmuhuvvon Norggas. Kevin Johansen ges guorahallá makkár sámegielat dilli lea mánáidgárddiin, ja Anders Sønstebø čállá dan jahkásaš kapihttala sámi loguid birra. Sámi logut muitalit 13 - Čielggaduvvon sámi statistihkka 2020 (PDF, 3 MB) Loga eanet Sámi logut muitalit birra Almmuhuvvon 18.11.2020 10.40 Maŋemusat rievdaduvvon 19.11.2020 09.35

https://sametinget.no/oddasat/sami-logut-muitalit-13-almmuhuvvo.8603.aspx

Ođđasat - Lovisa Mienna Sjöberg oažžu dutkanbálkkašumi - Ođđa raporta: Mii lea sámi perspektiiva ođđa oahppoplánain? - Ofelaččat ohcet eambbo bártniid! Ođđa ohcanáigemearri. - Ođđa Dieđut-girji almmuhuvvon - - Dán jagi mii ohcat olles guhtta ođđa sámi ofelačča! - Ođđa girji sámi dáidaga ja duoji dili birra - Sámi hálddašansuohkaniid sátnejođiheaddjit čoahkkanan Sámi allaskuvllas - Ođđa Sámi dieđalaš áigečála almmuhuvvon - Studeantačálus 2: "Movt don sáhtát váiban go leat dušše beaivvi stoahkan mánáiguin?" Vuosttaš virgáduvvon goahtejođiheaddji Sámi allaskuvlla stivra lea mearridan Seija Risten Sombyii fállat jahkemearrevirggi Sámi oahpaheaddjeoahpuid ja álgoálbmotjournalistihka goađi jođiheaddjin 1.1.18 rájes 31.12.21 rádjái. Lea vuosttaš geardde go Sámi allaskuvla virgáda goahtejođiheaddji. Ovdal leat goahtejođiheaddjit válljejuvvon. Dát čuovvu ge ođđa goahtestrukturproseassa man stivra lea mearridan. Seija Risten Somby lea bargan Duoji- ja oahpaheaddjeoahpuid goađi goahtejođiheaddjin 2014 čavčča rájes. Dan ovdal son lea duojis allaskuvlalektorin leamaš. Son lea duojis fidnooahpaheaddjin ja sus lea fil. mag. gráda sámegielas ja sámi kultuvrras. Dasa lassin lea váldán gaskafágaoahpuid earret eará pedagogihkas. Son lea maid loahpaheame doavttergráda kulturantropologiijas. Ođđajagimánu rájis Sámi allaskuvllas leat guokte goađi; Sámi oahpaheaddjeoahpuid ja álgoálbmotjournalistihka goahti man Seija Risten Somby jođiha ja Giela, duoji, boazodoalu ja servodatdiehtagiid goahti man Marit Meløy jođiha.

https://www.samas.no/se/a/studenter/vuosttas-virgaduvvon-goahtejodiheaddji?page=2

Gáivuona suohkanis leat erenoamáš hástalusat luonddudáhpáhusaid ektui – stuorra muohtauđđasiid, viiddis muohta-, šoavlle- ja muoldouđđasiid ektui. Ođđa teknologiija dihte lea vejolaš bearráigeahččat hástaleaddji báikkiid dálááigge šaddan álkit ja dorvvoleabbon. Olles riikkas váldet atnui ođđa máhtus mii boahtá Gáivuonas. Norggas lea vildda luondu, ja soames geardde váldet olbmot luonddu iežaset háldui vai mii beassat orrut čáppa luonddu siste. Gámanjunni biddjojuvvo váráleamos várreguovlluid gaskii Norgga Geologalaš Guorahallamiid riskamatrisii. Dát boahtá Gámanjuni geologalaš struktuvrraid ja várreguovllu stuorra lihkastagaid geažil. Geađgeuđas Gámanjunis sáhttá rasttildit Olmmáiváheano ja ollet dáluid lusa. Go geahččá man galle olbmo orrot dán guovllus, de dakkár uđđasis lea gaskamearalaš váikkuhusdássi. Geađgeuđas sáhttá maid buođđudit eanu, ja buođđu sáhttá dasto boatkanit, ja de livččii dulvi eatnorávnnji mielde vejolaš sekundára váikkuhussan. Dás gávnnat várrogasvuođakártta NVE:s (ádjána binnáš dan vieččat dihtorii) aktsomhetskart fra NVE

http://www.kafjord.kommune.no/cppage.467874.se.html

Latest news - Nytt forskningsprosjekt: Opplevd rasisme blant reindriftsungdom - Kompetanseutvikling i barnehagen og grunnopplæringen - Ny forskning bidrar til å synliggjøre kunnskapene til egg- og multeplukkere - Studietilbud våren 2023 - Landscape Practices-konferanse i Kautokeino er åpen for påmelding - Timeplaner og oversikt over samlinger for høsten 2022 - 6 gode grunner til å studere ved Samisk høgskole - Samarbeidsavtale underskrevet - Ikke søkt studier enda? Vi har fremdeles noen ledige studieplasser! Sáme-symposia bovdejuvvon logaldallit Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa symposia lágiduvvo Sámi allaskuvllas geassemánu 3. ja 4.b. dán jagi. Symposia bovdejuvvon logaldallit leat Ole Henrik Magga ja Jane Juuso. Ole Heandarat addá historjjálaš gova 400 jagi sámi gielladutkamis ja Jane gis hállá sámi giellaguovddážiid oaidninsajis makkár gielladutkama sii sávvet. Lasi dieđuid dieđiheami birra symposia ruovttusiidduin: https://samas.no/se/a/samegiela-ja-girjjalasvuoda-symposi

https://www.samas.no/nb/node/4690?page=6

beaivvi ledje máŋga meahccebuollima davimus Ruoŧas. Sihke Girona, Jiellevári ja Johkamohki guovllus bulle meahcit sotnabeaivvi. Gádjunveahka šattai vuolgit jáddadit meahccebuollimiid. Oktiibuot ledje 17 buollinčáskadanbiilla iešguđet báikkiin davimus Ruoŧas. Badje-Sohpparis, Girona gielddas buollái meahcci sotnabeaivvi, buollinčáskadeaddjit ja guokte helikoptera jáddadedje dola. Eahkedis 19 áiggi ledje jáddadan dola, dieđihit SVT Norrbotten.

https://www.avvir.no/olu-meahccebuollimat-davimus-ruotas/#respond

Latest news - Stor satsning på tolking i samiske språk på Sámi allaskuvla - Videreutdanning for alle landets barnehagelærere om samisk språk og kultur - Nå kan du søke på høstens studier - Sámi allaskuvla igang med å etablere samisk AI Lab - Ylva Jannok Nutti får Várdduos vetenskapliga pris 2023 - Søk studier til våren 2024 - Utvid din kompetanse innen samisk språk - Statsbudsjettet: Styrker samisk høyere utdanning - Samiske tall forteller 15 er publisert Sámi allaskuvla almmuha ođđa podcasta Dál beasat oahpásmuvvat dutkamii ja dutkanfáttáide guoimmuheami bokte go Sámi allaskuvla almmuha ođđa podcasta "Sáhkavuorru". Podcasta prográmmajođiheaddjit leaba girjjálašvuođa professor Harald Gaski ja filbmadahkki Per Josef Idivuoma. Podcastas leat vihtta episoda ja vuosttaš episoda almmuhuvvui skábmamánu 10. beaivvi. Juohke episodas beasat oahpásmuvvat Sámi allaskuvlla dutkiide ja dutkanfáttáide. Sii čilgejit álkkes vuogi mielde iežaset dutkanprošeavttaid birra, seammás go muitalit manin sii beroštišgohte juste daid áššiid guorahallat mii šattai sin karriearan. Ulbmil podcasttain lea gaskkustit dutkama ja dutkiid fágalaš sisdoalu guoimmuheami bokte. Seammás garvit dutkiid árbevirolaš ovdanbuktinvuogi – logaldallama. Prográmmaráiddus ilbmá ođđa Podcast juohke goalmmát vahku gitta ođđajagi rádjái. Fáttát maid birra ságastallet leat sámi báikenamat, juoigan, duodji ja álgoálbmotjournalistihkka. Ja dieđusge juovllaid áigge ságat sámi biepmuid birra, ja manin dat leat nu dearvvaslaččat. Guldal vuosttáš episoda Dán episodas oahpásmuvat Kaisa Rautio Helanderii ja sámi báikenammadutkamii. Kaisa lea professor Sámi allaskuvllas ja lea riikkaidgaskasaš báikenammadutkama áššedovdi. Podcastas gulat buriid ovdamearkkaid Kaisa dutkansuorggis, ja son maiddá muitala mii dat lei mii oaččui su čuovvulit dakkár bálgá iežas dutkamis. Don sáhtát maid guldalit Sáhkavuorru čuovvovaš Podcasta kanálaid bokte:

https://samas.no/nb/node/4941?page=2

Ođđajagimánu 1. beaivi lea dehálaš mearkabeaivi sápmelaččaide. Dalle sáhttá oažžut dieđuid čuovvovaš geasi birra ja lea maid noaiddastallanáigi. Earret, ahte dat álggahii ođđa vuođđologu, dat leai dehálaš mearkabeaivi sápmelaččaide. Dalle gehččui makkár boahttevaš geassi šattai. Jus ođđajageija ledje ollu násttit almmi gomuvuođas, dalle leai vuordimis, ahte boahtte geasis bođii buorre luomejahki. Ollu násttit adde maiddái doaivvu attolaš geasis buot láhkai. Muhto jus dan ija leai obbadálki, geasis bođii čoaskkis ja attoheapme. Ođđajagi vuosttas idja leai maiddái máŋggalágan noidomiid áigi. Dalle sáhtii oaidnit boahtte dáhpáhusaid, ovdamearkka dihte boahttevaš beallalačča. Nu ain jo jurddašuvvui. Nuorra nieiddat ja bártnit manne ovdalaš gaskaija muhtun ráfálaš báikái, cahkkehedje gintala ja bidje speadjala ovdda- ja maŋábeallái. Speadjalis dasto sii oidne makkáraš boahttevaš eamit dahje isit lea. Dološ olbmot dihte maid dan, ahte ođđajageija sáhtii fidnet stuorra riggodagaid jus biđii buot daid ealliiguin mat su ovddal bohte. Dalle galggai mannat ruossut manni luoddaerrui ja orrut das dassái go gaskaija boahtigohtet buotlágan eallit dáid luoddaráiggiid ja de heaibut daiguin. Ja go leai buohkaid vuostá vuoitán, fidnii son stálu golliid ja silbbaid. Nuorra nieiddat gohččo ođđajageija ovdal borrat ollu sálteguoli vai goikkahišgoahtá. Ja go nieida nohkai, bođii boahttevaš irgi ja čáskadii nieidda goikku. Kristtalaš máilmmis ođđajagibeaivi dollo Jesus-máná birračuhppon ja nama oažžun muitobassin. Dát dáhpáhuvai Betleheaimmas, Árvalusaid mielde Maria ja Josefa ođđa ruovttus. Láhka oainnat mearridii, ahte gándamánná galggai birračuhppot ja sutnje addojuvvot namma. Jesus-máná birračuhppon dáhpáhuvai gávcci beaivve maŋŋel su riegádeami ja dalle addui maid namma eŋgelalmmuhusa mielde Jesus.

https://www.avvir.no/mearkabeaivi-oddajagebeaivi-1-1/

Meahccebivdu Meahccebivdu lea Suomas bivnnuhis ja almmolaččat dohkkehuvvon buđaldus. Stáhta guovllut leat viidát meahccebivdiid anus. Juohke jagi dain meahcástit ja guolástit árvvu mielde guokte miljon beaivvi. Meahcástanlobiin ožžojuvvon sisaboađuin dikšut fuođđoeatnamiid. Badjel 90 proseantta stáhta guovlluin meahcásteaddjiin vásihit buđaldusas buoridit sin buresbirgejumi. Lassin bivdu buvttada bargosajiid meahcástanguovlluid lahkasii. Okta guovlu, gos sáhttá bivdit sihke smávvafuođđu ja stuorra fuođđu, buvttada gaskanearálaččat 1,5 olmmošbargojagi lagašguovllu fitnodagaide. Meahcástanáššiin fuolaha Meahciráđđehusa Fuođđobálvalusat, man jođiha fuođđodoallohoavda. Fuođđoeatnamiid dikšuma Fuođđobálvalusat dahká ovttas Meahciráđđehusa Vuovdedoallu Os:a bargiiguin. Lobiid hattiid nanne eana- ja meahccedoalloministeriija. Meahccebivdit addet juohkehaš lobis sálašmáhcahaga, mii sihkkarastá meahccebivddu suvdilis plánema. Juohkehaš smávvafuođđoguovllu lobit meroštallojit juohke jagi varas fuođđorehkenastimiid vuođul. Stuorámusdihtomearri meroštallo fuođđodoallohoavdda dihtomearremearrádusas. Lassidieđut (suomagillii) - Fuođđodikšun stáhta guovlluin (eräluvat.fi) - Meahccebivddu dihtomearremearrádusat muitalit, man olu guđege stáhta guovllus sáhttá eanemustá meahcástit (eräluvat.fi) - Fuođđohistorjáčuozáhagain meahcásteaddjit sáhtte oahpásmuvvat meahccebivddu historjjás muitalan oaidnámušaide ja muitalusaide n (eräluvat.fi)

https://web.archive.org/web/20201028082056/https:/www.metsa.fi/se/astoaigi-luonddus/meahccebivdu

Buđaldeapmi Ráhkat sámeivnnat juovlaváimmuid, Isak Saba guovddáš Sámeleavga juovlahearva, Davviriikkaid ministerráđđi, Facebook siidu (25.11.2015) Juovlasámeleavgga čohkkenvideo, Davviriikkaid ministerráđđi 2016, Facebook siidu (18.12.2016) - Girji: Ádji – Juovlabuđaldeapmi - Buđal juovlakruppá -gihpa. Tiŋgo: Oulu bismagotti sámebargu Láibbo ja máles - Láibbo sámi bihpporgáhkuid (govat), MII-searvi - Ananasgáhkku, Sálti ja Sohkar Juovlagoarttat - Juovlagoarta 1. Juovuovladearvvuođat: "Buorit juovllat!", Ovttas.no - Juovlagoarta 2. "Buorit juovllat" máŋgga iešguđege sámegillii, Ovttas.no Juovlasámeleavgga čohkkenvideo, Davviriikkaid ministerráđđi 2016, Facebook siidu (18.12.2016)

https://juovllat.wordpress.com/samegillii/juovlabudaldusat/

Ođđasat - NAISA 2024 - Gietkkama ja wahakura kultuvrralaš mearkkašumi ovdanbuktán stuora dáiddačájáhusas - Váikkuhusat Sámi allaskuvlii go 27 bargis lea bargoheaitta - Harald Gaski nammaduvvon gudnedoavttirin - Rabas virggit - Lovisa Mienna Sjöberg válddii vuostá dutkanbálkkašumi Uppsalas - Guovttegielatiskkadeapmi giđđat 2024 - Ohcciidlogut oahpaheaddjeoahpuide - Ođđa raporta čájeha ahte lea dárbu sámi parallealla seammaárvosaš oahppoplánii matematihkas Neahttaoahpahus ja deaivvadeamit Dihtet go ahte eanas oahput Sámi allaskuvllas lágiduvvojit neahttaoahpahussan ja deaivvademiid bokte Diehtosiiddas Guovdageainnus? Neahttaoahpahus ja deaivvadeamit addet studentii vejolašvuođa čađahit oahpu ja maiddái orrut vaikko. Studeanta dattege ferte searvat fysalaččat go deaivvadeamit leat geatnegahtton. Neahttaoahpahus lágiduvvo neahttaluohkkálanjas gos studeanttat gulahallet fágaoahpaheddjiiguin ja eará studeanttaiguin. Neahttaluohkkálanjas leat maid logaldallamat ja studeanttabarggut. Lea maiddái vejolaš čuovvut oahpahusa luohkkálanjas, jus baicca háliida fysalaččat čuovvut oahpahusa. Deaivvadeamit lágiduvvojit dábalaččat Sámi allaskuvllas ja bistet dábálaččat sullii vahku hávális. Deaivvadeamit lágiduvvojit sullii oktii mánus. Deaivvademiide lea geatnegahttojuvvon searvat. Neahttasiiddus ja oahpu oahppoplánas sáhtát geahččat movt oahppu lágiduvvo. Dárbbašat go ásodaga dahje mánáidgárdesaji? Sis - Finnmárkku studeantaovttastusas (SSO) lea vejolaš láigohit ásodaga. SSO`as leat oktiibuot 42 iešguđet lágan ásodaga mat leat várrejuvvon Sámi allaskuvlla studeanttaide. Eanet dieđuid viessobálvalusa birra gávnnat dáppe: Bolig – Samisk – SSO (ssosamas.no) Studeanttaide geain leat mánát geat dárbbašit mánáidgárdesaji, leat sihkkarastojuvvon mánáidgárdesajit olles studeren áigodahkii. Eanet dieđuid mánáidgárdesaji birra gávnnat dáppe: Barnhage – Samisk – SSO (ssosamas.no).

