Kansallisarkisto/Diplomatarium-Fennicum · Datasets at Hugging Face

df stringlengths 1 4	dating_start_year stringclasses 341 values	issuingplace stringclasses 499 values	issuingplacecountry stringclasses 16 values	language stringclasses 15 values	indexterm stringclasses 75 values	transcript stringlengths 0 29.5k
6713	1519	Stockholm	Ruotsi		Kaupungit, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6714	1521			saksa	Piispat, Kirjeet	Erwert van Godes wegen vnde des Romischen stoles bischkop tho Abow. Wnseren fruntlijcken grot tho voͤr. Leue nabers vnde gude gunners, gemeijnheyt der stat Reuel alz gemeijne kopman vnde andere [gemeijn]heijt vnde gijlde broders. Gij hebben wol gehört wo de unmilde koning bij Swedenrijck gedan h[efft] alz welkeren mort beijde an der geijstlickheijt vnde wertlichheit bodreuen hefft, der van kenen cristlij[chen] forsten gehort ijs vnde tho besorgen steijt, werts em nijcht wedderstan dat he vel grottern ja[mer] – – bodriuen wert nijcht alleijn bij Swedenrijck sunder bij felen anderen ersamen steden – – – – – ck vnde andern beijde steden vnde landen doen wert maken, wedwen vnde wesen v[nde] – – – – vnde juncfrowen alz he tom Holm gedan heff[t]. Hijr an mogen gij jw spegelen, beholt he sij – – – – – vnser fruntlijcke bede beijde van vnserent wegen vnde des rijckes vnde jwer met ve – – – – vnde lande gij dat tho betrachtende vnde tho herten tho nemende vnd wesen vns – – – dat wij mogen krigen vor unser gelt jn juwer ersame stat vnde des gnedijgen heren des – – – [Livl]ande j(c) knecht, ij offte iij, off wij dem wnmilden koning wederstan konden eer he sijck sterken – – – – aff dat wel quades alz jamer vnde mort vnde vorderwijnge lande vnde stede na bliuen moge vnde [de] seluen knechten mit samt vnseren bot bohulflijck vnde forderlijck beijde jn jwer ersamen stat [vn]de jwer hauen vnde ws der hauen wellen wesen, welkere wij vnde des rijck thegen jn vorfuldet [al]le tijth. Ock hebben gij wol vornomen, dat wij kene kopmenschafft diit jar na gewanheijt hebben moten krijgen, vnde wij doch von beijden parten eijnander nijcht wolt wnttberen mogen. Darume bijdde wij, dat gij doen wellen alz gude naber vnde wesen dar vpp vordacht, dat et mag kamen wp dat olde etc. [Geschreuen] des midewekens vor suntte Thomas des hilligen appostelstag des jares mccccc xxj, wnder wnseren sijgnet. Adress: Dem ersamen gemeijnem kopmans m[et] samt der heijler gemeijnheijt der – – stat Reuel met fruntschafft gescreuen.
6715	1522	Åbo	Suomi	saksa	Piispat, Kirjeet	Eruijdus wm Gudes genaden vnde des Roͤmijschen schtules bijschop tho Abow. Wnsern fruntlijken groth tho voren met vormogen alles gudes. Ersamen vorsijchtijgen vnde wijssen herren borgermeijster, ratman vnde gemene kopman der stat Reuel. Vnsere fruntlijke bede ijs, dat gij wellen doen alz gude nabers na alz vor vnde bringen offte senden vns na alder gewonheijt des landes beste vnde sunderlick alse nw getegen ijs; gude betalning sol gij krigen vor vorderung vnde den wech offen frij vnd quijt vth vnde ijn. Geschreuen tho Abow des frijdages vor unser leuen frawen dage tho lychtmijssen jnt jar m ccccc xxij, vnder vnser secret.
6716	1524	Tallinn	Viro	saksa	Kaupungit, Kirjeet	Vnsen fruntlicken groth etc. Wirdigen vnd achtbaren bosunder gude gonnere vnd frunde. Wir werden van deme erszamen vnses radeszlidtmaten her Victor van der Lippen vorstendigeth zo ock jwen w. jn vngetwuielder bowetenheit etlicher maten wol biegekamen vnnd kundich wo he jwer w. vorstondere zeligen yn Godt vorstoruen hern Erwide to Abow bischoppe nach dessuluesten schriftlichen vnd mundtlichen an en geworuenen bouele to synem vnd synes stichts bodarff allerley bogerde notroftige dinghe hir ingekoft vnnd vthgenomen vnd dar nach van sick an en ouergeschicketh hebbe, welckeren hir ouer stedes woluorhopeden betaling yn deme he noch tho achter missende is, heft he vnns der wegen vmbe dythsulstige an jwe w. tho vorschriuen angefallen, welckt [wy] em vp syn temlick bolangent nicht vormochten tho weigern, deme na yn fruntlicker touorsicht flitich bidden jwe w. gemelten her Victor yn vorforunge szodaner syner vthstanden schulde gunstich, vorderlich vnnd bohulpen irschinen willen vnd dar bouenenst vorschaffen vnnd vorfogen he szodane beth her to gemissede schulde sunder lenger vortogering allenthaluen gegulden vnnd botaleth irlangen moghe vnnd to synen gemisseden schulden yn nenen wiederen schaden, vnkost vnnd nadeil vnuorschuldes geleideth vnnd geforeth werde, wo wie vnns des vnd vele mer gudes jn fruntlicher thouorsicht tho jwer w. allewege vorsehen wellen der wie gelickmetich wedder vmbe tho willen vnd gefalle tho synde stedes syn genegeth. Gade etc. bouelen.
6717	1525	Tallinn	Viro	saksa	Kaupungit, Kirjeet	Vnsen fruntlicken groth vnd wes wy leues vnd gudes vormogen stedes beuorn. Erbar vnd wolduchtige bosunder holden gude frunth vnd naber. Eth hebben vns vnser burger vnd coplude swarmodigen klagens tho erkennen gegeuen wo schipper Hans Heidebreker mit eynen schepe vnd ynwesenden copmans guderen, als he van Danczijck hir na Reuel dar mede gelopen, durch Godes vnwedder vnd swaren storm ijn de swedischen scheren gedreuen vnd darsuluigest ym Kasterholmischen gebede tho Jureme gebleuen is, worsuluigest van dem gemelten schippere mit sinen ingehatten volcke ock vormiddelst hulpe vnd thodaeth der vp dem lande gewesenen buren vmbe eyn reddelick wolbotaleth berchgelt ethliche copmans gudere an lacken, hoppen vnd anderen ware geborgen vnd de yn ethlicke dar thor stede ouergekamene schepe vnd schuten wedder geschepeth vnd hir na Reuel gefrachteth wesen sollen. Als nun desulueste van dar affgelopen vnd etlicke weke sehes van dar gekamen, js ssodannen schuten ilendes nageiageth vnd den dar vp gewesenen schipuolcke vnd buren ynt aller ernstlichste bie vorlust eres liues, gudes vnd aller wolfarth geboden ane alle vnderlaeth weddewmb tho wenden vnd de geladene guder strax na Abow tho bringen. Hir en bauen sollen ock ethlicker hovetlude dener yn der berginghe szodanne guder ser vnmilde vnd [mit] wreuel tegen vorberorten schipper vnd copman sick gestelleth hebben jn deme se sick ane alle medelidinghe vnd barmherticheit vnderstanden den schipper vnd sinen volcke tho vorbedende nene van eren gudern mer alsse se bouorn geborgen hedden vth dem gesunckenen schepe tho reddende, vth vorvolgenen moede sprekende, se al rede genoch geborgen hedden, eth ander sollen se en bergen vnd beholden laeten, dar bie desuluesten denere, zo wie borichtet sijn, nycht anders gehath vnd dencken hebben laeten alsze aff zodane gudere dorch vorwerckinghe vnd vndath wo roefgudere vorborcth vnd an ere herschop vnd se forfallen weren, der wegen eyn ider van enn tegen der schippers vnd copmans willen vnd volbortth sunderlick vthgestimmeth wes eijn idern herschop dar van hebben mocthe vnd solde, sodoch de schipper mit sinen volcke zodane gudere tho uorlaten nicht mechtich vnd desuluesten anders nergen als hir tho Reuel gefrachteth sijn; vnd na deme wy ynn sulcken gehorden schaden, vorderue vnd wemode der vnsen vnd des boschedigeden copmans vmbe schrifftlicke vordering ene an juwe erbarcheith angelangeth werden, js des wegen vp dersuluesten temlick irsoken vnse gancz fruntlick thouorsichtighe bede, juwe erbarcheit yn gudige betrachtinghe nemen wille sodane vthgestandene liues vnd gudes vare schaden vnd vngefal, dar mit de vnser vnd gedachten coplude durch Gades elemente vnd vnwedder schwarlicken genoch gestraffet syn, vnd demsuluesten gestranden schipper vnd sinen volcke thosamet dissen gegenwardigen beiden breftogeren vth christlichen vorplicht vnd medelidinge gunstighe hulpe vnd vordering, de vorbleuene gudere to des copmans besten tho bergen ock de vnderslagene vththosporen vnd yn ere boholth wedder tho irlangen vnd tho bringen. bowiszen vnd irtegen, dath desuluesten vmbe eyn temelick berchgelt ane ijmaandes hinder alle vnd iszlicke gebergene gudere vnd de nach geborgen werden mogen ouer al, wor men de ouerkamen kan, wedder krigen vnd na erem willen hir her na Reuel, dar se hen gefrachteth sijn, mit den ersten schepen vnd bringen mogen. Bidden ock den gelicken van jwer erbarheit nicht alleyne szodant yn erem sunder ock yn den andern gebeden tho vorschaffen, dath sick de buren der gestranden guder nicht bokummeren, sunder de oueral dem copmanne vmbe eyn temelick berchgelt thon handen stelle vnd volgen laten. Wor ijnne juwe erbarheit eren mochlicken vlith alszo wil bowaren alsze juwe erbarcheit en vnd den eren hir tho gescheende bogereth.