https://www.samas.no/se/a/oahput/neahttaoahpahus-ja-deaivvadeamit?page=1

Beaivádus 2.6.2023. | Päivitys 2.6.2023: Deaivvadeapmái eai boahtá almmuheamit, nappo deaivvadeapmi lea šluhttejuvvon. Filbma gal čájehuvvo. *** Tapaamiseen ei tullut ilmoittautumisia, joten tapaaminen on peruttu. Elokuvaesitystä ei ole peruttu. Buorit lahtut / Hyvät jäsenet, (suomeksi alempana) Amma dihtet, ahte Olbmot, rievvárat ja Kardemomme-gávpot lea dubbejuvvon maid davvisámegillii? Finnkino čájeha Olbmot, rievvárat ja Kardemomme-gávpot filmma Tamperes sotnabeaivve 4.6.2023 dii. 13.00 Cine Atlasis (Koskikeskus). Vuolgit ovttas geahččat! Bárbmu fállá jagi 2023 lahttomávssu máksán lahtuide bileahtaid 5 euroin. Mii háliidit doarjut erenomážit mánnábearrašiid searvama ja mánnálahtuide bileahtat nuvttá. Amma leat máksán dán jagáš lahttomávssu? Vel geargá searvat lahttunge. Oaidnalit 12.45 Cine Atlasis. Filbmačájáhus álgá dii. 13.00. Filbmačájáhusa maŋŋá vuolgit ovttas gáfestallat ja Bárbmu fállá mánáide maid galbmagaba ja earáide gáfe/deaja. Leage ustitlaš ja almmut leatgo boahtimin nu jođánit go vejolaš, goit maŋimuštá vuossárgga ovdal gaskabeaivvi Máret Vuolabii mvuolab(at)gmail.com Tiesitkö, että toukokuussa Suomen ensi-iltansa sai uusi versio Kolmesta iloisesta rosvosta? Tiesitkö, että saamenkielinen versio esitettiin Norjassa jo viime jouluna? Nyt tuo pohjoissaamenkielinen versio tulee myös Suomeen! Finnkino esittää elokuvan Tampereella Cine Atlaksessa sunnuntaina 4.6.2020 klo 13. Lähdetään porukalla katsomaan! Bárbmu tarjoaa vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneille jäsenille liput hintaan 5 €. Haluamme tukea erityisesti lapsiperheiden osallistumista ja lapsijäsenet saavat liput maksutta. Olethan muistanut maksaa kuluvan vuoden jäsenmaksun? Vielä ehtii liittyä jäseneksikin. Elokuvan jälkeen menemme yhdessä kahville ja Bárbmu tarjoaa lapsille jäätelöannokset sekä muille kahvia/teetä. Ilmoitathan osallistumisestasi mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään perjantaina 2.6. ennen keskipäivää Maarit Vuolabille mvuolab(at)gmail.com

https://barbmu.wordpress.com/2023/05/29/tampere-barpmu-filbmadeaivvadeapmi-barbmun-leffatreffit-4-6-2023/

Ođđasat - Laila Susanne Vars lea nammaduvvon The International Arctic Science Committee (IASC) lávdegoddái - Ylva Jannok Nutti oažžu Várdduo dieđalaš bálkkašumi 2023 - Oza giđa 2024 oahpuide - Stádabušeahtta: Nanne sámi alitoahpahusa - Sámi logut muitalit 15 raporta lea almmuhuvvon - Barggat go vai lea go dus beroštupmi bargat dulkan? - 3D-teknologiijain vejolaš hábmet ođđa oahppofálaldagaid - Verddeovttasbargu gaskkal Sámi allaskuvlla ja Guovdageainnu suohkana - Sámi oahpahuskonferánsa: guhkidan dieđihanáigemeriid Dál lea ain vejolaš ohcat Sámi allaskuvlii Fuobmájit go beare maŋŋit ahte háliidat studeret Sámi allaskuvllas? Dál lea vejolaš ohcat báikkálaš sisaváldima bokte vissis oahpuide. Ohcamiin galget duođaštusat biddjot ohcamii dahje sáddejuvvot jođánepmosit maŋŋel ohcama registrerema ja maŋemusat ovdal ohcanáigemearri manná. Čuovvovaš oahpuide sáhtát ohcat dál: - JUO Master in Sámi Journalism from an Indigenous Perspective / Sámi journalistihka mastergráda álgoálbmot perspektiivvas - Árbediehtu / Tradisjonell kunnskap - Boazodoalu lágat ja riekteipmárdusat - Bachelorbargu boazodoallooahpuid bacheloras - Duoji ja hábmema lágidit almmolašvuhtii - Duddjon ja sámegiella - Duodji ja haddebidjan - Duodjuhibme ja sámegiella - Featurejournalistihkka - Pressaetihkka, lágat ja konvenšuvnnat - Journalistihka giellagáhtten 3 - Andrespråkspedagogikk 2019/20 - Samisk kultur- og samfunnskunnskap 1 - Davvisámegiela morfologiija ja cealkkaoahppa - Davvisámi fonetihkka, fonologiija ja čállinvuogit - Sámi girjjálašvuođa vuođđokursa - Sámi báikenamat oahpponeavvun - Terminologiijadieđa ja sámi fágagielaid dutkan - Cealkka- ja hápmeoahppu - Sámegiella ja sámi girjjálašvuohta 1 - Dieđateoriija - Akademalaš čállin sámegillii Jus leat makkárge gažaldagat de lea vejolaš váldit oktavuođa oahppohálddahusain. Baikkalaš sisaváldimis lea ohcanáigemearri 03.06.2019. Oktavuođadieđut: +47 78 44 84 00 Oahppohálddahus Sámi allaskuvla Hánnoluohkká 45 N-9520 Guovdageaidnu

https://www.samas.no/se/a/dal-lea-ain-vejolas-ohcat-sami-allaskuvlii?page=4

Ođđasat - Sámi allaskuvla lea ásahišgoahtime sámi AI Lab - Laila Susanne Vars lea nammaduvvon The International Arctic Science Committee (IASC) lávdegoddái - Ylva Jannok Nutti oažžu Várdduo dieđalaš bálkkašumi 2023 - Oza giđa 2024 oahpuide - Stádabušeahtta: Nanne sámi alitoahpahusa - Sámi logut muitalit 15 raporta lea almmuhuvvon - Barggat go vai lea go dus beroštupmi bargat dulkan? - 3D-teknologiijain vejolaš hábmet ođđa oahppofálaldagaid - Verddeovttasbargu gaskkal Sámi allaskuvlla ja Guovdageainnu suohkana guovvamánu 21. beaivi 2014

https://www.samas.no/se/node/127?page=4

Bisánansadji Skognesis (Gáivuonvuovddis): Mearriduvvui áššis KS- 76/22 ahte bisánanguovlu Skognesis (Gáivuonvuovddis) Huortnážii (Vuortnážii) galggai birra jagi fálaldat. Árvvoštallui ahte bisánansajit maiddái galge rabas nu guhká go skutermáđijat leat rabas. FS- áššis 132/23 mearriduvvui fas rahpat skutermáđija, ja dát álgá Skognesis (Gáivuonvuovddis) ja čuovvu Guolášgeainnu duoddarii. Bisánansadjemávssut: - Jándoris kr 150 ja čuovvovaš jándor kr 50 - Jahkái kr 500 Máksin(Skognes / Gáivuonvuovdi): Jus áiggut máksit Easypark- áppain, skánne (govve) QR-koda vuolábealde: Deaddil máksinráji "8669" áppas. Go anát dán bálvalusa, lassána máksámuš 15 proseanttain (Máksinsummá + 15%). Bisánansajit Guolášluottas Huortnážii (Vuortnážii); Guoská buot bisánansajiide Guolášgeainnus: - Ankerlia – 25 saji - Goikegorži – 15 saji - Fossevegen (Goržebálggis) – 10 saji - Sabetjohka – 7 saji - Huortnáš (Vuortnáš) -15 saji Dát bisánanguovlu ii leat rabas birra jagi go muohta geainnus ii čorgejuvvo dálvet. Bisánansaji mávssut leat čuovvovaččat: - Jándoris kr 150 ja čuovvovaš jándor kr 50. - Jahkái kr 300. Máksin (Guolášgeaidnu – Huortnáš (Vuortnáš): Jus áiggut máksit Easypark- áppain, skánne (govve) QR-koda vuolábealde: Deaddil máksinráji "8670" áppas. Go anát dán bálvalusa, lassána máksámuš 15 proseanttain (Máksinsummá + 15%). Máksit ruđain: - Sáhtát máksit suohkanviesu 1.gearddis bálváluskontuvrras go dat lea rabas (mánnodagas – bearjadahkii gaskal 08.00 – 14.00). Váldde mielde nu juste ruđa go vejolaš. - Fertet deavdit skovi mas leat dárbbašlaš dieđut. Dieđuid čoaggit dušše vai sáhttit váldit oktavuođa jus lea juoga earenoamáš. - Oaččut bisánanlobi. Bisánanlohpi galgá hui oidnosis go čuoččut das, ja lea du ovddasvástádus ahte lea oidnosis. Earenomáš bisánanlohpi: Olbmuide, geain lea váttisvuohta sirddašit ja lea HC - duođaštus, leat earenoamáš vuoigatvuođat bisánansajiid ektui. HC - duođaštusain beasat bisánit earenoamáš sajiide, main lea HC - mearka dahje galba. Sáhtát ohcat HC – duođaštusa ju dárbbašat álkis bisánansaji lihkadeami geažil. Geahča eanet dieđuid: Parkerenlohpi sidjiide geain lea sirdinhástalusat (HC-koarta) - Kåfjord kommune (kafjord.kommune.no) Bisánanláhkalasáhusa § 27 vuođul sáhttá suohkan addit bisánanlobi vissis mohtorfievrruide ja joavkkuide dahje olbmuide, geain leat earenoamáš dárbbut beassat bisánit fievrruin várrejuvvon bisánansajiide. Ohcamiid gieđahallá biras-, doaibma- ja ovdánahttinlávegoddi (UMDU). Ovdagoddi gieđahallá váidagiid. Lohpi § 27 rájes § 29 rádjái čállo dan áigodahkii, masa suohkan jáhkká dárbbu. Go lohpi nohká, ferte ohcat fas. Suohkan árvvoštallá de dárbbuid fas. Suohkan árvvoštallá makkár joavkkuide lea heivvolaš addit earenoamáš bisánanlobiid. Árvvoštallama vuođđun leat sajiid áigumušat ja dárbbut. Skovi gávnnat dáppe: Søknad om særskilt parkeringstillatelse.