6718	1527			ruotsi	Paikallishallinto, Asiakirjat
6719	1529			ruotsi	Keskushallinto, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät	– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – [1529] 20 maji. Jtem finge the borgare förloff att wtföre fett warår nu i år huartt the wille wndantagendis Reffle. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – [1529] 1 junii. Jtem fik her Mikil, fordom priore i Abo, Töffuesalo kirke wndan erchedächene dömet medt alle the rettoghether som ther årlige plegher oc wanth är wtaff gå.
6720	1530	Pyttis	Suomi	ruotsi	Paikallishallinto, Asiakirjat	Bekenner iag Niels Krabbe, häradtz höfdinge uthi Roseburgs (!) lähn, medh dhetta mit öpne bref ath ååre effter Gudz bördh mdxxx, then fredagen nest effter epiphanie Domini, thåå iagh lagmanss ting hölt medh allmogen i Pyttiss sochn på ehrlig wählb. mans och strenge riddares wegna herr Erich Flemming, lagmanss i Suderfinne lagsagu, och uthi närwaru högwerdig förstens herr grefwe Johanss, hofwitzmann på Wijburg, Nislott, kom för rätta och satte tingh thesse efterskrefne lands synemän: Per Olofsson i Rasichl (= Rahikkala), Per Persohn i Rauskula (= Raussila), Arwidh Person ibidem, Henrich Olofson i Abborforss, Anders Nielsson ibidem, Erich Arwidson i Stoorby, Nielss Erlandt, Mårten Steffansson i Skugby, Erich Hansson i Bredskal, Hans Groot, som för it åhr sidan wore stempde, budne och tillkalladhe med een härädtz höfdinge Oloff Erichson, Hen Siffar, Matz Larsson at gå och skoda ene syne tretta emellan Kymmene konungs gård, thess landboor, och Heynelaxboo att witta the råår, som faste och gilde dragne wore them emellan och hwilcke som giordt hade ågång å hin annen. Thå bekendhe och witnade foreskrefne xii landz sine männ och häradtz höfdingio endrechteliga och befäste medh deress eedhe ath allaledis war så råå rätt emellan benempde Kymmeneboo och Heynlaxbo som här effter fölgier: först hufwudh råån Kananem, sedan till korsset på allmene wägen, ther af genast till Högeberg, tedan råå rätt till Torpa kello och sedan ginnast ther ifrån och till Aracklub; thär ändas råån emellan konungz gårdh landboo och Heinelax. Så effter dhe godhe männss wittnes byrdh och eden, samme ledtz thesse 12 i nempden såthå: Thomass Andersson i Labby, Matz Iepperson ibidem, Lasse Michelson ibidem, Hanss Michelsson i Hardzboo (!), Peer Olofson i Cupiss, Magnus Nilson ibidem, Magnus Iönson ibidem, Anders Ionsson, Hendrich Iönsson i Swenska by, Iönss Michelson ibidem, Iönss Iönsson i Hyrfwij koski, Iönss Bengtsson ibidem, the(r) ther øm wittnade, ransakadhe, effter dhe xii sinemänns sedhe att föreschreffne råår woro gambla och gilde, ty dömbde iag för:ne råår staduge och fasta och Heinelax bon saker till xl mark för åågangen the hade giordt in på Kymmene bona, och ther mede förbudet allom hwariom och enom widh sina vj mark för min dom her effter mehr hindra, platza och qwällia i någre måtto på föreskrefne råår effter dhenne dage. Till yttermehra wisso och bettre förwahrning låther iagh witterliga hengia mith insiegell nedhan for detta breff, gifwit och skrifwit åhr och dagh som föreskrifwit ståår.
6721	1450			saksa	Kaupungit, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät	Jnt jaͤr xiiij(c) vnd xix: Dusse nagescreuen stenwortere synt (bland andra) ere borgerschap schuldich: Laurens Wyborch, betald 1 m. Hans Wyborch, dedit ½ m., noch ½ m. 6 fart., 2 m. Anno xiiij(c) xxij: Lasse van Aeboe cleynsmet Peter Vreyse groffsmet synt borger; ere geld vppe paschen. Jnt jaͤr xxiij stenwerter Hans Wyborch Jnt jaͤr xxv: Hans van Aebow is borger; (tenetur 3 mk. vp paschen); Martini betalt. Anno xxvij; Werner Wenne is borger geworden am auende ad vincula Petri. Anno 28: Michaell van Wiborch is borger geworden; (vnde bliuet 1 m. sculdig). Anno xxxj: Hinrik Korke wart borger; bleff 2 m. schuldich vp Michaelis to betalende; hiir vor hefft gelouet Gert Brum. Oleff Wiborch; wart borger feria 6:ta post Lucie. Anno xiiij(c) xxxvj: Peter Helsink wart borger feria … [Anno] xlv: Steffen Wiborch, tenetur 15 s. Anno xlvj: Niccles van Aboe wart borger feria in profesto Elisabeth. Maties Kurke wart borger in crastino omnium sanctorum. Anno lviij: Hans Wiborch is borger geworden 5:ta feria ante dominicam Judica. Anno lxxviij: Laurens Vrydach, habet ius civile feria sexta post conceptionis Marie. Anno etc xcj: Hinrick Ratzeborch habet ius civile feria 6:ta post Andree. Anno etc. xcij: Clawes Flemynck, [ist] borger geworden des mandages na Symonis et Jude. Anno xcvij: Erick Schalme Hans Vynne habent ius civile feria 6:ta post jubilate. Anno xc(c) v Nibklis Vynne habet ius civile ipso die Ciriaci martiris et sociorum euis.
6722	1450	Tallinn	Viro	latina	Kaupungit, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät	[Anno m°ccc°lxv:to:] Jtem Nicolaus Nygeland usque ad festum Martini. Jtem Nicolaus Nyeland usque ad festum pentecostes. [Anno lxvj°:] Jtem electus Aboensis per octo dies post festum beati Johannis baptiste cum suis famulis. Jtem Nicolaus de Nylandia usque ad festum pasche. [Anno lxvij:] Jtem Johannes Kelner securatus est ad quindenam cum primo huc venerit [Anno lxviij:] Jtem Haquinus Gerekosson tres septimanas cum suis famulis. Jtem Hakvyn 6 septimanas. In vigilia circumcisionis Domini seuratus est Nicolaus Nygeland* per annum intagrum. [Anno lxix:] Jtem Haquinum Gerekesson cum suis [famulis] usque ad festum pentecostes proximum. [Anno mccc°lxx:] Jtem Nicolaus Boom et Henricus Melle usque ad festum pentecostes. Jtem Gherardus Haquin (= Haquin Gerekasson) ad festum beati Petri et Pauli apostolorum ul. ad annum. [Anno m°ccc lxxj°] Jtem Petrus aurifaber de Abo usque festum natiuitatis Domini. Jtem Petrus aurifaber de Ab[o] usque pascha. [Anno lxxij°:] Jtem Albertus Schütte de Abo a festo purificacionis Marie usque od festum beati Johannis baptiste. Jtem Nickels Petersson de Abo usque Michaelis. Jtem Petrus Olauesson ad festum Michaelis ul. per annum. [Anno mccc°lxxiiij°:] Jtem Bo Jons sone is gheledet self l bit to paschen; weret it sake dat sinne deners hir vaker komen wolden, so is he dar vme ghebeden dat he en en teken geue. Ernest van Dotzem is gheleidet med zinen deinren bitte to paschen, vnde zine deinre solen eyn warteken brengen wanne zei bi zick allene comen. Jtem Johannes Kelnere van Abo is gheleidet bitte to Michahelis in deme lxxiiij jare. [Anno m°ccc°lxxv°:] Bo Jonessön prestamus conductum cum suis cottidianis familiaribus usque ad festum pasche. [Anno lxxx sexto:] Olaf Mychaelesson a pasca usque ad pasca habet seur. cond. [Anno m°ccc°lxx nono:] Ghodeke Rasseborgh habet securum ducatum a festo beati Valentini usque Michaelis. Ghodeke Rasseborgh a festo beati Michaelis ul. ad annum. [Anno lxxx quinto:] Olaf Mychelson habet securitatem a festo ascencionis Domini ul. ad annum. Herman Vrydach a festo beati Egidij usque ad festum nat. Domini. [Anno xc°:] Bendic Ghalla (= Calne) habet securitutem a festo pasce usque ad penthecostes. [Anno xc° tercio:] Vrydach van Abo habet securitatem a festo beati Johannis baptiste usque beati Jacobi. [Anno xc°vj°:] Lasse Deken is gheleidet enen maend, wenne [he] hir kumpt twisschen nv vnde sente Jacobes daghe, of he binnen der tijd her kumpt. Lasse Deken self vyfte is gheleidet van sente Johannis daghe alse vnthouet wart, bet tu paschen. [Anno xc viij°:] Peter Alender habet securum conductum a die prefixo usque Mychaelis. Her Peter Alender habet securum conductum a Mychaelis ul. ad annum. [Anno xc°ix°:] Peter Olauesson habet securitatem a feste divisionis apostolorum usque Mychaelis. Peter Olauesson habet securitatem a festo b. Michaelis ul. ad annum. [Anno quadringentesimo:] Olaf Myckelen poyke habet securitatem a festo b. Martini ul. ad annum. [Anno xiiij(c) primo:]. Olaff van Wyborgh habet securum conductum a festo diuisionis apostolorum ul. ad annum. [Anno xiiii(c) secundo:] Olaf van Wyborgh a festo divisionis apostolorum ul. ad annum. [Anno xiiij(c) tercio:] Magnus van Wyborgh a festo purificacionis usque pasce. [Anno xiiij(c) tercio:] Lanrens Kafalenpoyke a die palmarum usque beati Martini. Magnus van Vijborch habet securum conductum a festo Johannis bapt. usque ad festum pasche. [Anno