http://www.kafjord.kommune.no/cppage.6663734-598835.html

Latest news - School sessions and gatherings autumn 2022 - 6 good reasons to study at Sami University of applied sciences - Cooperation agreement signed - Call for abstracts: Landscape Practices Conference - New student ambassadors for Sámi University of Applied Sciences in Russia - Inga Juuso – Tribute concert: Free tickets for students at Sámi University of Applied Sciences - Welcome to register to the online part of the Sámi Education Conference 2021 - Start of studies autumn 2021 - The application deadline for autumn semester studies 2021 has been extended! Ođđa dutkan buktá oidnosii monne- ja luomečoaggiid máhtuid Odne almmuhuvvoje ođđa dutkanbohtosat Landscape Practices konferánssas, Sámi allaskuvllas. Dutkan čájeha čielgasit ahte monne- ja luomečoaggin lea eanet go dušše ieš dat čoaggin. Dutkanbohtosat čájehit ahte monne- ja luomečoaggiin leat mávssolaš máhtut mo hálddašit iežaset guovlluid. Sis lea fuolla iežaset guovlluide, ja dat bohtet oidnosii sin njuolggadusain dasa mo lihkadit ja láhttet guovlluin. Daid sii leat háhkan guhkesáigge geavaheami bokte. Eana, dálki, luopmánat, lottit ja monit doibmet ovttas ja dán sáhttá gohčodit árbevirolaš máhttun, go dat lea sihke sirdašuvvan buolvvaid gaskka ja olbmo leat háhkan dan iežaset čoagginpráksisa bokte iežaset guovlluin. Dán rádjái lea dáhkkon unnán dutkan monne- ja luomečoaggin práksisiid birra. Golmma beaivásaš konferánsii leat bovdejuvvon earret eará dutkit mat leat sullasaš dutkamiid dahkan eará guovlluin. Dutkanjoavku álggahii prošeavtta jagi 2019:s ja lea dutkan práksisiid mat leat čadnon luome- ja monnečoaggimii Sámi mearraguovlluin nugo Porsáŋggus, Várjjagis ja Divttasvuonas. Sámi allaskuvlla vuosttašamanueansa Solveig Joks lea jođihan dutkanprošeavtta ovttas ovttasbargoguimmiiguin, nugo Steinar Nilsen Ájluovttas, Svanhild Andersen Mearrasiiddas Billávuonas, Harrieth Aira Árran Julevsámeguvdásji ja Stine Rybråten NINA Lillehammeris.

https://samas.no/en/node/5641?page=3

Ministara guovttos Anna-Maja Henriksson ja Pekka Haavisto ledje mielde Sámedikki jagi njealját dievasčoahkkima áššedovdigullamis, mii guoskkai duohtavuođa- ja soabadankomissáraid válljenášši. Suoma sámeáššiin vástideaddji ministtar, riekteministtar Anna-Maja Henriksson sáddii Sámedikki čoahkkimii videodearvvahusa. Olgoministtar Pekka Haavisto fas buvttii čoahkkimii stáhtaráđi dearvvuođaid gáiddusin. Henriksson: "Sápmelaččaid rivttiid ovddideapmi lea dárbbašlaš" Riekteministtar Anna-Maja Henriksson muitalii iežas leat ilus, ahte Sámedikki álgagis álgán oktasaš válmmaštallan lea ovdánan ná guhkás. – Lea sihkkarit min oktasaš sávaldat, ahte bastit fargga ásahit komišuvnna ja dan bargu beassá álgit, dajai Henriksson. Ministtar buvttii ovdan, ahte stáhtaministtar Sanna Marin ráđđehus lea ráđđehusprográmmastis čatnasan gudnejahttit ja ovddidit buot sápmelaččaid ja sámejoavkkuid gielalaš ja kultuvrralaš rivttiid ollašuvvama nu, ahte dat váldá vuhtii riikkaidgaskasaš soahpamušaid. – Mihttomearri lea vuohkkasit gudneáŋgir. Sáhttit sihkkarit leat ovttaoaivilis das, ahte sápmelaččaid rivttiid ovddideapmi lea dárbbašlaš. Seammás oaidnit, ahte máŋgga konkrehta gažaldagain mis leat leamašan váttisvuođat gávdnat čovdosiid ja beassat ovddosguvlui, dajai Henriksson iežas videodearvvahusas. "Komisšuvnnas lea šaddamin kategoriijas mielde vuosttaš Suomas" Sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna ulbmilin lea lasihit áddejumi ja dieđu historjjá dáhpáhusain ja das, mo dat váikkuhit otná beaivvisge. Henriksson mielde ulbmil lea maid hukset luohttámuša stáhta ja sápmelaččaid gaskkas. – Jus eat máŋggabealagit ja čiekŋalit ádde, mii lea dáhpáhuvvan ja mo dat váikkuha sápmelaččaide ja sin gielaide ja kultuvrii otná beaivve, min lea váttis gávdnat bistevaš čovdosiid boahtteáigái. Anán danin boahttevaš komišuvnna barggu hui dehálažžan ja mearkkašahttin. Henriksson buktá ovdan, ahte sáhka lea historjjálaš proseassas. – Sámiid duohtavuođa- ja soabadankomisšuvnnas lea šaddamin kategoriijas mielde vuosttaš Suomas. Historjjálaš proseassa johttáhit ovttasráđiid álgoálbmot sápmelaččat ja Suoma stáhta. Stáhta čatnasa gieđahallat sápmelaččaid muosáhan vealaheami ja vuoigatvuođaid rihkkuma, dajai Henriksson. Dán sitáhtta maiddái riekteministeriija jugii Twitter-konttustis golmma sámegillii. Haavisto: "Go sápmelaččat leat mearridan iežaset evttohasaid, álgá komišuvnna oktiiheiveheapmi" Olgoministtar Pekka Haavisto buvttii čoahkkimii stáhtaráđi dearvvuođaid riekteministeriija dearvvahusa maŋŋá. Maiddái Haavisto mielas lea erenoamáš dehálaš, ahte duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna bargu lasiha luohttámuša sámiid ja stáhta gaskkas. Son buvttii ovdan, ahte komišuvnna bargguin háliidit ovddidit sápmelaččaide buoret vejolašvuođaid doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Dasa lassin proseassa áigge figget maid lasihit váldoálbmoga dieđuid sápmelašvuođas ja sámekultuvrras. – Komišuvnna barggu mihttomearrin lea dovdát ja árvvoštallat sámiid vásihan historjjálaš ja dálá áiggi vealaheami. Dasa gullet earret eará stáhta suddanpolitihkka ja rivttiid rihkkumat. Komišuvnna bargun lea čielggadit, mo dát áššit váikkuhit sápmelaččaide ja sin servošii dálá dilis, Haavisto geardduhii. Pekka Haavisto nannii iežas sáhkavuorus, ahte Nuortalaččaid siidačoahkkin lea mearridan evttohit Irja Jefremoff iežas bealis komišuvnna lahttun. – Go sápmelaččat leat mearridan iežaset evttohasaid, álgá komišuvnna oktiiheiveheapmi. Sávvat, ahte sáhttit fargga ásahit komišuvnna ja ahte komišuvdna beassá álggahit dehálaš barggus, dajai olgoministtar Pekka Haavisto stáhtaráđi beales. Sámedikki dievasčoahkkin ii nagodan vel duorastaga mearridit, geaid dat evttoha stáhtaráđđái komišuvnna lahttun. Čoahkkin joatkašuvvá bearjadaga diibmu 9.

https://yle.fi/sapmi/3-11704360

Latest news - Official Opening of the Student House - Official Opening of a New Academic Year - Concert in the canteen 16.08! - Get to know our new principal - Tuition fees for international students - School sessions and gatherings autumn 2023 - Become a student at Sámi University of Applied Sciences this fall! - Unique on-line courses on special education - Landscape Practices-conference in Kautokeino is open for registration Sáme-symposia bovdejuvvon logaldallit Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa symposia lágiduvvo Sámi allaskuvllas geassemánu 3. ja 4.b. dán jagi. Symposia bovdejuvvon logaldallit leat Ole Henrik Magga ja Jane Juuso. Ole Heandarat addá historjjálaš gova 400 jagi sámi gielladutkamis ja Jane gis hállá sámi giellaguovddážiid oaidninsajis makkár gielladutkama sii sávvet. Lasi dieđuid dieđiheami birra symposia ruovttusiidduin: https://samas.no/se/a/samegiela-ja-girjjalasvuoda-symposi

https://www.samas.no/en/node/4690?page=2

Cloudboy -filmmas leat mielde sámeneavttárat dego Mikkel Gaup, Ayla Gáren Audhild Nutti ja Joakim Trägårdh. Cloudboy -elokuvassa mukana saamelaisnäyttelijöitä kuten Mikkel Gaup, Ayla Gáren Audhild Nutti ja Joakim Trägårdh. Filmma juotna Gávpotgánda Niillas 12 j) sáddejuvvo iežas dáhtu vuostá eatnis lusa Ruoŧa Sápmái. Áidna guhte máhttá gulahallat gánddain lea su ođđa oabbá, Suná (11 j). Sunáin fárrolagaid Niilas beassá magihkalaš mátkái meahccái gos ujus gánddas šaddá villa balvvaid bádni – cloudboy. Guldal neavttáriid sámegielat jearahallama Ruoŧa sámeradios: Ayla Gáren och Joakim visar en del av Sápmi på vita duken (SR sámeradio 9.10.2017) Elokuvan juoni Citypoika Niilas (12) lähetetään äidilleen Ruotsin Lappiin tahtoaan vastaan. Ainoa, joka onnistuu ottamaan yhteyttä häneen, on hänen uusi sisarensa Suna (11). Hän vie pojan matkalle maagiseen metsämaailmaan, jossa ujo Niilas muuttuu villiksi pilvipojaksi – cloudboyksi. The cityboy Niilas (12) is sent to his mother in Swedish Lapland against his will. The only one succeeding in making contact with him is his new sister Suna (11). She takes him on a journey in the magical world of the woods where shy Niilas turns into a wild cloudboy. Facebook -siidu https://www.facebook.com/cloudboythefilm/ Ruovttusiidu-Kotisivu: www.cloudboy.b

https://miisearvi.wordpress.com/2017/10/10/couldboy-filbma-elokuva/

Gávdnojit 12 sámi leavgabeaivvi. Saamelaisten liputuspäiviä on yhteensä 12. 6.2. Sámi álbmotbeaivi maid ávvudit vuosttaš riikkačoahkkima muitun Troandimis 1917 2.3. Suoma ođđa Sámedikki rahpan 1996 Márjjábeaivi, árbevirolaš sámi bassebeaivi Mihcamárbeaivi almmolaš bassebeaivi 9.8. ON riikkaidgaskasaš álgoálbmotbeaivi 15.8. Sámi leavga dohkkehuvvui dán beaivvi 1986 18.8. Sámiráđđi vuođđuduvvui dán beaivvi 1956 26.8. Ruoŧa Sámediggi vuođđuduvvui dán beaivvi 1993 9.10. Norgga Sámediggi vuođđuduvvui dán beaivvi 1989 9.11. Sámi áššiid delegašuvdna Suomas vuođđuduvvui dán beaivvi 1973 15.11. Isak Saba riegádii dán beaivvi 1875. Son čálii sániid sámi álbmotlávlagii. 29.11. Elsa Laula Renberga riegádanbeaivi Eambbo dieđut sámiid čearddalaš dovddaldagaid birra Sámiráđi ruovttusiiddus. Elsa Laula Renberga riegádanbeaivi almmolaš leavgabeaivin (13.2.2017 Yle Sápmi) 6.2. Saamelaisten kansallispäivä 2.3. Suomen Saamelaiskäräjien perustamispäivä Marian päivä Juhannuspäivä 9.8. YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä 15.8. Saamen lipun hyväksymispäivä 18.8. Saamelaisneuvoston perustamispäivä 26.8. Ruotsin Saamelaiskäräjien perustamispäivä 9.10. Norjan Saamelaiskäräjien perustamispäivä 9.11. Saamelaisvaltuuskunnan (Sámi Parlamenta) perustamispäivä 15.11. Ensimmäisen saamelaisen valtiopäivämiehen Isak Saban syntymäpäivä 29.11. Elsa Laula Renbergin syntymäpäivä Lisätietoja liputuspäivistä Saamelaiskäräjien sivulta.

https://samiidguovddassearvi.wordpress.com/2021/01/24/sami-leavgabeaivvit-saamelaisten-liputuspaivat-2/