xiiij(c) xiij:] Jtem Magnus van Wiborch geleydet van Jacohi bitte to wynachten. [Anno xiiij(c) xiiij:] Magnus van Wyborch geleydet van meydaͤge bitte to sunte Michele. Jtem Magnus Tzomelayen (= Som–) geleydet van sunte Johanne bitte vpp Jtem Ylmelym geleydet van sunte Johanne bit vp Jtem Nicleis Pauwelsone geleydet van sunte Johanne vp Michelis Jtem Mychel Laurenpoyke is geleydet van S. Marien Magdalenen een jaͤr vmme. Jtem Magnus Thommelayen Jtem Magnus van Wyborch geleydet van Michaelis bytte to paschen. [Anno xiiij(c) xv:] Jtem Magnus Thommelayen Magnus van Wyborch Magnus Vynne geleydet van paschen bitte vp Michelis [Anno xxviij:] Jtem Oloff Vynne geleydet van Michaelis bitte to paschen. [Anno xxxiij:] Oleff Nicelisson is geleydet u Johannis 6:ta feria post Elisabet. [Anno xiiij(c) xxxvj:] Jtem Peter Vinne wart geleydet usque paschen. [Anno xiiij(c) xxx jx:] Jtem Henrik Vinne js geleydet. [Anno xlij:] Jtem Peter Botte is geleydet. [Anno xliij:] Jtem Hinrich van Kangensall is geleydet ad 10 annos. [Anno xv(c) xxj:] donnerdages am viij dage assumpcionis Marie warth geleideth: Wenth Bwrsen vnnd heft sick geleiden laten van Rolaff Matzsen wegen deh eme syn gudt genahmen heft vnnd dar tho den hals nemen wolde, prout idem asseruit. [Anno xxij:] frigdages na exaltacionis crucis wart geleydeth Andres Osze, eyn buer van Wieborch, vnd heft eynen buren tho sunt Birgitten geslagen, Peter Pirrinn geheten, sunt Birgitten klosters bueren. [Anno xv(c) xxiij:] Anno vorgeschreuen middewekens na corporis Christi vart geleideth Micke Weckewe Souwes van Wiborch vnd heft geslagen Hanti Huttipoick van Hinolast ym suluigen gebede to Wiborch bolegen. [Anno etc, xxiij:] am dage Joannis der enthouinghe wart geleydeth Pawel Smidt van etliker vorwundinge wegen szo van em tho Abow gescheen, dar van he iene bowetenheit heft, off de vorwunde ym leuende edder gestoruen is, dar vp em dat geleide gegeuen wart. [Anno xv(c) xxiiij:] donnerdages vor purificationis Marie warth vp bolangendt her Peter Reinecks geleideth Michel Zcane vnnd heft geslagen her Jacob, den kerckheren to Elsingen jn Vinlandt bolegen. [Anno xxiiij:] mandages na Judica warth geleideth Peter Mattesszon vth Vinlandt vth dem kerspel Sunderkyrcke, Erick Fleminges buer, vnd heft geslagen Peter Olaffsen, eynen frigen man im vorbenompten kerspel na dem gebede tho Rasseborch gehorende. [Anno xxv:] myddewekens na Jubilate warth geleydeth Thomes Martennpoyck, eyn vynnissch bure des gebedes tho Wyborch vth dem dorpe to Lauesoll vmbe eynes dothslages willen, den he yn dem vorbenompten gebede an eynem swedisschen buren Olaff van Caunissyeruell bogangenn heft. [Anno xxvij:], [den] xxx aprilis wart geleideth Erick Peterpoick vth dem Wiborgischen gebede eynes manslachtnigen mannes haluen Oleff Laurensson genometh, welcken demsuluesten Erick yn der gefengknisse sulff drudde tho warden bonaleth is, dar vth de icztgemelte doetsleger entkamen is, vmbe welckes entkamenen dotslegers haluen vorgemelte Erick eth geleide hir vorworuen heft. [Anno xxx:] am ersten septembris dosuluigest heft ock de Karsten Distelkamprche et geleide speren laten ethliken. Las Wiborchsen genomet eynes dotslages haluen, den he an dersuluesten bruwen sone bogangen heft.
6723	1400	Tallinn	Viro	saksa	Kaupungit, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät	[Anno 1372, febr. 7]: Jtem Albertuse 10 mrc, do he to Viborg vor. Jtem Claus van der Hove 21 ore vor stocvis, de den Albertus mit sic nam, do he to Viborg vor, vnde 4 marc vor 1 pert minus 1 verdinc. Jtem den boden, de to Abo voren, to marc vnde 4 marc pennige vor stocvis. Jtem vor ber, dat to Abo quam, do de boden utsant worden, 17 marc minus 16 ore. Jtem 6 ore vor vore[n] van bere to her Johannes Duderstades behof to Abo. Jtem vor ber, dat deme vogede van Wiborg gesant wart, 2 marc minus 2 ore. Jtem 3 mrc rig. hern Euerd Kallen, de se vorterden to Abo. Jtem her Euert Kallen 10 ore vor vin, den men vorsante van des stades vegene. [Anno 1374]: Jtem Johan Vlamink ½ mrk. Jtem Elert van Abo 2 ½ verd. Jtem Claus Vlamink 3 mrc rig. van sinen lone. [Anno xiv(c) xlvij] sabbato post visitacionis Marie (8 juli): Jtem her Karles vrouen ij vlass. wins gesant, stunden j [mark], do se van Riga quam [Anno lviij] sabbato post Egidii confessoris (2 september): Jtem Gregorio Carpellan, deme swedeschen boden, gesant ij tonnen beers vnde ij flasche wyns; dar vor gegeuen iiij [mark] xij s. j veerken. [Anno xiv(c) lx] sabbato ante natiuitatis Marie (6 september): Jtem heren Erik Axeisson vrouwen vor vnde in lechelen vnde in vlasschen gesant lx stope wyns; dar vor gegeuen vj [mark] vnde xiij s. Vigilia natiuitatis Christi (24 december): Jtem als de here van Dorppte hijr vppe deme raethuse was des dingsdages vor Margarete (8 juli) gedrunken i[½](c) vnde xxx[4½] stoep; jtem noch j lechelen, dat her Erick Axelsson vrouwen gesant wart, vnde sust dat er ok in vlasschen wart gesant, to hope lx stope. [Anno xiv(c) lxix] sabbato post festum Cantate (30 april): Jtem deme borgermester van Abow heren Hinrik Vinkenberghe gesant eyne vlassche clareten vnd ene vlasche malmesye; kostede to samen j [mark] rig. [Anno xiv(c) lxx] sabbato post corporis Christi, quod fuit vigilia Joh. bapt. (23 juni): Jtem dem vogete van Razeborch gesant j tunne bers vnd twe vlassche wyns; kostede to samen ix [mark] Sabbato post Andree apostoli (1 december): Jtem des beschoppes van Abo syneme piper geschenket ij postulat. gulden. [Anno xiv(c) lxxj] sabbato post octauas corporis Christi (22 juni): Jtem dem vogete van Raseborch gesant ij flasschen wyns; kostede xxiiij s. [Anno xiv(c) lxxv] sabbato vnd. mil. virg, (21 oktober): Jtem deme prior van Wiborch vmme bede willen her Erik Axelsson ritters an den rad gegeuen van donheten der borgemeistere v [mark] [Anno xiv(c) lxxix] sabbato post Reminiscere (13 mars): Jtem heren Euerd Lippen betalt van ener dachuart, als he to Razeborch gesant was, xxxvii[½] [mark] iij s.
6724	1333			latina	Kaupungit, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät	[Anno mcccxxxiij:] Jtem Johannes Nilant tenetur 1 m: arg. et 2 or., de quibus terciam parten soluere ipse tenetur. Jtem Johannes Nilant iuxta beatum Olavum et Henricus Ybsen tenentur 5 m. den. et 2 or. [Anno mcccxxx quarto:] Notandam quod Hermannus, qui solet versus Nilandiam velificare, est arbitratus in nostra presentia, quod suum concivium ante pentecosten tenetur erogare. Quod si non fecerit, extunc post festum dupliciter emendabit. [Anno mcccxxxvj?:] Jtem Henricus de Abo et suus socius, qui ipsum vulneravit et quem ipse vulneravit pro excessu adhuc satisfacere teneantur. [Anno mcccxxx septimo:] Jtem dominus Detmarus de Unna 10 m. den. 2 oris minus pro filio sacerdotis de Engha de excessu. Jtem Hinricus Abo promisit pro concivio 30 oras ad Martini persoloendas; 12 oras, pro quibus posuit 1 ollam. Jtem Johannes Wyborg tenetur 30 oras pro excessu ex parte Walde. [Anno mcccl;] Infra octavas assumpcionis beate Marie virg. Ragvaldus de Berke emit siliginem in foro; pro eo emendabit 1 fertonem, pro quo dom. Conradus de Reyne promisit. [Anno mcccl sexto:] Jtem post divicionem apostolorum Laurentius Vinne, Meye Hinke, Melentoyue et unus, qui servus uni, dicto Meles de villa Yckauere; predicti evaserunt, quorum socius decollatus, quia unum theutonicum in via interficere voluerunt et eundem spoliaverunt. [Anno mccc....:] Isti carnifices dederunt pro macellis: – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Jtem Henricus filius Rasseborges, koldunewesscher, dedit 8 oras. Jtem Hinke Rasseborg dedit 8 oras.