På norsk Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 5. Davvi Girji 2011. Siri Broch Johansen: Ráissa joatkkaskuvlla sámegieloahpahus Ráissa joatkkaskuvla šaddá duohtan 1964 rádjái eai lean Davvi-Romssas oahppofálaldagat eambbo go álbmotskuvla. 1964:s bođii Ráisii dálueamitskuvla. Realskuvla bođii 1965:s, ja jagi maŋŋá ges mekánalaš fágaid fálaldat. 1971:s ásahuvvui Ráisii gymnásaluohkká ja gávpeskuvla. Buot skuvlafálaldagat ledje Romssa gávpoga skuvllaid ossodahkan, ja oahpahus lei láigolanjain. De viimmat, 1975:s rahppui Ráissa joatkkaskuvlla ollislaš joatkkaskuvlan mii fálai sihke fidnofágaid ja dábálašfágaid. Sámegieloahpahus álgá Ráissa joatkkaskuvlla višuvdna lea álo leamaš, ja lea ain, váldit vára guovllu kultuvrras, historjjás ja gielas. Skuvla fálai suomagiela fágan 1977 rájes juo, muhto sámegieloahpahusa álggii easkka 1988:s. Vuosttaš sámegieloahpaheaddji lei Ivar Vangen, gii lei Olmmáivákkis eret. Son barggai skuvllas gitta dassážii go manai ealáhahkii 1998:s. Ivvára eatnigiella lei sámegiella, ja son váccii Romssa oahpaheaddjiskuvlla mas čiekŋudii earret iežá sámegillii. Dakka maŋŋelaš biddjui maid Harald Lindbach virgái religiuvdna- ja sámegieloahpaheaddjin. Álggus ledje skuvllas okta dahje guokte sámegieljoavkku man oahppit lohke sámegiela vierisgiellan. Skuvla maid lágidii eahketgurssaid rávesolbmuid várás. Sihke skuvlla bargit ja giliolbmot vázze gurssaid. Go Ráissa joatkkaskuvla oaččui čuoiganlinjjá 1984:s, de bohte eanet oahppit Finnmárkkus. Ledje erenoamáš olusat Guovdageainnus, muhto maid Deanus. Vuosttamuš gii válddii eksámena sámegielas nubbingiellan, lei Signe Trosten gii leai čuoiganlinjjá oahppi. Jagi maŋŋá, 1991:s, válddii Ann Mary Nilsen eksámena sámegielas nubbingiellan JK1 gávpe- ja kanturfágalinjjás, ja Berit Kristin Hætta válddii vuosttašgiellaeksámena dábálašfágalinjjás. Iešnannejeaddji sámegielfálaldat Go sámegielfálaldat ásahuvvui, de šattai sámegiella eambbo oidnosis skuvllas, šattai dábálažžan gullat sámegiela bargiidlanjas, feaskáriin ja kantiinnas. Sámegielfága stuorui, šattai sierra sámegielsekšuvdna skuvllas. Dál leat Ráissa joatkkaskuvllas 6 oahpaheaddji geat oahpahit sámegiela. Gaikkain lea alit oahppu sámegielas, ja viđas sis lea pedagogalaš oahppu. Guovtti skuvlla dálá oahpaheaddji leaba ovdal leamaš sámegieloahppin dáppe. Guktot logaiga dalle sámegiela vierisgiellan. Ruth Larsena mielas dát vuoseha ahte lea vejolaš lohkagoahtit sámegiela easkka joatkkaskuvllas, ja liikká beassat nu alla dássái ahte ieš sáhttá oahpahit sámegiela. Ráissa joatkkaskuvllas leat álo máŋgga oahppi háliidan sámegiela vierisgiellan. Vel odne ge bohtet áibbas umáhttu oahppit joatkkaskuvllaide, danin go vuođđoskuvllaid oahpaheaddjiváili hehtte sin lohkamis sámegiela vuođđoskuvllas. Oahppogirji ja sámegielfoanttat Maŋŋá go sámelága giellanjuolggadusat bohte fápmui 1993:s ja Gáivuona sámi giellaguovddáš ásahuvvui 1994:s, de šattai sámegiella ain eambbo oidnosis. Ain eanet oahppit sihte váldit ruoktot giela mii lei leamaš nu dábálaš eanaš Davvi-Romssa giliin. Skuvla galbejuvvui sámegillii, ja maŋŋil oaččui skuvlla ođđa nama,Nordreisa videregående skole – Ráissa joatkkaskuvla. 1994:s álggii Leif-Petter Eriksen skuvlii oahpaheaddjin. Ráissa joatkkaskuvla lei dalle dihtorastimis ovdamanniskuvla. Eriksen fuobmái viehka fargga ahte skuvla dárbbašii sámegielfoanttaid dihtoris jus galggai sáhttit PC:id atnit sámegieloahpahusas. Son oaččui guokte dihtorčeahppi mielde, ja ovttas de ráhkadedje sámi foanttaid maid skuvla de anii máŋga jagi. 1995:s ilmmai Harald Lindbacha oahppogirji Gáttiin ja meara nalde. Skuvlla fidnii ruđaid olggobealde vai Lindbach beasai dušše girjjiin bargat. Váilui oahppogirji mas oasit ledje mearrasámi guovlluin. Girji lei jurddašuvvon joatkkaoahpu oahppogirjin. Lea adnon oahppogirjin ja veahkkegirjin min ohppiide, erenoamážit nubbingielohppiide, muitala Ruth Larsen. Girjjis Lindbach atná buori muddui Davvi-Romssa suopmana. Girji lei vuosttaš davvisámegiel oahppogirji mas eai lean dušše siseatnansuopmanat. Dát dagahii álkibun ohppiide dovdat iežaset duogáža girjjis, ja dát fas movttiidahtii sin oahppat eanet. . Maid okta áidna oahpaheaddjeoahppofálaldat sáhttá mearkkašit olles regiovdnii 1997:s ražai skuvlla sámegieloahpaheddjiid fidnemis, ja ohppiidlohku lei maid unnon. Danin bázii sámegiella vierisgielfálaldaga fálatkeahttá ovtta jagi, ja ohppiidlohku sámegielfágas njiejai sakka. Earret iežá Gáivuona suohkan dieđihii ahte ii liikon dása. Danin álggahuvvui sámegiella vierisgielfálaldaga fas jagi maŋŋá juo, ja das rájes lea álo leamaš dakkár fálaldat skuvllas. Harald Johannessen lei lohkaninspektevran 1986 rájes 1994 rádjái. Son áŋgirušai skuvlla sámegielfálaldaga beales. Dalle, nu mo dál ge, váilo sámegieloahpaheaddjit. Son vikkai hálahit Ruth Larsena lohkat sámegiela, go juo bođii mearrasámi gilis, Skárfvákkis, ja go máhtii juo sámegiela beallemuddui. Ruth Larsen ozai sámegiel lohkanbadjeoahpu mii álggii Olmmáivákkis Gáivuonas 1997' čavčča. Lohkanfálaldat lei Gáivuona sámi giellaguovddáža ja Sámi allaskuvlla ovttasbargoprošeaktan. Ruth Larsen jotkkii lávdaduvvon oahpus 1998:s, dát lei maid Olmmáivákkis, ja 1999' giđa válddii son vuođđofágaeksámena. Dát lohkanfálaldat mielddisbuvttii ahte máŋga davviromsalačča besse formaliseret máhtuset, sii ohppe giellaoahpa, čállingiela ja oahpásmuvve sámi girjjálašvuođain. Dát maid dagahii ahte sii šadde eanet dihtomielalaččat sámi identitehtaset ja historjjáset ektui. Leif-Petter Eriksen ja Idar Pedersen geat dál leaba Ráissa joatkkaskuvlla oahpaheaddjit, válddiiga sámegiela vuođđofága dán lávdaduvvon oahpu bokte. Elisabeth Johansen válddii Sámegiela lohkanbadjeoahpu ja Sámegiella I Gáivuonas ovdal go álggii Sámi allaskuvlii. Doppe válddii son vuođđofága dábálašoahpaheaddjeoahpu oassin. Sihke Ráissa joatkkaskuvla ja iežát regiovnnas leat háliidan sullasaš fálaldaga Davvi-Romsii fas, muhto Sámi allaskuvla ii leat dán rádjái fállan maidege[1] Bearašolbmuide lea váttis johtit Guovdageidnui oahpu gazzat. Soaitá dovdat iežas eambbo oadjebassan ruovttoguovllustis. Ruth Larsen dadjá iežas dovdat dušše guokte studeantta Davvi-Romssas geat leaba fárren Guovdageidnui viidásut lohkat allaskuvllas. Goappašagat geat leaba dan bargan, bargaba dál oahpaheaddjin Ráissa joatkkaskuvllas. 1999:s válddii Mikkel Bongo[2] badjelasas rektorin. Seamma áigge gerge studeremis máŋggas sis geat dál leat sámegieloahpaheaddjit vuođđofágagelbbolašvuođain, ja fáhkka lei oahpaheaddjeváili čovdojuvvon, goit dán boddui. Dalle sáhtiimet ođđa guvlui smiehttat, ja de bohciidii jurdda ovdánahttit Ráissa joatkkaskuvlla gáiddusoahpahusskuvlan, muitala Ruth Larsen. Gáiddusoahpahus 1999 čavčča álggahii Romssa fylkkasuohkan prošeavtta «Gáiddusoahpahus». 2000 guovvamánu ledje njeallje oahpaheaddji Árranis Divttasvuonas oahppamin guovtteguvllot jietna-/govva-gáiddusoahpahusa birra. Fylkkasuohkan juolludii ruđa studiooastimii, ja 2000 čavčča álggahii Ráissa joatkkaskuvla gáiddusoahpahusa. Vuosttaš gáiddusoahpahusjagi, 2000–2001, vuostáiválde earret iežá Bardufoss, Tromsdalen, Kvaløya ja Nordkjosbotn 3 joatkkaskuvllat oahpahusa. Gáiddusoahpahus šattai bivnnut, ja Ráissa joatkkaskuvla fertii de ovtta vel studio háhkat ja virgái bidjat eanet oahpaheddjiid. Dál leat skuvllas golbma studio. Okta lea várrejuvvon iešguđetge fágaid rávesolbmuidoahpahussii. Dat guokte iežá studio geavahuvvojit duššefal sámegiel gáiddusoahpahussii. Vuostáiváldi oahppi- ja skuvlalohku lea rievdadan jagis jahkái. Leat leamaš gitta 12 vuostáiváldi skuvlla, muhto dál leat dássidit 8–10 skuvlla mat váldet vuostá gáiddusoahpahusa. Eanaš skuvllat leat joatkkaskuvllat Romssa fylkkas mat váilot sámegieloahpaheaddjit. Ráissa joatkkaskuvla fállá gáiddusoahpahusa skuvllaide olggobeale fylkka maid, go lea kapasiteahta. Dán jagi oahpaha skuvla ohppiid Budejjus ja Troanddimis. Tromssa fylkka skuvllat atnet dihtorvuogádaga Class Fronter, ja dán láhkái sáhttet oahpaheaddjit álkit gulahallat njuolgga ovttaskas ohppiin. Skuvla geahččala gáiddusoahpahusohppiiguin deaivvadit oktii jagis. Sii bovdejuvvojit oahppomátkkiide. Mannan dálvvi mátkkoštii joavku Kárášjohkii ja Guovdageidnui. Doppe gallededje Sámedikki ja Sámi allaskuvlla. Ovdal leat leamaš oahppomátkkit earret iežá Johkamohkemárkaniidda. Máŋga gáiddusoahpahusoahppi leat maid galledan Ráissa joatkkaskuvlla sámi álbmotbeaivvi ávvudeami oktavuođas. Gáiddusoahpahus lea leamaš gelddolaš ja lea addán olu Ráissa joatkkaskuvlii, dadjá Ruth Larsen. Skuvla lea fidnen oktavuođa ja oahpásmuvvan máŋga iežá skuvllain, ohppiin, oahpaheddjiin ja jođiheddjiin. Gáiddusoahpahus lea dagahan ahte skuvla lea sáhttán doalahit sámegielsekšuvnna, skuvllas leat leamaš seammá sámegieloahpaheaddjit moanaid jagiid. Gáiddusoahpahusa iežá joatkkaskuvllaide lassin, de lea Ráissa joatkkaskuvla maid vuovdán oahpahusa iešguđet vuođđoskuvllaide Ráissa suohkanis, ja de vel ovtta skuvlii Hallingdalas. Soames skuvllaide mat leat hui lahka, vuodjá oahpaheaddji, muhto muđui lea gáiddusoahpahus. Ráissa joatkkaskuvllas leat leamaš máŋga sámegieloahppi juohke jagi, leat leamaš gitta 90 oahppi muhtun jagiid. Oahppit leat bures birgen fágalaččat. Romssa fylkka resursaskuvla Ráissa joatkkaskuvla lea Romssa fylkka sámi resursaskuvlan. Skuvla lea ovttasbargan iežá fylkka joatkkaskuvllaiguin mas leat sámegieloahpaheaddjit, earret iežá oahpahanvugiid, áigeguovdilis oahppogirjjiid- ja girjjálašvuođabagadallamiin ja iešguđetge oahpponeavvuid geavaheames. Skuvla lea maid lágidan sámi seminára ja gurssaid Davvi-Romssa vuođđoskuvllaid oahpaheddjiide. Gáivuona sámi giellaguovddáš lea leamaš buorre ovttasbargoguoibmi. Skuvlla sámegieloahpaheaddjit leat vázzán metodagurssa giellaguovddážis, ja leat dan maŋŋá atnán giellaguovddáža oahpponeavvuid, erenoamážit giellaguovddáža speallan-oahpponeavvuid mat leat fáhtemis interneahtas.[3] Máhttolokten 2006/07' skuvlajagi álggahuvvui Máhttoloktema doibmiibidjan sihke vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas. Dalle rievdaduvvui maid joatkkaskuvllaid sámegielfálaldat Ođastus 94 rájes lei skuvllas čuovvovaš fálaldat: - sámegiella vuosttašgiellan - sámegiella nubbingiellan - sámegiella vierisgiellan (B-giellan sin várás geat leat vuođđoskuvllas lohkan fága, C-giella sin várás geat eai leat ovdal lohkan fága) - sámegiella lohkansuorgefágan - sámegiella válljenfágan Máhttoloktema mielde leat dál dát variánttat studeremii ráhkkanahtti suorggis: - sámegiella vuosttašgiellan - sámegiella nubbingiellan dássi 2 ja dássi 3. - sámegiella vierisgiellan (geatnegáhtton giellafága studeremii ráhkkanahtti suorggis) - sámegiella válljenláhkái prográmmafágan Šattai álkit fidnolinjjáid ohppiide válljet sámegielfága oahpuset oassin. Ovdal ii lean dábálaš ahte fidnolinjjáid oahppit ožžo sámegieloahpahusa. Dál lea dábálaš. Sii sáhttet válljet čuovvovaš variánttaid gaskkas: - sámegiella vuosttašgiellan - sámegiella nubbingiellan dássi 2 ja dássi 3. - vierisgiella sáhttá válljejuvvot čiekŋudanprošeavtta olis Ođastus 94-áigge addojuvvui skuvllaide ruhtadoarjja velá sámegiela vierisgiellan ovddas. Maŋŋá go Máhttolokten doaibmagođii, de lea dát ruhtadoarjja jávkan. Danin lea dál divrasut skuvllaide fállat sámegiela vierisgiellan go fállat sámegiela nubbingiellan dási 3. Muhto go maŋit fágavariánttas leat unnit tiimmut go sámegiella vierisgiellan-fágas leat, de ii leat dát gal buoremus fálaldat daidda ohppiide geain leat váilevaš ovdamáhttu sámegielas go bohtet joatkkaskuvlii. Sámegielfága árvvoštallan Máhttoloktemis lea dahkkon, muhto sámegiella vierisgiellan ii árvvoštallon ge. Sámedikki – Romssa fylkasuohkana ovttasbargošiehtadus Romssa fylkasuohkan lei vuosttaš fylkasuohkan mii ráhkadii sierra ovttasbargošiehtadusa Sámedikkiin. Vuosttaš šiehtadus dahkkui 2003:s. Šiehtadus ođasmahttui 2007:s, ja muhtun dajaldagat ja mihttomearit rievdaduvvojedje dalle. Oassi dálá teavsttas oahpahusa birra lea ná: «Buot Romssa joatkkaskuvlaoahppit galget oažžut sámegieloahppofálaldaga. Jus ii leat vejolaš oahpaheaddji háhkat skuvllas, galget molssaevttolaš vuogit, earret iežá gáiddusoahpahus, fállot. Mihttomearrin lea lasihit sámegiella vuosttašgiellan ohppiid oasi. Bealálaččat galget árvvoštallat Romssa sámegieloahpahusdárbbu. Bealálaččat oidnet dárbbu ohppiid lonuhanortnegiidda ja hospiterenortnegiidda sámi guovlluin ja iežá eamiálbmotguovlluiguin.» Dát šiehtadus lea buktán máŋgga doaimma. Ráissa joatkkaskuvla dáidá leat leamaš mielde eanaš doaimmain joatkkaskuvllaid várás. Prošeakta «Sámi kulturmáhttu joatkkaskuvllain» šattai vuosttaš sámediggešiehtadusa boađusin. Ráissa joatkkaskuvla, Vuotnasiidda joatkkaskuvla ja Skániid joatkkaskuvla válde oasi prošeavttas mii bisttii 2 jagi, 2005–07. Ráissa joatkkaskuvla lágidii gurssaid dábálašfágaid oahpaheddjiid várás historjjá-, dárogiel-, religiuvnna-, geografiija- ja servodatfágas, man mihttomearri lei ovdanbuktit jurdagiid mo fátmmastit sámi fáttáid dáidda fágaide. Gurssat biste guokte–golbma beaivvi. Romssa fylkkasuohkan mávssii skuvllaid gursaoasseváldima. Prošeakta loahpahuvvui oktasaš deaivvademiin Romssas mas gait oassálasti joatkkaskuvllaid rektorat ožžo lávkka mii lei devdojuvvon girjjiiguin, filmmaiguin ja CD:iguin maid skuvllat sáhtte atnit iešguđetge fágas. Sámi fága- ja fidnooahppu Maŋŋá go šiehtadus Sámedikkiin ođasmahttojuvvui, de álggahuvvui prošeakta SÁFFO– Sámi fága- ja fidnooahppu Romssas – 2008 njukčamánu. Váldoulbmil prošeavttain lea sámi fáttáid fátmmastit fága- ja fidnooahpahussii Romssas. Ráissa joatkkaskuvla, Breivang joatkkaskuvla ja Vuotnasiidda joatkkaskuvla ledje mielde prošeavttas. Mihttomearrin lei maid bidjat johtui oahppifitnodagaid main buktagat ledje sámi-inspirerejuvvon. Hábmen ja duodji-linjjá vuosttaš luohká oahppit álggahedje oahppifitnodaga «Ráissa», mii buvttadii luhkaid. Sii faskkastedje 2. ja 3. vuoittu nuoraidfitnodagaid Norggameašttirgilvvus. Jagi maŋŋil ásahuvvui seammá linjjás oahppifitnodat mii buvttadii sámi-inspirerejuvvon čiŋaid, sii faskestedje vuoittu fylkkameašttirgilvvohallamis. Mánáid- ja nuoraidbargifága 2. jagi oahppit álggahedje fitnodaga «Stoahkanlávvu», mii lei maŋŋágaskabeaidoaibmafálaldat mánáide. Prošeakta loahpahuvvui 2009:s konferánssain Romssas mas Romssa fylkka joatkkaskuvllat ožžo «niestelávkka» girjjálašvuođain mii sáhttá leat beroštahtti fidnofágalaš prográmmaide. Kulturmáhttu universitehtas ja oahppomátki Davvi-Romssas Danin go lea šiehtadus Sámedikkiin, de lea Romssa fylkkasuohkan gokčan Sámi kulturmáhttogurssa goluid daidda geat lohket Romssa universitehtas, iežá sániiguin leat gokčan lohkandivada, girjjiid, mátkkiid ja orruma. Ráissa joatkkaskuvllas leat badjelaš 20 oahpaheaddji ja vel girjerájusbargi lohkan Sámi kulturmáhtu. Oahpaheaddjit leat ožžon buoret vuođu fátmmastit sámi kulturmáhtu, servodatoahpu ja historjjá oahpahussii. Go nu olusat skuvlabargiin leat lohkan sámi kulturmáhtu, de lea olles bargiveagas oktasaš ipmárdus das mii guoská guovllu historjjálaš duogáža, iešvuođaid ja hástalusaid. Dát fas álkidahttá sámegieloahpaheddjiid bargobeaivvi. Ráissa joatkkaskuvla lea moadde jagi ožžon oassedoarjaga Romssa fylkkasuohkana guovttegielalašvuođaruđain kulturvánddardeapmái skuvlla bargiid várás. Skuvlla mielas lea dehálaš ahte gait bargit besset dovddiidit báikkálaš kultuvrra ja historjjá nu bures go fal vejolaš. Skuvla lea galledan máŋga báikki Davvi-Romssas, ja leat oahppan earret iežá duktasajiid, vuodjavuoššanrokkiid, siiddiid, eanadaga, duoji ja giela birra. Skuvlajagi ávvudeamit Ruth Larsen dadjá skuvlla dihtomielalaččat smiehttamin ahte sámegiella galgá oidnot, gullot ja leat lunddolaš oassin skuvlla sisdoalus. Skuvllas leat guokte leavgastákku, ja levgejuvvo sámeleavggain dalle go lea lunddolaš. Leat álo bihtát sámegillii go skuvllas leat oktasaš doalut, earret iežá skuvlajagi álggus, juovladoaluin ja skuvlajagi loahpas. Juohke jagi lea vuosttaš vahkku guovvamánus sámi fáddávahkku mas leat logaldallit áigeguovdilis sámi fáttáid birra, filmmat, musihkkárat ja sierra doaimmat skuvllas. Comenius-prošeakta Skuvla lea mielde EO-prošeavttas Comenius, mii leat njealji riikka gielalaš unnitlogujoavkkuid ovttasbargu: Bulgaria, Irlánda, Espánnja ja Norga. Prošeavtta ulbmil lea loktet oktasaš čuolmmaid máŋggagielalašvuođa ja unnitlohkogielaid ektui. Prošeaktaáigodat lea golbma jagi. Oahppit geat lohket sámegiela, suoma-/kveanagiela dahje sámi historjjá ja servodatfága, váldet oasi prošeavttas. Ain dárbu ođđa sámegieloahpaheddjiide Ráissa joatkkaskuvllas lea dál olu vásáhusat sámegieloahpahusain guhkes áiggi badjel, ja lea máŋggalágán máhtu dás. Muhto Ruth Larsena mielas lea boahtteáigi ain eahpesihkkar. - Eanaš sámegieloahpaheaddjit lahkonišgohtet dál ealáhatagi, eai leat ge menddo olusat geat bohtet sin maŋŋil. Ráissa joatkkaskuvllas leat leamaš čeahpes sámegieloahppit geat leat álgán Romssa allaskuvlla oahpaheaddjiohppui, muhto dađe bahábut ii leat sámegielfálaldat doppe. Sáhttá dadjat ahte áigi lea mannan maŋos jus smiehttá Romssa oahpaheaddjioahpu sámegielfálaldaga, dadjá Ruth Larsen, ja joatká: - Lea issoras váivi go sámegiella oassin oahpaheaddjioahpus ii fállo iežá sajis go Guovdageainnus. Lea maid hui váidalahtti go eai leat leamaš eanet lávdaoahppofálaldagat Sámi allaskuvlla beales min guovllus. Mii manahit máŋgga vejolaš sámegieloahpaheddjiid dán láhkái, ja dál leat ge menddo unnán sámegieloahpaheaddjit sihke Ráissas ja Davvi-Romssas muđui ge, dadjá Ruth Larsen. - Muhto dál lea ge oahpaheaddjioahppu šaddan Romssa universitehta oassin, ja de sáhttá sávvat ahte boahtteáiggis šaddá vejolažžan lohkat sámegiela vuođđofága oahpaheaddjioahpu oassin. Dalle livččii boahtteáigi čuovgasat. [1] Lohkanjagi 2010–2011 rájes lea Sámi allaskuvla fállan sámegielgurssaid guovtteguvllot jietna/govva-gulahallama bokte, ovttasbargguin Gáivuona suohkaniin. [2] Mikkel Anders Bongo lea riegádan 1948 ja lea Álttás eret. Son barggai guhká biilamekanihkaroahpaheaddjin Hesseng joatkkaskuvllas ja Álttá AMO-guovddážis, ja válddii fidnopedagogihka váldofága Akershusa allaskuvllas. Son lei Ráissa joatkkaskuvlla vuosttaš sámegielat rektor. Dál bargá pedagogihkkalektorin Finnmárkku allaskuvllas.(doaim.) [3] http://www.kafjord.com/laeremidler.21590.no.html [4] Bardufoss: Beardogorži, Tromsdalen: Sálašvággi. Kvaløya; Sállir. Nordkjosbotn: Gárgán. Dáin skuvllain leat dušše dárogiel namat. Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 5-girjjis