6725	1450			latina	Kaupungit, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät	Isti sunt fratres et sorores mortui layci (intill år 1421): Peter Alenninghe. Cristina Pädha[r]sdotter. Filia dominj Nicholai Korka militis, restat 4(or) marchas. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Item nota jsti obligantur conuiuio (1421– ca. 1423): Item Andreas Inguarson quatuor marchas pro filia dominj Nicholai Koorka. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Item anno Domini mcdxxvij leuata: Dominus Nicolaus Korke miles j nobil. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Anno Domini mcd 27. Isti sunt fratres et sorores effecti in extremis: Item <dominus Nicolans Korke miles i nobil> soluit. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Anno Domini mcdxxix. Item domina Cecilia Korkans soluit iiij marcas. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Anno Domini mcdxxx – – – fratres effecti sunt: Dominus Iohannes Kyla soluerat. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Anno Dominj mcdxxxj – – – – effecti sunt fratres et sorores: Item Hannus Kröpelin cum vxore, soluerat ij nobulos et 2 marcas. Item Symon Környngh duas coronas pro nobulo soluit, – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Item anno Dominj mcdxxxiij. Primo Pædher Flæmyngh cum vxore. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Anno Dominj mcdxxxix leuata. <Item 2 marcas ex parte Johannis Kröpelin>. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Anno Dominj mcdxl – – – leuata: Item marscalcus cum vxore duo[s] nobulos pro introitu. Item soror marscalci vnum nobulum. Item Gözstauus Karlson. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Nomina defunctorum (1433–1435): Item herre Jönis Fynne restat. Item frv Cecilia, her Niclis Korkas hustrv war. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Hic sequuntur fratres effectj – – – anno mcdl primo. Clerici: Dominus Petrus Finno capellanus soluit. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Anno vt supra fratres in extremis effecti: Frw Bänkta herra Erik Axalson hustrv. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Anno Domini mcdlquinto – – – – effecti sunt isti fratres et sorores in extremis: Item dominus Henricus Matisson miles de Finlandia soluit 4(or) ad comodum conuiuii. Scriptum feria tercia proxima post dominicam Oculi anno Dominj mcdlvj. Item Sten Henrikson, foghade i Norrabotn, iiij mark hans ingangir i helgha likama gille, soluit. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Item anno Domini mcdlxix in extremis isti facti sunt fratres: Item Lasse Korky soluit 4(or) marcas. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Anno Domini mcdlxxi – – – isti effecti sunt fratres: Knut Posse soluit 4(or) postulatos. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Anno Domini millesimocdlxxii – – – isti effecti sunt fratres: Item Olaff Finne soluit 4(or) – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
6726	1446			ruotsi	Kaupungit, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät	Nisse Porin (1420). Hans Kröpelin (1421). Claus nylending (1430). Olaff Fynne (1433). Nigels alendinger (1433). Jönis Fynne (1437). Her Göstaff Karlsson (1441). Broder Hans Kyle (1442). Peder Nigelsson aff Abo (1446). Lasse Fynne (1459). Magnus alenninge (1472). Lasse Fynne (1472). Bertil Fynne (1472). Oleff Finne (1482). Jtem in deme jare miiij(c) lxxxiiij in der grote pestelensige do gaf Hinrik Pederson af Abo & Olef Anderson jewelik iij ore rede penninge & j ore. (Äfven fyra andra gåfvo sin skärf).
6727	1450	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6728	1450	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6729	1450	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6730	1455	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6731	1457	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6732	1458	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6733	1460	Siena	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6734	1460	Siena	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6735	1460	Siena	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6736	1460	Siena	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6737	1460	Siena	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6738	1460	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6739	1462	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6740	1465	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6741	1465	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6742	1466	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6743	1466	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6744	1466	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6745	1466	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6746	1466	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6747	1466	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6748	1468	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6749	1469	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6750	1469	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6751	1469	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6752	1469	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6753	1470	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6754	1470	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6755	1470	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6756	1470	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6757	1470	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6758	1470	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6759	1470	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6760	1471	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6761	1471	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6762	1472	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6763	1472	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6764	1472	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6765	1472	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6766	1472	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6767	1472	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6768	1472	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6769	1472	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6770	1472	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6771	1473	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6772	1473	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6773	1474	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6774	1475	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6775	1475	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6776	1475	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6777	1475	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6778	1475	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6779	1475	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6780	1475	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6781	1475	Grottaferrata	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6782	1475	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6783	1475	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6784	1475	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6785	1476	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6786	1477	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6787	1478	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6788	1478	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6789	1478	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6790	1478	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6791	1478	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6792	1478	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6793	1481	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6794	1481	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6795	1482	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6796	1483	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6797	1484	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6798	1484	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6799	1484	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6800	1484	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6801	1485	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6802	1485	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6803	1485	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6804	1485	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6805	1485	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6806	1485	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6807	1486	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6808	1489	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6809	1489	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6810	1489	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6811	1492	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät
6812	1492	Rom	Italia	latina	Paavi ja kuuria, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät

6713

1519

Stockholm

Ruotsi

Kaupungit, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät

6714

1521

saksa

Piispat, Kirjeet

Erwert van Godes wegen vnde des Romischen stoles bischkop tho Abow. Wnseren fruntlijcken grot tho voͤr. Leue nabers vnde gude gunners, gemeijnheyt der stat Reuel alz gemeijne kopman vnde andere [gemeijn]heijt vnde gijlde broders. Gij hebben wol gehört wo de unmilde koning bij Swedenrijck gedan h[efft] alz welkeren mort beijde an der geijstlickheijt vnde wertlichheit bodreuen hefft, der van kenen cristlij[chen] forsten gehort ijs vnde tho besorgen steijt, werts em nijcht wedderstan dat he vel grottern ja[mer] – – bodriuen wert nijcht alleijn bij Swedenrijck sunder bij felen anderen ersamen steden – – – – – ck vnde andern beijde steden vnde landen doen wert maken, wedwen vnde wesen v[nde] – – – – vnde juncfrowen alz he tom Holm gedan heff[t]. Hijr an mogen gij jw spegelen, beholt he sij – – – – – vnser fruntlijcke bede beijde van vnserent wegen vnde des rijckes vnde jwer met ve – – – – vnde lande gij dat tho betrachtende vnde tho herten tho nemende vnd wesen vns – – – dat wij mogen krigen vor unser gelt jn juwer ersame stat vnde des gnedijgen heren des – – – [Livl]ande j(c) knecht, ij offte iij, off wij dem wnmilden koning wederstan konden eer he sijck sterken – – – – aff dat wel quades alz jamer vnde mort vnde vorderwijnge lande vnde stede na bliuen moge vnde [de] seluen knechten mit samt vnseren bot bohulflijck vnde forderlijck beijde jn jwer ersamen stat [vn]de jwer hauen vnde ws der hauen wellen wesen, welkere wij vnde des rijck thegen jn vorfuldet [al]le tijth. Ock hebben gij wol vornomen, dat wij kene kopmenschafft diit jar na gewanheijt hebben moten krijgen, vnde wij doch von beijden parten eijnander nijcht wolt wnttberen mogen. Darume bijdde wij, dat gij doen wellen alz gude naber vnde wesen dar vpp vordacht, dat et mag kamen wp dat olde etc. [Geschreuen] des midewekens vor suntte Thomas des hilligen appostelstag des jares mccccc xxj, wnder wnseren sijgnet. Adress: Dem ersamen gemeijnem kopmans m[et] samt der heijler gemeijnheijt der – – stat Reuel met fruntschafft gescreuen.

6715

1522

Åbo

Suomi

saksa

Piispat, Kirjeet

Eruijdus wm Gudes genaden vnde des Roͤmijschen schtules bijschop tho Abow. Wnsern fruntlijken groth tho voren met vormogen alles gudes. Ersamen vorsijchtijgen vnde wijssen herren borgermeijster, ratman vnde gemene kopman der stat Reuel. Vnsere fruntlijke bede ijs, dat gij wellen doen alz gude nabers na alz vor vnde bringen offte senden vns na alder gewonheijt des landes beste vnde sunderlick alse nw getegen ijs; gude betalning sol gij krigen vor vorderung vnde den wech offen frij vnd quijt vth vnde ijn. Geschreuen tho Abow des frijdages vor unser leuen frawen dage tho lychtmijssen jnt jar m ccccc xxij, vnder vnser secret.

6716

1524

Tallinn

Viro

saksa

Kaupungit, Kirjeet

Vnsen fruntlicken groth etc. Wirdigen vnd achtbaren bosunder gude gonnere vnd frunde. Wir werden van deme erszamen vnses radeszlidtmaten her Victor van der Lippen vorstendigeth zo ock jwen w. jn vngetwuielder bowetenheit etlicher maten wol biegekamen vnnd kundich wo he jwer w. vorstondere zeligen yn Godt vorstoruen hern Erwide to Abow bischoppe nach dessuluesten schriftlichen vnd mundtlichen an en geworuenen bouele to synem vnd synes stichts bodarff allerley bogerde notroftige dinghe hir ingekoft vnnd vthgenomen vnd dar nach van sick an en ouergeschicketh hebbe, welckeren hir ouer stedes woluorhopeden betaling yn deme he noch tho achter missende is, heft he vnns der wegen vmbe dythsulstige an jwe w. tho vorschriuen angefallen, welckt [wy] em vp syn temlick bolangent nicht vormochten tho weigern, deme na yn fruntlicker touorsicht flitich bidden jwe w. gemelten her Victor yn vorforunge szodaner syner vthstanden schulde gunstich, vorderlich vnnd bohulpen irschinen willen vnd dar bouenenst vorschaffen vnnd vorfogen he szodane beth her to gemissede schulde sunder lenger vortogering allenthaluen gegulden vnnd botaleth irlangen moghe vnnd to synen gemisseden schulden yn nenen wiederen schaden, vnkost vnnd nadeil vnuorschuldes geleideth vnnd geforeth werde, wo wie vnns des vnd vele mer gudes jn fruntlicher thouorsicht tho jwer w. allewege vorsehen wellen der wie gelickmetich wedder vmbe tho willen vnd gefalle tho synde stedes syn genegeth. Gade etc. bouelen.

6717

1525

Tallinn

Viro

saksa

Kaupungit, Kirjeet

Vnsen fruntlicken groth vnd wes wy leues vnd gudes vormogen stedes beuorn. Erbar vnd wolduchtige bosunder holden gude frunth vnd naber. Eth hebben vns vnser burger vnd coplude swarmodigen klagens tho erkennen gegeuen wo schipper Hans Heidebreker mit eynen schepe vnd ynwesenden copmans guderen, als he van Danczijck hir na Reuel dar mede gelopen, durch Godes vnwedder vnd swaren storm ijn de swedischen scheren gedreuen vnd darsuluigest ym Kasterholmischen gebede tho Jureme gebleuen is, worsuluigest van dem gemelten schippere mit sinen ingehatten volcke ock vormiddelst hulpe vnd thodaeth der vp dem lande gewesenen buren vmbe eyn reddelick wolbotaleth berchgelt ethliche copmans gudere an lacken, hoppen vnd anderen ware geborgen vnd de yn ethlicke dar thor stede ouergekamene schepe vnd schuten wedder geschepeth vnd hir na Reuel gefrachteth wesen sollen. Als nun desulueste van dar affgelopen vnd etlicke weke sehes van dar gekamen, js ssodannen schuten ilendes nageiageth vnd den dar vp gewesenen schipuolcke vnd buren ynt aller ernstlichste bie vorlust eres liues, gudes vnd aller wolfarth geboden ane alle vnderlaeth weddewmb tho wenden vnd de geladene guder strax na Abow tho bringen. Hir en bauen sollen ock ethlicker hovetlude dener yn der berginghe szodanne guder ser vnmilde vnd [mit] wreuel tegen vorberorten schipper vnd copman sick gestelleth hebben jn deme se sick ane alle medelidinghe vnd barmherticheit vnderstanden den schipper vnd sinen volcke tho vorbedende nene van eren gudern mer alsse se bouorn geborgen hedden vth dem gesunckenen schepe tho reddende, vth vorvolgenen moede sprekende, se al rede genoch geborgen hedden, eth ander sollen se en bergen vnd beholden laeten, dar bie desuluesten denere, zo wie borichtet sijn, nycht anders gehath vnd dencken hebben laeten alsze aff zodane gudere dorch vorwerckinghe vnd vndath wo roefgudere vorborcth vnd an ere herschop vnd se forfallen weren, der wegen eyn ider van enn tegen der schippers vnd copmans willen vnd volbortth sunderlick vthgestimmeth wes eijn idern herschop dar van hebben mocthe vnd solde, sodoch de schipper mit sinen volcke zodane gudere tho uorlaten nicht mechtich vnd desuluesten anders nergen als hir tho Reuel gefrachteth sijn; vnd na deme wy ynn sulcken gehorden schaden, vorderue vnd wemode der vnsen vnd des boschedigeden copmans vmbe schrifftlicke vordering ene an juwe erbarcheith angelangeth werden, js des wegen vp dersuluesten temlick irsoken vnse gancz fruntlick thouorsichtighe bede, juwe erbarcheit yn gudige betrachtinghe nemen wille sodane vthgestandene liues vnd gudes vare schaden vnd vngefal, dar mit de vnser vnd gedachten coplude durch Gades elemente vnd vnwedder schwarlicken genoch gestraffet syn, vnd demsuluesten gestranden schipper vnd sinen volcke thosamet dissen gegenwardigen beiden breftogeren vth christlichen vorplicht vnd medelidinge gunstighe hulpe vnd vordering, de vorbleuene gudere to des copmans besten tho bergen ock de vnderslagene vththosporen vnd yn ere boholth wedder tho irlangen vnd tho bringen. bowiszen vnd irtegen, dath desuluesten vmbe eyn temelick berchgelt ane ijmaandes hinder alle vnd iszlicke gebergene gudere vnd de nach geborgen werden mogen ouer al, wor men de ouerkamen kan, wedder krigen vnd na erem willen hir her na Reuel, dar se hen gefrachteth sijn, mit den ersten schepen vnd bringen mogen. Bidden ock den gelicken van jwer erbarheit nicht alleyne szodant yn erem sunder ock yn den andern gebeden tho vorschaffen, dath sick de buren der gestranden guder nicht bokummeren, sunder de oueral dem copmanne vmbe eyn temelick berchgelt thon handen stelle vnd volgen laten. Wor ijnne juwe erbarheit eren mochlicken vlith alszo wil bowaren alsze juwe erbarcheit en vnd den eren hir tho gescheende bogereth.

6718

1527

ruotsi

Paikallishallinto, Asiakirjat

6719

1529

ruotsi

Keskushallinto, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – [1529] 20 maji. Jtem finge the borgare förloff att wtföre fett warår nu i år huartt the wille wndantagendis Reffle. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – [1529] 1 junii. Jtem fik her Mikil, fordom priore i Abo, Töffuesalo kirke wndan erchedächene dömet medt alle the rettoghether som ther årlige plegher oc wanth är wtaff gå.

6720

1530

Pyttis

Suomi

ruotsi

Paikallishallinto, Asiakirjat

Bekenner iag Niels Krabbe, häradtz höfdinge uthi Roseburgs (!) lähn, medh dhetta mit öpne bref ath ååre effter Gudz bördh mdxxx, then fredagen nest effter epiphanie Domini, thåå iagh lagmanss ting hölt medh allmogen i Pyttiss sochn på ehrlig wählb. mans och strenge riddares wegna herr Erich Flemming, lagmanss i Suderfinne lagsagu, och uthi närwaru högwerdig förstens herr grefwe Johanss, hofwitzmann på Wijburg, Nislott, kom för rätta och satte tingh thesse efterskrefne lands synemän: Per Olofsson i Rasichl (= Rahikkala), Per Persohn i Rauskula (= Raussila), Arwidh Person ibidem, Henrich Olofson i Abborforss, Anders Nielsson ibidem, Erich Arwidson i Stoorby, Nielss Erlandt, Mårten Steffansson i Skugby, Erich Hansson i Bredskal, Hans Groot, som för it åhr sidan wore stempde, budne och tillkalladhe med een härädtz höfdinge Oloff Erichson, Hen Siffar, Matz Larsson at gå och skoda ene syne tretta emellan Kymmene konungs gård, thess landboor, och Heynelaxboo att witta the råår, som faste och gilde dragne wore them emellan och hwilcke som giordt hade ågång å hin annen. Thå bekendhe och witnade foreskrefne xii landz sine männ och häradtz höfdingio endrechteliga och befäste medh deress eedhe ath allaledis war så råå rätt emellan benempde Kymmeneboo och Heynlaxbo som här effter fölgier: först hufwudh råån Kananem, sedan till korsset på allmene wägen, ther af genast till Högeberg, tedan råå rätt till Torpa kello och sedan ginnast ther ifrån och till Aracklub; thär ändas råån emellan konungz gårdh landboo och Heinelax. Så effter dhe godhe männss wittnes byrdh och eden, samme ledtz thesse 12 i nempden såthå: Thomass Andersson i Labby, Matz Iepperson ibidem, Lasse Michelson ibidem, Hanss Michelsson i Hardzboo (!), Peer Olofson i Cupiss, Magnus Nilson ibidem, Magnus Iönson ibidem, Anders Ionsson, Hendrich Iönsson i Swenska by, Iönss Michelson ibidem, Iönss Iönsson i Hyrfwij koski, Iönss Bengtsson ibidem, the(r) ther øm wittnade, ransakadhe, effter dhe xii sinemänns sedhe att föreschreffne råår woro gambla och gilde, ty dömbde iag för:ne råår staduge och fasta och Heinelax bon saker till xl mark för åågangen the hade giordt in på Kymmene bona, och ther mede förbudet allom hwariom och enom widh sina vj mark för min dom her effter mehr hindra, platza och qwällia i någre måtto på föreskrefne råår effter dhenne dage. Till yttermehra wisso och bettre förwahrning låther iagh witterliga hengia mith insiegell nedhan for detta breff, gifwit och skrifwit åhr och dagh som föreskrifwit ståår.

6721

1450

saksa

Kaupungit, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät

Jnt jaͤr xiiij(c) vnd xix: Dusse nagescreuen stenwortere synt (bland andra) ere borgerschap schuldich: Laurens Wyborch, betald 1 m. Hans Wyborch, dedit ½ m., noch ½ m. 6 fart., 2 m. Anno xiiij(c) xxij: Lasse van Aeboe cleynsmet Peter Vreyse groffsmet synt borger; ere geld vppe paschen. Jnt jaͤr xxiij stenwerter Hans Wyborch Jnt jaͤr xxv: Hans van Aebow is borger; (tenetur 3 mk. vp paschen); Martini betalt. Anno xxvij; Werner Wenne is borger geworden am auende ad vincula Petri. Anno 28: Michaell van Wiborch is borger geworden; (vnde bliuet 1 m. sculdig). Anno xxxj: Hinrik Korke wart borger; bleff 2 m. schuldich vp Michaelis to betalende; hiir vor hefft gelouet Gert Brum. Oleff Wiborch; wart borger feria 6:ta post Lucie. Anno xiiij(c) xxxvj: Peter Helsink wart borger feria … [Anno] xlv: Steffen Wiborch, tenetur 15 s. Anno xlvj: Niccles van Aboe wart borger feria in profesto Elisabeth. Maties Kurke wart borger in crastino omnium sanctorum. Anno lviij: Hans Wiborch is borger geworden 5:ta feria ante dominicam Judica. Anno lxxviij: Laurens Vrydach, habet ius civile feria sexta post conceptionis Marie. Anno etc xcj: Hinrick Ratzeborch habet ius civile feria 6:ta post Andree. Anno etc. xcij: Clawes Flemynck, [ist] borger geworden des mandages na Symonis et Jude. Anno xcvij: Erick Schalme Hans Vynne habent ius civile feria 6:ta post jubilate. Anno xc(c) v Nibklis Vynne habet ius civile ipso die Ciriaci martiris et sociorum euis.