http://skuvla.info/skolehist/reisavgs-s.htm

Ođđasat - NAISA 2024 - Gietkkama ja wahakura kultuvrralaš mearkkašumi ovdanbuktán stuora dáiddačájáhusas - Váikkuhusat Sámi allaskuvlii go 27 bargis lea bargoheaitta - Harald Gaski nammaduvvon gudnedoavttirin - Rabas virggit - Lovisa Mienna Sjöberg válddii vuostá dutkanbálkkašumi Uppsalas - Guovttegielatiskkadeapmi giđđat 2024 - Ohcciidlogut oahpaheaddjeoahpuide - Ođđa raporta čájeha ahte lea dárbu sámi parallealla seammaárvosaš oahppoplánii matematihkas Oahpaheaddjeoahput: Laura Njunnás Laura Njunnás Eanodagas eret lea gárveme sámi oahpaheaddjeoahpu mastera Sámi allaskuvllas. Son rámida Norgga Sámedikki stipeandaortnegiid mat gusket sutnje maid gii lea Suoma bealde eret. Čállán: Niels Ovllá Oskal Dunfjell Laura bargá ollesáigge sámegieloahpaheaddjin Helssegis seammás go lea gárveme oahpaheaddjeoahpu 5.-10. ceahki mastera Sámi allaskuvllas. Dán kombinerema lea dahkan guokte maŋemus jagi go eai leat leamaš deaivvadanvahkkut Sámi allaskuvllas koronaáigodagas. – Muhtomin lea dieđusge lossat ná dahkat, muhto ieš mun lean válljen. Lea han nu stuora dárbu sámi oahpaheddjiide, dadjá Laura. - Dehálaš bargu! Dárbu lea stuoris miehtá Sámi. Muhto nu lea maiddái gávpogiin lulde, gos orrot olu sápmelaččat. Laura dieđu mielde lea son áidna sámegieloahpaheaddji vuođđoskuvllas Helssegis. – Sámi mánát dáppe leat leamaš sámegieloahpahusa haga olu jagiid. Dat lea vahát. Sii leat guhkkin eret Sámis, ja nu lea dat čuohcan sin identitehtaide ja giellamáhttui. Laura háliida veahkehit sin, muhto maiddái hukset nana sámegieloahpahusa Helssegii. Su oahppit lávejit navdit ahte son lea válljen oahpaheaddjegeainnu guhkes luomuid dihte. Guhkes luomuid mieđiha buorren beallin, muhto ii ággan dasa go oahpaheaddjeoahpu gazzá. – Mu mielas lea njulgestaga dehálaš bargu! Lea nu stuora dárbu sámi oahpaheddjiide ahte illá dárbbašat ohcat bargguide. Mun oaččun dávjá bargofálaldagaid, lohká Laura. Loaktán bures allaskuvllas Ieš ii lean árvvoštallan oahpaheaddjebarggu sutnje geaidnun. Dakkár jurdagiid oaččui easkka go bođii fálaldat bargat suomagieloahpaheaddjin mánáidskuvllas Guovdageainnus. – Mun in livčče oahpaheaddjeoahpu válljen muđui gal. Dan ahte bessen geahččalit barggu álggos, bijahii mu dan guvlui. Son lei juo ovdalaččas fárren Guovdageidnui lohkat sámegiela bachelora Sámi allaskuvllas. Dan ahte lei bures loaktán allaskuvllas, dagai álkibun eambbo studeret doppe. Sutnje gii nuorran juo fárrii ruovttus eret, lei dego boahtit ruoktot go Sámi allaskuvlii lávkii sisa. – Sámi allaskuvla lea áidna sadji gos sámi oahpaheaddjeoahpu sáhtát gazzat. Doppe lea sámevuohta ja sámegiella nu oidnosis, dadjá Laura. Ávžžuha ohcat Son sávvá eandalii Suoma- ja Ruoŧabeale studeanttaid ohcat Sámi allaskuvlla oahpaheaddjeoahpuide. Norgga Sámedikkis leat stipeandaortnegat mat gusket sidjiide maid. – Mis eai leat seamma ortnegat Suoma bealde. Norgga Sámedikki stipeandaortnet lea hui geasuheaddji mu mielas. Lea vejolaš oažžut 25 000 ruvnno sturrosaš stipeandda juohke lohkanbaji ovddas. Oahpu maŋŋel gártá dat stuora submin. Stipeandaortnegiid birra sáhtát lohkat eambbo Sámedikki neahttasiidduin. – Sihke Sámi allaskuvla ja studeantabiras doppe lea olu ovdánan. Doppe lea álki oahpásnuvvat eará guovllu sámiiguin. Ieš sáhtášin vel bargat doppe jus dakkár vejolašvuohta goassege boađášii. Mun duođai ávžžuhan ohcat! lohká Laura. Loga eambbo sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 1-7 ceahki masteroahpu birra dás. Loga eambbo sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 5-10 ceahki masteroahpu birra dás.

https://www.samas.no/se/a/oahput/manne-sami-allaskuvlii/oahpaheaddjeoahput-laura-njunnas?page=1

Rádjágeavvankommišuvnnat Suomas ja Norggas barget váldegottiid gaskasaš rádjágeavvamii laktáseaddji eanadatbargguid Suoma ja Norgga gaskasaš riikarájás. Eanadatbarggut eai váikkut guovllu ássiid dahje guovlluin johtti olbmuid árgabeaivái. Suoma ovddasvástádusas leahkki riikarájá oasil Ohcejoga Njuorggámis Anára Muotkkevárrái jotket mannan geasi álggahuvvon eanadatbargguid. Barggut álget geassemánus. Norga ges joatká bargguid Eanodaga Gilbbesjávrris Anára oarjeoassái rádjášuvvi guovllus, mii nohká rádjágeađgái 342A, gos eanarádjá molsašuvvá Deanu čázádagas johkarádján. Johkarádjá lea kártejuvvon eanáš áibmogovaiguin. – Mii johtit loahppageasi áigge fatnasiin kártemin unna guovlluid, maid eat sáhtán meroštallat áibmogovaiguin. Mihtideamit dahkkojuvvojit báikki alde ovdamearkka dihte skádjaseassamiin. Deanu johkarájá alde bargat ovttas Norggain, muitala kártáhoavda Jyrki Lämsä Eanamihtidanlágádusas. Rádjá kártejuvvo čiekŋalasfávleprinsihpa mielde. – Dat máksá, ahte rádjá meroštallo čiekŋalamos sadjái. Rádjágeavvama oktavuođas dárkkistit rájá saji, go dat sáhttá sirdašuvvat jagiid mielde čázi golgama čuovvumuššan, Lämsä lohká. Eanadatbargguid jotket dán ja boahtte jagi áigge. Rádjágeavvan geargá maŋimustá jagi 2025. Guovllus ássi ja orodeaddji olbmuide bargu dihtto eanadagas, go Eanamihtidanlágádusa ja Rádjágozáhuslágádusa bargoveahka dárkkista ja dikšu rádjámearkkaid. Boahtte geasi barget maiddái helikoptergirdimiid kárten láhkái guovlluin. Mii lea rádjágeavvan? 25 jagi gaskkaid bargan láhkái rádjágeavvan lea dehálaš buorre rádjáránnjávuođa oassi. Das rádjáguovlu ja rádjágeđggiid dilli dárkkistuvvojit. Riikarádjá ii sirdojuvvo eanarájáin mange guvlui. Rádjágeavvankommišuvnnat Suomas ja Norggas barget barggu olgoministeriijaid jođiheamis, ja bohtosat dokumenterejuvvojit olgoministeriijaid oktasaš geavahussii. Eanamihtidanlágádus oassálastá rádjágeavvamii operatiivvalaš rollas. Geavatlaččat bargoveahka lea mielde mihtidemiin ja eará eanadatbargguin, dokumenteremis ja kommuniseremis. Rádjágozáhuslágádusa bargguide fas gullet dikšunbarggut nappo ovdamearkka dihte gopmánan dahje málema dárbbašeaddji rádjágeđggiid dikšun sihke fievrridemiid ordnen rádjáguvlui. – Mii joatkit geasi eanadatbargguin čavdes ovttasbarggu Eananmihtidanlágádusain. Rádjáguovllus dikšot riikarádjái laktáseaddji ráhkkanusaid ja dahket njáskanbargguid, vai rádjáráigi bissu čorgadin, generálamajuvra Matti Sarasmaa Rádjágozáhuslágádusas muitala. Lassedieđut Kártáhoavda Jyrki Lämsä, 040 524 2508, ovdanamma.sohkanamma@maanmittauslaitos.fi (Eanadatbargguid dihte telefovdnii sáhttá muhtumin leat hástaleaddji vástidit, ávžžuhit šleađgapoastta.)

https://www.maanmittauslaitos.fi/se/aigeguovdilis/suoma-ja-norgga-radjageavvan-ovdana-geasi-eanadatbarggut-alget-radjaguovlluin