6722

1450

Tallinn

Viro

latina

Kaupungit, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät

[Anno m°ccc°lxv:to:] Jtem Nicolaus Nygeland usque ad festum Martini. Jtem Nicolaus Nyeland usque ad festum pentecostes. [Anno lxvj°:] Jtem electus Aboensis per octo dies post festum beati Johannis baptiste cum suis famulis. Jtem Nicolaus de Nylandia usque ad festum pasche. [Anno lxvij:] Jtem Johannes Kelner securatus est ad quindenam cum primo huc venerit [Anno lxviij:] Jtem Haquinus Gerekosson tres septimanas cum suis famulis. Jtem Hakvyn 6 septimanas. In vigilia circumcisionis Domini seuratus est Nicolaus Nygeland* per annum intagrum. [Anno lxix:] Jtem Haquinum Gerekesson cum suis [famulis] usque ad festum pentecostes proximum. [Anno mccc°lxx:] Jtem Nicolaus Boom et Henricus Melle usque ad festum pentecostes. Jtem Gherardus Haquin (= Haquin Gerekasson) ad festum beati Petri et Pauli apostolorum ul. ad annum. [Anno m°ccc lxxj°] Jtem Petrus aurifaber de Abo usque festum natiuitatis Domini. Jtem Petrus aurifaber de Ab[o] usque pascha. [Anno lxxij°:] Jtem Albertus Schütte de Abo a festo purificacionis Marie usque od festum beati Johannis baptiste. Jtem Nickels Petersson de Abo usque Michaelis. Jtem Petrus Olauesson ad festum Michaelis ul. per annum. [Anno mccc°lxxiiij°:] Jtem Bo Jons sone is gheledet self l bit to paschen; weret it sake dat sinne deners hir vaker komen wolden, so is he dar vme ghebeden dat he en en teken geue. Ernest van Dotzem is gheleidet med zinen deinren bitte to paschen, vnde zine deinre solen eyn warteken brengen wanne zei bi zick allene comen. Jtem Johannes Kelnere van Abo is gheleidet bitte to Michahelis in deme lxxiiij jare. [Anno m°ccc°lxxv°:] Bo Jonessön prestamus conductum cum suis cottidianis familiaribus usque ad festum pasche. [Anno lxxx sexto:] Olaf Mychaelesson a pasca usque ad pasca habet seur. cond. [Anno m°ccc°lxx nono:] Ghodeke Rasseborgh habet securum ducatum a festo beati Valentini usque Michaelis. Ghodeke Rasseborgh a festo beati Michaelis ul. ad annum. [Anno lxxx quinto:] Olaf Mychelson habet securitatem a festo ascencionis Domini ul. ad annum. Herman Vrydach a festo beati Egidij usque ad festum nat. Domini. [Anno xc°:] Bendic Ghalla (= Calne) habet securitutem a festo pasce usque ad penthecostes. [Anno xc° tercio:] Vrydach van Abo habet securitatem a festo beati Johannis baptiste usque beati Jacobi. [Anno xc°vj°:] Lasse Deken is gheleidet enen maend, wenne [he] hir kumpt twisschen nv vnde sente Jacobes daghe, of he binnen der tijd her kumpt. Lasse Deken self vyfte is gheleidet van sente Johannis daghe alse vnthouet wart, bet tu paschen. [Anno xc viij°:] Peter Alender habet securum conductum a die prefixo usque Mychaelis. Her Peter Alender habet securum conductum a Mychaelis ul. ad annum. [Anno xc°ix°:] Peter Olauesson habet securitatem a feste divisionis apostolorum usque Mychaelis. Peter Olauesson habet securitatem a festo b. Michaelis ul. ad annum. [Anno quadringentesimo:] Olaf Myckelen poyke habet securitatem a festo b. Martini ul. ad annum. [Anno xiiij(c) primo:]. Olaff van Wyborgh habet securum conductum a festo diuisionis apostolorum ul. ad annum. [Anno xiiii(c) secundo:] Olaf van Wyborgh a festo divisionis apostolorum ul. ad annum. [Anno xiiij(c) tercio:] Magnus van Wyborgh a festo purificacionis usque pasce. [Anno xiiij(c) tercio:] Lanrens Kafalenpoyke a die palmarum usque beati Martini. Magnus van Vijborch habet securum conductum a festo Johannis bapt. usque ad festum pasche. [Anno xiiij(c) xiij:] Jtem Magnus van Wiborch geleydet van Jacohi bitte to wynachten. [Anno xiiij(c) xiiij:] Magnus van Wyborch geleydet van meydaͤge bitte to sunte Michele. Jtem Magnus Tzomelayen (= Som–) geleydet van sunte Johanne bitte vpp Jtem Ylmelym geleydet van sunte Johanne bit vp Jtem Nicleis Pauwelsone geleydet van sunte Johanne vp Michelis Jtem Mychel Laurenpoyke is geleydet van S. Marien Magdalenen een jaͤr vmme. Jtem Magnus Thommelayen Jtem Magnus van Wyborch geleydet van Michaelis bytte to paschen. [Anno xiiij(c) xv:] Jtem Magnus Thommelayen Magnus van Wyborch Magnus Vynne geleydet van paschen bitte vp Michelis [Anno xxviij:] Jtem Oloff Vynne geleydet van Michaelis bitte to paschen. [Anno xxxiij:] Oleff Nicelisson is geleydet u Johannis 6:ta feria post Elisabet. [Anno xiiij(c) xxxvj:] Jtem Peter Vinne wart geleydet usque paschen. [Anno xiiij(c) xxx jx:] Jtem Henrik Vinne js geleydet. [Anno xlij:] Jtem Peter Botte is geleydet. [Anno xliij:] Jtem Hinrich van Kangensall is geleydet ad 10 annos. [Anno xv(c) xxj:] donnerdages am viij dage assumpcionis Marie warth geleideth: Wenth Bwrsen vnnd heft sick geleiden laten van Rolaff Matzsen wegen deh eme syn gudt genahmen heft vnnd dar tho den hals nemen wolde, prout idem asseruit. [Anno xxij:] frigdages na exaltacionis crucis wart geleydeth Andres Osze, eyn buer van Wieborch, vnd heft eynen buren tho sunt Birgitten geslagen, Peter Pirrinn geheten, sunt Birgitten klosters bueren. [Anno xv(c) xxiij:] Anno vorgeschreuen middewekens na corporis Christi vart geleideth Micke Weckewe Souwes van Wiborch vnd heft geslagen Hanti Huttipoick van Hinolast ym suluigen gebede to Wiborch bolegen. [Anno etc, xxiij:] am dage Joannis der enthouinghe wart geleydeth Pawel Smidt van etliker vorwundinge wegen szo van em tho Abow gescheen, dar van he iene bowetenheit heft, off de vorwunde ym leuende edder gestoruen is, dar vp em dat geleide gegeuen wart. [Anno xv(c) xxiiij:] donnerdages vor purificationis Marie warth vp bolangendt her Peter Reinecks geleideth Michel Zcane vnnd heft geslagen her Jacob, den kerckheren to Elsingen jn Vinlandt bolegen. [Anno xxiiij:] mandages na Judica warth geleideth Peter Mattesszon vth Vinlandt vth dem kerspel Sunderkyrcke, Erick Fleminges buer, vnd heft geslagen Peter Olaffsen, eynen frigen man im vorbenompten kerspel na dem gebede tho Rasseborch gehorende. [Anno xxv:] myddewekens na Jubilate warth geleydeth Thomes Martennpoyck, eyn vynnissch bure des gebedes tho Wyborch vth dem dorpe to Lauesoll vmbe eynes dothslages willen, den he yn dem vorbenompten gebede an eynem swedisschen buren Olaff van Caunissyeruell bogangenn heft. [Anno xxvij:], [den] xxx aprilis wart geleideth Erick Peterpoick vth dem Wiborgischen gebede eynes manslachtnigen mannes haluen Oleff Laurensson genometh, welcken demsuluesten Erick yn der gefengknisse sulff drudde tho warden bonaleth is, dar vth de icztgemelte doetsleger entkamen is, vmbe welckes entkamenen dotslegers haluen vorgemelte Erick eth geleide hir vorworuen heft. [Anno xxx:] am ersten septembris dosuluigest heft ock de Karsten Distelkamprche et geleide speren laten ethliken. Las Wiborchsen genomet eynes dotslages haluen, den he an dersuluesten bruwen sone bogangen heft.

6723

1400

Tallinn

Viro

saksa

Kaupungit, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät

[Anno 1372, febr. 7]: Jtem Albertuse 10 mrc, do he to Viborg vor. Jtem Claus van der Hove 21 ore vor stocvis, de den Albertus mit sic nam, do he to Viborg vor, vnde 4 marc vor 1 pert minus 1 verdinc. Jtem den boden, de to Abo voren, to marc vnde 4 marc pennige vor stocvis. Jtem vor ber, dat to Abo quam, do de boden utsant worden, 17 marc minus 16 ore. Jtem 6 ore vor vore[n] van bere to her Johannes Duderstades behof to Abo. Jtem vor ber, dat deme vogede van Wiborg gesant wart, 2 marc minus 2 ore. Jtem 3 mrc rig. hern Euerd Kallen, de se vorterden to Abo. Jtem her Euert Kallen 10 ore vor vin, den men vorsante van des stades vegene. [Anno 1374]: Jtem Johan Vlamink ½ mrk. Jtem Elert van Abo 2 ½ verd. Jtem Claus Vlamink 3 mrc rig. van sinen lone. [Anno xiv(c) xlvij] sabbato post visitacionis Marie (8 juli): Jtem her Karles vrouen ij vlass. wins gesant, stunden j [mark], do se van Riga quam [Anno lviij] sabbato post Egidii confessoris (2 september): Jtem Gregorio Carpellan, deme swedeschen boden, gesant ij tonnen beers vnde ij flasche wyns; dar vor gegeuen iiij [mark] xij s. j veerken. [Anno xiv(c) lx] sabbato ante natiuitatis Marie (6 september): Jtem heren Erik Axeisson vrouwen vor vnde in lechelen vnde in vlasschen gesant lx stope wyns; dar vor gegeuen vj [mark] vnde xiij s. Vigilia natiuitatis Christi (24 december): Jtem als de here van Dorppte hijr vppe deme raethuse was des dingsdages vor Margarete (8 juli) gedrunken i[½](c) vnde xxx[4½] stoep; jtem noch j lechelen, dat her Erick Axelsson vrouwen gesant wart, vnde sust dat er ok in vlasschen wart gesant, to hope lx stope. [Anno xiv(c) lxix] sabbato post festum Cantate (30 april): Jtem deme borgermester van Abow heren Hinrik Vinkenberghe gesant eyne vlassche clareten vnd ene vlasche malmesye; kostede to samen j [mark] rig. [Anno xiv(c) lxx] sabbato post corporis Christi, quod fuit vigilia Joh. bapt. (23 juni): Jtem dem vogete van Razeborch gesant j tunne bers vnd twe vlassche wyns; kostede to samen ix [mark] Sabbato post Andree apostoli (1 december): Jtem des beschoppes van Abo syneme piper geschenket ij postulat. gulden. [Anno xiv(c) lxxj] sabbato post octauas corporis Christi (22 juni): Jtem dem vogete van Raseborch gesant ij flasschen wyns; kostede xxiiij s. [Anno xiv(c) lxxv] sabbato vnd. mil. virg, (21 oktober): Jtem deme prior van Wiborch vmme bede willen her Erik Axelsson ritters an den rad gegeuen van donheten der borgemeistere v [mark] [Anno xiv(c) lxxix] sabbato post Reminiscere (13 mars): Jtem heren Euerd Lippen betalt van ener dachuart, als he to Razeborch gesant was, xxxvii[½] [mark] iij s.

6724

1333

latina

Kaupungit, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät

[Anno mcccxxxiij:] Jtem Johannes Nilant tenetur 1 m: arg. et 2 or., de quibus terciam parten soluere ipse tenetur. Jtem Johannes Nilant iuxta beatum Olavum et Henricus Ybsen tenentur 5 m. den. et 2 or. [Anno mcccxxx quarto:] Notandam quod Hermannus, qui solet versus Nilandiam velificare, est arbitratus in nostra presentia, quod suum concivium ante pentecosten tenetur erogare. Quod si non fecerit, extunc post festum dupliciter emendabit. [Anno mcccxxxvj?:] Jtem Henricus de Abo et suus socius, qui ipsum vulneravit et quem ipse vulneravit pro excessu adhuc satisfacere teneantur. [Anno mcccxxx septimo:] Jtem dominus Detmarus de Unna 10 m. den. 2 oris minus pro filio sacerdotis de Engha de excessu. Jtem Hinricus Abo promisit pro concivio 30 oras ad Martini persoloendas; 12 oras, pro quibus posuit 1 ollam. Jtem Johannes Wyborg tenetur 30 oras pro excessu ex parte Walde. [Anno mcccl;] Infra octavas assumpcionis beate Marie virg. Ragvaldus de Berke emit siliginem in foro; pro eo emendabit 1 fertonem, pro quo dom. Conradus de Reyne promisit. [Anno mcccl sexto:] Jtem post divicionem apostolorum Laurentius Vinne, Meye Hinke, Melentoyue et unus, qui servus uni, dicto Meles de villa Yckauere; predicti evaserunt, quorum socius decollatus, quia unum theutonicum in via interficere voluerunt et eundem spoliaverunt. [Anno mccc....:] Isti carnifices dederunt pro macellis: – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Jtem Henricus filius Rasseborges, koldunewesscher, dedit 8 oras. Jtem Hinke Rasseborg dedit 8 oras.

6725

1450

latina

Kaupungit, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät

Isti sunt fratres et sorores mortui layci (intill år 1421): Peter Alenninghe. Cristina Pädha[r]sdotter. Filia dominj Nicholai Korka militis, restat 4(or) marchas. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Item nota jsti obligantur conuiuio (1421– ca. 1423): Item Andreas Inguarson quatuor marchas pro filia dominj Nicholai Koorka. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Item anno Domini mcdxxvij leuata: Dominus Nicolaus Korke miles j nobil. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Anno Domini mcd 27. Isti sunt fratres et sorores effecti in extremis: Item <dominus Nicolans Korke miles i nobil> soluit. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Anno Domini mcdxxix. Item domina Cecilia Korkans soluit iiij marcas. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Anno Domini mcdxxx – – – fratres effecti sunt: Dominus Iohannes Kyla soluerat. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Anno Dominj mcdxxxj – – – – effecti sunt fratres et sorores: Item Hannus Kröpelin cum vxore, soluerat ij nobulos et 2 marcas. Item Symon Környngh duas coronas pro nobulo soluit, – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Item anno Dominj mcdxxxiij. Primo Pædher Flæmyngh cum vxore. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Anno Dominj mcdxxxix leuata. <Item 2 marcas ex parte Johannis Kröpelin>. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Anno Dominj mcdxl – – – leuata: Item marscalcus cum vxore duo[s] nobulos pro introitu. Item soror marscalci vnum nobulum. Item Gözstauus Karlson. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Nomina defunctorum (1433–1435): Item herre Jönis Fynne restat. Item frv Cecilia, her Niclis Korkas hustrv war. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Hic sequuntur fratres effectj – – – anno mcdl primo. Clerici: Dominus Petrus Finno capellanus soluit. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Anno vt supra fratres in extremis effecti: Frw Bänkta herra Erik Axalson hustrv. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Anno Domini mcdlquinto – – – – effecti sunt isti fratres et sorores in extremis: Item dominus Henricus Matisson miles de Finlandia soluit 4(or) ad comodum conuiuii. Scriptum feria tercia proxima post dominicam Oculi anno Dominj mcdlvj. Item Sten Henrikson, foghade i Norrabotn, iiij mark hans ingangir i helgha likama gille, soluit. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Item anno Domini mcdlxix in extremis isti facti sunt fratres: Item Lasse Korky soluit 4(or) marcas. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Anno Domini mcdlxxi – – – isti effecti sunt fratres: Knut Posse soluit 4(or) postulatos. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Anno Domini millesimocdlxxii – – – isti effecti sunt fratres: Item Olaff Finne soluit 4(or) – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

6726

1446

ruotsi

Kaupungit, Tili- ja pöytäkirjamerkinnät

Nisse Porin (1420). Hans Kröpelin (1421). Claus nylending (1430). Olaff Fynne (1433). Nigels alendinger (1433). Jönis Fynne (1437). Her Göstaff Karlsson (1441). Broder Hans Kyle (1442). Peder Nigelsson aff Abo (1446). Lasse Fynne (1459). Magnus alenninge (1472). Lasse Fynne (1472). Bertil Fynne (1472). Oleff Finne (1482). Jtem in deme jare miiij(c) lxxxiiij in der grote pestelensige do gaf Hinrik Pederson af Abo & Olef Anderson jewelik iij ore rede penninge & j ore. (Äfven fyra andra gåfvo sin skärf).

6727

1450

Rom

Italia

latina